Vastaanottaja Juuan kunta. Asiakirjatyyppi Kehittämissuunnitelma. Päivämäärä JUUAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vastaanottaja Juuan kunta. Asiakirjatyyppi Kehittämissuunnitelma. Päivämäärä 22.05.2013 JUUAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Juuan kunta Asiakirjatyyppi Kehittämissuunnitelma Päivämäärä JUUAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Armi Heino Teemu Heikkinen Jyri Rautiainen Viite Ramboll Olavinkatu SAVONLINNA P

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT Yleistä Kunnan strategia ja periaatteet vesihuollon kehittämisessä Kunnan tavoitteet ja painopisteet vesihuollon kehittämisessä Kehittämissuunnitelman kytkeytyminen muihin suunnitelmiin Suunnitelman kytkeytyminen yhdyskuntarakenteen kehittämiseen Vesihuoltolaitosten välinen yhteistyö Rahoituksen ja taloudenpidon pääperiaatteet 5 3. YLEISKUVAUS SUUNNITTELUALUEESTA Juuan kunta Väestö ja elinkeinot Kaavoitus, maankäyttö ja ympäristö 9 4. VESIHUOLLON NYKYTILA Vesihuolto Juuan kunnan alueella Talousvesihuolto Jätevesihuolto Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolella Vesistöjen tila Voimassa olevat vesihuollon suunnitelmat VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET JA TOIMENPITEET Toimintojen kehitysnäkymät kunnan alueella Kaavoituksen vaikutus vesihuoltoon Vesihuollon kehittämistarpeet vesihuoltolaitosten toiminta-alueilla Toiminta-alueiden määrittämisperusteet Toiminta-alueiden laajennusalueet Talousveden hankinta ja jakelu toiminta-alueella Jätevesien käsittely ja viemäriverkosto Hulevesien käsittely ja hulevesiverkostot Kehittämistarpeet ja toimenpiteet toiminta-alueiden ulkopuolella Toiminta-alueiden ulkopuolella olevat tarvealueet Kiinteistökohtainen vesihuolto Vesihuollon toimintavarmuus ja toiminnan riskit Vesihuollosta tiedottaminen Toimenpideohjelma TIEDOTTAMINEN JA SUUNNITELMAN YLLÄPITÄMINEN YHTEENVETO JA SUOSITUKSET 40

4 LIITTEET Liite 1 Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen TAKSAT 2012 Pohjavesialueet SYKE, Alueelliset ELY-keskukset Luonnonsuojelualueet SYKE, Metsähallitus, Alueelliset ELY-keskukset Pohjakartat Maastotietokanta Maanmittauslaitos PIIRUSTUKSET 001 Nykytilanne kartta 610 x 870mm 1: Nykytilanne kartta 610 x 1000mm 1: Suunnitelmakartta 610 x 870mm 1: Suunnitelmakartta 610 x 870mm 1:40 000

5 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1 1. JOHDANTO Juuan kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma kattaa koko Juuan kunnan alueen. Suunnitelman tavoitteena on tutkia ja selvittää talousvesihuollon ja jätevesihuollon kehittämisratkaisuja kunnan taajama-alueilla sekä haja-asutusalueilla. Tämä suunnitelma on vuonna 2004 laaditun Juuan kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on tarkoitettu kunnan vesihuollon suunnittelun välineeksi ja vesihuollon tavoitteita määritteleväksi asiakirjaksi. Kehittämissuunnitelmassa esitetään kunnan näkemys vesihuollon kehittämisen suuntaviivoista. Kehittämissuunnitelma ei ole kuntaa tai muita tahoja sitova oikeusvaikutteinen asiakirja. Suunnitelman tarkoituksena on selvittää tarkemmin vesihuollon kehittämistarpeita vuoden tähtäyksellä ja laajempia kehittämissuuntia pidemmällä aikavälilläkin. Suunnitelma tulee päivittää riittävän usein vastaamaan yhdyskuntakehitystä. Seuraava suunnitelman päivittämisajankohta ajoittuu vuosille Mikäli kunnan vesihuollossa esiintyy erityisiä tarpeita aikaisemmin, voidaan kehittämissuunnitelman päivittää tarpeen mukaan. Juuan kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksen painopisteinä ovat hajaasutusalueiden yhteisten viemäriverkostojen tarvealueet, vesihuoltolaitoksen toimintaalueiden lievealueet sekä vesihuoltolaitosten kapasiteettien ja tarvittavien saneeraustoimenpiteiden arviointi. Kehittämissuunnitelman laatimisesta on vastannut Ramboll Finland Oy, josta työhön ovat osallistuneet DI Jyri Rautiainen, DI Armi Heino sekä ins. (AMK) Teemu Heikkinen. Suunnitelmaa on ohjannut työryhmä, jossa on ollut mukana Juuan kunnasta tekninen johtaja Ari Jaaranen, maarakennusmestari Seppo Portimo ja talonrakennusmestari Ari Koivuselkä. Suunnitelma on edennyt seuraavassa aikataulussa: - Suunnitelman luonnosvaiheen valmistuminen ( ) - Luonnos on ollut nähtävillä ( ) - Suunnitelman luonnosta päivitetty ( ) - Valtuuston hyväksymispäätös (xx.xx.2013 xx)

6 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2 2. VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT 2.1 Yleistä Vesihuoltolain tarkoituksena on parantaa vesihuoltopalveluiden saatavuutta vesihuoltolaitosten nykyisten toiminta-alueiden lisäksi niiden ulkopuolisilla taajama- ja haja-asutusalueilla. Lain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa koko kunnan alueella. Vesihuollon järjestämiseen tulee kiinnittää huomiota erityisesti alueilla, joilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu yleis- tai asemakaava tai joilla näiden kaavojen laatiminen on vireillä. Kiinteistönomistajalla on ensisijainen vastuu vesihuollon järjestämisestä kiinteistölle. Käytännössä tämä tapahtuu liittymällä alueella toimivan vesihuoltolaitoksen verkostoon tai järjestämällä vesihuolto kiinteistökohtaisesti omaa talousvesikaivoa tai jätevesien käsittelyjärjestelmää käyttämällä, siellä missä yleistä verkostoa ei ole. Kiinteistöillä on toiminta-alueella verkostoihin liittymisvelvollisuus, mutta myös liittymisoikeus. Vesihuoltolaitoksella on velvollisuus huolehtia toiminta-alueellaan vesihuollosta, eli tarjota asiakkailleen vesihuoltopalvelut toiminta-aluepäätöksen mukaisesti. Laitoksen taloudelliset mahdollisuudet palvelujen tuottamiseen on otettava huomioon toiminta-alueesta päätettäessä. Laitoksen on kyettävä toiminta-alueellaan huolehtimaan vesihuollosta asianmukaisesti ja talousveden laatu tulee täyttää voimassa olevat laatuvaatimukset ja laatusuositukset. Vesihuollon kehittämisen tärkeimmät ohjaimet ovat tällä hetkellä vesihuoltolaki (119/2001), ympäristönsuojelulaki (86/2000), asetus talousjäteveden käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla ( ), valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä ( ), sekä talousvesipuolella sosiaali- ja terveysministeriön asetus (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Vuoden 2000 alussa tuli voimaan ympäristönsuojelulaki (86/2000), jossa säädettiin jätevesien yleinen puhdistusvelvollisuus kiinteistöille, joita ei ole liitetty yleiseen viemäriin. Ympäristönsuojelulakia laadittaessa tarkoituksena oli, että jätevesien käsittelystä säädettäisiin tarkemmin annettavassa 18 :ssä tarkoitetussa asetuksessa talousjätevesistä. Euroopan yhteisössä ei ole kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyä koskevaa erityistä direktiiviä eikä muutakaan yhteistä lainsäädäntöä. Yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskeva direktiivi (91/271/ETY) antaa vähimmäisvaatimuksia jätevesien käsittelystä yli asukkaan taajamille ja edellyttää tätä pienempien taajamien jätevesien asianmukaista käsittelyä. 2.2 Kunnan strategia ja periaatteet vesihuollon kehittämisessä Juuan kunnan alueen vesihuollon vastuujako on seuraava: kunta vastaa vesihuollon yleisestä kehittämisestä koko kunnan alueella kunnan vesihuoltolaitos vastaa vesihuoltopalveluiden järjestämisestä ja toimittamisesta omalla vahvistetulla toiminta-alueillaan. Osuuskunnat vastaavat haja-asutuksen vesihuollosta omilla toiminta-alueillaan. kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta Juuan kunnan vesihuoltolaitos ja kunnan alueen vesiosuuskunnat toimivat määritellyillä toiminta-alueillaan. Lähtökohtaisesti kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueena on vahvistettu asemakaava-alue. Asemakaava-alueen ulkopuolella vesihuollon toteuttajana on pääasiassa vesiosuuskunta. Vesihuoltolain 10 :n mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohto- ja viemäriverkostoon. Tämä tarkoittaa sitä, että alueen asukkaille muodostuu liittymisvelvollisuus vesihuoltoverkostoihin ja vastaavasti vesihuoltolaitoksella muodostuu kiinteistöjen liittämisvelvollisuus verkostoihin. Toimintaalueella kiinteistö vastaa järjestelmästä vesihuoltolaitoksen osoittamaan liittymiskohtaan asti ja siitä eteenpäin vastuu on vesihuoltolaitoksella.

