Kuntalain 8. luvun 65 määrittelee talousarviolle ja taloussuunnitelmalle seuraavat vaatimukset:

Transkriptio

1 I JOHDANTO 1 Kuntalain 8. luvun 65 määrittelee talousarviolle ja taloussuunnitelmalle seuraavat vaatimukset: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Tuloslaskelmaosa ja rahoitusosa tuovat talousarvioon ja taloussuunnitelmaan kokonaistalouden näkökulman ja käyttötalous- ja investointiosa toiminnan ohjauksen näkökulman. Talousarvioasetelma vastaa kunnan johtosäännöillä vahvistettua organisaatiorakennetta, mikä selkeyttää vastuuta toiminnan tuloksista ja määrärahojen käytöstä. Asetelmassa korostuu talousarvion tekstiosa, jossa esitetään valtuuston vahvistamien määrärahojen lisäksi kunkin tulosalueen tavoitteet eli se, mitä määrärahalla on tarkoitus saada aikaan. Käyttötalousosassa käsitellään juoksevasta toiminnasta aiheutuvat menot ja tulot. Siinä esitetään kunnan tehtävien hoitamisesta vastaaville toimielimille osoitetut määrärahat, tuloarviot ja tavoitteet tulosalueittain. Käyttötalouden toimintaan saatavat valtionosuudet merkitään tuloslaskelmaosaan. Valtuusto hyväksyy käyttötalousosan määrärahat tulosaluetasolla. Sen jälkeen asianomaiset toimielimet päättävät määrärahojen tarkemmasta käytöstä vahvistamalla käyttösuunnitelman, jossa määrärahat jaetaan tulosyksiköille. Määrärahat on mahdollista jakaa tässä vaiheessa muullakin tavalla kuin talousarvion laatimisvaiheessa on tehty, kunhan pysytään valtuuston vahvistamien summien puitteissa. Hallintokunnat eivät kuitenkaan voi ottaa mukaan sellaisia menoja, jotka ovat valtuuston sitovasti hyväksymien meno- tai tuloerien vastaisia. Lisäksi menojen on oltava valtuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisia. Käyttötalousosasta siirretään tulosalueiden menot ja tulot tuloslaskelmaosaan. Tuloslaskelmaosa osoittaa kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin.

2 2 Tuloslaskelmaosaan merkitään verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot, satunnaiset tulot ja menot, suunnitelman mukaiset poistot sekä tuloksen käsittelyerät. Tuloslaskelmaosasta siirretään vuosikatteen osoittama määrä rahoitusosaan. Investointiosassa esitetään investoinnit ja niihin saatavat valtionosuudet toimielimittäin, hankeryhmittäin ja hankkeittain. Investointimenot ja tuloerät siirretään bruttomääräisinä rahoitusosaan. Rahoitusosassa käsitellään edellä mainittujen vuosikatteen ja investointimenojen sekä niihin saatavien tulojen lisäksi muut käyttöomaisuuden myyntituotot. Näiden jälkeen saadaan arvio siitä, kuinka paljon kunnan varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen. Kun vielä huomioidaan antolainauksen, lainakannan, oman pääoman muutos ja muut maksuvalmiuden muutokset saadaan selville talousarviovuoden toiminnan aiheuttama kassavarojen muutos. Talousarviomäärärahat voivat olla kolmenlaisia: 1. Ulkoiset menot/tulot ovat niitä, jotka maksetaan rahana kunnan kassasta/ kassaan. 2. Sisäiset menot/tulot ovat maksuja, jotka kunnan eri yksiköt maksavat toisiltaan ostamistaan/ toisilleen myymistään palveluista. 3. Kustannuslaskennalliset erät (laskennalliset korot ja poistot) ovat lisätietona, jota käytetään mm. yksikkökustannusten laskennassa. Kunnan talousarviossa ei näitä eriä ole laskettu.

