TORNION KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TORNION KAUPUNKI TORNION KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 K&R Kiuru & Rautiainen Oy

2 2(72) 1 JOHDANTO VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT Yleistä Kaupungin strategia ja periaatteet vesihuollon kehittämisessä Kaupungin tavoitteet ja painopisteet vesihuollon kehittämisessä Kehittämissuunnitelman kytkeytyminen muihin suunnitelmiin ja strategioihin Suunnitelman kytkeytyminen yhdyskuntarakenteen kehittämiseen Vesihuoltolaitosten välinen yhteistyö kaupungin alueella Rahoituksen ja taloudenpidon pääperiaatteet Oma rahoitus Ulkopuolinen rahoitus Kaupungin omat avustusperusteet vesiosuuskunnille ja -yhtiöille YLEISKUVAUS SUUNNITTELUALUEESTA Tornion kaupunki Väestö ja elinkeinot Kaavoitus, maankäyttö ja ympäristö VESIHUOLLON NYKYTILA Vesihuolto Tornion kaupungin alueella Talousvesihuolto Pohjavesialueet Vedenottamot ja vedenkäsittelylaitokset Vedenjakelu ja verkostot Varavedensaanti Jätevesihuolto Viemäriverkosto ja pumppaamot Jätevedenpuhdistamot Jätevedenpuhdistamoiden puhdistusteho ja vesistökuormitus Vesihuolto Tornion Vesi Oy:n toiminta-alueiden ulkopuolella Vesiosuuskunnat ja yhtiöt Muu haja-asutusalue Yhteistyö vesihuollossa Yhteistyö kaupungin alueella Kuntarajat ylittävä yhteistyö Vesistöjen tila Tornion kaupungin alueella Voimassa olevat vesihuollon suunnitelmat... 44

3 3(72) 5 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET Vuonna 2004 vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetyt kehittämistarpeet Toimintojen kehitysnäkymät kaupungin alueella Kaavoituksen vaikutus vesihuoltoon Vesihuollon kehittämistarpeet vesihuoltolaitosten toiminta-alueilla Toiminta-alueiden määrittämisperusteet Talousveden hankinta ja jakelu toiminta-alueella Jätevesien käsittely ja viemäriverkosto Hulevesien käsittely ja hulevesiverkostot Vesihuollon kehittämistarpeet toiminta-alueiden ulkopuolella Toiminta-alueiden ulkopuolella olevat tarvealueet Kiinteistökohtainen vesihuolto Vesihuollon toimintavarmuus ja toiminnan riskit Varautuminen poikkeustilanteisiin Organisaatioiden kehittäminen Vesihuollosta tiedottaminen KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vuonna 2004 vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetyt kehittämistoimenpiteet Kehittämistoimenpiteet kaupungin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla Toimenpiteet kaupungin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden ulkopuolella Toiminta-alueiden kehittämisen alustavat kustannukset ja investointiohjelma Kehittämistoimenpiteet toiminta-alueiden ulkopuolella Ehdotettujen kehittämistoimenpiteiden analysointi Taloudelliset vaikutukset Muut vaikutukset TIEDOTTAMINEN JA SUUNNITELMAN YLLÄPITÄMINEN YHTEENVETO JA SUOSITUKSET...71

4 4(72) LIITTEET: 1. Tornion Veden liittymismaksut 2. Länsi-Lapin seutukaava 3. Karttaliitteet (piirustusluettelo) PIIRUSTUSLUETTELO: Nro Nimi Mittakaava Paperikoko KR Talousvesi 1: x1000mm KR Jätevesi Nykytilanne 1: x750mm KR Jätevesi kaikki tarvealueet 1: x420mm KR Jätevesi kaikki tarvealueet Karunki 1: x420mm KR Jätevesi kaikki tarvealueet Kaakamo 1: x420mm KR Hulevesi nykytilanne ja tarvealueet 1: x420mm

5 5(72) 1 JOHDANTO Tornion kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnittelualue käsittää koko kaupungin alueen. Suunnitelman tavoitteena on tutkia ja selvittää talousvesihuollon ja jätevesihuollon kehittämisratkaisuja, niin kaupungin taajama- kuin haja-asutusalueilla. Tämä suunnitelma on vuonna 2004 laaditun Tornion kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys. Vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu voimaan astuneeseen vesihuoltolakiin. Vesihuoltolain mukaan kaupungin tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaten sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun ja päivittää kehittämissuunnitelmaa tarvittavin väliajoin. Vesihuoltolain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveydenja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti (Vesihuoltolaki 1 ). Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Kehittämissuunnitelmia laatiessaan kunnan tulee olla riittävässä yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman tarkoituksena on kytkeytyä riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään, jota se hyödyntäisi ja täydentäisi. Siksi kehittämissuunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen alueilla, joilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitettu yleis- tai asemakaava tai joilla yleis- ja asemakaavan laatiminen on vireillä. Vesihuollon kehittämissuunnittelun tulisi tukea myös ympäristösuojelulain toimeenpanoa. Siksi suunnitelmassa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen sellaisilla alueilla, joita koskevat ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :n nojalla annetut ympäristönsuojelumääräykset. Näillä määräyksillä voidaan mm. kieltää jäteveden johtaminen maahan tai vesistöön. Kehittämissuunnittelun tavoitteena on suunnitelma, jota voivat hyödyntää kaupunkilaiset, kaupungin päättävät ja toimeenpanevat tahot sekä toiminta-alueellaan vesihuollosta vastaava vesihuoltolaitos. Tämä vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys sisältää kuvauksen vesihuollon nykytilasta ja kehittämistarpeista sekä toimenpideohjelman vuoteen 2030 asti. Lisäksi on esitetty arvio toimenpideohjelman vaikutuksista. Kehittämissuunnitelmassa painopisteet ovat vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajennustarpeiden ja laajentamisen aikataulun määrittämisessä sekä haja-asutuksen vesihuollon kehittämisvaihtoehtojen esittämisessä. Vedenjakelussa tavoitteena on häiriötön veden toimitus niin laadun kuin määränkin osalta. STM:n asetus 461/2000 määrittelee talousveden laatuvaatimukset. Asetus koskee talousvettä, jota toimitetaan vähintään 10 m 3 /d tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin. Asetus koskee myös kaupalliseen toimintaan käytettävää vettä. Jätevesien johtamisen ja käsittelyn osalta tavoitteina on ollut selvittää ne alueet, joiden liittäminen vesihuoltolaitoksen keskitettyyn viemäriverkostoon on tarkoituksenmukaista ympäristönsuojelullisten tai terveydellisten syiden perusteella.

6 6(72) Suunnitelman lähtötietoina on käytetty muun muassa vuoden 2004 vesihuollon kehittämissuunnitelmaa, Tornion Veden talousveden valvontatutkimusohjelmaa sekä toimintakertomuksia, kaupungin kaavoitusohjelmia ja pohjavesiselvityksiä. Suunnittelussa on huomioitu tarvittavilta osin myös lähikuntien vesihuollon kehittämisratkaisut. Kehittämissuunnitelman laatimisesta on vastannut Kiuru & Rautiainen Oy, josta työhön ovat osallistuneet DI Jyri Rautiainen, ins.(amk) Leena Vihavainen ja DI Armi Heino. Suunnitelmaa on ohjannut työryhmä, jossa on ollut seuraavat eri tahot edustettuina: Arto Seppälä Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesihuoltopalvelut ryhmän esimies Markus Kannala Tornion kaupunki Tekninen johtaja Heimo Heikkinen Tornion Vesi Oy Vesihuoltopäällikkö Jyri Rautiainen Kiuru & Rautiainen Oy Projektipäällikkö, Toimitusjohtaja Teemu Heikkinen Kiuru & Rautiainen Oy Projekti-insinööri Eeva-Liisa Puhakka Kiuru & Rautiainen Oy Projekti-insinööri Leena Vihavainen Kiuru & Rautiainen Oy Projekti-insinööri Ilari Lignell Kiuru & Rautiainen Oy Tekninen avustaja Armi Heino Kiuru & Rautiainen Oy Tekninen avustaja

