MTK-Kaakkois-Suomen maaseutunuorten opintomatka Saksaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MTK-Kaakkois-Suomen maaseutunuorten opintomatka Saksaan 5.-11.4.2013"

Transkriptio

1 MTK-Kaakkois-Suomen maaseutunuorten opintomatka Saksaan Teksti: Eija Paronen Kuvat: Marko Nuojua, Johanna Vesa ja Eija Paronen MTK-Kaakkois-Suomen maaseutunuoret järjesti opintomatkan Ruotsin ja Tanskan kautta Saksaan huhtikuussa Mukana matkalla oli yhteensä 20 MTK:laista. Valtaosa matkalaisista tuli Kaakkois-Suomen alueelta, mutta joukossa oli edustajia myös Hämeestä ja Uudeltamaalta. Matka kulki reittiä Turku Tukholma Kööpenhamina Lyypekki Hampuri Bremen Osnabrück Berliini Helsinki. Kuuteen päivään mahtui yhteensä yhdeksän vierailukohdetta, joiden joukossa oli paitsi vilja- ja kotieläintiloja, myös energialaitoksia, jalostavaa elintarviketeollisuutta sekä maatalouskonetehtaita. Matkan aikana ehdimme tutustua myös moniin hienoihin kaupunkeihin. Matka käynnistyi perjantaina 5. huhtikuuta yhteiskuljetuksella Imatralta. Matka suuntautui Turkuun, jossa koko matkaryhmä tapasi ensimmäistä kertaa. Turun satamassa meitä odotti myös matkaoppaamme Johanna Vesa ja bussikuskimme Petri Valtanen. Matkasimme Viking Grace - aluksella yön aikana Itämeren yli Tukholmaan. Laiva saapui Tukholmaan varhain lauantaiaamuna. Aamiaisen nautittuamme hyppäsimme bussin kyytiin, ja lähdimme ajamaan kohti Kööpenhaminaa. Heti ensimmäisenä päivänä edessä oli siis pitkä bussimatka. Ruotsin maatalousalue alkaa oikeastaan vasta samalta korkeudelta, kuin missä on eteläinen Suomi. Etelä-Ruotsissa kevät olikin huomattavasti pidemmällä Suomeen verrattuna. Peltotyöt olivat matkan varrella monin paikoin jo hyvässä vauhdissa. Etelä-Ruotsissa kevät oli huhtikuun alussa jo pitkällä. Working with nature, not against it Ensimmäinen tilavierailu suuntautui Norregårdenin viljatilalle Etelä-Ruotsin Dalbyssä. Tilan koko oli 90 hehtaaria, josta viljaa viljeltiin 80 hehtaarilla. Tilan isäntä kertoi, että tilan toiminta perustuu

