RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 RAUTALAMMIN KUNTA RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2010 K& K&R Kiuru & Rautiainen Oy

2 2(56) 1 JOHDANTO VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT Yleistä Kunnan strategia ja periaatteet vesihuollon kehittämisessä Kunnan tavoitteet ja painopisteet vesihuollon kehittämisessä Kehittämissuunnitelman kytkeytyminen muihin suunnitelmiin ja strategioihin Kehittämissuunnitelman kytkeytyminen yhdyskuntarakenteen kehittämiseen Vesihuoltolaitosten välinen yhteistyö kunnan alueella Rahoituksen ja taloudenpidon pääperiaatteet Oma rahoitus Ulkopuolinen rahoitus Kunnan omat avustusperusteet YLEISKUVAUS SUUNNITTELUALUEESTA Rautalammin kunta Väestö ja elinkeinot Kaavoitus, maankäyttö ja ympäristö VESIHUOLLON NYKYTILA Vesihuolto Rautalammin kunnan alueella Talousvesihuolto Pohjavesialueet Vedenottamot ja vedenkäsittelylaitokset Vedenjakelu ja verkostot Varavedensaanti Jätevesihuolto Viemäriverkosto ja pumppaamot Jätevedenpuhdistamon puhdistusteho ja vesistökuormitus Vesihuolto kunnan toiminta-alueiden ulkopuolella Vesiosuuskunnat ja yhtymät Muu haja-asutusalue Yhteistyö vesihuollossa Yhteistyö kunnan alueella Kuntarajat ylittävä yhteistyö Vesistöjen tila Rautalammin kunnan alueella Voimassa olevat vesihuollon suunnitelmat VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET... 34

3 3(56) 5.1 Toimintojen kehitysnäkymät kunnassa Kaavoituksen vaikutus vesihuoltoon Vesihuollon kehittämistarpeet laitosten nykyisillä toiminta-alueilla Toiminta-alueiden määrittämisperusteet Talousveden hankinta ja jakelu toiminta-alueella Jätevesien käsittely ja viemäriverkosto Hulevesien käsittely ja hulevesiverkostot Vesihuollon kehittämistarpeet toiminta-alueiden ulkopuolella Toiminta-alueiden ulkopuolella olevat tarvealueet Kiinteistökohtainen vesihuolto Vesihuollon toimintavarmuus ja toiminnan riskit Varautuminen poikkeustilanteisiin Organisaatioiden kehittäminen Vesihuollosta tiedottaminen KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kehittämistoimenpiteet toiminta-alueilla Toimenpiteet kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla Toiminta-alueiden kehittämisen alustavat kustannukset ja investointiohjelma Kehittämistoimenpiteet toiminta-alueiden ulkopuolella Ehdotettujen kehittämistoimenpiteiden analysointi Taloudelliset vaikutukset Muut vaikutukset TIEDOTTAMINEN JA SUUNNITELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN YHTEENVETO JA SUOSITUKSET LIITTEET: Liite 1: Kunnan vesihuoltolaitoksen voimassa olevat taksat PIIRUSTUSLUETTELO: Nro Nimi Mittakaava Paperikoko KR Nykytilannekartta 1: x 800 mm KR Tarvealuekartta 1: x 800 mm KR Toiminta-aluekartat A3 KR Toiminta-aluekartta 1: x 800 mm

4 4(56) 1 JOHDANTO Rautalammin kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnittelualueena on koko kunnan alue. Suunnitelman tavoitteena on tutkia ja selvittää vedenhankinnan ja jätevedenkäsittelyn kehittämisratkaisuja, niin kunnan taajama- kuin haja-asutusalueilla. Tämä suunnitelma on vuonna 2005 laaditun Rautalammin kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys. Vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu voimaan astuneeseen vesihuoltolakiin. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun sekä päivittää suunnitelmaa tarvittavin väliajoin. Vesihuoltolain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveydenja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti (Vesihuoltolaki 1 ). Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Kehittämissuunnitelmia laatiessaan kunnan tulee olla riittävässä yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Tarkoituksena on, että kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma kytkeytyy riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään, jota se hyödyntäisi ja täydentäisi. Siksi kehittämissuunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen alueilla, joilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitettu yleis- tai asemakaava tai joilla yleis- ja asemakaavan laatiminen on vireillä. Vesihuollon kehittämissuunnittelun tulisi tukea myös ympäristösuojelulain toimeenpanoa. Siksi suunnitelmassa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen sellaisilla alueilla, joita koskevat ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :n nojalla annetut ympäristönsuojelumääräykset. Näillä määräyksillä voidaan mm. kieltää jäteveden johtaminen maahan tai vesistöön. Suunnitelman yhtenä tavoitteena on tehdä siitä työkalu, jota voivat hyödyntää kuntalaiset, kunnan päättävät ja toimeenpanevat tahot sekä toiminta-alueellaan vesihuollosta vastaava vesihuoltolaitos. Tämä vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys sisältää kuvauksen vesihuollon nykytilasta ja kehittämistarpeista sekä toimenpideohjelman. Lisäksi on esitetty arvio toimenpideohjelman vaikutuksista. Kehittämissuunnitelmassa painopiste on vesihuoltolaitosten toimintaalueiden laajennustarpeiden ja laajentamisen aikataulun määrittämisessä sekä haja-asutuksen vesihuollon kehittämisvaihtoehtojen esittämisessä. Vedenhankinnan osalta suunnitteluperusteena on varmistaa yhdyskuntien vedenottamoiden ja vesilaitosten kapasiteetin riittävyys normaalioloissa vuoden 2030 ennustetulla vedenkulutuksella. Vedenjakelussa tavoitteena on häiriötön veden toimitus niin laadun kuin määränkin osalta. STM:n asetus 461/2000 määrittelee talousveden laatuvaatimukset. Asetus koskee talousvettä, jota toimitetaan vähintään 10 m 3 /d tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin. Asetus koskee myös kaupalliseen toimintaan käytettävää vettä. Jätevesien johtamisen ja käsittelyn osalta tavoitteina on ollut selvittää alueet, joiden liittäminen vesihuoltolaitoksien viemäriverkostoon on tarkoituksenmukaista ympäristönsuojelullisten tai terveydellisten syiden perusteella.

5 5(56) Suunnitelman lähtötietoina on käytetty muun muassa haja-asutuksen vesihuollon yleissuunnitelmia, vesistöselvityksiä, vesihuollon valmiussuunnitelmaa, Sisä-Savon vesihuollon kehittämissuunnitelmaa, kunnan kaavoitusohjelmia ja pohjavesiselvityksiä. Suunnittelussa on huomioitu tarvittavilta osin myös lähikuntien vesihuollon kehittämisratkaisut. Kehittämissuunnitelman laatimisesta on vastannut Kiuru & Rautiainen Oy, josta työhön ovat osallistuneet DI Jyri Rautiainen, DI Eeva-Liisa Puhakka sekä ins. (AMK) Teemu Heikkinen.

6 6(56) 2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT 2.1 Yleistä Vesihuoltolain tarkoituksena on parantaa vesihuoltopalveluiden saatavuutta vesihuoltolaitosten nykyisten toiminta-alueiden lisäksi sen ulkopuolisilla taajama- ja haja-asutusalueilla. Vesihuollon palveluiden kehittämisvastuu laitosten nykyisten toiminta-alueiden ulkopuolella on kunnalla. Vesihuollon järjestämiseen tulee kiinnittää huomiota erityisesti alueilla, joilla on voimassa maakäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu yleis- tai asemakaava tai joilla näiden kaavojen laatiminen on vireillä. Kiinteistönomistajalla on ensisijainen vastuu vesihuollon järjestämisestä kiinteistölle. Käytännössä tämä tapahtuu liittymällä alueella toimivan vesihuoltolaitoksen verkostoon tai järjestämällä vesihuolto kiinteistökohtaisesti omaa talousvesikaivoa tai jätevesien käsittelyjärjestelmää käyttämällä, siellä missä verkostoa ei ole. Kiinteistöillä on toiminta-alueella verkostoihin liittymisvelvollisuus, mutta myös liittymisoikeus. Vesihuoltolaitoksella on velvollisuus huolehtia toiminta-alueellaan vesihuollosta, eli tarjota asiakkailleen vesihuoltopalvelut. Laitoksen taloudelliset mahdollisuudet palvelujen tuottamiseen on otettava huomioon toiminta-alueesta päätettäessä. Laitoksen on kyettävä toiminta-alueellaan huolehtimaan vesihuollosta asianmukaisesti ja talousveden laatu tulee koko toiminta-alueella pystyä säilyttämään asianmukaisena. Vesihuollon kehittämisen kaksi tärkeintä ohjainta ovat tällä hetkellä vesihuoltolaki (119/2001) ja asetus talousjäteveden käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla ( ). Talousveden laatuvaatimusten perusteena on sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetus 461/ Kunnan strategia ja periaatteet vesihuollon kehittämisessä Kunnan vesihuollon vastuujako on seuraava: kunta vastaa vesihuollon yleisestä kehittämisestä koko kunnan alueella vesihuoltolaitos vastaa vesihuollon palvelujen järjestämisestä ja toimittamisesta toiminta-alueellaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta Kunnan vesihuoltolaitos toimii määritellyillä toiminta-alueillaan. Vesihuoltolain 10 :n mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoja viemäriverkostoon. Kun alue määritetään vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeksi, alueen asukkailla on liittymisvelvollisuus ja vesihuoltolaitoksella on liittämisvelvollisuus. Toiminta-alueella kiinteistö vastaa järjestelmästä vesihuoltolaitoksen osoittamaan liittymiskohtaan asti ja siitä eteenpäin vastuu on vesihuoltolaitoksella. Kaikkien uusien asemakaava-alueiden osalta periaate on, että ne liitetään nykyisten vesihuoltolaitosten toiminta-alueisiin. Uusien alueiden liittäminen vesihuoltoon tapahtuu kaavojen ja rakentamisen toteutumisen mukaisessa aikataulussa. Kaavojen toteutuksessa on otettava huomioon vesihuoltorakentamiseen ja muuhun kunnallistekniikan rakentamiseen käytettävissä olevat resurssit.

