arviointikertomus 2018

Transkriptio

1 Liite 3: Tarla Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän tarkastuslautakunta arviointikertomus

2 SISÄLLYS 1. Tiivistelmä Vuoden 2017 arviointikertomuksen johdosta tehtyjen toimenpiteiden arviointi Kuntayhtymän valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointi Taloudelliset tavoitteet Vuosikate Investointeihin myönnetyn määrärahan nettosumma Toiminnalliset tavoitteet Suoritettujen tutkintojen määrä Opiskelijavuosien kokonaismäärä Strategisten tavoitteiden arviointi Ammatillisen koulutuksen toteutuksen uudistaminen Työelämäyhteistyö ja kumppanuudet Osaamisen uudistaminen ja organisaatiokulttuurin kehittäminen Henkilöstö Tarkastuslautakunnan arviointitoiminta Tarkastuslautakunnan tehtävät Tarkastuslautakunnan kokoonpano ja työskentely Kokoonpano Tarkastuslautakunnan työskentely

3 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuustolle 1. Tiivistelmä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä toteutti vuonna mittavat uudistukset. Toimintavuonna käynnistyi vuosikymmeniin suurimman ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpano. Uuden lainsäädännön myötä muuttuivat ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus- ja tutkintojärjestelmät sekä koulutuksen toteutus. Uusi Riveria-organisaatio otettiin myös käyttöön, samoin uusi strategia vuosille Strategiassa määritellyt toimintaa ohjaavat arvot ovat: Asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus ja vastuullisuus. Uuden vision mukaan Riveria on Suomen vaikuttavin monialainen ammatillisen koulutuksen järjestäjä vuonna Vaikuttavuuden näkökulmasta vuosi viitoitti tietä oikeaan suuntaan. Entistä tärkeämmäksi on noussut elinikäinen oppiminen ja työelämässä toimivien ammattitaidon parantaminen sekä uusiin osaamistarpeisiin vastaaminen. Kumppanuutta korostaa myös yhtymävaltuuston hyväksymän strategian nimi: Kumppanuudella osaamista ja hyvinvointia. Vuonna käynnistyi sekä yritysten että jäsenkuntien kanssa kokonaisvaltaisten ja tavoitteellisten kumppanuussopimusten rakentaminen. Ammatillisen koulutuksen vaativa haaste ovat olleet koulutukseen kohdistuneet valtionosuuksien merkittävät leikkaukset. Samaan aikaan koulutuskuntayhtymä on joutunut toteuttamaan mittavat muutokset. On ollut välttämätöntä kyetä uudistumaan ja uudistamaan toimintansa ja toimintakulttuurinsa uuden lainsäädännön tavoitteiden ja hengen mukaiseksi. Lisävaateita erityisille toimenpiteille on tullut toimintaympäristöstä, kun osaavan työvoiman saatavuus on noussut maakunnan keskeiseksi haasteeksi. Mittavista koulutuksen ja organisaation muutoksista huolimatta henkilöstön työhyvinvointia mittaavan työolobarometrin tulokset pysyivät vuoden 2017 tasolla. Suurin henkilöstöjohtamisen ja henkilöstön kehittämisen haaste on osaamisen ja toimintatapojen kehittäminen reformin edellyttämällä tavalla ja maakunnallisten kokonaisvaltaisten tiimien palvelukyvyn kehittäminen. Toimintavuonna käynnistyi koko henkilöstöä koskeva Riveria kehittämisohjelman suunnittelu. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia. Tarkastuslautakunta toteaa, että Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän merkittävimmät tulevaisuuden riskit liittyvät toimintaympäristön muutokseen ja siihen, miten Riveria onnistuu säilyttämään hyvän suhteellisen rahoitusaseman kilpailussa muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Tarkastuslautakunta korostaa vaikuttavuuden tärkeyttä. Vaikuttavuuden toteutumisen kannalta on merkittävää, miten Riveria onnistuu tavoitteissaan opiskelijavuosien, tutkintojen ja tutkinnon osien sekä työllistymisen ja jatkokoulutukseen sijoittumisen osalta. Koulutuskuntayhtymän vuoden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointia varten tarkastuslautakunnalla on ollut käytössään hyvin laadittu tilinpäätösasiakirja liitteineen sekä toiminnan kannalta asianmukainen ja kattava mittaristo koko vuoden ajan. Yhtymävaltuustoon nähden sitovia taloudellisia tavoitteita ovat koulutuskuntayhtymän vuosikate ja investointeihin myönnetyn määrärahan nettosumma. Toiminnallisista tavoitteista sitovia ovat suoritettujen tutkintojen määrä ja opiskelijavuosien kokonaismäärä. 3