2 kolmeen kivijalkaan: viljan ja nurmensiemenen viljelyyn, linnunsiemenseoksen valmistukseen sekä joulukuusikauppaan. Linnunruokabisnestä tila on harjoittanut jo lähes 30 vuoden ajan. Vuosittain pakataan useita kymmeniä tuhansia kiloja siementä. Siemeniä myydään suoraan tilan yhteyteen rakennetusta puodista. Joulukuusia viljellään noin viiden hehtaarin alueella. Pisimmillään kuuset ovat matkanneet ostajille Singaporeen asti. Nurmen siemenviljelyn lisäksi tilalla viljellään ainakin rapsia, maissia, vehnää ja kauraa. Isännän kanssa keskustelussa huomiota herätti se, että toisin kuin Suomessa, Ruotsissa lannoitteiden käyttöä ei ole juurikaan rajoitettu. Raja-arvot ovat isännän mukaan vain suosituksia. Tämä on jälleen hyvä esimerkki siitä, että EU:n jäsenmailla on suuria eroavaisuuksissa jäsensopimuksissaan, tai ainakin säädösten soveltamisessa. Säännöllisten maanäytteidenkin ottamisesta on voimassa pelkkä suositus. Suomessa termistä suositus ei voida tässäkään yhteydessä puhua, sen verran kovat sanktiot voi tila saada säännöllisen viljavuustutkimuksen hoitamatta jättämisestä. Tilan rapsikasvustoja tutkailemassa. Suotuisat viljelyolosuhteet Etelä-Ruotsissa mahdollistavat esimerkiksi vehnällä kilon hehtaarisadot. Verrattuna Suomeen tässä on siis melkoinen ero. Satotasoeroa tasoittaa huomattavasti pienemmät maataloustuet. Lfa-tukea tila ei saa lainkaan. Tila oli mukana pohjoismaisessa Baltic Deal -ohjelmassa, jonka tavoitteena on ympäristönsuojeluosaamisen parantaminen maataloudessa. Baltic Deal on EU:n Itämeristrategian lippulaivahanke, jota toteuttavat maatalouden tuottaja- ja neuvontajärjestöt Itämeren maissa. Suomessa ohjelman toteutuksesta vastaa MTK. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on auttaa viljelijöitä vähentämään tilan päästöjä ilman, että tilan tuotanto tai kilpailukyky kärsii. Suuri osa tilan pelloista sijaitsi tilakeskuksen ympärillä. Peltojen välissä kulkevat peltotiet mahdollistavat sen, ettei pelloilla juuri tarvitse ajaa viljakuorman kanssa. Näin peltoon kohdistuvaa pintapainetta voitiin pienentää. Luonnon monimuotoisuuteen oli panostettu esimerkiksi tuomalla mehiläispesiä puna-apilapellon läheisyyteen, jätteidenkäsittelyä varten oli rakennettu erillinen jätepiste, ja kasvinsuojeluruisku pestiin biopedin päällä.

3 Oli mukavaa tutustua tilaan, joka jokapäiväisessä toiminnassaan todella panostaa ympäristöasioihin. Isäntä sanoikin vielä vierailun lopuksi, että on tärkeää työskennellä yhteistyössä luonnon kanssa, ei sitä vastaan. Samaa mieltä ovat varmasti viljelijät niin Suomessa kuin Ruotsissa. Viljatilalta oli vielä tunnin mittainen matka Kööpenhaminaan. Matkalla ylitimme Juutinrauman sillan. Tämä vuonna 2000 avattu kokonaispituudeltaan 16 kilometrin silta yhdistää Malmön ja Kööpenhaminan kaupungit. Perille päästyämme nautimme illallisen Kööpenhaminan keskustassa. Juutinrauman silta Hyväluonteinen punainen angus pääosassa Seuraavana aamuna lähdimme matkaamaan kohti etelää ja Falsterin saarta, jossa meitä odotti seuraava vierailukohde, noin 110 eläimen Bakkens Angus -emolehmätila. Monin paikoin matkalla näytti siltä, että Tanskassa kevät oli jäljessä verrattuna Etelä-Ruotsiin. Maat olivat märkiä, ja paikka paikoin pelloilla näkyi vielä lunta. Tilan emäntä kertoi, että Falsterin saarella kevät oli kuukauden myöhässä. Nyt lämpömittari näytti +3 astetta, ja yöllä lämpötila oli painunut pakkasen puolelle. Kevättä odoteltiin kovasti siis myös täällä. Perillä saimme lämpimän vastaanoton aamukahveineen ja leivonnaisineen. Tilalla eläinten pääasiallinen rotu oli Suomessa harvinaisempi punainen angus. Rotu oli valikoitunut tilalle mukavan ja ystävällisen luonteensa sekä hyvälaatuisen, vähärasvaisen lihansa vuoksi. 1-vuotias sonni kasvaa noin 600-kiloiseksi, josta ruhopaino on 350 kiloa. Tila myy teuraseläimet suurelle teurastamolle, Danish Crownille. Hyviä lisätuloja saadaan jalostuseläimistä, joita on myyty muun muassa Portugaliin ja Saksaan.

