Käyttötalousosasta siirretään tulosalueiden menot ja tulot tuloslaskelmaosaan.

Transkriptio

1 I JOHDANTO 1 Kuntalain 8 luvun 65 määrittelee talousarviolle ja taloussuunnitelmalle seuraavat vaatimukset: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Tuloslaskelmaosa ja rahoitusosa tuovat talousarvioon ja taloussuunnitelmaan kokonaistalouden näkökulman ja käyttötalous- ja investointiosa toiminnan ohjauksen näkökulman. Talousarvioasetelma vastaa kunnan johtosäännöillä vahvistettua organisaatiorakennetta, mikä selkeyttää vastuuta toiminnan tuloksista ja määrärahojen käytöstä. Asetelmassa korostuu talousarvion tekstiosa, jossa esitetään valtuuston vahvistamien määrärahojen lisäksi kunkin tulosalueen tavoitteet eli se, mitä määrärahalla on tarkoitus saada aikaan. Käyttötalousosassa käsitellään juoksevasta toiminnasta aiheutuvat menot ja tulot. Siinä esitetään kunnan tehtävien hoitamisesta vastaaville toimielimille osoitetut määrärahat, tuloarviot ja tavoitteet tulosalueittain. Käyttötalouden toimintaan saatavat valtionosuudet merkitään tuloslaskelmaosaan. Valtuusto hyväksyy käyttötalousosan määrärahat tulosaluetasolla. Sen jälkeen asianomaiset toimielimet päättävät määrärahojen tarkemmasta käytöstä vahvistamalla käyttösuunnitelman, jossa määrärahat jaetaan tulosyksiköille. Määrärahat on mahdollista jakaa tässä vaiheessa muullakin tavalla kuin talousarvion laatimisvaiheessa on tehty, kunhan pysytään valtuuston vahvistamien summien puitteissa. Hallintokunnat eivät kuitenkaan voi ottaa mukaan sellaisia menoja, jotka ovat valtuuston sitovasti hyväksymien meno- tai tuloerien vastaisia. Lisäksi menojen on oltava valtuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisia. Käyttötalousosasta siirretään tulosalueiden menot ja tulot tuloslaskelmaosaan. Tuloslaskelmaosa osoittaa kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskelmaosaan merkitään verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot, satunnaiset tulot ja menot, suunnitelman mukaiset poistot sekä tuloksen käsittelyerät.

2 2 Tuloslaskelmaosasta siirretään vuosikatteen osoittama määrä rahoitusosaan. Investointiosassa esitetään investoinnit ja niihin saatavat valtionosuudet toimielimittäin, hankeryhmittäin ja hankkeittain. Investointimenot ja tuloerät siirretään bruttomääräisinä rahoitusosaan. Rahoitusosassa käsitellään edellä mainittujen vuosikatteen ja investointimenojen sekä niihin saatavien tulojen lisäksi muut käyttöomaisuuden myyntituotot. Näiden jälkeen saadaan arvio siitä, kuinka paljon kunnan varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen. Kun vielä huomioidaan antolainauksen, lainakannan, oman pääoman muutos ja muut maksuvalmiuden muutokset saadaan selville talousarviovuoden toiminnan aiheuttama kassavarojen muutos. Talousarviomäärärahat voivat olla kolmenlaisia: 1. Ulkoiset menot/tulot ovat niitä, jotka maksetaan rahana kunnan kassasta/ kassaan. 2. Sisäiset menot/tulot ovat maksuja, jotka kunnan eri yksiköt maksavat toisiltaan ostamistaan/ toisilleen myymistään palveluista. 3. Kustannuslaskennalliset erät (laskennalliset korot ja poistot) ovat lisätietona, jota käytetään mm. yksikkökustannusten laskennassa. Kunnan talousarviossa ei näitä eriä ole laskettu.

3 II YLEISPERUSTELUT 3 1. Yleiset taloudelliset näkymät Suomen kansantalous on vuoden 2012 aikana heikentynyt. Kansantuotteen kasvu tulee jäämään vuositasolla noin yhteen prosenttiin eikä ensi vuosi näytä paremmalta. Taloustilanteen heikkeneminen on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutuksista. Lisäksi vienti on vähentynyt, investointitaso laskenut ja yksityisen kulutuksen kasvu hidastunut. Vuonna 2012 kuluttajahintaindeksin arvioidaan nousevan vuositasolla keskimäärin 2,5 prosenttia. Arvonlisäveron korottaminen vuoden 2013 alusta yhdellä prosenttiyksiköllä osana veropoliittisia toimenpiteitä kohottaa osaltaan kuluttajahintoja vuositasolla noin 0,6-0,7 prosenttiyksikköä. Kuluttajahintojen nousuvauhti hidastunee vuonna 2013 ja inflaatio jäänee alle 2,5 prosentin. Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa saakka. Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Kuntatalouden palkanmaksuvara riippuu lähinnä kuntien verotulojen kasvusta. Vuonna 2013 kunta-alan ansiotasoindeksi kohonnee 2,3 %. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kasvu vuonna 2013 jäänee ansiotason muutoksen tasolle. Työllisyys on suhdannetilanteeseen nähden säilynyt hyvänä. Työttömyyden voidaan päätellä kuitenkin lisääntyvän ensi vuonna kun seurataan tämän vuoden syksyn irtisanomisten ja lomautusten määrää. Seuraavassa taulukossa ovat keskeiset yleistä talouden kehitystä kuvaavat tunnusluvut vuosilta Vuosien tiedot perustuvat pääosin Tilastokeskuksen heinäkuussa 2012 julkaisemiin kansantalouden tilinpidon lukuihin sekä eräisiin muihin julkisiin tilastoihin. Vuosia 2012 ja 2013 koskevat luvut ovat valtion talousarvioesityksen pohjaksi laadittuja ennusteita. Muuttuja %-muutos Tuotanto (määrä) 3,3 2,7 1,0 1,0 Palkkasumma 2,3 4,5 3,1 2,5 Ansiotaso 2,6 2,7 3,5 2,6 Inflaatio 1,2 3,4 2,6 2,4 %-yksikköä Työttömyysaste 8,4 7,8 7,6 8,1 Euribor 3 kk, % 0,8 1,4 0,6 0,6 2. Kunnan talousarvionäkymät vuodelle 2013 Kuntauudistus ja kuntapalvelujen kehittäminen Valtion talouskehyspäätökseen liittyy peruspalveluohjelma (PPO), jossa tarkastellaan kuntien velvoitteiden ja rahoituksen tasapainoa. Ohjelman pohjalta suoritetaan vuosittain peruspalvelubudjettitarkastelu. Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvien rakenteellisten uudistusten tarve lisääntyy väestön ikääntyessä ja palvelutarpeiden kasvaessa. Kunnissa ja kuntayhtymissä on varauduttava tulevaisuuden uhkatekijöihin uudistamalla palvelurakenteita ja parantamalla tuottavuutta. Mm. seuraavat asiat sisältyvät kuntapalvelujen kehittämissuunnitelmiin: Kunnallishallinnon rakennelaki on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2013 alusta lukien. Tavoitteena on, että uutta kuntarakennetta koskevat päätökset olisi tehty vuoden 2014 loppuun mennessä

