NILSIÄN KAUPUNKI. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NILSIÄN KAUPUNKI. Vesihuollon kehittämissuunnitelma"

Transkriptio

1 RAPORTTI 16WWE NILSIÄN KAUPUNKI Vesihuollon kehittämissuunnitelma

2 1(30) Sisältö 1 JOHDANTO Kehittämissuunnitelman tavoite Vesihuollon järjestämisvastuu ja toiminta-alueet SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue ja väestö Vesihuollon organisointi Maankäyttö ja kaavoitus KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA Vedenhankinta ja jakelu Pohjavesialueet ja vedenottamot Sammutusvesi Pohjavesialueiden riskit Jatkotoimenpiteet vedenottamoiden alueella Erityistilanteisiin varautuminen Vesijohtoverkosto, liittymisasteet ja vedenkulutus Ennusteet Viemäröinti ja jätevedenkäsittely Jätevesiviemäriverkosto ja liittymisasteet Jätevedenkäsittely Ennusteet Hulevedet VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTA Nilsiän vesiosuuskunnat Jätevedenkäsittely VESIHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEET Kaupungin vesihuollon tavoitteet Tavoitteiden mukaisen kehittämisen periaatteet pitkällä aikavälillä Kytkeytyminen muihin suunnitelmiin ja strategioihin Painopisteet lähitulevaisuudessa Verkostojen tarvealueet Kaupungin vesihuollon kehittämistarpeet Vesiosuuskuntien vesihuollon kehittämistarpeet Kaupungin ja vesiosuuskuntien vesihuollossa tehtävät toimenpiteet Rahoituksen ja tukemisen periaatteet Vesihuoltolaitoksen maksut VAIKUTUSTEN ARVIOINTI JATKOTOIMET JA TOTEUTUKSEN SEURANTA... 30

3 2(30) Liitteet Liite 1 Liite 2 Nilsiän kaupungin vesihuollon painopisteet, kehittämistarpeet ja toimenpiteet Tarvealuetaulukko Suunnitelmakartat 16WWE Vesihuollon kehittämissuunnitelma, nykytilanne, kunta 16WWE Vesihuollon kehittämissuunnitelma, vesiosuuskunnat, tarvealueet

4 3(30) Vesihuollon termejä AVI-keskus Hulevesi Käyttömaksu Liittymismaksu ELY Perusmaksu Potentiaalinen viemäröintialue Siirtoviemäri Taksarakenne (vesihuolto) Toiminta-alue Verkoston tarvealue Vuotovesi eli laskuttamaton jätevesi (viemäriverkostot) Yhdysvesijohto Aluehallintovirasto Kaduilta, pihoilta ja katoilta valuvat sade- ja sulamisvedet. Myös kiinteistöjen kuivatusvedet voidaan sisällyttää hulevesiin. Hulevedet pyritään pääsääntöisesti johtamaan luontoon niille soveltuvaan maastoon/vesistöön joko erillisissä hulevesiviemäreissä tai luonnon ojissa. Hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin on pääsääntöisesti kiellettyä. Käyttövesimaksu määräytyy kiinteistön käyttämän vesimäärän mukaan. Muita vesihuoltolaitoksen perimiä maksuja voivat olla perusmaksu ja liittymismaksu. Liittymismaksun perusteena Nilsiän kaupungissa on rakennusluvan mukainen kokonaisala. Liittymismaksu peritään kaikilta uusilta liittyjiltä ja sen avulla katetaan vesihuoltoverkoston rakentamiskustannuksia. Muita vesihuoltolaitoksen perimiä maksuja ovat perusmaksu ja käyttömaksu. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY Perusmaksun perusteena Nisiän kaupungissa on rakennustyyppi ja rakennettava kokonaisala. Muita vesihuoltolaitoksen perimiä maksuja ovat käyttömaksu ja liittymismaksu. ELY-keskuksen määrittelemä alue, jolla viemäriverkoston rakentaminen ja jätevesien johtaminen kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle olisi perusteltua. Periaatteena on, että mikäli viemäriverkoston rakentamisesta aiheutuva kiinteistökohtainen kustannus on (kiinteistön kannalta) alle kiinteistökohtaisen järjestelmän kustannuksen, on viemärin rakentaminen alueelle perusteltua. Jätevesiviemäri, jonka kautta etäällä kunnan pääviemäriverkostosta olevien asutuskeskittymien jätevedet johdetaan kunnan pääviemäriverkostoon ja edelleen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Vesihuoltolaitoksen maksuluokat: käyttömaksu, perusmaksu ja liittymismaksu. Vesihuoltolain mukaan perus- ja liittymismaksut voivat kunnan eri osissa olla erisuuruisia. Maantieteellinen alue, jonka vesihuollosta vastaa lainsäädännön edellyttämällä tavalla kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi. Vesihuoltolaitos voi tarjota vesihuollon palveluita myös toiminta-alueen ulkopuolella. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella kiinteistöillä on liittymisvelvollisuus. Maantieteellinen alue, jolla viemäriverkoston rakentaminen ja jätevesien johtaminen kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle olisi perusteltua asutuksen, elinkeino- ja vapaaajantoiminnan määrän tai laadun tai ympäristötekijöiden vuoksi. Jätevesiviemäriverkostoon putkirikkojen ja vuotavien kaivojen kautta pääsevä sade- ja sulamisvesi, pohjavesi sekä kiinteistöiltä väärien liittymien kautta tulevat hulevedet. Vesijohtolinja, jota pitkin talousvettä johdetaan etäällä kunnan päävesijohtoverkostosta oleviin asutuskeskittymiin.

5 4(30) 1 JOHDANTO 1.1 Kehittämissuunnitelman tavoite Kunnilla on lainsäädännöllinen velvollisuus laatia ja pitää ajan tasalla vesihuollon kehittämissuunnitelma yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa (Vesihuoltolaki /119). Vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen tulee sovittaa yhteen kunnan maankäytön suunnittelun kanssa. Kehittämissuunnitelmaa laatiessaan kunnan tulee olla riittävässä yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Kehittämissuunnitelma ei ole sitova oikeusvaikutteiden asiakirja vaan tavoitteellinen suunnitelma, jossa esitetään alueen vesihuollon järjestämisen periaatteet. Kehittämissuunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen alueilla, joilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitettu yleistai asemakaava tai joilla yleis- tai asemakaavan laatiminen on vireillä sekä alueilla, joita koskevat ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :n nojalla annetut ympäristönsuojelumääräykset. Vesihuoltolain valvontaviranomaisina toimivat alueellinen ELY-keskus sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja terveydensuojeluviranomainen. Tämän Nilsiän kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman laadinnasta on vastannut työryhmä, jossa ovat olleet mukana Nilsiän kaupungin sekä Pohjois-Savon ELYkeskuksen edustajat. Työryhmän konsulttina on toiminut Pöyry Finland Oy. Suunnittelutyöryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: Janne Airaksinen Ari-Pekka Eskelinen Jukka Räsänen Pirkko Nevalainen Jarmo Siekkinen Reija Kolehmainen Tanja Asikainen Nilsiän kaupunki Nilsiän kaupunki Nilsiän kaupunki Nilsiän kaupunki ELY-keskus Pöyry Finland Oy Pöyry Finland Oy Tämän kehittämissuunnitelman yhteydessä on laadittu erillinen raportti koskien Siilinjärven, Nilsiän ja Maaningan kuntien välistä yhteistyötä sekä vesiosuuskuntien ja kuntien välistä yhteistyötä Vesihuollon järjestämisvastuu ja toiminta-alueet Jos suurehkon asukasjoukon tarve, terveydelliset syyt tai ympäristönsuojelulliset syyt edellyttävät, tulee kunnan huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi (Vesihuoltolaki 6, 119/2001). Vesihuoltolaitoksella ei vesihuoltolain mukaan ole velvoitteita toiminta-alueensa ulkopuolisten alueiden vesihuollon järjestämiseen. Vastuu kiinteistön vesihuollosta on tällöin kiinteistön omistajalla tai haltijalla. 1 Maaningan, Nilsiän ja Siilinjärven kunnat: Kuntien kuntarajat ylittävä yhteistyö sekä vesiosuuskuntien ja kuntien välinen yhteistyö, Pöyry Finland Oy, 2011.