7 7(56) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla vesihuollon kehittäminen painottuu nykyisten palvelujen kehittämiseen ja nykyisten toiminta-alueiden liittymisprosentin hienoiseen kasvattamiseen. Toiminta-alueita laajennetaan pääasiassa kaavoituksesta syntyvien tarpeiden mukaan. Toiminta-alueiden ulkopuolella, haja-asutusalueilla, vesihuollon kehittämistarpeet liittyvät toisaalta juomaveden sekä määrän että laadun turvaamiseen ja toisaalta jätevesienkäsittelyn tehostamiseen. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn yleiset tavoitteet on määritelty 11. kesäkuuta 2003 hyväksytyssä valtioneuvoston antamassa asetuksessa. Alueilla joilla on vesihuollon järjestämiselle selkeä tarve, ja vesihuoltolaitoksen taloudelliset resurssit sen mahdollistavat, alue pyritään liittämään vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen, toiminta-aluetta laajentamalla. 2.3 Kunnan tavoitteet ja painopisteet vesihuollon kehittämisessä Talousveden hankinta ja jakelu Kunnan vesihuoltolaitos vastaa toiminta-alueellaan talousveden hankinnasta ja jakelusta. Vesihuoltolaitoksen tulisi pystyä toimittamaan vettä vähintään 120 l/as/d poikkeustilanteissakin (turvallisuusluokka I), jos vesihuoltolaitoksen päävesilähde on pois käytöstä. Varaveden saanti tulisi perustua toisella pohjavesialueella sijaitsevaan vedenottamoon tai muuhun ratkaisuun, kuten ylikunnallisiin yhdysvesijohtoihin. Vedenjakelun varmuutta turvataan suunnittelemalla verkostot siten, että vaihtoehtoinen veden syöttöreitti olisi putkivaurion sattuessa järjestettävissä kaikilla taajama-alueilla ja mahdollisuuksien mukaan myös haja-asutuksen verkostoissa. Tähän pyritään verkostoja yhdistelemällä sekä asentamalla riittävästi linjaventtiilejä häiriökohdan rajaamisen helpottamiseksi. Yhtenä merkittävänä painopisteenä on myös vesijohtoverkostojen säännöllinen saneeraus, joilla pyritään vähentämään vuotovesimääriä sekä ennaltaehkäisemään vakavia putki- ja laiterikkoja. Jätevesien käsittely Suunnittelualueen jätevesienkäsittelyn tavoitteena on saattaa kaikki taajamatyyppiset alueet keskitetyn viemäröinnin piiriin. Valtioneuvoston asetuksessa yhdyskuntajätevesistä todetaan, että taajamat on sisällytettävä vesihuoltolain (119/2001) 8 :n 3 momentissa tarkoitettuihin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen jätevesiviemäriverkoston piiriin saatettaviin alueisiin. Taajamalla tässä asetuksessa tarkoitetaan aluetta, jossa on niin tiheä asutus tai niin runsaasti yritystoimintaa, että yhdyskuntajätevedet on viemäröitävä tai muulla tavoin toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai purkupaikkaan. Toiminta-alueita laajennetaan vesihuoltolaitosten resurssien mukaan. Suunnittelualueen jätevesienkäsittelyn tavoitteina on myös jätevesien puhdistusasteen nostaminen ja puhdistamoiden aiheuttaman vesistökuormituksen minimoiminen. Puhdistamot ja niiden mahdolliset saneeraukset toteutetaan niin, että puhdistamoilla päästään lupaehtoihin myös tulevaisuudessa. Jätevedenkäsittely voidaan keskittää myös suurempiin yksiköihin toimintavarmuuden tukemiseksi.

8 8(56) Uudet vesihuoltoalueet pyritään viemäröimään olemassa oleviin puhdistamoihin tai rakennettaviin siirtoviemäreihin. Viemäriverkostoja kunnostetaan järjestelmällisesti niin, että vuoto- ja hulevesien määrät pysyisivät mahdollisimman vähäisinä ja vakavat putki- ja laiterikot pystyttäisiin ennalta ehkäisemään. Puhdistamolietteiden käsittelyssä, jalostuksessa ja loppusijoituksessa pyritään täyttämään uuden lannoitelainsäädännön mukaiset vaatimukset. Vesipuitedirektiivin periaatteiden mukaisesti jätevedenpuhdistamolle käytetään omia sille sopivia puhdistustavoitteita purkuvesistön nykyinen tila ja ominaisuudet sekä puhdistamon aiheuttaman pistekuormituksen osuus vesistön kokonaiskuormituksesta huomioiden, jotta saavutetaan tai ylläpidetään purkuvesistön hyvä tila. Puhdistustekniikaksi tulee valita parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT-periaate). 2.4 Kehittämissuunnitelman kytkeytyminen muihin suunnitelmiin ja strategioihin Kunnassa on valmisteilla maankäyttösuunnitelma. 2.5 Kehittämissuunnitelman kytkeytyminen yhdyskuntarakenteen kehittämiseen Vesihuollon kehittämissuunnitelma tulee kytkeytyä riittävästi kunnan maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään. Tässä kehittämissuunnitelmassa on kiinnitetty huomiota kunnan vahvistettuihin yleis- ja asemakaavoihin sekä vireillä oleviin yleis- ja asemakaavoihin. 2.6 Vesihuoltolaitosten välinen yhteistyö kunnan alueella Rautalammin kunnan vedenhankinnasta ja jakelusta sekä jäteveden keräilystä ja käsittelystä on vastannut kunnan vesihuoltolaitos yhteistyössä alueella toimivien vesiosuuskuntien kanssa. Kunnan vesihuoltolaitosta koskevista ratkaisuista päättävät kunnanvaltuusto ja kunnanhallitus. Käytännön tehtävät on alistettu tekniselle lautakunnalle. Vesi- ja vesihuoltoosuuskuntien toiminnasta vastaavat osuuskuntien hallitukset. Kunnan vesihuoltolaitos ja vesiosuuskunnat tekevät jatkuvasti yhteistyötä pohjavedenhankinnassa ja laitosten valvonnassa. Lisäksi kunnan vesilaitos myy vettä osalle vesiosuuskunnista ja ottaa vastaan yhden vesihuolto-osuuskunnan jätevedet. Muutamalla vesiosuuskunnalla on poikkeustilanteiden varalle vesiyhteys kunnan verkostoon. Normaalitilanteiden vedenhankinta tapahtuu kuitenkin kokonaisuudessaan osuuskunnan vedenottamosta. 2.7 Rahoituksen ja taloudenpidon pääperiaatteet Vesihuoltolain mukaan kaikki vesihuoltopalvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset tulisi pitkällä aikavälillä pystyä kattamaan palvelujen käyttäjiltä perittävillä maksuilla. Vesihuoltolaitosten toiminta perustuu liittymis- ja käyttömaksuihin, joilla rahoitetaan investoinneista sekä käytöstä ja huollosta aiheutuvat kustannukset. Lisäksi laitokset voivat saada investointien rahoittamiseen avustusta kunnalta, valtiolta tai EU:lta.

9 9(56) Koska vesihuoltolaki antaa mahdollisuuden laitoksille periä erisuuruisia perus- ja liittymismaksuja, jos se on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen suhteen, olisi järkevää vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden välittömässä läheisyydessä olevat vesihuollon tarvealueet toteuttaa jo olemassa olevan vesihuoltolaitoksen toimesta. Yleisenä tavoitteena voidaankin pitää vesihuollon laajentumista olemassa olevien vesihuoltolaitosten toimesta. Jos hankkeet kuitenkin toteutetaan osuuskuntamuotoisena, voidaan myöhemmin investointivaiheen jälkeen osuuskunta sulauttaa alueella toimivaan vesihuoltolaitokseen jos niin halutaan Oma rahoitus Liittymismaksu on kertaluonteinen maksu, joka suoritetaan kiinteistön liittyessä keskitettyyn vedenjakeluun, jätevesiviemäröintiin tai hulevesiviemäröintiin. Liittymismaksu on kerrosalaan ja eri kiinteistötyyppeihin perustuva maksu, joka on määritelty vesilaitoksen taksoissa. Kiinteistöjen laajennuksista peritään kerrosalaan perustuva lisäliittymismaksu. Liittymismaksun lisäksi peritään vuosittainen perusmaksu ( /a) ja kulutukseen perustuvaa kulutusmaksua ( /m 3 ). Kunnan vesihuoltolaitoksen voimassa olevat taksat on esitetty liitteessä Ulkopuolinen rahoitus Valtio voi tukea vesihuollon rakentamista myöntämällä siihen vesihuoltoavustusta tai sijoittamalla hankkeen vesihuoltotyöksi. Vesihuoltohankkeiden toteuttamiseen on saatavissa myös EU-rahoitusta. ELY-keskus voi myöntää investointiavustusta vesihuoltohankkeisiin, jos hankkeet liittyvät oleellisesti muihin suunnitteilla oleviin työllistäviin hankkeisiin ja ovat edellytyksiä tällaisten hankkeiden rakentamiselle. Avustusten tärkein ehto on hankkeen positiiviset työllisyysvaikutukset. Hankkeiden rahoitus on tapauskohtaista. Vesihuoltolaitokset ja erilaiset vesiyhtymät voivat saada valtiolta avustusta sekä työllisyysperusteista avustusta. Valtion myöntämillä avustuksilla voidaan kattaa enimmillään 50 % hankkeen investointikustannuksista (normaalisti maksimiavustus on 30 %). Avustukset myöntää alueellinen ELY-keskus, maa- ja metsätalousministeriön, työministeriön ja ympäristöministeriön niiden käyttöön osoittamista määrärahoista. Valtion vesihuoltotyöt Vesihuoltotyösopimus tehdään yleensä valtion ja kunnan kesken, mutta sopimuskumppanina voi olla myös vesiyhtymä. Paikallinen yhteistyöosapuoli vastaa suunnittelusta, ympäristövaikutusten selvittämisestä ja kaikista luvista. Tehtävä kirjallinen perusteltu aloite ELY-keskukseen. Suurehkoja, usein ylikunnallisia hankkeita, syöttö- ja yhdysvesijohtoja tai merkittäviä haja-asutusalueen runkojohtoja sekä siirtoviemäreitä. Hankkeen täytyy perustua vesihuollon kehittämissuunnitelmaan.

10 10(56) Lähtökohtana on kustannusten jakaminen valtion ja vesihuoltolaitoksen kesken niin, että esimerkiksi valtio vastaa pääosin töistä ja yhteistyöosapuoli pääosin tarvikehankinnoista tai vaihtoehtoisesti niin, että valtio vastaa runkolinjojen rakennuttamisesta ja yhteistyöosapuoli tonttiliittymien rakennuttamisesta. Työ luovutetaan paikalliselle yhteistyöosapuolelle. Laskennallinen vaikutus kokonaisinvestoinnin osalta on enintään 50 %. Valtion vesihuoltoavustus Käytetty yleensä haja-asutuksen verkostojen rahoittamiseen Avustuksen määrä % Isoissa hankkeissa hakemus pääsääntöisesti edellisen vuoden lokakuun loppuun mennessä, pienissä hankkeissa läpi vuoden. Avustuksen myöntämisedellytykset: Taloudelliset, terveydelliset ja sosiaaliset syyt Oltava hyväksyttävä suunnitelma Sekä vedenhankinta että jäteveden käsittely on järjestetty asianmukaisesti Kohtuulliset kustannukset, mutta ei kustannuksiltaan alle euron hankkeille. Kiinteistöä käytetään pysyvään asumiseen tai sitä tukevaan elinkeinotoimintaan Ei uudisrakennuksille eikä taajamiin. Veden laadun on täytettävä vaaditut kriteerit. Voidaan myöntää yksityisille kiinteistöille, osuuskunnille tai kunnille. Muita valtion avustuksia vesihuollossa Valtion korjausavustus. Valtion asuntorahaston varoista myönnetään korjausavustuksia ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien asuntojen korjaustoimenpiteisiin. Avustusta on haettavissa sosiaalisin perustein vuosittain vaihtuvin ehdoin. Vuonna 2005 avustuksen määrä oli 35 %. (Perustuu lakiin asuntojen korjausavustuksesta /1031) Talousjätevesiavustus. Avustusta myönnetään sosiaalisen ja taloudellisen tarveharkinnan perusteella. Lisätietoja ehdoista ja tulorajoista Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARAn sivuilta. Vesipulasta ja ympäristönäkökohdista aiheutuvat vesihuoltotyöt maatiloilla. ELYkeskus. Yritysten kehittämis- ja investointihankkeet. ELY-keskus.

11 11(56) EU:n avustus Vain suurehkoihin, yleensä elinkeinotoimintaa edistäviin, vesihuoltohankkeisiin (matkailuhankkeet yms.). Yksittäisille kiinteistöille voidaan myöntää talousjätevesiavustusta tai vesihuoltoavustusta. Talousjätevesiavustus: Avustusta voidaan myöntää ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien asuinrakennusten talousjätevesijärjestelmien parantamiseen vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolella. Kaupunki myöntää avustuksen. Avustusta myönnetään sosiaalisen ja taloudellisen tarveharkinnan perusteella. Avustusta myönnetään enintään 35 % hyväksyttävistä kustannuksista ja asuntoa on käytettävä vähintään viisi vuotta avustuksen myöntämisen jälkeen myöntämisehdot täyttävien perheiden asuntona. Vesihuoltoavustus Rakennetun kiinteistön omistajalle tai haltijalle voidaan myöntää vesihuoltoavustusta, kun kiinteistöä käytetään pysyvään asumiseen tai siihen vesihuolloltaan rinnastuvaan elinkeinotoimintaan. Lisäksi hankkeen on oltava tarpeellinen taloudellisista, terveydellisistä tai ympäristönsuojelullisista syistä. Avustuksen myöntää alueellinen ELY-keskus. Avustus on harkinnanvarainen ja sitä voidaan myöntää sekä kiinteistön liittämiseksi vesihuoltoverkostoon että kiinteistön omaa vedenhankintaa tai jätevesien poisjohtamista ja käsittelyä varten. Kotitalousvähennys verotuksessa: Omassa käytössä olevan asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyöstä on mahdollista saada kotitalousvähennystä verotuksessa. Vähennyksen saamisen edellytyksenä on, ettei työhön ole saanut valtion tai muun julkisyhteisön varoista muita avustuksia. 2.8 Kunnan omat avustusperusteet Kunta on harkitsemassa avustuksen luomista keskitettyjen verkostojen ulkopuolella olevien kiinteistöjen porakaivojen rakentamiselle. Tästä ei ole tehty kunnassa vielä päätöstä, mutta tämä avustus asettaisi ongelma-alueiden asukkaat tasa-arvoiseen asemaan niiden alueiden asukkaiden kanssa, joille on tuetusti rakennettu keskitettyä vesijohtoverkostoa.

12 12(56) 3 YLEISKUVAUS SUUNNITTELUALUEESTA 3.1 Rautalammin kunta Rautalammin kunta sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan lounaisosassa. Kunta rajoittuu pohjoisessa Vesannon ja Tervon kuntiin, idässä Suonenjoen kaupunkiin, etelässä Hankasalmeen ja Pieksämäkeen, sekä lännessä Konneveden kuntaan. Rautalammin kokonaispinta-ala on 762 km 2, josta maapinta-ala 549 km 2 (72 %) ja vesipinta-ala 213 km 2 (28 %). Rautalammin kunta kuuluu Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Itä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) toiminta-alueisiin. 3.2 Väestö ja elinkeinot Kehittämissuunnitelman alue kattaa koko Rautalammin kunnan alueen. Asutus on pääosin sijoittunut Kirkonkylän, Toholahden ja Kerkonkosken taajamiin. Kerkonjoensuun alueella on noin 550 asukasta, joista 150 asuu Kerkonkosken yleiskaava-alueella. Vuoden 2010 alussa Rautalammilla asui asukasta. Kunnan väestömäärä on ollut laskusuunnassa viime vuosina, sillä vuonna 2004 kunnan asukasluku oli asukasta. Yritystoiminta kirkonkylassä on keskittynyt Toholahden teollisuusalueelle. Merkittävimmät yksityiset työnantajat ovat Savon Taimen, Sepon Kaluste, Ecomet Oy, Morehouse Oy, Kome Oy sekä Easydoing Oy. Kunnan alueella on n loma-asuntoa. Loma-asunnoista noin 80 % sijaitsee Rautalammin reittiin kuuluvan vesistön rannalla. Kesäasukkaat ja lomailijat lähes kaksinkertaistavat kunnan asukasmäärän kesäisin. Taulukko 1. Aluejako ja väestö alueittain vuoden 2010 alussa. Osa alue Kiinteistöt Asukkaat Osuus (kpl) (as) (%) Kirkonkylä n % Toholahti n % Kerkonkoski % Haja asutusalue % Koko kunta %

13 13(56) 3.3 Kaavoitus, maankäyttö ja ympäristö Maakuntakaavat Pohjois-Savon liitto on käynnistänyt Pohjois-Savon maakunnan kattavan (lukuun ottamatta Kuopion seutua) Pohjois-Savon maakuntakaavan laatimisen. Pohjois-Savon maakuntakaavaehdotus on ollut nähtäville keväällä Pohjois-Savon maakuntakaava korvaa vahvistuessaan voimassa olevat seutukaavat. Maakuntakaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, joka esittää alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoittaa maakunnan kehittämiselle tarpeellisia alueita. Maakuntakaava osoittaa maa-alueet sellaisille toiminnoille, joilla on merkitystä yli kuntarajojen ja jotka ovat tärkeitä koko suunnittelualueen kehitykselle. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavoja ja asemakaavoja sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella. Seutukaavat Rautalammin kunnan alueella on voimassa vahvistettu Sisä-Savon seutukaava. Yleiskaavoitus Kirkonkylän yleiskaavaa ollaan vuoden 2010 aikana uusimassa. - Kerkonkosken osayleiskaava (2001). - Rämäkän osayleiskaava. - Nokisenkosken alueen osayleiskaava. Asemakaavoitus Asemakaava ohjaa yksityiskohtaisesti alueiden käyttöä, rakentamista ja kehittämistä sekä muuta maankäyttöä. Siinä otetaan huomioon paikalliset olosuhteet, kaupunki- ja maisemakuva, hyvä rakentamistapa ja olevan rakennuskannan käyttö. Voimassa olevat asemakaava-alueet: - Ahmisvesi-Vihtanen - Lassila - Toholahti - Toholahti (teollisuusalue) - Martinniemi - Hautausmaa - Turkkilanvuori - Vuohiniemi

14 14(56) Rantakaavoitus Rantaosayleiskaavalla ohjataan rantojen maankäyttöä. Kaavoissa osoitetaan rantavyöhykkeillä sijaitsevat rakennuspaikat, joille kunta voi myöntää rakennusluvat suoraan. Lomarakennusten rakennuspaikat on osoitettu rantojen käytön osayleiskaavoissa, joita on hyväksytty seuraaville alueille: - Niinivesi - Palolahti - Kiesimä-Sonkari - Pohjois-Konnevesi-Vesantojärvi - Etelä-Konnevesi - Ahmis-Vihtanen - Iisvesi - Vuohiranta Kunnan rakennusjärjestys on vuodelta Natura-alueet: Natura 2000 alueisiin seuraavat kohteet kunnan alueella: 1. Hetteinen ja Liimattalanharju 2. Iso Siimarinmäki 3. Konnevesi-Kalaja-Niinivuori 4. Lintharju-Kirjosuo sekä Vakkarsuo 5. Toussunlinna 6. Vuori-Kalajan letto Kuva 1. Rautalammin alueella olevat Natura-alueet.

15 15(56) 4 VESIHUOLLON NYKYTILA 4.1 Vesihuolto Rautalammin kunnan alueella Rautalammin kunnan vesihuoltolaitos toimii teknisen lautakunnan alaisuudessa huolehtien talousveden toimittamisesta asiakkaille sekä jäte- ja hulevesien johtamisesta, jätevesien käsittelystä sekä muista vesihuoltoalaan liittyvistä teknisistä palveluista sekä neuvontapalveluista. Vesiosuuskunnat ja vesiyhtiöt huolehtivat osaltaan kunnan laitoksen toiminta-alueen ulkopuolille jäävien alueiden vedenjakelusta. Kunnallinen vesijohtoverkosto kattaa lähes koko kirkonkylän asemakaava-alueen, Toholahden alueen sekä Kerkonkosken taajaman. Kunnallisen vesijohtoverkoston piirissä on liittyneitä kiinteistöjä noin 750 kpl (1 896 asukasta) vuonna Kunnan vesihuoltolaitoksen asiakkailleen pumppaama vesimäärä oli m 3 vuonna 2009 (590 m 3 /d). Myyty vesimäärä oli noin m 3 /a (250 m 3 /d), jolloin laskuttamattoman veden määrä on 14 %. Rautalammin kunta myy vettä myös naapurikunnille. Markkasenkankaan vedenottamolta myydään Konneveden kunnalle m 3 /d talousvettä. Pakarila-Koipiniemen vesihuolto-osuuskunta ostaa kunnalta vettä noin 130 m 3 /d. Talousvesihuoltoa on käsitelty tarkemmin kappaleessa 4.2. Kunnallinen viemäriverkosto kattaa lähes koko kirkonkylän asemakaava-alueen, Toholahden alueen sekä Kerkonkosken taajaman. Kunnalliseen viemäriverkostoon on liittynyt noin 710 kiinteistöä (1 777 asukasta) vuonna Kunnan vesihuoltolaitoksen käsitelty jätevesimäärä oli m 3 vuonna 2009 (320 m 3 /d). Laskutettu jätevesimäärä oli noin m 3 /a (235 m 3 /d), vuotovesiprosentin ollessa noin 27 %. Jätevedet käsitellään Kirkonkylän ja Kerkonkosken jätevedenpuhdistamoilla. Jätevesihuolto on käsitelty tarkemmin kappaleessa 4.3. Vesiosuuskunnat ja -yhtymä huolehtivat osaltaan kunnan vesihuoltolaitoksen ulkopuolelle jäävien alueiden vedenhankinnasta, - jakelusta ja jätevesien johtamisesta. Rautalammin kunnan alueella toimii neljä vesiosuuskuntaa ja yksi vesiyhtymä. Vesiosuuskuntien ja vesiyhtymien yhteensä asiakkailleen toimittama vesimäärä vuonna 2009 oli noin m 3 (310 m 3 /d). Vesiosuuskunnista Kiesimän vesiosuuskunnalla on myös viemäriverkostoa. Osuuskunnan jätevedet (noin 8 m 3 /d) johdetaan käsiteltäväksi Kerkonkosken jätevedenpuhdistamolla. Osuuskuntien vesihuolto on käsitelty tarkemmin kappaleessa 4.4. Koko kunnan alueella vesijohtoverkoston liittymisprosentti on 86 % ja viemäriverkoston liittymisprosentti 59 %. Taulukko 2. Vesi- ja viemäriverkostoihin liittyneet ja liittymättömät vuonna Vesijohto Viemäri Kiinteistöt Asukkaat % Kiinteistöt Asukkaat % Liittyneet Kirkonkylä n n Kerkonkoski n Osuuskunnat Yhteensä n % n % Liittymättömät n % n % Yhteensä % %

16 16(56) 4.2 Talousvesihuolto Pohjavesialueet Rautalammin alueella on seitsemän I-luokan pohjavesialueiksi luokiteltuja esiintymää ja vedenhankintaan soveltuvaa aluetta, joista jokaisella sijaitsee kunnan tai vesiosuuskunnan vedenottamo. Kunnan vedenottamoista Kirkonkylän ottamo sijaitsee Tallinniemen pohjavesialueella Rautalammin keskustaajaman tuntumassa, niin että pohjavesialueen pohjois- ja keskiosat ovat rakennuskaava-alueella. Pohjavesialueella on jonkin verran riskitekijöitä kuten asutusta, teollisuutta ja tieliikennettä. Jaakonharjun ja Markkasenkankaan pohjavesialueiden riskitekijöitä ovat maa-ainesten otto ja tieliikenne. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat laaditaan vuoden 2010 aikana. Taulukko 3. Rautalammin kunnan alueella olevat pohjavesialueet ja arvioidut antoisuudet Alue Numero Luokka Kokonaispinta ala Muodostumisalue Määrä km 2 km 2 m 3 /d Säynätharju I 1,09 0, Vaajasalmi I 1,19 0, Hämeenniemi I 1,18 0, Vennamonkangas II 3,32 2, Tallinniemi I 1,88 1, Jaakonharju I 1,66 1, Toholahti A II 1,92 0, Heimosenkangas II 5,31 3, Markkasenkangas I 2,9 2, Toholahti B II 1,43 0, Korpijärvi I 2,05 1, Yhteensä luokka I = Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue luokka II = Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue

17 17(56) Vedenottamot ja vedenkäsittelylaitokset Rautalammin kunnan vesilaitos hankkii talousvettä kolmelta vedenottamolta: Kirkonkylän, Jaakonharjun ja Markkasenkankaan pohjavedenottamoilta. Jaakonharjun ja Kirkonkylän vedenottamoilta otetaan vuoropäivin vettä, noin 300 m 3 /d. Markkasenkankaan vedenottamolta myydään Konneveden kunnalle m 3 /d ja omaan käyttöön Kerkonkoskelle otetaan noin 50 m 3 /d. Jokaisen vedenottamon yhteydessä on oma käsittelylaitos. Vesilaitoksen valvomo toimii kunnan virastotalolla sekä jätevedenpuhdistamolla. Taulukko 4. Kunnan vesihuoltolaitoksen vedenottamot vuonna Vedenottamot Vedenottolupa Alueen antoisuus Ottamon Nykyinen kapasiteetti otto m 3 /d m 3 /d m 3 /d m 3 /d Kirkonkylä Jaakonharju Markkasenkangas yhteensä Kuva 2. Kirkonkylän vedenhankintakaavio

18 18(56) Kirkonkylän pohjavedenottamo Kirkonkylän pohjavedenottamo sijaitsee Rautalammin keskustassa Tallinniemen pohjavesialueella. Pohjavesialueen antoisuudeksi on arvioitu noin 800 m 3 /d. Vesilaitoksella on vesioikeuden lupa ottaa vettä enintään 600 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna (Itä-Suomen vesioikeuden päätös nro 6/Ym/73, ). Vuonna 2010 keskimääräinen otto oli noin 155 m 3 /d. Raakavesi pumpataan yhdestä siiviläputkikaivosta käsittelyrakennukseen, jossa raakavesi alkaloidaan soodalla ja käsitellään UV-desinfioinnilla. Vedenottamo on rakennettu vuonna 1955 ja sitä on saneerattu vuonna Raakavesi on luonnostaan hapanta, pehmeää ja lievästi syövyttävää. Typpiyhdisteiden, raudan ja mangaanin pitoisuudet ovat pieniä. Vedenottamo sijaitsee Kuopiontien 69 varressa aivan asutuksen keskellä, joka on riski vedenottamon raakaveden pilaantumiselle, esimerkiksi pohjavesialueella sattuvassa onnettomuustilanteessa. Jaakonharjun pohjavedenottamo Jaakonharjun pohjavedenottamo sijaitsee Jaakonharjun pohjavesialueella, Kerkonkoskentie 543 varressa, noin 3 km kirkonkylästä pohjoiseen. Pohjavesialueen antoisuudeksi on arvioitu noin m 3 /d. Vesilaitoksella on vesioikeuden lupa ottaa vettä enintään 600 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Vuonna 2010 keskimääräinen otto oli noin 250 m 3 /d. Raakavesi pumpataan yhdestä siiviläputkikaivosta käsittelyrakennukseen, jossa raakavesi alkaloidaan ja UV-desinfioidaan. Raakavesi on luonnostaan hapanta, pehmeää ja lievästi syövyttävää. Typpiyhdisteiden, raudan ja mangaanin pitoisuudet ovat pieniä. Vedenottamo sijaitsee Kerkonkoskentien varressa, joka on riski vedenottamon raakaveden pilaantumiselle, esimerkiksi pohjavesialueella sattuvassa onnettomuustilanteessa. Kuva 3. Jaakonharjun vedenottamo Kuva 4. Jaakonharjun vedenottamo sisältä.

