Ammatillisen koulutuksen reformi teknologiateollisuuden näkökulmasta. Mervi Karikorpi,

Transkriptio

1

2 Ammatillisen koulutuksen reformi teknologiateollisuuden näkökulmasta Mervi Karikorpi,

3 Sisältö Teknologiateollisuuden näkymät Teknologiateollisuuden osaamistarpeet Ammatillisen koulutuksen reformi: Teknologia-alojen ammatillisen koulutuksen haasteita Ammatillisen koulutuksen reformi: Mahdollisuudet 3

4 Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus tuovat 80 % Suomen tavara- ja palveluviennin tuloista Tavara- ja palveluvienti: miljardia euroa ja osuus Suomen viennistä 2016* Muut toimialat 20 % Kemianteollisuus 15 % Teknologiateollisuus 50 % Metsäteollisuus 15 % *) Palveluviennin toimialakohtaiset tiedot vuodelta Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito, palvelujen ulkomaankauppa) 4

5 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa on noususuunnassa kaikilla päätoimialoilla Teknologiateollisuuden liikevaihto vuonna 2016 yhteensä 68,7 mrd euroa. Kausipuhdistetut teollisuuden ja palveluiden liikevaihtokuvaajat Osuudet liikevaihdosta 2015: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 21 %, tietotekniikka-ala 16 %, metallien jalostus 13 %, suunnittelu ja konsultointi 8 % Lähde: Macrobond, Tilastokeskus 5

6 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Teknologiayritykset työllistävät suoraan lähes ja välillisesti noin henkilöä 30 % Suomen koko työvoimasta Teknologiayritykset työllistävät suoraan ja välillisesti noin henkilöä 30 % Suomen koko työvoimasta Teknologiayritykset työllistävät suoraan ja välillisesti noin henkilöä 30 % Suomen koko työvoimasta Kone- ja metallituoteteollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Tietotekniikka-ala Suunnittelu ja konsultointi Metallien jalostus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

7 Teknologiateollisuuden työpaikoista Suomessa puolet suuntautuu tällä hetkellä alihankintaan Suomessa valmistettujen välituotteiden* tuomat välittömät työpaikat Suomessa Terästuotteet, värimetallit, valut Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, instrumentit Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot Tavoitteena korkean arvonlisän liiketoiminta ja työpaikat Teollisuuden, yhteiskunnan ja rakentamisen asiantuntijapalvelut Mitä edellyttää koulutukselta? Teknologiateollisuuden tuotteet ja palvelut yhteensä Teknologiateollisuus *) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat. Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos laskelmat

8 Teknologiateollisuuden osaamistarpeet

9 Työpaikka lähes uudelle osaajalle vuosittain Arvio teknologiateollisuuden vuotuisesta nettorekrytointitarpeesta Suomessa Mistä teknologia-alojen ammattiosaajat? Yliopistotutkinto yhteensä AMK yhteensä Ammatillinen yhteensä Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat v noin osaajaa, joista noin tapahtui toimialan sisällä. Nettorekrytointitarve: Teknologiateollisuus ry 2013: Henkilöstöselvitys 2016, Kokonaisrekrytointi: Talousnäkymät 1/2016 9

10 DIGITAALISET TYÖKALUT MUOKKAAVAT YHTEISTYÖN TEKEMISEN TAPOJA KONEOPPIMINEN JA ISON DATAN KÄSITTELY VAIKUTTAA RUTIININOMAISIIN TEHTÄVIIN UUDET TYÖNTEON ALUSTAT LUOVAT UUDENKALTAISIA TYÖMARKKINOITA Lähde: Työ 2040, Demos Finland

11 Digikyvykkyys uudet liiketoimintamallit ja verkoston rakentaminen 45% on älykkäitä tuotteita tai palveluita 30% on ottanut käyttöön uuden digitalisaation mahdollistaman liiketoimintamallin 43% on käytössä sovellusrajapinta (API) 52% kokee epätodennäköiseksi, että kilpailija voisi tulla digitalisaation vuoksi oman toimialan ulkopuolelta 47% ei ole määritellyt ekosysteemiä, jossa toimivat 50% on vaikeaa tai mahdotonta saada 5000 eur proton kehittämiseen Eira Vatanen ja Teknologiateollisuus ry, Digikyvykkyyskysely yritysten johdolle, 2016 Vastaajina 258 toimitusjohtajaa ja hallituksen jäsentä eri toimialoilta