6 5(30) Vesihuoltolaitos voi kuitenkin tarjota vesihuollon palveluita myös toiminta-alueen ulkopuolella. ELY-keskus voi velvoittaa kuntaa laajentamaan vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta tietyille alueille, joko asukkaiden hakemuksesta tai ilman sitä voimaan astuneessa ympäristönsuojelulain 3a luvussa säädetään talousjätevesien käsittelyvaatimuksista. Edellä mainittua lainkohtaa koskevan voimaantulosäännöksen mukaan, jos kiinteistön talousjätevesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, käsittelyvaatimuksia ei sovelleta sellaisen kiinteistön lain voimaan tullessa olemassa olevaan käyttökuntoiseen jätevesijärjestelmään, jonka kiinteistöllä vakituisesti asuva haltija tai haltijat ovat lain voimaan tullessa täyttäneet 68 vuotta. Erityisen vaikeassa elämäntilanteessa olevat, esimerkiksi työttömät ja pitkäaikaissairaat, voivat saada hakemuksesta vapautuksen puhdistusvaatimusten noudattamisesta. Vapautusta haetaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja se myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan. Jätevesijärjestelmän orgaanisen aineen, fosforin ja typen puhdistusvaatimukset ovat asetettu voimaan astuneessa valtioneuvoston asetuksessa 209/2011, joka kumosi asetuksen 542/2003. Ennen vuotta 2004 rakennettujen kiinteistöjen on täytettävä puhdistusvaatimukset vuoden 2016 maaliskuuhun mennessä. Kehittämissuunnitelman tavoitteena on esittää yleisellä tasolla ratkaisut, joilla turvataan kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa olevat vesihuoltorakenteet siten, että kuluttajille on toimitettavissa riittävästi terveydelliset vaatimukset täyttävää moitteetonta talousvettä, sekä ympäristönsuojelun kannalta asianmukaisesti toimiva viemäröinti. Kehittämissuunnitelmassa linjataan kunnan vesihuoltopalvelujen päämäärät, organisatoriset linjaukset sekä kehittämissuunnitelman kytkeytyminen muuhun suunnitteluun ja yhdyskuntarakenteen kehittymiseen 20 vuoden aikajänteellä. Lisäksi esitetään tavoitteellinen aikataulutavoite kaupungin eri osa-alueiden vesihuoltoverkostojen rakentamiselle. Suunnitelman päivitystarve tarkastetaan valtuustokausittain. Toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi. Lisäksi kunta on vastuussa vesihuollosta, mikäli terveydelliset tai ympäristölliset syyt niin edellyttävät. Tällöin kunnan on huolehdittava siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, laitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi. Toiminta-alueella olevilla kiinteistöillä on liittymisvelvollisuus vesihuoltolaitokseen. Vesihuoltolain (9 ) mukaan laitoksen on huolehdittava toiminta-alueensa vesihuollosta yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti. Näin ollen toiminta-alueella sijaitsevan kiinteistön omistaja voi lain nojalla vaatia kiinteistönsä liittämistä vesihuoltolaitoksen verkostoon siinä vaiheessa, kun alueen yhdyskuntakehitys edellyttää alueen vesihuoltopalveluiden järjestämistä vesihuoltolaitoksen palveluiden avulla. Liittymisoikeus ei näin ollen seuraa automaattisesti toiminta-aluepäätöksestä, vaan riippuu vesihuollon tarpeista sillä toiminta-alueen osalla, jolla kiinteistö sijaitsee.

7 6(30) Kaupungin tulee toiminta-aluepäätöksessään asettaa tavoitteellinen aikataulu alueen eri osien saattamiselle verkostojen piiriin. Tarkoituksena on, että toiminta-alueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajat ja haltijat voisivat arvioida, millä ajanjaksolla verkosto tai verkostot on tarkoitus ulottaa heidän kiinteistönsä läheisyyteen. Taajamat on valtioneuvoston asetuksen (VNA 888/2006) mukaan sisällytettävä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen piiriin saatettaviin alueisiin. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden määrittely tulee miettiä huolella, sillä vesihuoltolaitoksen on kyettävä toiminta-alueellaan huolehtimaan sille asetetuista velvollisuuksista. Asukasjoukon tarpeen lisäksi toiminta-alueita suunniteltaessa tulee vesihuoltolain mukaisesti huomioida myös ympäristölliset tekijät, kuten pohjavesialueet ja herkät vesistöalueet. ELY-keskus voi velvoittaa vesihuoltolaitoksen liittämään tällaisia alueita toiminta-alueeseensa. Nilsiän kaupungin toiminta-alue on päivitetty vuonna Vesiosuuskuntien toimintaalueita on päivitetty vaihtelevasti. Nilsiän kaupungin toiminta-alue on päivitetty vuonna Vesiosuuskuntien toimintaalueita on päivitetty vaihtelevasti. 2 SUUNNITTELUALUE 2.1 Suunnittelualue ja väestö Nilsiän kaupunki sijaitsee Pohjois-Savossa, noin 54 kilometrin päässä Kuopiosta koilliseen. Kunnan kokonaispinta-ala on 848 km², josta maanpinta-alaa on 710 km² ja vesistöä on 138 km². Nilsiän naapurikuntia ovat Siilinjärvi, Kuopio, Juankoski, Rautavaara ja Lapinlahti. Suunnittelualue kattaa koko Nilsiän kaupungin alueen. Väestöstä 55 % asuu kaupungin keskustaajamassa. Nilsiän kaupungin asukasluku v oli asukasta. Vuoden 2005 Pohjois-Savon liiton tilaston mukaan taajamassa on noin asuntoa ja haja-asutusalueella noin asuntoa. Rantaviivaa Nilsiällä on 650 km ja kesämökkejä noin (v.2005). Taulukossa 1 on esitetty kaupungin suurimmat työnantajat ja taulukossa 2 työpaikat toimialoittain. Taulukko 1. Suurimmat työnantajat v Suurimmat työnantajat Työntekijämäärä (hlö) Nilsiän kaupunki 185 Siiliset 90 Ruotsalainen Oy 80 TAHKOcom Oy 40 Tahko-Chalet Oy 40 OK PeeÄssä 40

8 7(30) Taulukko 2. Työpaikat toimialoittain (Tilastokeskus) Toimiala Määrä (%) Maa-, riista- ja metsätalous 22 Terveydenhuolto- ja sos. palvelut 15 Rahoitus- ja vakuutustoiminta + liike-elämän palvelut 13 Tukku- ja vähittäiskauppa 12 Rakentaminen 8 Liikenne 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 6 Muut palvelut 6 Koulutus 4 Julkinen hallinto ja maanpuolustus 4 Teollisuus 3 Nilsiän kaupunki kuuluu Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) alueeseen. ELY-keskus edistää vedenhankintaa ja -jakelua, viemäröintiä ja jätevesien käsittelyä antamalla asiantuntijaohjausta ja osallistumalla vesihuollon suunnitteluun yhteistyössä maakuntien liittojen, kuntien ja vesihuoltolaitosten kanssa. 2.2 Vesihuollon organisointi Kaupungin vesihuollosta vastaa Nilsiän kaupungin vesihuoltolaitos, joka toimii osana ympäristöosastoa. Laitosta johtaa vesihuoltopäällikkö. Vesihuoltolaitoksella on yhteensä 4 työntekijää. Kaupungin vesihuoltolaitoksen tehtävänä on laadukkaan talousveden hankinta ja jakelu kuluttajille, jäteveden vastaanotto ja puhdistus lupaehtojen mukaisesti sekä jätevesilietteen kompostointi tuoteturvallisuusmääräysten mukaiseksi viherrakentamiseen soveltuvaksi lopputuotteeksi. Vesihuoltolaitos ottaa vastaan ja käsittelee myös viemäriverkostoon liittymättömillä kiinteistöillä syntyvät sako- ja umpikaivolietteet. Vesihuoltolaitos rakentaa, ylläpitää ja saneeraa vesi- ja viemärijohtoverkostoa vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen opastaa, neuvoo ja valvoo rakennettuja kiinteistökohtaisia jätevesijärjestelyitä (YSL 21 ). Kunnan rakennusvalvontaviranomainen myöntää toimenpideluvan ja valvoo luvanmukaisen rakentamisen (vrt. MRA 62.1,1 ). Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella toimii 17 vesiosuuskuntaa tai yhtymää. Vesiosuuskunnat vastaavat haja-asutusalueilla käyttöveden jakelusta. Vesiosuuskunnat vastaavat osin myös jäteveden johtamisesta kaupungin jätevedenpuhdistamolle.

9 8(30) 2.3 Maankäyttö ja kaavoitus Koillis-Savon seutukaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Juankosken, Kaavin, Nilsiän, Rautavaaran, Tuusniemen ja Vehmersalmen alueille, joka on tullut alkaen voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena maakuntakaavana. Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on hyväksytty maakuntavaltuustossa Maakuntavaltuuston päätös on lähetetty Ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Vahvistusmenettely kestänee noin vuoden. Vahvistamispäätöksen jälkeen Koillis-Savon seutukaava kumoutuu. Maakuntakaavassa käsitellään esim. vedenottamoiden ja jäteveden puhdistamoiden sijaintiin liittyviä vesihuollon asioita. Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on laadittavana. Kaavatyön yhteydessä tehdään tarvittavia muutoksia ja lisäyksiä myös Kuopion seudun maakuntakaavaan. Yleiskaava on tietyille kunnan osille tai koko kunnan alueelle laadittu yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma. Nilsiän kaupungissa on voimassa seuraavat yleiskaavat: Keskustaajaman osayleiskaava 1984 Syvärin rantaosayleiskaava 1995 Petäjälammen osayleiskaava 2007 Tahkovuoren yleiskaava 2003 Vuotjärven rantayleiskaava 1994 Puntinjoen rantayleiskaava 1996 Pieksän järvien rantaosayleiskaava 2001 Juurusveden rantaosayleiskaava 2003 Keskustaajaman osayleiskaavan uudistaminen on meneillään. Tavoitteena on saada kaava hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2011 loppupuolella. Yleiskaavassa huomioitavat yhteiskunnan rakenteiden sijoittaminen ja ranta-alueiden rakentaminen ohjaavat vesihuollon verkostojen ja laitteiden suunnittelualueiden määrittämistä. Asemakaava on kaupungin rakentamista palveleva yksityiskohtainen kaava. Asemakaava määrittää tarkasti vesihuollon verkostojen tarvealueen ja tarvittaessa osoittaa alueet verkostojen ja niiden laitteiden sijoittamiseen. Nilsiässä on voimassa asemakaava seuraavilla alueilla: Nilsiän keskustaajaman asemakaava Tahkovuoren matkailualueen asemakaava Ranta-asemakaava on maanomistajan laatima/laadituttama kaava loma-asutusta varten vesistön rannalle. Ranta-asemakaava määrittää tarkasti vesihuollon verkostojen tarvealueen ja tarvittaessa osoittaa alueet verkostojen ja niiden laitteiden sijoittamiseen. Nilsiän kaupungin alueella on voimassa useita ranta-asemakaavoja.

