Lisätiedot: Kaava-alueen sijainti ja luonne

Transkriptio

1 HYHKY ,18,19 JA 20, PEURANKUJAN KATUALUE, PISPA- LAN VALTATIE 74-78, MYYMÄLÄRAKENNUKSEN RAKENTAMI- NEN. KAAVA NRO 8542 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä no Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. Lisätiedot: TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee alle viisi kilometriä länteen kaupungin keskustasta, Hyhkyn kaupunginosassa, osoitteessa Pispalan valtatie Tontin lähiympäristö on eteläpuolella Pispalan valtatie ja pohjoispuolella rautatiealuetta. Pispalan valtatien eteläpuolella on rakentunut, yhtenäinen Haapalinnan kerrostaloalue. Alueen itäja länsipuolella on lukujen omakotiasutusta ja hiukan etäämmällä pienkerrostalomaista asutusta ja joitakin liitetiloja. Kaava-alueen kohdalla on muuntamo ja melko vilkas joukkoliikenteen pysäkki sekä etelästä Kaarilasta tulevan Peurankadun liittymä Alue on erittäin hyvin eri liikkumismuodoilla saavutettavissa. Alue on vedenhankinnan kannalta tärkeätä pohjavesialuetta. Korttelin nro 1137 tontti nro 18 on merkitty tonttirekisteriin ja 19 on merkitty tonttirekisteriin ja tontti 21 on merkitty tonttirekisteriin Kaava-alueeseen kuuluu myös muuntamon alue, joka on ollut Pispalan valtatie aluetta, mutta on asemakaavalla nro 8031 muutettu yhdyskuntahuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (ET-2). Kaavan mukaista tonttia ei kuitenkaan ole muodostettu. Myös tontin 21 viereinen Peurankuja kuuluu kaava-alueeseen. Muuntamoa lukuun ottamatta tonteilla olleet rakennukset on purettu ja tontit ovat rakentamattomia. Kaavan tavoitteet Aloitteen kaavan laatimisesta on tehnyt tontin nro ,19 ja 20 omistaja. Pirkanmaan osuuskauppa pyytää kaavoittamaan alueet , ja m2:n päivittäistavarakaupalle. Hakija on lisäksi esittänyt muuntamon siirtämistä. Maankäytönsuunnittelun tavoitteena on tutkia 1400 m2 suuruisen päivittäistavarakaupan sijoittamista kyseisten tonttien alueelle siten, että otetaan huomioon kaupunkirakenne, kortteliympäristö rakennuskantoineen ja ympäristölliset vaatimukset kuten pohjavesi ja mahdolliset pilaantuneet maat sekä vilkasliikenteisen Pispalan valtatien ja

2 Peurankadun liittymän liikenteelliset erityisvaatimukset. Tämä edellyttää muun muassa korttelialueen liikenteen ohjaamista Peurankatua vastapäätä, jolloin valo-ohjatusta liittymästä saadaan toimiva. Kaavaprosessin vaiheet Kaavahanke tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliselle ajalle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä kaksi mielipidettä ja neljä viranomaiskommenttia. Mielipiteissä korostettiin jalankulun ja pyöräilyn ratkaisemista turvallisesti erityisesti myös Pispalan valtatien eteläpuolelta tuleville, koska myymälä tulee sijoittumaan hyvään paikkaan. Länsi-Alvari pitää hyviä yhteyksiä mahdollisesti lähelle tulevalle Lielahden lähijunaliikenteen asemalla pidettiin tärkeinä. Asema-aluetta varten kaava-alueen voisi aseman edustaa palvelevaksi puistoksi tai asumista. Tonttiliittymien kannalta päivittäistavarakauppaa pidetään paikkaan huonosti soveltuvana. Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ollut kaava-alueen kannalta huomautettavaa, mutta toi esiin lähivaikutusalueen 1900-luvun asuinrakentamisen huomioimisen maankäyttöratkaisussa. Tampereen Vedellä ei ollut huomautettavaa. Pirkanmaan ELY-keskus liikennevirastoa osalliseksi, koska alue rajoittuu rautatiealueeseen. ELY-keskus tuo esiin, että alue sijaitsee Epilänharju-Villilä (A) vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella. Pohjavesialueita kaavoitettaessa on arvioitava hankkeen vaikutukset sekä pohjaveden laatuun että määrään. Pohjavesivaikutusten arvioimiseksi on kaavoitettavasta pohjavesialueesta oltava käytettävissä kokonaiskuva niin, että muodostuman rakenne on selvillä. Mikäli vaikutusten arvioinnin lopputulos on, että suunniteltu maankäyttö saattaa aiheuttaa sellaista haittaa pohjaveden laadulle ja määrälle, jota ei voida kaavamääräysten avulla estää, on valmisteilla olevaa kaavaa muutettava niin että haittaa ei aiheudu. Lähtökohtaisesti suunniteltu kaavamuutos heikentää pohjaveden suojelua alueella nykyisestä. Mikäli vaikutusten arvioinnin jälkeen todetaan, että kaavamuutos on mahdollinen, tulee suunnittelun lähtökohtana olla, että liikenne- ja parkkialueilta syntyvät hulevedet johdetaan pohjavesialueen ulkopuolelle ja päällystettävät alueet tulee mitoittaa mahdollisimman pieniksi. Puhtaat hulevedet (kattovedet) voidaan imeyttää pohjavesialueelle, jolla voidaan varmistaa pohjaveden muodostumista.