7 7(72) 2.1 Yleistä 2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT Vesihuoltolain tarkoituksena on parantaa vesihuoltopalveluiden saatavuutta vesihuoltolaitosten nykyisten toiminta-alueiden lisäksi niiden ulkopuolisilla taajama- ja haja-asutusalueilla. Lain mukaan kaupungin tulee kehittää vesihuoltoa koko kaupungin alueella. Vesihuollon järjestämiseen tulee kiinnittää huomiota erityisesti alueilla, joilla on voimassa maankäyttöja rakennuslaissa tarkoitettu yleis- tai asemakaava tai joilla näiden kaavojen laatiminen on vireillä. Kiinteistönomistajalla on ensisijainen vastuu vesihuollon järjestämisestä kiinteistölle. Käytännössä tämä tapahtuu liittymällä alueella toimivan vesihuoltolaitoksen verkostoon tai järjestämällä vesihuolto kiinteistökohtaisesti omaa talousvesikaivoa tai jätevesien käsittelyjärjestelmää käyttämällä, siellä missä yleistä verkostoa ei ole. Kiinteistöillä on toiminta-alueella verkostoihin liittymisvelvollisuus, mutta myös liittymisoikeus. Vesihuoltolaitoksella on velvollisuus huolehtia toiminta-alueellaan vesihuollosta, eli tarjota asiakkailleen vesihuoltopalvelut toiminta-aluepäätöksen mukaisesti. Laitoksen taloudelliset mahdollisuudet palvelujen tuottamiseen on otettava huomioon toiminta-alueesta päätettäessä. Laitoksen on kyettävä toiminta-alueellaan huolehtimaan vesihuollosta asianmukaisesti ja talousveden laatu tulee koko toiminta-alueella säilyä hyvänä. Vesihuollon kehittämisen tärkeimmät ohjaimet ovat tällä hetkellä vesihuoltolaki (119/2001), ympäristönsuojelulaki (86/2000), asetus talousjäteveden käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla ( ), valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä ( ), sekä talousvesipuolella sosiaali- ja terveysministeriön asetus (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Vuoden 2000 alussa tuli voimaan ympäristönsuojelulaki (86/2000), jossa säädettiin jätevesien yleinen puhdistusvelvollisuus kiinteistöille, joita ei ole liitetty yleiseen viemäriin. Ympäristönsuojelulakia laadittaessa tarkoituksena oli, että jätevesien käsittelystä säädettäisiin tarkemmin annettavassa 18 :ssä tarkoitetussa asetuksessa talousjätevesistä. Euroopan yhteisössä ei ole kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyä koskevaa erityistä direktiiviä eikä muutakaan yhteistä lainsäädäntöä. Yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskeva direktiivi (91/271/ETY) antaa vähimmäisvaatimuksia jätevesien käsittelystä yli asukkaan taajamille ja edellyttää tätä pienempien taajamien jätevesien asianmukaista käsittelyä.

8 8(72) 2.2 Kaupungin strategia ja periaatteet vesihuollon kehittämisessä Kaupungin vesihuollon vastuujako on seuraava: kaupunki vastaa vesihuollon yleisestä kehittämisestä koko kaupungin alueella Tornion Vesi Oy vastaa vesihuoltopalveluiden järjestämisestä ja toimittamisesta toiminta-alueillaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta Kaupungin vesihuoltolaitos toimii määritellyillä toiminta-alueillaan. Vesihuoltolain 10 :n mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohto- ja viemäriverkostoon. Tämä tarkoittaa sitä, että alueen asukkaille muodostuu liittymisvelvollisuus vesihuoltoverkostoihin ja vastaavasti vesihuoltolaitoksella muodostuu kiinteistöjen liittämisvelvollisuus verkostoihin. Toiminta-alueella kiinteistö vastaa järjestelmästä vesihuoltolaitoksen osoittamaan liittymiskohtaan asti ja siitä eteenpäin vastuu on vesihuoltolaitoksella. Kaikkien uusien asemakaava-alueiden osalta periaate on, että ne liitetään nykyisten vesihuoltolaitosten toiminta-alueisiin. Uusien alueiden liittäminen vesihuoltoon tapahtuu kaavojen ja rakentamisen toteutumisen mukaisessa aikataulussa. Kaavojen toteutuksessa on otettava huomioon vesihuoltorakentaminen ja muu kunnallistekniikan rakentaminen. Myös ne alueet, joilla on vesihuollon järjestämiselle selkeä tarve, pyritään liittämään vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen. Toiminta-alueiden laajentamisessa tulee huomioida kuitenkin vesihuoltolaitoksen taloudelliset resurssit. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla vesihuollon kehittäminen painottuu nykyisten palvelujen kehittämiseen. Toiminta-alueita laajennetaan pääasiassa kaavoituksesta syntyvien tarpeiden mukaan. Toiminta-alueiden ulkopuolella, haja-asutusalueilla, vesihuollon kehittämistarpeet liittyvät toisaalta kiinteistöjen juomaveden ja yritystoiminnan vedentarpeen sekä määrän että laadun turvaamiseen ja toisaalta jätevesienkäsittelyn tehostamiseen. Asetus (209/2011) talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla on tullut voimaan Ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 mukaan kunnilla on mahdollisuus antaa paikallisista olosuhteista johtuvia ympäristönsuojelumääräyksiä. Määräykset sitovat kaikkia kunnan alueella toimivia yksityisiä henkilöitä, yrityksiä ja yhteisöjä. Ympäristönsuojelumääräyksissä on annettu määräykset talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Ympäristönsuojelumääräyksissä on määritetty vyöhykejako tiukempien ja lievempien käsittelyvaatimusten alueille sekä pohjavesialueille. Tornion kaupunki on laatimassa kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä. Tällä hetkellä Tornion kaupungin ranta-alueilla sovelletaan hajajätevesiasetuksen tiukempia käsittelyvaatimuksia. Myös I ja II luokan pohjavesialueilla sovelletaan tiukempia vaatimuksia, jossa kielletään jätevesien maaperäimeytys. I ja II luokan pohjavesialueilla vaaditaan jätevesien käsittelyä varten umpisäiliö. Muutamilla III-luokan pohjavesialueilla on tehty tapauskohtaisia poikkeuksia, joissa jätevesiä pääsee imeytymään maaperään.

