Väliraportti PaKaste-hanke Anne-Maria Näkkäläjärvi, saamenkielinen kehittäjä-sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta

Transkriptio

1 Väliraportti PaKaste-hanke Anne-Maria Näkkäläjärvi, saamenkielinen kehittäjä-sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta

2 2 1. Johdanto PaKaste II-hanke on saanut sosiaali- ja terveysministeriöltä rahoituksen juurruttaakseen Pohjois- Suomessa PaKaste I:n aikana käynnistettyjä toimenpiteitä sekä kehittääkseen edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä toimintamalleja palveluiden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Enontekiön kunta on halunnut panostaa PaKaste-hankkeessa vanhusväestön kotihoidon ja kotisairaanhoidon yhteisten palveluprosessien kehittämiseen käytännön tasolla. Väestön ikääntyminen, hajallaan oleva asutus, pitkät välimatkat ja kunnan vaikea taloudellinen tilanne luovat haasteita vanhustenhuollon järjestämiseen. Kehittämistyön avulla pyritään tukemaan ikäihmisten kotona pärjäämistä ja luomaan vaikuttavia ja taloudellisesti tehokkaita palveluita. Toisena kehittämiskohteena on päihdehuollon Mettäterapia-kuntoutuksen edelleen kehittäminen ja juurruttaminen. Päihdetyössä on tavoitteena kehittää alueelle sopivia, paikallisesti tuotettavia, saamelaiselta kulttuuriperustalta tuotettavia kulttuurisensitiivisiä avohuollon päihdepalveluja, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeisiin. Myös asiakkaiden osallisuutta palvelujen kehittämisessä on pyritty huomioimaan ja vahvistamaan. Enontekiön ja Muonion kunnat ovat päättäneet selvittää kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistämistä yhteiseksi hyvinvointipalvelujen organisaatioksi ja molempien kuntien PaKastekehittämisjaksojen suunnittelussa on huomioitu myös tämä näkökulma. 2. Tavoitteet Enontekiön perusturvalautakunta on määritellyt Enontekiön kunnan PaKaste-kehittämistehtäväksi vanhusväestön kotihoidon ja kotisairaanhoidon yhteisten palveluprosessien kehittämisen käytännön tasolla, ennaltaehkäisevän varhaisen tuen toimintamallin ja haasteellisen kotona asumisen tuen toimintamallien kehittämisen sekä saamenkielisten vanhusten palveluprosessien kehittämisen yhdessä Sakaste-hankkeen kanssa. Päihdetyössä kehittämiskohteena on saamelaiselle kulttuuripohjalle perustuvan päihdehuollon avokuntoutuksen Mettäterapian edelleen kehittäminen ja juurruttaminen yhteistyössä SamiSoster ry:n kanssa. Kehittämistyössä huomioidaan asiakkaiden osallistaminen kehittämistyöhön, tiedontuotanto ja vaikuttavuuden arviointi ja yhteisöllisten työmenetelmien hyödyntäminen ja kehittäminen. 3.Toimintakeinot ja toteutus Enontekiöllä työskentelee PaKaste-hankkeessa 50 % kehittäjä-sosiaalityöntekijä. Hänen tukenaan on sosiaalitoimiston tiimi, johon kuuluvat sosiaalisihteeri-osastopäällikkö, sosiaaliohjaaja ja