4 Punainen angus Siemennykseen käytetään omia sonneja, mutta myös keinosiemennystä. Jonkin verran käytetään maitorotuistakin siementä, jotta karjaan saadaan uutta verta. Eläinten ruokinta koostuu mäskistä sekä sokerijuurikkaasta ja nurmirehusta. Tilalla pääpaino on lihantuotannossa, itse viljellään pääosin vain nurmea ja sokerijuurikasta. Tilan tulevaisuuden isäntäpariskunta näki hyvänä. Toiminnan laajentaminen ei näytä todennäköiseltä, sillä toisaalta tilakoko on nyt sopiva ja toisaalta tilaa eläinmäärän kasvattamiselle ei juuri ole. Isäntäpariskunnan jälkeen tilaa ryhtyy pitämään heidän tällä hetkellä maatalouskoulua käyvä 21-vuotias poikansa. Tilavierailulta ajoimme Rodbyn satamaan, josta matkasimme lautalla Itämeren yli Puttgardeniin. Iltapäivällä saavuimme seuraavaan yöpymispaikkaan, Lyypekkiin. Muutaman tunnin ajan ehdimme tutustua tähän historialliseen kaupunkiin ja sen nähtävyyksiin. Lyypekki

5 Mallasohran viljelyä, lihasikoja ja aurinkoenergiaa Maanantaipäivälle meillä oli tiedossa useampi vierailukohde, jotka kaikki olivat osa Global Malt - mallastamon tuotantoketjua. Ensin suuntasimme mallasohraa tuottavalle tilalle Schleswig- Holsteinin alueelle. Tilalla meitä oli vastassa isännän lisäksi paikallisen viljayhtiön edustajat sekä Global Maltin edustaja, joka kulki mukanamme päivän kaikissa vierailukohteissa. Mallasohraa viljelevän tilan isäntä kertoi, että kyseisellä alueella on viljava maaperä, ja mallasohran viljely on yleistä. Isäntä kertoi tilan toiminnan perustuvan kolmeen tuotannonalaan: viljanviljelyyn, sianlihantuotantoon ja aurinkoenergian tuottamiseen. Lietteen ajo käynnissä pohjois-saksalaisella sikatilalla. Peltoa tilalla oli noin 160 hehtaaria. Mallasohran lisäksi viljelyssä oli ainakin sokerijuurikasta ja vehnää sekä rehumaissia paikkaisessa sikalassa kasvaa vuosittain yhteensä sikaa. Sikojen rehun pääraaka-aineena käytetään vanhaksi mennyttä leipää sellaisenaan. Suomessa sama ei onnistuisi, sillä säädösten mukaan meillä rehuksi menevä leipä tulee iskukuumentaa ennen sioille syöttämistä. Sikalan katolle asennetut aurinkopaneelit tuottivat energiaa 260 kw-tuntia vuodessa. Isäntä oli tyytyväinen aurinkoenergiaan investoimispäätökseen. Lähes miljoonan euron alkuinvestoinnin jälkeen energiamuoto maksaa itsensä takaisin varsin nopeasti. Vuosittainen tuotto on vakaa, ja tuotantojärjestelmä melko helppohoitoinen.

6 Aurinkopaneelit sikalan katolla olivat tilan omistajan mukaan kannattava investointi. Myös tällä tilalla isäntä harmitteli kevään myöhästymistä noin kuukaudella. Syysviljat ovat kärsineet viivästymisestä, ja tämä tulee todennäköisesti näkymään sadossa. Lietteen levitys pelloille oli parasta aikaa käynnissä, kuten monella muullakin tilalla Pohjois-Saksassa ajoreittimme varrella. Bioenergian suosiminen syynä korkeaan pellon hintaan Pellon hinta Schleswig-Holsteinin alueella on poikkeuksellisen korkea. Muutamassa vuodessa pellon hinta on tuplaantunut, ja kohonnut peräti euroon hehtaarilta. Isännän mukaan sokerijuurikas on ainoa kasvi, jota näillä hinnoilla kannattaisi tuottaa, mutta toki jo viljelykierron takia on viljeltävä muutakin. Syy korkeisiin hintoihin piilee bioenergiantuotannon lisääntymisessä alueella. Saksassa politiikka on ohjannut siihen, että viljelijöiden kannattaa monesti tuottaa pelloillaan ennemmin biopolttoainetta kuin ruokaa. Tätä kehitystä tuskaili myös Global Maltin johtaja Hampurissa tehtaan tutustumiskierroksella. Mallasohran viljelyn suosio on laskenut, ja nykyisin suurin osa Global Maltin käyttämästä raaka-aineesta tuodaan Tanskasta. Tilalta lähdettyämme vierailimme vielä Global Maltin oppaan kanssa paikallisessa osuuskuntamuotoisessa viljayhtiössä, joka ostaa viljaa ja myy lannoitteita. Mallasohran tuotannossa Global Malt keskustelee yhdessä viljelijöiden kanssa siitä, mikä lajike valitaan viljelyyn. Näin lajikkeen valintaan annetaan yhdessä valittu vahva suositus, jota valtaosa viljelijöistä noudattaa. Global Malt on yksi Saksan suurimmista mallastamoista, ja vahva vilja-alan toimija. Mallastamo työllistää tällä hetkellä yhteensä 30 henkilöä. Yhtiön mallastamolla Hampurissa teimme yksityiskohtaisen tehdaskierroksen lähtien mallasohran vastaanotosta lopputuotteen eli maltaan pussitukseen asti.