9 9(72) Tornion ympäristösuojelumääräykset ovat tekeillä (v.2011). Viimeisin luonnos on esitetty kappaleessa Vahvistamattomat, suunnitellut Tornion kaupungin ympäristönsuojelumääräykset. 2.3 Kaupungin tavoitteet ja painopisteet vesihuollon kehittämisessä Talousveden hankinta ja jakelu Meri Lapin Vesi Oy vastaa laadukkaan ja riittävän talousveden hankinnasta ja toimittamisesta kaupungin alueelle. Tornion Vesi Oy vastaa toiminta-alueellaan talousveden jakelusta. Vesihuoltolaitoksen tulisi pystyä toimittamaan vettä vähintään 120 l/as/d poikkeustilanteissakin (turvallisuusluokka I). Vedenjakelun varmuutta turvataan suunnittelemalla verkostot siten, että vaihtoehtoinen veden syöttöreitti olisi putkivaurion sattuessa järjestettävissä kaikilla taajama-alueilla ja mahdollisuuksien mukaan myös haja-asutuksen verkostoissa. Tähän pyritään verkostoja yhdistelemällä sekä asentamalla riittävästi linjaventtiilejä häiriökohdan rajaamisen helpottamiseksi. Yhtenä merkittävänä painopisteenä on talousvesihuollossa vesijohtoverkostojen ja vesihuoltolaitteistojen säännöllinen saneeraus, joilla pyritään vähentämään vuotovesimääriä sekä ennaltaehkäisemään vakavia putki- ja laiterikkoja. Jätevesien johtaminen ja - käsittely Kaupungin alueen jätevesihuollon tavoitteena on saattaa kaikki taajamatyyppiset alueet keskitetyn viemäröinnin piiriin. Valtioneuvoston asetuksessa yhdyskuntajätevesistä todetaan, että taajamat on sisällytettävä vesihuoltolain (119/2001) 8 :n 3 momentissa tarkoitettuihin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen jätevesiviemäriverkoston piiriin saatettaviin alueisiin. Taajamalla tässä asetuksessa tarkoitetaan aluetta, jossa on niin tiheä asutus tai niin runsaasti yritystoimintaa, että yhdyskuntajätevedet on viemäröitävä tai muulla tavoin toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai purkupaikkaan. Toiminta-aluetta laajennetaan vesihuoltolaitosten resurssien mukaan. Uudet viemäröintialueet pyritään viemäröimään olemassa oleviin puhdistamoihin tai rakennettaviin siirtoviemäreihin. Kaupungin tavoite on edistää jätevesihuollon laajentumista haja-asutusalueilla olemassa olevien vesihuoltolaitosten toimesta, sen sijaan että alueille perustettaisiin uusia vesihuoltolaitoksia. Viemäriverkostoja kunnostetaan järjestelmällisesti niin, että vuoto- ja hulevesien määrät vähenisivät huomattavasti ja vakavat putki- ja laiterikot pystyttäisiin ehkäisemään ennalta.

10 10(72) 2.4 Kehittämissuunnitelman kytkeytyminen muihin suunnitelmiin ja strategioihin Euroopan Unionin vesipolitiikan puitedirektiivi (VPD) vaikuttaa myös vesihuoltoon. Sen yhtenä tavoitteena on pohjavesien pilaantumisen vähentäminen sekä pinta- ja pohjavesien riittävän saannin turvaaminen. Direktiivi luo siten paineita pohjavesien suojeluun ja mm. ranta- ja pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesienkäsittelyn tehostamiseen. Tornion kaupunkistrategia 2021 on kaupunginvaltuuston ( ) hyväksymä kuntastrategia. Tornion kaupungin ympäristönsuojelu-määräykset ovat tekeillä. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 antaa kunnille mahdollisuuden paikallisista olosuhteista johtuvia ympäristönsuojelumääräyksiä. Kaupungin ympäristösuojelumääräykset asettavat määräykset vesiensuojelusta ja talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Tornion- Muonionjoen jokilaakson vesihuollon alueellinen yleissuunnitelmia 2004 Tornionjoen Vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 Tornionjoen Vesienhoitoalueen toimenpideohjelma pintavesille vuoteen Suunnitelman kytkeytyminen yhdyskuntarakenteen kehittämiseen Vesihuollon kehittämissuunnitelma tulee kytkeytymään kaupungin maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään sekä kaupungin vahvistettuihin ja vireillä oleviin yleis- ja asemakaavoihin. Tornion kaupungin yleiskaava 2021 määrää kaupungin keskustan laajenemissuunnat niin asumisen kuin teollisuuden tarpeisiin.

11 11(72) 2.6 Vesihuoltolaitosten välinen yhteistyö kaupungin alueella Tornion Vesi Oy huolehtii talousveden toimittamisesta asiakkaille, jäte-, sade- ja kuivatusvesien johtamisesta sekä muista vesilaitosalaan luontevasti liittyvistä teknisistä palveluista ja neuvontapalveluista. Meri - Lapin Vesi Oy on usean kunnan yhteisesti omistama tukkuvesiyhtiö, joka hankkii ja toimittaa talousvettä Tornion Vedelle. Meri Lapin Veden omistajiin kuuluvat Kemin ja Tornio kaupungit sekä Tervolan ja Keminmaa kunnat. Eniten vettä kuluttavat ovat Kemin ja Tornion kaupungit. Kuntien omistusosuudet jakautuvat tarvitsemansa veden määrän mukaan. Omistusosuudet jakautuvat seuraavasti; Kemin kaupunki 45 %, Tornion kaupunki 45 %, Keminmaan kunta 7 % ja Tervolan kunta 3 %. Tornion Vesi on tiiviissä yhteistyössä Meri - Lapin Veden kanssa, talousvedenhankinnan ja jakelun kehittämisessä sekä toiminnan ylläpitämisessä. Tornion Vesi Oy:n lisäksi kaupungin alueella toimii kaksi vesiosuuskuntaa ja yksi vesiyhtymä. Tornion Vesi Oy:llä on vesijohtoverkostoyhteys Keminmaan, Outokumpu Tornion Worksin, Ylitornion verkostoihin. Tornion Vedellä on myös vesijohtoyhteyksiä Meri- Lapin Veden verkostoon, jonka vesiä johdetaan Keminmaasta ja Tervolasta. Tornion ja Haaparannan kaupunkien välillä on paljon yhteistyötä. Tornion ja Haaparannan kaupungit omistavat Haaparannalla sijaitsevan jätevedenpuhdistamon, jonne johdetaan suurin osa Tornion kaupungin jätevesistä. 2.7 Rahoituksen ja taloudenpidon pääperiaatteet Vesihuoltolain mukaan kaikki vesihuoltopalvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset tulisi pitkällä aikavälillä pystyä kattamaan palvelujen käyttäjiltä perittävillä maksuilla. Vesihuoltolaitosten toiminta perustuu liittymis- ja käyttömaksuihin, joilla rahoitetaan investoinneista sekä käytöstä ja huollosta aiheutuvat kustannukset. Lisäksi laitokset voivat saada investointien rahoittamiseen avustusta kaupungilta, valtiolta tai EU:lta. Vesihuoltolaki antaa mahdollisuuden laitoksille periä erisuuruisia perus- ja liittymismaksuja, jos se on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen suhteen. Osuuskuntamuotoisena toteutettavia hankkeita voidaan myöhemmin, investointivaiheen jälkeen, sulauttaa alueella toimivaan vesihuoltolaitokseen Oma rahoitus Liittymismaksu on kertaluonteinen maksu, joka suoritetaan kiinteistön liittyessä keskitettyyn vedenjakeluun, jätevesiviemäröintiin tai hulevesiviemäröintiin. Liittymismaksu on kerrosalaan ja eri kiinteistötyyppeihin perustuva maksu, joka on määritelty vesilaitoksen taksoissa. Kiinteistöjen laajennuksista peritään kerrosalaan perustuva lisäliittymismaksu. Liittymismaksun lisäksi peritään vuosittainen perusmaksu ( /a) ja kulutukseen perustuvaa kulutusmaksua ( /m 3 ). Vesihuoltolaitoksen voimassa olevat taksat on esitetty liitteessä 1.