4 4 ja uudet kunnat voisivat aloittaa laajasti vuoden 2015 alussa. Sote järjestämislain ja muiden sektorilakien valmistelu sovitetaan yhteen valtakunnalliseen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti. Kuntalain ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistus valmistellaan siten, että lait tulisivat voimaan vuoden 2015 alusta lukien. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki. Laadukas ja saavutettavissa oleva varhaiskasvatus ja esiopetus taataan koko ikäluokalle. Jatketaan perusopetuksen laadun parantamista ja ryhmäkokojen pienentämistä. Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Valtiovarainministeriö on asettanut kesäkuussa 2012 selvitysmiehen kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamista varten. Tavoitteena on uudistaa valtionosuusjärjestelmä siten, että hallituksen esitys voidaan käsitellä eduskunnassa kevään 2014 aikana ja uusi lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2015 alusta lukien. Asetettu selvitysmies tekee alustavia ehdotuksia joulukuussa 2012 ja lopulliset esitykset valtionosuusperusteiden uudistamistarpeista vuoden 2013 loppuun mennessä. Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan hallitusohjelman kirjaukset toteuttavasti siten, että uudistamisessa tarkastellaan mm. perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta sekä soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutoksessa. Tarkastelu voidaan laajentaa myös verotusta koskeviin asioihin, kuten mahdollisuuksiin siirtää kunnallisveroon vaikuttavia verovähennyksiä valtion rasitukseksi Uudet virka- ja työehtosopimukset Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvotteluissa on sovittu raamisopimuksesta vuosille Sopimuskausi päättyy Vuoden 2013 talousarvion palkkakustannuksiin vaikuttavat voimaan tulevat yleiskorotukset ja paikalliset järjestelyerät jokaisella sopimusalalla sekä opetusalan keskitetty järjestelyerä. Seudullinen yhteistyö Hattulan valtuusto on vuonna 2006 päättänyt. että kunta haluaa pysyä itsenäisenä kuntana. Hattulan kunta korostaa toiminnassaan seutuyhteistyön merkitystä ja toimii seudullisen yhteistyön edistämiseksi ja sen ilmapiirin vahvistamiseksi. Hattulan kunnan strategista kehittämistä tulee edelleen syventää ja laajentaa tavoitteena taloudellisesti vakaa, kasvava ja moniarvoinen kunta, joka tarjoaa asukkailleen terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön. Asukkaiden tarpeista lähtevät laadukkaat palvelut tuotetaan itse tai tekemällä yhteistyötä muiden kuntien sekä yhteisöjen kanssa. Hattulan kunnan kehittämisohjelma 2015 Valtuusto on käsitellyt viimeksi Hattulan kunnan kehittämisohjelman Uusi valtuusto tulee tarkistamaan sen toimikautensa alkupuolella. Kehittämisohjelmasta johdetaan hallintokuntien ja toimintojen strategisen suunnittelun raamit. Näihin puolestaan sisältyvät keinot tavoitteiden saavuttamiseksi sekä toimenpiteiden mitattavuus. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa ja kulloisessakin talousarviossa osoitetaan voimavarat yhteisesti hyväksytyn kuntastrategian toteuttamiseen.

5 3. Talousarvion tuloperusteet 5 Tulot kertyvät pääosin neljästä tulolähteestä: verotulot, valtionosuudet sekä käyttötalouden maksut ja myyntituotot. Verotulot Veroprosentiksi vuodelle 2013 on vahvistettu 20,00 prosenttia. Koiraveroa ei kanneta. Kunnallisveron muutokset näkyvät seuraavista taulukoista. Verovuosi (vero- %) 2009 (17,75 %) 2010 (19,25 %) arvio 2013 arvio (20,00 %) 2014 arvio 2015 arvio Kunnallisveron ennakot Muutos % 1,6 11,0 4,2 1,4 8,5 3,1 3,2 Verotuloarvion erittely TP 2012 TA 2013 TA Ennakonpidätykset ja ennakonkanto (sis. myös verovuotta aikaisemmat vuodet) Ennakonpidätykset yhteisötuloista Kiinteistövero Verotulot yhteensä Muutos- % , , ,8 Kiinteistöveroprosentit vahvistetaan vuosittain valtuustossa samassa yhteydessä tuloveroprosentin kanssa. Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajat ovat voimaan tulleen lain mukaan seuraavat: - yleinen kiinteistöveroprosentti 0,60 1,35 prosenttia (vapaa-ajan rakennukset, muut rakennukset ja maapohja) - vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,32 0,75 prosenttia Kiinteistöveroprosentit Hattulassa Vakituiset asunnot Muut kuin vakituiset asuinrakennukset Yleinen kiinteistövero Yleishyödylliset yhteisöt 0,35 0,70 0,65-0,40 0,80 0,75 0,00 0,40 1,00 0,80 0,00 Rakentamattomille tonteille ei ole määrätty erillisiä kiinteistöveroprosentteja.

6 6 Yhteisöjen verotuksessa ei vahvisteta kuntakohtaisesti kunnallisverotuksessa verotettavaa tuloa vaan yhteisöjen suorittamasta verosta erotetaan verontilityslaissa säädetty prosenttiosuus kuntien ja seurakuntien yhteisövero-osuudeksi. Saman lain mukaan nämä osuudet jaetaan yksittäisille kunnille ja seurakunnille niiden jako-osuuksien mukaisesti. Valtio korotti kuntien yhteisövero-osuutta vuonna prosentilla. Määräaikainen korotus päättyy, mutta korotettua jako-osuutta jatketaan kuitenkin puolet pienempänä eli 5 prosenttiyksiköllä vuosina Hallituksen esitys sisältää yhteisöveron perusteisiin muutoksia vuodelle Muutoksilla ei kuitenkaan ole vaikutusta yhteisöverotuottoon, koska muutokset kompensoidaan kunnille nostamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta. Kuntien jako-osuudeksi yhteisöveron tuotosta muodostuisi vuodelle 2013 täten 29,40 prosenttia. Valtionosuudet Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Peruspalvelujen valtionosuus muodostuu seuraavista osista: - yleinen osa (entinen yleinen valtionosuus), - sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset, - esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset, - taiteen perusopetus ja yleinen kulttuuritoimi ja - erityisen harvan asutuksen, saaristokuntien sekä saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteisiin. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus muodostuu seuraavista osista: - Lukio - Aamu- ja iltapäivätoiminta - Liikunta - Nuoriso - Perusopetus, vaikeasti kehitysvammaiset - Perusopetus, muut vammaiset Järjestelmää täydentää talousvaikeuksissa oleville kunnille tarkoitettu harkinnanvaraisen valtionosuuden korotus, joka rahoitetaan järjestelmän sisältä. Kunkin kunnan valtionosuuksia tasataan verotulojen perusteella. Valtionosuusjärjestelmän ulkopuolisena osana toimii ns. ylläpitäjäjärjestelmä, jossa lukioiden, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun rahoitus menee suoraan opetuksen järjestäjälle oppilasmäärien mukaisena. Rahoitusta tarkistetaan joka vuosi toteutuneiden keskimääräisten kustannusten mukaisesti. Kuntien rahoitusvastuulle jää asukasta kohden laskettu rahoitusosuus (yhtä suuri kaikille kunnille), joka määräytyy kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon mukaan. Koska esi- ja perusopetuksen valtionosuudet vuoden 2010 alusta maksetaan kunnille, on kuntien maksettava korvaus oppilaan käydessä toisen kunnan tai yksityisen opetuksen järjestäjän koulua. Kuntien on selvitettävä arviot ikäluokkansa oppilaiden lukumääristä, jotka käyvät koulua kuntansa ulkopuolella joko toisen kunnan tai yksityisen koulussa, samoin kuin omaan kuntaan vieraista kunnista tulevat, jotta on mahdollista arvioida korvausmenojen ja tulojen määrää. Korvattavaksi tulee valtionosuusperusteen mukainen määrä riippuen siitä, millaisesta oppilaasta on kysymys. Kunta maksaa kotikuntakorvauksia n euroa ja saa n euroa. Nämä merkitään sivistyslautakunnan menoksi ja tuloksi.