3 Valmistelutyön aikana on tehty myös pohjavesiselvitys sekä pilaantuneiden maiden puhdistus. Asemakaavaluonnos on nähtävillä ja siitä järjestetään tarvittavat neuvottelut kaupungin eri toimialojen kanssa. Asemakaavan keskeinen sisältö Kaava-alueen pinta-ala on m². Aluetehokkuus on ea=0,29 ja tonttitehokkuus e=0,35 Asemakaavamuutoksella tontit , 18, 19 ja 20 yhdistetään Liike- ja toimistorakennusten korttelialueen yhdeksi tontiksi. Muuntamolle järjestetään uusi tontti nykyisen Peurankujan katualueelle ja Peurankadun katualuetta siirretään lännemmäksi ja levitetään sijoittaen se kohtisuoraan etelästä päin tulevaa Peurankatua varten, jolloin saadaan toimiva nelihaarainen valoliittymä. Mitoitus Asemakaavan muutoksella yhdistetty liike-ja toimistorakennuksen korttelialueen (K-1) tontti on pinta-alaltaan m². Tonttia varten on varattava yksi autopaikka kerrosalan 50 m² kohti. Tontille saa rakentaa pääkäyttötarkoituksen mukaista tilaa k-m². Tonttitehokkuusluku e= 0,35. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueen (ET-3) uusi tontti on pinta-alaltaan 79 m². Tontille saa rakentaa kerrosalaltaan enintään 30 m²:n suuruisen muuntamorakennuksen. Tonttitehokkuusluku e= 0,38. Kun autopaikkojen määrä on osoitettu pääkäyttötarkoituksessa 1ap/50 liike- ja toimistorakennuksen kerrosalaa ja kun rakennusoikeudeksi on merkitty k-m2, tulee kaava-alueelle osoittaa 29 autopaikkaa. Koska alue on herkällä pohjavesialueella, tulee tontilla olla myös pintavesiä imeyttävää aluetta. Siksi pysäköintipaikkoja saa osoittaa tontilta enintään 54 kappaletta. Korttelialueen pinta-ala pienenee 165 m². Peurankujan katualueen pinta-alaksi tulee 435 m2. Peuranpolun kevyenliikenteen väylän pinta-alaksi tulee 97 m². Kaava-alueeseen sisältyy vielä 133 m² suuruinen Pispalan valtatien osa. Katualuetta kaava-alueelle tulee yhteensä 665 m². Katualueen pinta-ala kasvaa 165 m². Yritysvaikutuksia on. Tuotannollisen yritystoiminnan tai varastointitoiminnan mahdollisuudet vähenevät mutta päivittäistavarakaupan siihen mahdollisesti liittyvän lähituottajan mahdollisuudet paranevat. Asemakaavan toteuttaminen