4 Taloudelliset tavoitteet: Taloudellisten tulosten osalta Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä onnistui hyvin. Tilikauden vuosikatetavoite ylittyi eurolla. Talousarviossa kuntayhtymän valtuusto asetti vuosikatetavoitteeksi euroa. Investointien nettosummaksi yhtymävaltuusto asetti talousarviomuutoksessa miljoonaa euroa ja toteutunut nettosumma oli euroa. Näin ollen tavoite alittui lähes miljoonalla eurolla. Toiminnalliset tavoitteet: Suoritettujen tutkintojen määrälle asetettu tavoite tutkintoa ylittyi 220 tutkinnolla. Opiskelijavuosien kokonaismäärälle asetettu tavoite opiskelijavuotta ei sen sijaan toteutunut. Opiskelijavuosien kokonaiskertymä jäi uupumaan tavoitteesta 387 opiskelijavuotta. Haasteelliseksi toiminnassa osoittautuivat kesäkaudella järjestettävän koulutuksen ja ammatillisen perustutkinnon opiskelijavuosien toteuma. Toiminnan järjestämisen tuloksellisuus ja tarkoituksenmukaisuus: Tarkastuslautakunta toteaa, että Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän vuoden toimintakertomus antaa selkeät ja perusteelliset tiedot valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta. Toimintavuoden toiminnalliset ja taloudelliset tulokset osoittavat, että koulutuskuntayhtymä on selviytynyt varsin hyvin toimintaympäristön muutospaineissa ja välttämättömissä uudistuksissa. Uuden strategian mukaisesti on määrätietoisesti jatkettu kehittämistoimenpiteitä ja henkilöstön kehittämistä. Resurssien käyttöä on tehostettu ja strategian mukaisesti vahvistettu kumppanuudella osaamista ja hyvinvointia. Toimintavuonna ammatillista koulutusta koskevan reformi merkitsi suurta muutosta toiminnassa ja koulutuksen toimintaympäristössä. Koulutuskuntayhtymässä reformiin kokonaisuudessaan, toimintaedellytysten muutokseen ja tulevan rahoituksen tason ennustettavuuden heikkenemiseen on varauduttu hyvin. Toimintaympäristössä samoin kuin yritysten ja työelämän osaamisvaatimuksissa tapahtuvat muutokset vaativat jatkossakin ennakoivaa varautumista ja valmiutta uudistuksiin. Tarkastuslautakunta arvioi, että Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on toteuttanut perustehtäväänsä ja valtuuston hyväksymää strategiaa varsin tuloksekkaasti ja tarkoituksenmukaisti. 2. Vuoden 2017 arviointikertomuksen johdosta tehtyjen toimenpiteiden arviointi Vuoden 2017 arviointikertomus on käsitelty yhtymävaltuustossa Yhtymävaltuusto päätti merkitä arviointikertomuksen tietoonsa saatetuksi. Yhtymähallitus on ottanut huomioon vuoden 2017 arviointikertomuksessa esille otetut asiat vuoden talousarviossa. 4

5 3. Kuntayhtymän valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointi Valtuustoon nähden sitovat tulostavoitteet vuodelle olivat: Taloudelliset tavoitteet 1. vuosikate 2. investointeihin myönnetyn määrärahan nettosumma. Toiminnalliset tavoitteet 3. suoritettujen tutkintojen määrä 4. opiskelijavuosien kokonaismäärä. 3.1 Taloudelliset tavoitteet Vuosikate Talousarvio Muutokset Ta-muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama PKKY Talousarviossa koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto asetti vuosikatetavoitteeksi euroa. Vuosikatetavoite tilikaudelle ylittyi eurolla Investointeihin myönnetyn määrärahan nettosumma Talousarvio Muutokset Ta-muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Menot yhteensä käyttöomaisuushankinnat oppimisympäristöt Tulot yhteensä Nettosumma Valtuustoon nähden sitovaksi tavoitteeksi asetettu investointeihin varattu määräraha alitettiin lähes miljoonalla eurolla. 5

6 3.2 Toiminnalliset tavoitteet Suoritettujen tutkintojen määrä Talousarvio Muutokset Toteuma Poikkeama Tutkintojen määrä Vuonna valmistui opiskelijaa tutkintoon johtavasta koulutuksesta. Tutkinnoista 78 % oli perustutkintoja, 17 % ammattitutkintoja ja 5 % erikoisammattitutkintoja. Yhtymävaltuuston asettama suoritettujen tutkintojen määrä ylittyi 220 opiskelijalla Opiskelijavuosien kokonaismäärä Talousarvio Muutokset Toteuma Poikkeama Kokonaismäärä Opiskelijavuosien kokonaismäärälle asetettua tavoitetta opiskelijaa ei saavutettu. Erityisesti perustutkintojen opiskelijavuosien toteuma oli ennakoitua pienempi. Kesäkauden hyödyntäminen opiskelussa oli selkeästi muita kuukausia vähäisempää. Oppisopimuskoulutuksen opiskelijavuodet toteutuivat kuitenkin arvioitua paremmin. 4. Strategisten tavoitteiden arviointi 4.1 Ammatillisen koulutuksen toteutuksen uudistaminen Ammatillisen koulutuksen toteutuksen uudistamisessa keskityttiin ammatillisen koulutuksen reformin myötä perustehtävän uudenlaiseen toteuttamiseen. Vuoden aikana on otettu käyttöön uuden lainsäädännön mukainen henkilökohtaistamisprosessi ja henkilökohtaiset osaamisen kehittämissuunnitelmat (HOKSit) sekä uudistetut koulutus- ja oppisopimusmallit työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa. Perustehtävän uudenlaisen toteuttamisen tueksi päivitettiin yhteiset pedagogiset linjaukset tutkinnon johtavassa koulutuksessa. 6