7 7 Verotulotasausta maksetaan/peritään sen mukaan, kuinka paljon kunnan verotulot euroa/asukas poikkeavat tasausrajasta, joka on 90 prosenttia kaikkien kuntien laskennallisesta verotulosta euroa/asukas. Verotulotasaus on kääntynyt Hattulassa negatiiviseksi. Ensi vuonna se on noin euroa. Perustamishankkeiden arvonlisäverottomiin kustannuksiin saadaan valtionosuutta 50 prosenttia.. Käyttötalouden valtionosuudet sisältyvät tuloslaskelmaan. Investointeihin saatavat valtionosuudet ovat rahoituslaskelmaosassa. Valtionosuuksien jakautuminen TP 2011 TA 2012 TA 2013 Peruspalvelujen valtionosuus Laskennalliset kustannukset: Sosiaali- ja terveyspalvelut Esi- ja perusopetus Kirjasto Yleinen kulttuuritoimi Taiteen perusopetus Laskennall. perusteet. yhteensä Omarahoitusosuus (v ,81 e/as) Yleinen valtionosuus Valtionosuuteen tehtävät lis./väh. Verotulotasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Peruspalvelujen valtionosuus yhteensä Muut opetus- ja kultt.toimen valtionosuudet Laskennalliset kustannukset Lukio Aamu- ja iltapäivätoiminta Liikunta Nuorisotyö Perusopetus/vaik. kehitysvammaiset Perusopetus/muut vammaiset Laskennalliset perusteet yhteensä Omarahoitusosuus (v ,00 e/as) Muut opetus- ja kultt.toimen valt.os. yhteensä VALTIONOSUUDET YHTEENSÄ Myyntituotot Myyntituottoina kunnalle kertyy tuloja tavaroista ja palveluista, jotka on tarkoitettu myytäväksi tuotantokustannukset peittävään hintaan. Tällaisia ovat mm. puutavaran ja soran myynti, joukkoliikennemaksut. Ruokapalveluyksikön laskuttamat sisäiset ateriapalvelujen myyntituotot muodostavat suuren osan myyntituotoista. Maksutuotot

8 8 Maksutuotot sisältävät asiakasmaksut ja muut maksut tavaroista ja palveluista, joiden hinnoittelun tarkoituksena ei ole kattaa tuotantokustannuksia kokonaisuudessaan. Suurimmat tuotot tulevat perusturvan hoitopäivämaksuista. Tuet ja avustukset sisältävät mm. valtiolta, Euroopan unionilta ja muulta yhteisöltä saatavat tuet ja avustukset. Esim. pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen saatava palkkatuki, joka kattaa noin puolet työllistämisestä aiheutuvista palkkauskustannuksista, kirjataan tähän tiliryhmään. Kelan korvaus työterveyshuollon kustannuksiin on myös tähän kuuluva tuotto. Vuokratuotot Tähän kuuluvat joidenkin rakennusten ja maa- ja vesialueiden vuokratulot, myös sisäiset vuokrat. Vuokrakerrostalot ovat Hattula-Kiinteistöt Oy:n omistuksessa. (Valtuuston päätös /36 ). Muut tuotot Muut tuotot ovat pääasiassa käyttöomaisuuden myyntivoittoja ja sosiaalitoimen elatustuki- ja toimeentulotukimaksuja. 4. Talousarvion menoperusteet Henkilöstömenot Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa Ensimmäisen 13 kuukauden jakson sopimuskorotus on noin 2,4 prosenttia ja tätä seuraavan 12 kuukauden jakson sopimuskorotus 1,9 prosenttia. Ensi vuoden talousarviossa on varauduttu kahden prosentin käyttömenojen korotuksiin, minkä täytyy kattaa myös voimaan tulevat palkankorotukset. Työllistämisessä tärkeänä tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien aktivoiminen ja työllistymisedellytysten selvittäminen. Hattulalaisten vuotiaiden nuorten työllistämistä kesäloma-aikana jatketaan. Talousarvioon sisältyy 23 uutta virkaa/tointa. Juteinikodin siirto kunnan toiminnaksi merkitsee 19 uutta virkaa/tointa. Vakituisen henkilöstön määrän kehitys Hallinto Perusturva (224) Sivistys Vapaa-aika Tekninen YHTEENSÄ (425)

