Tilusjärjestelyt Pohjanmaalla Kiinteistösuunnittelu (Tarveselvityskokous Alahärmä ) Maanmittauslaitos Juha Patana

Transkriptio

1 Tilusjärjestelyt Pohjanmaalla Kiinteistösuunnittelu (Tarveselvityskokous Alahärmä ) Maanmittauslaitos Juha Patana

2 Tilaisuuden ohjelma Tilusjärjestelyn taustaa Tilusjärjestelyn sisältö, periaatteet ja vaiheet Tarveselvitys, tilusjärjestelytoimitus ja valtion maanostotoiminta Tilusjärjestelyn rahoitus Maanomistajien vaikutusmahdollisuudet Tilanne kohdealueella Esimerkki tilusjärjestelystä Jatkotoimenpiteet

3 Tarveselvitysalue Peltopinta-ala n ha

4 Tilusjärjestelyn taustaa Maataloudessa on menossa valtava rakennemuutos. Moni tila luopuu viljelystä ja myy tai vuokraa peltolohkonsa jatkaville viljelijöille. Hankittavat peltolohkot ovat usein kauempana ja pienempiä kuin viljelijän omat lohkot. Tilusrakenne muuttuu pirstaleisemmaksi. Tilojen koko kasvaa ja lohkojen lukumäärä tiloilla lisääntyy, mutta lohkot ovat pieniä.

5 TAUSTA Maatalouden rakennemuutos Tilamäärä ja tilojen keskikoko Pyykkönen, Perttu; Lehtonen, Heikki; Koivisto, Anu Maatalouden rakennekehitys ja investointitarve vuoteen 2020.

6 Hevosajoneuvoajalla maanviljely toimi hyvin pienillä peltolohkoilla.

7 Kuva: MML Vanha tie- ja kuivatusverkko vaikuttaa yhä peltolohkojen rakenteeseen. Nykyaikaiset, isot koneet eivät mahdu pienille pelloille.

8 Myös maaston muodot ja järvisyys vaikuttavat lohkojen kokoon ja muotoon. Kuva: Juhana Hiironen

9 Pirstaleinen tilusrakenne aiheuttaa erilaisia ongelmia Pirstaleinen tilusrakenne Vaikuttaa teknologiavalintoihin Lisää tuotantokustannuksia Aiheuttaa ylimääräistä maatalousliikennettä teillä Lisää viljelyyn kuluvaa aikaa

10 TAUSTA Mikä on liian pieni peltolohko? Kasvulohkoja / peruslohko Viljellään yhtenä kasvulohkona Todennäköisyys 0, Lohkokoko (ha) Päätelmät vasemmanpuoleisesta kuvasta: Peltolohkojen tavoitteellinen koko kasvaa jatkuvasti, kun tilat pyrkivät suuruusrationalisoinnin kautta tehostamaan tuotantoaan! Päätelmät oikeanpuoleisesta kuvasta: Peltolohkojen tavoitteellinen koko on tällä hetkellä noin 6 hehtaaria (ts. tätä pienempi lohko aiheuttaa haittaa)

11 TILUSRAKENNE Peltolohkojen talouskeskusetäisyys Peltolohkojen keskimääräinen talouskeskusetäisyys on Suomessa 3,28 kilometriä. Pisimpiä, keskimäärin yli 3,5 kilometrin pituisia viljelysmatkoja tehdään Lapissa (6,35 km), Kainuussa (4,65 km), Pohjanmaalla (3,78 km), Pohjois- Pohjanmaalla (3,63 km) ja Etelä- Pohjanmaalla (3,59 km). Lyhimpiä keskimääräiset viljelysmatkat ovat Etelä- Karjalassa (2,31 km), Kymen-laaksossa (2,54 km), Keski-Pohjanmaalla (2,59 km) ja Etelä-Savossa (2,68 km). Peltolohkojen keskimääräinen talouskeskusetäisyys on kasvanut yli 80 prosenttia (!!!) viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomalainen maatilatalous kärsii pienistä peltolohkoista, eikä tilanne parane ilman tilusjärjestelytoimintaa (Hiironen, Juhana; Ettanen Seija Peltoalueiden tilusrakenne ja sen parantamismahdollisuudet)

12 Peltolohkojen keskikoko TILUSRAKENNE Peltolohkojen keskikoko on Suomessa 2,37 hehtaaria. Suurimpia, keskimäärin yli kolmen hehtaarin kokoisia peltolohkoja viljellään Kanta-Hämeessä (3,18 ha), Uudellamaalla (3,13 ha) ja Varsinais- Suomessa (3,03 ha). Pienimpiä peltolohkoja viljellään Ahvenanmaalla (1,35 ha), Lapissa (1,69 ha), Kainuussa (1,78 ha) ja Etelä-Savossa (1,80 ha). Peltolohkojen keskikoko ei ole juurikaan muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomalainen maatilatalous kärsii pienistä peltolohkoista, eikä tilanne parane ilman tilusjärjestelytoimintaa (Hiironen, Juhana; Ettanen Seija Peltoalueiden tilusrakenne ja sen parantamismahdollisuudet)

13 TILUSRAKENNE Kiinteistörakenteen kehitysnäkymät Mikäli kiinteistörakenteen pirstaloitumista (taikka rakennekehitystä) ei kyetä hillitsemään, tulee kiinteistörakenteen aiheuttamat haitat korostumaan tulevaisuudessa. Trendimenetelmää (rakennekehityksen oletetaan jatkuva siten, kuin se on jatkunut tähän saakka) soveltaen voidaan arvioida, että vuonna 2020 peltolohkojen keskimääräinen pinta-ala tulee olemaan 2,3 hehtaaria ja keskimääräinen talouskeskusetäisyys peräti 6 kilometriä. Lohkojen lukumäärän (vuonna lohkoa/viljelijä) voi olettaa kasvavan 30 %. Talouskeskusetäisyyden kasvuun voinee kuitenkin suhtautua varauksella, sillä jossakin kohtaa täytyy kipukynnyksen tulla vastaan siltä osin, kuinka kaukaa lisämaata kannattaa hankkia. Vaikka kehitys olisikin arvioitua hitaampaa, on se joka tapauksessa huolestuttava maatalouden kannattavuuden, liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden sekä ilmastopäästöjen näkökulmasta. (Hiironen, Juhana; Ettanen Seija Peltoalueiden tilusrakenne ja sen parantamismahdollisuudet)

14 TJ-TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET TJ-toiminnan mahdollisuudet Parhaimmat mahdollisuudet tilusjärjestelytoiminnalle ovat Etelä- Pohjanmaalla, Satakunnassa, Varsinais- Suomessa ja Pohjanmaalla. Tilusjärjestelymahdollisuudet ovat kohtalaiset Kymenlaaksossa, Kanta-Hämeessä ja Ahvenanmaalla. Myös muista maakunnista löytyy kuntia, joissa tilusjärjestelymahdollisuudet ovat vähintäänkin kohtalaisen hyvät. Lapissa, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Keski- Suomessa mahdollisuudet perinteisille peltotilusjärjestelyille ovat pääasiassa heikot ja parhaimmillaankin kohtalaiset. (Hiironen, Juhana; Ettanen Seija Peltoalueiden tilusrakenne ja sen parantamismahdollisuudet)

15 TJ-TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET TJ-toiminnan mahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla (Hiironen, Juhana; Ettanen Seija Peltoalueiden tilusrakenne ja sen parantamismahdollisuudet)

16 Tilusjärjestely

17 Tilusjärjestelyn sisältö Lohkokokoa suurennetaan kokoamalla hajanaiset peltolohkot yhtenäisemmiksi. Pellot pyritään siirtämään lähemmäs talouskeskusta. Vaihtuvilla alueilla tehdään lohkomuutoksista johtuvat tarvittavat mukauttamistoimet. Mukauttamistoimia ovat valtaojitukset, salaojitukset ja viljelysteiden rakentaminen.

18 Ennen tilusjärjestelyä Tilusjärjestelyn jälkeen

19 Tilusjärjestelyn periaatteet Tilusjärjestely on asiakaslähtöistä. Tehdään yhteistyössä maanomistajien, maanmittaustoimiston ja muiden maankäytön asiantuntijoiden kesken. Peltoala pyritään pitämään samana tai sitä pyritään lisäämään. Pellot arvioidaan maalajinsa ja kuntonsa yms. ominaisuuksien perusteella toimitusvaiheessa. Peltojen arvojen erot huomioidaan. Erotukset korvataan maanomistajien keskinäisin korvauksin.

20 Tilusjärjestelyn periaatteet Tavoitteena on tehdä tilusjärjestely 3 5 vuodessa. Tilusjärjestelyn kesto riippuu alueesta ja tehtävistä toimenpiteistä. Toteutetaan uusjakotoimituksena. Tilusten vaihtumisen jälkeen ei tarvitse hakea lainhuutoa.

21 Yhdessä onnistumme

22 Tilusjärjestely tarveselvitys Ei hakemusta Tarveselvityshakemus Toimenpide-ehdotus Tilusjärjestelyn edellytykset ja jatkotoimenpiteet Toimitushakemus tilusjärjestelytoimitus Ei edellytyksiä Rahoituspäätöksen hakeminen Edellytys- ja laajuuspäätös Jakosuunnittelu ja toteutus

23 Tarveselvitys Selvitetään alueen nykytilanne ja muutosmahdollisuudet tilusrakenteen parantamiseksi. Selvitetään, onko tilusjärjestelyllä kannatusta maanomistajien keskuudessa. Arvioidaan mahdollisen hankkeen kustannukset ja hyödyt. Laaditaan toimenpide-ehdotus. Ennen toimituksen alkamista haetaan maa- ja metsätalousministeriöltä rahoitusta tilusjärjestelylle.

24 Tilusjärjestelytoimitus Toimituksella tulee olla maanomistajien kannatus. Tehdään päätös tilusjärjestelyalueesta. Laaditaan jakosuunnitelmaehdotuksia ja päätetään lopullisesta jakosuunnitelmasta. Vaihtuvilla alueilla suoritetaan lohkomuutoksista johtuvat tarvittavat mukauttamistoimet (valtaojitukset, salaojitukset ja viljelysteiden rakentaminen).

25

26 Valtion maanostotoiminta ja muut mahdollisuudet ELY-keskus voi hankkia tilusjärjestelyalueelta peltoa ja välittää sitä aktiivitiloille. Tämä lisää tilusjärjestelyn mahdollisuuksia. Myynti tilusjärjestelyn yhteydessä kannattaa. ELY-keskus ostaa maata käyvällä hinnalla. Hinta vastaa pellon markkina-arvoa kaupantekohetkellä. Kun ELY-keskus on kaupan toinen osapuoli, on pääomatulon verotus myyjän kannalta edullisempaa kuin yksityisten välisissä kaupoissa. Peltoa voi myös vaihtaa metsään tai metsää peltoon.

27 Tilusjärjestelyn rahoitus Tarveselvitys on maksuton. Tilusjärjestelytoimituksen kustannukset ovat toimituskohtaisia. Kustannukset jaetaan maanomistajien kesken heidän tilusjärjestelystä saamansa hyödyn mukaisesti. Kiinteistötoimitusmaksu maksetaan sitten, kun tilusjärjestely on päättynyt. Valtio kustantaa kiinteistötoimitusmaksusta %. Maanomistajat maksavat jäljelle jäävän osan.

28 Tilusjärjestelyn rahoitus Valtio kustantaa mukauttamistoimista noin 50 %. Valtio lainaa jäljelle jäävän osan eli maanomistajien osuuden. Lainan takaisinmaksu alkaa toimituksen lopettamisen jälkeen seuraavana vuonna. Vuotuismaksu on 12 %, josta korko on 4 %. Maanomistajilla on aikaa lainan takaisinmaksuun n. 10 vuotta.

29 Maanomistajien vaikutusmahdollisuudet Kokoukset Henkilökohtaiset haastattelut ja keskustelut: maanomistajien mielipiteitä kysellään tilusjärjestelyn eri vaiheissa. Maanomistajien edustajat eli toimitsijat Muutosesitykset Valitusmahdollisuus maaoikeuteen

30 Tilanne nyt ja muutosmahdollisuus Peltoala 1320 ha Vuokralohkojen osuus pinta-alasta 32 % Peruslohkojen keskikoko 2,26 ha 4,09 ha Peltolohkojen keskietäisyys 4,48 km 4,36 Peltolohkoja 584 kpl 323 kpl Jos jokaisella lohkolla käydään 8 kertaa vuodessa, matkaa kertyy km. Tätä matkaa on mahdollista vähentää km:iin.

31 Peltolohkojen pinta-ala nyt (maa- ja metsätalousministeriön peltolohkoaineisto)

32 Peltolohkojen pinta-ala, mahdollisuus

33 Ristikkäin kulkeminen

34 Ristikkäin kulkeminen

35 Tilusjärjestelyn kustannukset Tilusjärjestely Tilusten järjestely 400 x 1320 ha = Tie- ja kuivatusverkoston mukauttaminen uuteen tilanteeseen Sekalaiset Yhteensä (maanomistajien osuus n. 20 % eli n )

36 Mukauttamiskustannukset Uutta valtaojaa 2 km x 20 /m = Ojien saneeraus 15 km x 4,5 /m = Uutta tietä 3 km x /km = Vanhan tien kunnostus/poisto 5 km x /km = Mukauttamissalaojitusta (100 ha á /ha) = Yhteensä (maanomistajien osuus n. 40 % - 60 % eli n ) Kustannukset yhteensä (maanomistajien osuus n )

37 Hyötylaskelma Laskelmat Arviointi- ja korvaus tietovarasto, lähde Työtehoseura, pinta-ala 1320 ha 5 % korkokanta, pääomitus 20 v 30 v Peltolohkon koon ja etäisyyden muutos Salaojitus 100 ha Peruskuivatushyöty Ilmastovaikutukset liikenteen vähentyessä Maatalousvaikutukset yhteensä Hyödyt yhteensä: Kustannukset yhteensä (maanomistajien osuus n )

38 Kuva: Antero Aaltonen Kiitos