19 19(56) Markkasenharjun pohjavedenottamo Markkasenkankaan pohjavedenottamo sijaitsee Markkasenkankaan pohjavesialueella, Koipiniementien varressa, noin 3,5 km Kerkonkosken taajamasta länteen. Pohjavesialueen antoisuudeksi on arvioitu noin m 3 /d. Vuonna 2010 keskimääräinen otto oli noin 200 m 3 /d. Vedenottamon omistavat sekä kunta että Pakarila-Koipiniemi vesihuolto-osuuskunta puoliksi. Raakavesi pumpataan yhdestä siiviläputkikaivosta v rakennettuun käsittelyrakennukseen jossa vesi alkaloidaan ja UV-desinfioidaan. Vedenottamo sijaitsee Koipiniementien varressa, joka on riski vedenottamon raakaveden pilaantumiselle, esimerkiksi pohjavesialueella sattuvassa onnettomuustilanteessa. Muut vedenottamot Kunnan vesihuoltolaitoksen vedenottamoiden lisäksi osuuskunnilla on omia vedenottamoita: - Korpijärven vedenottamo (Pukkiharju-Liimattalan vok sekä Pakarila-Koipiniemen vhok) - Vaajasalmen vedenottamo (Vaajasalmen vesiyhtymä), ei vedenkäsittelyä - Hiekkahaudan vedenottamo Hämeenniemen pohjavesialueella (Tyyrinvirran vok), aktiivihiilisuodatus - Kiesimän vedenottamo (Kiesimän vesiosuuskunta), kalkkialkalointi Taulukko 5. Vedenottamoilta pumpattu ja kuluttajilta laskutettu vesimäärä sekä laskuttamaton vesimäärä vuosina 2008 ja Pakarila Pumpattu vesimäärä Laskutettu vesimäärä Koipiniemen vok:lle myyty Laskuttamaton Kunnan vesilaitos m 3 /a (m 3 /d) m 3 /a (m 3 /d) m 3 /a (m 3 /d) m 3 /a (%) Vuosi (650) (260) (95) (31 %) Vuosi (590) (250) (130) (14 %) Vesiosuuskunnat Vuosi (310) * *vain osa osuuskunnista ilmoittanut määrän Taulukko 6. Laskutetun vesimäärän jakautuminen vuonna Vedenkulutus Vedenkulutus Osuus Kulutusalue m 3 /a m 3 /d % Kotitaloudet Teollisuus Maatalous 200 0,5 <1 Sairaalat YHTEENSÄ ,5 100

20 20(56) Vedenjakelu ja verkostot Kunnan vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston kokonaispituus on noin 95 km. Tästä kirkonkylän alueella on noin 85 km ja Kerkonkosken alueella noin 10 km. Kirkonkylällä on 750 m 3 :n ylävesisäiliö, joka on kaukovalvonnassa. Keskustaajaman vedensaanti on varmistettu kahdella erillisellä vedenottamolla, joista vettä otetaan vuoropäivin. Tämä turvaa myös vedensaantia jos toinen syöttöjohdoista ei ole käytettävissä. Vesijohtoverkostossa on sammutusveden ottamista varten yksi vesiasema. Sammutusveden lisähankinta perustuu palopostien käyttöön. Lisänä ovat luonnon vedenottopaikat. Vesijohtoverkosto on esitetty liitteenä olevassa nykytilannekartassa. Vesijohtoverkoston kunto on hyvä. Vuotovesiprosenttia on saatu alaspäin ja se on tällä hetkellä noin 15 %. Taulukko 7. Kunnan alueella olevat vesijohtoputkimäärät materiaaleittain vuonna Putkimäärä Osuus km % Asbestisementtiputkea 0,9 1 Muoviputket 94,6 99 Yhteensä vesijohtoa 95,5 100 Taulukko 8. Ylikunnalliset yhdysvesijohdot. Yhdysvesijohto Putkikoko Kapasiteetti DN m 3 /d Rautalampi Konnevesi Rautalampi Suonenjoki Rautalampi Vesanto * Kapasiteetti on laskennallinen putkikoon mukaisesti, 1 m/s virtausnopeudella.

21 21(56) Varavedensaanti Vesilaitoskohtaisesti laskettu turvallisuusluokitus (I-IV) perustuu siihen, kuinka monta litraa riskitöntä (saastumatonta) ja laatuvaatimukset täyttävää vettä on käytettävissä vesilaitoksella yhtä henkilöä kohti vuorokaudessa poikkeustilanteessa (taulukko 9). Poikkeustilanteiksi on määritelty tilanteet, joissa pintavettä tai vesilaitoksen tuottoisinta vedenottamoa ei voida käyttää. Taulukko 9. Vesilaitoksen turvallisuusluokitukset ja kutakin turvallisuusluokkaa vastaavat vesimäärät Rautalammin kunnassa. Turvallisuusluokka Poikkeustilanteessa käyttöön Vaatimustaso jäävä vesimäärä m 3 / d I > 120 l/as/d 400 II l/as/d 165 III l/as/d 65 IV < 20 l/as/d 50 Rautalammin kunnan on pystyttävä toimittamaan vettä oman toiminta-alueensa tarpeisiin poikkeustilanteessa yli 400 m 3 /d päästäkseen I-luokkaan (liittyjämäärä n as). Tällä hetkellä kummastakin päävedenottamosta otetaan noin 300 m 3 /d kerrallaan. Kapasiteetiltaan kumpikin vedenottamo pystyy toimittamaan yli 400 m 3 /d. Tämän lisäksi kunnalla on kolme yhdysvesijohtoa naapurikuntiin, joista saatava laskennallinen kapasiteetti on yhteensä noin m 3 /d. Kapasiteetti on linjojen lisäksi riippuvainen yhdyslinjojen painetasoista. Linjoja ei ole testattu niin, että niistä pumpattaisiin maksimikapasiteetti Rautalammin kunnan suuntaan. Tämä olisi hyvä testata ja näin selvittää mille alueille yhdysvesijohdot turvaisivat vedenjakelua. 4.3 Jätevesihuolto Viemäriverkosto ja pumppaamot Kunnan vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston kokonaispituus on noin 52 km. Tästä kirkonkylän alueella on noin 46 km ja Kerkonkosken alueella 6 km. Pääosa verkostoista on rakennettu muoviputkilla ja noin 8 km on betoniviemäriä. Viemäriverkostossa on 30 kpl jätevedenpumppaamoita, jotka kaikki ovat kaukovalvonnassa. Kirkonkylän alueen jätevedet käsitellään kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla ja Kerkonkosken alueen jätevedet Kerkonkosken jätevedenpuhdistamolla. Kunnan alueelta muodostuvat sako- ja umpikaivolietteet käsitellään kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla. Lietteen tyhjennetään viemäriverkoston pumppaamoon, josta ne tulevat jäteveden mukana puhdistamolle. Viemäriverkosto on esitetty liitteenä olevassa nykytilannekartassa. Kerkonkosken viemäriverkoston kunto on huono. Normaalivirtaama alueen verkostossa on noin 40 m 3 /d ja maksimivirtaamat noin 300 m 3 /d.

22 22(56) Jätevedenpuhdistamot Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo Rautalammin keskustaajaman jätevedet käsitellään Kirkonkylän vuonna 1973 valmistuneessa ja vuonna 1998 täysin saneeratussa jätevedenpuhdistamossa. Puhdistamo sijaitsee Rautalammin kirkonkylän itäosassa noin 40 metrin etäisyydellä Äijäveden Toholahden rannasta. Puhdistamon prosessi on biologis-kemiallinen 2-linjainen bioroottorilaitos. Puhdistetut jätevedet johdetaan Tallivirran kautta Hankaveteen. Kuva 5. Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo Kuva 6. Prosessin jälkiselkeytysallas. Prosessivaiheiden kuvaus: - Tulopumppaamo - Välppäys - Hiekanerotus - Bioroottorit, 2 kpl - Pikasekoitus + saostuskemikaalin lisäys (AVR) - Flokkausaltaat - Polymerointi - Jälkiselkeytys - Lietteen tiivistys, kuivaus lingolla ja kompostointi (tehostus v.2010) Seuraavassa taulukossa esitetään puhdistamolle tulevan veden pitoisuudet. Mitoitus Vuosi 2008 Vuosi 2009 Q kesk. 500 m 3 /d 414 m 3 /d 321 m 3 /d q mit 45 m 3 /h q max 100 m 3 /h BOD kg/d 108 kg/d 83,7 kg/d Fosfori 7 kg/d 4,4 kg/d 3,7 kg/d Kiintoaine kg/d 123 kg/d Typpi 40 kg/d 28,3 kg/d 25,5 kg/d COD kg/d 171 kg/d

23 23(56) Puhdistamolle tulevat virtaamat on kuvattu kuvassa 7 ja puhdistamolle tulevat ravinnekuormitukset kuvassa 8. Verrattaessa virtaamakuvaaja mitoitusarvoihin, voidaan todeta, että keskimääräisillä virtaamilla (400 m 3 /d) ja huippuvirtaamilla ( m 3 /d) puhdistamo alkaa olla lähellä mitoituskapasiteettia (1080 m 3 /d). Ravinnekuormitusten perusteella kapasiteetista on käytössä noin %. Kuva 7. Kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle tulevat virtaamat vuosina Kuva 8. Kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle tuleva kuormitus vuosina

24 24(56) Kerkonkosken jätevedenpuhdistamo Rautalammin kunnan Kerkonkosken taajaman jätevedet käsitellään Kerkonkosken vuonna 1975 valmistuneella jätevedenpuhdistamolla. Puhdistamon prosessi on yksilinjainen rinnakkaissaostuslaitos, joka alkaa olla rakenteellisesti ja laitteiden osalta käyttöikänsä lopussa. Puhdistetut jätevedet johdetaan Kerkonkoskeen ja edelleen Vatajanlahteen (Niinivesi). Kerkonkosken puhdistamo on vanha eikä kuulu kaukovalvontajärjestelmään. Puhdistamo ei ole myöskään automatisoitu. Puhdistamo on suunniteltu suljettavaksi lähivuosina ja alueen jätevedet johdettaisiin tällöin uudella siirtoviemärillä kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle. Kuva 9. Kerkonkosken jätevedenpuhdistamo Kuva 10. Puhdistamon prosessitila. Prosessivaiheiden kuvaus: - Tulopumppaamo - Esiselkeytys - Ilmastus - Väliselkeytys - Putkisaostus - Jälkiselkeytys - Ylijäämälietteen tiivistys ja kuljettaminen kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle Seuraavassa taulukossa esitetään puhdistamolle tulevan veden BOD 7 -arvot, kokonaisfosfori- (P) ja kokonaistyppipitoisuudet (N). Mitoitus Vuosi 2008 Vuosi 2009 Q kesk. 42 m 3 /d 62 m 3 /d 75 m 3 /d BOD 7 3,6 kg/d 7,3 kg/d Fosfori - 0,24 kg/d 0,6 kg/d Kiintoaine - 3,4 kg/d 4,8 kg/d Typpi - 1,6 kg/d 7,2 kg/d Puhdistamolle tulevat virtaamat on kuvattu kuvassa 11 ja puhdistamolle tulevat ravinnekuormitukset kuvassa 12. Verrattaessa virtaamakuvaajaa mitoitusarvoihin voidaan todeta, että keskimääräisillä virtaamilla (75 m 3 /d) ja huippuvirtaamilla ( m 3 /d) puhdistamon kapasiteetti on reilusti ylittynyt (keskimäärin 42 m 3 /d). Ravinnekuormitustenkin perusteella puhdistamon kapasiteetti alkaa olla käytetty.

25 25(56) Kuva 11. Kerkonkosken jätevedenpuhdistamolle tuleva virtaama vuosina Kuva 12: Kerkonkosken jätevedenpuhdistamolle tuleva kuormitus vuosina

26 26(56) Taulukko 10. Jätevedenpuhdistamoille tuleva ja laskutettu jätevesimäärä vuonna Kirkonkylän puhd. Käsitelty vesimäärä Laskutettu vesimäärä Hulevedet m 3 /a (m 3 /d) m 3 /a (m 3 /d) m 3 /a (%) Vuosi (415) (280) (32 %) Vuosi (320) (235) (27 %) Kerkonkosken puhd. Vuosi (60) Vuosi (75) Jätevedenpuhdistamon puhdistusteho ja vesistökuormitus Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo Kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla on tällä hetkellä voimassa Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antama ympäristölupapäätös vuodelta 2003 (PSA-2002-Y ), jossa on annettu seuraavat puhdistusvaatimukset: BOD 7 ATU < 15 mg/l, puhdistusteho > 90 % Fosfori < 0,7 mg/l, puhdistusteho > 90 % Kiintoaine < 35 mg/l, puhdistusteho > 90 % COD < 125 mg/l, puhdistusteho > 75 % Puhdistamolta ei edellytetä typenpoistoa. Typenpoisto on perustunut kylmien vesien aikana lietteeseen sitoutumiseen (20-30 %). Lämpimänä kautena on pyritty nitrifikaatioon lupaehtojen mukaisesti. Puhdistamon ympäristölupa tulee uusia vuonna Puhdistamo on pääosin toiminut hyvin. Viimeisten kolmen vuoden aikana on yksittäisissä näytteissä ollut ongelmia päästä BOD:n ja fosforin reduktiovaatimuksiin. Myös muutamailla näytekerroilla ovat lähtevän veden tulokset BOD:n ja fosforin osalta ylittäneet sallitut lupaarvot Kerkonkosken jätevedenpuhdistamo Kerkonkosken jätevedenpuhdistamolla on tällä hetkellä voimassa Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antama ympäristölupapäätös vuodelta 2003 (PSA-2002-Y ), jossa on annettu seuraavat puhdistusvaatimukset: BOD 7 ATU < 20 mg/l, puhdistusteho > 90 % Fosfori < 1,5 mg/l, puhdistusteho > 85 % Puhdistamolta ei edellytetä typenpoistoa. Puhdistamo on toiminut huonosti viimeisten kolmen vuoden aikana. Erityisesti BOD:n poistoteho on ollut erittäin huonoa vuosien 2008 ja 2009 aikana, eikä puhdistamo ole päässyt sille asetettuihin lupa-arvoihin. Myös fosforin poistossa on ollut merkittäviä ongelmia useiden näytteiden mukaan eikä näin ollen reduktiotavoitteeseen ole päästy. Suurin syy puhdistamon huonoon toimintaan on runsaat hulevesimäärät ja vanha laitteisto.

27 27(56) 4.4 Vesihuolto kunnan toiminta-alueiden ulkopuolella Vesiosuuskunnat ja yhtymät Vesiosuuskunnat huolehtivat osaltaan kunnan laitoksen toiminta-alueen ulkopuolille jäävien alueiden vedenjakelusta. Rautalammilla toimii Kiesimän vesiosuuskunta, Tyyrinvirran vesiosuuskunta, Pukkiharjun-Liimattalan vesiosuuskunta ja Pakarila-Koipiniemen vesihuoltoosuuskunta sekä Vaajasalmen vesiyhtymä. Koko kunnan alueella vesiosuuskuntien liittyjämäärä vesijohdon osalta on noin 440 liittymää eli noin asukasta. Vesiosuuskuntien ja vesiyhtiöiden yhteenlaskettu vesijohtoverkoston runkolinjojen pituus on noin 330 km. Kiesimän vesiosuuskunnalla on myös viemäriverkostoa 55 km. Kiesimän vesiosuuskunta johtaa 110 kiinteistön jätevedet kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon Kerkonkoskelle. Taulukko 11. Rautalammin kunnan alueella toimivat vesiosuuskunnat ja -yhtymä vuonna Vesiosuuskunta Liittyjät Liittyjät Kiesimän vesiosuuskunta (talousvesi) Kiesimän vesiosuuskunta (jätevesi) Laskutettu vesimäärä Verkosto kiint. as. m 3 /a km 110/ 300/ / 55/ Tyyrinvirran vesiosuuskunta Vaajasalmen vesiyhtymä ,5 Pukkiharjun Liimattalan vesiosuukunta Pakarila Koipiniemen vesihuolto osuuskunta 120* YHTEENSÄ ,5 * Rautalammin alueella Vesiosuuskunnat Kiesimän vesiosuuskunta Kiesimän vesiosuuskunta on perustettu vuonna Vesi- ja viemäriverkosto on valmistunut vuoden 2009 lopussa. Osuuskunnalle on määritelty toiminta-alue. Vesiosuuskunta toimittaa talousvettä asiakkailleen sekä huolehtii jäteveden poisjohtamisesta. Osuuskunnan liittyjämäärä on 110 kiinteistöä Kiesimän ja Palvalahden kylien alueilla. Osuuskunnalla on oma vuonna 2004 rakennettu vedenottamo, jossa käsittelynä on kalkkialkalointi. Myyty vesimäärä vuonna 2009 oli 14 m 3 /d. Jätevedet (8 m 3 /d) johdetaan kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon Kerkonkoskelle. Vesijohtoverkoston pituus on noin 55 km (muovia). Verkostoveden laatu vuonna 2008 oli tutkittujen ominaisuuksien perusteella asetettujen laatuvaatimusten ja suositusten mukainen. Viemäriverkoston pituus on 55 km (muovia) ja verkostossa on linjapumppaamoita 7 kpl ja kiinteistökohtaisia pumppaamoita 110 kpl. Vesiosuuskunnalle on laadittu valmiussuunnitelma.

28 28(56) Vaajasalmen vesiyhtymä Vaajasalmen vesiyhtymä sijaitsee Rautalammin kunnan itärajalla. Osuuskunnalla on oma vedenottamo Vaajasalmen pohjavesialueella, Vaajasalmen lähde. Vedenottamolla ei ole vedenkäsittelyä. Vesiyhtymään on liittynyt noin 50 kiinteistöä. Jätevesihuolto alueella on toteutettu tähän asti kiinteistökohtaisin järjestelmin. Vesijohtoverkoston pituus yhtymän alueella on noin 15 km. Myyty vesimäärä on 16 m 3 /d. Tyyrinvirran vesiosuuskunta Tyyrinvirran vesiosuuskunta on perustettu 1980-luvulla. Vesiosuuskunta toimittaa talousvettä asiakkailleen, mutta viemäröinti osuuskunnan alueella on toistaiseksi hoidettu kiinteistökohtaisin järjestelmin. Osuuskunnan liittyjämäärä on 57 kiinteistöä (130 asukasta). Osuuskunnalla on oma vuonna 1980 rakennettu Hiekkahaudan vedenottamo, jossa käsittelynä on aktiivihiilisuodatus. Vedenkäsittelylaitosta saneerataan vuonna Vesijohtoverkoston pituus on 17 km, joka on kokonaisuudessaan muovia. Osuuskunnan jäsenille myyty vesimäärä on noin 40 m 3 /d. Tyyrinvirran osuuskunnan ja Vaajasalmen vesiyhtymän välille on rakennettu yhdysvesijohto. Verkostoveden laatu vuonna 2009 oli tutkittujen ominaisuuksien perusteella asetettujen laatuvaatimusten ja suositusten mukainen. Pukkiharjun-Liimattalan vesiosuukunta Pukkiharjun-Liimattalan vesiosuuskunta on perustettu vuonna Vesiosuuskunta toimittaa talousvettä asiakkailleen, mutta viemäröinti osuuskunnan alueella on toistaiseksi hoidettu kiinteistökohtaisin järjestelmin. Osuuskunnan liittyjämäärä on 100 kiinteistöä (260 henkilöä). Osuuskunta omistaa puolet Korpijärven vedenottamosta. Toisen puolen ottamosta omistaa Pakarila-Koipiniemi vesihuolto-osuuskunta. Rautalammin kunta hoitaa vedenottamoa. Vedenottamon käsittelylaitteistona on tällä hetkellä soodansyöttö. Vedenkäsittelylaitosta saneerataan vuoden 2010 aikana ja laitokseen lisätään UV-desinfiointilaite, uudet säätöventtiilit sekä mittaukset. Saneerauksen jälkeen osuuskunnan verkostoon voidaan johtaa vedenottamon kautta myös kunnan talousvettä. Säätöventtiili osuuskunnan ja kunnan verkostojen välillä toimii painemittaukseen perustuen. Osuuskunnan vesijohtoverkoston pituus on 58 km, joka on kokonaisuudessaan muovia. Verkostoveden laatu vuonna 2009 oli tutkittujen ominaisuuksien perusteella asetettujen laatuvaatimusten ja suositusten mukainen joskin ph arvo on välillä alhainen. Osuuskunta ottaa talousvettä Korpijärven vedenottamolta noin 200 m 3 /d ja myy vettä liittyjille noin 70 m 3 /d. Korpijärven ottamon nykyinen vedenkulutus on 450 m 3 /d, joka alkaa olla ottamon kapasiteetin maksimirajoilla. Vedenottamolta myydään talousvettä Pakarila-Koipiniemi vesihuolto-osuuskunnalle ja Tyyrinvirran vesiosuuskunnalle n. 5 m 3 /d. Laskuttamattoman veden osuus on n. 25 %.

29 29(56) Pakarila-Koipiniemi vesihuolto-osuuskunta Pakarila-Koipiniemi vesihuolto-osuuskunta on perustettu vuonna Vesiosuuskunta toimittaa talousvettä asiakkailleen, mutta viemäröinti osuuskunnan alueella on toistaiseksi hoidettu kiinteistökohtaisin järjestelmin. Osuuskunnan liittyjämäärä on noin 200 kiinteistöä Rautalammin alueella ja 160 kiinteistöä Konneveden kunnan alueella. Vesiosuuskunta ottaa vettä kahdelta vedenottamolta; Markkasenkankaan vedenottamosta ja Korpijärven vedenottamosta. Osuuskunta omistaa puolet Korpijärven vedenottamosta. Toisen puolen ottamosta omistaa Pukkiharjun-Liimattalan vesiosuuskunta. Markkasenkankaan vedenottamon osuuskunta omistaa puoliksi kunnan kanssa. Rautalammin kunta hoitaa vedenottamoa. Vedenottamon käsittelylaitteistona on tällä hetkellä soodansyöttö. Vedenkäsittelylaitosta tullaan saneeraamaan vuoden 2010 aikana ja laitokselle lisätään UVdesinfiointilaite, uudet säätöventtiilit sekä mittaukset. Saneerauksen jälkeen osuuskunnan verkostoon voidaan johtaa vedenottamon kautta myös kunnan talousvettä. Säätöventtiili osuuskunnan ja kunnan verkostojen välillä toimii painemittaukseen perustuen. Osuuskunnan vesijohtoverkoston pituus on 191 km, joka on kokonaisuudessaan muovia. Verkostoveden laatu vuonna 2009 oli tutkittujen ominaisuuksien perusteella asetettujen laatuvaatimusten ja suositusten mukainen joskin ph arvo on välillä alhainen. Vesihuoltoosuuskunta ostaa vettä kunnalta n.130 m 3 /d ja Pukkiharju-Liimattalan vesiosuuskunnalta n. 110 m 3 /d. Yli 40 % myydystä vedestä menee maatalouden käyttöön. Laskuttamattoman veden osuus on 14 %. Osuuskunta toimii osaksi Konneveden kunnan puolella. Pakarila-Koipiniemen vesiosuuskunnan verkosto jatkuu Konnevedelle Istunmäen kautta. Osuuskunnan toiminta-alue on hyväksytty vuonna 2010 Konneveden kunnan valtuustossa. Taulukko 12. Vesiosuuskuntien vedenottamot. Vedenottamot Vedenottolupa Alueen antoisuus Ottamon Nykyinen kapasiteetti otto m 3 /d m 3 /d m 3 /d m 3 /d Korpijärvi Hämeenniemi 501 Vaajasalmi Hiekkahauta 32 Kiesimä

RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA RAUTALAMMIN KUNTA RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TIIVISTELMÄ 2010 K& 1.11.2010 K&R Kiuru & Rautiainen Oy 2(19) 1 JOHDANTO... 3 2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT... 4 2.1 Kunnan

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013 RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu Jätevesiviemäröinti Työ: E23455.20 Turku 27.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Mietoisten uusi syöttöjohto Kalelan ottamo Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Siikalatvan Vesihuolto Oy SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25086 Raportti 1 (5) Sisällysluettelo

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

Liittyjältä peritään asemakaava-alueella liittymismaksua vesimittarin koon ja liittyjän arvioidun vedenkulutuksen mukaan seuraavasti.

Liittyjältä peritään asemakaava-alueella liittymismaksua vesimittarin koon ja liittyjän arvioidun vedenkulutuksen mukaan seuraavasti. HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty tekla 15.11.2016 Voimaantulo 16.11.2016 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi- ja viemäri- ja liittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 YHTEINEN JÄTEVESIRATKAISU KANNATTAA Hoidon/huollon helppouden takia Vesiensuojelullisesti Taloudellisesti, kun 5 liittyjää 1

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ 26.3.2012 TIIVISTELMÄ Yleistä Vesihuoltolain (119/2001) mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon kehittämisestä alueellaan. Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet VESIHUOLTOSANASTOA Asemapiirustus Asiakas Asukasvastineluku (AVL) Haja-asutusalue Hulevesi Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet Kiinteistön omistaja, kiinteistön

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

SAVONLINNAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA SAVONLINNAN KAUPUNKI SAVONLINNAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2012 K&R 12.12.2011 Kiuru & Rautiainen Oy 2(86) 1 JOHDANTO... 5 2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT... 7 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 96 20.05.2015. 96 Asianro 1207/02.05.01.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 96 20.05.2015. 96 Asianro 1207/02.05.01.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2015 1 (1) 96 Asianro 1207/02.05.01.00/2015 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2015 Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut Tiivistelmä

Lisätiedot

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014 YLITORNION KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26364 Oulu, 9.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu Puhelin 010 2414 600 Telefax 010 2414

Lisätiedot

Maskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kehittämistoimenpiteet. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos

Maskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kehittämistoimenpiteet. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos 1 (6) Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Kustannusarvio Varautumissuunnitelma Vesijohtoverkosto Vedenhankinnan poikkeustilanteet Vuotojen ehkäiseminen Laaditaan

Lisätiedot

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Raportti 10.3.2017 Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Toiminta-alueen päivitys 2017 2030 JOKIOISTEN KUNTA, VESIHUOLTOLAITOS Keskuskatu 29 A 31600 Jokioinen vaihde 03 41821 fax 03 438 4025 jokioisten.kunta@jokioinen.fi

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2016 Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Tiivistelmä Kuopion kaupunki on varannut

Lisätiedot

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti TAMMELAN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelu ja viemäröinti Tammelan kunta tekninen osasto 23.5.2011 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Vesihuoltolaki 3. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden

Lisätiedot

Vastaanottaja Juuan kunta. Asiakirjatyyppi Kehittämissuunnitelma. Päivämäärä 22.05.2013 JUUAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Vastaanottaja Juuan kunta. Asiakirjatyyppi Kehittämissuunnitelma. Päivämäärä 22.05.2013 JUUAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vastaanottaja Juuan kunta Asiakirjatyyppi Kehittämissuunnitelma Päivämäärä 22.05.2013 JUUAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Päivämäärä 22.05.2013 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Vesihuoltoavustukset Vesiosuuskuntaseminaari, Vihti 27.9.2008 Ilkka Juva 1 Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Tehtäviä mm. Vesihuollon yleinen kehittäminen toimialueella Vesihuoltolain valvontaviranomainen

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.03.2015 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

Lisätiedot

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6 VUOSINA 2008-2015 TOTEUTETTAVAT KEHITTÄMISHANKKEET Vuorijärven vedenottamon 1.1 - vedenlaatuongelmat - vedenkäsittelylaitoksen - hyvälaatuinen talousvesi - 400 000 2008-2009 vesilaitos mangaanin- ja raudanpoisto-

Lisätiedot

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen Pyhä-Luosto Vesi Oy Voimaantulopäivä 1.2.2008 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26705.10 Turku 3.12.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liittymismaksu on ainoastaan siirtokelpoinen.

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liittymismaksu on ainoastaan siirtokelpoinen. Voimaantulopäivä 1.1.2009 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa ottaen huomioon liittymistä

Lisätiedot

Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013.

Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013. Voimaantulopäivä 1.1.2014 Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013. 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän

Lisätiedot

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11. Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 109 14.12.2010 Kunnanhallitus 4 10.01.2011 Kunnanvaltuusto 17 19.01.2011

Tekninen lautakunta 109 14.12.2010 Kunnanhallitus 4 10.01.2011 Kunnanvaltuusto 17 19.01.2011 LEMPÄÄLÄN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Tekninen lautakunta 109 14.12.2010 Kunnanhallitus 4 10.01.2011 Kunnanvaltuusto 17 19.01.2011 LEMPÄÄLÄN KUNNAN PÄIVITETYN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Tämä taksa korvaa edellisen, Urjalan kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 01.08.2012 alkaen. Tämän taksan on Urjalan tekninen lautakunta vahvistanut

Lisätiedot

Suunnitteluinsinööri 10.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaava 9.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaavassa on osoitettu mm. uusia asuinaluevarauksia rantavyöhykkeelle 37 omakotitontin verran sekä matkailua palvelevia

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008. Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus

Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008. Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008 Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus Hyvän vesihuollon kriteerejä Palvelut ovat tasapuolisia ja toimintavarmoja myös

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.12.2014 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

Lisätiedot

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet

AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vedenhankinta- ja vesijohtoverkosto

Lisätiedot

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen Kaakkois-Suomi Kehotus KASELY/157/07.02/2010 21.11.2011 Lappeenrannan kaupunginhallitus PL 11 53101 LAPPEENRANTA Viite Lausuntopyyntö 6.9.2010 (144/740/2010) Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet;

Lisätiedot

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030 Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.

Lisätiedot

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 1( 5 ) VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja

Lisätiedot

Tornionjoen vesiparlamentti

Tornionjoen vesiparlamentti Tornionjoen vesiparlamentti Pello 22.5.2008 Vesihuoltopäällikkö Arto Seppälä 1 ! Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tuli voimaan 2004 Orgaaninen

Lisätiedot

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon kehittäminen kunnan tehtävänä Vesihuollon

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006

VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006 VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006 Uudenmaan Vesi-ja rakennustekniikka Nahkurinkatu 23 b 17 04200 Kerava saki.salo@luukku.com 2 1. Johdanto 3 2. Yleissuunnitelman

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Sisältö 1 HALLINTO... 1 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TUOTTAMAT PALVELUT... 1 2.1 Talousvesi... 1 2.2 Jätevesi... 1 3 VEDEN KULUTUS JA MYYNTI...

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma POLVIJÄRVEN KUNTA Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8.11.2016 566-P29412 Suunnitelmaselostus 1 (4) 8.11.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

TORNION KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

TORNION KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TORNION KAUPUNKI TORNION KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 K&R 8.12.2011 Kiuru & Rautiainen Oy 2(72) 1 JOHDANTO...5 2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT...7 2.1 Yleistä... 7 2.2 Kaupungin

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitoksen toimintaalue Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Toiminta-alueen vahvistaminen Toiminta-alueen aiheuttamat velvoitteet Toiminta-alueen rajaamisen

Lisätiedot

TUKIRAHOITUS JA MYÖNTÖKRITEERIT

TUKIRAHOITUS JA MYÖNTÖKRITEERIT TUKIRAHOITUS JA MYÖNTÖKRITEERIT Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Timo Virola Hämeen ELY-keskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue 1 Haja-asutus ja vesihuolto Hämeessä Suhteellisen paljon maaseutumaista

Lisätiedot

20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006

20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006 20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN 15870 HOLLOLA PUH./TEL +358 (0)3 52 351 FAKSI/TELEFAX +358 (0)3 523 5252 SÄHKÖPOSTI/E MAIL proy@ristola.com

Lisätiedot

VERTI Vesihuoltoverkostojen tila ja riskien hallinta

VERTI Vesihuoltoverkostojen tila ja riskien hallinta VERTI Vesihuoltoverkostojen tila ja riskien hallinta Vesihuolto-osuuskuntien verkostojen saneeraustarve Toivo Lapinlampi Suomen ympäristökeskus 23.1.2017 1 Vesihuolto-osuuskuntien valinta - Vuonna 2014

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle?

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Kuntamarkkinat, 12.9.2013, Helsinki Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntien tehtävät vesihuollon järjestämisessä Vesihuollon yleinen kehittäminen» Vesihuollon

Lisätiedot

NILSIÄN KAUPUNKI. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

NILSIÄN KAUPUNKI. Vesihuollon kehittämissuunnitelma RAPORTTI 16WWE0916 11.4.2011 NILSIÄN KAUPUNKI Vesihuollon kehittämissuunnitelma 1(30) Sisältö 1 JOHDANTO... 4 1.1 Kehittämissuunnitelman tavoite... 4 1.2 Vesihuollon järjestämisvastuu ja toiminta-alueet...

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

KARKKILAN KAUPUNKI. Vesihuollon kehittämissuunnitelma KARKKILAN KAUPUNKI Vesihuollon kehittämissuunnitelma Työ: 20844 YV Tampere 30.01.2004 AIR-IX YMPÄRISTÖ OY Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. (03) 2442 111 OULU Fax (03) 2442 267 ALV

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Lempäälän Vesi-liikelaitos TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Investoinnit

Lempäälän Vesi-liikelaitos TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Investoinnit Lempäälän Vesi-liikelaitos TA 2017 TA 2018 2019 2020 Investoinnit 2018-2020 2 210 000 2 905 000 2 845 000 2 900 000 Investoinnin nimi 2017 2018 2019 2020 Investoinnit 2 210 000 2 905 000 2 845 000 2 900

Lisätiedot

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta Kaupunginhallitus 115 27.04.2015 Ympäristölautakunta 37 13.05.2015 Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNNAN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TAKSA

VESILAHDEN KUNNAN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TAKSA VESILAHDEN KUNNAN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TAKSA 1 Tämä taksa korvaa edellisen, Vesilahden kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 1.1.2015 alkaen. Tämän taksan on Vesilahden tekninen lautakunta

Lisätiedot

Kirkkonummen kunta Lapinkylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus 30.9.2008

Kirkkonummen kunta Lapinkylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus 30.9.2008 Kirkkonummen kunta 30.9.2008 Kirkkonummen kunta 30.9.2008 1 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 2 2 SUUNNITTELUN TAVOITE 2 3 MITOITUS 2 3.1 Mitoitusperusteet 2 3.2 Mitoitusvesimäärät 3 4 VESIJOHTOVERKOSTO 4 4.1 Lapinkylän

Lisätiedot

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

KEHITTÄMISTOIMENPITEET

KEHITTÄMISTOIMENPITEET AIRIX Ympäristö Oy Eurajoen kunta Liite 1 (s.1/8) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kustannusarviot eivät ole sitovia, vaan tietyillä suunnittelussa käytetyillä yksikköhinnoilla laskettuja ja suuntaa antavia. Suunnitelmat

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2016

KAAVOITUSKATSAUS 2016 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2016 Kaavoitusjaosto 16.2.2017, 3 Kunnanhallitus 27.2.2017 62 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE TYÖNUMERO: E26705.10 NOUSIAISTEN KUNTA KUNNAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista ARY ARY VKOL VALMIS 17.9.2014 ARY ARY VKOL LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 1 / 1 1234/00.01.02/2013 35 Ympäristölautakunnan lausunto tekniselle keskukselle Espoon kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmaluonnoksesta ja toiminta-alueluonnoksesta

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

NUMMI-PUSULAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

NUMMI-PUSULAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA NUMMI-PUSULAN KUNTA NUMMI-PUSULAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 K&R 11.8.2011 Kiuru & Rautiainen Oy 2(63) SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1 JOHDANTO... 5 2 SUUNNITTELUPERUSTEET...

Lisätiedot

Hakemus Suolahden-Sumiaisten vesiosuuskunnan toteutussuunnitelman vaihe 2:n ottamisesta toiminta-alueeseen

Hakemus Suolahden-Sumiaisten vesiosuuskunnan toteutussuunnitelman vaihe 2:n ottamisesta toiminta-alueeseen Tekninen lautakunta 104 05.11.2014 Kaupunginhallitus 346 17.11.2014 Ympäristölautakunta 87 17.12.2014 Hakemus Suolahden-Sumiaisten vesiosuuskunnan toteutussuunnitelman vaihe 2:n ottamisesta toiminta-alueeseen

Lisätiedot

Vesiosuuskuntia koskeva lainsäädäntö ja velvoitteet. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesiosuuskuntia koskeva lainsäädäntö ja velvoitteet. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesiosuuskuntia koskeva lainsäädäntö ja velvoitteet Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Lainsäädännön velvoitteet Vesiosuuskunnan hallinto Vesihuoltolain velvoitteet

Lisätiedot

16X161108 26.2.2014 SIIKALATVAN KUNTA. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

16X161108 26.2.2014 SIIKALATVAN KUNTA. Vesihuollon kehittämissuunnitelma 16X161108 26.2.2014 SIIKALATVAN KUNTA Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008. Päivitetty 11.11.2014 Ulvilan vesilaitos

ULVILAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008. Päivitetty 11.11.2014 Ulvilan vesilaitos ULVILAN KAUPUNKI ULVILAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008 Päivitetty 11.11.2014 Ulvilan vesilaitos Tämän päivittämisen tarkoitus on nostaa esille vuoden 2008 jälkeen tehdyt toimenpiteet

Lisätiedot

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Sisältö Lainsäädäntöä ja taustaa Tukimuodot Investointituet Lainatakaukset Neuvonta ja asiantuntija-apu

Lisätiedot