10 9(30) 3 KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA 3.1 Vedenhankinta ja jakelu Pohjavesialueet ja vedenottamot Nilsiän kaupungin alueella on kolme vedenhankinnan kannalta tärkeää ja kaksi vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta (taulukko 3). Pohjavesialueiden kokonaisantoisuus on m 3 /d. Vuonna 2009 pohjavettä otettiin 929 m 3 /d. Taulukko 3. Nilsiän kaupungin luokitellut pohjavesialueet Pohjavesialue nro pinta-ala [km 2 ] muodostumis -alue [km 2 ] luokitus antoisuus [m 3 /d] käyttö v.2009 [m 3 /d] Kirkonkylä ,85 2,75 I Hietasalo ,36 0,85 II 698 Reittiönharju ,67 2,15 I Matoharju ,16 0,67 I 606 Valkeislamminkangas ,82 3,82 II Reittiönharjun ja Kirkonkylän pohjavesialueilla on pohjavedenottamot (taulukko 4), joista otetaan Nilsiän kaupungin alueella tarvittava talousvesi. Pohjavesialueiden kokonaisantoisuus on m 3 /d. Vedenottamot on liitetty keskitettyyn kaukovalvontaan. Taulukko 4. Kaupungin vesihuoltolaitoksen vedenottamot vuonna 2009 Reittiönharju Kangas Vesioikeuden lupa [m 3 /d] Kapasiteetti [m 3 /d] Keskimääräinen käyttö [m 3 /d] (v.2009) Reittiön vedenottamo Reittiön vedenottamo sijaitsee Nilsiän kaupungin Reittiönharjussa. Reittiön vedenottamon ja taajaman välisen runkovesijohdon yhteyteen on rakennettu ylävesisäiliö. Vedenottamon vesi alkaloidaan vesilaitoskalkilla ennen kulutukseen johtamista. Reittiön vedenottamon kokonaisantoisuus tehtyjen tutkimusten mukaan m 3 /d, joka on huomattavasti enemmän kuin nykyinen ottamislupa m 3 /d. Vedenottamon käyttö on 385 m 3 /d (v. 2009).

11 Kankaan vedenottamo PÖYRY FINLAND OY 10(30) Kankaan vedenottamo sijaitsee keskustaajamassa ja se toimii taajaman vedenottamona. Lisäksi Kankaan vedenottamosta on lisäsyöttö ruuhka-aikoina Tahkolle. Keskustaajamassa sijaitsee ylävesisäiliö. Kankaan ottamoalueen antoisuus on tutkimusten mukaan m 3 /d. Nykyinen käyttö on 544 m 3 /d (v. 2009). Vedenottamon vesi alkaloidaan vesilaitoskalkilla ennen kulutukseen johtamista Sammutusvesi Vuonna 2011 vahvistettu pelastuslaki edellyttää, että pelastuslaitos laatii sammutusvesisuunnitelman yhdessä pelastustoimen alueen kuntien ja alueella toimivien vesihuoltolaitosten kanssa. Sammutusveden toimittamisesta ei ole säädetty voimassa olevassa vesihuoltolaissa (119/2001). Uutta nykyisessä pelastuslaissa on se, että siinä on säädetty paitsi suunnitelmasta myös eri osapuolten velvollisuuksista. Aikaisemmin sammutusveden järjestäminen pelastustoimen tarpeisiin oli määritelty pelkästään kunnan vastuulla olevaksi tehtäväksi. Sammutusvesisuunnitelman laatimiseksi on valmistunut opas. Se on laadittu Kuntaliiton johdolla yhteistyössä vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen, sisäasiainministeriön pelastusosaston, pelastuslaitosten, maa- ja metsätalousministeriön vesitalousyksikön ja vesihuoltolaitosten edustajien kanssa. Lainsäädäntö korostaa osapuolten yhteistoimintaa Pohjavesialueiden riskit Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry on laatimassa pohjavesien suojelusuunnitelmia Nilsiän kaupungin alueella sijaitseville pohjavesialueille. Suojelusuunnitelmat valmistuvat vuoden 2011 loppuun mennessä Jatkotoimenpiteet vedenottamoiden alueella Vedenottoalueiden suojelu toteutetaan käytännössä kaavamääräyksillä, lupamääräyksillä, ympäristönsuojelumääräyksillä sekä hoito- ja käyttösuunnitelmien ja pohjavesien suojelusuunnitelmien avulla. Em. määräyksillä ja ohjeilla on alueen käyttöä ohjattava siten, että pohjaveden merkittävää pilaantumisvaaraa aiheuttavia toimintoja ei sallita alueella ja vähäistä haittaa aiheuttaville toiminnoille asetetaan sellaiset toimintaehdot, että riski minimoituu Erityistilanteisiin varautuminen Vesihuoltolakiin on tulossa sekä vesihuoltolaitosta että kuntaa koskeva velvoite vesihuollon erityistilanteisiin varautumisesta. Vesihuoltolaitoksen on lain mukaan laadittava ja pidettävä ajan tasalla yhteistyössä kaupungin valvontaviranomaisten ja pelastusviranomaisten sekä muiden samaan verkostoon liitettyjen vesihuoltolaitosten kanssa suunnitelma erityistilanteisiin varautumisesta. Kunnan tulee suunnitella toimenpiteet, joita tarvitaan vesihuollon turvaamiseksi erityistilanteissa vesihuoltolaitosten verkostojen ulkopuolella.

12 11(30) Vesijohtoverkosto, liittymisasteet ja vedenkulutus Vesijohtoverkostossa on yksi ylävesisäiliö Nilsiän keskustassa sekä yksi ylävesisäiliö Reittiön linjassa Pieni-Tarpisen lähellä. Reittiön ylävesisäiliön yhteydessä on UVdesinfiointilaitteet. Vuonna 2009 vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkon pituus oli 123,5 km, josta muoviputkia oli 110,5 km ja rautaputkia 13 km. Vuonna 2010 vesijohtoverkoston vuotovesimäärä oli noin 15 %. Taulukossa 5 on esitetty verkoston saneerausinvestoinnit vuosina Taulukko 5. Verkoston saneerausinvestoinnit v Saneeratut vesijohdot [m] Kustannukset [ ] Kaupungin toiminta-alueella vesijohtoverkoston liittyjämäärä on Toimintaalueella olevissa vesijohtoverkostoon liittymättömissä kiinteistöissä asukkaita on 20. Taulukossa 6 on esitetty kaupungin toiminta-alueella ja vesiosuuskuntien alueella vesijohtoverkostoon liittyneiden henkilöiden lukumäärät. Vesijohtoverkoston liittymisprosentti (kunta + vesiosuuskunnat) Nilsiän kaupungin alueella on noin 86 %. Taulukko 6. Kaupungin ja vesiosuuskuntien toiminta-alueiden vesijohtoverkoston liittyjämäärät Vesijohtoverkoston liittyjämäärä [hlö] Nilsiän kaupunki Vesiosuuskunnat Yhteensä Ennusteet Vesilaitoksen toimittaman talousveden määrä oli vuonna 2009 yhteensä m 3. Osuuskunnille toimitettiin vettä m 3. Kulutustyypin mukaan jaoteltu vesimäärä oli seuraava: kotitaloudet m 3, vesimäärästä 39 % muu teollisuus m 3, vesimäärästä 2 % maatalous 950 m 3, vesimäärästä 0,3 % muu laskutettu vesi m 3, vesimäärästä 2 % laskuttamaton vesi m 3, vesimäärästä 17 % sairaalat m 3, vesimäärästä 0,8 % matkailu m 3, vesimäärästä 27 % Talousveden laatu Nilsiän kaupungin verkostoissa on ollut pääosin hyvä ja verkostovesi on täyttänyt STM:n talousvedelle asettamat laatuvaatimukset. Väestömääräennusteen mukaan Nilsiän kaupungin väestö kasvaa muutamalla sadalla asukkaalla vuoteen 2030 mennessä (Lähde: Nilsiän kaupunki). Samaan aikaan hajaasutusalueiden asukkaita tullee jonkin verran verkoston piiriin. Liittyjämäärän on