7 Global Maltin mallastamo, Hampuri Biopolttoaineita suosivan politiikan lisäksi johtaja kertoi mallastamon haasteina olevan kulutustottumusten muutos. Saksalaisten oluenjuonti on viime vuosina ollut laskusuunnassa, ja tämä on ajanut Global Maltin muuttamaan asiakasstrategiaansa. Nykyisin peräti 60 % tuotannosta viedään ulkomaille. Kasvavia markkinoita ovat erityisesti Aasian maat, samoin Afrikka. Laitos vaatii paljon energiaa, ja energia muodostaakin raaka-aineen ohella suurimman osan tuotantokustannuksista. Tämän vuoksi mallastamolla on oma voimalaitos, joka tuottaa energiaa MW-tuntia vuodessa. Kierroksen jälkeen suunnistimme hotellillemme, ja iltapäivällä oli vuorossa omatoimista tutustumista kaupunkiin. Lypsykarjatilan ja biokaasulaitoksen toimiva yhdistelmä Matkan neljäntenä aamuna hyvästelimme Hampurin, ja parin tunnin ajomatkan päästä vierailimme reilun 400 holsteinin lypsykarjatilalla, jolla oli oma biokaasulaitos. Tilaa piti kaksi veljestä, joista toisen vastuulla oli karja, toisella biokaasulaitos ja viljelypuoli. Karjasta vastaava veli on ammatiltaan eläinlääkäri. Hän kertoi eläinten hyvinvoinnin olevan hänelle ykkösasia, jonka kautta pyritään hyvään keskituotokseen (vuosittainen keskituotos tällä hetkellä kg). Jalostuksen merkitys tulee vasta tämän jälkeen.

8 Pohjois-Saksassa vierailtiin reilun 400 lehmän lypsykarjatilalla. Hiehot lähetetään kasvamaan 35 eläimen ryhmissä hiehohotelliin, josta ne sitten palaavat tilalle. Vasikat menevät kolmen kuukauden ikäisinä välitykseen. Eläimiä oli useassa rakennuksessa, ja lypsyllekin eläimet kulkivat rakennuksesta toiseen. Lypsyasema on käytössä 17 tuntia vuorokaudessa, sillä lehmät lypsetään kolme kertaa 24 tunnissa. Lypsytyö hoituu kolmen puolalaisen työntekijän voimin. Lisäksi tilalla on pari harjoittelijaa. Vasikoille oli vastikään rakennettu uudet tilat erilliseen halliin. Tilan yhteydessä toimiva biokaasulaitos tuottaa energiaa 500 kw-tuntia vuodessa. Tällä energialla lämmitetään vanhan isännän ja veljesten asuintalot sekä vasikoille ja poikiville vasta valmistunut navetta. Tuotanto ylittää tilan oman kulutuksen, ja ylijäämäsähköä myydään jonkin verran myös tilan ulkopuolelle. Isännän mukaan lypsykarjatilan ja biokaasulaitoksen yhdistelmä on toimiva. Raaka-aineena käytettävää karjanlantaa jää vielä yli oman tarpeen, ja esimerkiksi huonoksi menneen rehun voi helposti hyödyntää polttoaineena. Laitoksen polttoaineena käytetään myös maissia. Tarvittava

9 raaka-ainemäärä tähän saadaan 80 hehtaarin alalta. Osa maissista ostetaan tilan ulkopuolelta. Biokaasulaitos valmistui vuonna 2008, jolloin investointi maksoi kolme miljoonaa euroa. Viisi vuotta myöhemmin vastaavan investoinnin hinta on 50 % enemmän. Ei siis ihme, että isäntä oli tyytyväinen tilan investointipäätöksen ajankohtaan. Lypsykarjatilalla oli myös oma biokaasulaitos. Tehdaskierros maailman kolmanneksi suurimmalla maatalouskoneiden valmistajalla Yövyimme Bremenissä, ja sieltä matka jatkui kohti Claasin tehdasta Harsewinkelissä. Matkan varrella kävimme pikaisesti tutustumassa paikallisen siemenpakkaamon toimintaan. Tänä vuonna 100-vuotisjuhlavuottaan viettävällä Claasilla on toimintaa 140 maassa. Claasin koneilla suoritetaan sadonkorjuuta vuoden jokaisena päivänä jossakin päin maailmaa. Maatalouskoneiden markkinat kasvavat kohisten erityisesti Afrikassa, ja tämä on potentiaalinen markkina-alue myös Claasille. Perheyrityksenä edelleen toimiva Claas on John Deeren ja CNHyhtymän jälkeen maailman kolmanneksi suurin maatalouskoneiden valmistaja.

10 Claasin tehtaalla näyttelyhallissa riitti katseltavaa. Claas työllistää maailmanlaajuisesti työntekijää, joista työskentelee Harsewinkelin tehtaalla. Tällä modernilla tuotantolaitoksella valmistui traktoreita ja puimureita. Kaikki koneet valmistettiin tilaustyönä, joten jo valmistusprosessin alussa tiedetään, mille tilalle valmiit koneet menevät. 10 tunnin päivän aikana tehtaassa valmistuu neljässä linjassa yhteensä 50 konetta. Tehdaskierroksella oppaanamme toiminut mies oli työskennellyt Claasilla 50 vuoden ajan, joten tehdaskierros sujui vahvalla rutiinilla. Näyttelyhallissa tutustuimme tehtaalla valmistettavaan kalustoon. Esillä olleista koneista vaikuttavin taisi olla puimuri mallia Lexion 780, jonka leikkuupöydän leveys oli 12 metriä. Näkymiä Amazonen testiradan varrelta Viimeinen aamu valkeni sateisena Osnabrückissa, josta jatkoimme matkaa Amazonen konetehtaalle Hasbergeniin. Yleisesittelyn lisäksi pääsimme tehdaskierrokselle ja seuraamaan kasvinsuojeluruiskun toimintaa testiradalle. Testiradalla traktorin perässä oli kasvinsuojeluruisku,

11 jonka puomin leveys oli 27 metriä. Suurimmissa Amazonen ruiskuissa leveys on peräti 40 metriä. Pomppuisesta radasta huolimatta ruiskun vakaus oli vaikuttavan hyvin kohdillaan. Viimeisenä päivänä tutustuttiin Amazonen tehtaaseen, jossa päästiin myös testiradalle. Amazone on 130 vuotta sitten perustettu perheyritys, jolla on yhteensä yli työntekijää. Yritys valmistaa koneita muun muassa maan muokkaukseen, kylvöön, lannoitukseen sekä kasvinsuojeluun. Vuonna 2010 Amazonelta ilmestyi ensimmäinen itsekulkeva kasvinsuojeluruisku. Yrityksellä on seitsemän tehdasta, joista viisi sijaitsee Saksassa, yksi Venäjällä ja yksi Ranskassa. Amazonen vierailun jälkeen matkasimme bussilla 420 kilometrin matkan Berliiniin, jossa pääsimme reilun tunnin mittaiselle kaupunkikierrokselle Berliinissä lähes 30 vuotta asuneen suomalaisoppaan johdolla. Takaisin koti-suomeen palasimme iltalennolla.

