Arviointi- ja tilusjärjestelytoimitukset Teema (kevät 2017): Uusjaot ja kiinteistöjärjestelyt TkT Juhana Hiironen

Transkriptio

1 Arviointi- ja tilusjärjestelytoimitukset Teema (kevät 2017): Uusjaot ja kiinteistöjärjestelyt TkT Juhana Hiironen

2 Luennon sisältö 12:20 13:15 Tilusjärjestelyiden tulevaisuuden näkymät (Timo Potka) Tauko 13:30 14:00 Metsätilusjärjestelyjen ilmastovaikutukset 14:00 14:45 Tilusjärjestelytoiminta maailmalla Tauko 15:00 16:00 Harjoitustyöopastusta (Juha Patana) 2

3 Tilusjärjestelyiden tulevaisuuden näkymät

4 Tauko Jatketaan 13:30

5 Metsätilusjärjestelyn ilmastovaikutukset

6 The project area in the future?

7 Topics of the presentation The relationship between forests and climate change? The role of forest land consolidation in climate change mitigation? The climate impact of forest land consolidation?

8 Forests have many values Wood production tangible, monetary markets Ecosystem services - Intangible : Berries, mushrooms, game (rabbits, birds etc) Landscape, outdoor activities, recreation Climate change mitigation Intangible values are often ignored Forest owners don t get a penny because his/her forest absorbs carbon dioxide from atmosphere. Intangible values are not capitalized in the market values of forests. 8

9 The relationship between forests and climate change Wood and soil in forests absorb carbon from atmosphere Increased growth of forests increases the carbon sinks in the forests 1 m³ wood absorbs 1.3 tons CO 2 Felling of timber release carbon The impact depends on for what the timber is used for 9

10 The role of forest land consolidation in climate change mitigation No previous research Possible factors that may have an effect either on absorbed carbon or on climate emissions: Increased forest area Increased growth of timber Drainage measures Felling techniques (shorter distances etc.) 10

11 Case study Pahkakoski forest land consolidation Pahkakoski forest land consolidation project (LCP) was implemented in 1990 and now it was possible to: 1. To see and evaluate how much did the growth of timber increased because of the land consolidation project? 2. Calculate the absorbed carbon 3. Estimate a shadow price for the carbon sink created 11

12 Property structure in Pahkakoski

13 Results

14 Pahkakoski absorbed carbon Drainage measures and improved soil conditions Growth of timber increased 0,2-1,5 m³/ha/year Increased forest area Unnecessary forest roads and property boundaries Forest area increased 4% Total increase in timber production 1,106 m 3 /year 1,434 tco 2 /year or 0,4 tco 2 /ha/year 14

15 The value of the absorbed carbon How to value intangible assets? Prevented harmful impacts? Avoided costs? We used recommended (EC) shadow prices : 37 /tco : 126 /tco2 Net present value for how long should we capitalize the impacts? 30/80 years (for the drainage measures 20 years in both scenarios) 15

16 The value of absorbed carbon Yield NPV (30 years) NPV/ha (30 years) NPV (80 years) NPV/ha (80 years) 5% 750, , % 934, , Total project cost s 300 /ha 16

17 How much is much? How much is 1,434 tco2/year? Flying from Helsinki to Beijing produces 411 kg of CO2/person I could fly to Beijing and back, every single day, for a five years, with the CO2 savings done in Pahkakoski in a single year! 17

18 Concluding remarks Increased logging good or bad? Depends on, for what is the timber used for? Forest land consolidation effects forest carbon balance The average biomass increases Climate effect does not benefit the land owner but rather the society Climate effect is a public benefit 18

19 Tilusjärjestelytoiminta maailmalla

20 Uusjaon kansainvälinen määritelmä Uusjaolle ei ole olemassa yhtä yhtenäistä kansainvälisesti hyväksyttyä määritelmää land consolidation, land re-adjustment, re-arrangement of land, reallotment, land pooling, land sharing jne. Uusjakojen tavoitteet ja keinot ovat vahvasti sidoksissa paikalliseen kontekstiin Poliittisesti hyväksytyt lähtökohdat (mm. omistusoikeuden sosiaalinen sidonnaisuus) Tilusrakenteen perimmäiset ongelmat (mm. hajaantunut omistusrakenne, rikkonainen alueellinen ulottuvuus, ongelmat infrastruktuurissa) Maankäyttöhankkeiden haasteet (mm. hyödyn jakaminen) 20

21 Perinteiset uusjakomallit Market based consolidation (facilitated leasing & buying/selling) State support through institutional framework and Rural Development Measures (CAP), area payments Voluntary land consolidation (facilitated exchange of parcels) Simple, private initiative, but based on relevant legal provisions State may cover transaction costs Comprehensive land consolidation (rearrangement of parcels) Complex, including infrastructure State or landowners (based on relevant legal provisions) as initiator State covering all/partial cost 21

22 Yhtenäinen ja kokonaisvaltainen tilusjärjestely Tyypillisiä piirteitä: Lakiin perustuva prosessi Hallinnollinen/juridinen päätöksentekoprosessi ja organisaatio Pakkokeinojen käyttö mahdollista Alueellisesti rajattu tilusjärjestelyalue Sisältää perusinfrastruktuurin parantamista Valtio / julkinen taho rahoittaa toteuttamista Esimerkiksi Suomi, Ruotsi, Saksa, Hollanti, Turkki.. 22

23 Uusjaolla ratkaistavat ongelmat Epätarkoituksenmukainen tilusten alueellinen ulottuvuus Epätarkoituksenmukainen kiinteistöjen omistusrakenne Maankäyttöhankkeiden toteuttaminen Tiet Kuivatusverkko Ympäristöongelmat Kaupunkien kehittäminen Erilaisia uuajakomalleja on kutakuinkin yhtä paljon kuin valtioita maailmassa 23

24 Oppi tulee idästä

25 Esityksen tausta IKI Project Low Carbon Land-use (LoCLU): Projektin tavoitteena vähentää uusjakojen avulla maatalouden (ilmasto-)päästöjä Kiinassa Statistiikka 125 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata Väestökasvun lisäksi 3 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata muuttuu kaupunkimaaksi vuosittain jotta tuotannon omavaraisuusaste ei romahda, täytyy maatalousmaasta saada tuottavampaa uusjaoille valtava kysyntä Uusjakojen rahoitus Kaupunkimaata myydään huutokaupalla rakennuttajille. Myyntituloista 6,5 % ohjataan kansalliseen uusjakobudjettiin. Uusjakobudjetti on vuositasolla vajaa 100 miljardia renmimbiä (CNY) eli noin 15 miljardia euroa. 25

26 Pilottiprojektin taustaa Pilottiprojektin avulla oli tarkoitus testata uusia ympäristöystävällisiä ratkaisuja ja kirjoittaa technical quidance document, jonka oppeja soveltaen myöhemmät uusjaot toteutettaisiin Myöhemmin dokumentista oli tarkoitus laatia uusjakostandardi, jonka noudattaminen olisi sitovaa kansallisella tasolla Kiinan kansallinen uusjakosuunnitelma National High Standard Farmland Construction Masterplan osoittaa 53 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata uusjaettaviksi vuoteen 2020 mennessä. Seuraavan viiden vuoden aikana Kiinassa tehdään uusjakoja määrällisesti noin 30 isojaon verran. 26

27 Mitä pilottiprojektissa tehtiin? Maan saattaminen viljelyskuntoon: Maan tasaaminen (eng. land levelling) Kuivatusjärjestelmän rakentaminen Ekologiset ratkaisut: Vesien ohjaaminen puhdistuslampien kautta jokeen Vähän luonnonvaroja kuluttavat infrastruktuuriratkaisut (tiet, valtaojat, avo-ojat) 27

28 Maan tasaus: veden optimaalinen syöttäminen lohkolta toiselle 28

29 Uudet kerääjäojat 29

30 Uudet palsta-/avo-ojat 30

31 Mitä projektissa saavutettiin? Vesistöpäästöt alenivat 70% Sementtiä kului 420 tonnia vähemmän kuin perinteisiä ratkaisuja käyttäen Hiekkaa kului 1500 kuutiometriä vähemmän kuin perinteisiä ratkaisuja käyttäen Uusjako aiheutti 1 tco2/ha vähemmän ilmastopäästöjä kuin normaalisti Uusjako oli yli 10 % halvempi kuin perinteinen uusjako 31

32 Pilottiprojekti: Jianshan Village, Changsha County Aikataulu Projektisuunnittelu aloitettiin 3/2013. Varsinainen projekti aloitettiin 8/2013. Projekti päätettiin 6/2014. Tarkastukset, hallinnolliset raportit ym. saatiin valmiiksi 12/2014. Kustannukset /ha (noin 15 % maan arvosta) Maan käyttöoikeuden haltijat eivät osallistu uusjaon kustannuksiin 32

33 Erityistä huomioitavaa Kiinalainen uusjako oli ennemminkin alueellinen infrastruktuuriprojekti kuin meikäläinen uusjako. Projektissa luotiin alueelle palstarakenne mutta omistusrakenteeseen ei koskettu. Kiinassa markkinat luovat omistusrakenteen. (Käytännössä suuremmat viljelijät vuokraavat hallintaoikeudet niiden omistajilta. Esimerkiksi pilottialue oli aikaisemmin ollut kotitarve- ja pienviljelijöiden käytössä. Alueen peltojen tuotto oli niin heikko, ettei pellot menneet vuokralle. Projektin jälkeen yksi suurviljelijä vuokrasi koko alueen.) 33

34 Erityistä huomioitavaa Uusjakojen volyymi on Kiinassa niin suuri, että uusjaot ovat itsessään suuri ilmastopäästöjen aiheuttaja, mistä johtuen ilmastoystävälliselle uusjaolle on kysyntää. Pitkässä juoksussa uusjaot alentavat merkittävästi päästöjen osuutta tuoteyksikössä (esimerkiksi kilossa riisiä) tuotannon työvoimaintensiteetin vähentyessä (enemmän tuotetta vähemmällä työllä). CO2 t0 t 34

35 Muita esimerkkejä

36 Esimerkki: Venäläinen uusjako Maatilarakenne: Maanviljely jakautunut yritysten ja yksityisten välille Yksityiset tilat (tilakoko 63 ha, kasvaa nopeasti) viljelevät 1/3 maanviljelysmaasta Kolhooseilla (= osuustoimintaperiaatteella toimiva yhteisö) ja sohvooseilla (= valtiontilat, nykyisin monesti suuria yrityksiä) edelleen suuri rooli maanomistajana Uusjaolle ei ole olemassa lakisääteistä perustaa Tavoitteena parantaa maatilojen tuottavuutta selkiyttämällä omistusrakennetta ja kasvattamalla yksityistä osuutta Uusjako on eräänlainen huutokauppa, jossa kolhooseilta ja sohvooseilta kaupataan maata yksityisille viljelijöille 36

37 Esimerkki: Hollantilainen uusjako (1/2) Tilusjärjestely on Alankomaissa alueellinen maaseudun kehittämishanke, joka sisältää useita erilaisia kehittämistoimia, joista yksi tärkeä toimenpide on tilusten uudelleenjärjestely. Hankkeiden keskikoko on 4000 hehtaaria, mutta se voi vaihdella hehtaarin välillä. Vapaaehtoiset hankkeet ovat viimevuosina lisääntyneet selvästi ja ns. päätösperusteisia hankkeita tehdään vuosittain vain muutamia. 37

38 Esimerkki: Hollantilainen uusjako (2/2) Suunnittelun lähtökohtana on asianosaisten osallistumisen korostaminen (mm. pienryhmäkeskustelut). Uusien hankkeiden keskikoko on noin 2000 hehtaaria ja niiden tavoitteena on maatalouden, infrastruktuurin tai virkistysmahdollisuuksien edistäminen tai sitten maiseman tai kulttuurihistoriallisten kohteiden suojelu (ns. monitavoitteinen tilusjärjestely). 38

39 Esimerkki: Ruotsalainen uusjako (1/2) Ruotsissa uusjakojen painopiste on metsätilusjärjestelyjen toteuttamisessa. Sekä tilukset että niiden omistus pirstoutunut Eniten tilusjärjestelytoimituksia tehdään Keski- Ruotsissa Taalainmaan alueella. 39

40 Esimerkki: Ruotsalainen uusjako (2/2) Tilusjärjestelytoimitusten tarkoituksena on parantaa metsien tuottokykyä. Siihen pyritään parantamalla kiinteistörakennetta ja samalla tekemällä perusparannuksia sekä selvittämällä metsien yhteisomistuksia. Suunnittelu yhdessä maanomistajien kanssa Arvioinnissa ollaan luovuttu jyvitysarvioinnista 40

41 Esimerkki: Moldovalainen uusjako Maan yksityistäminen pirstoi Tilukset (tilakoko 1,5 ha, keskimäärin 6 lohkoa/tila) Käytössä vapaaehtoinen Ennen tilusjärjestely (pilotointia kansainvälisellä tuella) Jälkeen markkinalähtöinen tilusjärjestely (vrt. Venäjä), koska lainsäädännöllistä perustaa kokonaisvaltaiselle uusjaolle ei ole Tulokset pääsääntöisesti vaatimattomia, joskin poikkeuksiakin on (ks. oheinen kuva) 41