4 Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Kaavamuutoksen toteuttaminen voi alkaa asemakaavan saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Hyhkyn kaupunginosan korttelin nro 1137 tontteja nro 15, 18,19 ja 20 sekä Peurankujan katualuetta. Asemakaavan muutoksella ja tonttijaolla muodostuu: Tampereen kaupungin Hyhkyn kaupunginosan korttelin nro 1137 tontti nro 21. Kaavan laatija: Tampereen kaupungin maankäytönsuunnittelu, asemakaavoitus, projektiarkkitehti Jouko Seppänen. Dno: TRE: 1139/ /2013, Vireilletulo: Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee alle viisi kilometriä länteen kaupungin keskustasta, Hyhkyn kaupunginosassa, osoitteessa Pispalan valtatie Kaavan nimi ja tarkoitus Hyhky ,18,19 JA 20, Peurankujan katualue, Pispalan valtatie 74-78, myymälärakennuksen rakentaminen. Kaava nro Luettelo asiakirjoista Asemakaavakartta , - Asemakaavaselostus Havainnekuva Asemakaavan seurantalomake Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pohjavesiselvitys , täydennetty , SITO oy Hulevesiselvitys , HRK-suunnittelu Alueen kehityshistoria LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus

5 Suunnittelualue sijaitsee alle viisi kilometriä länteen kaupungin keskustasta, Hyhkyn kaupunginosassa, osoitteessa Pispalan valtatie Tontin lähiympäristö on eteläpuolella Pispalan valtatie ja pohjoispuolella rautatiealuetta. Pispalan valtatien eteläpuolella on rakentunut, yhtenäinen Haapalinnan kerrostaloalue. Alueen itäja länsipuolella on lukujen omakotiasutusta ja hiukan etäämmällä pienkerrostalomaista asutusta ja joitakin liitetiloja. Kaava-alueen kohdalla on muuntamo ja melko vilkas joukkoliikenteen pysäkki sekä etelästä Kaarilasta tulevan Peurankadun liittymä Alue on erittäin hyvin eri liikkumismuodoilla saavutettavissa. Alue on vedenhankinnan kannalta tärkeätä pohjavesialuetta Luonnonympäristö Maaperä on hienoa harjuainesta. Korttelialueen länsiosasta on poistunut asuinrakennus ja itäosasta teollisuushalli. Koska tontilta on poistettu pilaantuneita tai nuhraantuneita pintamaita, ei tontilla ole paria puuta ja Pispalan valtatien reunan muutamaa puuta lukuun ottamatta juurikaan kasvillisuutta Rakennettu ympäristö Koska kaava-alueelta on purettu kaikki rakennukset, on se tällä hetkellä Pispalan valtatien varressa olevaa muuntamoa lukuun ottamatta rakentamaton. Google maps Kuva: Muuntamokoppi ja pari sähkökaappia Pispalan valtatien varressa. Kaava-alueen länsipuolella on 1980-luvulla rakennettu puolitoistakerroksinen omakotitalo ja autotalli ja itäpuolella 1920-luvun vanha puinen omakotitalo pihaa ympäröivine aitoineen.

6 Kuva: Näkymä Pispalan valtatien ja Peurankadun risteyksestä kohti muutosaluetta Maanomistus Tontit nro , 19 ja 20 omistaa Pirkanmaan osuuskauppa. Muuntamotontin ja Peurankujan katualueen omistaa Tampereen kaupunki. 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen (A) alueeksi. Kaava-alue sijoittuu vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. Kaavaalueen kohdalla on vihreä neliö ja merkintä akv 192, joka tarkoittaa valtakunnallisesti merkittävää rakennussuojelukohdetta, Lielahden asemaa, joka sijaitsee yli kuudenkymmen metrin päässä kaavaalueesta luoteeseen. Kuva: Ote Pirkamnaan maakuntakaavasta Yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on Palveluvaltaisen yritystoiminnan aluetta (PK-3) Alue varataan pääasiassa liike- ja toimistotiloille sekä niihin liittyville varas-