12 TULEVAISUUDEN ENERGIARATKAISUT Kestävä ja puhdas energiantuotanto Siirtyminen fossiilisista uusiutuviin energialähteisiin Maailman energiankulutus kasvaa 1,5% vuodessa samalla kun päästörajoitukset tiukentuvat Uusiutuvat energialähteet jopa neljännes maailman energiantuotannosta (2020) Suomen tavoite 50% käytetystä energiasta Lisääntyviä investointeja erityisesti aurinko- ja tuulivoimaan; Kiinan investoinnit uusiutuvaan energiaan 300 mrd. euroa (arvio 2020) Yrityksiä Suomessa, esim.: Viisaat energiaratkaisut Energian siirto, varastointi ja infrastruktuuri Uusiutuvan energian laajamittainen käyttö edellyttää, että energiaa voidaan varastoida nykyistä tehokkaammin Infrastruktuurit osa ratkaisua Liikkuminen ja logistiikka Rakentaminen ja kiinteistöt Kokonaisvaltaiset ratkaisut yleistyvät Smart city -teknologiamarkkinan arvo v. 2023: USD 27,5 mrd. Yrityksiä, Suomessa, esim.: Hallittu ja tehokas energiankäyttö Energiatehokkuus, energiankäytön seuranta ja optimointi Elinkaariajattelu sekä energia- ja materiaalitehokkuus teollisuudessa Uudet teknologiat ja ratkaisut (esim. IoT, etäluku) mahdollistavat energiankulutuksen tarkemman seurannan ja reaaliaikaisen hallinnan Energiatehokkaat liiketoimintamallit, esim. erilaiset smart home - sovellukset Jakamis- ja kiertotalous Yrityksiä Suomessa, esim.:

13 LEARNING 4.0 Uudistuva teollisuus Ammatit ja osaamistarpeet Koulutus- ja oppimisratkaisut Asiakaslähtöisyys Palvelumuotoilu Smart Industry Uudet ansaintamallit Alustatalous Innovaatiokumppanuudet Esimerkkejä: Uudet liiketoimintamahdollisuudet: smart industry ja alustatalous Moninaiset sosiaaliset ja tekniset taidot Luovuus, innovatiivisuus ja ongelmanratkaisu Metataidot, kuten oppimaan oppiminen ja muutosadaptiivisuus Portfoliourat Esimerkkejä: Uudet työnkuvat (esim. food engineer), uudet taidot (esim. High Ping Quotidient) Osaamistarpeiden ennakointi, ketteryys Täydentävän koulutuksen kasvava tarve Työssä ja verkostoissa oppiminen Virtuaaliset ja digitaaliset oppimisratkaisut, blended learning Esimerkkejä: MOOC -verkkokurssit, AR/VR opetusratkaisuissa, robottiavusteinen oppiminen

14 Lähde: Työ 2040, Demos Finland

15 Ammatillisen koulutuksen reformi: Teknologia-alojen ammatillisen koulutuksen haasteita 15

16 Kohtaanto-ongelma on suuri: 30 % tutkinnon suorittaneista ei ole töissä eikä jatko-opiskelemassa Teknologia-alojen tutkintoja vuosina suorittaneiden sijoittuminen % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Työssä teknologiateollisuudessa Työssä muualla Opiskelija Muu* 10 % 0 % Tietojen käs. Kone- ja met. Sähkö- ja aut. Tieto- ja tietol. Tietojen käs. Kone-, met.- ja energ. Sähkö ja autom Lähde: Tilastokeskus Tieto ja tietol. Rak. ja maanmitt. Tietojen käs. Kone-, met.- ja energ. Sähkö ja autom. Toinen aste, perustutkinnot AMK-tutkinto, insinööri tradenomi Yliopistotutkinto: DI, FM Päivitetty *Muu: esim. armeija, työttömät, eläkeläiset, muut Tieto ja tietol. Rak. ja maanmitt.