3 II YLEISPERUSTELUT 3 1. Yleiset taloudelliset näkymät Suomen kansantalous on vuoden 2013 aikana jatkanut heikentymistään. Toistuvat valtionosuuksien leikkaukset ja palvelujen kysynnän lisääntymisen ennustetaan synkentävän kuntatalouden tilaa seuraavina vuosina. Kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio hiipui vuoden 2013 elokuussa 1,2 prosenttiin. Vienti on vähentynyt, investointitaso laskenut ja yksityisen kulutuksen kasvu hidastunut. Työnantaja- ja palkansaajakeskusjärjestöjen edustajat allekirjoittivat 30. elokuuta neuvottelutuloksen keskitetystä työmarkkinaratkaisusta. Kunta-alan nykyiset sopimukset ovat voimassa 28. helmikuuta 2014, joten kunta-alan uusi sopimuskausi alkaisi ja päättyisi Ensimmäisen sopimusjakson ensimmäinen sopimuskorotus 20 euroa kuukaudessa olisi kustannusvaikutukseltaan koko kunta-alalla keskimäärin 0,8 prosenttia. Sen ajankohta olisi kunta-alalla 1. heinäkuuta Ensimmäisen sopimusjakson toinen sopimuskorotus 0,4 prosenttia olisi kustannusvaikutukseltaan kunta-alalla 0,33 prosenttia ja sen ajankohta olisi 1. heinäkuuta Työttömyysaste oli heinäkuussa 6,6 prosenttia eli 0,2 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Miesten työttömyysaste oli 6,8 ja naisten 6,4 prosenttia. Työttömyysasteen trendi oli 7,7 prosenttia. Työttömyyden voidaan päätellä kuitenkin lisääntyvän ensi vuonna kun seurataan tämän vuoden syksyn irtisanomisten ja lomautusten määrää. Seuraavassa taulukossa ovat keskeiset yleistä talouden kehitystä kuvaavat tunnusluvut vuosilta Vuosien tiedot perustuvat pääosin Tilastokeskuksen heinäkuussa 2012 julkaisemiin kansantalouden tilinpidon lukuihin sekä eräisiin muihin julkisiin tilastoihin. Muuttuja %-muutos Tuotanto (määrä) 2,7 0,8 0,5 1,2 Palkkasumma 4,7 3,2 1,4 2,4 Ansiotaso 2,7 3,2 2,1 2,1 Inflaatio 3,4 2,8 1,6 2,1 % -yksikköä Työttömyysaste 7,8 7,6 8,1 7,7 Euribor 3 kk, % 1,4 0,6 0,2 0,3 2. Kunnan talousarvionäkymät vuodelle 2014 Kuntauudistus ja kuntapalvelujen kehittäminen Valtion talouskehyspäätökseen liittyy peruspalveluohjelma (PPO), jossa tarkastellaan kuntien velvoitteiden ja rahoituksen tasapainoa. Ohjelman pohjalta suoritetaan vuosittain peruspalvelubudjettitarkastelu. Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvien rakenteellisten uudistusten tarve lisääntyy väestön ikääntyessä ja palvelutarpeiden kasvaessa. Kunnissa ja kuntayhtymissä on varauduttava tulevaisuuden uhkatekijöihin uudistamalla palvelurakenteita ja parantamalla tuottavuutta. Mm. seuraavat asiat sisältyvät kuntapalvelujen kehittämissuunnitelmiin: Kunnallishallinnon rakennelaki tuli voimaan vuoden 2013 heinäkuussa. Tavoitteena on, että uutta kuntarakennetta koskevat päätökset olisi tehty vuoden 2014 loppuun mennessä ja uudet kunnat voisivat aloittaa laajasti vuoden 2015 alussa. Sote järjestämislain ja muiden sektorilakien val-

