Kritiikkiä Rawlsin oikeudenmukaisuusteorialle

Transkriptio

1 Kritiikkiä Rawlsin oikeudenmukaisuusteorialle (1) Kritiikki lähtöoletuksille: Onko oikeudenmukaisuudessa kysymys juuri Rawlsin mainitsemien sosiaalisten perushyödykkeiden jaosta? Rawlsin hypoteettisen alkutilanteen päätöksentekijät arvostavat niitä sosiaalisia perushyödykkeitä, joita länsimaiset ihmiset yleisesti arvostavat. Mutta pitävätkö kaikki ihmiset näitä hyödykkeitä tärkeinä? Rawlsin vastaus: Teoria koskee vain länsimaisia yhteiskuntia (ja niitä suuresti muistuttavia yhteiskuntia). Mutta pitäisikö hyvän oikeudenmukaisuusteorian soveltua kaikkiin kulttuureihin kaikkina aikakausina?

2 Kritiikkiä Rawlsin oikeudenmukaisuusteorialle (1) Kritiikki lähtöoletuksille: Onko oikeudenmukaisuudessa kysymys juuri Rawlsin mainitsemien sosiaalisten perushyödykkeiden jaosta? Rawlsin hypoteettisen alkutilanteen päätöksentekijät arvostavat niitä sosiaalisia perushyödykkeitä, joita länsimaiset ihmiset yleisesti arvostavat. Mutta pitävätkö kaikki ihmiset näitä hyödykkeitä tärkeinä? Rawlsin vastaus: Teoria koskee vain länsimaisia yhteiskuntia (ja niitä suuresti muistuttavia yhteiskuntia). Mutta pitäisikö hyvän oikeudenmukaisuusteorian soveltua kaikkiin kulttuureihin kaikkina aikakausina?

3 Kritiikkiä Rawlsin oikeudenmukaisuusteorialle (jatk.) (3) Kritiikki ajatuskokeen mahdollisuudelle: Onko Rawlsin kuvaaman ajatuskokeen suorittaminen mahdollista? Kommunitarianismi (engl. communitarianism): Olemme ennen kaikkea sosiaalisia olentoja. Persoonallisuutta ja minää ei ole olemassa irrallaan sosiaalisesta todellisuudesta. Kommunitarianismista seuraa, ettemme voi irrottautua sosiaalisista rooleistamme ja asettua hypoteettisen alkutilan päättäjien asemaan.

4 Sopimusteorioista Thomas Hobbes: Leviathan Jean-Jacques Rousseu: The Social Contract Ajatuskoe: Luonnontila ja yhteiskuntasopimus Sopimusteoriat kuvaavat, mikä on (juridisen) lain luonne, perusta ja miksi laki velvoittaa meitä. Gerald Dworkin: Hypoteettiset sopimukset eivät voi velvoittaa meitä [ ] that because a man would have consented to certain principles is asked in advance, it is fair to apply those principles to him later, under different circumstances, when he does not consent. But that is a bad argument. (Dworkin) Dworkin: Sopimusteorioiden tehtävä on selittää, miten ajatus ihmisten moraalisesta yhdenvertaisuudesta voidaan sovittaa yhteen yhteiskunnallisen epätasaisen vallanjaon kanssa.

5 Individuals have rights and there are things no person or group may do to them (without violating their rights) Robert Nozickin oikeudenmukaisuusteoria Robert Nozick ( ), Harvardin yliopiston poliittisen filosofian professori Anarchy, State, and Utopia (1974)

6 Nozick ja oikeudenmukaiset jakoperusteet Nozick: Oikeudenmukaisuudessa on kyse hyödykkeiden jakoprosessin periaatteista, ei niinkään jaon lopputuloksesta (vert. Rawls) Yksilöillä on joitain hyvin vahvoja oikeuksia, joiden loukkaamista ei voi sallia. Yksi näistä vahvoista oikeuksista on oikeus omaisuuteemme. Oikeudenmukainen hyödykkeiden jako on jako, joka seuraa vapaasta vaihdosta. Oleellista on oikeudenmukaisuudessa on se, mihin olemme oikeutettuja.

7 Nozickin oikeudenmukaisuusperiaatteet (1) Hankintaperiaate: Jokainen saa ottaa itselleen sen, mikä ei ole kenenkään toisen, eikä huononna kenenkään asemaa. (2) Siirtoperiaate: Omaisuutta saa vaihtaa toisiin hyödykkeisiin, luovuttaa tai ottaa vastaan vapaaehtoisin sopimuksin. (3) Korjausperiaate: Ehtoja 1 ja 2 rikkovat vääryydet voidaan ja pitää korjata myös takautuvasti. Olemme oikeutettuja omaisuuteen, joka tulee haltuumme yllä olevien periaatteiden mukaisesti Hankintaperiaate: Miten jokin muuttuu ei-omistetusta omistetuksi Siirtoperiaate: Ostaminen, myyminen, lahjoittaminen, periminen, palkkatyö jne.

8 Yövartijavaltio / minimivaltio Oikeudenmukaisuusperiaatteet koskevat myös yksilön ja yhteiskunnan/valtion välistä omaisuuden vaihtoa. So strong and far reaching are these rights [of individuals] that they raise the question of what, if anything, the state and its officials may do (Nozick 1974). Yhteiskunnalla/valtiolla ei ole oikeutta puuttua yksilön oikeuksiin, ei myöskään omistusoikeuteen. Verotus on sallittua vain silloin, kun verotulot käytettään ylläpitämään vapaata vaihtoa ja yleistä turvallisuutta. Yövartijavaltion/minimivaltion tehtävät Turvallisuudesta huolehtiminen Vapaan vaihdon turvaaminen Minimivaltio ei saa käyttää pakkokeinoja siihen, että kansalaiset saataisiin auttamaan toisiaan, tai siihen, että määrättäisiin ihmisiä toimimaan heidän omaksi parhaakseen (Nozick 1974)

9 Nozickin intuitioon vetoava perustelu Wilt Chamberlain esimerkki Wilt Chamberlain on hyvä koripalloilija, jonka pelaamista monet haluavat nähdä. Wilt Chamberlain laatii joukkueensa kanssa sopimuksen, että jokainen peliä katsomaan tuleva maksaa 25 sentin Wilt-Chamberlain-lisämaksun, jotka Chamberlain saa. Peliä katsomaan tulevat ihmiset vaihtavat vapaaehtoisesti pääsymaksun ja Wilt Chamberlain-lisämaksun oikeuteen katsoa peliä. Kauden aikana peliä tulee katsomaan ihmistä ja Wilt Chamberlain tienaa dollaria dollaria on paljon enemmän kuin ihmisten keskitulot ja muiden pelaajien tulot. Onko Wilt Chamberlain oikeutettu rahoihinsa? Onko vaihto oikeudenmukainen? Nozick: Mikään siinä, että vapaan vaihdon lopputulos on epätasainen jako, ei sinällään oikeuta pitämään jakoa epäoikeudenmukaisena.

10 Kritiikkiä intuitioon vetoavalle perustelulle Will Kymlicka: Nozickin esimerkki vastaa hyvin intuitioitamme oikeudenmukaisesta toiminnasta tilanteissa, jossa alkulähtökohdat ja olosuhteet ovat kaikille osapuolille samanlaiset. Esimerkin ongelma on, että se ei ota huomioon tilanteita, joissa jotkut ovat lähtökohtaisesti muita heikommassa asemassa. Nozick: The major objection to speaking of everyone s having a right to various things such as equality of opportunity, life, and so on, and enforcing this right, is that these rights require a substructure of things and materials and actions; and other people may have rights and entitlements over these. No one has a right to something whose realization requires certain uses of things and activities that other people have rights and entitlements over. Mutta miksi oikeus omaisuuteen olisi tärkeämpi kuin oikeus mahdollisuuksien tasa-arvoon tai elämään? Nozickin on osoitettava, että juuri hänen puolustamansa oikeudet (oikeus omaisuuteen ja omistukseen) kaikkein tärkeimpien oikeuksien joukossa.

11 Nozickin itsensä omistamisen argumentti Kant: Älä koskaan kohtele toista persoonaa pelkästään keinona vaan aina myös päämääränä sinänsä Nozick: We must not force someone to suffer some disadvantage just so another may gain. To do so is to ignore the separateness of persons. Itsensä omistamisen teesi: yksilöllä on oikeus päättää mitä hänen elämälleen ja ruumiilleen tapahtuu, koska ne kuuluvat hänelle eivätkä kellekään muulle. Meillä on ylittämätön oikeus omaan ruumiiseemme ja elämäämme. On väärin uhrata ihmisiä toisten hyväksi, mutta myös vähäisempi hyväksikäyttö on tuomittavaa. Silmämunaesimerkki Nozick laajentaa itsensä omistamisen teesin koskemaan myös omaisuuttamme. Mikä oikeuttaa tämän laajennuksen?

12 Itsensä omistamisen argumentti (jatk.) (1) Jos omistan itseni, omistan myös lahjani ja kykyni. (2) Jos omistan lahjani ja kykyni, omistan myös kaiken, mitä olen niiden avulla hankkinut. (3) Omistan itseni. (4) SIIS: Omistan kaiken, minkä olen lahjojeni ja kykyjeni avulla hankkinut. Tiivistäen: Omaisuuteen kajoaminen ei sovi yhteen itsensä omistamisen oikeuden kanssa. Itsensä omistamisen oikeus lähtökohta ihmisten moraalisesti oikealle kohtelulle (ts. sille ettei ihmisiä kohdella pelkästään keinoina).

13 Kritiikkiä itsensä omistamisen argumentille (1) Seuraako itsen omistamisesta oikeus omaan omaisuuteen? Kykyjen käyttö yleensä edellyttää myös sellaisten ulkoisten hyödykkeiden käyttöä, joita ei ole luotu tyhjästä omilla kyvyillä. Jos henkilöllä ei ole absoluuttista oikeutta näihin ulkoisiin hyödykkeisiin, ei hänellä ole myöskään absoluuttista omistusoikeutta kykyjensä tuotoksiin. Nozick: Oikeus ulkoisen hyödykkeen käyttöön tulee siitä, että yksilö on saanut sen haltuunsa hankintatai siirtoperiaatteen mukaisesti.

14 Kritiikkiä itsensä omistamisen argumentille (jatk.) (2) Onko tapa jolla Nozick liittää itsensä omistamisen Kantin päämääränä sinänsä kohteluun hyväksyttävä? Miksi velvoitteesta olla kohtelematta muita pelkästään keinoina seuraisi itsen omistaminen? Onko ylipäätään mielekästä puhua itsen omistamisesta? Jos on mielekästä puhua itsen omistamisesta, tarkoittaako omistaminen siinä samaa kuin omaisuuden omistamisessa? Voidaanko itsen omistamisesta Nozickin tapaan siirtyä suoraan omaisuuden omistamiseen?