7 toille. Alueelle saa sijoittaa ympäristöön soveltuvaa muuta työpaikkatoimintaa. Alueelle ei saa sijoittaa kaupan suuryksiköitä eikä suuria yli 400 m2 päivittäistavaramyymälöitä.. Kuva: Ote kantakaupungin yleiskaavakartasta Asemakaava Suunnittelualueen itäosassa on voimassa vahvistettu asemakaava nro Sen mukaan tontti nro on Liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). 40% tontille sallitusta rakennusoikeudesta saadaan käyttää ympäristöhäiriötä aiheuttamattomiksi teollisuustiloiksi. Tontin pinta-ala on 1949 m2 ja rakennusoikeus kaksikerroksisia liike- ja toimistorakennuksia varten 860 k-m2. Tonttitehokkuus e= 0,44. Suunnittelualueen länsiosassa on voimassa vahvistunut asemakaava nro Sen mukaan tontit ja 19 ovat asuinpientalojen korttelialuetta kytkettyjä tai erillisiä yksi tai kaksiasuntoisia pientaloja varten. Tontilta on varattava yksi autopaikka asuntoa kohti (AP-17). Kerrosluku on osittain kolme kerrosta. Tontin pintaala on 1362 m2 ja rakennusoikeus 410 k-m2 ja tonttitehokkuusluku e=0,3. Tontin pinta-ala on 975 m2 ja rakennusoikeus 317 k- m2 ja tonttitehokkuus luku e= 0,33. Muuntamon alueella Pispalan valtatien varressa on voimassa vahvistettu asemakaava nro Sen mukaan muuntamon tontti on Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta, jolle saa rakentaa kerrosalaltaan enintään 20 m2:n suuruisen muuntamorakennuksen. Tontin pinta-ala on 81 m2. Tontti on hallinnollinen tontti eikä sitä ole merkitty tonttirekisteriin. Peurankujan katualueella on voimassa sama asemakaava. Asemakaavassa nro 8031 Peurankuja on merkitty katualueeksi ja osittain kevyenliikenteen alueeksi. Tontin 1104 rajaa vasten on katualueelle osoitettu pieni pysäköimispaikka.

8 Kuva: Ote asemakaavakartoista nro 7511 ja Tonttijako Korttelin nro 1137 tontti nro 18 on merkitty tonttirekisteriin ja 19 on merkitty tonttirekisteriin ja tontti 21 on merkitty tonttirekisteriin Kaava-alueeseen kuuluu myös muuntamon alue, joka on ollut Pispalan valtatie aluetta, mutta on asemakaavalla nro 8031 muutettu yhdyskuntahuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (ET-2). Kaavan mukaista tonttia ei kuitenkaan ole muodostettu Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutos laaditaan tonttien nro , 19 ja 20 omistajan tekemästä aloitteesta. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavahanke tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliselle ajalle. Asemakaavan muutos laaditaan tontin omistajan aloitteesta ja siitä peritään taksan mukaiset kulut. Kaava edellyttää maankäyttösopimusta, koska käyttötarkoitusta muutetaan ja kaava edellyttää maanvaihdoista sopimista. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Muutoksen hakijat Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue)

9 Hyhkyn kyläyhdistys ry ja Haapalinnaseura ry sekä Kaarilan omakotiyhdistys ry Kaupungin eri toimialat: kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksikköineen, kiinteistötoimi, Pirkanmaan pelastuslaitos Kaupungin liikelaitokset: Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen sähköverkko oy, Tampereen Vesi Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Liikennevirasto Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliselle ajalle palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin lisäksi edellä mainituille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä kaksi mielipidettä ja neljä viranomaiskommenttia. Mielipiteissä korostettiin jalankulun ja pyöräilyn ratkaisemista turvallisesti erityisesti myös Pispalan valtatien eteläpuolelta tuleville, koska myymälä tulee sijoittumaan hyvään paikkaan. Länsi-Alvari pitää hyviä yhteyksiä mahdollisesti lähelle tulevalle Lielahden lähijunaliikenteen asemalla pidettiin tärkeinä. Asema-aluetta varten kaava-alueen voisi aseman edustaa palvelevaksi puistoksi tai asumista. Tonttiliittymien kannalta päivittäistavarakauppaa pidetään paikkaan huonosti soveltuvana. Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ollut kaava-alueen kannalta huomautettavaa, mutta toi esiin lähivaikutusalueen 1900-luvun asuinrakentamisen huomioimisen maankäyttöratkaisussa. Tampereen Vedellä ei ollut huomautettavaa. Pirkanmaan ELY-keskus liikennevirastoa osalliseksi, koska alue rajoittuu rautatiealueeseen. ELY-keskus tuo esiin, että alue sijaitsee Epilänharju-Villilä (A) vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella. Pohjavesialueita kaavoitettaessa on arvioitava hankkeen vaikutukset sekä pohjaveden laatuun että määrään. Pohjavesivaikutusten arvioimiseksi on kaavoitettavasta pohjavesialueesta oltava käytettävissä kokonaiskuva niin, että muodostuman rakenne on selvillä. Mikäli vaikutusten arvioinnin lopputulos on, että suunniteltu maankäyttö saattaa aiheuttaa sellaista haittaa pohjaveden laadulle ja määrälle, jota ei voida kaavamääräys-

10 ten avulla estää, on valmisteilla olevaa kaavaa muutettava niin että haittaa ei aiheudu. Lähtökohtaisesti suunniteltu kaavamuutos heikentää pohjaveden suojelua alueella nykyisestä. Mikäli vaikutusten arvioinnin jälkeen todetaan, että kaavamuutos on mahdollinen, tulee suunnittelun lähtökohtana olla, että liikenne- ja parkkialueilta syntyvät hulevedet johdetaan pohjavesialueen ulkopuolelle ja päällystettävät alueet tulee mitoittaa mahdollisimman pieniksi. Puhtaat hulevedet (kattovedet) voidaan imeyttää pohjavesialueelle, jolla voidaan varmistaa pohjaveden muodostumista. Maankäytönsuunnittelun vastaus: Valmistelutyön aikana on tehty myös pohjavesiselvitys sekä pilaantuneiden maiden puhdistus. Asemakaavan luonnos Asemakaavaluonnos on nähtävillä ja siitä järjestetään tarvittavat neuvottelut kaupungin eri toimialojen kesken. Pohjavesiselvitys Katso liite. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtöaineiston antamat tavoitteet Aloitteen kaavan laatimisesta on tehnyt tontin nro ,19 ja 20 omistaja. Pirkanmaan osuuskauppa pyytää kaavoittamaan alueet , ja m2:n päivittäistavarakaupalle. Hakija on lisäksi esittänyt muuntamon siirtämistä. Maankäytönsuunnittelun tavoitteena on tutkia 1400 m2 suuruisen päivittäistavarakaupan sijoittamista kyseisten tonttien alueelle siten, että otetaan huomioon kaupunkirakenne, kortteliympäristö rakennuskantoineen ja ympäristölliset vaatimukset kuten pohjavesi ja mahdolliset pilaantuneet maat sekä vilkasliikenteisen Pispalan valtatien ja Peurankadun liittymän liikenteelliset erityisvaatimukset. Tämä edellyttää muun muassa korttelialueen liikenteen ohjaamista Peurankatua vastapäätä, jolloin valo-ohjatusta liittymästä saadaan toimiva Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Tavoitteet ovat tarkentuneet pohjavesiselvityksen laadinnan myötä. Koska alue sijaitsee lähellä Hyhkyn pohjavedenottamoa, on pohjaveden likaantumisen ehkäisyyn kiinnitettävä erityistä huomiota. Pohjavesiselvitys SITO oy

11 3.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavatyön valmistelun yhteydessä on kaavamääräyksiin täydennetty pohjaveteen, maaperän puhdistamiseen, helevesien hallintaan ja autopaikkojen sijoittamiseen sekä määrään liittyviä tarkennuksia. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Asemakaavamuutoksella tontit , 18, 19 ja 20 yhdistetään Liike- ja toimistorakennusten korttelialueen yhdeksi tontiksi. Muuntamolle järjestetään uusi tontti nykyisen Peurankujan katualueelle ja Peurankadun katualuetta siirretään lännemmäksi ja levitetään sijoittaen se kohtisuoraan etelästä päin tulevaa Peurankatua varten, jolloin saadaan toimiva nelihaarainen valoliittymä. 4.2 Aluevaraukset Kaava-alueen pinta-ala on m². Aluetehokkuus on ea=0,29 ja tonttitehokkuus e=0,35 Asemakaavamuutoksella tontit , 18, 19 ja 20 yhdistetään Liike- ja toimistorakennusten korttelialueen yhdeksi tontiksi. Muuntamolle järjestetään uusi tontti nykyisen Peurankujan katualueelle ja Peurankadun katualuetta siirretään lännemmäksi ja levitetään sijoittaen se kohtisuoraan etelästä päin tulevaa Peurankatua varten, jolloin saadaan toimiva nelihaarainen valoliittymä Korttelialueet Mitoitus Asemakaavan muutoksella yhdistetty tonteista nro , 18, 19 ja 20 liike-ja toimistorakennuksen korttelialueen (K-1) tontti on pinta-alaltaan m². Tonttia varten on varattava yksi autopaikka kerrosalan 50 m² kohti. Tontille saa rakentaa pääkäyttötarkoituksen mukaista tilaa k-m². Tonttitehokkuusluku e= 0,35. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueen (ET-3) uusi tontti on pinta-alaltaan 79 m². Tontille saa rakentaa kerrosalaltaan enintään 30 m²:n suuruisen muuntamorakennuksen. Tonttitehokkuusluku e= 0,38. Kerrosluku on II. Kun autopaikkojen määrä on osoitettu pääkäyttötarkoituksessa 1ap/50 liike- ja toimistorakennuksen kerrosalaa ja kun rakennusoikeudeksi on merkitty k-m2, tulee kaava-alueelle osoittaa 29 autopaikkaa. Koska alue on herkällä pohjavesialueella, tulee tontilla olla myös pintavesiä imeyttävää aluetta. Siksi pysäköintipaikkoja saa osoittaa tontilta enintään 54 kappaletta.