7 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 3 Kaikkien uusien asemakaava-alueiden osalta periaate on, että ne liitetään nykyisten vesihuoltolaitosten toiminta-alueisiin. Uusien alueiden liittäminen vesihuoltoon tapahtuu kaavojen ja rakentamisen toteutumisen mukaisessa aikataulussa. Kaavojen toteutuksessa on otettava huomioon vesihuoltorakentamiseen ja muuhun kunnallistekniikan rakentamiseen käytettävissä olevat resurssit. Myös ne alueet, joilla on vesihuollon järjestämiselle selkeä tarve, pyritään liittämään olemassa olevien vesihuoltolaitosten toiminta-alueisiin. Toimintaalueiden laajentamisessa tulee huomioida kuitenkin vesihuoltolaitoksen taloudelliset resurssit. 2.3 Kunnan tavoitteet ja painopisteet vesihuollon kehittämisessä Talousveden hankinta ja jakelu Juuan kunnan vesihuoltolaitos vastaa yhdessä vesiosuuskuntien kanssa laadukkaan ja riittävän talousveden hankinnasta ja toimittamisesta kukin omalla toiminta-alueellaan. Vesihuoltolaitokset vastaavat riittävästä talousvedenjakelusta myös poikkeustilanteissa. Vesihuoltolaitosten tulisi pystyä toimittamaan vettä vähintään 120 l/as/d poikkeustilanteissakin (turvallisuusluokka I). Kunnan tavoitteena on edistää vesijohtoverkostojen rakentamista uusille talousvesihuollon tarvealueille olemassa olevien vesihuoltolaitosten toimesta, sen sijaan että alueille perustettaisiin uusia vesihuoltolaitoksia. Tavoite olisi yhdistää pieniä vesihuoltoyksikköjä keskenään isommiksi laitoksiksi. Vedenjakelun varmuutta turvataan suunnittelemalla verkostot siten, että vaihtoehtoinen veden syöttöreitti olisi putkivaurion sattuessa järjestettävissä kaikilla taajama-alueilla ja mahdollisuuksien mukaan myös haja-asutuksen verkostoissa. Tähän pyritään verkostoja yhdistelemällä sekä asentamalla riittävästi linjaventtiilejä häiriökohdan rajaamisen helpottamiseksi. Yhtenä merkittävänä painopisteenä on talousvesihuollossa vesijohtoverkostojen ja vesihuoltolaitteistojen säännöllinen saneeraus, joilla pyritään vähentämään vuotovesimääriä sekä ennaltaehkäisemään vakavia putki- ja laiterikkoja. Talousvesihuollon toimintavarmuutta pyritään kehittämään yhdessä kaikkien vesihuoltolaitosten kanssa, pitämällä ajan tasalla koko kunnan alueen vesihuollon poikkeustilannesuunnitelmat ja harjoittelemalla poikkeustilanteissa toimimista säännöllisin väliajoin. Jätevesien johtaminen ja - käsittely Juuan kunnan alueella jätevesien keräilystä ja keräilyverkostojen ylläpidosta vastaavat kunnan vesihuoltolaitos sekä vesiosuuskunnat kukin omilla toiminta-alueillaan. Lähtökohtaisesti keskitetyn viemäröinnin alueisiin sisältyvät kaikki asemakaava-alueet, taajama-alueet ja tiheään asutut haja-asutusalueet sekä tapauskohtaisesti ympäristön kannalta herkät alueet, kuten ranta-alueet ja pohjavesialueet. Jätevesien käsittely on keskitetty kunnan vesihuoltolaitoksen jätevedenpuhdistamolle, jonne myös rakennettavien uusien viemäröintialueiden jätevedet pyritään johtamaan. Kunnan tavoitteena on edistää jätevesihuollon laajentumista haja-asutusalueilla olemassa olevien vesihuoltolaitosten toimesta, sen sijaan että alueille perustettaisiin uusia vesihuoltolaitoksia. Uudet viemäröintialueet pyritään viemäröimään olemassa olevaan kirkonkylän jätevedenpuhdistamoon. Jätevesienkäsittelyn tavoitteina on jätevesien puhdistusasteen nostaminen ja puhdistamon aiheuttaman vesistökuormituksen minimoiminen. Puhdistamon toimintaa ylläpidetään ja kehitetään niin, että puhdistamolla päästään ympäristöluvan mukaisiin lupaehtoihin myös tulevaisuudessa.

8 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 4 Viemäriverkostoja kunnostetaan järjestelmällisesti niin, että vuoto- ja hulevesien määrät pysyisivät mahdollisimman vähäisinä ja vakavat putki- ja laiterikot pystyttäisiin ehkäisemään ennalta. Puhdistamolietteiden käsittelyssä, jalostuksessa ja loppusijoituksessa pyritään täyttämään lannoitelainsäädännön mukaiset vaatimukset. Loppusijoitusratkaisuissa otetaan huomioon hyötykäytön vaikutukset aluetalouteen ja ympäristöön. Huomioiden se että ravinteiden kierrätys ja energian hyödyntäminen pienentävät ympäristökuormitusta. 2.4 Kehittämissuunnitelman kytkeytyminen muihin suunnitelmiin Euroopan Unionin vesipolitiikan puitedirektiivi (VPD) vaikuttaa myös vesihuoltoon. Sen yhtenä tavoitteena on pohjavesien pilaantumisen vähentäminen sekä pinta- ja pohjavesien riittävän saannin turvaaminen. Direktiivi luo siten paineita pohjavesien suojeluun ja mm. ranta- ja pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesienkäsittelyn tehostamiseen. Pohjois-Karjalan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen Tarkoituksena vesihuollon alueellisessa yleissuunnittelussa on selvittää vesihuollon alueelliset ratkaisuvaihtoehdot, jotta vesihuoltolaitosten vedenhankinta ja jakelu, sekä viemäröinti ja jätevesien käsittely voidaan järjestää parhaalla mahdollisella tavalla. Vuoksen Vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen Vesiensuojelun ja -hoidon yleinen tavoite on jokien, järvien, rannikkovesien ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää. Vesien tilaa arvioidaan uuden luokittelun keinoin. Ensimmäinen uuden luokittelun mukainen pintavesien tilan arviointi valmistui kesäkuussa Jokien, järvien ja rannikkovesien tila luokitellaan ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella erinomaiseksi, hyväksi, tyydyttäväksi, välttäväksi tai huonoksi ottaen huomioon vesialueen luontaiset ominaisuudet. Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelma Toimenpideohjelmaan on koottu tietoa pinta- ja pohjavesien tilasta, niitä muuttavista ja kuormittavista tekijöistä ja vesiensuojelukeinoista. Toimenpideohjelma sisältää ehdotuksen toimenpiteistä, joiden avulla tilaltaan heikentyneiden vesien tilaa voidaan parantaa. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat, Juuan kunta Juuan kunnan I luokan pohjavesialueille, Surmansärkkä, Paattikangas, Niittylammenkangas, Kiieskangas ja Taivaanpankko on tehty pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat. Juuan kunnan strategia Rakennusjärjestys Juuan kunnan valtuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen, joka on tullut voimaan Kunnan ympäristönsuojelumääräykset Juuan kunnan valtuusto on hyväksynyt ympäristönsuojelumääräykset, joka on tullut voimaan Suunnitelman kytkeytyminen yhdyskuntarakenteen kehittämiseen Vesihuollon kehittämissuunnitelma tulee kytkeytyä riittävästi kunnan maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään. Tässä kehittämissuunnitelmassa on kiinnitetty huomiota kunnan vahvistettuihin sekä vireillä oleviin yleis- ja asemakaavoihin. Kaavoituksessa on määritetty kunnan asutuksen painopistealueet sekä asutuksen laajenemisalueet. Kaavoituksen kehittyminen ohjaa samalla vesihuollon kehittämistä.