9 Muut henkilöstömenot Kunnan työnantajana maksamat sosiaalivakuutusmaksut muodostuvat seuraavasti: 9 % Sosiaaliturvamaksut 2,12 2,12 2,12 KuEL-maksu, palkkaperusteinen 16,10 16,00 16,35 VaEL- maksu 22,10 19,80 21,26 Työttömyysvakuutusmaksu 3,10 3,13 3,13 Tapaturmavakuutusmaksu 0,50 0,50 0,40 Taloudellinen tuki 0,05 0,05 0,05 YHTEENSÄ KVTEL:n alaiset 21,77 22,05 22,05 VaEL:n alaiset 28,05 26,96 26,96 KuEL:n palkkaperusteisen maksun lisäksi maksetaan varhaiseläkeperusteista maksua (varhemaksu) ja eläkemenoperusteista maksua. Varhaiseläkeperusteinen maksu perustuu eläkemenoihin, jotka aiheutuvat alkaneista työttömyyseläkkeistä, työkyvyttömyyseläkkeistä ja yksilöllisistä varhaiseläkkeistä sekä kuntoutustuista. Eläkemenoperusteinen maksu jaetaan jäsenyhteisöille vain ennen vuotta 2005 karttuneiden maksussa olevien eläkkeiden suhteessa. Maksun suuruuteen eivät vaikuta vuoden 2013 palkkamenot, eikä maksun määrään voi vaikuttaa vuonna 2013 tehtävillä henkilöstöratkaisuilla. Maksu jakautuu jäsenyhteisön omien ja siirtyneiden palvelussuhteiden perusteilla. Omiin palvelussuhteisiin perustuva maksu on jaettu toimintayksiköille. Palvelujen ostot ja yhteistoimintaosuudet Asiakaspalvelujen ostot koostuvat pääosiltaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä ja Janakkalan-Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueelta ostettavien terveydenhuollon palvelujen maksuosuuksista. Muita palveluja ovat mm. valtiolle maksettava korvaus verotuksen hoitamisesta. Talous- ja palkkahallinnon palvelut on ostettu vuodesta 2003 lähtien Seutukeskus Oy Hämeeltä. Ensimmäinen sopimuskausi päättyi Ohjelmapalvelujen kilpailuttamisen takia sitä jatkettiin aiesopimuksella vuodelle Uusi sopimus tehtiin ajalla ja se jatkuu toistaiseksi. Lisäksi kunta ostaa erilaisia asiantuntijapalveluja, atk-palveluja, posti- ja puhelinpalveluja, alueiden ja rakennusten kunnossapitopalveluja, kuljetuspalveluja, koulutuspalveluja henkilökunnalle sekä työterveyshuollon ja kuluttajaneuvonnan palveluja. Kunnan työterveyspalvelut kattavat lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi sairaanhoidon. Työterveydenhuollon palvelut tuottaa lähtien Suomen Terveystalo Oy. Avustukset Kunnan maksamista avustuksista suurin osa koostuu toimeentuloturvasta, lastensuojelun tasausmaksuista, omaishoidon tuesta, lasten kotihoidon tuesta ja vaikeavammaisten avustuksista. Lisäksi avustetaan tiekuntia ja yhteisöjä. Rahoituskulut Rahoituskuluja ovat mm. pitkä- ja lyhytaikaisten lainojen korkokulut ja viivästyskorot. Korkokulujen hallitsemiseksi kunnanhallitus on päättänyt ( /131 ja /227 ) allekirjoittaa Kuntarahoitus Oyj:n, Handelsbankenin, Nordea Pankki Suomi Oyj:n, Pohjola Pankki Oyj:n ja Sampo Pankki Oyj:n kanssa sopimukset johdannaissopimusten yleisistä ehdoista ja että kunta voi tehdä korkosuojaussopimuksia. Poistot

10 10 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on tarkistanut yleisohjettaan suunnitelman mukaisista poistoista. Merkittävin muutos on tullut poistoaikojen pituuteen. Kuntajaosto suosittelee poistoaikojen liukumien alarajojen käyttämistä, mikä merkitsee poistojen kasvua tuloslaskelmassa. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet vahvistetaan valtuustossa ja niitä noudatetaan lukien tämän jälkeen syntyvään käyttöomaisuuteen. Aktivointi- ja pienhankintaraja on euroa. 5. Kokonaismenot ja -tulot Kunnan kokonaismenot ja kokonaistulot ilmenevät seuraavasta taulukosta: (1 000 ) Menot Tulot Käyttötalous Investoinnit Rahoitus (korot, lainojen lyhennykset, verot, valtionosuudet) Yhteensä Muutos edellisestä vuodesta, % Lainanotto 6. Tuloslaskelma- ja rahoitusosien analysointi , , Vuosikate Vuosikate osoittaa kuinka paljon kunnan tulorahoituksesta jää investointien ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Vuosikatteen tulisi kattaa ainakin nettoinvestoinnit ja pitkällä aikavälillä lisäksi lainanlyhennykset. Korkomenot sisältyvät vuosikatteeseen, joten velkaantuminen pienentää tulorahoituksen osuutta. Vuosikate 2011 TP 2012 TA 2013 TA Vuosikate (1 000 ) - /asukas Investointien tulorahoitus -% (= vuosikate %:ia nettoinvestoinneista) Omavaraisuusaste Omavaraisuusaste saadaan suhteuttamalla oma pääoma + varaukset taseen loppusummaan ja se mittaa kunnan vakavaraisuutta ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäimellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona pidetään kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Jos omavaraisuusaste on 50 % tai sitä alempi merkitsee se kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta TP 2012 TA 2013 TA

11 11 Oma pääoma + varaukset Taseen loppusumma Omavaraisuusaste % Suhteellinen velkaantuneisuus Kuvaa, paljonko kunnan käyttötuloista (= toimintatuotot + verotulot + valtionosuudet) tarvitaan vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluku on sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella TP 2012 TA 2013 TA Suhteellinen velkaantuneisuus % Pitkäaikaiset lainat TP 2012 TA 2013 TA Pitkäaikaiset lainat 1.1. Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset Pitkäaikaiset lainat yhteensä Pitkäaikaiset lainat /asukas Analysointi Kuntalain 65.3 pykälässä on säännös, jonka mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuonna ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Valtuusto on hyväksynyt vuoden 2012 talousarvioon yhteensä euron menolisäykset ja euron tulovähennykset. Käyttömenojen toteutuma syyskuun lopussa oli 73 prosenttia eli huomattavasti keskimääräistä alhaisempi. Sen sijaan verotulokertymä saattaa jäädä alle arvion, joten mikäli menokehitys jatkuu suotuisana, se kompensoi mahdollista verotulomenetystä. Taseessa on aiempia ylijäämiä euroa. Talouden kehittymisen suuntaa kuvataan mm. vertaamalla toimintakulujen kasvua verotulojen kasvuun. Toimintakulujen kasvu ei saisi ylittää verotulojen kasvua. Vuoden 2013 talousarviossa toimintakulut ovat 2,2 % suuremmat vuoden 2012 muutettuun talousarvioon verrattuna. Verotulojen kasvuarvio on 5,8 %, veroprosentin korotuksen jälkeen.

12 12 Taloutta voidaan tasapainottaa mm. seuraavin toimenpitein: - käyttötuloja lisätään (palvelumaksuihin kustannustason nousua vastaavat korotukset vuosittain, maksullisten palvelujen lisääminen) - käyttömenoja vähennetään (palvelutuotannon tehostaminen, seudullisen yhteistyön lisääminen) - veroratkaisut (1 %:n korotus tuloveroprosenttiin merkitsee noin 1,4 milj. euron lisäverotuloa) - investointeja vähennetään ja käyttöomaisuutta myydään - kunnan maapolitiikan uudistaminen ottamalla käyttöön uusia toimintamalleja ja käyttämällä mahdollisuuksien mukaan maa- ja metsäalueita vaihtoalueina - kaavoituskulujen siirtäminen tonttien ja maa-alueiden myyntihintoihin - henkilöstömäärän hallittu kasvu. Tasapainoisen talouden tavoitteena on vuosikate, joka kattaa suunnitelman mukaiset poistot ja samalla riittää kattamaan investointimenoja. Kunnan väkimäärän kasvua pitäisi pystyä säätelemään niin että ei aiheutuisi hallitsemattomia paineita perusturvalautakunnan ja sivistyslautakunnan tuottamien palvelujen määrään.