17 Työelämäyhteistyötä ja oppilaan ohjausta tarvitaan vauhdittamaan opintoja vain 70 % valmistuu 4 vuodessa Toisen asteen lukiokoulutuksen 2011 tai ammatillisen peruskoulutuksen 2010 aloittaneiden tilanne 4 vuoden kuluttua (2014). 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% Opinnot keskeytyneet Opiskelee edelleen, tutkinto puuttuu Suorittanut tutkinnon 20% 10% 0% Lukiokoulutus (max. 3,5 v) Ammatilliset yht. Tietojenkäsittely Kone- ja metalliala Sähkö- ja automaatioala Tieto- ja tietoliikennetekn Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus 17

18 Kone- ja tuotantotekniikan vetovoima haasteellinen Useat koulutuksenjärjestäjät ovat vähentäneet koulutustarjontaa Kone- ja tuotantotekniikan toisen asteen yhteishaun ensisijaishakijat ja aloituspaikat Peruskoulupohjaiset linjat Valmistuneiden määrä ei enää vastaa rekrytointitarpeita Kaikki ensisijaishakijat 9.-lk ensisijaishakijat Aloituspaikat Teknologiateollisuus Päivitetty Lähde: OPH, Vipunen * Valintaperusteet muuttuneet

19 Ammatillisen koulutuksen vetovoima hiipumassa? Koulutuksen laadusta ja relevanssista huolehdittava Yhteishaussa toiselle asteelle hakeneiden 9.-luokkalaisten määrä, sekä osuus ensisijaisvalinnoista ammatilliseen tai lukiokoulutukseen vuosina , % luokkalaiset yhteisvalinnassa Ammatilliseen hakeneet Lukioon hakeneet Teknologiateollisuus Lähde: OPH, Vipunen Päivitetty

20 Ammatillisen koulutuksen reformi: Mahdollisuudet 20

21 Ammatillisen koulutuksen reformi: Mahdollisuudet Valmistuneilla on monipuoliset kontaktit yrityksiin (globaalit, pk-yritykset, start upit). Valmistuneet työllistyvät nopeasti ja yritysten palaute valmistuneiden osaamisesta paranee. Vientiteollisuuden aloilta valmistuu tarvittava määrä osaajia. Jo työelämässä oleville on tarjolla joustavia polkuja oman osaamiseen päivittämiseen ja uudelleen kouluttautumiseen. Vientiteollisuusalojen ammatillisen koulutuksen vetovoima paranee. Ammatillisen koulutuksen brändi on vahva ja kehittyvä. Ammattiosaamista arvostetaan. 21

22 Mitä tämä edellyttää? Oppilaitokset ovat strategisesti ja hyvin johdettuja. Ennakoidaan muutoksia toimintaympäristössä ja osaamistarpeissa. Tietopohja käyttöön ja läpinäkyväksi. Kokeillaan ja otetaan käyttöön uusia toimintamalleja. Yhteistyötä yritysten ja muiden oppilaitosten/korkeakoulujen kanssa tiivistetään. Tutkinnonperusteita uudistettaessa uudet ja korostuvat ammattitaitovaatimukset huomioidaan. Vältetään kuitenkin liiallinen laajaa-alaisuus/geneerisyys. Osaamisperusteisuus, osaamisen näytöt ja osatutkinnot otetaan käyttöön oikeasti. Nostetaan tavoitetasoa (osaamisen arviointi 1 5). Onnistumista ja menestystarinoista iloitaan ja palkitaan ja niistä kerrotaan muillekin. Panostetaan tekemisen kulttuuriin. Työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen on erilaisia malleja, jotka huomioivat toimialojen, yritysten ja opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat esim. 2+1 malli. Opettajat panostavat oppilaiden ohjaukseen myös työssäoppimisjaksojen aikana. 22

23 Mitä tämä edellyttää? Säästöt haetaan hallinnosta, seinistä ja toimintatapoja kehittämällä. Ammatillisen koulutuksen reformin toteutusta ja vaikutuksia arvioidaan yhdessä yritysten ja vientiteollisuuden kanssa paikallisesti ja kansallisella tasolla vuosittain. Hyvät käytännöt jakoon tehokkaasti. Virheistä opitaan ja ne korjataan. Teknologia-alojen koulutuksenjärjestäjien, opettajien ja työelämän tiivistyvää yhteistyötä. Koulutuksen rahoituksesta ei enää leikata. Ammatillisen koulutuksen valtionrahoitus maksetaan jatkossakin suoraan koulutuksenjärjestäjille. 23

24 Kiitos! Lisätietoja: