Kirkon tulevaisuus: tilannekuvien hahmottamista

Transkriptio

1 Kirkon tulevaisuus: tilannekuvien hahmottamista Kimmo Ketola 1

2 Viisi tilannekuvaa 1. Laskevat käyrät mitä niistä voidaan päätellä? 2. Yhteiskunnallinen muutos kiihtyy millaisessa maailmassa elämme tänään? 3. Vertaisyhteisöllisyys haastaa instituutiot mitä se merkitsee kirkon kannalta? 4. Kirkon yhteiskunnallinen asema miltä asia näyttää isossa, kansainvälisessä perspektiivissä? 5. Nykyajan luterilaisuus arvot ja imago, joiden varaan tulevaisuutta voidaan rakentaa? 2

3 Tilannekuva 1. Laskevat käyrät Kirkollisesti vihityt Kastetut lapset Kirkkoon kuuluvat Uskontokuntiin kuulumattomat Jos nykyinen eroamis- ja liittymistahti jatkuu, vuoteen 2040 mennessä kirkkoon kuuluu alle 50 % ja kirkkoon kuulumattomien osuus ylittää kirkkoon kuuluvien osuuden. 3

4 Kirkosta eroamisen syyt Ratkaisevasti Melko paljon Jonkin verran Vain vähän Ei ollenkaan En ole uskonnollinen ihminen 45% 18% 9% 8% 19% En usko Jumalaan 44% 11% 9% 8% 27% Kirkolla ei ole instituutiona minulle mitään merkitystä 33% 26% 16% 12% 13% En halua maksaa kirkollisveroa 31% 17% 17% 17% 18% Olin eri mieltä jostain kirkon päätöksestä tai kannanotosta 22% 15% 14% 10% 39% Petyin ev.lut. seurakunnan toimintaan 20% 14% 15% 16% 35% Kirkko on liian suvaitsematon seksuaalivähemmistöjä kohtaan 14% 14% 12% 9% 51% Muu uskonnollinen yhdyskunta vastaa paremmin ajatteluani 7% 2% 4% 5% 83% Kirkko on liian suvaitseva seksuaalivähemmistöjä kohtaan 6% 2% 4% 4% 84% Erosin vanhempieni mukana 3% 0% 1% 96% Erosin kirkosta hetken mielijohteesta 1% 2% 6% 90% Muutin toiselle paikkakunnalle 1% 3% 94% 4

5 Kirkosta eroamisen syyt ikäryhmittäin En usko Jumalaan En ole uskonnollinen ihminen % 12% 13% 5% 15% % 23% 7% 4% 11% % 12% 7% 5% 13% % 16% 7% 4% 10% % 13% 9% 10% 25% % 20% 6% 8% 19% % 10% 10% 9% 39% % 18% 14% 11% 28% % 10% 10% 11% 47% % 17% 14% 12% 35% KAIKKI 44% 11% 9% 8% 27% KAIKKI 45% 18% 9% 8% 20% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ratkaisevasti Melko paljon Jonkin verran Vain vähän Ei ollenkaan 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ratkaisevasti Melko paljon Jonkin verran Vain vähän Ei ollenkaan Kirkolla ei ole instituutiona minulle mitään merkitystä % 25% 12% 11% 7% % 28% 15% 9% 8% % 29% 14% 11% 13% % 23% 18% 14% 16% % 19% 18% 21% 22% KAIKKI 33% 26% 16% 12% 13% 5 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ratkaisevasti Melko paljon Jonkin verran Vain vähän Ei ollenkaan

6 Uskonnollisten identiteettien muutos Uskonnollinen ihminen Uskonnoton ihminen % % % % % % % % % % KAIKKI 36% KAIKKI 24% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kristitty Ateisti % % % % % % % % % % KAIKKI 67% KAIKKI 6 0% 20% 40% 60% 80% 100% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 16%

7 Mitä luvuista voidaan päätellä? Kirkon jäsenkehityksen taustalla on lisääntyvässä määrin puhtaasti elämänkatsomukselliset kysymykset: 1. Usko Jumalaan ja kristillisiin opetuksiin yhä keskeisempiä vedenjakajia jäsenyyden harkitsemisessa 2. Kirkon rooli ja asema yhteiskunnassa on myös vahva tekijä, joka vaikuttaa kirkkosuhteeseen 7

8 Tilannekuva 2. Kiihtyvä yhteiskunnallinen muutos 2010-luvulla suomalaiset ovat kohdanneet monella tavalla muuttuneen maailman. Talous ja eriarvoistuminen nousseet politiikan keskiöön Pakolaisuuden lisääntyminen kaikkialla maailmassa Uskonnollisen terrorismin lisääntyminen Euroopassa Oikeistopopulististen puolueiden nousu Länsi-Euroopassa Vihapuhe, rasismi ja monikulttuurisuus puhuttavat Työelämän murros, digitalisaatio Krimin valtaus sekä sen myötä kiristyneet suhteet Venäjän ja lännen välillä Muutokset yhteiskunnassa tapahtuvat yhä nopeammin ja voivat olla yhä ennakoimattomampia, mikä edellyttää organisaatioilta uudenlaista ketteryyttä ja joustavuutta. 8

9 Tulevaisuuskomitean tehtävä Valiokunta toivoi komitean visioivan kirkkoa, joka olisi nykyiseen verrattuna organisaatioltaan kevyempi, reagointikykyisempi ja joustavampi, ja jossa korostuisivat seurakuntalaisten osallisuus ja kirkon perustehtävien evankeliumin julistamisen, sakramenttien jakamisen ja lähimmäisenrakkauden tehokkaampi toteuttaminen muuttuvassa toimintaympäristössä. Avaintekijät: Keveys, reagointikyky, joustavuus, osallistavuus, tehokkuus 9

10 Komitean kolme peruslinjausta 1. Toimintakulttuurin muutos Näihin tavoitteisiin eivät pelkät rakenteelliset muutokset riitä, vaan tarvitaan perustavanlaatuista uudistusta myös ajattelumalleissa ja toimintakulttuurissa. Suurin yksittäinen tulevaisuuskomitean tavoittelema uudistus on organisaatiolähtöisestä ja työntekijäkeskeisestä ajattelusta luopuminen. (27) 2. Verkostojen luominen Sekä organisaatiorakenteesta että työaloista nousevaa siiloutumista on pyrittävä purkamaan rajat ylittävällä yhteistyöllä. Kiinteitä organisaatiorakenteita tarvitaan yhä, mutta niiden rinnalle tulisi kehittää enemmän verkostomaisia rakenteita. (29) 3. Työvoiman liikuteltavuus Yhteistyön vahvistamiseksi ja johtajuuden kehittämiseksi kirkon 10 johtajille ja asiantuntijoille on avattava mahdollisuus työkiertoihin. (29)

11 Hierarkiasta modulaariseen rakenteeseen Komitea ei ole halunnut rakentaa linjaorganisaatiota, vaan se on lähtenyt liikkeelle organisaation eri osien roolien selkeyttämisestä ja itsenäisyyden vahvistamisesta sekä keskinäisten alistussäännösten purkamisesta. 11

12 Tilannekuva 3. Vertaisyhteisöllisyys haastaa instituutiot Osallisuuden vahvistaminen: Näiden haasteiden vuoksi on panostettava jumalanpalvelusyhteisöjen kehittämiseen sekä pohdittava vakavasti henkilöseurakuntien perustamisen sallimista. Tutkimukset kertovat, että spontaanit, epämuodolliset ja verkostomaiset yhteisöt yhä tärkeämmässä roolissa ihmisten elämässä. Kirkon kannalta kohtalonkysymys, pystyykö se rakentamaan ja tukemaan spontaaneja vertaisyhteisöjä, joihin vapaita valintoja tekevät yksilöt voivat luontevasti kiinnittyä. 12

13 Tilannekuva 4. Kirkon yhteiskunnallinen asema Tulevaisuuskomitea: Kirkko on organisaationa hybridi: se on julkishallinnollinen organisaatio, se on osa kansalaisyhteiskunnan kenttää, ja siinä on myös yksityisen palveluntarjoajan piirteitä. Kirkon haasteena on irrottautua virastomielikuvasta uudistamalla toimintaansa ja viestintäänsä. 13

14 Kansalaisjärjestöt niin voimakkaat globaalit toimijat kuin lukemattomat paikalliset verkostot ovat nousseet maailman vahvimpien taloudellisten vaikuttajien joukkoon. Niiden kautta kanavoituu myös sellaista ideologista toimintaa, joka ei löydä vastakaikua poliittisista liikkeistä. Seurakuntien on tärkeää pysyä mukana tässä kehityksessä; yhtäältä vahvistaa yhteistyötä järjestökentän kanssa ja toisaalta vankistaa omassa toiminnassaan kansalaisjärjestöjen myönteisiä piirteitä ja toimintamalleja. 14

15 Uskonnon yhteiskunnallinen merkitys maailmalla on kasvamassa Kaksi maailmanlaajuista trendiä: 1. Yhä useammat uskonnolliset toimijat ovat omaksuneet yhteiskunnallisesti aktiivisen poliittisen teologian. Ne opettavat, että yhteiskunnan muuttaminen on uskonnollinen kutsumus. 2. Uskonnollisten toimijoiden itsenäisyys ja riippumattomuus suhteessa valtiovaltaan on lisääntynyt. Uskonnollisten yhteisöjen vapaus ja liikkumatila yhteiskunnassa on kasvanut. Yhdessä nämä tekijät tarkoittavat sitä, että uskonnon yhteiskunnallinen vaikutusvalta tulee kasvamaan. Kehitys näkyy heikoimmin läntisessä Euroopassa. 15

16 Millaista on nykyajan luterilaisuus? arvot ja imago, joiden varaan tulevaisuutta voidaan rakentaa 16

17 1. Työ nähdään kutsumuksena ja palvelutehtävänä Protestanttisella työetiikalla on usein negatiivinen kaiku Käsitys perustuu Max Weberin klassikkotutkimuksen virheelliseen tulkintaan, jossa korostuu työssä menestymisen merkitys Luterilaisessa työn etiikassa sen sijaan korostuu työ palvelutehtävänä: työn arvo perustuu siihen hyvään, jonka se toisille tuottaa. Luterilainen työn ilo nousee siitä, että työn avulla voidaan laittaa hyvä kiertämään. (Heinimäki & Jolkkonen: Luterilaisuuden ABC: Synkkä ja harmaa 17 sanakirja)

18 1. Työ antaa minulle riittävän toimeentulon Luterilaisuus-väittämistä samaa mieltä Muut 2. Työ tuottaa minulle tyydytystä Luterilaisuus-väittämistä samaa mieltä Muut 3. Työssäni voin toteuttaa itseäni Luterilaisuus-väittämistä samaa mieltä Muut 4. Saan auttaa ja palvella työssäni muita Luterilaisuus-väittämistä samaa mieltä Muut 5. Voin edetä urallani ja saada lisää Luterilaisuus-väittämistä samaa mieltä Muut 6. Voin työtä tekemällä vaurastua Luterilaisuus-väittämistä samaa mieltä Muut 7. Työ on minulle kutsumustehtävä Luterilaisuus-väittämistä samaa mieltä Muut 8. Työ on minulle elämäntehtävä, jolle Luterilaisuus-väittämistä samaa mieltä Muut Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Työssä tärkeänä pidetyt asiat katsomuksiltaan luterilaisilla ja muilla suomalaisilla, % vastaajista. Gallup Ecclesiastica 2015, N= Työ nähdään kutsumuksena ja palvelutehtävän ä 18

19 2. Hengellisyyttä ilmaistaan musiikin kautta Luther arvosti musiikkia hengellisen ilmaisun välineenä Luterilaiset tunnetaan kaikkialla maailmassa rikkaasta virsilaulun perinteestä Nykyisinkin 64 % suomalaisista samaa mieltä väitteestä virsilauluperinnettä tulee vaalia Joka neljäs kuuntelee hengellistä musiikkia useammin kuin kerran kuukaudessa Musiikillinen kokeilevuus ja vuorovaikutus maallisten musiikillisten kulttuurien kanssa kertovat elinvoimaisesta traditiosta tänäkin päivänä 19

20 3. Kasvatukseen ja koulutukseen panostetaan Luterilaisille on aina ollut tärkeää, että jokainen pääsee osalliseksi Jumalan Sanasta ja että kristillisestä uskosta voi tulla omakohtainen vakaumus Myös laajemmin koulutusta arvostetaan Yhä tänä päivänä merkittävä osa kirkon resursseista lasten ja nuorten parissa tehtävään työhön Luterilaiset vakaumukset näkyvät edelleen esimerkiksi suhtautumisessa koulujen uskonnonopetukseen 20

21 4. Heikompiosaisista huolehditaan Kristillinen usko on aina velvoittanut auttamaan Reformaatio mullisti köyhistä huolehtimisen tekemällä siitä yhteisen ja tämänpuoleisen, veroilla hoidettavan asian Auttamisen tärkeys näkyy edelleen: arvoiltaan luterilaiset pitivät auttamista paitsi kristillisenä, myös jokaisen kansalaisen velvollisuutena Arvoiltaan luterilaiset myös lahjoittivat hyväntekeväisyyteen merkittävästi enemmän kuin muut 21

22 Luku 5. Auttaminen Arvioi paljonko annoit yhteensä viimeksi kuluneen vuoden aikana hyväntekeväisyyteen, kansainväliseen apuun, kolehtiin, yhteisvastuukeräykseen, kehitysyhteistyöhön, katastrofiapuun tms.? ( ) Sukupuoli, ikä, koulutus, tulotaso, asuinpaikka vakioitu Luterilaisuusväittämistä samaa mieltä olevat 249 Muut 105 Kaikki suomalaiset

23 1. Koen myötätuntoa apua tarvitsevia kohtaan 2. Haluan edistää oikeudenmukaisuutta 3. Haluan, että teoillani on merkitystä 4. Antaessani saan itse hyvän mielen 5. Haluan käyttää rahaa johonkin hyödylliseen 6. Koen auttamisen jokaisen kansalaisen velvollisuudeksi 7. Tulen itse joskus tarvitsemaan muiden apua 8. Koen auttamisen kristityn velvollisuudeksi 9. Hyväntekeväisyys on tapa/harrastus 10. Koen auttamisen kutsumuksekseni Eri tekijöiden merkitys avustustyöhön osallistumiselle, "Hyvin tärkeä" tai "Melko tärkeä" vastanneiden osuus %. Gallup Ecclesiastica 2015, N=4249. Auttaminen on tärkeä arvo katsomukseltaa nluterilaisille Luterilaisuus-väittämistä samaa mieltä olevat Muut Kaikki 23

24 5. Yhteisen hyvän toteutumiseksi tehdään yhteistyötä yhteiskunnan instituutioiden kanssa Luterilaisessa ajattelussa kirkon ja valtion erilliset toimintapiirit ovat niiden tiiviin yhteistyön lähtökohta Kirkko on ollut vahvasti läsnä sairaaloissa, kouluissa, armeijassa ja vankiloissa Tämä yhteistyö saa yhä edelleen kaikilta suomalaisilta voimakkaan tuen: noin neljä viidestä suhtautuu myönteisesti 24

25 Kuvio 6.6. Suomalaisten suhtautuminen kirkolliseen työhön yhteiskunnan organisaatioissa, % vastaajista. Gallup Ecclesiastica 2015, N=4275. Sairaalapappien läsnäolo sairaaloissa Vankilapappien läsnäolo vankiloissa Sotilaspappien läsnäolo puolustusvoimissa % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin myönteisesti En kielteisesti enkä myönteisesti Erittäin kielteisesti Melko myönteisesti Melko kielteisesti En osaa sanoa 25

26 Kuvio 6.2. Suomalaisten suhtautuminen koulujen uskonnolliseen ohjelmaan ja valtiollisiin juhlajumalanpalveluksiin, % vastaajista. Gallup Ecclesiastica 2015, N=4275. Suvivirren laulaminen koulujen kevätjuhlissa Koulujen joulujuhlien kristillinen ohjelma Itsenäisyyspäivän televisioitava juhlajumalanpalvelus Valtiopäivien ekumeeniset avajais- ja päättäjäisjumalanpalvelukset % 10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % Erittäin myönteisesti En kielteisesti enkä myönteisesti Erittäin kielteisesti Melko myönteisesti Melko kielteisesti En osaa sanoa 26

27 6. Julkiseen keskusteluun osallistutaan aktiivisesti Kirkko on saanut alkunsa hyvän sanoman välittämisen tehtävästä; kirkko on olemukseltaan viestijä Kirkon puuttuminen yhteiskunnallisiin asioihin kiistanalaisempaa julkisessa keskustelussa Suomalaisten suuri enemmistö kuitenkin odottaa sitä: yli kolme neljästä suomalaisesta on sitä mieltä, että kirkon tulisi puhua heikompiosaisten puolesta julkisessa keskustelussa 27

28 Kuvio 7.1. Suomalaisten toiveet kirkon puheenvuoroja kohtaan, % vastaajista. Gallup Ecclesiastica 2015, N=4275. Toimia enemmän heikommassa asemassa olevien puolestapuhujana yhteiskunnallisessa keskustelussa Puhua nykyistä suoremmin yhteiskunnallisista epäkohdista Ottaa nykyistä voimakkaammin kantaa perheiden hyvinvoinnin puolesta Osallistua ponnekkaammin elämänarvoista käytävään keskusteluun Pyrkiä vaikutusvaltaisemmaksi toimijaksi yhteiskunnassa % 10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % 28 Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Ei kumpaakaan Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa

29 7. Vieraisiin uskontoihin suhtaudutaan maltillisesti ja vieraanvaraisesti Suomalaisista noin prosenttia suhtautuu useimpien vieraiden uskontojen läsnäoloon ympäristössään myönteisesti tai neutraalisti Suomalaisista enemmistö, vähintään kolme viidestä, suhtautuu myös moskeijoihin myönteisesti tai neutraalisti Islamin ja erityisesti moskeijoiden vastustus nousee enemmän kansalliselta kuin uskonnolliselta pohjalta Luterilainen katsomus tukee myönteistä suhtautumista moskeijoihin 29

30 Lopuksi: luterilaisuuden piilovaikutus Sosiaalisen vastuun kantaminen, työnteon arvostus, lainkuuliaisuus sekä kasvatukseen ja koulutukseen panostaminen ovat perustavalla tavalla yhteydessä luterilaiseen elämänkatsomukseen. Nämä ovat piirteitä, joista suomalaiset myös maailmalla tunnetaan: Maailman vakain valtio (Fragile State Index, 2016) Maailman turvallisin maa (Maailman talousfoorumi, 2015) Paras hallinto (Legatum Institute, 2016) Paras peruskoulutus (Maailman talousfoorumi, ) 30 Neljänneksi alhaisin köyhyysaste OECD maista (OECD,

31 Kiitos! 31