12 Korttelialueen pinta-ala pienenee 165 m². Peurankujan katualueen pinta-alaksi tulee 435 m2. Peuranpolun kevyenliikenteen väylän pinta-alaksi tulee 97 m². Kaava-alueeseen sisältyy vielä 133 m² suuruinen Pispalan valtatien osa. Katualuetta kaava-alueelle tulee yhteensä 665 m². Katualueen pinta-ala kasvaa 165 m². 4.3 Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Rakentamisen aikaiset vaikutukset. Ennen kaava-alueen rakentamista on varmistettava maaperän puhdistaminen, ettei haitta-aineita kulkeudu pohjaveteen. Tästä on huolehdittava myös rakentamisen aikaisten hulevesien hallinnassa. Käytön aikaiset vaikutukset Kaavamuutoksen mukaisten suunnitelmien toteutuessa autoliikenne ja autojen pysäköintimäärät kasvavat. Liikenne sijoittuu päällystetyille alueille. Normaalitilanteessa kiinteistön suunnitelmien mukainen käyttö ei aiheuta vaaraa pohjaveden laadulle. Vahinkotilanteissa, esim. auton rikkoutumisen myötä, asfaltoidulle alueelle saattaa päätyä bensiiniä tai öljyä. Asfaltoitujen alueiden hulevedet on suunniteltu johdettavaksi erityisten kaivojen kautta kaupungin hulevesiverkostoon ja edelleen pois pohjavesialueelta. Siten vahinkotilanteessakaan ei aiheudu riskiä öljyjen tai öljyisten vesien imeytymisestä maaperään ja päätymisestä pohjaveteen. Kaupan liiketoiminta ei aiheuta muuta riskiä pohjavedelle kohteessa ei esimerkiksi tulla varastoimaan haitallisia kemikaaleja. Epilänharju-Villilän pohjavesialueen muissa osissa todettuja haittaaineita ei todettu suunnittelualueen pohjavedessä. Asemakaavalla täydennetään lähialueen asuinalueiden palveluita yhdellä uudella myymälätontilla. Kaavamuutos monipuolistaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta sekä rakentaa keskeneräisen alueen valmiiksi aktiiviseksi osaksi kaupunkirakennetta. Vaikutukset pohjaveteen päivätyn ja 23.4 täydennetyn pohjavesiselvityksen tulosten perusteella kohteen aiemman käytön tai maaperän paikallisen pilaantumisen ei arvioida aiheuttaneen pohjaveden pilaantumista. Tutkituista pohjavesinäytteistä ei todettu analyysimenetelmän määritysrajat ylittäviä metallipitoisuuksia eikä havaittu kohonneita raskasmetallipitoisuuksia. Alueen käyttötarkoituksen muutos ei siten vaikuta haitalli-

13 sesti haitta-aineiden liikkumiseen pohjavedessä. Ennen rakentamista maaperä tullaan puhdistamaan. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tonteilla. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon sijainti vedenhankinnalle tärkeällä pohjavesialueella, joten sinne sijoitettava toiminta ei saa vahingollisella tavalla huonontaa alueen pohjaveden laatua. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Kaavamuutoksen toteuttaminen voi alkaa asemakaavan saatua lainvoiman.