13 12(30) ennustettu kasvavan samassa suhteessa matkailualueen laajenemisen ja väestömäärän kehityksen kanssa. Liittyjämäärä ei sisällä vesiosuuskuntien liittyjämääriä. Tahkolla on nykyisin noin 8500 vuodepaikkaa. Vesihuoltolaitoksen tarvitseman raakaveden määrä kasvaa noin 60 % tarkastelujaksolla (taulukko 7, kuvaaja 1). Taulukko 7. Laskutetun talousvesimäärän ennuste vuosille 2015, 2020, 2025 ja Asukasmäärä (hlö) Liittyjämäärä (hlö) Laskutettu vesimäärä (m 3 /d) Matkailun vuodepaikkojen määrä (kpl) Vesimäärä (m 3 /d) Vesimäärä [m3/d] Kaupunki Matkailu Vuosi Kuva 1. Talousvesimääräennuste vuosille 2015, 2020, 2025 ja 2030 [m 3 /d]. 3.2 Viemäröinti ja jätevedenkäsittely Jätevesiviemäriverkosto ja liittymisasteet Vuonna 2009 vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston pituus oli 99,7 km, josta muoviputkia oli. 84 km ja betoniputkia 15,7 km. Keskustan ja Tahkon asukkaat kuuluvat jätevesiverkoston piiriin. Taajaman jätevedet johdetaan noin 3,5 kilometrin pituisella yhdysviemärillä kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Tahkon jätevedet johdetaan 2 kilometrin pituisella yhdysviemärillä puhdistamolle. Taajaman alueella on 11 pumppaamoa ja Tahkovuorella 25. Vuonna 2010 jätevesiverkoston vuotovesimäärä oli noin 25 %. Taulukossa 8 on esitetty viemäriverkoston saneerausinvestoinnit vuosina

14 13(30) Taulukko 8. Viemäriverkoston saneerausinvestoinnit v Saneeratut jätevesiviemärit [m] Kustannukset [ ] Kaupungin toiminta-alueella viemäriverkoston liittyjämäärä on 2 950, joista Tahkovuoren alueella on noin 200. Toiminta-alueella on viemäriverkostoon liittymättömiä henkilöitä 20. Taulukossa 9 on esitetty kaupungin toiminta-alueella ja vesiosuuskuntien alueella jätevesiverkostoon liittyneiden henkilöiden lukumäärät. Jätevesiverkoston liittymisaste (kaupunki + vesiosuuskunnat) Nilsiän kaupungin alueella on noin 47 %. Taulukko 9. Kaupungin ja vesiosuuskuntien toiminta-alueiden jätevesiverkoston liittyjämäärät v Jätevesiverkoston liittyjämäärä [hlö] Nilsiän kaupunki Vesiosuuskunnat 88 Yhteensä Jätevedenkäsittely Nilsiän kaupungin jätevedenpuhdistamo sijaitsee Nilsiän taajaman ja Tahkon matkailualueen välissä. Jätevedenpuhdistamoon johdetaan n vakituisen asukkaan sekä sesonkiaikoina lisäksi noin 8500 majoittujan asumisjätevedet. Tahkon matkailukeskuksessa syntyvät jätevesimäärät vaihtelevat paljon kausiluonteisesti. Laitos on valmistunut vuonna 1988 ja viimeisin saneeraus valmistui vuonna Laitos on 2-linjainen rinnakkaissaostuksella toimiva aktiivilietelaitos. Käsittelyprosessissa jätevedestä poistetaan lupaehtojen mukaisesti fosfori, biologisesti hajoava aines ja ammoniumtyppi. Käsitellyt jätevedet puretaan Syväriin puhdistamon edustalle. Puhdistusprosessissa käytetyt kemikaalit ovat ferrosulfaatti, kalkki ja lietteen käsittelyssä polymeeri. Jätevesiliete käsitellään laitoksella lingolla ennen aumakompostointia. Käsiteltyä lietettä kompostoidaan vuosittain n m 3 maanparannukseen sopivaksi kompostimullaksi. Lietteeseen sekoitetaan turvetta. Valmista kompostimultaa syntyy n m 3 /v. Evira on myöntänyt kaupungille laitoshyväksynnän orgaanisen maanparannusaineen valmistamiseksi. Puhdistamon nykyiset mitoitusarvot ovat seuraavat: AVL = Qkeskim max = m 3 /d BHK 7 = 750 kg/d kiintoaine 856 kg/d typpi 160 kg/d fosfori 27 kg/d Jätevedenpuhdistamo ja kaikki pumppaamot ovat kaukovalvonnassa.

15 3.2.3 Ennusteet PÖYRY FINLAND OY 14(30) Vuonna 2009 puhdistamolle johdettu vesimäärä oli m 3, eli keskimäärin 835 m 3 /d. Jätevesimäärä on kasvanut vuosittain 4-8 %. Puhdistamolla on sako- ja umpikaivolietteen vastaanotto. Puhdistamo on saavuttanut sille myönnetyssä ympäristölupapäätöksessä nro 32/00/3 asetetut puhdistusvaatimukset hyvin. Nilsiän kaupunki on jättänyt uuden ympäristölupahakemuksen lupamääräysten tarkistamiseksi AVI:lle Jätevesimäärän ennustetaan kasvavan n. 60 % vuoteen 2030 mennessä. Liittyjämäärän on ennustettu kasvavan samassa suhteessa matkailualueen laajenemisen ja väestömäärän kehityksen kanssa. Liittyjämäärä ei sisällä vesiosuuskuntien liittyjämääriä. Jätevesimäärän kasvuun on varauduttava matkailun laajentumisen ja haja-asutusalueiden lisääntyvän viemäröinnin myötä (taulukko 10, kuvaaja 2). Taulukko 10. Laskutetun jätevesimäärän ennuste vuosille 2015, 2020, 2025 ja Asukasmäärä (hlö) Liittyjämäärä (hlö) Laskutettu jätevesimäärä (m 3 /d) Vuodepaikkojen määrä (matkailu) (kpl) Jätevesimäärä (m 3 /d) Laskutettu jätevesimäärä [m3/d] Kaupunki Matkailu Vuosi 3.3 Hulevedet Kuva 2. Viemärijätevesimääräennuste vuosille 2015, 2020, 2025 ja 2030 [m 3 /d]. Hulevesiä ovat kaduilta, pihoilta ja katoilta valuvat sade- ja sulamisvedet. Myös kiinteistöjen kuivatusvedet voidaan johtaa hulevesiviemäriin. Hulevesiä ei saa johtaa

16 15(30) jätevesiviemäriin kuormittamaan jätevedenpuhdistamoa. Käytännössä niin on tehty aikaisemmin, joko tietämättömyyden tai hulevesiverkoston puuttumisen vuoksi. Hulevesiverkostoa on ainoastaan taajamassa. Nykyisen vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitos vastaa hulevesien poisjohtamisesta ja käsittelystä toiminta-alueellaan. Tästä palvelusta laitos voi periä asiakkailtaan maksua. Hulevesiviemärin toiminta-alueella sijaitsevan kiinteistön tulee liittyä hulevesiverkostoon, ellei kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ole kiinteistöä tästä velvoitteesta erikseen vapauttanut. Rakennettaville ja saneerattaville kaduille tulee suunnitella hulevesiverkosto tai hulevesien johtaminen ojapainantein, jotta hulevesien hallittu poisjohtaminen mahdollistuu. Hulevesiverkoston purkupaikka tulee valita siten, että epäpuhtaudet ja ravinteet eivät kulje suoraan purkualueen vesistöön. Esim. luonnollisilla tai rakennetuilla kosteikoilla voidaan ehkäistä haittavaikutusten leviämistä vesistöön. Laissa (620/2010) ja asetuksessa (659/2010) tulvariskien hallinnasta on säädetty tulvariskien hallinnan suunnittelusta merkittäville tulvariskialueille. Lain mukaan rakennettujen alueiden hulevesien hallinnan riskien arviointi ja siihen liittyvä suunnittelu tulee pakolliseksi vuonna Merkittäville tulvariskialueille laaditaan tulvariskien hallintasuunnitelmat. Hulevesitulvien osalta suunnitteluvastuu on kunnalla. Hulevesitulvien osalta kunta vastaa tulvariskien hallintasuunnittelutyön organisoinnista ja vastaa mahdollisen suunnitelman laatimisesta sekä hyväksyy tulvariskien hallintasuunnitelman. Laki edellyttää, että kaikki kunnat suorittavat hulevesitulvien tulvariskien alustavan arvioinnin ja nimeävät mahdolliset merkittävät tulvariskialueet Alustava arviointi suoritetaan lähinnä olemassa olevien tietojen perusteella. Jos alustavan arvioinnin perusteella kunta toteaa, että alueella on merkittävä tulvariski, kunta nimeää alueen merkittäväksi tulvariskialueeksi. Näille alueille on laadittava tulvakartat mennessä ja tulvariskien hallintasuunnitelmat mennessä. Lain tarkoittama tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen koskee nimenomaan merkittäviä tulvia. Muunlaisia tulvia lain suunnittelujärjestelmä ei koske. Tavanomaisempiin tulviin varautuminen liittyy kunnan eri sektoreiden normaaliin toimintaan. Hulevesien hallinnan suunnitteluun liittyvää asiantuntija-apua antaa ELYkeskus. Tulvariskien alustava arviointi, merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen, tulvavaaraja tulvariskikartat sekä tulvariskien hallintasuunnitelmat tarkistetaan tarpeellisin osin kuuden vuoden välein (20 ). MMM:n asettama vesihuoltolain tarkistamistyöryhmä on ehdottanut loppuraportissaan v hulevesien osalta seuraavaa: Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien viemäröinti tulisi erottaa vesihuoltolain mukaisesta vesihuollosta, ja maankäyttö- ja rakennuslaissa kunnalle tulisi säätää velvollisuus huolehtia hulevesien hallinnasta asemakaava-alueilla. Vesihuoltolaitos siis vastaisi hulevesien viemäröinnistä toimintaaluepäätöksen ja vesihuoltolain mukaisesti, kun taas kokonaisvastuu hulevesien hallinnasta ja maanpäällisten rakenteiden suunnittelusta ja toteuttamisesta olisi kunnalla. Vesihuoltolaitoksille tulisi oikeus saada kunnalta kustannuksia vastaava korvaus yleisten alueiden hulevesien viemäröinnistä silloin kun laitos tästä huolehtii.

17 16(30) 4 VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTA 4.1 Nilsiän vesiosuuskunnat Nilsiän kaupungin alueella toimii 17 vesiosuuskuntaa tai -yhtymää. Vuotjärven, Vellikankaan, Pöljän ja Pieksänkosken vesiosuuskunnilla on omat vedenottamonsa (taulukko 11). Alaranta-Alasiikajärven, Selkälänniemen ja Nousionmäen-Pelonniemen vesiosuuskunnat ostavat käyttöveden Juankosken kaupungin verkostosta. Kangaslahden vesiosuuskunta ostaa vetensä Rautavaaran kunnalta ja Lukkarilan vesiosuuskunta Varpaisjärven kunnalta. Muut vesiosuuskunnat ostavat vetensä Nilsiän kaupungin vesihuoltolaitokselta. Kaupungin viemäriverkostoon on liittynyt Leväniemen ja Valkeiskylän vesiosuuskunnat. Taulukossa 12 on esitetty Nilsiän kaupungin alueella toimivat vesiosuuskunnat. Taulukko 11. Nilsiän kaupungin vesiosuuskuntien vesilaitosten tietoja Pöljän Vellikankaan Pieksänkosken Vuotjärven vok vok vok lähdevok Vesioikeuden lupa [m 3 /d] Kapasiteetti [m 3 /d] Keskimääräinen käyttö [m 3 /d] (v.2009)

18 17(30) Taulukko 12. Nilsiän kaupungin alueella toimivat vesiosuuskunnat vuonna 2009 Vesijohdon liittyjämäärä (hlö) Vesijohdon liittyjämäärä (kiinteistöt)* Viemärin liittyjämäärä (hlö) Viemärin liittyjämäärä (kiinteistöt)* Laskutettu vesimäärä (m 3 /a) Laskutettu jätevesimäärä (m 3 /a) Verkosto vesijohto (km) Verkosto viemäri (km) Vedenottokohde Vuotjärven vesiosuuskunta Juankoski toiminta-alue Nilsiä toiminta-alue oma vedenottamo, Vellikankaan vok:n ja Nilsiän kaupungin vesihuoltolaitos Pieksänkosken vesiosuuskunta Juankoski, toiminta-alue Kuopio, toiminta-alue Nilsiä, toiminta-alue Siilinjärvi, toiminta-alue Pieksänkosken lähdevesiosuuskunta Nilsiän ja Juankosken kaupunkien vesihuoltolaitos oma lähdevedenottamo Vellikankaan vesiosuuskunta oma vedenottamo Alaranta-Alasiikajärven vesiosuuskunta oma vedenottamo Valkeiskylän vesiosuuskunta Nilsiän kaupungin vesihuoltolaitos Lukkarilanseudun vesiosuuskunta Pöljän vesiosuuskunta Nilsiä, toiminta-alue Siilinjärvi, toiminta-alue Lapinlahden kunnan vesihuoltolaitos oma vedenottamo, Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitos

19 18(30) Vesijohdon liittyjämäärä (hlö) Vesijohdon liittyjämäärä (kiinteistöt)* Viemärin liittyjämäärä (hlö) Viemärin liittyjämäärä (kiinteistöt)* Laskutettu vesimäärä (m3/a) Laskutettu jätevesimäärä (m3/a) Pajuniemen Vesi Ay Verkosto vesijohto (km) Kangaslahden vesiosuuskunta Leväniemen vesiosuuskunta ,7 5,7 Selkälänniemen vesihuoltoyhtymä Murtomäen yhtymä Purolan yhtymä Tiirinniemen Vesihuolto Oy Nousionmäen-Pelonniemen vesiosuuskunta Keskisen Vesihuoltoyhtymä ,5 Verkosto viemäri (km) Vedenottokohde Nilsiän kaupungin vesihuoltolaitos Rautavaaran kunnan vesihuoltolaitos Nilsiän kaupungin vesihuoltolaitos oma vedenottamo Nilsiän kaupungin vesihuoltolaitos Nilsiän kaupungin vesihuoltolaitos Nilsiän kaupungin vesihuoltolaitos Juankosken kaupungin vesihuoltolaitos Nilsiän kaupungin vesihuoltolaitos *Kiinteistömäärien jakajana on käytetty lukua 2,5

20 19(30) Vuotjärven vesiosuuskunta Vuotjärven vesiosuuskunta on perustettu vuonna 1991 ja se toimittaa asiakkailleen talousvettä. Osuuskunnan toiminta-alue on Nilsiän ja Juankosken kaupunkien alueella. Osuuskunnan vesijohtoverkostoon liittymättömiä henkilöitä toiminta-alueella on 50. Vuotjärven vesiosuuskunnan Mustalahden vedenottamo sijaitsee Matoharjun pohjavesialueella. Vedenottamon vesi otetaan kuilukaivosta ja johdetaan soodaalkaloinnin jälkeen kulutukseen sekä 150 m 3 :n ylävesisäiliöön. Verkostoon kuuluu lisäksi paineenkorotusasema, joka sijaitsee Sydänmaassa. Laitoksen keskimääräinen vedenkulutus vaihtelee välillä m 3 /d. Vedenottamon tuotto ei yksin riitä vesiosuuskunnan tarpeisiin vaan vettä johdetaan tarpeen mukaan osuuskunnan verkostoon Vellikankaan vesiosuuskunnan ja kaupungin verkostoista. Vuonna 2009 vettä johdettiin Vuotjärven vesiosuuskunnan verkostosta Pieksänkosken vesiosuuskunnan verkostoon noin m 3. Kulutustyypin mukaan jaoteltu vesimäärä oli seuraava: kotitaloudet m 3, vesimäärästä 45 % muu teollisuus m 3, vesimäärästä 2,6 % maatalous m 3, vesimäärästä 31 % matkailu m 3, vesimäärästä 4,5 % Osuuskunnan asiakkailta perimät v olivat seuraavat: liittymismaksu (omakotitalo) perusmaksu vedestä (omakotitalo) 50 /v mittarimaksu vedestä (omakotitalo) 200 /v käyttömaksu vedestä 0,50 /m 3 Pieksänkosken vesiosuuskunta Pieksänkosken vesiosuuskunta on perustettu vuonna Vesiosuuskunnan alueelle on rakennettu vesijohtoverkostoa. Osuuskunnan toiminta-alue on pääasiassa Nilsiän kaupungin alueella, mutta osuuskunnan verkostoa on myös Siilinjärven ja Maaningan kuntien sekä Juankosken kaupungin alueilla. Osuuskunta ostaa vetensä pääasiassa Nilsiän ja Juankosken kaupunkien vesihuoltolaitoksilta. Verkostoon kuuluu 100 m 3 :n ylävesisäiliö sekä paineenkorotusasemat Pieksällä, Saramäessä, Piekkäälänmäellä ja Kinahmissa. Vesijohtoverkoston toiminta-alueella on liittymättömiä asukkaita 320. Kulutustyypin mukaan jaoteltu vesimäärä oli seuraava: kotitaloudet m 3, vesimäärästä 26 % muu teollisuus 500 m 3, vesimäärästä 0,6 % maatalous m 3, vesimäärästä 69 % muu laskutettu vesi m 3, vesimäärästä 2,6 % matkailu m 3, vesimäärästä 3 %

21 20(30) Osuuskunnan asiakkailta perimät v olivat seuraavat: Vesijohto: liittymismaksu (omakotitalo) euroa perusmaksu vedestä(omakotitalo) 100 euroa/v liittymismaksu (kerrostalo) euroa perusmaksu vedestä(kerrostalo) 100 euroa/v käyttömaksu vedestä 0,67 euroa/m 3 Pieksänkosken lähdevesiosuuskunta Pieksänkosken lähdevesiosuuskunta on perustettu vuonna 1994 ja se toimittaa asiakkailleen talousvettä. Osuuskunnalla on oma lähdevedenottamo. Osuuskunnan toiminta-alue on Nilsiän kaupungin alueella. Vesiosuuskunnan verkosto on mitoitettu nykyisen liittyjämäärän mukaan eikä verkostoon ole mahdollista ottaa uusia liittyjiä. Osuuskunnan asiakkailta perimät maksut v olivat seuraavat: perusmaksu vedestä (omakotitalo) 25 /v käyttömaksu vedestä 0,50 /m 3 Vellikankaan vesiosuuskunta Vellikankaan vesiosuuskunta on perustettu vuonna 1983 ja se toimittaa asiakkailleen talousvettä. Osuuskunnan toiminta-alue on Rautavaaran, Juankosken, Nilsiän ja Lapinlahden alueilla. Vellikankaan vesiosuuskunnan vedenottamo sijaitsee Rautavaaran kunnan puolella. Verkostoon kuuluu vedenottamon lisäksi 170 m 3 :n alavesisäiliö ja 7 paineenkorotusasemaa. Laitoksen keskimääräinen vedenkulutus vuonna 2009 oli 340 m 3 /d. Osuuskunnan asiakkailta perimät maksut v olivat seuraavat: liittymismaksu (omakotitalo) perusmaksu vedestä (omakotitalo) 25,25 /v käyttömaksu vedestä 0,25 /m 3 Vellikankaan vesiosuuskunnan liittymismaksussa on korotuspaineita. Alaranta-Ala-Siikajärven vesiosuuskunta Alaranta-Ala-Siikajärven vesiosuuskunnan toiminta-alue on Juankosken ja Nilsiän kaupunkien alueilla. Vesiosuuskunta ottaa käyttövetensä Juankosken kaupungin puolella sijaitsevasta Säyneisen vedenottamosta. Vesiosuuskunnan toiminta Nilsiän kaupungin puolella on melko pientä. Säyneisen vedenottamon ottolupa on 300 m 3 /d. Vuonna 2009 vedenottamolta pumpattiin vettä vesijohtoverkostoon 150 m 3 /d, josta Alaranta-Ala-Siikajärven vesiosuuskunnan keskimääräinen vedenkulutus oli 60 m 3 /d.

22 21(30) Valkeiskylän vesiosuuskunta Valkeiskylän vesiosuuskunta on perustettu vuonna 1994 ja se toimittaa asiakkailleen talousvettä. Osuuskunnan toiminta-alue on Nilsiän kaupungin alueella. Vesiosuuskunnan toiminta-alueella liittymättömiä henkilöitä on 6. Kulutustyypin mukaan jaoteltu vesimäärä oli seuraava: kotitaloudet m 3, vesimäärästä 61 % maatalous m 3, vesimäärästä 39 % laskuttamaton vesi 7 m 3 Osuuskunnan asiakkailta perimät maksut v olivat seuraavat: Vesijohto: liittymismaksu (omakotitalo) euroa käyttömaksu vedestä 1,75 euroa/m 3 Lukkarilanseudun vesiosuuskunta Lukkarilanseudun vesiosuuskunta on perustettu vuonna 1989 ja se toimittaa asiakkailleen talousvettä. Osuuskunnan toiminta-alue on Siilinjärven, Nilsiän ja Lapinlahden alueilla, mutta se toimii pääasiassa Lapinlahden kunnan alueella ja ostaa käyttövetensä Lapinlahden kunnalta Karjalaisenmäen vedenottamosta. Vuonna 2009 vedenkulutus oli keskimäärin 110 m 3 /d. Osuuskunnan asiakkailta perimät maksut v olivat seuraavat: liittymismaksu (omakotitalo) n käyttömaksu vedestä 0,88 /m 3 Pöljän vesiosuuskunta Pöljän vesiosuuskunta on perustettu vuonna Pöljän vesiosuuskunnan alueelle on rakennettu sekä vesijohto- että jätevesiviemäriverkostoa. Osuuskunnan toiminta-alue on Siilinjärven kunnan ja Nilsiän kaupungin alueilla. Pöljän osuuskunnan verkosto on liitetty Siilinjärven kunnan verkostoon kirkonkylässä yhteyden toimiessa varavesilähteenä. Kirkonkylän ja Pöljän vesiosuuskunnan verkostojen liittymäkohdassa on paineenkorotus. Pöljän vesiosuuskunnan vedenottamon ottolupa on 500 m 3 /d. Veden käsittelynä on alkalointi raskassoodalla. Vedenottamolle on tehty vuonna 1987 suoja-aluesuunnitelma, jota ei ole vahvistettu. Vedenottamolla on kloorausvalmius. Vedenkulutus oli noin 300 m 3 /d (tiedot vuodelta 2009). Kulutustyypin mukaan jaoteltu vesimäärä oli seuraava: kotitaloudet m 3, vesimäärästä 75,5 % maatalous m 3, vesimäärästä 26 % laskuttamaton vesi m 3, vesimäärästä 7 %

23 22(30) Osuuskunta myi v vettä Pieksänkosken vesiosuuskunnalle, Ylä-Savon Vedelle ja Nilsiän kaupungille yhteensä m 3 ja osti vettä Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitokselta vettä m 3. Osuuskunnan asiakkailta perimät maksut v olivat seuraavat: Vesijohto: liittymismaksu (omakotitalo) euroa perusmaksu vedestä (omakotitalo) 64 euroa/v käyttömaksu vedestä 0,91 euroa/m 3 Viemäri: liittymismaksu (omakotitalo) euroa perusmaksu jätevedestä (omakotitalo) 70 euroa/v käyttömaksu jätevedestä 2,44 euroa/m 3 Keskisen vesihuoltoyhtymä Keskisen vesihuoltoyhtymä on perustettu vuonna 1981 ja se toimittaa asiakkailleen talousvettä. Vesihuoltoyhtymä ostaa vetensä Nilsiän kaupungin vesihuoltolaitokselta. Osuuskunnan toiminta-alue on Nilsiän kaupungin alueella. Osuuskunnan jäsenet ovat tehneet liittymissopimuksen Nilsiän kaupungin kanssa ja maksavat laskunsa suoraan kunnan vesihuoltolaitokselle. Pajuniemen Vesi Ay Pajuniemen Vesi Ay toimittaa asiakkailleen talousvettä ja se ostaa vetensä Nilsiän kaupungin vesihuoltolaitokselta. Osuuskunnan toiminta-alue on Nilsiän kaupungin alueella. Kangaslahden vesiosuuskunta Kangaslahden vesiosuuskunta on perustettu vuonna Vesiosuuskunnan alueelle on rakennettu vesijohtoverkostoa. Osuuskunnan toiminta-alue on Rautavaaran ja Nilsiän alueilla. Osuuskunta ostaa vetensä Rautavaaran kunnan vesihuoltolaitokselta. Vesiosuuskunnan liittyjämäärä on noin 150 henkilöä. Osuuskunnan asiakkailta perimät maksut v olivat seuraavat: Vesijohto: liittymismaksu (omakotitalo) euroa perusmaksu vedestä (omakotitalo) 20 euroa/v käyttömaksu vedestä 0,27 euroa/m 3

24 23(30) Leväniemen vesiosuuskunta Leväniemen vesiosuuskunnan alueelle on rakennettu sekä vesijohto- että jätevesiviemäriverkostoa. Osuuskunnan toiminta-alue on Nilsiän kaupungin alueella. Osuuskunnan asiakkailta perimät maksut v olivat seuraavat: Vesijohto: liittymismaksu (omakotitalo) euroa perusmaksu vedestä (omakotitalo) 35 euroa/v käyttömaksu vedestä 1,54 euroa/m 3 Viemäri: liittymismaksu (omakotitalo) euroa perusmaksu jätevedestä (omakotitalo) 35 euroa/v käyttömaksu jätevedestä 2,40 euroa/m 3 Selkälänniemen vesihuoltoyhtymä Selkälänniemen vesihuoltoyhtymä toimittaa asiakkailleen talousvettä. Osuuskunnan toiminta-alue on Juankosken ja Nilsiän alueilla. Vesiosuuskunnalla on oma vedenottamo. Murtomäen yhtymä Murtomäen yhtymä toimittaa asiakkailleen talousvettä. Osuuskunnan toiminta-alue on Nilsiän kaupungin alueella. Osuuskunta ostaa vetensä Nilsiän kaupungin vesihuoltolaitokselta. Purolan yhtymä Purolan yhtymä toimittaa asiakkailleen talousvettä. Osuuskunnan toiminta-alue on Nilsiän kaupungin Ruokoiskylän alueella. Osuuskunta ostaa vetensä Nilsiän kaupungin vesihuoltolaitokselta. Tiirinniemen Vesihuolto Oy Tiirinniemen Vesihuolto Oy on perustettu vuonna 2007 ja se toimii Tiirin Golfin alueella. Yhtiö omistaa ja ylläpitää vesi- ja viemäriverkostoa, johon liittyneet ovat suoraan Nilsiän vesihuoltolaitoksen asiakkaita. Osuuskunnan asiakkailta perimät maksut (talousvesi ja jätevesi) v olivat seuraavat: liittymismaksu (omakotitalo) (alv. 0 %) perusmaksu vedestä (omakotitalo) 150 /v (alv. 0 %) Nilsiän kaupungin vesihuoltolaitos perii käyttömaksun kulutuksen mukaisesti.