4 4 mistelu sovitetaan yhteen valtakunnalliseen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti. Kuntalain ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistus valmistellaan siten, että lait tulisivat voimaan vuoden 2015 alusta lukien. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki. Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Valtiovarainministeriö on asettanut kesäkuussa 2012 selvitysmiehen kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamista varten. Tavoitteena on uudistaa valtionosuusjärjestelmä siten, että hallituksen esitys voidaan käsitellä eduskunnassa kevään 2014 aikana ja uusi lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2015 alusta lukien. Asetettu selvitysmies tekee alustavia ehdotuksia joulukuussa 2012 ja lopulliset esitykset valtionosuusperusteiden uudistamistarpeista vuoden 2013 loppuun mennessä. Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan hallitusohjelman kirjaukset toteuttavasti siten, että uudistamisessa tarkastellaan mm. perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta sekä soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutoksessa. Tarkastelu voidaan laajentaa myös verotusta koskeviin asioihin, kuten mahdollisuuksiin siirtää kunnallisveroon vaikuttavia verovähennyksiä valtion rasitukseksi Uudet virka- ja työehtosopimukset Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvotteluissa on sovittu raamisopimuksesta vuosille Sopimuskausi päättyy Vuoden 2014 talousarvion palkkakustannuksiin vaikuttavat voimaan tulevat korotukset. Kuntastrategia 2030 Valtuusto kokouksessaan hyväksyi kuntastrategian ja valtuustokauden toimenpideohjelmien aikataulut. Kuntastrategian tehtävänä on määritellä kunnan tulevaisuuden kuva, mistä johdetaan varsinainen toimenpideohjelma kuluvalle valtuustokaudelle. Kunnan toiminta-ajatuksena on, että Hattula on kuntalaisille laadukkaita peruspalveluja joustavasti ja kustannustehokkaasti tuottava itsenäinen kunta. Tulevaisuuden kuvamme on, että itsenäinen, vakavarainen ja vetovoimainen Hattula on asukkailleen, yrityksilleen ja yhteisöilleen turvallinen, kehittyvä ja luonnon läheinen asuin- ja toimintaympäristö. Peruspalvelut kunta järjestää asukkailleen ja toimii alueensa kehityksen moottorina sekä kuntalaisten paikallisyhteisönä Valtuuston hyväksymä kuntastrategia on asiakirja, josta keskeisin päätöksenteko, suunnittelu ja kehittäminen voidaan johtaa. Lisäksi kuntastrategialla ja sen toteuttamisohjelmilla ohjataan kunnan ja sen konserniyhteisöjen palvelutoiminnan järjestämistä ja rahoitusta sekä voimavarojen jakamista. Talouden tasapainottamisohjelma Valtuusto kokouksessaan hyväksyi kunnan talouden tasapainottamisohjelman ja osana sitä vuoden 2014 ja 2015 tasapainottamistoimenpiteet ja säästöt. Talouden tasapainottamisohjelman kokonaispaketin vaikutus on 3,4 milj. euroa.

5 3. Talousarvion tuloperusteet 5 Tulot kertyvät pääosin neljästä tulolähteestä: verotulot, valtionosuudet sekä käyttötalouden maksut ja myyntituotot. Verotulot Veroprosentiksi vuodelle 2014 on vahvistettu 20,00 prosenttia. Koiraveroa ei kanneta. Kunnallisveron muutokset näkyvät seuraavista taulukoista. Verovuosi (vero- %) 2009 (17,75 %) 2010 (19,25 %) arvio (20,00 %) 2014 arvio 2015 arvio 2016 arvio Kunnallisveron ennakot Muutos % 1,6 11,0 4,2 1,3 8,9 0,6 0,5 0,3 Verotuloarvion erittely TP 2012 TA 2013 TA 2014 Ennakonpidätykset ja ennakonkanto (sis. myös verovuotta aikaisemmat vuodet) Ennakonpidätykset yhteisötuloista Kiinteistövero Verotulot yhteensä Muutos- % , , ,3 Kiinteistöveroprosentit vahvistetaan vuosittain valtuustossa samassa yhteydessä tuloveroprosentin kanssa. Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajat ovat voimaan tulleen lain mukaan seuraavat: yleinen kiinteistöveroprosentti 0,60 1,35 prosenttia (vapaa-ajan rakennukset, muut rakennukset ja maapohja) vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,32 0,75 prosenttia Kiinteistöveroprosentit Hattulassa TP 2012 TA 2013 TA 2014 Vakituiset asunnot Muut kuin vakituiset asuinrakennukset Yleinen kiinteistövero Yleishyödylliset yhteisöt 0,40 0,80 0,75 0,00 0,40 1,00 0,80 0,00 0,45 1,00 1,00 0,00 Rakentamattomille tonteille ei ole määrätty erillisiä kiinteistöveroprosentteja.