9 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitosten välinen yhteistyö Yhteistyö kunnan alueella Juuan kunta ja alueella toimivat vesiosuuskunnat kehittävät kunnan alueen vesihuoltoa yhteistyössä. Kunta tarjoaa teknistä tukea sekä neuvonta-apua osuuskunnille sen verran mitä kunnan resurssit antavat myöten. Virallisesti osuuskuntien toiminnasta vastaavat osuuskuntien hallitukset. Juuan kunta on aikaisempina vuosina rakentanut ja pääosin rahoittanut avustuksin ja korottomin lainoin vesiosuuskuntien vedenottamot ja yhdysvesijohdot. Laitosten valmistumisen jälkeen ne on luovutettu vesiosuuskuntien omistukseen ja käyttöön. Jätevesihuollossa Juuan kunnan jätevedenpuhdistamossa käsitellään pääosa Juuan kunnan alueen jätevesistä sekä sako- ja umpikaivolietteistä. Tällä hetkellä osuuskunnilla ei ole rakennettuja viemäriverkostoja, mutta Rengasvesiosuuskunnalla on rakennushanke parhaillaan käynnissä. Rengasvesiosuuskunnan viemäriverkoston valmistumisen jälkeen osuuskunnan jätevedet käsitellään kunnan jätevedenpuhdistamolla. Kuntarajat ylittävä yhteistyö Juuan kunnalla ei ole pitkien maantieteellisten etäisyyksien vuoksi merkittäviä vesihuoltoyhteyksiä naapurikuntiin. Juuan kunnalla on yksi kuntarajat ylittävä vesijohtoyhteys Polvijärvelle. Vesijohtoyhteys muodostuu Martonvaaran vesiosuuskunnan vesijohtoverkostoista, jotka sijaitsevat sekä Juuan että Polvijärven kuntien alueille. Vettä voidaan toimittaa ainoastaan Polvijärveltä Juuan kunnan suuntaan. Martonvaaran vesiosuuskunta vastaa vain talousveden toimittamisesta. 2.7 Rahoituksen ja taloudenpidon pääperiaatteet Vesihuoltolain mukaan kaikki vesihuoltopalvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset tulisi pitkällä aikavälillä pystyä kattamaan palvelujen käyttäjiltä perittävillä maksuilla. Vesihuoltolaitosten toiminta perustuu liittymis- ja käyttömaksuihin, joilla rahoitetaan investoinneista sekä käytöstä ja huollosta aiheutuvat kustannukset. Vesihuoltolaki antaa mahdollisuuden laitoksille periä erisuuruisia perus- ja liittymismaksuja eri alueilla, jos se on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen suhteen. Vesihuoltolaitosten perimien maksujen lisäksi hankkeiden rahoitukseen on mahdollista saada avustusta kunnalta, valtiolta tai EU:lta. Valtion myöntämissä avustuksissa ei ole merkitystä sillä, onko hakijana kunta vai vesiosuuskunta. Oma rahoitus Vesihuoltolaitosten rahoitus perustuu liittyjiltä perittäviin maksuihin, joita ovat liittymismaksut, perusmaksut, muut kiinteät maksut sekä kulutusmaksut. Liittymismaksu on kertaluonteinen maksu, joka suoritetaan kiinteistön liittyessä keskitettyyn vedenjakeluun, jätevesiviemäröintiin tai hulevesiviemäröintiin. Liittymismaksu on kerrosalaan ja eri kiinteistötyyppeihin perustuva maksu, joka on määritelty vesihuoltolaitoksen taksoissa. Liittymismaksun lisäksi voidaan periä vuosittaista perusmaksua ( /a) ja kulutukseen perustuvaa kulutusmaksua ( /m 3 ). Ulkopuolinen rahoitus Valtio voi tukea vesihuollon rakentamista myöntämällä siihen avustuksia. Avustuksia voi hakea yksittäinen kuluttaja, vesihuoltolaitos tai kunta. Avustukset myöntää alueellinen ELYkeskus, maa- ja metsätalousministeriön, työministeriön ja ympäristöministeriön niiden käyttöön osoittamista määrärahoista. Rahoitusta myönnetään vuosittaisten käytössä olevien määrärahojen puitteissa. Vesihuoltohanke ei automaattisesti saa rahoitusta. Mikäli avustushakemuksia on enemmän kuin määrä-

10 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 6 rahoja, priorisoi ELY-keskus hankeavustusten myöntämistä tapauskohtaisesti, tärkeimmiksi katsomilleen hankkeille. Valtion vesihuoltotyöt Vesihuoltotyösopimus tehdään yleensä valtion ja kunnan kesken. Paikallinen yhteistyöosapuoli vastaa suunnittelusta, ympäristövaikutusten selvittämisestä ja kaikista luvista. Tehtävä kirjallinen, perusteltu aloite ELY-keskukseen. Suurehkoja, usein ylikunnallisia hankkeita, syöttö- ja yhdysvesijohtoja tai merkittäviä haja-asutusalueen runkojohtoja sekä siirtoviemäreitä. Hankkeen täytyy perustua vesihuollon kehittämissuunnitelmaan. Työ luovutetaan paikalliselle yhteistyöosapuolelle. Laskennallinen vaikutus kokonaisinvestoinnin osalta on noin 40 %. Lähitulevaisuudessa valtion vesihuoltotöistä ollaan luopumassa Valtion vesihuoltoavustus Käytetty yleensä haja-asutuksen verkostojen ja puhdistamoiden rahoittamiseen, vesihuollon turvaamiseen erityistilanteissa tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseen tai tilan parantamiseen. Avustuksen määrä on noin %, riippuen rakennetaanko vesijohtoa, viemäriä vai molempia Isoissa hankkeissa hakemus pääsääntöisesti edellisen vuoden lokakuun loppuun mennessä, pienissä hankkeissa läpi vuoden. Valtion vesihuoltoon myöntämä tuki on harkinnanvaraista ja tuki kohdentuu lähitulevaisuudessa pääosin valtakunnallisessa viemäröintiohjelmassa (2012) esitetyille hankkeille. Avustuksen myöntämisedellytykset: Toteuttamista on taloudellisista, terveydellisistä, ympäristönsuojelullisista tai muista niihin verrattavista syistä pidettävä tarpeellisena Hankkeelle on laadittu suunnitelma, missä on otettu huomioon kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma ja alueellinen vesihuollon yleissuunnitelma Alueelle, mihin tukea myönnetään, tarkastellaan sekä vedenhankinta että varmistetaan jätevesien käsittelyn riittävyys Tukea ei myönnetä uudisrakennuksille eikä taajamiin vesihuoltolaitosten toimintaalueille Veden laadun on täytettävä vaaditut kriteerit. Voidaan myöntää yksityisille kiinteistöille, osuuskunnille tai kunnille. EU:n avustus Vain suurehkoihin, yleensä elinkeinotoimintaa edistäviin vesihuoltohankkeisiin (matkailuhankkeet yms.). Muita valtion avustuksia vesihuollossa: Vesipulasta ja ympäristönäkökohdista aiheutuvat vesihuoltotyöt maatiloilla. ELYkeskus. Yritysten kehittämis- ja investointihankkeet. ELY-keskus.

11 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 7 Yksittäisille kiinteistöille voidaan myöntää seuraavia avustuksia: Kotitalousvähennys verotuksessa: Omassa käytössä olevan asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyöstä on mahdollista saada kotitalousvähennystä verotuksessa. Vähennyksen saamisen edellytyksenä on, ettei työhön ole saanut valtion tai muun julkisyhteisön varoista muita avustuksia. Kunnan omat avustusperusteet vesiosuuskunnille ja -yhtiöille Juuan kunnanvaltuusto on hyväksynyt Vesiosuuskuntien ja/tai vesiyhtymien toimesta toteutettavien haja-alueen vesihuoltohankkeiden avustamisen periaatteet Juuan kunnassa. Juuan kunta ei myönnä avustuksia yksittäisten talouksien vesihuoltohankkeille. Päätöksen vesihuoltohankkeiden avustamisesta tekee kunnanhallitus. SUUNNITTELUN AVUSTAMINEN Vesihuollon suunnitteluun (yleis- ja/tai toteutussuunnittelu) voidaan myöntää avustusta enintään 80 % hyväksyttävistä suunnittelun kokonaiskustannuksista (alv 0 %). Yleissuunnitteluun voidaan avustusta myöntää ennen vesiosuuskunnan tai vesiyhtymän perustamista, jolloin tarvitaan erillispäätös. Yleissuunnittelua varten haettavan avustuksen määrä voi olla enintään 80 % suunnittelun avustamisen enimmäismäärästä. Avustus haetaan ennen yleissuunnittelun käynnistymistä. Toteutussuunnitteluun myönnetään avustusta pääsääntöisesti jo perustetuille vesiosuuskunnille ja vesiyhtymille. Avustus haetaan ennen toteutussuunnittelun käynnistymistä. TOTEUTUKSEN AVUSTAMINEN 1. Valtion vesihuoltotyönä Vesiosuuskunnan tai vesiyhtymän tulee ensisijaisesti hakea hankkeen toteuttamista varten avustusta valtiolta (valtion vesihuoltotyö). Tällöin työn toteutuksesta rakennuttajatehtävineen vastaa valtio ja vesiosuuskunta tai vesiyhtymä vastaa materiaali- ja liittymähankinnoista sekä hankkii kaikki tarvittavat luvat. Kunta ei osallistu hankkeiden toteutuksen avustamiseen, lukuun ottamatta suunnittelun avustamista (toteutussuunnittelu). 2. Kunnan avustamat vesihuoltohankkeet Juuan kunta myöntää avustusta sellaisiin vesihuollon hankkeisiin, joiden kokonaiskustannukset ovat yli , (alv 0 %). Kunta voi myöntää vesihuoltohankkeille avustusta enintään 25 % hyväksytystä kustannusarvioista ja/tai toteutuneista kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään /talous (talousvesi- ja jätevesiviemärihuolto), (joko talousvesihuolto TAI jätevesiviemärihuolto). Hankkeen laajuus rajautuu kiinteistöjen liittymiskohtaan saakka. Hankkeen avustamisen pääperiaatteena on, että hankkeelle on haettu ja saatu muuta julkista rahoitusta sekä hankkeen töitä ei ole aloitettu ennen kunnan tekemää päätöstä. Mikäli hankkeelle myönnetty muu julkinen avustus on yli 25 % hyväksytyistä kokonaiskustannuksista, pienennetään kunnan avustusmäärää. Tällöin hankkeeseen myönnettyjen avustusten yhteismäärä saa olla enintään 50 %.

12 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 8 3. YLEISKUVAUS SUUNNITTELUALUEESTA 3.1 Juuan kunta Juuan kunta sijaitsee Itä-Suomessa. Juuan naapurikuntia ovat Nurmes, Lieksa, Kontiolahti, Polvijärvi, Kaavi, Juankoski sekä Rautavaara. Juuan kokonaispinta-ala on 1846 km 2, josta maapinta-ala on km 2 ja vesistön ala 325 km 2. Juuan taajama-aste on 46,9 %. Juuan kunta kuuluu Pohjois-Karjalan ELY- keskuksen ja Itä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) toiminta-alueisiin. 3.2 Väestö ja elinkeinot Juuan kunnan asukasluku vuonna 2011 oli ja väestöntiheys n. 0,3 as/maa-km 2. Juuan suurimmat työnantajat ovat Nunnanlahden Uuni Oy ja Tulikivi Oyj, joiden henkilöstön lukumäärä on yli 200. Puljonki Oy sekä Juuan Hoito Ja Hoiva Oy/ Kotipalvelu henkilöstön lukumäärä on noin 30. Taulukko 1. Aluejako ja väestö alueittain vuonna 2011 Osa-alue Asukkaat Osuus (as) (%) Kirkonkylä ,3 % Ahmovaara 202 3,7 % Nunnanlahti 265 4,9 % Muu haja-asutusalue ,1 % Koko kunta %

13 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kaavoitus, maankäyttö ja ympäristö Maakuntakaava Juuan kunnan alueella on voimassa lainvoimainen 1. vaiheen Pohjois-Karjalan maakuntakaava. Pohjois- Karjalan maakuntaliiton valmistelema maakuntakaava on komivaiheinen, joista vaiheet 1. ja 2. ovat lainvoimaisia. Maakuntakaavan 1. vaihe hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja vahvistettiin valtioneuvostossa , 2. vaihe hyväksyttiin ja vahvistettiin ympäristöministeriössä Kolmannen vaiheen yhteydessä maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin tehdään joitain tarkistuksia. Kolmannen vaiheen on määrä valmistua hyväksyttäväksi vuoden 2012 loppuun mennessä. Kaava-alueeseen kuuluu 16 kuntaa. Maakuntakaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, joka esittää alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoittaa maakunnan kehittämiselle tarpeellisia alueita. Maakuntakaava osoittaa maa-alueet sellaisille toiminnoille, joilla on merkitystä yli kuntarajojen ja jotka ovat tärkeitä koko suunnittelualueen kehitykselle. Maakuntakaava toimii ohjeena, laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavoja ja asemakaavoja sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Siinä välitetään myös valtioneuvoston antamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen, ja sovitetaan ne yhteen maakunnan omien maankäyttötavoitteiden kanssa. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella. Yleiskaava Voimassa olevat kaavat: (1.) Kirkonkylän osayleiskaava hyväksytty (2.) Ahmovaaran osayleiskaava hyväksytty (3.) Nunnanlahden osayleiskaava hyväksytty (4.) Napakallion osayleiskaava vahvistettu (5.) Pielisen rantaosayleiskaava Vireillä olevat kaavat: Kirkonkylän osayleiskaavan päivitys Asemakaava Voimassa olevat asemakaavat: Kivikylän asemakaava vahvistettu Kirkonkylän asemakaava hyväksytty Voimassa olevat ranta-asemakaavat: (6.) Karhusaaren rantakaava, vahvistettu (7.) Koveron rantakaava, vahvistettu (8.) Multamäen rantakaava, vahvistettu (9.) Pietulan rantakaava, vahvistettu (10.) Rauanjärven rantakaava, vahvistettu (11.) Lauttaniemi-Pentinniemen rantakaava, vahvistettu (12.) Pakarinniemen rantakaava, vahvistettu (13.) Honkasaaren rantakaava, vahvistettu (14.) Hirtonniemen rantakaava, vahvistettu (15.) Lakonlahden rantakaava, vahvistettu (16.) Martikkalan rantakaava, vahvistettu (17.) Kajoojärven rantakaava, vahvistettu (18.) Lietukan rantakaava, vahvistettu (19.) Raholanjärven rantakaava, vahvistettu

14 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 10 (20.) Haaparannan rantakaava, hyväksytty (21.) Ylemmäisen ranta-asemakaava, hyväksytty (22.) Jokiniemen ranta-asemakaava, hyväksytty (23.) Retuniemen ranta-asemakaava, hyväksytty (24.) Verkkoniemen ranta-asemakaava, hyväksytty (25.) Vaikkojärven ranta-asemakaava, hyväksytty (26.) Kopravaaran ranta-asemakaava, hyväksytty Vireillä olevat ranta-asemakaavat: Ruokosten ranta-asemakaava Kuva 1. Juuan kaava-alueet Rakennusjärjestys Juuan kunnan valtuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen, joka on tullut voimaan Kunnan ympäristönsuojelumääräykset Juuan kunnan valtuusto on hyväksynyt ympäristönsuojelumääräykset, joka on tullut voimaan

15 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 11 Natura-alueet Juuan alueella sijaitsee 11 aluetta, jotka kuuluvat Natura 2000 kohteisiin: Haukisuo Härkinpuro ja serpentiiniraunioisalueet Juuan vanhat metsät Lehtovaara Petrovaaran luontokokonaisuus Piilovaaran metsät Polvelan luontokokonaisuus Ritoniemen metsä Savijärven suo Vaikkojoen suot Vaikkojoki, Vaikon vanhat metsät ja Aitalamminsuo Kuva 2. Natura kohteet

16 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VESIHUOLLON NYKYTILA 4.1 Vesihuolto Juuan kunnan alueella Juuan kunnan alueella toimii Juuan kunnan vesihuoltolaitos ja neljä vesiosuuskuntaa. Juuan kunnan vesihuoltolaitos vastaa talousveden toimittamisesta kirkonkylän alueella sekä viemäröinnistä ja jätevesilaitoksen toiminnasta kirkonkylän ja Nunnanlahden keskustan alueella. Ahmovaaran, Nunnanlahden ja Martonvaaran vesiosuuskunnat toimittavat talousvettä toiminta-alueellaan Ahmovaara-Kopravaaran alueella, Tuopanjoki-Kelosuo-Kuhnustan alueella ja Nunnanlahden alueella. Neljäs vesiosuuskunta on Rengasvesiosuuskunta, jolla ei ole vielä rakennettua verkostoa, mutta osuuskunta tulee toimimaan Juuan kirkonkylän toiminta-alueen ympärillä. Juuan kunnan alueen jätevedet käsitellään Juuan kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla, jonne tällä hetkellä johdetaan kirkonkylän ja Nunnanlahden alueiden jätevedet. Haja- asutusalueella jätevesien käsittely tapahtuu kiinteistökohtaisin järjestelmin sekä sako-ja umpikaivolietteet käsitellään pääosin Juuan kunnan jätevedenpuhdistamolla. Rengasvesiosuuskunnalla tulee olemaan kunnan vesihuoltolaitoksen lisäksi viemäriverkostoa, kun osuuskunnan toiminta alkaa. Juuan kunnan vesihuoltolaitos Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue muodostuu vesilaitoksen ja viemärilaitoksen toimintaalueista. Vesilaitoksen toiminta-alue käsittää kirkonkylän asemakaava-alueen. Viemärilaitoksen toiminta-alueeseen kuuluu edellisen lisäksi myös Nunnanlahden keskustan alue. Toimintaalueet on päivitetty vuonna 2011 ja alueet ovat kunnanvaltuuston hyväksyttävänä. Juuan kunnan vesihuoltolaitos omistaa ja ylläpitää Surmansärkän ja Taivaanpankon vedenottamoita. Kunnan vesihuoltolaitoksella on kirkonkylän jätevedenpuhdistamo Juuanjoen läheisyydessä. Kokonaisuudessaan kunnan vesijohtoverkoston piirissä on noin 710 kiinteistöä ja joissa on noin asukasta. Viemäriverkostoon on liittynyt noin 600 kiinteistöä, joissa asuu yhteensä n asukasta. Rengasvesiosuuskunta Rengasvesiosuuskunta on perustettu vuonna 2011, mutta osuuskunnalla ei ole vielä varsinaista vesihuoltotoimintaa. Osuuskunnalla on toteutussuunnitteluvaiheessa alueita kirkonkylän asemakaava-alueen ympärillä. Vesijohto- ja viemäriverkoston rakentaminen ensimmäisille alueille tullaan toteuttamaan vuoden 2012 aikana. Osuuskunta hankkii talousveden liittymällä olemassa oleviin kunnan vesijohtoverkostoihin. Jätevedet tullaan johtamaan kunnan viemäriverkoston kautta käsiteltäväksi kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle. Ahmovaaran vesiosuuskunta Ahmovaaran vesiosuuskunta toimii Ahmovaara-Kopravaaran alueella. Vesiosuuskunta on toiminut vuodesta 1991 alkaen. Vesiosuuskunnalla on oma Kopravaaran pohjavedenottamo, joka sijaitsee Kopravaarassa Valkealammen rannalla kaakkois-luode-suuntaisen pitkittäisharjun kaakkoisosassa. Raakaveden hankintaa varten laitoksella on kaksi siiviläputkikaivoa. Raakaveden ph-arvo on alhainen, jonka vuoksi raakaveden ph säädetään Kaiko AHA 175 neutralointisuodattimella, jossa on akdolit-massa. Osuuskunnan jakeluverkoston pituus on noin 15 km.

17 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 13 Vuonna 2011 laitoksella tuotettiin laskutettavaa vettä m 3 /a (18 m 3 /d). Vedenottamo ei tarvitse vesilain tarkoittamaa ja vesioikeuden myöntämää lupaa pohjaveden ottoon, koska vedenotto on alle 250 m 3 /d. Vedenottamolta saa talousveden noin 100 henkilöä, jonka perusteella ominaisvedenkulutus on noin 178 l/as/d. Tarkkailunäytteiden edustamat verkostoon lähtevät vedet ovat olleet tutkittujen ominaisuuksien suhteen verkostovesille asetettujen laatuvaatimusten ja -suositusten mukaisia. (STM 461/2000, Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista). Nunnanlahden vesiosuuskunta Nunnanlahden vesiosuuskunta toimii Nunnanlahden kylän keskeisellä alueella. Vesiosuuskunta toimittaa vettä Nunnanlahden alueella Matkalammelta Tervonkankaalle. Nunnanlahden vesiosuuskunnalla on oma pohjavedenottamo Paattikankaalla. Verkoston kokonaispituus on noin 8 km. Nunnanlahden vesiosuuskunnan Paattikankaan vedenottamo sijaitsee Nunnanlahden kylän kaakkoispuolella sijaitsevalla kapealla pitkittäisharjulla. Vedenottamo on 3 km Nunnanlahden kylästä ja n. 15 km Juuan keskustasta. Pohjaveden muodostumisalue on 0,28 km 2. Vedenottamo on rakennettu vuonna Raakavesi pumpataan yhdestä siiviläputkikaivosta käsittelylaitokseen. Raakavesi käsitellään vesilaitoksella, koska raakavesi on erittäin pehmeää ja hapanta. Veden ph:n säätö tapahtuu 3 m 3 :n painesäiliösuodatuksessa, jossa vesi johdetaan neutraloivan akdolit-massan läpi. Nunnanlahden vesiosuuskunnan asiakkailta laskutetun veden määrä oli vuonna 2011 n m 3 /a (22 m 3 /d). Laitoksella on Itä-Suomen vesioikeuden lupa (N:o 86/Va I/88) ottaa pohjavettä 200 m 3 /d puolivuosikeskiarvona. Liittyneiden kiinteistöjen henkilömäärä on noin 80 henkilöä. Laitoksella suoritetaan käyttötarkkailua viikoittain. Paattikankaan vedenottamolle on laadittu terveysviranomaisen hyväksymä valvontatutkimusohjelma vuosille Tarkkailunäytteiden edustamat verkostoon lähtevät vedet ovat olleet tutkittujen ominaisuuksien suhteen verkostovesille asetettujen laatuvaatimusten ja -suositusten mukaisia. (STM 461/2000, Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista). Martonvaaran vesiosuuskunta Martonvaaran vesiosuuskunta toimii Polvijärven kunnan ja Juuan kunnan eteläisillä alueilla. Vesiosuuskunta toimittaa vettä Juuan kunnan alueella Tuopanjoen, Kuhnustan ja Kelosuon alueelle. Martonvaaran vesiosuuskunnalla on oma Kansalan pohjavedenottamo. Vedenottamo sijaitsee Polvijärven kunnan alueella. Vedenottamo on rakennettu vuonna Raakavettä pumpataan kahdesta siiviläputkikaivosta. Vedenottamon maksimikapasiteetti (qmax) on noin 24 m 3 /h. Vuonna 2003 vedenottamolle hankittiin atk-perusteinen ohjaus- ja valvontajärjestelmä. Vuonna 2011 vesiosuuskunnan laskutettavan veden määrä oli noin m 3 /a. Juuan kunnan puolella vedenkulutuksen on arvioitu olevan noin 47 %, joka on noin m 3 /a (49 m 3 /d). Martonvaaran vesiosuuskuntaan on liittynyt yhteensä noin 130 kiinteistöä, josta Juuan kunnan puolella liittyneiden määrä on noin 53. Liittyneiden kiinteistöjen asukasmäärä on noin 165 henkilöä.

18 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14 Tarkkailunäytteiden edustamat verkostoon lähtevät vedet ovat olleet tutkittujen ominaisuuksien suhteen verkostovesille asetettujen laatuvaatimusten ja -suositusten mukaisia. (STM 461/2000, Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista Taulukossa 2 on esitetty kootusti Juuan kunnan alueen vesihuoltolaitosten liittyjämäärät sekä verkostojen ulkopuolella olevien liittymättömien kiinteistöjen ja asukkaiden määrät. Taulukossa esitetty liittymisprosentti on määritetty liittyneiden asukkaiden mukaan. Vuonna 2011 koko kunnan alueella vesijohtoverkostoon liittyneiden asukkaiden liittymisprosentti oli 62 % ja viemäriverkostoon liittyneiden asukkaiden liittymisprosentti 46 %. Taulukko 2. Vesihuoltolaitosten vesijohto- ja viemäriverkostoon liittyneet kiinteistöt ja asukkaat Juuan alue Vesijohtoverkostoon liittyneet Viemäriverkostoon liittyneet Kiinteistöt asukkaat Kiinteistöt asukkaat Juuan kunnan vesihuoltolaitos Rengasvesiosuuskunta Ahmovaaran vesiosuuskunta * Nunnanlahden vesiosuuskunta Martonvaaran vesiosuuskunta ** YHTEENSÄ Yhteensä liittymättömät * Ahmovaaran vesiosuuskunnan vesijohtoverkostoon liittyneiden kiinteistöjen määrä on noin kpl ** Martonvaaran vesiosuuskunta toimii sekä Juuan että Polvijärven kuntien alueilla, Yhteensä liittyneitä kiinteistöjä on noin 149 kpl

19 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Talousvesihuolto Pohjavesialueet Juuan kunnan alueella on kaksitoista I ja II luokan pohjavesialuetta. Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys Ry on laatinut Juuan kunnan I ja II luokan pohjavesialueilla Pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (vuosi 2010). Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat on laadittu Taivaanpankon, Surmansärkän, Paattikankaan, Kiieskankaan ja Niittylammenkankaan pohjavesialueilla. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat sisältävät yleiskuvauksen pohjavesialueesta ja alueen riskitoiminnoista sekä toimenpidesuositukset riskien ehkäisemiseksi. Taulukko 3. Juuan I ja II -luokan pohjavesialueet Numero/ tunnus Nimi Alueluokka Kokonaispinta-ala [km 2 ] Muodostumisalueen pinta-ala [km 2 ] Arvio muodostuvan pohjav. määrästä [m 3 /d] Arvio muodostuvan pohjav. määrästä [m 3 /a] Surmansärkkä I 2,39 1, Paattikangas I 0,85 0, Niittylammenkangas I 0,64 0, Kiieskangas I 2,15 1, Taivaanpankko I 2,21 1, Vihtasuo II 1,7 0, Juuanharjut II 1,49 0, Tuopankangas II 0,77 0, Pohjanmäki II 1,95 1, Pitkäniemi II 1,05 0, Tervauuro II 0,96 0, Vuokonmännikkö II 0,33 0, YHTEENSÄ Luokka I = Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Luokka II = Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Juuan kunnan pohjavesialueiden maa-ainestenottolupia on seuraavilla pohjavesialueilla: Kiesikangas: kokonaispinta-ala 215,2 ha ottoalue 22,7 ha (10,6 %) Niittylammenkangas: kokonaispinta-ala 63,9 ha ottoalue 7,9 ha (12,3 %) Taivaanpankko: kokonaispinta-ala 220,5 ha ottoalue 31,7 ha (14,4 %) Juuan kunnan vesihuoltolaitos on yhdessä Pohjois-Karjalan ELY- Keskuksen kanssa tutkinut uuden vedenottamon rakentamista Kiieskankaan pohjavesialueelle. Pohjois Karjalan ELYkeskus on tehnyt pohjavesialueella alustavia koepumppauksia.

20 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 16 Vedenottamot Juuan kunnassa on neljä vedenottamoa, joista Surmansärkän ja Taivaanpankon vedenottamot kuuluvat Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle. Paattikankaan vedenottamo kuuluu Nunnanlahden vesiosuuskunnan ja Kopravaaran vedenottamo Ahmovaaran vesiosuuskunnan omistukseen. Taulukko 4. Juuan vedenottamoiden vedenotto vuonna 2011, lupaehdot sekä maksimikapasiteetit. Juuan vedenottamot Nykyinen otto 2011 Lupaehto Maksimikapasiteetti m 3 /d m 3 /d m 3 /d Surmansärkkä* Taivaanpankko Nunnanlahti (Nunnanlahti vok) ** Kopravaara (Ahmonvaara vok)*** YHTEENSÄ * Nykyisin ottamolta on saatavissa 400 m 3 /d **Nunnanlahden kaivoremontin yhteydessä, vedentuotoksi on mitattu noin 180 l/min ***Vedenottamo ei tarvitse vedenottolupaa Surmansärkän vedenottamo: Surmansärkänn vedenottamo sijaitsee Surmansärkän pohjavesialueella ( , Luokka I). Itä-Suomen vesioikeus on myöntänyt vedenottamolle luvan , jossa vedenottoluvaksi on määritelty 400 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna. Vedenottolupaa on korotettu Itä- Suomen ympäristölupaviraston myöntämän luvan mukaisesti 600 kuutioon päivässä. Vedenottamolla on kaksi siiviläputkikaivoa, jotka on rakennettu Vedenottamon kaivoilta vesi johdetaan Taivaanpankon vesitornille, jossa vesi alkaloidaan ja desinfioidaan. Raakavedelle on ominaista veden alhainen ph. Vuonna 2011 vettä pumpattiin noin 266 m 3 /d ( m 3 /a) Surmansärkän vedenottamo Pumpatun veden määrä vuonna 2011 Vedenpumppaus kaivot 1 ja 2 m3/kk Kuva 3. Surmansärkän vedenottamo