13 13 III TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVION SITOVUUSTASO 1.1. Käyttötalousosan määrärahojen ja tuloarvioiden sitovuus Hattulan kunnan talousarviossa noudatetaan bruttoperiaatetta. Valtuusto hyväksyy jokaiselle tulosalueelle sitovat toimintamenot ja tuloarvion. Tulosaluetaso on sama kuin toimielintaso muilla hallintokunnilla paitsi perusturvalautakunnalla, joka jakaantuu kahteen tulosalueeseen (sosiaalitoimi ja terveydenhuolto) ja teknisellä lautakunnalla, joka jakaantuu kolmeen tulosalueeseen (tekninen toimi, pelastustoimi ja joukkoliikenne). Sitovuustason mukaiset toimintakulut ja tuloarviot tulosalueittain ilmenevät talousarvion sivulta 49. Asianomainen toimielin jakaa tulosalueille myönnetyt määrärahat ja tuloarviot pienemmille tehtäväkokonaisuuksille (= palvelutaso) ja päättää niiden käytöstä. Suoraan toimielimen alaisuudessa oleva tilivelvollinen viranhaltija jakaa osamäärärahan edelleen pienempiin osiin (kustannuspaikka) ja päättää sen käytöstä sen käyttösuunnitelman puitteissa, jonka toimielin on vahvistanut Investointiosan sitovuus Valtuusto päättää investointiosan määrärahojen käytöstä toimielimittäin ja hankeryhmittäin. Yli euron hankkeet vaativat valtuuston erillisen päätöksen. Investointiosaan kirjataan yli euron hankkeet Rahoituslaskelmaosan sitovuus Valtuusto hyväksyy sitovaksi pitkäaikaisen lainan oton Toiminnan ja talouden tavoitteiden sitovuus Talousarviossa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Sitoviksi hyväksytään mitattavissa olevat tavoitteet, joihin voidaan kunnan omilla toimenpiteillä vaikuttaa. Sitovien tavoitteiden lisäksi esitetään perusteluina ja informaationa muita tavoitteita, jotka ovat ohjeellisia ja toimintaa ohjaavia. Valtuuston sitoviksi määräämät tavoitteet on käyttötalousosassa merkitty maininnalla Sitovat tavoitteet

14 2. KÄYTTÖTALOUSOSA 14 TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET TULOSALUEITTAIN YLEISHALLINNON PÄÄVASTUUALUE Tilivelvolliset: Kunnanjohtaja, hallintojohtaja, talousjohtaja ja kamreeri TOIMIELIN: KESKUSVAALILAUTAKUNTA Tulosalue: Keskusvaalilautakunta Talous KESKUSVAALILAUTAKUNTA TP 2011 MTA 2012 HK 2013 TA 2013 TS 2014 TS 2015 MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ joista sisäiset tuotot HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ joista sisäiset kulut TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset Toiminta Europarlamenttivaalit toimitetaan vuonna 2014 ja eduskuntavaalit vuonna TOIMIELIN: KUNNANHALLITUS Tulosalue: Kunnanhallitus Talous KUNNANHALLITUS TP 2011 MTA 2012 HK 2013 TA 2013 TS 2014 TS 2015 MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ joista sisäiset tuotot HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ joista sisäiset kulut TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset Toiminta

15 15 Tulosalue sisältää seuraavat tulosyksiköt: keskushallinto, toimistopalvelut ja henkilöstöhallinto. Kunnanhallituksen tulosalue sisältää myös määrärahat vammais- ja vanhusneuvoston toimintaan. Keskushallinto ja toimistopalvelut Keskushallinto käsittää valtuuston ja kunnanhallituksen kustannuspaikat. Toimintaympäristö Palvelujen sekä toiminnan kehittämiseen ja taloudellisuuteen pyritään lisäämällä erimuotoista yhteistyötä. Kunta kehittää palvelujaan aktiivisesti ja jatkuvana prosessina yhteistyössä muiden seudullisten toimijoiden kanssa. Kunnan viestinnässä internet-sivuston merkitystä ja sisältöä korostetaan osana toimenpiteitä, joilla kunnan kehittämissuunnitelmassa sekä markkinointiviestintästrategiassa määritellyt tulevaisuuden kuva ja tavoitemielikuva voidaan saavuttaa. Meneillään oleva muutos, jossa entisiä toimintatapoja korvataan osittain uusilla, tehokkuuteen ja taloudellisuuteen pyrkivillä menettelytavoilla, korostaa entistä enemmän kunnan eri yksiköiden ja yksilöiden vastuuta. Toimintaympäristön nopeat muutokset edellyttävät jatkuvaa mahdollisuuksien selvittämistä, toimintavaihtoehtojen etsimistä, toimintojen tärkeysjärjestykseen asettamista, ympäristön havainnointia sekä jatkuvaa muutosten seurantaa. Sopeutuminen haasteiden toimintaympäristöön vaatii vastaavasti yhä myönteisempää suhtautumista työtehtävien muuttumiseen ja poistumiseen sekä uudelleen kouluttautumiseen. Näin toimien voidaan tehostaa toimintaa sekä pienentää kustannuksia. Hattula tarjoaa asukkaille, yrityksille ja yhteisöille houkuttelevan asuin- ja toimintaympäristön asutun Suomen sydämessä. Hattula toimii kuntaroolissaan hyvän elämän mahdollistajana ja sen tuottamat palvelut koetaan hyvin saatavilla oleviksi, määrällisesti oikein mitoitetuiksi ja laadullisesti korkeatasoisiksi. Yleishallinnon päävastuualueen tavoitteena on palvella ja tukea muuta hallinto- ja luottamushenkilöorganisaatioita. Tavoitteena on kiinnittää huomiota tieto-taidon hyödyntämiseen henkilökohtaisella tasolla sekä sisäistä rakennetta muokaten kehittyä joustavaksi ja konsultoivaksi hallintoorganisaatioksi. Toiminnan laatutavoitteita ovat oikea-aikaisuus, palvelevuus, vuorovaikutteisuus, asiakastyytyväisyys ja hallinnon lainmukaisuus. Muuttuvassa toimintaympäristössä pyritään käynnistämään yhteistyötä myös alueilla, joilla sitä ei ole aiemmin kokeiltu. Sitovat tavoitteet: Kunnan maapolitiikka ja kaavoitus jatkuvat edelleen aktiivisena. Tavoitteena on riittävän laajojen maa-alueiden hankinta kunnan omistukseen kaavataloudellisesti keskeisiltä alueilta. Taloussuunnittelu ja toiminnansuunnittelu perustuvat kunnan kehittämisohjelmaan, eri toimintojen strategioihin, toiminta- ja taloussuunnitelmaan, talousarvioon ja käyttösuunnitelmaan. Muut toiminnalliset tavoitteet Asioiden ja asiakirjojen käsittelysääntöjen tarkistaminen käynnistetään. Hallinto- ja virasto-organisaatio uudistetaan. Käynnistetään sähköinen kokouskäytäntö.

16 16 Maa- ja metsäalueiden käyttöä maakaupoissa vaihtoalueina arvioidaan uudelleen. Suunnittelutarveratkaisujen perusteita täsmennetään. Vaihtoehtoisiin toimintamalleihin varaudutaan suunnitelmallisesti ja kunnan palvelurakenteiden arviointia jatketaan johtuen toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Kunnan kehittämisohjelma ja markkinointiviestintästrategia päivitetään. Johtosäännöt päivitetään. Kunnan kehittämisohjelma Kunnan kehittämisohjelmassa määritellään Hattulan kunnan tulevaisuuden kuva ja näkökulmittain ne toimenpidelinjaukset, joilla tuo määritelty tulevaisuus voidaan saavuttaa. Kunnan toimintaympäristön nopeat ja suuret muutokset edellyttävät jatkuvaa mahdollisuuksien selvittämistä, toimintavaihtoehtojen etsimistä, toimintojen asettamista järjestykseen, ympäristön jäsentelyä sekä vaikuttavaa muutosten seurantaa. Se, miten kunta kykenee vastaamaan ympäristön muutoksiin, ratkaisee miten hyvin se tulevien vuosien haasteista selviää. Elinvoimaisen ja vakaan tulevaisuuden perustana ovat yhteistyössä valmistellut sekä hyväksytyt toiminnan linjaukset. Kunnan toiminnan ohjauksessa korostuu pitkän aikavälin suunnittelu ja tehdyissä ratkaisuissa tulevaisuuden haasteiden ennakointi. Kunnan kehittämisohjelma päivitetään kerran valtuustokaudessa ja kulloinenkin päivitys ohjaa kunnan toimintaa vaalikauden aikana. Kehittämishankkeet Valtuusto oikeuttaa kunnanhallituksen päättämään vahvistettujen määrärahojen puitteissa kunnan osallistumisesta yksittäisiin kehittämishankkeisiin. Varataan seudullisten hankkeiden (hankesalkku) jäljellä olevat kuntarahoitusosuudet. Toiminnallinen tavoite Kehittämishankkeiden ja -toimien vaikutuksia arvioi kunnan kehittämistyöryhmä. Samoin ryhmä suosittelee sekä toteuttaa kehittämishankkeita. Yritystoiminnan kehittäminen Yrittäjien ja kunnan yhteinen kehittämistyöryhmä uudistaa ja kehittää yhteistyötä vuoden 2013 aikana. Kehittämispäällikkö pitää yhteyttä Kehittämiskeskukseen tarpeen mukaan. Kunnan ja Kehittämiskeskus Oy Hämeen yhteistyö jatkuu joiltakin osin. Sitovat tavoitteet: Toteutetaan hyväksyttyä Hattulan ja Hämeenlinnan elinkeinostrategiaa Kunnan ja Kehittämiskeskus Oy Hämeen välinen perussopimus päivitetään. Toimitaan mahdollisuuksien mukaan Hattulan kunnan yrittäjyyden valtuustoasiakirjan mukaisesti. Kunnallistalous Toimintaympäristö Toiminta on pääosiltaan sidottu sekä omasta toiminnasta aiheutuviin että lakisääteisiin määräaikoihin. Hattulan kunta ostaa taloushallinto- ja palkanlaskentapalvelut Seutukeskus Oy Hämeeltä. (Khall ). Sopimus jatkuu toistaiseksi. Ohjelmatoimittaja on Logica. Henkilöstöpalvelut Henkilöstöpalvelut sisältävät seuraavat tulosyksiköt: henkilöstöhallinto, työterveydenhuolto, yhteistoiminta ja työllistäminen.

17 Toimintaympäristö Henkilöstön ikääntyessä panostetaan työssä jaksamiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen. 17 Toiminnalliset tavoitteet - johtamiskäytäntöjen kehittäminen - työkykyä ylläpitävän toiminnan toteuttaminen - yhteishengen luominen (yhteiset tilaisuudet) - työprosessien kehittäminen (koulutus, työkierto, varahenkilöjärjestelmä) - henkilöstön arvostaminen, motivointi (kehityskeskustelut, osallistuminen, työrauha, kannustimet) - tiedottamisen ja valistustoiminnan tehostaminen - mahdollisuus kannustevapaan käyttämiseen Sitovat tavoitteet: Pitkäaikaistyöttömien aktivoiminen ja työllistymisedellytysten selvittäminen tavoitteena työmarkkinatuen kuntaosuuden väheneminen edellisvuosista. Henkilöstöjaosto Henkilöstöjaosto ratkaisee seuraavat asiat: - paikallisen virka- ja työehtosopimuksen tekeminen kunnallisen pääsopimuksen, kunnallisten virka- ja työehtosopimusten erityismääräysten tai kunnallisen työmarkkinalaitoksen erillisen valtuutuksen perusteella, - virka- ja työehtosopimusten harkinnanvaraisten palkkaus- ja muiden määräysten soveltaminen, jollei tässä tai muussa johtosäännössä ole toisin määrätty, - työnantajan edustajien nimeäminen yhteistoimintaryhmään. Toiminnalliset tavoitteet: Henkilöstöasioiden hoito ja henkilöstöjaoston rooli selvitetään johtosääntöjen tarkistamisen yhteydessä. Yhteistyöryhmä Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta järjestetään yhteistoimintalain mukaisesti. Yhteistoimintamenettelyn tarkoituksena on kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuuden edistäminen ja henkilöstön työelämän laadun parantaminen antamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Yhteistyöryhmän tehtävänä on osaltaan käsitellä yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvia asioita. Työsuojeluasiat käsitellään myös yhteistyöryhmässä. Yhteistyöryhmän jäseninä ovat ammattijärjestöjen pääluottamusmiehet, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut, kunnanjohtaja ja kamreeri sekä henkilöstöjaoston edustaja. Vammaisneuvosto Vammaisneuvosto on hattulalaisten vammaisten, heidän omaistensa ja vammaisjärjestöjen yhteistyöelin. Vammaisneuvoston tehtävänä on edistää viranomaisten, vammaisten ja vammaisjärjestöjen yhteistoimintaa Hattulassa ja - seurata vammaisten tarpeiden kehitystä Hattulassa - seurata kunnan yleisiin oloihin vaikuttavaa kunnallishallinnon päätöksentekoa vammaisten kannalta - edistää vammaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kunnallishallinnon päätöksentekoon - edistää vammaisten tasa-arvoista osallistumista yhteiskunnan eri toimintoihin - seurata vammaisille tarkoitettujen palvelujen, tukitoimien ja muiden etuuksien kehitystä Hattulassa - tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja eri viranomaisille

18 - tiedottaa käsittelemistään asioista - valmistella toimintasuunnitelma 18 Toiminnalliset tavoitteet Vammaisneuvoston kokoonpanon perusteet selvitetään niin, että kaikki vammaistyötä tekevät yhteistahot saavat edustajansa neuvostoon. Vanhusneuvosto Vanhusneuvosto toimii kunnan ja sen alueella asuvien vanhusten, heidän omaistensa sekä eläkeläis- ja vanhusjärjestöjen yhteistyöelimenä. Vanhusneuvostoon kuuluu 10 jäsentä, joista kaksi on Eläkeliiton Hattulan yhdistys ry:n edustajia, kaksi Hattulan Sitoutumattomat eläkeläiset ry:n edustajia, Hattulan eläkkeensaajat ry:n kaksi edustajaa, yksi SPR:n Hattulan osaston edustaja, yksi Hattulan Vanhustentukiyhdistys ry:n edustaja ja yksi Veteraanijärjestöjen edustaja. Lisäksi kunnanhallitus, perusturvalautakunta, tekninen lautakunta sekä Hattulan seurakunta ovat nimenneet omat edustajansa neuvostoon. Toimintasuunnitelma Suunnitelmakauden toiminnan ja talouden muut muutokset aiheutuvat kunnan päätöksistä osallistua EU-hankkeisiin, hallinnon kehittämistoimenpiteistä sekä kunnan markkinointi- ja viestintästrategian toteuttamisesta ja kehittämisestä. TOIMIELIN: TARKASTUSLAUTAKUNTA Tulosalue: Tarkastuslautakunta Talous TARKASTUSLAUTAKUNTA TP 2011 MTA 2012 HK 2013 TA 2013 TS 2014 TS 2015 MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ joista sisäiset tuotot HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ joista sisäiset kulut TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset Toiminta Painopistealue Hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäjänä kunnan tarkastuslautakunta vastaa tarkastustoimen resursseista. Tarkastusviranomaisena tarkastuslautakunta vastaa valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen arvioinnista ja toisaalta kontrolloi sitä, että kunnan tilintarkastus toteutetaan hyvän kunnallisen tilintarkastustavan edellyttämällä tavalla. Toiminnallinen tavoite Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja yhdessä tuottavat sellaista tarkastusarviointia ja -raportteja, että ne tukevat hallinnon ja talouden asianmukaista hoitamista mutta toisaalta varmistavat riittävällä tavalla niiden oikeellisuutta ja tuloksellisuutta.

19 PERUSTURVAN PÄÄVASTUUALUE 19 TOIMIELIN: PERUSTURVALAUTAKUNTA Tilivelvolliset: Perusturvajohtaja Talous PERUSTURVALAUTAKUNTA TP 2011 MTA 2012 HK 2013 TA 2013 TS 2014 TS 2015 MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ joista sisäiset tuotot HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ joista sisäiset kulut TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset Vuoden 2013 talousarviossa ei ole huomioitu lisäyksenä lainkaan kustannusten kasvusta johtuvia korotuksia lukuun ottamatta terveydenhuoltoa sekä osittain muille kunnille myytävistä palveluista aiheutuvia kustannuksia. Vuoden 2012 talousarvioon verrattuna tuotot kasvavat euroa ja kulut euroa. Toimintakatteen erotus puolestaan on euroa. Kulut kasvavat terveydenhuollossa arviolta euroa ja muille kunnille myytävät kehitysvammaisten asumis- ja päivätoimintakustannukset nostavat kulujen loppusummaa noin euroa, joskin vastaava summa peritään muilta kunnilta myyntituottoina. Talousarvion sisäisin siirroin, kokonaismäärärahaa lisäämättä, on varattu kuluvaa vuotta enemmän määrärahoja mm. perustoimeentulotukeen ( euroa), ateriakustannuksiin (vajaat ) ja vuokrakustannuksiin ( ) sekä palkkavaraus sosiaalityöntekijä-lastenvalvojan virkaan. Kustannusten kasvusta ja toiminnan laajenemisesta johtuva kustannusten kasvu on katettu pääosin vähentämällä määrärahavarauksia muista palveluista ja avustuksista. Vähennyksiä vuoden 2012 talousarvioon verrattuna on tehty vammaisten kuljetuspalveluista ja avustuksista yhteensä , lastensuojelun asiakaspalveluiden ostopalveluista , vanhusten perhehoidosta, omaishoidontuesta ja palveluseteleistä yhteensä sekä ympärivuorokautisten asiakaspalveluiden ostoista muilta , varhaiskasvatuksen asiantuntijapalveluista sekä sosiaali- ja terveyspalveluista yhteensä Tarvikkeista on vähennetty 2,8 prosenttia. Lisäksi vakinaisten palkoista on perusturvalautakunnan esityksen jälkeen vähennetty , jotka kohdentuvat Juteinikotiin ja varhaiskasvatukseen sekä hallintoon. Kaikkiaan vähennykset lautakunnan esittämään määrärahaan verrattuna ovat euroa. Talousarvio sisältää investointiesityksen Tuuliakodin peruskorjaukseen ja laajennukseen vuosille Määrärahavaraus tehdään teknisen lautakunnan toimesta. Lisäksi perusturvan investointiosassa varaudutaan mobiililaitteiden hankintaan kotihoidossa eurolla sekä perusterveydenhuollon hankintoihin ultraäänilaitteeseen ja hammashoidon laitehankintoihin Juteinikodin ICT-hankinnat ovat ja kalusteet Toiminta Perusturvan päävastuualue jakaantuu vuoden 2013 alusta lukien yleisen edunvalvonnan toiminnan päättyessä kahteen tulosalueeseen: sosiaalitoimeen ja terveydenhuoltoon. Toiminta-ajatus