12 12(72) Ulkopuolinen rahoitus Valtio voi tukea vesihuollon rakentamista myöntämällä siihen vesihuoltoavustusta tai ottamalla hankkeen valtion vesihuoltotyöksi. Vesihuoltohankkeiden toteuttamiseen on saatavissa myös EU-rahoitusta. Alueellinen ELY-keskus voi myöntää työllisyysperusteista investointiavustusta vesihuoltohankkeisiin, jos hankkeet liittyvät oleellisesti muihin suunnitteilla oleviin työllistäviin hankkeisiin ja ovat edellytyksiä tällaisten hankkeiden rakentamiselle. Avustusten tärkein ehto on hankkeen positiiviset työllisyysvaikutukset. Hankkeiden rahoitus on tapauskohtaista. Avustuksia myönnetään ensisijaisesti isoille vesihuoltohankkeille. Valtion ja EU:n tukea myönnetään vuosittaisten käytössä olevien määrärahojen puitteissa. Tuki on harkinnanvaraista. Mikäli avustushakemuksia tai esityksiä valtion vesihuoltotyöksi on enemmän kuin määrärahoja, priorisoi ELY-keskus tuen myöntämistä tapauskohtaisesti, tärkeimmiksi katsomilleen hankkeille. Valtion vesihuoltotyöt Vesihuoltotyösopimus tehdään yleensä valtion ja vesihuoltolaitoksen kesken Vesihuoltolaitos vastaa suunnittelusta, ympäristövaikutusten selvittämisestä ja kaikista luvista. Tehtävä kirjallinen, perusteltu aloite ELY-keskukseen. Suurehkoja, usein ylikunnallisia hankkeita, syöttö- ja yhdysvesijohtoja tai merkittäviä haja-asutusalueen runkojohtoja sekä siirtoviemäreitä. Hankkeen täytyy perustua kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmaan. Työ luovutetaan vesihuoltolaitokselle. Valtion osuus hankkeen kokonaiskustannuksista on pääsääntöisesti 30-40% Valtion vesihuoltoavustus Avustukset myöntää alueellinen ELY- Keskus, maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön osoittamista määrärahoista. Käytetty yleensä vedenjakelun varmistamisen ja haja-asutuksen vesihuoltoverkostojen tukemiseen Avustuksen määrä yleensä % Isoissa hankkeissa hakemus pääsääntöisesti edellisen vuoden loka-marraskuun loppuun mennessä, pienissä hankkeissa läpi vuoden.

13 13(72) Avustuksen myöntämisedellytykset: Toteuttamista on taloudellisista, terveydellisistä, ympäristönsuojelullisista tai muista niihin verrattavista syistä pidettävä tarpeellisena Hankkeelle on laadittu suunnitelma, missä on otettu huomioon kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma ja alueellinen vesihuollon yleissuunnitelma Alueelle, mihin tukea myönnetään, tarkastellaan sekä vedenhankinta että varmistetaan jätevesien käsittelyn riittävyys Tukea ei myönnetä uudisrakennuksille eikä taajamiin vesihuoltolaitosten toimintaalueille Veden laadun on täytettävä vaaditut kriteerit. Voidaan myöntää yksityisille kiinteistöille, osuuskunnille tai kunnille. Työllisyysperusteinen investointiavustus, EU:n avustus Avustukset myöntää alueellinen ELY- keskus työ- ja elinkeinoministeriön osoittamista määrärahoista. Vain suurehkoihin, yleensä elinkeinotoimintaa edistäviin vesihuoltohankkeisiin (matkailuhankkeet yms.). Tuen osuudet voivat olla suurempi kuin muissa valtion vesihuoltoavustuksissa. Muita valtion avustuksia vesihuollossa Vesipulasta ja ympäristönäkökohdista aiheutuvat vesihuoltotyöt maatiloilla. ELYkeskus. Yritysten kehittämis- ja investointihankkeet. ELY-keskus. Yksittäisille kiinteistöille voidaan myöntää talousjätevesiavustusta. Talousjätevesiavustus: Avustusta voidaan myöntää ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien asuinrakennusten talousjätevesijärjestelmien parantamiseen vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolella. Avustusta myönnetään sosiaalisen ja taloudellisen tarveharkinnan perusteella. Avustusta myönnetään enintään 35 % hyväksyttävistä kustannuksista ja asuntoa on käytettävä vähintään viisi vuotta avustuksen myöntämisen jälkeen myöntämisehdot täyttävien perheiden asuntona. Lisätietoja ehdoista ja tulorajoista on esitetty Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARAn sivuilta. Kotitalousvähennys verotuksessa: Omassa käytössä olevan asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyöstä on mahdollista saada kotitalousvähennystä verotuksessa. Vähennyksen saamisen edellytyksenä on, ettei työhön ole saanut valtion tai muun julkisyhteisön varoista muita avustuksia Kaupungin omat avustusperusteet vesiosuuskunnille ja -yhtiöille Tornion kaupunki ei ole kirjannut avustusperusteita vesiosuuskunnille, mutta kaupunki on avustanut Arpelan vesiosuuskuntaa suunnittelu ja asiantuntija-avulla.

14 14(72) 3 YLEISKUVAUS SUUNNITTELUALUEESTA 3.1 Tornion kaupunki Tornion kaupunki kuuluu Kemi-Tornion seutukuntaan ja Lapin maakuntaan. Tornion kaupunki sijaitsee Lapin maakunnan eteläosassa. Kaupunki rajoittuu pohjoisessa Ylitornion kuntaan, idässä Tervolaan, Keminmaahan ja Kemiin, lännessä Ruotsin ja Suomen väliseen rajajokeen, Tornionjokeen. Tornion kaupungin kokonaispinta-ala ilman meriä on km 2, josta maapinta-ala km 2 (88 %) ja muu vesipinta-ala ilman meriä 161 km 2 (12 %). Tornion kaupunki kuuluu Lapin ELY- keskuksen, Lapin ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastojen (AVI) toimialueisiin. 3.2 Väestö ja elinkeinot Kehittämissuunnitelman suunnittelualue kattaa koko Tornion kaupungin alueen. Asutus on pääasiassa sijoittunut Tornion keskeiselle kaupunkialueelle. Taajamatyyppistä asutusta on Tornion alueella keskustaajaman lisäksi kylätaajamissa. Kylätaajamista elinvoimaisimpia ja väkirikkaimpia ovat Kaakamon, Kyläjoen, Arpelan Ala- Vojakkalan ja Karungin alueet. Vuoden 2010 joulukuussa Torniossa asui asukasta, joista noin hajaasustusalueella. Merkittävimmät työnantajat ovat Outokumpu Tornio Works Oy, Tornion kaupunki, Kemi- Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia sekä Nanso Group. Tornion alueella toimivien yritysten toimialat ovat mm. metalli-, puutuote-, tekstiili- ja elintarviketeollisuus. Kaupungin alueella on noin loma-asuntoa. Kuva 1. Tornion taajamien sijoittuminen. Taulukko 1. Aluejako ja väestö alueittain vuonna 2010 Osa-alue Asukkaat Osuus (as) (%) Keskeinen kaupunkialue ,2 % Kaakamo ,6 % Kyläjoki 785 3,5 % Arpela 500 2,2 % Ala-Vojakkala 505 2,2 % Karunki 650 2,9 % Muu haja-asutus yhteensä ,4 % Koko kaupunki %