21 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 17 Taivaanpankon vedenottamo: Taivaanpankon vedenottamo sijaitsee Taivaanpankon pohjavesialueella ( , Luokka I). Itä-Suomen vesioikeus on myöntänyt vedenottamolle luvan , jossa on määritelty vedenottoluvaksi 850 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna. Vedenottamolla on kolme siiviläputkikaivoa, joista kaksi uudempaa kaivoa sijoittuu Pitkälammen ja Valkealammen väliin ja vanhempi kaivo Mustalammen länsipuolelle. Vuonna 2012 otetaan käyttöön uusi siiviläputkikaivo (K6) joka sijoittuu kaivon 3 läheisyyteen. Vedenkäsittely sisältää alkaloinnin soodalla, paineellisen hiekkasuodatuksen sekä uv-desinfioinnin. Vanhassa kaivossa on havaittu rauta ja jonkin verran mangaanipitoisuuksien nousua. Raakavedelle on ominaista veden alhainen ph. Vuonna 2011 vettä pumpattiin vettä yhteensä noin 307 m 3 /d ( m 3 /a). Taivaanpankon alueelle olisi mahdollista rakentaa vielä muutama kaivo. m3/kk Taivaanpankon vedenottamo Pumpatun veden määrä vuonna 2011 Vedenpumppaus, kaivot 4 ja 5 Vedenpumppaus, kaivot 3 Kuva 4. Taivaanpankon vedenottamo Nunnanlahden vedenottamo: Nunnanlahden vedenottamo sijaitsee Paattikankaan pohjavesialueella ( , Luokka I). Vedenottamolla on yksi siiviläputkikaivo. Vedenottamo on rakennettu vuonna Vedenottamon kaivolta pumpattu raakavesi käsitellään painesuodattimessa ph:n säätämiseksi. Suodatinmassana käytetään akdolit - massaa. Vuonna 2011 vettä pumpattiin keskimäärin noin 23 m 3 /d. Vedenottamon käyttöaste vaihtelee teollisuuden vedenkäytön mukaan eri viikon- ja vuorokauden aikoina. Nunnanlahden vesiosuuskunnalla ei ole varavoimaa tai varavoiman liittämismahdollisuutta. Vesiosuuskunta on tutkinut uuden kaivon rakentamismahdollisuutta uudelle sijoittamispaikalle yhteistyössä Pohjois-karjalan ELY- keskuksen kanssa, josta on suoritettu koepumppauksia vuonna Vedenkäyttö ei tule lähitulevaisuudessa kasvamaan merkittävästi Nunnanlahden alueella. Osuuskunta on esittänyt, että jatkossa vesi voitaisiin toimittaa Juuan kunnan vedenottamosta yhdysvesijohtoa pitkin Nunnalahteen. Yhdysvesijohdon kapasiteetti tulisi tarkastella, jotta saataisiin selville kuinka suuri määrä vettä olisi teknisesti mahdollista johtaa yhdysvesijohtoa pitkin alueelle.

22 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 18 Kopravaaran vedenottamo: Kopravaaran vedenottamo sijaitsee Niittylammenkankaan pohjavesialueella ( , Luokka I). Vedenottamolla on kaksi siiviläputkikaivoa. Laitoksen rakentaminen aloitettiin syksyllä 1990 ja otettiin käyttöön kesällä Raakaveden hankintaa varten laitoksella on kaksi siiviläputkikaivoa. Raakaveden ph-arvo on alhainen, jonka vuoksi raakaveden ph säädetään Kaiko AHA 175 painesuodattimessa joka sisältää akdolit-massaa. Vedenottamolla ei ole jatkuvatoimista veden desinfiointia. Kansalan vedenottamo (Polvijärvi): Martonvaaran vesiosuuskunnan vedenhankinta perustuu Kansalan vedenottamoon, joka sijaitsee Polvijärven kunnan puolella. Kansalan vedenottamolta vesi johdetaan sekä Polvijärven että Juuan alueen liittyjille. Vedenottamo on rakennettu vuonna 1988, jonka maksimikapasiteetti (qmax) on 24 m 3 /h. Liittyneiden kiinteistöjen henkilömäärä on noin 165 henkilöä. Raakavettä pumpataan kahdesta siiviläputkikaivosta. Vuonna 2003 vedenottamolle on hankittu ohjaus- ja valvontajärjestelmä. Vedenjakelu ja verkostot Juuan kunnan alueella vedenjakelusta vastaa Juuan kunnan vesihuoltolaitos sekä vesiosuuskunnat. Juuan kunnan alueella sijaitsevien vesijohtoverkostojen kokonaispituus on noin 125 km. Juuan kunnan vesihuoltolaitos vastaa vedenjakelusta Juuan kirkonkylän alueella. Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostojen kokonaispituus on noin 68 km ja materiaalina on käytetty muovia. Martonvaaran vesiosuuskunnan verkostoa on sekä Juuan että Polvijärven kuntien puolella. Ahmonvaaran vesiosuuskunta vastaa Juuan kunnan kaakkoisosan vedenhankinnasta ja -jakelusta. Nunnalahden vesiosuuskunta vastaa Juuan kunnan itäosan vedenhankinnasta ja -jakelusta. Taulukko 5. Juuan alueen vesijohtoverkostot vuonna 2011 Juuan alueen Vesijohtoverkostot Kokonaispituus km muovi Materiaali teräs/ valurauta Juuan kunnan vesihuoltolaitos Rengasvesiosuuskunta Ahmovaaran vesiosuuskunta Nunnanlahden vesiosuuskunta Martonvaaran vesiosuuskunta * YHTEENSÄ *Taulukon arvoissa esitetty vain Juuan kunnan puolella oleva verkosto betoni Juuan kunnan vesihuoltolaitos on alkanut rakennuttamaan tänä vuonna (2012) Mikkolan alueen Tetriahon hoitokodille vesi- ja viemäriverkostoa. Laajennuksen myötä vesijohtoverkostoa tulee lisää noin 6 km.

23 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 19 Vedenkulutus Juuan kunnan alueen vedenkulutus on yhteensä noin 630 m 3 /d ( m 3 /a). joka jaetaan kirkonkylän alueen vesijohtoverkoston liittyjille. Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen verkostoon pumppaama vesimäärä vuonna 2011 oli noin m 3, josta laskutettiin noin m 3. Laskuttamattoman veden osuudeksi jäi noin m 3, joka on noin 5 %. Laskuttamattoman veden perusteella voidaan todeta verkostojen olevan hyvässä kunnossa. Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostojen vuotovesiprosentti on kohtuullisen hyvällä tasolla. Vesiosuuskuntien laskuttamattoman veden osuuksia ei ole tiedossa. Taulukko 6. Juuan vedenottamoilta pumpattu ja kuluttajilta laskutettu vesimäärä sekä laskuttamaton veden osuus vuonna Pumpattu vesimäärä Laskutettu vesimäärä Laskuttamaton m 3 /a (m 3 /d) m 3 /a (m 3 /d) m 3 /a (%) Juuan kunnan vesihuoltolaitos (573) (542) (5,5) Rengasvesiosuuskunta Ahmovaaran vesiosuuskunta* (18) (18) - Nunnanlahden vesiosuuskunta* 8152 (22) 8152 (22) - Martonvaaran vesiosuuskunta* (49) (49) - YHTEENSÄ (662) (630) (4,7) *Vesiosuuskuntien vesijohtoverkostoon pumpattu ja asiakkailta laskutettu vesimäärä perustuu laskutetun veden määrään Talousveden laatu Juuan kunnan vesihuoltolaitos seuraa omien raakavesilähteiden veden laatua, vedenkäsittelyprosessia, laitokselta verkostoon johdettavan veden ja verkostosta tulevan veden laatua. Vesinäytteiden tutkimuspalvelut ostetaan ulkopuoliselta taholta. Talousvedenlaatua valvotaan kaikilla Juuan kunnan alueen vesilaitoksilla talousveden valvontatutkimusohjelmien mukaisesti, jotka on laadittu jokaiselle laitokselle. Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu valvontatutkimusohjelma vuosille Ahmovaaran vesilaitokselle on laadittu valvontatutkimusohjelma Nunnanlahden vesilaitokselle on laadittu valvontatutkimusohjelma vuosille Martonvaaran vesiosuuskunnalle on laadittu valvontatutkimusohjelma vuosille Juuan kunnan vesilaitos Raakavesi Juuan kunnan vesilaitoksen Taivaanpankon ja Surmansärkän vedenottamoiden raakaveden laatu on esitetty seuraavassa taulukossa.