42 Esimerkki: Turkki (1/2) Tilusrakenne epäsopiva maatalouden harjoittamiseen Tilakoko 6,7 ha, lohkojen lukumäärä 4 kpl, lohkon pintaala 1,5 ha Turkissa uusjakoa hyödynnetään pääasiallisesti maatalouden tuotantoedellytysten parantamiseksi Käytössä myös muissa infrahankkeissa ja kaupunkisuunnittelussa 42

43 Esimerkki: Turkki (2/2) Uusjakovolyymit valtavia Uusjaon aiheuttamat ympäristöongelmat tavallisia Prosessit vanhahtavia ja virkamiesvetoisia Tieto vääristynyttä 43

44 Esimerkki: Saksa (1/2) Saksassa tilusjärjestelyt ovat muuttuneet kohti joustavaa, erilaisia tavoitteita tukevaa lähestymistapaa. Tavoitteena on yhteiskunnan nykyisiä ja tulevia tarpeita tukevan ympäristön luominen paikallisella tasolla. Tilusjärjestelyistä on tullut moniulotteisia maaseudun kehittämistoimia pelkkien maataloushyötyjen huomioimisen sijaan. Tilusjärjestelyt ovat osa osavaltioiden maaseudun kehittämisohjelmia. Jokaisella osavaltiolla on oma maaseudun kehittämisohjelmansa, joka ohjaa tilusjärjestelytoimintaa. Myös liittotasavallan uusjakolaki (Flurbereinigungsgesetz, FlurbG) ohjaa tilusjärjestelytoimintaa. 44

45 Esimerkki: Saksa (2/2) Maanviljelyn edellytysten parantamisen lisäksi toteutetaan maisemanhoitoa ja ympäristön- ja luonnonsuojelutoimia tarkoituksena mahdollistaa em. näkökulmien yhdistäminen tehokkaaseen maataloustuotantoon. Hatzfeld-Reddighausenin uusjako Eder-joen tilan parantamiseksi 45

46 Esimerkki: Hong Kong Rakennusmaan järjestelyille on tunnusomaista se, että niiden tavoitteena on tuottaa tai rakennettuja alueita järjestelemällä uudistaa kiinteistörakenteeltaan pirstoutuneet maa-alueet rakentamiskelpoisiksi kiinteistöyksiköiksi ja se, että ne niveltyvät tavalla tai toisella yhteen kohdealueen kaavoituksen kanssa. 46

47 Slovenia Tilusrakenne epäsopiva maatalouden harjoittamiseen Tilakoko 6,3 ha, lohkojen lukumäärä 22 kpl, lohkon pinta-ala 0,29 ha Kokonaisvaltaisen uusjaon tavoite parantaa maatalouden toimintaedellytyksiä Lakisääteinen prosessi (80 % kannatus pinta-alasta laskettuna vaaditaan projektin käynnistämiseen) Osallisten aktiivinen osallistuminen keskiössä uusjakojen huonon maineen vuoksi (syynä vuosina kesken jääneet projektit) Vuodesta 2011 käytössä myös simplified land consolidation model, missä uusjako pohjautuu täysin vapaaehtoisiin sopimuksiin 47

48 Viro Virossa ei ole olemassa uusjakolainsädäntöä, mistä johtuen kokonaisvaltaista uusjakoa ei voi toteuttaa, vaan ainoastaan fasilitoida vapaaehtoisia toimia. Tarve uusjaoille on yhtäläinen kuin muillakin entisillä neuvostotasavalloilla (maaomaisuuden yksityistäminen loi valtavan joukon pienien maa-alueiden omistajia) Maanomistajat eivät viljele omistamiaan maita, vaan sen sijaan vuokraavat pieniä osuuksiaan maatiloille. Tästä johtuen uusjaossa ainoastaan järjestellään vuokrasopimukset uudelleen Baltic Railway asettanut suuria paineita uusjako- ja lunastuslainsäädännön kehittämiselle 48

49 Töihin ulkomaille Maailman pankin palvelukseen? Tiedoksi sunnuntain hesarissa ja HBL:ssä suomalaisille nuorille ammattilaisille suunnattu maahallinta- ja paikkatietohaku maailmanpankkiin: Pesti on 2-vuotinen ja jatko sen jälkeen on mahdollinen, jos homma toimii. 49

50 Tauko Jatketaan 15:00

51 Harjoitustyöopastusta