15 15(72) 3.3 Kaavoitus, maankäyttö ja ympäristö Maakuntakaava Länsi-Lapin alueella on tähän asti ollut voimassa Länsi- Lapin seutukaava, joka muodostuu kahdesta seutukunnasta, Kemi-Tornion ja Tornionlaakson seutukunnista. Alueeseen kuuluvat Tornion, Kemin, Keminmaan, Pellon, Simon, Tervolan ja Ylitornion kunnat. Ympäristöministeriö on vahvistanut Länsi-Lapin seutukaavan Länsi-Lapin seutukaava kumoaa aikaisemmat alueen seutukaavat. Lisäksi Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimakuntakaava on vahvistettu Seutukaava esitetään liitteessä 2. Vuoden 2010 alusta seutukaavat ovat muuttuneet Maankäyttö- ja rakennuslain siirtymäsäännöksien mukaan maakuntakaavoiksi. Länsi-Lapin maakuntakaavan laadinta on aloitettu Tavoitteena on, että maakuntakaava tultaisiin hyväksymään Lapin liiton valtuustossa marraskuussa Maakuntakaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, joka esittää alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoittaa maakunnan kehittämiselle tarpeellisia alueita. Maakuntakaava osoittaa maa-alueet sellaisille toiminnoille, joilla on merkitystä yli kuntarajojen ja jotka ovat tärkeitä koko suunnittelualueen kehitykselle. Maakuntakaava toimii ohjeena, laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavoja ja asemakaavoja sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella. Yleiskaavoitus Tornion oikeusvaikutteinen yleiskaava 2021 on saanut kokonaisuudessaan lainvoiman joulukuussa 2010, joka ohjaa kaupungin yhdyskuntarakenteen ja maankäytön kehittymistä. Tornion yleiskaava sisältää kuusi tarkennusaluetta, joissa asuu noin 90 % kaupungin väestöstä: Keskeinen kaupunkialue / Raumo (Röyttän ja Vojakkalan välillä) Vojakkala Karunki Arpela Kyläjoki- Lavaniemi Kaakamo Yleiskaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisten osayleiskaavojen alueilla. Tällaisia Tornion alueella olevia rantaosayleiskaavoja ovat: - Kukkola - Matkakoski Vuoden 2011 aikana vireille on tullut seuraavat osayleiskaavat: - Tornion Röyttän edustan merituulivoimapuiston osayleiskaava - Kitkiäisvaaran tuulivoimapuiston osayleiskaava

16 16(72) Asemakaavoitus Asemakaava ohjaa yksityiskohtaisesti alueiden käyttöä, rakentamista ja kehittämistä sekä muuta maankäyttöä. Siinä otetaan huomioon paikalliset olosuhteet, kaupunki- ja maisemakuva, hyvä rakentamistapa sekä olemassa olevan rakennuskannan käyttö. Asemakaavaalueet tulee sisällyttää vesihuoltolaitoksen toiminta-alueisiin. Tornion kaupungin vireillä olevat ja vireille tulevat asemakaavat ja asemakaavamuutokset: 1. Yliraumo 2. Kyläjoki- Laivaniemi 3. Kaakamonniemi 4. Mustan, Sassin, Komson ja Kukkokarin saaret 5. Röyttä Tornion kaupungin keskusta-alueen kaavoituskohteita ovat: 7. Peräpohjolan Opiston ympäristö 8. Metsolan alue 9. Torppi kortteli Miukin pientaloalue 13. Miukki 14. Suensaaren keskusta 15. Suensaari 16. Mannerheimin puiston alue Keroputaan pohjoispuolella

17 17(72) Kuva 1. Tornion kaupungin alueella vireillä olevat asemakaava-alueet (Tornio 2011 Kaavoituskatsaus) Tornion kaupungin ympäristönsuojelumääräykset ovat valmisteilla. Ympäristönsuojelumääräyksissä esitetään vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelylle kaupungin eri hajaasutusalueiden osissa.

18 18(72) Natura-alueet: Tornion alueella sijaitsevat Natura alueet ovat: 1. Hurujärvi - Iso-Mustajärvi 2. Karsilonmaa 3. Karunginjärvi 4. Kusiaiskorpi, Palo-isokummun jänkä, Alkumaa 5. Pajukari - Uksei - Alkunkarinlahti 6. Rakanjänkkä 7. Runtelin lehto 8. Sattavuoma 9. Vaarajänkkä - Rovajänkkä 10. Vinsanmaan letot 11. Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalue 12. Perämeren kansallispuisto 13. Perämeren saaret 14. Kilsiaapa - Ristivuoma Kuvassa 2 on esitetty Tornion alueella olevat Natura-alueet ja niiden sijoittuminen. Kuva 2. Natura-alueet.

19 19(72) 4 VESIHUOLLON NYKYTILA 4.1 Vesihuolto Tornion kaupungin alueella Tornion Vesi huolehtii toiminta-alueellaan vedenjakelusta, hulevesien johtamisesta sekä jätevesien johtamisesta Haaparannalla sijaitsevaan Bottenvikens Reningsverk Ab:n puhdistamolle. Bottenvikens Reningsverk Ab:n jätevedenpuhdistamon omistavat Haaparannan ja Tornion kaupungit. Vesiosuuskunnat ja vesiyhtymät huolehtivat osaltaan kaupungin laitoksen toiminta-alueen ulkopuolille jäävien alueiden vedenjakelusta ja jätevedenjohtamisesta. Veden hankinnasta ja toimittamisesta Tornion kaupungin vesihuoltolaitokselle vastaa Meri- Lapin Vesi Oy. Tornion Vesi toimii osakeyhtiönä. Henkilökunnan määrä vuonna 2010 oli 14,5 henkilöä, joista kaksi toimi esimiestehtävissä ja 10,5 asentajina. Tämän lisäksi vesihuoltolaitoksella on laborantti, kanslisti ja osa-aikainen toimitusjohtaja. Tornion vesihuoltolaitoksen nykyiset vesijohtoverkoston toiminta-alueet ovat Keskeinen kaupunkialue sekä haja-asutusalueella 100 metriä runkoverkoston molemmin puolin. Haja-asutusalueen verkosto ulottuu Korpikylään, Yli-Liakkaan, Pahkamaalle ja Kaakamoon. Tornion kaupungin viemärilaitoksen toimintaalueet sijaitsevat Tornion keskeisellä kaupunkialueella, Ala- Kaakamossa, Kaakamossa, Karungissa ja Kourilehdossa. Toiminta-alueet käsittävät asemakaava-alueet sekä alueita Tornionjoen itäpuolella ja Tornion kaakkoisosissa. Hulevesiverkostoa on Tornion keskeisellä kaupunkialueella. Vuonna 2010 kaupungin vesijohtoverkostoon liittyneitä kiinteistöjä oli noin kpl (n asukasta / 98 %). Tornion Vesi Oy hankkii talousvettä omilta Kattilanharjun, Pahkamaan ja Palovaaran vedenottamoiltaan (4,8 %), Meri- Lapin Vesi Oy:ltä (94,3 %) sekä Outokumpu Oy:ltä ja Arpelan Vesiosuuskunnalta (0,9 %). Tornion Vedellä on sopimus Outokumpu Oy:n kanssa, jonka mukaan Tornion vesi voi ostaa talousvettä tarvittaessa maksimissaan m 3 /d. Yhtiö voi myös tarvittaessa ostaa vettä Ylitornion, Tervolan ja Keminmaan kunnilta. Meri- Lapin Vesi Oy:n Tornion kaupungin vesihuoltolaitokselle myymä vesimäärä oli vuonna ,38 milj. m 3 (3 800 m 3 /d). Vuonna 2010 Tornion vesi osti lisäksi vettä Outokumpu Oy:ltä m 3 ja Arpelan Vesiosuuskunnalta m 3. Vuoden 2010 aikana Tornion Vesi Oy myi Keminmaan Vesi Oy:lle vettä yhteensä m 3. Tornion Veden asiakkailleen pumppaama vesimäärä oli vuonna 2010 noin 1,46 milj. m 3 (4 000 m 3 /d). Laskutettu vesimäärä oli noin 1,26 milj. m 3 (3 469 m 3 /d), joten laskuttamattoman veden osuus oli noin 13 %. Talousvesihuoltoa on käsitelty tarkemmin kappaleessa 4.2. Kaupungin viemäriverkostoon oli vuonna 2010 liittynyt noin kiinteistöä ( asukasta / 70 %). Tornion Veden viemäröintialueilla syntynyt jätevesimäärä vuonna 2010 oli noin 1,76 milj. m 3 (4 821 m 3 /d), josta Haaparannan jätevedenpuhdistamolle johdettavien jätevesien määrä oli noin 1,64 milj. m 3 (4 493 m 3 /d). Jätevedet käsitellään Haaparannan ja Tornion kaupunkien omistamassa Bottenvikens Reningsverk Ab:n jätevedenpuhdistamossa. Tornion Vesi Oy omistaa myös Karungin jätevedenpuhdistamon, jossa jätevesiä käsiteltiin keskimäärin m 3 (293 m 3 /d) vuonna Tornion kaupungin jätevesiä käsitellään myös Ala-Kaakamon palstoitusalueella m 3, Kourilehdossa m 3 sekä Kaakamon rivitalo-alueella m 3. Laskutettu jätevesimäärä oli vuonna 2010 yhteensä noin 0,87

20 20(72) milj. m 3 /a (2 383 m 3 /d), vuotovesiprosentin ollessa noin 47 %. Jätevesihuolto on käsitelty tarkemmin kappaleessa 4.3. Vesiosuuskunnat ja -yhtymät huolehtivat osaltaan kaupungin vesihuoltolaitoksen ulkopuolelle jäävien alueiden vedenhankinnasta, -jakelusta ja jätevesien johtamisesta. Kaupungin alueella toimii kaksi vesiosuuskuntaa ja yksi vesiyhtymä. Arpelan vesiosuuskunnan asiakkailleen yhteensä toimittama vesimäärä oli vuonna 2010 noin m 3 (84 m 3 /d). Arpelan, Korpikylän ja Vonkavaaran vesiosuuskunnilla on omat vedenottamot ja Arpelan vesiosuuskunnalla myös viemäriverkostoa. Osuuskuntien vesihuolto on käsitelty tarkemmin kappaleessa 4.4. Tornion alueella kaupungin vesihuoltolaitoksen ja laitosmaisten vesiosuuskuntien /yhtiöiden vesijakeluverkostojen liittymisprosentti on yhteensä 98 % ja 69 % yleiseen viemäriverkostoon. Taulukko 2. Vesi- ja viemäriverkostoihin liittyneet vuonna Liittyneet Vesijohto Viemäri Kiinteistöt Asukkaat % Kiinteistöt Asukkaat % Kaupungin vesihuoltolaitos (98) (69) Yhteensä liittyjät (98) (69) Liittymättömät Liittymättömät 444 (2) (31) Yhteensä liittymättömät 444 (2) (31) Yhteensä kaikki Talousvesihuolto Pohjavesialueet Tornion alueella on kaksitoista I tai II-luokan pohjavesialueiksi luokiteltua esiintymää ja vedenhankintaan soveltuvaa aluetta. Pohjavesialueet on esitetty taulukossa 3. Länsi-Lapin seutukaavan mukaan Tornion alueen pohjavesien suojelualueet ovat Kattilaharju, Nivavaara, Korkeamaa, Pahkamaa, Hannunmatinmaa, Rahkosenkangas, Lapinkula ja Laivakangas. Mutta Tornion alueella sijaitseville pohjavesialueille ei ole tehty pohjaveden suojelusuunnitelmia.

21 21(72) Taulukko 3. Tornion kaupungin alueella olevat pohjavesialueet ja arvioidut antoisuudet Alue Numero Luokka Kokonaispinta-ala km 2 Muodostumisalue km 2 Määrä m 3 /d Hannunmatinmaa B I 1,92 0,76 0 Hannunmatinmaa A I 0,78 0,48 0 Palovaara B I 0,49 0,12 80 Korkeamaa I 1 0, Pahkamaa I 0,72 0, Nivavaara I 0,55 0, Kattilaharju I 1,92 0, Revonpesämaa I 0,19 0,1 Kaakamoharju II 0,98 0, Rahkosenkangas II 0,97 0, Lapinkula II 0,81 0, Laivakangas II 3,76 2, Yhteensä 3780 luokka I = Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue luokka II = Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Vedenottamot ja vedenkäsittelylaitokset Tornion Vesi ostaa talousveden pääasiassa Merilapin Vesi Oy:ltä (95 %). Loput 5 % Tornion Vesi hankkii omilta Kattilanharjun, Pahkamaan ja Palovaaran pohjavedenottamoilta. Vesiosuuskuntien vedenottamot on käsitelty kappaleessa 4.4. Taulukko 4. Kaupungin vesihuoltolaitoksen vedenottamot vuonna Vedenottamot Vedenottolupa antoisuus Alueen arvioitu m 3 /d m 3 /d Nykyinen otto m 3 /d Kattilanharju Pahkamaa Palovaara YHTEENSÄ 155 Tornion Vesi Oy:n pohjavedenottamot Kattilanharjun pohjavedenottamo Tornion Vesi Oy:n omistama Kattilanharjun pohjavedenottamo sijaitsee Tornion koillisosassa, noin 34 km päässä Tornion kaupungin keskustasta. Kattilanharjussa on kaksi siiviläputkikaivoa. Kattilanharjun pohjavesialueelta otettava vesimäärä saa olla enintään 350 m 3 /d. Verkostoon pumpatun veden määrä on ollut noin 100 m 3 /d. Kattilanharjun vedenottamolta toimitetaan vettä Sattajärven, Aapajärven, osaan Karungin ja osaan Palovaaran alueita. Toimitusalueen asukasmäärä on noin 400. Laitoksen automaatiossa on valmiudet desinfiointiin.

22 22(72) Pahkamaan pohjavedenottamo Tornion Vesi Oy:n omistama Pahkamaan pohjavedenottamo sijaitsee Tornion itäpuolella, noin 18 km päässä Tornion keskustasta. Pahkamaan vedenottamolla on kaksi siiviläputkikaivoa. Pahkamaan pohjavesialueelta otettava vesimäärä saa olla enintään 250 m 3 /d. Verkostoon pumpatun veden määrä on ollut keskimäärin 50 m 3 /d. Pahkamaan pohjavedenottamolta toimitetaan vettä Könölän ja Lautamaan alueille, joiden asukasmäärä on noin 200. Laitoksen automaatiossa on valmiudet desinfiointiin. Palovaaran pohjavedenottamo Tornion Vesi Oy:n omistama pohjavedenottamo sijaitsee Tornion pohjoisosassa, noin 33 km etäisyydellä Tornion keskustasta. Palovaaran pohjavesialueelta otettava vesimäärä saa olla enintään 80 m 3 /d, verkostoon pumpatun veden määrä on ollut noin 5 m 3 /d. Pohjavedenottamolta toimitetaan vettä Palovaaran alueelle, jonka asukasmäärä on keskimäärin 25. Laitoksen automaatiossa on valmiudet desinfiointiin. Meri- Lapin Vesi Oy:n pohjavedenottamot Merilapin Vesi Oy:n Tornion vedelle toimittama raakavesi on pumpattu Hannunmatinmaan pohjavesialueen Ruottalan kahdelta vedenottamolta (98 m 3 /d), Keminmaan Lautiosaarella sijaitsevalta Lautiosaaren vedenkäsittelylaitokselta (1 880 m 3 /d) sekä Sattajärvi- Sihtuunan alueella sijaitsevilta Laitilanvaaran vedenottamolta (370 m 3 /d) ja Isoahon kolmelta pohjavedenottamolta (640 m 3 /d) sekä Pirttikankaan vedenottamoilta (840 m 3 /d). Yhteensä Meri Lapin vesi toimittaa Tornion kaupungille oli vuonna 2010 noin m 3 vettä vuorokaudessa. Laitilanvaaran vedenottamo Kattilanharjun pohjavesialueella sijaitsee Meri Lapin Veden Laitilanvaaran vedenottamo (VO14). Vedenottamon vedenottolupa on 700 m 3 /d. Ruottalan vedenottamot Meri Lapin vesi omistaa Ruottalan molemmat vedenottamot (VO12 ja VO13) ja Tornion Veden vanhan Ruottalan vedenottamon, jonka omistus on siirtynyt Meri- Lapin Vedelle vuoden 2011 alusta. Vanhalta Tornion Veden vedenottamolta pumpattavan veden kokonaismäärä on noin 25 m 3 /d, jota käytetään tarvittaessa Ruottalan kylän veden tarpeisiin. Vanhaa Tornion Veden vedenottamo ei ole normaaliaikaisessa käytössä. Vesi johdetaan käyttäjille käsittelemättömänä. Meri Lapin Veden omistamat vedenottamot sijaitsevat Hannunmatinmaan A ja B pohjavesialueilla. Vanha Tornion veden Ruottalan vedenottamo ja Ruottalan vedenottamo (VO13) sijaitsevat Hannunmatinmaan A pohjavesialueella. Ruottalan vedenottamoiden vedenottoluvat ovat seuraavat: Vanha Tornion veden Ruottalan Vedenottamo 400 m 3 /d (varavedenottamo Ruottalankylän tarpeisiin) Ruottalan vedenottamo VO m 3 /d Ruottalan vedenottamo VO m 3 /d

23 23(72) Tornion Vesi Oy:n käsittelylaitokset Karungin paineenkorotusasema Karungin vanha pintavesilaitos on poistettu käytöstä vuonna 2001, jonka jälkeen se on muutettu alavesisäiliölliseksi paineenkorotusasemaksi. Alavesisäiliön tilavuus on 600 m 3. Asemalle tuleva vesi pumpataan Yli-Liakan alavesisäiliöltä. Karungin verkostoon pumpattavan veden määrä on n. 200 m 3 /d. Ennen talousveden pumppaamista verkostoon, vesi desinfioidaan natriumhypokloriitilla. Veden toimitusalue kattaa Karungin alueen Ylitornion rajalle asti. Alueen asukasluku on noin 700 henkilöä. Meri- Lapin Vesi Oy:n käsittelylaitokset Ruottalan vedenottamoilta vesi pumpataan Kaakamon ja Tornion keskustan alueille. Ennen veden johtamista verkostoon, vesi desinfioidaan natriumhypokloriitilla sekä Kaakamon alavesisäiliön että Torpin paineenkorotusaseman yhteydessä. Tervolan alueen Isoahon ja Tornion alueen Laitilanvaaran vedenottamoilta tuleva vesi johdetaan Yliliakan alavesisäiliölle, jonka yhteydessä verkostoon pumpattava vesi desinfioidaan natriumhypokloriitilla. Lautiosaaren vedenkäsittelylaitos Meri- Lapin Vesi Oy:n omistamalla Keminmaan Lautiosaaren vedenkäsittelylaitoksella käsitellään Keminmaan Kiviharjun ja Kemin Länkimäen pohjavedenottamoilta tulevia vesiä. Sekä Kiviharjusta että Länkimaalta tulevat omat erilliset putket vedenkäsittelylaitokselle. Vedenkäsittelylaitoksella voidaan käsitellä pohjavettä m 3 /d. Lautiosaaren vedenkäsittelylaitoksen toiminta sisältää ilmastuksen, ph:n säädön natriumhydroksidilla eli lipeällä ja hapetuksen kaliumpermanganaattilla sekä hiekkasuodatuksen. Lautiosaaren vedenkäsittelylaitokselle tulevasta vedestä poistetaan rautaa ja mangaania. Kiviharjulta ja Länkimäeltä tulevan raakaveden rauta- ja mangaanipitoisuudet ylittävät rajaarvot, joten raakavesi joudutaan hapettamaan kaliumpermanganaatilla. Vedenkäsittelylaitoksella on vedenklooraukseen tarvittava laitteisto, jota voidaan käyttää huonolaatuisen veden shokkiklooraukseen. Laitoksella on 2 m 3 annostussäiliö sekä kaksi annostelupumppua. Laitoksella vedenkäsittelyyn käytettävä kemikaali on natriumhypokloriitti. Hyvän vedenlaadun ylläpitämiseksi on vedenkäsittelylaitoksella ohjaus- ja valvontalaitteistot. Laitteiston havaitsemat virheet ja poikkeamat ohjautuvat suoraan tekstiviestillä päivystäjän puhelimeen. Järjestelmän vian tunnistamisesta hälytys ohjautuu vartiointiliikkeeseen, josta edelleen päivystäjälle.

24 24(72) Lautiosaaren alavesisäiliö Keminmaassa sijaitsevan Lautiosaaren alavesisäiliöltä vettä johdetaan Kemiin. ja Keminmaan kautta Tornion Kaakamoon. Alavesisäiliölle raakavesi pumpataan Tervolan Kauvonkankaan ja Perämään vedenottamoilta sekä lisäksi Lautiosaaren vedenkäsittelylaitokselta käsiteltyä vettä. Lautiosaareen alavesisäiliöstä pumpattava vesi käsitellään natriumhypokloriitilla ennen verkostoon johtamista. Veden ph ja kokonaisklooripitoisuuksia tarkkaillaan yhtäjaksoisesti mittareilla. Kaakamon alavesisäiliö Kaakamon alavesisäiliöön vesi tulee Lautiosaaren alavesisäiliöstä (Keminmaa) sekä Ruottalan vedenottamoilta. Alavesisäiliöstä Kaakamon verkostoon pumpattava veden määrä on noin 200 m 3 /d. Ennen veden pumppaamista verkostoon, käsitellään vesi natriumhypokloriitilla. Veden toimitusalueena on Ala-Kaakamo, Ylä-Kaakamo, Laivajärvi ja Laivaniemi. Alueiden asukasmäärä on noin 1000 henkilöä. Torpin paineenkorotusasema Kaakamon ja Yliliakan alavesisäiliöistä tuleva vesi johdetaan Torpin paineenkorotusasemalle. Tornio verkostoon pumpattava vesimäärä on noin m 3 /d. Veden toimitusalueeseen kuuluu Tornion keskeinen kaupunkialue, jossa asuu noin asukasta. Verkostoon pumpattavan veden desinfiointi tapahtuu natriumhypokloriitilla. Yliliakan alavesisäiliö Yliliakan alavesisäiliö on otettu käyttöön syksyllä Alavesisäiliöön tuleva vesi pumpataan Sattajärvi - Sihtuunan alueen pohjavedenottamoilta (Kattilanharju ja Isoaho). Alueet sijoittuvat Tervolan ja Tornion kuntien alueelle. Alavesisäiliöstä verkostoon pumpattava vesimäärä on keskimäärin m 3 /d. Vettä toimitetaan Liakan, Yli-Liakan, Ala- Vojakkalan, Yli- Vojakkalan, Kantojärven, Kukkolan, Aapajoen ja Karungin alueille sekä Torpin vesitornin alueelle. Alueiden asukasmäärä yhteensä on noin Ennen veden johtamista verkostoon, desinfioidaan vesi natriumhypokloriitilla. Vedenkulutus Taulukoissa 5 on kuvattu kaupungin vesilaitoksen ja alueen osuuskuntien pumpattu vesimäärä ja laskutettu vesimäärä sekä vuotovesimäärä. Taulukossa 5 on esitetty vain Arpelan vesiosuuskunnan vedenkulutustiedot, muiden vesiosuuskuntien vedenkulutus tiedot puuttuvat. Taulukkoon 6 on koottu Tornion Vesi Oy:n laskutetun vedenkulutuksen jakautuminen eri toimintoihin.

