PaKaste2 Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut PaKaste2 neuvottelukunnan kokous

Transkriptio

1 PaKaste2 Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut PaKaste2 neuvottelukunnan kokous

2 Asiakkaiden osallisuuden lisääminen

3 Asiakkaiden osallisuuden lisääminen - Toiminta 2012 Palveluprosessien kehittäminen Asiakkaista ja työntekijöistä on koottu yhteisiä kehittäjäryhmiä, jotka arvioivat ja kehittävät tiettyä palveluprosessia tai sen jotakin kohtaa. Palveluiden suunnittelu Tavoitteena on ollut työntekijöiden ja asiakkaiden yhteinen suunnitteluprosessi, jota voidaan toteuttaa monilla eri tasoilla: 1) kehittäjäasiakastoiminta, esimerkiksi keskustelukahvilan muodossa. 2) kehittäjäasiakkaat ovat kommentoineet Sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaalihuoltolakiluonnosta. Kunnan palvelustrategioihin vaikuttaminen Asiakkuusprosesseihin liittyvän kehittämistyön kautta palveluiden käyttäjien tarpeista ja hyvinvoinnista saatavaa tietoa on välitetty päättäjille strategioissa huomioitavaksi. kehittäjäasiakkaat Lappi Juurruttaminen: koordinoidaan ja tuetaan kehittäjäasiakastoimintaa Lapin eri kunnissa kehittäjäfoorumien kokoaminen 1-2 kertaa vuodessa työkokouksien järjestäminen alueellisten tarpeiden mukaan keskustelukahvilatoimintaa, jota toteutettiin Rovaniemellä yhteistyössä Lapin yliopiston sosiaalityön oppiaineen kanssa. Keskustelukahvilatoimintaa on tarkoitus käynnistää myös Enontekiöllä, Kemissä ja Kuusamossa sekä jatkaa Rovaniemellä. Kehittäjäasiakkaat ja -työntekijät ovat yhteistyössä kirjoittaneet artikkelin käsikirjoituksen, joka perustuu kokemuksellisiin tarinoihin sosiaali- ja terveyspalveluiden viidakossa. Kehittäjäasiakkaat/kokemusasiantuntijat ovat vastaajina kansalaisneuvonnassa yhdessä ammattilaisten kanssa kehittäjäasiakkaat osallistuvat palveluprosessien mallintamiseen päihde- ja mielenterveysprosessit kunnan eri prosessimallinnukset

4 Keskustelukahvila toimintaa toteutetaan yhteistyössä Lapin yliopiston sosiaalityön oppiaineen kanssa. Keskiviikkoisin klo kokoontuva teemallinen keskustelukahvila; Hyvä vanhuus Velkaantuminen Eroon työttömyydestä Turvallisuus ja yksinäisyys Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonta Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus Kiusaaminen - kotona, koulussa, töissä, harrastuksissa Kuntalaisten palveluiden turvaaminen Kunnallisvaalipaneeli Suojellaanko lasta? - Ajankohtaista keskustelua lastensuojelusta Oikeus päättää omasta elämästä - hoitotahto, itsemääräämisoikeus Lappi

5 Lappi

6 Asiakkaiden osallisuus Kasvatuskumppanuus - Kasvatuskumppanuuskouluttajia koulutettiin kaikille kehittämisalueille hankkeen ensimmäisessä vaiheessa - Kasvatuskumppanuuskoulutukset ovat jatkuneet päivähoidon, neuvolan ja perhetyön työntekijöille moniammatillisesti toteutetuissa ryhmissä Selänteen peruspalvelukunta-yhtymän alueella - Osassa kehittämiskuntia on jo koulutettu koko päivähoidon henkilöstö (Taivalkoski, Posio, Kuusamo, Kallio) Lapsen hyvä arki 2 Aira Vähärautio 6

7 Asiakkaiden osallisuus Esiopetuksen tiedonsiirto ja vanhempien osallisuus - Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa mallinnettiin päivähoidosta esiopetukseen siirtymävaihe, jossa keskeistä on osallistaa vanhemmat omaa lastaan koskevan tiedon siirrossa kotoa, päivähoidosta, kerhosta esiopetukseen malli löytyy hankkeen nettisivuilta osoitteesta - Mallin levittämiseksi on perustettu paikkakuntakohtaisia moniammatillisia ja monialaisia kehittäjäryhmiä - Kalliossa toimivia kehittäjäryhmiä on Alavieskassa, Nivalassa ja Ylivieskassa - Selänteellä Kärsämäellä ja Pyhäjärvellä - Kehittäjäryhmät ovat moniammatillisia (päivähoito, neuvola, koulutoimi, seurakunta) Lapsen hyvä arki 2 Aira Vähärautio 7

8 Aikuissosiaalityöstä Mitä tehty? - selkeytetty ja mallinnettu keskeisimmät palveluprosessit - vahvistettu sosiaalityön osuutta toimeentulotukityössä - vahvistettu/rakennettu moniammatillista/sektorirajat ylittävää yhteistyötä - tiedotettu palveluista, esim. esitteet eri palveluista - yhtenäistetty toimintatapoja - vahvistettu asiakasosallisuutta: työ asiakaslähtöisemmäksi, asiakaskysely, asiakkaiden haastattelu/konsultointi - järjestetty yhteistä koulutusta - osallistuttu tiedonkeruuseen

9 Asiakkaiden osallisuus Kansalaisfoorumit: Kuntalaisten ja viranomaisten/päättäjien yhteiset keskustelutilaisuudet Kohderyhmittäinen toiminta, esimerkkejä: Äijäenergiaa-asiantuntijaraati -> miesnäkökulmaa sote-palveluihin Ikäihmisten asiakasraati palveluprosessien kehittämiseen Yhteistyö vanhusneuvostojen kanssa -> palvelujen kartoittaminen/arviointi, hyvinvointipalveluopas Nuorten ideakilpailu oman asuinalueen hyvinvoinnin ja asumisviihtyvyyden lisäämiseksi -> ehdotusten eteenpäin vieminen ja konkretisoiminen toiminnaksi Työntekijöiden/päättäjien/kuntalaisten asiakkaiden osallisuutta tukevan osaamisen vahvistaminen Koulutukset (asiakasosallisuus, yhteisötalous jne.), erilaisten toimintakäytäntöjen kokeileminen yhdessä, hyvien toimintakäytäntöjen esiin nostaminen ja levittäminen Kampa-osahanke

10 Osallistumista ja yhteisöllisyyttä mahdollistavat ja haastavat tekijät sosiaali- ja terveysalalla? TASO ESTÄÄ EDISTÄÄ Yleinen yhteiskunnallinen taso Palveluorganisaation taso Arjen toiminnallinen taso * Markkinatalouden logiikka * Palveluntuottaja palvelun kohde -ajattelu * Painottuminen rakenteiden hallinnollisiin uudistuksiin * Paikallis- ja kokemustiedon ohittaminen muutoksissa * Vallitsevan toimintakulttuurin muutoksen hitaus * Vakiintuneet roolit ja valtarakenteet * Riittämättömät taloudelliset resurssit * Riittämättömät henkilöstöresurssit * Vakiintuneet asiantuntijaroolit ja asiakkaita ohittava työkulttuuri * Jäykät sektorirajat * Hyvinvointivaltion arvopohja * Lainsäädäntö * Osallistumis-teeman ajankohtaisuus * Rohkeiden paikallisten innovaatioiden rahoitus ja saadun tiedon hyödyntäminen * Mahdollisuus kohtaamiseen ja avoimeen vuorovaikutukseen * Ennakoiva tiedottaminen ja tiedon jakaminen * Luottamuksen kulttuuri * Pitkäjänteinen kehittäminen * Ammatillinen tietopohja ja ammattieettiset periaatteet * Johdon sitoutuminen * Lisäresurssin tunnistaminen * Osallisuutta tukeva työote Kampa Lähde: HYVINVOINTITALKOOT Miten kuntalaisten osallistuminen tukee palveluita (2013)

11 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöllä

12 Kuntien prosessimallit sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisinä käytäntöinä - Inari: kotihoidon ja sosiaalityön prosessi Kemi: päihteitä käyttävä odottava äiti ja perhe yhteisenä asiakkaana Rovaniemi: tulottoman työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi Rovaniemi: palveluohjausmalli vanhustyössä

13 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset asiakasprosessit Lapissa Kehittämistyötä on tehty Kemissä, Rovaniemellä ja Inarissa erityisesti sosiaalija terveydenhuollon yhteisten hoito- ja palvelusuunnitelmien. Kemissä:moniammatilliseen, ennaltaehkäisevään ja suunnitelmalliseen yhteistyöhön mielenterveys-, päihde- ja sosiaalityössä. Rovaniemellä: yhteinen kuntoutuksen palvelukuntoutussuunnitelma sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Tähän liittyen kehittäjäsosiaalityöntekijä on tehnyt laajan selvityksen sosiaalihuollossa asioivista tulottomista henkilöistä ja tämän lisäksi selvitettiin asiakkaiden kokemuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista Lappi

14 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset asiakasprosessit Lapissa Enontekiöllä on keskitytty ikäihmisten kotona pärjäämiseen ja luomaan tehokkaampia palveluita siihen. Toisena kehittämiskohteena Enontekiöllä on ollut päihdehuoltoon liittyvä Mettäterapian edelleen kehittäminen ja juurruttaminen. Lappi Enontekiön kehittämistyön tuloksena on syntynyt toimiva kehittämisrakenne. jota aiotaan tulevaisuudessa jatkaa alueellisessa sosiaalija terveydenhuollon kehittämistyössä. Muonion ja Enontekiön kunnat ovat sopineet soteyhteistyön jatkamisesta ja prosessien kehittäminen tukee uuden soteorganisaation sisältöjen rakentamista ja luomista.

15 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset asiakasprosessit Lapissa Inarissa on jatkettu kotihoidon mallinnusta Process Quide ohjelmalla ja työstetty sosiaalija terveydenhuollon kotihoidon yhteistä palvelu- ja hoitosuunnitelmalomaketta. Kotihoidon mallinnuksessa on ollut mukana asiakaskehittäjiä ja muistisairaiden omaishoitajia. Lappi

16 Vanhustyön kehittäminen Lapissa Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenteessa kuntien vanhustyön esimiehille kehittämispäiviä, jotka tukevat kuntia kehittämistehtävissä, lisäävät kehittämis- ja johtamisosaamista ja toimivat vertaistuen foorumina. Kuntien kehittämisjaksojen kehittämiskohteina ovat: kotihoidon ja sosiaalityön yhteiset prosessit, kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palveluketjujen kehittäminen, muisti- ja seniorineuvolatoiminta, ikäihmisten palveluohjaus, ennalta ehkäisevät kotikäynnit, ikäihmisten terveystarkastukset ns. seniorisyynit, ikäihmisten palveluiden arviointijärjestelmät ja omaishoidon kehittäminen

17

18 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöllä /Lapsen hyvä arki2 Moniammatillinen ja monitoimijainen yhteistyö - Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa luotiin moniammatillisia ja monitoimijaisia verkostoja kaikille kehittämisalueille prosessia tuettiin koulutuksella Posion PosMo - Posiolla on perustettu prosessin jatkumona kehittäjäryhmä (PosMo), jossa mallinnetaan varhaiskasvatuksen, neuvolan ja lastensuojelun välisiä yhteistyökäytäntöjä sekä luodaan yhteisiä toimintaperiaatteita moniammatilliselle yhteistyölle Kuusamo - Kuusamossa mallinnetaan varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyökäytäntöjä tilanteessa, jossa lapsi on sijoitettu päivähoitoon avohuollon tukitoimina kehittäjäryhmässä on sosiaalityön ja päivähoidon edustus Lapsen hyvä arki 2 Aira Vähärautio 18

19 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöllä Taivalkoski - Taivalkosken Huolitiimi perustettiin hankkeen ensimmäisessä Vaiheessa tehtävän on edelleen kehittää moniammatillista kumppanuutta, lapsiperhepalveluiden toimijoiden välisiä yhteistyökäytäntöjä sekä varhaisen tuen yhteistyöprosesseja Laaja 4-vuotisterveystarkastus - Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa mallinnettiin laajan 4- vuotisterveystarkastuksen yhteistyökäytäntöjä Kuusamossa ja Posiolla ks. - Mallia on muokattu Kallion alueen kehittäjäryhmässä yhteistyössä Tukeva-hankkeen ja THL:n kanssa Lapsen hyvä arki 2 Aira Vähärautio 19

20 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöllä Avoimet, matalankynnyksen perhepalvelut - Tukea vertaisille - malli kehitettiin hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Selänteen alueella matalankynnyksen palveluksi moniatoimijaisesti ja moniammatillisesti toteutettuna ks. - Malli leviää Kallion alueella Sievissä VeTuri-nimellä (vertaista tukea riittävästi) mukana on kuntayhtymän työntekijöitä (päivähoito, perhetyö, neuvola) sekä järjestöt (MLL ja ev.lut.seurakunta) kohderyhmänä yksinhuoltajaperheet Perhekeskustoiminta - Selänteen alueella perhekeskustoiminta käynnistyi alkusyksystä Toiminnan kehittämisestä vastaa kehittäjäryhmä, jossa on mukana lapsiperhepalveluiden työntekijöitä (päivähoito, neuvola, perhetyö) sekä seurakunnan ja MLL:n edustus Lapsen hyvä arki 2 Aira Vähärautio 20

21 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöllä KAMPA-kehittämistyössä kaksi lähestymistapaa sote-palveluihin 1) kuntalaiset kansalaisina 2) kuntalaiset sote-palvelujen asiakkaina Näkökulmana laaja-alainen hyvinvointikäsitys ja paikallisuus Paikallisnäkökulman vahvistaminen palvelujen suunnittelussa, tuottamisessa ja arvioinnissa Yhteiskunnalliset ja kunnalliset sektorirajat ylittävä yhteistyö Tiedon välittäminen olemassa olevista yhteisöllisistä palvelujen tuottamismalleista Paikallistoimijoiden, yhdistysten sekä viranomaisten yhteistyönä järjestämä ennaltaehkäisevä ja yhteisöllisyyttä vahvistava ja tukeva toiminta Eri sukupolvia yhdistävä toiminta, mm. Neljän polven treffit haastekampanja ja Neljän polven ilta tapahtuma, Lastenmusiikin konserttikiertue vanhuspalveluja tarjoavissa palveluyksiköissä jne. Matalan kynnyksen toiminta, mm. Seniorikahvila Kampa-osahanke

22 Kehittäminen juurruttaminen sekä osaamisen turvaaminen

23 Yhteisölliset työmenetelmät Ryhmätyönmenetelmät Dialogiset verkostotyön menetelmät konferenssi 4/2012 Mettäterapian pilotointi Enontekiöllä (PaKaste ja SámiSoster ry) Perheleiritoiminta Tunturi- ja Meri-Lapissa (PaKaste ja TUKEVA2) Parisuhderyhmäohjaajie n toiminnan tukeminen (PaKaste) Läheisneuvonpito (Poske, PaKaste) 8, Tornio, Raahe, Pello, Pyhäjärvi, Kolari, Salla, Rovaniemi, Enontekiö, Muonio Kunnissa toimii erilaisia ryhmiä: nuorten ryhmät, ikihyvä-ryhmät Lappi

24 Ikihyvä ryhmätoiminta Tilanne 2/ ryhmää Lapissa 53 koulutettua Ryhmänohjaajaa 17 Lapin kunnassa Ikihyvä ryhmänohjaajien koulutus: ja Lappi - terveyden edistäminen

25 Tyyöparipyynnöt arvioitu tehdyt työparityöt

26 Lappi

27 Sähköinen hyvinvointikertomus Lapissa Kunnassa on paperinen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus on tekeillä Sähköinen hyvinvointikertomus on aluillaan, tunnukset on käytössä Sähköistä hyvinvointikertomusta on työstetty PaKasteen työskentelyjaksoilla: Kittilä, Kolari, Ranua, Pel-Savu, Pello, Kemi, Posio, Inari Sähköinen hyvinvointikertomus ja indikaattoritieto -seminaari: Lappi - terveyden edistäminen

28 Kehittämisenrakenteet/mallit Terveyden edistäminen Etsitään kotipesiä toiminnalle: Rytmittömille koti ammattikorkeakouluista Sähköiselle hyvinvointikertomukselle koti perusterveydenhuollon yksiköistä tai Lapin aluehallintovirastosta Ikihyvä - toiminnalle koti perusterveydenhuollon yksiköistä? Koulutukset: Sähköinen hyvinvointikertomus ja indikaattoritieto -seminaari: SHVK - Työkokouspäivä Ikihyvä ryhmänohjaajien - koulutus: ja Ikihyvä - ryhmänohjaajien osaamisen kehittymispäivä Työkaluja terveyden edistämiseen - seminaari Lappi - terveyden edistäminen juurruttaminen Työskentelyjaksot kunnissa; vanhustyö, terveyden edistäminen, perusterveydenhuolto, ja sosiaalityö (Raportti sivu 13) Kehittäjätyöntekijämalli (50% kehittäjätyöntekijä & 50% kunnan viranhaltija) Kotipesän sopiminen kehitetyille malleille (Poske, oppilaitokset, pth-yksiköt, avi)

29 Kehittäminen, juurruttaminen ja osaamisen turvaaminen Kehittämispäiväkodit - Kullekin kehittämisalueelle on perustettu kehittämispäiväkoteja, joissa viedään työntekijä ja työyksikkötasolle hankkeen ensimmäisen vaiheen varhaisen tuen ja kasvatuskumppanuuden prosessien tuloksia - Kehittämispäiväkodeissa kehitetään ja etsitään pienryhmäpedagogisia keinoja varhaisen tuen, ennaltaehkäisevän työn ja kumppanuuden rakentamiseen - Kuusamossa kehittämispäiväkotina on Maaseläntein päiväkoti - Taivalkoskella kehittämisyksikkönä on vuororyhmäperhepäiväkoti Vekkuli - Kalliossa kehittämispäiväkotina on Peltopuiston päiväkoti Nivalassa - Selänteellä kehittämispäiväkotina on Satakielen päiväkoti Haapajärvellä - Kehittämisyksiköiden työskentelyä tuetaan koulutuksella ja konsultaatiolla Lapsen hyvä arki 2 Aira Vähärautio 29

30 Kehittäminen, juurruttaminen ja osaamisen turvaaminen Ajankohtaisfoorumit tulosten levittämisessä kullakin alueella - Tutkimus tutuksi kehittämistyön tuloksia foorumi Kuusamossa - Hyvän arjen aineksia varhaiskasvatuksessa - ajankohtaisfoorumi Ylivieskassa Tee minut näkyväksi ajankohtaisfoorumi Reisjärvellä Hyvän arjen aineksia varhaiskasvatuksessa ajankohtaisfoorumi Posiolla Yhteistyö tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa - Yhteistyö tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa organisoituu alueellisen kehittäjäverkoston kautta - Lapsen hyvä arki-hankkeeseen kytkeytyvät valmistuneet opinnäytetyöt ja tutkimukset julkaistaan hankkeen nettisivuilla (yht. 20 korkeakoulutasoista opinnäytetyötä) Lapsen hyvä arki 2 Aira Vähärautio 30

31 Kehittäminen, juurruttaminen ja osaamisen turvaaminen Kehittäjämentoritoiminta - Lapsen hyvä arki 2 -hankkeessa kehittäjämentoritoimintaa käytetään ensimmäisen hankevaiheen ( ) tulosten levittämisessä ja juurruttamisessa työntekijä- ja työyksikkötasolle - Ensimmäinen kehittäjämentoreiden ryhmä on koulutettu hankkeen toimesta Oulun yliopiston varhaiskasvatuksen professori Eila Estolan johdolla vuoden 2012 aikana - Kallion alueella kehittäjämentorit levittävät vertaismentoriryhmissä hankkeen ensimmäisen vaiheen tuloksena syntyneen Arjen käytäntöjen oppaan sisältöjä omiin päivähoidon työyksiköihinsä - Selänteen alueella kehittäjämentorit levittävät Tukea vertaisillemallia perhetyöntekijöiden vertaismentoriryhmässä - Hankkeen toimesta toteutetaan vielä toinen kehittäjämentorikoulutus kevään 2013 aikana Lapsen hyvä arki 2 Aira Vähärautio 31

32 Varhainen avoin yhteistoiminta juurrutettava käytäntö Yhteistoiminta Varhainen avoin yhteistyö -mallin jalkauttaminen yli sektorirajojen Menetelmien markkinointi Eri toimijoiden osallisuus asioissaan Verkostokoordinaattori Vastaanottaa tilaukset sekä käy tilaaja ja asiakashaastattelut Koordinoi varhaista avointa yhteistyötä toimijoiden kesken Koordinoi verkostodialogisten menetelmien käyttöä Vastaa seurannasta, raportoinnista ja arvioinnista ylisektoriselle johdolle Eettisten periaatteiden pohdinta työyhteisöissä Kysyntä Tarjonta Koordinaatio Seuranta Ylisektorinen johto Kaupungin strategiat Menetelmät Huolen puheeksiottaminen Ennakointidialogit asiakastyössä, suunnittelussa ja työyhteisöjen kehittämisessä Läheisneuvonpito Hyvien käytäntöjen dialogit Puimalat Ylisektorinen ohjausryhmä Kehittää, seuraa ja arvioi varhaista avointa yhteistyötä strategian ja Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman näkökulmasta Seuraa ja arvioi vaikuttavuutta Raportoi kunnan johtoryhmälle Mitä tarvitaan: Ylisektorinen ohjausryhmä Riittävin edellytyksin varustettu koordinaattori Valmius vakinaistaa tukirakenteet osaksi ohjausjärjestelmää (mm. kustannuspaikka) Em. menetelmien ja käytäntöjen sisällyttäminen henkilöstön ja esimiesten koulutusohjelmiin ja tehtävänkuviin Johdon sitoutuminen toimintaan

33 Kehittäminen, juurruttaminen ja osaamisen turvaaminen Kampa-osahanke

34 SaKaste - osahanke Irmeli Moilanen

35 3. d. Kehittäminen, juurruttaminen ja osaamisen turvaaminen (SaKaste) Osaamisen turvaamisen keinot: 1) Kehittämispäivät 2) Tiimityöskentely (saamelaisen vanhustyön työkalupakki-kehittäjäasiantuntijatiimi, saamenkielisen varhaiskasvatuksen vasu-tiimi ja materiaalipankkitiimi) Tuotokset: 1) Saamelaisen vanhustyön työkalupakki 2) varhaiskasvatuksen materiaalipankki kolmella saamen kielellä 3) Saamenkielisen varhaiskasvatuksen arjen käytäntöjen opas Ajalla järjestetty 15 tapahtumaa. Osallistujia 237 henkilöä. Kehittämistyötä tehdään: prosessiluontoisesti saamelaiskulttuurin lähtökohdista huomioidaan kehittäjäasiantuntijatyöntekijöiden aikaisempi osaaminen, hiljainen tieto ammatillinen ja kulttuurinen saamelainen perinteinen tieto. asiakaslähtöisyys näkyy siinä, että työntekijät tuntevat asiakkaiden tarpeet ja heitä ohjataan kehittämistyön kuluessa tunnistamaan asiakkaan saamen kieleen ja kulttuuriin pohjautuvat palvelujen tarpeet Irmeli Moilanen, SaKaste-osahanke

36 3. d. Kehittäminen, juurruttaminen ja osaamisen turvaaminen (SaKaste) Kehittämistyön tähänastisia tuloksia: Saamenkielinen varhaiskasvatus osaamisen turvaamisen teemoja: -saamelainen perinteinen tieto varhaiskasvatuksen toiminnassa, kasvatuskumppanuus, vaikeiden asioiden esille ottaminen, saamevasutyöskentely- arjen käytäntöjen opas, yhteisöllisyys saamen kielen ja kulttuurin voimavarana, miten saamelainen kulttuuriperintö tulisi näkyä varhaiskasvatustoiminnassa, musiikki lapsen kasvun ja kehityksen tueksi, saamelaisen varhaiskasvatussuunnitelman toteutuminen Norjan saamelaisalueella. Saamelaisen varhaiskasvatuksen kehittäjätyöntekijöiden palautteita: Mahdollisuus jutella ja katsoa yhdessä asioita, voimaannuttavia tapaamisia. Hyvä verkostoitua yli kielirajojen Mukava, kun on muita saamenkielisiä, luonnollista puhua saamea kun materiaalipankkia ja omaa osaamista vahvistetaan vuorovaikutuksen kautta Uusia yhteistyöideoita syntyy, kun nähdään toisia samassa tilanteessa työskenteleviä, olen huolissani, miten saadaan sisältöjä materiaalipankkiin, kun on niin vähän aikaa Irmeli Moilanen, SaKaste-osahanke

37 3. d. Kehittäminen, juurruttaminen ja osaamisen turvaaminen (SaKaste) Kehittämistyön tähänastisia tuloksia: Saamelainen vanhustyö osaamisen turvaamisen teemoja: - Etenevät muistisairaudet saamelaisväestössä, saamelaisen muistisairaan hoito, saamen kielen ja kulttuurin huomioiminen hoitopalveluissa Norjan saamelaisalueella, kulttuurisen kontekstin merkitys vanhustyössä. Tuleva teema viimeiselle vanhustyön kehittämispäivälle on ihmisarvoinen vanhuus. Saamelaisen vanhustyön kehittäjätyötekijöiden palautteita: Voin rohkeammin käyttää saamenkieltä tietoisena oikeuksistani. Uusia ideoita ja uusia toimintatapoja. Monenlaisia ajatuksia ja toimintatapoja eri kunnista miten toimia ja kehittää työtapojani, tai ainakin yritä viedä jo omaan kuntaan. Uusia ideoita työntekoon, työtapoihin. Norjan puolelta kivoja asioita. Varmuutta saamelaisuuden tärkeydestä. Panostan itse tästä lähtien enemmän saamelaisten kanssa työskentelyyn. Sain paljon ideoita saamen kielen ja kulttuurin kohottamiseen. Oma kuvani työssäni saamenkielen ja kulttuurin ylläpitämisessä selkiintyi Irmeli Moilanen, SaKaste-osahanke

38 3. d. Kehittäminen, juurruttaminen ja osaamisen turvaaminen (SaKaste) Kehittämistyön tähänastisia tuloksia: Yhteistyö oppilaitosten kanssa Saamelaisten varhaiskasvatustyöntekijöiden monikulttuurisuus koulutus 10 ov (Saamelaisalueen koulutuskeskus) Järjestetty täydennyskoulutuksena. Hanke mukana suunnittelussa. Saamelaisten sosiaali- ja terveysalan palveluhenkilöstön lisäkoulutus 10 ov, saamelaistieto, monikulttuurisuus ja kulttuurisensitiivisyys (Sakk) Hankkeen toimesta tarkennettu opsia ja korvamerkitty koulutus neuvoteltu hankkeen aikana järjestettäväksi vuosittain. Yhteistyötä oppilaitosten edustajien kanssa : sekä kielikoulutuksen että sosiaali- ja terveysalan koulutuksen sisällä huomioidaan saamen kieli ja kulttuuri konkreettisilla harjoitustehtävillä ja opiskelijoiden osallistumisena kehittämispäiville + sovittu, että materiaalia toimitetaan hankkeesta suoraan koulutuksesta vastaavalle opettajille Keskusteltu oppilaitosten edustajien kanssa tutkimus- ja lopputyöaiheista Irmeli Moilanen, SaKaste-osahanke