6 6 Valtionosuudet Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Peruspalvelujen valtionosuus muodostuu seuraavista osista: - yleinen osa (entinen yleinen valtionosuus), - sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset, - esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset, - taiteen perusopetus ja yleinen kulttuuritoimi ja - erityisen harvan asutuksen, saaristokuntien sekä saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteisiin. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus muodostuu seuraavista osista: - Lukio - Aamu- ja iltapäivätoiminta - Liikunta - Nuoriso - Perusopetus, vaikeasti kehitysvammaiset - Perusopetus, muut vammaiset Järjestelmää täydentää talousvaikeuksissa oleville kunnille tarkoitettu harkinnanvaraisen valtionosuuden korotus, joka rahoitetaan järjestelmän sisältä. Kunkin kunnan valtionosuuksia tasataan verotulojen perusteella. Valtionosuusjärjestelmän ulkopuolisena osana toimii ns. ylläpitäjäjärjestelmä, jossa lukioiden, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun rahoitus menee suoraan opetuksen järjestäjälle oppilasmäärien mukaisena. Rahoitusta tarkistetaan joka vuosi toteutuneiden keskimääräisten kustannusten mukaisesti. Kuntien rahoitusvastuulle jää asukasta kohden laskettu rahoitusosuus (yhtä suuri kaikille kunnille), joka määräytyy kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon mukaan. Perustamishankkeiden arvonlisäverottomiin kustannuksiin saadaan valtionosuutta 50 prosenttia. Käyttötalouden valtionosuudet sisältyvät tuloslaskelmaan. Investointeihin saatavat valtionosuudet ovat rahoituslaskelmaosassa. Myyntituotot Myyntituottoina kunnalle kertyy tuloja tavaroista ja palveluista, jotka on tarkoitettu myytäväksi tuotantokustannukset peittävään hintaan. Tällaisia ovat mm. puutavaran ja soran myynti, joukkoliikennemaksut. Ruokapalveluyksikön laskuttamat sisäiset ateriapalvelujen myyntituotot muodostavat suuren osan myyntituotoista. Maksutuotot Maksutuotot sisältävät asiakasmaksut ja muut maksut tavaroista ja palveluista, joiden hinnoittelun tarkoituksena ei ole kattaa tuotantokustannuksia kokonaisuudessaan. Suurimmat tuotot tulevat perusturvan hoitopäivämaksuista. Tuet ja avustukset Sisältävät mm. valtiolta, Euroopan unionilta ja muulta yhteisöltä saatavat tuet ja avustukset. Esim. pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen saatava palkkatuki, joka kattaa noin puolet työllis-

7 7 tämisestä aiheutuvista palkkauskustannuksista, kirjataan tähän tiliryhmään. Kelan korvaus työterveyshuollon kustannuksiin on myös tähän kuuluva tuotto. Vuokratuotot Tähän kuuluvat joidenkin rakennusten ja maa- ja vesialueiden vuokratulot, myös sisäiset vuokrat. Vuokrakerrostalot ovat Hattula-Kiinteistöt Oy:n omistuksessa. (Valtuuston päätös /36 ). Muut tuotot Muut tuotot ovat pääasiassa käyttöomaisuuden myyntivoittoja ja sosiaalitoimen elatustuki- ja toimeentulotukimaksuja. 4. Talousarvion menoperusteet Henkilöstömenot Kunta-alan uusien sopimusten sopimuskausi alkaa 1. maaliskuuta Sopimukset ovat voimassa 31. tammikuuta 2017 saakka. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäinen jakso on ja toinen jakso Ensimmäisellä jaksolla kunta-alan palkkoja korotetaan sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8 %. Kunta-alan työmarkkinaosapuolet neuvottelevat toisen jakson sopimuskorotuksesta ja sen kohdentamisesta mennessä. Työllistämisessä tärkeänä tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien aktivoiminen ja työllistymisedellytysten selvittäminen. Hattulalaisten vuotiaiden nuorten työllistämistä kesäloma-aikana jatketaan. Talousarvioon sisältyy 21 uutta virkaa/tointa ja kolmen viran/toimen lakkautus. Juteinikodin siirto kunnan toiminnaksi merkitsee 21 uutta virkaa/tointa. Hallintoyksikkö Kehittämispäällikön toimen jatkaminen toistaiseksi voimassa olevana Perusturvayksikkö Juteinikoti: Palveluesimiehen virka Sairaanhoitajan virka 16 ohjaajan tointa Avustajan toimi Laitoshuoltajan toimi (50 %) Emännän toimi Koti- ja asumispalvelut: Vastuualueen johtaja/nimikemuutokset - Vanhustyön johtajan virka muutetaan koti- ja asumispalveluiden johtajan viraksi lukien. - avopalvelun ohjaajan virkanimike palveluesimieheksi lukien. Ympärivuorokautiset palvelut: 2 Vastaavan sairaanhoitajan tehtävän lakkauttaminen 1 Sairaanhoitajan tehtävän perustaminen (Tuulikello) 1 Palveluesimiehen viran perustaminen (vanhusten ympärivuorokautiset asumis- ja laitospalvelut; Tuulikello + Rauhala + Iltatuuli) Kokonaispalkkakustannukset eivät muutu.