3 3 sosiaalitoimiston toimistosihteeri. Lisäksi kehittäjä-sosiaalityöntekijä on saanut rakenteellista tukea, koulutusta ja konsultaatiota PaKaste II-hankkeesta. Mettäterapian kehittämisrakenteessa tukena on SamiSoster ry:n projektityöntekijä ja kehittämistiimi. 3.1 Mettäterapian kehittäminen Kehittäjä-sosiaalityöntekijä on kehittänyt ja juurruttanut päihdehuollon avokuntoutusta, mettäterapia-toimintaa yhteistyössä SamiSoster ry:n Goaikkanas-hankkeen toiminnanohjaajan kanssa. Mettäterapia on luontoa hyödyntävää ja kulttuurisia vahvuuksia tukevaa ammatillisesti ohjattua toimintaa, joka koostuu neljästä eri vuodenaikoina pidettävästä n.3-5 vrk mittaisesta leirijaksosta ja jaksojen välissä toteuttavasta puhelinrinki-toiminnasta. Leirejä on pidetty kesäkuussa, syyskuussa ja lokakuussa. Työpari on toteuttanut etukäteisvalmisteluina yksilöhaastattelut sekä motivoinut osallistujia ja perheitä mm. koti-käynneillä. Leirien ohjelma on etukäteen valmisteltu ja se sisältää erilaisia yksilö- ja ryhmätyöskentelyjä sekä keskusteluja, jotka perustuvat kognitiivisiin menetelmiin. Kehittämistyössä on pidetty säännöllisiä suunnittelupalavereja ja mettäterapian asiakkaita on otettu mukaan toiminnan kehittämiseen. Kerättyä asiakaspalautetta on huomioitu toimintatapoja kehittäessä ja leiritoiminnassa on aina mukana vetäjien apuna ja uusien asiakkaiden vertaistukena yksi vanha jo ennestään leiritoiminnassa mukana ollut asiakas. Mettäterapiasta on laadittu esite ja posteri, joissa kerrotaan tarkemmin toiminnan sisällöstä. Mettäterapiasta on tiedotettu esittelemällä Mettäterapiaa mm Meri-Lapin kunnille (Kemi, Keminmaa ja Tornio) ja Lapin päihde- ja mielenterveyspäivillä Rovaniemellä. Tiedotusta on tehty myös median välityksellä mm. Saamen tv-uutisissa, Lapin alueuutisissa, Kalevassa, Motiivilehdessä, Green Caren ry:n kotisivuilla ja Sosiaalitieto-lehdessä. Osana Mettäterapian kehittämistyötä kehittäjä-sosiaalityöntekijä on valokuvannut ja valmistanut yhteistyössä SamiSoster ry:n työntekijän kanssa kuvakorttimateriaalia käytettäväksi työvälineenä toiminnassa. Materiaalin tuottamiseksi on tehty 2 valokuvausmatkaa Kilpisjärven alueelle elokuussa ja marraskuussa. 3.2 Vanhustenhuollon palveluprosessien kehittäminen Kehittäjä-sosiaalityöntekijä on ollut mukana vanhustenhuollon kehittämisprosessien koordinoinnissa toimien Muonion-Enontekiön kehittämisjaksoilla työskentelevien työntekijöiden viikoittaisen kehittämistiimin yhtenä tiiiminvetäjänä. Kehittämistiimeissä on yhdessä pohdittu ja kommentoitu seuraavia kuntien kehittämistehtäviä ja tarvittaessa mukana on ollut ulkopuolisia asiantuntijoita:

4 4 - Kehittäjä-sosiaalityöntekijä on ollut mukana omaishoidon tuen kehittäjätyöntekijän kanssa kehittämässä yhteistyössä kunnan, terveydenhuollon ja Muonion kunnan sosiaalitoimen kanssa omaishoidon tukea. PaKaste-hankkeen rahoittaman sosiaalityön 3 kk:n työskentelyjakson aikana on kehitetty omaishoidontukea uudistaen mm. kriteerejä, vapaapäiväjärjestelyjä, lomakkeita ja muita omaishoidon tukitoimia. Omaishoidon kehittämistyö jatkuu vuonna Muonion kunnan kanssa yhteistyössä on palkattu PaKaste-hankkeen rahoittaman perusterveydenhuollon työskentelyjaksoille 2 x 3kk kuntayhtymän vuodeosastolle hoitotyön kehittäjä-koordinaattori, joka on kehittänyt hoitohenkilökunnan työtä ja hoitotyön toimintojen rajapintoja. mm. henkilöstösuunnitelman, potilasturvallisuussuunnitelman ja vuosilomakierron osalta. Työ jatkuu vuonna PaKaste-hankkeen rahoittaman terveyden edistämisen 3 kk:n työskentelyjaksolla on kehitetty yhteisiä kotiuttamiskäytäntöjä kotipalvelun, kotisairaanhoidon ja vuodeosaston välillä. Työhön on palkattu kotiutushoitaja 3 kk:n ajaksi. PaKaste-hankkeen rahoittaman 3 kk:n vanhustyön kehittämisjakson aikana Enontekiöllä on kehitetty kotipalvelun ja kotisairaanhoidon saumatonta palveluketjua tukemalla ikäihmisten kotona asumista, ohjaamalla, kouluttamalla ja juurruttamalla kuntouttavaa työotetta työyksiköihin ja kotipalvelun lääkehoitosuunnitelman laatimisella. Työ jatkuu vuoden 2013 aikana. - PaKaste-hankkeen rahoittaman Muonion kunnan terveyden edistämisen 3 kk:n kehittämisjakson aikana on kehitetty keuhkosairauksien hoitoa ja seurannan tehostamista palkkaamalla keuhkohoitajan kuntayhtymään perusterveydenhuoltoon. Keuhkohoitaja on työskennellyt sekä Muonion että Enontekiön alueella. Keuhkohoitajan työ jatkuu vuoden 2013 tammikuun loppuun saamenkielisten vanhusten palveluprosessien kehittämisen yhdessä Sakaste-hankkeen kanssa. SaKaste-osahankkeen vanhustyön kehittämiskohteena on mallintaa yhdessä saamelaisen vanhustyön parissa työskentelevän henkilöstön kanssa Saamelaisen vanhustyön työkalupakki, joka sisältää ohjeita ja toimintamalleja saamenkielisen ikääntyneen väestön parissa työskenteleville. Enontekiön vanhustyön tiimi on kokoontunut Enontekiöllä pohtimaan Sakasteen työkokouksen pohjalta esiin nousseita ajatuksia ja näissä tiimikokouksissa kehittäjäsosiaalityöntekijä on ollut mukana. 3.4 PaKaste-hankkeen yhteiset kehittämistehtävät Kehittäjä-sosiaalityöntekijä ollut mukana koko PaKaste-hankkeen yhteisissä kehittämistehtävissä yhteisöllisten työmenetelmien kehittämisessä toimien verkkokonsulttina aikuissosiaalityön, toimeentulotuen ja päihdehuollon palveluissa, kansalaisneuvonnassa ja Enontekiön kunnan sähköisen asioinnin palvelussa vastaajana. Hän on myös osallistunut kehittäjä-asiakastoimintaan kirjoittajaryhmässä ja keskustelukahvilassa. Enontekiöllä hän on ollut mukana suunnittelemassa ja

5 5 perustamassa asiakaskehittäjäryhmää omaishoidontuen kehittämiseen ja toiminut sihteerinä kehittäjäryhmässä. Asiakaskehittäjäryhmän työ jatkuu edelleen. Tutkimus- ja opetusyhteistyön osalta kehittäjä-sosiaalityöntekijä on osallistunut tutkimus- ja opetusyhteistyöhön Lapin Yliopiston sosiaalityön laitoksen kanssa toimien sosiaalityön opiskelijan ohjaajana käytännön jaksolla Metsäterapia-leirillä syksyllä Tulokset ja tuotokset Mettäterapiaa osana päihdehuollon avokuntoutusta on jatkettu ja toimintaa on kehitetty sisällöllisesti yhdessä asiakkaiden kanssa heiltä saadun palautteen perusteella. Tiedotusvälineissä on tiedotettu aktiivisesti Metsäterapia-toiminnasta. Mettäterapian kokemusasiantuntija on osallistunut aktiivisesti juurruttamistyöhön ja hän toimii päihdehuollon verkkokonsulttina kansalaisneuvonnassa. Mettäterapiaan on tuotettu kuvakorttimateriaalia käytettäväksi asiakastyössä ja tiedottamiseen on panostettu. Osoituksena onnistuneesta työstä Mettäterapia sai toukokuussa 2012 valtakunnallisen THL:n myöntämän Terve-Sos-2012 palkinnon. Omaishoidon tuen kehittämistyössä on laadittu ja kehitetty Muonion kunnan kanssa yhteisiä kriteerejä, vapaiden järjestelyjä ja omaishoidontukeen liittyvät lomakkeet on uusittu. Tavoitteena on vielä parantaa tiedottamista asiasta mm kunnan verkkosivuilla. Omaishoidon kehittämistä varten on perustettu kehittäjäasiakasryhmä, joka tuo kehittämistyöhön asiakasnäkökulmaa ja lisää näin asiakkaiden osallisuutta palvelujen tuottamisessa. Työ jatkuu vuonna Hoitotyön kehittäjä-koordinaattori on laatinut henkilöstösuunnitelman Muonion-Enontekiön kansanterveystyön kuntayhtymään ja kehittänyt hoitotyötä laatimalla vuosilomakiertosuunnitelman vuodeosastolle. Tavoitteena on myös saada vielä keskeneräinen potilasturvallisuussuunnitelma kuntayhtymälle valmiiksi kehittämisjakson aikana keväällä Kotiuttamisen kehittämistyössä kehittäjätyöntekijä on luonut turvallisen kotiuttamisen mallia vuodeosaston käyttöön yhteistyössä kotipalvelun, kotisairaanhoidon, omaisten ja läheisten kanssa. Kotiuttamista helpottamaan on kehitetty tarkistuslista ja tiedotusta ja tietojen päivittämistä tehostetaan. Kehittämistyö jatkuu edelleen vuoden 2013 aikana. Keuhkosairauksien kehittämistyössä on kehitetty keuhkosairauksien hoitokäyntäntöjä. Kehittämistyö jatkuu edelleen vuonna SaKaste-osahankkeen vanhustyön kehittämisessä on aloitettu mallinnustyö yhdessä saamelaisen vanhustyön parissa työskentelevän henkilöstön kanssa Saamelaisen vanhustyön työkalupakin työstämiseksi. Tavoitteena on kerätä ohjeita ja toimintamalleja saamenkielisen ikääntyneen väestön parissa työskenteleville. Vanhustyön kehittämistyö jatkuu edelleen vuoden 2013 aikana.

6 6 5. Arviointia Mettäterapiatoiminnan aikana on kerätty systemaattisesti asiakkaiden kokemuksia, asiakaspalautetta ja arviointitietoa toimintamallista. Näitä on käytetty toimintamuodon kehittämiseen. Tähänastiset kokemukset mettäterapiasta ovat olleet erittäin myönteisiä. Asiakaspalautteen mukaan on ollut tärkeätä, että päihdekuntoutusta tarjotaan kotipaikkakunnalla, eikä se edellytä matkustamista. Luonnonympäristössä tapahtuvat, leirimuotoiset kuntoutusjaksot koettiin hyvin myönteisiksi samoin kuin leirijaksojen ohjelma. Ryhmäytyminen ja leirin yhtäjaksoinen vuorovaikutus mahdollistivat asiakkaiden mukaan tehokkaan asioiden käsittelyn. Ohjaajien aktiivinen osallistuminen ryhmän toimintaan ja tehtyihin harjoituksiin koettiin tärkeäksi ja yhteishenkeä lujittavaksi. Vanhusväestön kotihoidon ja kotisairaanhoidon yhteisten palveluprosessien kehittäminen on ollut hyvä avaus sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiselle kehittämisrakenteelle ja toiminut osaltaan perustana sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten toimintamallien ja palveluiden edistämiselle. Syksyn tiukan aikataulutuksen vuoksi saamenkielisen kehittäjä-sosiaalityöntekijän panos SaKasteen vanhustyöhön on jäänyt vähäiseksi, mutta tavoitteena on paneutua vuoden 2013 aikana enemmän SaKasteen yhteiseen kehittämistyöhön. 6. Pohdinta Kehittämishankkeen aikana on onnistuttu kunnan kehittämistehtävän ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen kehittämisrakenteen luomisessa. Kehittämistyön tuloksena on saatu aikaan toimiva kehittämisrakenne, jota aiotaan edelleen jatkaa alueellisessa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistyössä. Kaikki kolmen kuukauden kehittämisjaksoissa työskennelleet työntekijät ovat vakituisessa työssä käytännön kentällä ja heidän kauttaan näkemys ja yhteinen ymmärrys kehittämistyöstä on laajentunut myös käytännön kentälle ja kentällä työskentelevät ovat saaneet näkemystä siitä, millaista kehittämistyö käytännössä on. Kehittäjäasiakastoimintaa on sovellettu uusille osa-alueille ja kehittäjäasiakastoiminta on vakiintunut. Kehittäjäasiakastoiminnan kautta saatua asiakasosallisuutta ja asiakkaiden näkemyksiä osataan käyttää ja hyödyntää palveluiden ja työkäytäntöjen kehittämistyössä. Muonion ja Enontekiön kunnat ovat sopineet sote-yhteistyön jatkamisesta ja kehittämistyön puitteissa tehty prosessien kehittäminen palvelee uuden sote-organisaation sisältöjen rakentamista ja luomista ja on ollut osana tätä prosessia yhteisten strategioiden luomisessa. Kehittämisrakenteen myötä kuntapolitiikkaan on saatu mukaan kehittämisen näkökulma ja

7 7 alueellisesti laajemman kehittämisrakenteen ansiosta kunnat ovat saaneet ajankohtaista tietoa ja vaikutteita kehittämistyöhön myös oman kunnan ulkopuolelta. Mettäterapian kehittämisellä on ollut asenteellista vaikutusta päihdehuollon kehittämiseen. On havahduttu ymmärtämään, että myös avohuollon kuntoutusta voidaan kehittää. Aikaisemmin viranomaisverkostoissa on pidetty keskeisenä kuntoutusmuotona pelkästään laitoskuntoutusta. Tulevan kevään tavoitteena Mettäterapiassa on testata tuotettua materiaalia ja tuottaa lisää päihdetyöhön soveltuu kulttuurisensitiivistä materiaalia.