20 20 Perusturvan päävastuualueen tehtävä on edistää ja ylläpitää kuntalaisten hyvinvointia ja toimintakykyä järjestämällä oikea-aikaisia, vaikuttavia ja kustannustehokkaita sosiaali- ja terveyspalveluja. Toiminnassa korostetaan asiakkaiden osallisuutta ja heidän omien voimavarojensa käyttöönottoa sekä yhteistyötä muiden palvelutuottajien kanssa. Asiakaslähtöiset, oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut järjestetään taloudellisesti. Ennaltaehkäisevää työtä tehdään yli sektorirajojen ja korostetaan kuntalaisten omaa vastuuta. Toimintaa kehitetään järjestelmällisesti hyödyntäen luovia ratkaisuja sekä tukien henkilöstön osaamisen kasvua ja monipuolista hyödyntämistä Toimintaympäristön muutokset ja niihin vastaaminen Suunnitelmakaudella on valtakunnallisesti suunniteltu toteuttavan merkittäviä kunta- ja palvelurakennemuutoksia. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon alueella on suunnitteilla kokonaisuudistus, joka sisältyy suunnitelmakaudella säädettävään Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja rakenteita koskevaan lakiin. Alueellisesti Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin alueella on käynnistetty terveydenhuollon aluetta koskeva terveydenhuollon kehittämissuunnitelma sekä Hämeenlinnan seudulla terveydenhuollon järjestämistä ja toteuttamista koskeva selvitys. Vuonna 2011 voimaan tulleiden kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain sekä Sosiaalihuoltolain muutokset edellyttävät perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon tehtävien hoitamista kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, jonka väestöpohja on vähintään asukasta. Vuonna 2011 Hattulan ja Janakkalan kunnissa päätettiin, että niiden muodostamaa yhteistoiminta-aluetta laajennetaan siten, että sen järjestettäväksi siirretään myös sosiaalipalvelut lukuun ottamatta varhaiskasvatusta vuoteen 2015 mennessä. Tämän toteutuminen riippuu myös edellä mainitusta valmisteilla olevasta kuntarakennereformista sekä Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita säätelevästä laista. Vuosina varaudutaan suunnittelemaan yhteistoiminta-alueen laajennus. Perusturvan toimialaa koskevia muita keskeisiä valmisteilla olevia lakeja ja lakimuutoksia suunnitelmakaudella ovat Sosiaalihuoltolain uudistus, Laki lasten päivähoidosta annetun lain sekä eräiden siihen liittyvien lakien muutoksista ja Laki iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta (vanhuspalvelulaki). Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tavoitteena on lisäksi selvittää sosiaalihuoltoa koskevien lakien kokonaisrakenteen, soveltamisalan ja sisällön uudistamistarve. Vanhuspalvelulain on määrä tulla voimaan jo vuonna Sen tarkoituksena on edistää ikääntyneen väestön hyvinvointia ja kaventaa terveyseroja, tukea ikääntyneiden osallisuutta ja voimavaroja, edistää heidän itsenäistä suoriutumistaan sekä turvata ikääntyneiden palvelutarpeen arviointiin pääsy ja määrältään ja laadultaan riittävät palvelut. Palveluiden saannin lähtökohtana on iäkkään henkilön toimintakyky. Laissa edellytetään kunnan laativan valtuustokausittain suunnitelman toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi sekä ikääntyneiden tarvitsemien palvelujen järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelmaan sisältyisi myös palveluiden laadun ja riittävyyden arviointi. Lakiluonnoksessa edellytetään kuntiin riittävästi asiantuntevaa henkilökuntaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, gerontologisen hoito- ja sosiaalityön, geriatrian, turvallisen lääkehoidon, ravitsemuksen, kuntoutuksen sekä suun terveydenhuollon alalta, ja sen lähtökohtana on luopuminen laitosvaltaisesta lähestymistavasta. Laadunhallinnan ja valvonnan tehostamiseksi edellytetään laadittavan omavalvontasuunnitelma, joka pidetään julkisesti nähtävillä. Lain vaatimukset huomioidaan Hattulan kunnassa vuoden 2013 aikana laatimalla edellä mainittu suunnitelma ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseksi sekä osaamishaasteisiin muuttamalla yksi lähihoitajan toimi sairaanhoitajaksi ja yksi lähihoitajan toimi palveluneuvojan viraksi.

21 21 Uuden Sosiaalihuoltolain voimaantuloajankohdaksi kaavaillaan vuotta Sosiaalihuoltolain uudistuksen myötä omavalvontasuunnitelmien laatiminen tulee myös kuntien lakisääteiseksi velvoitteeksi ja koskemaan em. lisäksi sosiaalityön eri osa-alueita. Omavalvontasuunnitelmatyö käynnistetään perusturvassa ympärivuorokautiseen asumiseen ja kotihoitoon sekä sosiaalityöhön jo vuonna Vuoteen 2013 mennessä toteutetaan valtakunnallisesti nuorten yhteiskuntatakuu, jossa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Tämä on ollut Hattulassa jo vuonna 2012 sosiaalityön lautakuntaan nähden sitovana tavoitteena. Hallitus on antanut eduskunnalle myös esityksen laiksi lasten päivähoidosta annetun lain sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Lain keskeinen sisältö on varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännöllisen valmistelun, hallinnon ja ohjauksen siirtäminen opetusja kulttuuriministeriöön lukuun ottamatta lasten kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea sekä yksityisten palvelujen rekisterinpitoa ja tilastointitehtäviä. Vaikka lasten päivähoito ei tämän jälkeen enää olisi sosiaalipalvelu, ei se tuo muutoksia kuntien päivähoitopalveluiden järjestämisvelvollisuuteen tai päivähoito-oikeuteen. Varhaiskasvatus voi siis tästä laista huolimatta edelleen kunnassa kuulua perusturvan toimialueelle. Hattulan kunnan väestö Pvm Asukasluku 0-6 v v. 75 v.-84 v. 85 v = 8,8 % = 22,7 % 505 = 5,2 % 150 = 1,6 % = 8,7 % = 22,7 % 521 = 5,4 % 161 = 1,7 % Hattulassa lasten osuus kunnan väestöstä on suuri, mikä on näkynyt kasvavana palvelutarpeena peruspalveluissa. Lastensuojelun ja muiden perheiden erityispalveluiden tarve on myös ollut useita vuosia koko ajan kasvussa. Kysyntään vastaamiseksi varhaiskasvatukseen perustetaan kolmas integroitu erityisryhmä, minkä vuoksi tulee perustettavaksi yksi erityislastentarhanopettajan ja yksi avustajan toimi. Lastensuojeluun perustetaan sosiaalityöntekijän virka kasvaneen tarpeen ja pitkien jonotusaikojen vuoksi.. Toisen keskeisen sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjäryhmän muodostavat ikääntyneet kuntalaiset. Ikääntyneiden palvelutarve tulee Hattulassakin kasvamaan rajusti lähitulevaisuudessa suurten ikäluokkien ikääntymisen, odotettavissa olevan eliniän kasvaessa ja muistisairauksien sekä päihde- ja mielenterveysongelmien lisääntyessä. Sekä palvelutarpeet että -odotukset muuttuvat, ja niiden ennakointi onkin tärkeää laadittaessa koko kuntaa koskeva ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma ja suunniteltaessa Tuuliakodin tilalle nykyaikaista ikääntyneiden hyvinvointikeskusta. Viimeisen vuoden aikana sekä 85 vuotta täyttäneiden että vuotiaiden määrä on lisääntynyt. Ikääntyneiden kasvaviin palvelutarpeisiinsa pyritään vastaamaan suunnitelmakaudella monimuotoisesti ja yhdessä muiden hallintokuntien ja toimijoiden kanssa muun muassa vapaaehtoistoiminnan avulla sekä muuttamalla lähihoitajan toimi kotihoidossa palveluneuvojan toimeksi. Työllisyystilanne on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna. Kuitenkin pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen korkea. Työllisyyden hoidossa ja asiakkaiden aktivoinnissa jatketaan suunnitelmallista työskentelyä eri toimijoiden kesken. Väestöryhmien välisten terveys- ja hyvinvointierojen kasvu sekä lapsiperheiden ja ikääntyvän väestön yhä monimuotoisemmat vaatimukset palveluille ovat tulevaisuudessa keskeisiä haasteita sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiselle ja tuottamiselle kunnissa. Tulevaisuuden ennakointia pidemmällä tähtäimellä vaikeuttavat myös talouden epävarma kehitys, elinympäristön muu-