25 24(30) Nousionmäen-Pelonnniemen vesiosuuskunta Kinnulanniemen vesihuolto-osuuskunta on rekisteröity vuonna 1992 ja se toimittaa asiakkailleen talousvettä. Vesiosuuskunta sijaitsee Tahkon vesireitin länsipuolella. Vesiosuuskunta ostaa käyttövetensä Juankosken kaupungin verkostosta Jätevedenkäsittely Vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen toiminta-alueiden ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesienkäsittelyyn vaihtoehtoja ovat: kiinteistökohtainen puhdistamo (pien- tai maapuhdistamo) kuiva-/kompostikäymälä ja maa- tai pienpuhdistamo harmaille vesille umpisäiliö muutaman kiinteistön yhteinen puhdistamo (pien- tai maapuhdistamo) Kunkin kiinteistön omistaja voi valita haluamansa jätevesien käsittelymenetelmän. Kaikissa tapauksissa toteutettava menetelmä edellyttää suunnittelua, jotta sopivuus kiinteistölle voidaan varmistaa. Kaikki em. menetelmät edellyttävät määräajoin toiminnan tarkastamista ja huoltamista. Rakentamiskustannukset riippuvat mm. kiinteistön ja tontin olosuhteista. Keskimäärin kustannukset vaihtelevat välillä euroon. Taloudellisuusvertailussa on huomioitava rakentamiskustannusten lisäksi pitkän ajan käyttökustannukset. Nilsiän kaupungin kiinteistöillä, jotka eivät ole liittyneet kaupungin viemäriverkostoon, on useimmiten käytössä sakokaivot. Uudemmissa kiinteistöissä on pääosin käytössä tehokkaampia käsittelyjärjestelmiä. Jatkossa jätevesien käsittely pelkästään saostuskaivoissa ei enää ole riittävä menetelmä. Jätevesiasetuksessa 209/2011 on asetettu puhdistusvaatimukset jätevesille seuraavasti: orgaaninen aines 80 % fosfori 70 % typpi 30 % Jätevesiasetus määrittää lisäksi, että kiinteistöllä on oltava: selvitys käytössä olevasta jätevesijärjestelmästä järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet suunnitelma jätevesijärjestelmästä, (uudet kiinteistöt ja vanhojen järjestelmien tehostaminen) Automaattisesti jätevesien puhdistustasoa koskevan vaatimuksen noudattamisesta vapautuvat kiinteistönomistajat, jotka asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen Myös erityisen vaikeassa elämäntilanteessa olevat, esimerkiksi työttömät ja pitkäaikaissairaat, voivat saada hakemuksesta vapautuksen puhdistusvaatimusten noudattamisesta. Vapautusta haetaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja se voidaan myöntää viideksi vuodeksi kerrallaan.

26 25(30) 5 VESIHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEET 5.1 Kaupungin vesihuollon tavoitteet Vesihuoltoa kehitetään osana kaupungin yleistä toimintastrategiaa kestävän kehityksen ja puhtaan asuinympäristön näkökulmasta. Nilsiän kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman perusperiaatteina on talousveden hyvän laadun ja riittävyyden sekä varaveden saannin turvaaminen, taajamatyyppisten haja-asutusalueiden liittäminen keskitetyn viemäröinnin piiriin, jätevesien käsittelyn tehostaminen valtioneuvoston hyväksymän Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 periaatepäätöksen ja valtioneuvoston Vuoksen vesienhoitoalueen suojelusuunnitelman mukaiseksi sekä verkostovuotojen vähentäminen. Nilsiän kaupungin vesihuollolle asetetut tavoitteet ovat: Talousveden laadun ja riittävyyden sekä varavedensaannin turvaaminen koko kaupungin alueella Matkailualueen vedensaannin turvaaminen myös tulevaisuudessa Puhdistetun jäteveden lupaehtojen vaatimusten täyttäminen, jätevesiverkoston laajentaminen kaikille toiminta-alueella sijaitseville kiinteistöille ja jätevesijärjestelmien vuotojen vähentäminen Haja-asutusalueen jätevesihankkeiden edistäminen ja käsittelyn saattaminen asetuksen vaatimalle tasolle Riskeihin ja erityistilanteisiin varautuminen 5.2 Tavoitteiden mukaisen kehittämisen periaatteet pitkällä aikavälillä Kytkeytyminen muihin suunnitelmiin ja strategioihin Nilsiän kaupungin teknisten palveluiden toiminta-ajatuksena on kehittää asukkaille ja elinkeinoelämälle toimiva, turvallinen, viihtyisä ja ekologisesti kestävä ympäristö ja yhdyskuntarakenne. Euroopan Unionin vesipolitiikan puitedirektiivi (2000) on huomioitava vesihuollossa. Vesipuitedirektiivi luo pintavesien ja pohjavesien suojelulle yhtenäiset puitteet koko EU:n alueella. Direktiivi toimeenpannaan jokaisen maan olosuhteisiin, hallintoon ja lainsäädäntöön sovittaen. Suomessa direktiivi toteutuu vuonna 2004 hyväksytyn lain vesienhoidon järjestämisestä sekä kolmen muun lakimuutoksen myötä. Direktiivin yhtenä tavoitteena on pohjavesien pilaantumisen vähentäminen sekä pinta- ja pohjavesien riittävän saannin turvaaminen. Direktiivi luo siten paineita pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen liittämiseksi viemäriverkostoon. Nilsiän vesistöt ovat osa Vuoksen vesienhoitoaluetta, jonka hoitoa koskevan suunnitelman valtioneuvosto hyväksyi Toimenpiteistä on laadittu erillinen ohjelma vuosille Vesienhoitosuunnitelma sisältää tiedot alueen vesistöistä, niihin kohdistuvasta kuormituksesta sekä muista ihmisen aiheuttamista vaikutuksista, vesistön ekologisesta tilasta, vesienhoidon tavoitteista sekä tarvittavista vesiensuojelu- ja - hoitotoimista. Pohjois-Savon ELY-keskuksen lopullinen toimenpideohjelma sisältää sekä pinta- että pohjavesien tilan turvaamiseksi tarvittavat toimenpiteet.

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2017 1 (1) 22 Asianro 4291/14.05.00.01/2017 Karttulan vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013 RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu Jätevesiviemäröinti Työ: E23455.20 Turku 27.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE 20601324 SÄKYLÄN KUNTA SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIERON VALMIS 20.06.2017 FIANRY FIANRY FIERON LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet VESIHUOLTOSANASTOA Asemapiirustus Asiakas Asukasvastineluku (AVL) Haja-asutusalue Hulevesi Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet Kiinteistön omistaja, kiinteistön

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2017 1 (1) 116 Asianro 4291/14.05.00.01/2017 Karttulan vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesiverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen

Lisätiedot

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014 YLITORNION KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26364 Oulu, 9.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu Puhelin 010 2414 600 Telefax 010 2414

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26705.10 Turku 3.12.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

SIILINJÄRVEN KUNTA. Vesihuollon kehittämissuunnitelma RAPORTTI 16WWE0916 30.5.2011 SIILINJÄRVEN KUNTA Vesihuollon kehittämissuunnitelma Sivu 2 (36) Sisältö 1 JOHDANTO... 5 1.1 Kehittämissuunnitelman tavoite... 5 1.2 Vesihuollon järjestämisvastuu ja toiminta-alueet...

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

Suunnitteluinsinööri 10.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaava 9.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaavassa on osoitettu mm. uusia asuinaluevarauksia rantavyöhykkeelle 37 omakotitontin verran sekä matkailua palvelevia

Lisätiedot

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti TAMMELAN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelu ja viemäröinti Tammelan kunta tekninen osasto 23.5.2011 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Vesihuoltolaki 3. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle

Lisätiedot

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Siikalatvan Vesihuolto Oy SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25086 Raportti 1 (5) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Esityksen sisältö Hankkeen taustaa Vastamäen tilanne vesihuollon näkökulmasta Alkuperäinen tavoite Tilanne

Lisätiedot

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ 26.3.2012 TIIVISTELMÄ Yleistä Vesihuoltolain (119/2001) mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon kehittämisestä alueellaan. Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitoksen toimintaalue Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Toiminta-alueen vahvistaminen Toiminta-alueen aiheuttamat velvoitteet Toiminta-alueen rajaamisen

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki Vesihuoltolain tarkistaminen Alueellinen vesihuoltopäivä Kouvola 19.3.2015 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Mietoisten uusi syöttöjohto Kalelan ottamo Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.12.2014 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.03.2015 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

Lisätiedot

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liittymismaksu on ainoastaan siirtokelpoinen.

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liittymismaksu on ainoastaan siirtokelpoinen. Voimaantulopäivä 1.1.2009 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa ottaen huomioon liittymistä

Lisätiedot

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Raportti 10.3.2017 Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Toiminta-alueen päivitys 2017 2030 JOKIOISTEN KUNTA, VESIHUOLTOLAITOS Keskuskatu 29 A 31600 Jokioinen vaihde 03 41821 fax 03 438 4025 jokioisten.kunta@jokioinen.fi

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet

Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Someron kaupunki Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Päivitys 2017 Someron kaupunki 2017 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Määritelmiä Vesihuolto. Vesihuolto on talousveden toimittamista sekä jäte-, hule-

Lisätiedot

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Vesihuolto 2015-2040 seminaari Pirkanmaan ELY-keskus 22.10.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Vesihuollon kehittämisvelvollisuus Kunnan on

Lisätiedot

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008. Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus

Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008. Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008 Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus Hyvän vesihuollon kriteerejä Palvelut ovat tasapuolisia ja toimintavarmoja myös

Lisätiedot

Vesihuoltolain uudet säännökset

Vesihuoltolain uudet säännökset Vesihuoltolain uudet säännökset Uudenmaan vesihuollon kehittämispäivä 17.3.2015 Eriika Melkas Lainsäädäntöneuvos, OTT Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuoltolain muutokset 2014 voimaan 1.9.2014 muutosten

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013.

Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013. Voimaantulopäivä 1.1.2014 Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013. 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän

Lisätiedot

Maskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kehittämistoimenpiteet. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos

Maskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kehittämistoimenpiteet. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos 1 (6) Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Kustannusarvio Varautumissuunnitelma Vesijohtoverkosto Vedenhankinnan poikkeustilanteet Vuotojen ehkäiseminen Laaditaan

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 7183/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 7183/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (1) 45 Asianro 7183/14.05.00.01/2013 Entisen Itä-Kallaveden vesiosuuskunnan tarkistetun vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen hyväksyminen ja liittäminen

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E Turku

EURAJOEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E Turku EURAJOEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E24957 Turku 04.11.2013 Kunnanvaltuuston hyväksymä 04.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010

Lisätiedot

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE TYÖNUMERO: E26705.10 NOUSIAISTEN KUNTA KUNNAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista ARY ARY VKOL VALMIS 17.9.2014 ARY ARY VKOL LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27372 LOHJAN KAUPUNGIN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TOIMINTA-ALUE LOHJAN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 17.03.2015 ARY ARY MHAN LAUSUNNOILLE 24.02.2015 ARY ARY

Lisätiedot

k = kiinteistötyypin mukainen kerroin seuraavan taulukon mukaan:

k = kiinteistötyypin mukainen kerroin seuraavan taulukon mukaan: 1 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA KIRKKONUMMEN KUNTA/VESIHUOLTOLAITOS Voimaantulopäivä 1.1.2015 Vesihuoltolaitos perii, liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusten ehdot ja yleiset toimitusehdot huomioon ottaen,

Lisätiedot

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen Kaakkois-Suomi Kehotus KASELY/157/07.02/2010 21.11.2011 Lappeenrannan kaupunginhallitus PL 11 53101 LAPPEENRANTA Viite Lausuntopyyntö 6.9.2010 (144/740/2010) Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet;

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 1880/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 1880/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 78 Asianro 1880/02.05.01.00/2016 Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunnan tarkistetun toiminta-alueen hyväksyminen Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus

Lisätiedot

Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta

Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus 10.6.2017. Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta - Kiinteistön rakennuslupa on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen. - Kiinteistö liitetään

Lisätiedot

Hulevesiasiat kunnassa Vesihuollon kehittämispäivä Seinäjoki VesitalousasiantuntijaJenny Skuthälla, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Hulevesiasiat kunnassa Vesihuollon kehittämispäivä Seinäjoki VesitalousasiantuntijaJenny Skuthälla, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Hulevesiasiat kunnassa Vesihuollon kehittämispäivä Seinäjoki 14.03.2016 VesitalousasiantuntijaJenny Skuthälla, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 14.3.2016 Yleistä lakimuutoksista Sekä Vesihuoltolaki (119/2001)

Lisätiedot

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 - Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 1.4.2004 mennessä määritellään mm., mille alueilla viemäriverkosto

Lisätiedot

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon kehittäminen kunnan tehtävänä Vesihuollon

Lisätiedot

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen Pyhä-Luosto Vesi Oy Voimaantulopäivä 1.2.2008 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle?

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Kuntamarkkinat, 12.9.2013, Helsinki Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntien tehtävät vesihuollon järjestämisessä Vesihuollon yleinen kehittäminen» Vesihuollon

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

VERTI Vesihuoltoverkostojen tila ja riskien hallinta

VERTI Vesihuoltoverkostojen tila ja riskien hallinta VERTI Vesihuoltoverkostojen tila ja riskien hallinta Vesihuolto-osuuskuntien verkostojen saneeraustarve Toivo Lapinlampi Suomen ympäristökeskus 23.1.2017 1 Vesihuolto-osuuskuntien valinta - Vuonna 2014

Lisätiedot

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu

Lisätiedot

Vesihuolto-osuuskuntien verkostojen saneeraustarve. VERTI Vesihuoltoverkostojen tila ja riskien hallinta

Vesihuolto-osuuskuntien verkostojen saneeraustarve. VERTI Vesihuoltoverkostojen tila ja riskien hallinta Vesihuolto-osuuskuntien verkostojen saneeraustarve VERTI Vesihuoltoverkostojen tila ja riskien hallinta Vesihuoltopäivät Jyväskylä 11.5.217 Toivo Lapinlampi Suunnitteluinsinööri Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

Muutokset ympäristönsuojelulaissa ja vaikutukset vesihuoltolain liittymisvelvollisuuteen

Muutokset ympäristönsuojelulaissa ja vaikutukset vesihuoltolain liittymisvelvollisuuteen Muutokset ympäristönsuojelulaissa ja vaikutukset vesihuoltolain liittymisvelvollisuuteen Johanna Kallio, SYKE / Kestävä vesihuolto Vesihuolto-pohjavesi - neuvottelupäivät, 4.-5.4.2017 Tampere Haja-asutusalueiden

Lisätiedot

Vesiosuuskuntia koskeva lainsäädäntö ja velvoitteet. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesiosuuskuntia koskeva lainsäädäntö ja velvoitteet. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesiosuuskuntia koskeva lainsäädäntö ja velvoitteet Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Lainsäädännön velvoitteet Vesiosuuskunnan hallinto Vesihuoltolain velvoitteet

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 YHTEINEN JÄTEVESIRATKAISU KANNATTAA Hoidon/huollon helppouden takia Vesiensuojelullisesti Taloudellisesti, kun 5 liittyjää 1

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa - seminaari Turku 17.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Hulevesien hallinta lainsäädännössä Hulevesien hallinnasta

Lisätiedot

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto

Lisätiedot

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 1( 5 ) VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin

Lisätiedot

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Tämä taksa korvaa edellisen, Urjalan kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 01.08.2012 alkaen. Tämän taksan on Urjalan tekninen lautakunta vahvistanut

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin hulevesien hallinnan järjestäminen ja rahoittaminen Infotilaisuus

Jyväskylän kaupungin hulevesien hallinnan järjestäminen ja rahoittaminen Infotilaisuus Jyväskylän kaupungin hulevesien hallinnan järjestäminen ja rahoittaminen Infotilaisuus 15.2.2017 Määritelmiä Hulevesi on maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettava

Lisätiedot

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta?

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA HULEVESIVIEMÄRÖINNIN ALUEET

VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA HULEVESIVIEMÄRÖINNIN ALUEET VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA TYÖNUMERO: E26101 PARKANON KAUPUNKI PARKANON VESILAITOS POHJOIS-PARKANON VESIOSUUSKUNTA VEDENHANKINNAN, JÄTEVESIENKÄSITTELYN JA HULEVESIEN VIEMÄRÖINNIN VER- KOSTOALUEET

Lisätiedot

Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset

Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät 24. 25.10.2014 Siilinjärvi Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön

Lisätiedot

Jätevesien puhdistustilanne ja tulevaisuuden suunnitelmat Tornion- Muonionjoella, Suomi. Arto Seppälä, Tornionjoen vesiparlamentti

Jätevesien puhdistustilanne ja tulevaisuuden suunnitelmat Tornion- Muonionjoella, Suomi. Arto Seppälä, Tornionjoen vesiparlamentti Jätevesien puhdistustilanne ja tulevaisuuden suunnitelmat Tornion- Muonionjoella, Suomi 29.10.2012 Vesihuollon* järjestämisen vastuista Suomessa kunta vastaa vesihuollon yleisestä kehittämisestä ja järjestämisestä

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAIN MUUTOKSET

VESIHUOLTOLAIN MUUTOKSET VESIHUOLTOLAIN MUUTOKSET KAAVOITUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ 5.6.2014 YLEISTÄ Valmistelu alkanut jo 2008 Lakiesitys annettu eduskunnan hyväksyttäväksi 16.1.2014 Voimaantulo esityksen mukaan 1.9.2014 Tavoitteena

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 681/2014 Laki. vesihuoltolain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 681/2014 Laki. vesihuoltolain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2014 681/2014 Laki vesihuoltolain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vesihuoltolain

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

Vesi asema- ja rantaasemakaavassa

Vesi asema- ja rantaasemakaavassa Vesi asema- ja rantaasemakaavassa Vantaanjoki-neuvottelukunnan seminaari Etelä-Suomen lääninhallituksen auditorio Yliarkkitehti Anne Jarva 1 Vesi asema- ja ranta-asemakaavassa Asemakaavan ja ranta-asemakaavan

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

Pohjavesialueet (I- ja II-luokka, ulkorajan mukaan).

Pohjavesialueet (I- ja II-luokka, ulkorajan mukaan). 1 JOENSUUN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TARKENTAVA SOVELTA- MISKÄYTÄNTÖ HAJA-ASUTUSALUEEN TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELYÄ KOSKEVAAN LAINSÄÄDÄNTÖÖN Lainsäädäntö ja määräykset: Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

VUOTJÄRVEN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUEEN HYVÄKSYMINEN TOIMINTA-ALUE EHDOTUKSESTA SAADUT LAUSUNNOT VASTINEINEEN

VUOTJÄRVEN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUEEN HYVÄKSYMINEN TOIMINTA-ALUE EHDOTUKSESTA SAADUT LAUSUNNOT VASTINEINEEN 1 29.11.2013 LIITE 1 VUOTJÄRVEN VESIOSUUSKUNNAN EN HYVÄKSYMINEN EHDOTUKSESTA SAADUT LAUSUNNOT VASTINEINEEN Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunto 7.6.2013 Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksyminen

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA RAUTALAMMIN KUNTA RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TIIVISTELMÄ 2010 K& 1.11.2010 K&R Kiuru & Rautiainen Oy 2(19) 1 JOHDANTO... 3 2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT... 4 2.1 Kunnan

Lisätiedot