25 25(72) Taulukko 5. Vedenottamoilta pumpattu ja kuluttajilta laskutettu vesimäärä sekä laskuttamaton vesimäärä vuosina 2009 ja Kaupungin vesilaitos Pumpattu vesimäärä Laskutettu vesimäärä Laskuttamaton m 3 /a (m 3 /d) m 3 /a (m 3 /d) m 3 /a (%) - Vuosi (4014) (3430) (15) - Vuosi (4004) (3469) (13) Vesiosuuskunnat - Vuosi (87) - Vuosi (84) Taulukko 6. Tornion Vesi Oy:n laskutetun vesimäärän jakautuminen vuonna Vedenkulutus Vedenkulutus Osuus Kulutusalue m 3 /a m 3 /d % Kotitaloudet Muu teollisuus Maatalous Muu laskutettu YHTEENSÄ Veden laatu Tornion Veden talousveden laatua valvoo Tornion kaupungin ympäristölautakunta, hyväksytyn valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Vuoden 2010 aikana ostetun ja tuotetun veden laatu on ollut hyvä sekä täyttänyt Sosiaali- ja terveysministeriön asettamat laatuvaatimukset ja -suositukset. Valvontatutkimusnäytteiden otto tapahtuu Tornion veden laborantin sekä Tornion, Keminmaan ja Tervolan ympäristöterveysvalvonnan terveystarkastajan kanssa. Valvontatutkimusohjelmassa keskeisimmät valvontatutkimusalueet ovat keskeinen kaupunkialue, Karungin ja Könölän alueet. Jatkuvaan valvontaan kuuluvat mm. koliformisten bakteerien, ph:n, raudan ja mangaanin määritys ja jaksottaisena seurantana mikrobiologisten ja kemiallisten laatuvaatimuksien sekä laatusuosituksien määritys. Keskeisen kaupunkialueen talousveden jatkuva valvonta tapahtuu joka kuukausi (12 krt vuodessa) sekä jaksottainen seuranta kaksi kertaa vuodessa, molemmat kolmesta eri näytteenottopisteestä. Karungin alueen jatkuva valvonta tehdään joka toinen kuukausi (6 krt vuodessa) sekä jaksottainen seuranta kerran vuodessa, molemmat kolmesta näytteenottopisteestä. Könölän alueella jatkuva ja jaksottainen seuranta tapahtuu kerran vuodessa. Tornion Vedellä on verkostoveden ja omien pohjavedenottamoiden laadun valvontaan tarkoitettu laboratorio. Valvontatutkimusnäytteet tutkitaan Lapin Vesitutkimus Oy:n laborato-

26 26(72) riossa. Mikrobiologiset ja jaksottaisen seurannan näytteet, Lapin Vesitutkimus Oy hankkii alihankintana Rovaniemen elintarvike- sekä Helsingin kaupungin ympäristölaboratorioista. Meri Lapin Vesi Oy valvoo raakaveden laatua ja vastaa toimitetun veden käyttötarkkailusta. Käyttötarkkailutulokset tehdään valvontaohjeen mukaisesti, vaikka Meri- Lapin Vedeltä ei edellytetä valvontaohjeen mukaista valvontatutkimussuunnitelmaa. Käyttötarkkailutulokset toimitetaan Tornion Vedelle sekä valvontaviranomaisille. Meri- Lapin Veden verkoston, vedenottamoiden, paineenkorotusasemien ja vedenkäsittelylaitteistojen käyttötarkkailu tapahtuu kaukovalvontana. Valvontajärjestelmät keräävät tiedot kattaviksi raporteiksi, jotka sisältävät veden määrät ja ohjaukseen liittyvä asiat. Tarkkailunäytteiden mukaan verkostoon lähtevät vedet ovat olleet tutkittujen ominaisuuksien suhteen asetettujen laatuvaatimusten ja -suositusten mukaisia. (STM 461/2000, Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista) Vedenjakelu ja verkostot Vuonna 2010 Tornion Veden vesijohtoverkoston kokonaispituus oli noin 769 km, josta tonttijohtojen ja talohaarojen osuus on noin 296 km. Vesijohtoja rakennettiin vuoden 2010 aikana noin 16,3 km ja vanhoja vesijohtoja saneerattiin noin 3,1 km. Uudisrakentaminen on pääosin muoviputkea. Taulukko 7. Kaupungin alueen vesijohtoputkipituudet materiaaleittain vuonna Putkimäärä Osuus km % Valurautaputket 24 3,1 Muoviputket ,5 Teräsputket 3 0,4 Yhteensä vesijohtoa 768 km 100 Vesijohtovuotoja korjattiin vuoden 2010 aikana 57 kappaletta, joista 50 runkovesijohdoissa ja 7 tonttijohdoissa. Vuonna 2009 vesijohtovuotoja korjattiin 44 kappaletta, joista 38 runkovesijohdossa ja 6 tonttijohdoissa Vuotovesimäärä ja runkovesijohtovaurioiden lukumäärä sekä verkoston ikä huomioon ottaen talousveden runko- ja jakeluverkoston kunto on tyydyttävä. Tonttijohtojen kunto on pääsääntöisesti tyydyttävä. Laskuttamattoman veden osuus on noin 13 %. Vesijohtoverkosto on esitetty liitteenä olevassa nykytilannekartassa. Tornion vesijohtoverkostossa on kuusi Tornion Vesi Oy:n paineenkorotusasemaa; Kivirannassa, Ala-Vojakkalassa, Kyläjoella, Kirkonmäellä, Aapajoella ja Karungissa sekä Meri- Lapin Veden omistama Torpin paineenkorotusasema. Tornion Veden kaukovalvontajärjestelmä valmistui Tällä hetkellä kaukovalvontaan on kytketty 70 ala-asemaa. Vuoden 2010 aikana liitettiin 8 uutta ala-asemaa. Tieto siirtyy reaaliaikaisesti ala-asemilta valvontakeskukseen, joko radioverkossa radiomodeemilla tai gsm-

27 27(72) tietoina matkapuhelimeen. Tornion Veden kaupunkialueen sekä Karungin vesijohtoverkostoissa on automaattisia paine- ja virtausmittausasemia, jotka ovat kaukovalvonnassa. Alavesisäiliöitä Tornion kaupungin alueen verkostossa on Kivirannassa, Ala-Vojakkalassa ja Karungissa. Alavesisäiliöt ovat kooltaan m 3. Tornion alueella on myös Meri Lapin Vesi Oy:n alavesisäiliöitä Kaakamossa ja Yliliakassa. Ylävesisäiliönä toimii Suensaaren ja Torpin vesitornit, joiden tilavuudet ovat 780 m 3 ja m 3. Ylävesisäiliöt kuuluvat Tornion Vesi Oy:n omistukseen ja ylläpitoon. Torpin ylävesisäiliö on rakennettu vuonna 1978 ja Suensaaren ylävesisäiliö vuonna Suensaaren ylävesisäiliön saneeraus on käynnissä, joka valmistuu syksyllä Saneerauksessa Suensaaren ylävesisäiliön pinnoitteet uusitaan. Taulukko 8. Vesisäiliöt Tornion alueella Vesisäiliöt, Tornion Vesi Oy Tilavuus m 3 Vesipinnan korkeus Suensaari, ylävesisäiliö Torppi, ylävesisäiliö Kiviranta, alavesisäiliö 100 (ei käytössä) Ala-Vojakkala, alavesisäiliö 200 Karunki, alavesisäiliö 600 Vesisäiliöt, Meri- Lapin Vesi Oy Kaakamo, alavesisäiliö 800 Yliliakka, alavesisäiliö 800 YHTEENSÄ HW Varavedensaanti Vesilaitoskohtaisesti laskettu varmuusluokitus (I-IV) perustuu siihen, kuinka monta litraa riskitöntä (saastumatonta) ja laatuvaatimukset täyttävää vettä on käytettävissä vesilaitoksella yhtä henkilöä kohti vuorokaudessa poikkeustilanteessa. Poikkeustilanteiksi on määritelty tilanteet, joissa pintavettä tai vesilaitoksen tuottoisinta vedenottamoa ei voida käyttää. Taulukko 9. Yleiset vesilaitosten varmuusluokitukset. Varmuusluokka I II III IV Poikkeustilanteessa käyttöön jäävä vesimäärä > 120 l/as/d l/as/d 5-50 l/as/d 0-5 l/as/d