12 Matkan antiin oltiin varsin tyytyväisiä. Matkajärjestelyt toimivat mainiosti, ja aikataulut pitivät ennätyksellisen hyvin. Matkaoppaamme asiantuntemus oli vahva, ja valikoidut vierailukohteet olivat mielenkiintoisia. Ulkomaanmatka opetti jälleen ammatillisesti paljon, ja samanhenkisessä matkaseurueessa oli hyvä yhteishenki. Onnistuneesta matkasta kertoo sekin, että viimeisenä iltana yhteisellä illallisella alkoi jo seuraavan opintomatkan suunnittelu. Matkailu avartaa maaseutunuoria ja nuortenmielisiä siis myös jatkossa. Saksan matkalaiset yhteiskuvassa.

Kaakkois-Suomen maaseutunuorten maatalousmatka Alankomaihin ja Belgiaan 1.-5.4.2014

Kaakkois-Suomen maaseutunuorten maatalousmatka Alankomaihin ja Belgiaan 1.-5.4.2014 Kaakkois-Suomen maaseutunuorten maatalousmatka Alankomaihin ja Belgiaan 1.-5.4.2014 MTK-Kaakkois-Suomen maaseutunuoret teki maatalousmatkan Alankomaihin ja Belgiaan huhtikuun ensimmäisellä viikolla. MTK:laisia

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti Matkaraportti Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti 10.4.2013 Matkalle lähdettiin Taipaleen Pasin täydellä pikkubussilla 17 hengen voimin. Mukana oli 15 maidontuottajaa, Jari Korva Pohjolan Maidolta ja Timo

Lisätiedot

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Kansainvälinen markkina Viljamarkkinat korkealla tasolla Viljan markkinahinnat ovat tänään historiallisesti korkealla

Lisätiedot

Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät

Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät Perttu Pyykkönen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos Laatuviljaseminaari 10.3.2009 Hollola TEEMAT Markkinanäkymät Rakennekehitys Rahoituskriisin ja laman vaikutus

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Laatuviljaseminaari. Mallasohran markkinanäkymät ja tuotanto kasvukaudella 2009/10. Minna Oravuo, Viking Malt Oy

Laatuviljaseminaari. Mallasohran markkinanäkymät ja tuotanto kasvukaudella 2009/10. Minna Oravuo, Viking Malt Oy Laatuviljaseminaari Mallasohran markkinanäkymät ja tuotanto kasvukaudella 2009/10 Minna Oravuo, Viking Malt Oy Polttimo Oy, Viking Malt ja Senson Huippuvuosi 2008 Haasteellinen vuosi 2009 Mallasohra Mallas

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Toimitusjohtaja Matti Kettunen Energiasuunnitelman taustoitus tiloilla Mihin suunnitelmalla pyritään Omistajuuden elinkaaren vaihe Tilanpidon

Lisätiedot

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014 Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 1 Maailman viljatase 2013/14 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14* Milj. tonnia Tuotanto 1751 1851 1790 1946 Kulutus 1784 1855

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Tulokehitys karannut maatiloilta 1400 1200 Maataloustulo (Milj. ) Tulo/tila ( /vuosi) Yleinen ansiotaso ( /vuosi) 40 000 35 000

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Valtran biokaasu (Dual Fuel) traktori Nurmesta biokaasua - uusi tuotantosuunta maatiloille 26.10.2012. Petri Hannukainen, Agco/Valtra

Valtran biokaasu (Dual Fuel) traktori Nurmesta biokaasua - uusi tuotantosuunta maatiloille 26.10.2012. Petri Hannukainen, Agco/Valtra Valtran biokaasu (Dual Fuel) traktori Nurmesta biokaasua - uusi tuotantosuunta maatiloille 26.10.2012 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman kolmanneksi suurin maatalouskoneiden

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 2.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=4 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Naudanlihantuotannon opintomatka Keski ja Etelä-Pohjanmaalle 11.-12.12.2013. Matkaraportti

Naudanlihantuotannon opintomatka Keski ja Etelä-Pohjanmaalle 11.-12.12.2013. Matkaraportti Naudanlihantuotannon opintomatka Keski ja Etelä-Pohjanmaalle 11.-12.12.2013 Matkaraportti Maaseutuelinkeinojen kehittämisen tiedotus-, koordinointi ja aktivointihanke MTK Pohjois-Suomi Hankevetäjä Anita

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

MALLASOHRAN MARKKINATILANNE. Mallasohra -seminaari 29.3.2011, Tampere MMM/VYR Jukka Virolainen

MALLASOHRAN MARKKINATILANNE. Mallasohra -seminaari 29.3.2011, Tampere MMM/VYR Jukka Virolainen MALLASOHRAN MARKKINATILANNE Mallasohra -seminaari 29.3.211, Tampere MMM/VYR Jukka Virolainen SUOMEN TUOTANTO 29 21 - Vuonna 29 viljelijöiden lukumäärä oli 6 64 ja 21 väheni tasolle 3 942-5 vuoden keskiarvo:

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia

Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia esimerkkinä Jalotofu 23.12.2014 Kaikki kuvat: Oy Soya Ab Reilun kaupan soijapavut Jalotofun soijapavut kasvavat Pohjois-Brasilian auringon lämmössä, Capaneman kylässä.

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla

Ajankohtaista viljamarkkinoilla Ajankohtaista viljamarkkinoilla 4.3.2011 Jukka Heinonen Hankkija-Maatalous Oy Kasvinviljely, Länsi-Suomi Viljamarkkinoista Suomen viljamarkkinat osana maailmanmarkkinaa Kysynnän ja tarjonnan vaihtelut

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

IADS-VAIHTO INTIASSA KESÄLLÄ 2015

IADS-VAIHTO INTIASSA KESÄLLÄ 2015 IADS-VAIHTO INTIASSA KESÄLLÄ 2015 Kevättalvella 2015 aloitimme vaihto-opiskelupaikan hakuprosessin valmistelun. Pohdimme perusteellisesti mihin maahan haluamme matkustaa ja missä maassa voisimme oppia

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö Panimolaboratorio

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013 NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013 31.1.2013 Jukka Virolainen MMM/markkinayksikkö MARKKINAKEHITYS MAAILMALLA 800 700 600 679 Maailman vehnätase (IGC) Tuotanto Kulutus Varastot Viejien varastot 696 693 690

Lisätiedot

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

Eerolan tila, Palopuro SYKSY 1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin

FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin 2.4.2014 Opintomatkalle startattiin Kannuksesta Koivukartanosta M. Rauman linja-autolla klo 9.00. Seinäjoella Agrimarket tarjosi ruuan ja sen jälkeen kuultiin

Lisätiedot

MATKARAPORTTI. Avomaankurkun viljelytekniikan kehittäminen. Benchmarkkausmatka Etelä-Saksa 1. 2.7.2009

MATKARAPORTTI. Avomaankurkun viljelytekniikan kehittäminen. Benchmarkkausmatka Etelä-Saksa 1. 2.7.2009 MATKARAPORTTI Avomaankurkun viljelytekniikan kehittäminen Benchmarkkausmatka Etelä-Saksa 1. 2.7.2009 Matka on osa Pyhäjärvi-instituutin hallinnoimaa hanketta Kasvisklusterin kehittäminen Lounais-Suomessa.

Lisätiedot

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS Satoennuste 0 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satoennuste 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Sadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK

Sadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK Sadonkorjuujuhlat Viljamarkkinat Muutoksessa Vilja-asiamies Max Schulman, MTK Viljamarkkinat muutoksessa Viljamarkkinat ennen Nykytilanne y Muuttuvat maailman markkinat Eurooppa muutoksen kourissa Itämeren

Lisätiedot

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv ivä johdatus päivp ivän n aiheisiin Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi (Markkinoiden osalta tilanne/näkemys 8.2.2012, joka voi muuttua) Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä.

Lisätiedot

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Luonnonmukainen tuotanto 2015-2020

Luonnonmukainen tuotanto 2015-2020 Luonnonmukainen tuotanto 2015-2020 02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehoterveiset Wisconsinista Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehologistiikka tilojen välillä Lypsykarjatilat pääosin ulkoistaneet uudistushiehojen kasvatuksen -sopimuskasvatusta -yksikkökoot suuria tilakoko

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran

Lisätiedot

Energiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos

Energiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos Energiatehokkaat maatalouskoneet Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos Kasvintuotanto Ruiskutus 1 % Kasvinsuojelu 5 % Puinti 6 % Kuljetus 0 % Kuivaus 11 % Kyntö 10 % Tasausäestys 2

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen

Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen Teemat 1. Kotieläintuotannon rakennemuutos 2. Viljelijäperheen työpanoksen riittävyys

Lisätiedot

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Kohti energiaomavaraista maatilaa Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Hannun Mikkola 25.11.2013 1 Maatilan energiankulutus Asuminen

Lisätiedot

Pihvikarjan maukasta lihaa suoraan tilalta

Pihvikarjan maukasta lihaa suoraan tilalta Pihvikarjan maukasta lihaa suoraan tilalta Olemme Anna ja Matti Oksanen Laukaasta. Olemme valmistuneet JAMK Luonnonvarainstituutista vuosina 2007 ja 2008. Häitä vietettiin 2008 ja samana vuonna tehtiin

Lisätiedot

SAKSAN ELINTARVIKEMARKKINAT

SAKSAN ELINTARVIKEMARKKINAT SAKSAN ELINTARVIKEMARKKINAT TUTUSTUMISMATKA VÄHITTÄISKAUPPAAN JA VIENTIMAHDOLLISUUKSIIN 2.- 4.6.2015 HAMPURI, ROSTOCK, BERLIINI OHJELMA TIISTAI 2.6. HAMPURI Hampuri vanha hansakaupunki ja kansainvälisen

Lisätiedot

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely on ostajan ja viljelijän välinen kumppanuussuhde, jolla tuotantoa ohjataan kysyntälähtöisempään

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljamarkkinatilanne Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljakauppa Hankkija Oy:ssä Kesän 2014 viljan myyntimäärät olivat todella suuria Syksyn 2014 sato määrällisesti hyvä Rehuvehnää paljon vielä myymättä Toimitus

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Ajankohtaista viljamarkkinoilla Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Kansainvälinen viljaneuvosto eli IGC, Maailman vehnätase-ennuste +12% Lähde: IGC eli Kansainvälinen Viljaneuvosto

Lisätiedot

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi 2005, arvion päivitys 2010 Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä. Ympäristöneuvojakoulutus Tampere 2.10.2013 Haastattelulomakkeen sisältö: Maatilan perustiedot Peltojen sijainti, ominaisuudet ja ojitus Viljelykasvit,

Lisätiedot

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä Alustus: Laatujärjestelmä pohjautuu sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmään SIKAVAAN, johon kuuluu yli 97 % suomalaisesta sianliha tuotannosta. Sitä ylläpitää Eläintautien torjuntayhdistys ETT

Lisätiedot

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme

Lisätiedot

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki

Lisätiedot

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 14.6 S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 Matka alkoi Marolankadulta Lahdesta 07.00 josta taksikyydillä matkasimme Pirkkalan lentoasemalle. Lento Ryan Air:lla Bremeniin josta vuokrasimme

Lisätiedot

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 NEVA järjesti matkan Alppien parhaimmistoon kuuluvalle murtomaahiihtoalueelle Itävallan Ramsauhun 20 hengen voimin 25.2. - 4.3.2006. Kokemukset olivat todella hyvät. Majoituimme

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference Mallasohrakatsaus Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012 Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy Viking Malt 2012 340 000 tn kapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori

Lisätiedot

Missä mennään viljamarkkinoilla

Missä mennään viljamarkkinoilla Missä mennään viljamarkkinoilla Somero 12.2.2014 Tarmo Kajander Hankkija Vilja- ja raaka-aineryhmä Valkuaisen ja viljan hinnat nousevia HINTAVAIHTELU KASVANUT ja JATKUU Sato 2013/2014: Maailman viljatase

Lisätiedot