7 4.2 Työelämäyhteistyö ja kumppanuudet Työelämäyhteistyön vahvistamiseksi kuntayhtymässä otettiin käyttöön uudenlaisen kumppanuuksien rakentamisen toimintatapa. Alueen työ- ja elinkeinoelämän näkemysten kuulemiseksi ja kumppanuuksien vahvistamiseksi perustetut osaamisalakohtaiset työelämäfoorumit käynnistyivät vuoden aikana. 4.3 Osaamisen uudistaminen ja organisaatiokulttuurin kehittäminen Henkilöstön osaamisen uudistamiseksi on järjestetty reformin toimeenpanoa tukevia henkilöstökoulutuksia mm. henkilökohtaistamiseen, työpaikalla järjestettävän koulutukseen, valtakunnalliseen opiskelijapalautteeseen, osaamisen tunnustamiseen ja arviointiin liittyen. Henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi käynnistettiin koko henkilöstölle suunnatun Riveria2025 -kehittämisohjelman suunnittelu. Työolobarometrin tulosten pohjalta uuden ja yhteisen Riverian toimintakulttuurin luomisessa on otettu vasta ensi askeleita ja tavoitteellinen työ toimintatapojen uudistamisessa ja yhtenäistämisessä jatkuu vuoden 2019 aikana. 5. Henkilöstö Vuoden lopussa Riveriassa työskenteli yhteensä 765 henkilöä, joista 56 % naisia ja 44 % miehiä. Henkilöstöstä 39 % (299) työskenteli oppilaitospalveluissa, 33 % (255) Palvelut ja hyvinvointi -toimialalla ja 28 % (211) Teknologia toimialalla. Henkilöstön keski-ikä oli vakinaisen henkilöstön osalta 50,9 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön osalta 46,2 vuotta. Vuonna 2017 vastaavat luvut olivat 50,7 ja 42,4. Vuoden aikana henkilöstön kehittämisen ja työhyvinvoinnin edistämisen painopistealueet määriteltiin Riverian strategiassa Kumppanuudella osaamista ja hyvinvointia vuosille Työolobarometri toteutettiin 17. kerran vuonna. Työolobarometrin tulosten keskiarvo 3,7 oli vuoden 2017 tasolla. Henkilöstöön liittyvät suurimmat riskit liittyvät osaavan henkilöstön rekrytointiin, henkilöstön jaksamiseen muutoksessa sekä pitkien sairauspoissaolojen kasvuun ja sitä kautta mahdollisesti ennenaikaisiin työkyvyttömyydestä johtuviin eläköitymisiin. Riverian henkilöstön määrä väheni vuonna vuoteen 2017 verrattuna 40 henkilöllä (-5 %). Vuosien aikana kuntayhtymän henkilöstön määrä on vähentynyt yhteensä 202 henkilöllä. Vuoteen 2025 mennessä eläköityvien määrän ennakoidaan olevan yhteensä 192, mikä on 25,1 % vuoden henkilöstön määrästä. 7

8 6. Tarkastuslautakunnan arviointitoiminta 6.1 Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 121 :n mukaan kuntayhtymän valtuuston valitseman tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. 6.2 Tarkastuslautakunnan kokoonpano ja työskentely Kokoonpano Varsinainen jäsen Väistö Matti, puheenjohtaja Pertti Wickström, varapuheenjohtaja Tiainen Arja-Irene Timonen Sakari Turtiainen Netta Varajäsen Arveli Eila Tiittanen Soili Hämäläinen Juha Makkonen Raija Laukkanen Heikki Tarkastuslautakunnan esittelijänä on toiminut lautakunnan puheenjohtaja. Lautakunnan sihteerinä ja pöytäkirjanpitäjänä arviointivuoden aikana on toiminut Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän sisäinen tarkastaja Tuomo Hurskainen. Tilintarkastaja Tilintarkastusta tilikaudella ovat suorittaneet päävastuullisen tilintarkastajan JHT, KHT Ulla-Maija Tuomelan ohella JHT, HT Lilja Koskelo, JHT, HT Taina Törrönen ja Joni Mäkitalo. Esteellisyydet Tarkastuslautakunnan jäsenillä ei ole esteellisyyksiä arvioinnin suorittamiseen Tarkastuslautakunnan työskentely Lautakunta on laatinut työn perustaksi ja oman työn organisoimiseksi arviointisuunnitelman vuosille Vuosittain laadittavassa työohjelmassa on tarkennettu arvioinnin aikataulu, kohteet ja menetelmät. Lautakunnalla oli vuonna viisi kokousta, joissa se on käsitellyt kuntalain mukaan sille kuuluvia tehtäviä. Lisäksi lautakunnan jäsenet ovat perehtyneet erikseen päätetyn tehtäväjaon mukaisesti koulutusyksiköiden toimintaan. 8

9

10 Arviointikertomus