24 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20 Taulukko 7. Vedenottamoiden raakaveden laatu vedenottamoilla vuonna 2011 (huhtikuu) Analyysi yksikkö Taivaanpankko, kaivo 3, raakavesi Taivaanpankko, kaivot 4-5, raakavesi Taivaanpankko, lähtevä vesi Surmansärkkä, raakavesi ph 6,4 6,2 8,3 6,4 Rauta ug/l 330 < <20 Mangaani ug/l <10 Koliformiset bakteerit pmy/ ml Escherichia coli Raakaveden laatua verrattaessa STM:n asettamiin verkostoveden laatuvaatimuksiin ja suosituksiin, raakaveden laatu on ylittynyt osittain raudan ja mangaanin osalta Taivaanpankon vedenottamolla. Taivaanpankon raakavesinäytteen kaivon 3 rautapitoisuus on ylittänyt verkostovedelle asetetun enimmäissuosituksen. Raakavesinäytteen Taivaanpankko kaivojen 4,5 mangaanipitoisuus on ylittänyt verkostovedelle asetetun enimmäissuosituksen. Vedenottamoilta lähtevän veden laatu on täyttänyt STM:n verkostovedelle asettamat laatuvaatimukset ja -suositukset. Verkostovesi Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostosta otettujen näytteiden edustamat verkostovedet ovat vuonna 2011 olleet tutkituilta ominaisuuksiltaan asetettujen laatuvaatimusten ja - suositusten mukaisia, lukuun ottamatta Puljongin alueen verkostovesinäytettä toukokuussa, jolloin verkostovesinäyte ( ) todettiin sameaksi, keltaruskeaksi ja vedessä oli ruskeita hiukkasia, mutta seuraavan päivän näyte ( ) todettiin kirkkaaksi. Molempien päivien näytteiden mangaanipitoisuudet ylittivät verkostovedelle asetetun enimmäispitoisuuden (50µg/l), mutta verkostovedelle asetetun raudan enimmäispitoisuus (200 µg/l) ei ylittynyt enää seuraavana päivänä. Kunnan pohjavedenottamoiden veden laatu on lähes poikkeuksetta ollut hyvä. Talousveden riittävyyden kanssa voi tulevaisuudessa tulla ongelmia, mahdollisen elintarviketeollisuuden vedenkäytön kasvun myötä. Nunnalahden vesiosuuskunta Nunnanlahden vesiosuuskunnan verkostoveden laatu on täyttänyt sosiaali- ja terveysministeriön talousveden laadulle asettamat vaatimukset.

25 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 21 Varavedensaanti Kunnan palvelutaso perustuu siihen, kuinka monta litraa riskitöntä (saastumatonta) ja laatuvaatimukset täyttävää vettä on käytettävissä vesilaitoksella yhtä henkilöä kohti vuorokaudessa poikkeustilanteessa. Poikkeustilanteiksi on määritelty tilanteet, joissa vesilaitoksen tuottoisinta vedenottamoa ei voida käyttää. Juuan kunnan alueella toimivien vedenottamoiden yhteenlaskettu päivittäinen vedenottamoilta saatava vesimäärä vuonna 2011 oli 613 m 3 /d. Juuan kunnan vesilaitoksen ja koko kunnan tuottoisin vedenottamo on Taivaanpankon vedenottamo, josta päivittäin pumpataan vettä noin 307 m 3. Mikäli vesilaitoksen tuottoisin vedenottamo on pois käytöstä. Tuolloin Surmansärkän vedenottamolta saatavan maksimivedenmäärän (600 m 3 /d) perusteella Juuan keskustan alueen noin 2600 asukkaan vedensaanti on turvattu (230 l/as/d). On kuitenkin huomioitavaa Kirkonkylän ympäristön alue, Nunnanlahden ja Ahmovaaran alueet. Nunnanlahden ja Ahmovaaran vesiosuuskunnilla on vain yksi vedenottamo. Alueilla asuu yhteensä noin 470 asukasta. Lisäksi Juuan kunnan haja-asutusalueella asuu noin 2400 asukasta, joka sisältää Kirkonkylän ympäristön alueen asukasluvun. Nunnanlahden alue on vain yhden vedenottamon varassa. Vesilaitoksen toimintavarmuuteen toi lisää vuoden 2003 alussa valmistunut Nunnanlahden yhdysvesijohto. Yhdysvesijohdon toimivuus tulisi kuitenkin tarkastaa, jotta varmistuttaisiin siitä, että vettä voidaan johtaa molempiin suuntiin. Ahmovaaran vesiosuuskunnalla on yksi vedenottamo eikä Ahmovaarasta ole yhdysvesijohtoa toisiin vesiosuuskuntiin. Tämän vuoksi Ahmovaaran vesiosuuskunnan varavedensaannin mahdollisuuksia tulisi tarkastella. Ahmovaaran vesiosuuskunnan verkon kehitysmahdollisuuksina voidaan nähdä vedenhankinnan varmuuden parantaminen liittämällä se sekä Martonvaaran vesiosuuskunnan verkostoon että Lieksan puolelle Kolin verkostoihin. Mikäli Ahmovaaran verkosto yhdistettäisiin Martovaaran verkostoon, olisi verkostot erityistilanteissa yhdistettävissä ja verkoston piirissä olisi tuolloin kaksi vedenottamoa.

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy KÖYLIÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6)

AIRIX Ympäristö Oy KÖYLIÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2017 1 (1) 22 Asianro 4291/14.05.00.01/2017 Karttulan vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013 RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu Jätevesiviemäröinti Työ: E23455.20 Turku 27.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Mietoisten uusi syöttöjohto Kalelan ottamo Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Siikalatvan Vesihuolto Oy SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25086 Raportti 1 (5) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 96 20.05.2015. 96 Asianro 1207/02.05.01.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 96 20.05.2015. 96 Asianro 1207/02.05.01.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2015 1 (1) 96 Asianro 1207/02.05.01.00/2015 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2015 Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut Tiivistelmä

Lisätiedot

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014 YLITORNION KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26364 Oulu, 9.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu Puhelin 010 2414 600 Telefax 010 2414

Lisätiedot

AURAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

AURAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti AURAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25339.10 Turku 07.05.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu, jätevesiviemäröinti ja hulevesiviemäröinti. Työ: E Turku

PORIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu, jätevesiviemäröinti ja hulevesiviemäröinti. Työ: E Turku PORIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu, jätevesiviemäröinti ja hulevesiviemäröinti Työ: E23868.10 Turku 28.01.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet VESIHUOLTOSANASTOA Asemapiirustus Asiakas Asukasvastineluku (AVL) Haja-asutusalue Hulevesi Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet Kiinteistön omistaja, kiinteistön

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2016 Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Tiivistelmä Kuopion kaupunki on varannut

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ 26.3.2012 TIIVISTELMÄ Yleistä Vesihuoltolain (119/2001) mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon kehittämisestä alueellaan. Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA RAUTALAMMIN KUNTA RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TIIVISTELMÄ 2010 K& 1.11.2010 K&R Kiuru & Rautiainen Oy 2(19) 1 JOHDANTO... 3 2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT... 4 2.1 Kunnan

Lisätiedot

Ajankohtaista vesihuoltoavustuksista

Ajankohtaista vesihuoltoavustuksista Ajankohtaista vesihuoltoavustuksista Osuuskuntailta 11.11.2009 / 19.11.2009 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Vesiosuuskuntien määrä kunnittain Satakunta Eura Eurajoki Harjavalta Honkajoki Huittinen Jämijärvi

Lisätiedot

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.03.2015 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 1585/ /2019

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 1585/ /2019 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2019 1 (1) 62 Asianro 1585/14.05.00.01/2019 Kuopion Vesi Liikelaitoksen vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen laajentaminen Pajuniemen (Nilsiä) alueelle 1.

Lisätiedot

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.12.2014 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

Lisätiedot

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030 Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.

Lisätiedot

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Raportti 10.3.2017 Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Toiminta-alueen päivitys 2017 2030 JOKIOISTEN KUNTA, VESIHUOLTOLAITOS Keskuskatu 29 A 31600 Jokioinen vaihde 03 41821 fax 03 438 4025 jokioisten.kunta@jokioinen.fi

Lisätiedot

Liittyjältä peritään asemakaava-alueella liittymismaksua vesimittarin koon ja liittyjän arvioidun vedenkulutuksen mukaan seuraavasti.

Liittyjältä peritään asemakaava-alueella liittymismaksua vesimittarin koon ja liittyjän arvioidun vedenkulutuksen mukaan seuraavasti. HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty tekla 15.11.2016 Voimaantulo 16.11.2016 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi- ja viemäri- ja liittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2017 1 (1) 116 Asianro 4291/14.05.00.01/2017 Karttulan vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesiverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen

Lisätiedot

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA RAUTALAMMIN KUNTA RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2010 K& 28.10.2010 K&R Kiuru & Rautiainen Oy 2(56) 1 JOHDANTO... 4 2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT... 6 2.1 Yleistä... 6 2.2

Lisätiedot

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6 VUOSINA 2008-2015 TOTEUTETTAVAT KEHITTÄMISHANKKEET Vuorijärven vedenottamon 1.1 - vedenlaatuongelmat - vedenkäsittelylaitoksen - hyvälaatuinen talousvesi - 400 000 2008-2009 vesilaitos mangaanin- ja raudanpoisto-

Lisätiedot

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 1( 5 ) VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Sisältö 1 HALLINTO... 1 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TUOTTAMAT PALVELUT... 1 2.1 Talousvesi... 1 2.2 Jätevesi... 1 3 VEDEN KULUTUS JA MYYNTI...

Lisätiedot

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen

Lisätiedot

Suunnitteluinsinööri 10.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaava 9.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaavassa on osoitettu mm. uusia asuinaluevarauksia rantavyöhykkeelle 37 omakotitontin verran sekä matkailua palvelevia

Lisätiedot

Vesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet

Vesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet Vesihuolto Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma jatkossa huomioitavaa

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liittymismaksu on ainoastaan siirtokelpoinen.

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liittymismaksu on ainoastaan siirtokelpoinen. Voimaantulopäivä 1.1.2009 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa ottaen huomioon liittymistä

Lisätiedot

Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013.

Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013. Voimaantulopäivä 1.1.2014 Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013. 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 YHTEINEN JÄTEVESIRATKAISU KANNATTAA Hoidon/huollon helppouden takia Vesiensuojelullisesti Taloudellisesti, kun 5 liittyjää 1

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26705.10 Turku 3.12.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU Aulis Kaasinen, PoP ELY 1 Säädösmuutokset Uusi ympäristönsuojelulaki 527/2014 Ympäristönsuojeluasetus 713/2014 Vesihuoltolain 119/2001 muutos (681/2014)

Lisätiedot

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Valtionavustukset järvien kunnostamiseen Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Kotijärvet kuntoon Espoossa -seminaari 22.9.2016 Avustukset järvien kunnostamiseen ELY-keskus voi myöntää valtionavustusta järven

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitoksen toimintaalue Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Toiminta-alueen vahvistaminen Toiminta-alueen aiheuttamat velvoitteet Toiminta-alueen rajaamisen

Lisätiedot

Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus. Jokainen hanke käsitellään tapauskohtaisesti erikseen.

Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus. Jokainen hanke käsitellään tapauskohtaisesti erikseen. Tekninen lautakunta 115 04.12.2013 Tekninen lautakunta 118 02.12.2014 Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus 305/02.03.01/2013 Tekninen lautakunta 04.12.2013

Lisätiedot

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon kehittäminen kunnan tehtävänä Vesihuollon

Lisätiedot

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti TAMMELAN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelu ja viemäröinti Tammelan kunta tekninen osasto 23.5.2011 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Vesihuoltolaki 3. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

SAVONLINNAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA SAVONLINNAN KAUPUNKI SAVONLINNAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2012 K&R 12.12.2011 Kiuru & Rautiainen Oy 2(86) 1 JOHDANTO... 5 2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT... 7 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS Tekninen lautakunta 106 10.12.2014 Ympäristölautakunta 7 03.02.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS 188/59/2014 Tekninen lautakunta 10.12.2014 106 Vesihuoltolain mukaan

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE 20601324 SÄKYLÄN KUNTA SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIERON VALMIS 20.06.2017 FIANRY FIANRY FIERON LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Vesihuollon organisoituminen kunnissa Mitä vesiosuuskunnat ovat ja miten

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen Kaakkois-Suomi Kehotus KASELY/157/07.02/2010 21.11.2011 Lappeenrannan kaupunginhallitus PL 11 53101 LAPPEENRANTA Viite Lausuntopyyntö 6.9.2010 (144/740/2010) Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet;

Lisätiedot

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Vesihuolto 2015-2040 seminaari Pirkanmaan ELY-keskus 22.10.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Vesihuollon kehittämisvelvollisuus Kunnan on

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Tämä taksa korvaa edellisen, Urjalan kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 01.08.2012 alkaen. Tämän taksan on Urjalan tekninen lautakunta vahvistanut

Lisätiedot

TORNION KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

TORNION KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TORNION KAUPUNKI TORNION KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 K&R 8.12.2011 Kiuru & Rautiainen Oy 2(72) 1 JOHDANTO...5 2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT...7 2.1 Yleistä... 7 2.2 Kaupungin

Lisätiedot

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Esityksen sisältö Hankkeen taustaa Vastamäen tilanne vesihuollon näkökulmasta Alkuperäinen tavoite Tilanne

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN YLEISPERIAATTEET

KIRKKONUMMEN KUNTA HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN YLEISPERIAATTEET Haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämisen yleisperiaatteet 1 (6) KIRKKONUMMEN KUNTA HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN YLEISPERIAATTEET Hyväksytty kunnanvaltuuston päätöksellä 19.12.2013 157

Lisätiedot

Maskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kehittämistoimenpiteet. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos

Maskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kehittämistoimenpiteet. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos 1 (6) Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Kustannusarvio Varautumissuunnitelma Vesijohtoverkosto Vedenhankinnan poikkeustilanteet Vuotojen ehkäiseminen Laaditaan

Lisätiedot

Vesihuolto taajaman ulkopuolella - liittämisvelvollisuus jätevesiviemäriin. Pekka Kemppainen Maa- ja metsätalousministeriö toukokuu 2019

Vesihuolto taajaman ulkopuolella - liittämisvelvollisuus jätevesiviemäriin. Pekka Kemppainen Maa- ja metsätalousministeriö toukokuu 2019 Vesihuolto taajaman ulkopuolella - liittämisvelvollisuus jätevesiviemäriin Pekka Kemppainen Maa- ja metsätalousministeriö toukokuu 2019 AIHEET Kiinteistöä ei tarvitse liittää laitoksen jätevesiviemäriin,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 8304/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 8304/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2018 1 (1) 30 Asianro 8304/14.05.00.01/2017 Pieksänkosken vesiosuuskunnan vesijohto- ja jätevesiverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan vesihuollon kehittämisohjelma vuoteen 2035

Pohjois-Pohjanmaan vesihuollon kehittämisohjelma vuoteen 2035 Pohjois-Pohjanmaan vesihuollon kehittämisohjelma vuoteen 2035 POSKI-hankkeen loppuseminaari 28.4.2015 Juha Kangaskokko, ylitarkastaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 8.4.2105 Maakunnallinen vesihuollon kehittämisohjelma

Lisätiedot

Vesihuolto on ihmistä ja ympäristöä palveleva kokonaisuus kunnassa

Vesihuolto on ihmistä ja ympäristöä palveleva kokonaisuus kunnassa Vesihuolto on ihmistä ja ympäristöä palveleva kokonaisuus kunnassa Haja-asutuksen kartoitus- ja neuvontakäynnit 10 vuotta Länsi-Uudellamaalla Miira Riipinen, ympäristöpäällikkö @miirariipinen 27.3.2019

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Sisältö Lainsäädäntöä ja taustaa Tukimuodot Investointituet Lainatakaukset Neuvonta ja asiantuntija-apu

Lisätiedot

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Sisältö Lainsäädäntöä ja taustaa Tukimuodot Investointituet Lainatakaukset Neuvonta ja asiantuntija-apu

Lisätiedot

Tuusulan vesihuoltoliikelaitoksen toiminta-alueen päivittäminen 2017

Tuusulan vesihuoltoliikelaitoksen toiminta-alueen päivittäminen 2017 1 / 3 Tuusulan vesihuoltoliikelaitoksen toiminta-alueen päivittäminen 2017 LAUSUNNOT Tuusulan kunnan vesihuoltoliikelaitos pyysi lausuntoa vesihuollon toiminta-alueen päivittämisestä naapurikunnilta, Keski-Uudenmaan

Lisätiedot

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Sisältö 1 Kunnan tulee kehittää alueensa vesihuoltoa 3 2 Palvelutason määritteleminen on omistajaohjauksen väline 4 3

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27372 LOHJAN KAUPUNGIN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TOIMINTA-ALUE LOHJAN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 17.03.2015 ARY ARY MHAN LAUSUNNOILLE 24.02.2015 ARY ARY

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle?

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Kuntamarkkinat, 12.9.2013, Helsinki Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntien tehtävät vesihuollon järjestämisessä Vesihuollon yleinen kehittäminen» Vesihuollon

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

Sotkamon kunnassa sijaitsevien eräiden vesiosuuskuntien toiminta-alueiden hyväksymismenettely

Sotkamon kunnassa sijaitsevien eräiden vesiosuuskuntien toiminta-alueiden hyväksymismenettely Ympäristö- ja tekninen lautakunta 53 31.03.2010 Ympäristö- ja tekninen lautakunta 98 30.06.2010 Kunnanhallitus 168 03.08.2010 Sotkamon kunnassa sijaitsevien eräiden vesiosuuskuntien toiminta-alueiden hyväksymismenettely

Lisätiedot

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset periaatteet Hanke-esittely Keskustelua Tilaisuuden päättäminen

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset

Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus, 7.2.2017 Vesien tilan parantamiseen liittyvät avustukset ELY-keskus voi myöntää ympäristöministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Hakemus Suolahden-Sumiaisten vesiosuuskunnan toteutussuunnitelman vaihe 2:n ottamisesta toiminta-alueeseen

Hakemus Suolahden-Sumiaisten vesiosuuskunnan toteutussuunnitelman vaihe 2:n ottamisesta toiminta-alueeseen Tekninen lautakunta 104 05.11.2014 Kaupunginhallitus 346 17.11.2014 Ympäristölautakunta 87 17.12.2014 Hakemus Suolahden-Sumiaisten vesiosuuskunnan toteutussuunnitelman vaihe 2:n ottamisesta toiminta-alueeseen

Lisätiedot

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta Kaupunginhallitus 115 27.04.2015 Ympäristölautakunta 37 13.05.2015 Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot