Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö

Transkriptio

1 Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Viljatila 80 hehtaaria, etelä-suomi vehnää, ohraa, kauraa, rypsi Hakelämpökeskus 1970 luvulta. Kaksi lämmitettävää asuinrakennusta sekä puusepänverstas. Yhteydenoton ensisijainen syy: Tarvetta päättä miten tilan rakennuksia tulevaisuudessa lämmitetään. Tehtiin vertailulaskelmia erilaisten lämmitysskenaarioiden välillä 1

2 Viljan sekä vadelman viljely 75 ha vehnää, kauraa, ruista ja vadelmaa Peltoviljelyssä keskimääräinen öljynkulutus on 46 litraa/hehtaari Yhteydenoton ensisijainen syy: Kiinnostus vesivoimaan sekä lämmitysvaihtoehtoihin Tämän tilan suurin energian tuotantopotentiaali löytyi vesivoimasta. Vuotuinen potentiaali ~600 MWh sähköä, edellyttää uuden turbiinin hankintaa ja padon sekä turbiinirakennuksen kunnostamista 2

3 Naudanlihantuotanto: 140 sonnia, Ahvenanmaa Nurmea ja viljaa 120 ha Öljynkulutus keskimäärin: 51 litraa/ha Lihantuotannon avainluku: 2,06 kwh/kg lihaa Yhteydenoton syy: Lämpökeskussuunnitelmia Tomaatin ja kurkun viljely 6500 m 2 kasvihuonealalla, Ahvenanmaa Hakelämpökeskus, 700 kw Polttoöljy käytetään ainoastaan CO 2 -tuotantoon Asennettu valaistusteho: 1100 kw Vuotuinen sähkönkulutus: 1,2 miljoonaa kwh Suurin kiinnostus: Oma sähköntuotanto, kannattavuus Suurin säästöpotentiaali: Lauhduttava lämmöntalteenotto hakekattilan savukaasuista, 700 MWh/a 3

4 Maidontuotantoa pienessä mittakaavassa: 10 lehmää 35 hehtaaria. Pohjanmaa Säilörehu, rypsi, kaura ja ohra. Sahaustoimintaa. Keskimääräinen maidontuotanto: 7000 kg/lehmä, melko vähän mutta energiankulutus myös erittäin alhainen. Avainluku: 0,11 kwh/kg maitoa (lämpö, sähkö ja polttoöljy) Laskelmia erilaista lämmitysratkaisuista Maidontuotantoa suuremmassa mittakaavassa: 60 lehmää 120 hehtaaria. Lounaissuomi Sokerijuurikasta, säilörehua, kauraa/ohraa, mustikkaa. B&B palvelua, maatilamatkailua Keskimääräinen maidontuotanto: 9800 kg/lehmä, hyvä. Avainluku: 0,17 kwh/kg maitoa (lämpö, sähkö ja polttoöljy) Viljelyn öljynkulutus: 120 l/ha kaikki, (62 l/ha säilörehua) Laskelmia tehty biokaasun tuottamisesta (suunnitelmissa uusi 350 lehmän navetta, 4 viljelijän yhteistyö) 4

5 Maidontuotannon avainlukuja 5

6 6

7 Energiankulutus tuotettua maitolitraa kohti Maidontuotannon järjestelmäraja: Rehu varastossa, maito tankissa ja lanta lantasäiliössä Suurta vaihtelua tilojen välillä: 0,10 0,45 kwh/kg Lämmitystä tai ei, ilmanvaihdon, valaistuksen ja rehunjaon toteutus 7

8 Kiinteän polttoaineen lämmityslaitteita: esimerkkejä Puunpolton periaatteita Alapalokattila Yläpalokattia 8

9 Käänteispalokattilat, kaasutuskattilat 9

10 Myyntikelvotonta viljaa ~15 kw lämpöä tilakeskuksen lämmitys Hankintakustannus noin

11 Hakelämpökontti 11

12 Eräs välimuoto hakelämpökeskuksen ja puukattilan välillä on ulos sijoitettava kattila metrin haloille. Tässä tapauksessa 80 kw tehoinen kaasutuskattila Kattila pärjää ilman erillistä varaajaa ja palaa jatkuvasti, puuta lisätään päivän parin välein. 12

13 Lämpökeskus olemassa olevassa rakennuksessa 13

14 Energiansäästöä kattilaa vaihtamalla Polttopuiden kulutus vanhalla yläpalokattilalla noin 80 im 3 vuodessa ~ 67 MWh/vuosi Uusi alapaloinen puukattila tilalle ja polttopuiden kulutus enää im 3 vuodessa ~40 MWh/vuosi Säästö lämmitysenergian kulutuksessa 40 % Lämpökeskuksen myötä energiankulutus joskus kasvaa merkittävästi Ennen lämpökeskuksen rakentamista asuinrakennus ja verstas lämpeni sähköllä, tilan sähkön kokonaiskulutus oli 36 MWh/vuosi Rakennettiin 60 kw lämpökeskus vanhaan navettaan, tämän jälkeen tilan sähkönkulutus on enää 13 MWh/vuosi Lämpökeskuksen tuomaa säästöä sähkönkulutuksessa: 23 MWh/vuosi Hakkeen kulutus: 130 im 3 kuivaa haketta ~0,8 MWh/im 3 = 104 MWh/vuosi Muutos 104/23 ~4,5. Lämmityksen energiankulutus kasvoi kertoimella 4,5 hakelämpökeskuksen myötä Miksi? Lämpötilat nostettu ja lisää lämmintä tilaa, lämpökanava 14

15 Oljen poltto Oljen energiakäyttö Iso resurssi: tänään sivutuote Tärkeää että olki saadaan kuivana Säästä kiinni onnistuuko korjuu Kosteus max 20 %, home, lämpeneminen Harmaa olki on periaatteessa keltaista olkea parempaa Sade pesee kaliumia, natriumia ja klooria pois Kloori, kaliumi ja natriumi muodostavat natrium- ja kaliumkloridia: korroosio-ongelma. Harmaalla oljella vähemmän ongelmia sulavan tuhkan kanssa Suomessa olki käytännössä korjattava silloin kuin on kuivaa Tanskassa poltetaan paljon olkea ( tilakattilaa, 120 lämpölaitosta) Eri tekniikoita käytetään Kokonaisten paalien poltto: jatkuvasyöttöisiä ja panostäyttöisiä kattiloita Revityn oljen poltto: yleisin automaattinen menetelmä Poltto lämpölaitoksissa: Vaskiluodon Voima, Alholmens kraft ym. 15

16 Panostäyttöisissä olkikattiloissa poltetaan usein lahoa sellupuuta pääpolttoaineena. Näiden kattiloiden kenties paras ominaisuus on niiden moniruokaisuus 16

17 Joskus kattilan moniruokaisuus näkyy pihallakin.. 17

18 Olkipaaleja, kuormalavoja, purkupuuta ym. voidaan polttaa myös käänteispaloperiaatteen mukaan Tällä saksalaisen Herlt:in valmistama kattila Kattilaa poltetaan varaajaa vastaan Puunpolttoon verrattuna oljen poltossa syntyy runsaasti kevyttä tuhkaa 18

19 Jatkuvasyöttöinen kattila, pneumaattinen oljen siirto 19

20 Biomeiler on kompostikasa mistä otetaan kompostoitumislämpöä talteen Biomeilereissa voi käyttää olkea eristeenä mutta myös kompostoitavana tuotteena 20

21 Iso biomeiler osana kasvihuoneen lämmitysjärjestelmää Briketöityä ruokohelpeä, Röbäcksdalen, Uumaja 21

22 Energiapaju ProAgria Svenska lantbrukssällskapens förbund