8 8 Jutienikodin siirtoon liittyvät toimien perustamiset: henkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan Hattulan kunnan työntekijöiksi. Tämän johdosta tulee perustaa 1 palveluesimiehen, 1 sairaanhoitajan virka, 16 ohjaajan, 1 avustajan, 1 emännän ja 1 osa-aikaisen laitosapulaisen toistaiseksi voimassa oleva tehtävä. Sivistyslautakunta Sivistystoimen hallinto/nimikemuutokset ja lakkauttaminen Johtavan rehtorin virka muutetaan sivistysjohtajan viraksi alkaen Liikuntasihteerin nimikkeen muuttaminen liikunta- ja vapaa-aikatoimenpäälliköksi alkaen Vapaa-aikatoimenjohtajan viran lakkauttaminen alkaen Peruskoulut, Yhteiskoulu/ tuntiopettajien vakinaistaminen Historian ja yhteiskuntaopin lehtorin virka (virka n:o 0231) Liikunnan ja terveystiedon lehtorin virka (virka n:o 0232) Matemaattisten aineiden lehtorin virka (virka n:o 0233) Tekstiilityön lehtorin virka (virka n:o 0234) Nuorisotoimi Etsivän nuorisotyöntekijän toimi. Lakisääteisen tehtävän vakinaistaminen alkaen. Tekninen lautakunta Kunnossapitopalvelut / kunnossapito / toimentäyttö Kunnossapitohenkilö (hyväksytty 2013 talousarviossa, tointa ei ole täytetty), kustannusvaikutus / vuosi. Tukipalvelut / ruokapalvelut/ nimikemuutokset Vastaava keittäjä (2 tointa) > ruokapalveluvastaava Keittäjä (5 tointa) > suurtalouskokki Keittäjä (3 tointa) > kokki Vakituisen henkilöstön määrän kehitys Hallinto Perusturva Sivistys Vapaa-aika Tekninen YHTEENSÄ Muut henkilöstömenot Kunnan työnantajana maksamat sosiaalivakuutusmaksut muodostuvat seuraavasti: % Sosiaaliturvamaksut 2,12 2,12 2,14 KuEL-maksu, palkkaperusteinen 16,00 16,35 16,45 VaEL- maksu 19,80 21,26 23,68 Työttömyysvakuutusmaksu 3,13 3,13 3,10 Tapaturmavakuutusmaksu 0,50 0,40 0,40 Taloudellinen tuki 0,05 0,05 0,05 Yhteensä KVTEL:n alaiset 22,05 22,05 22,14 VaEL:n alaiset 26,96 26,96 29,37

9 9 KuEL:n palkkaperusteisen maksun lisäksi maksetaan varhaiseläkeperusteista maksua (varhemaksu) ja eläkemenoperusteista maksua. Varhaiseläkeperusteinen maksu perustuu eläkemenoihin, jotka aiheutuvat alkaneista työttömyyseläkkeistä, työkyvyttömyyseläkkeistä ja yksilöllisistä varhaiseläkkeistä sekä kuntoutustuista. Eläkemenoperusteinen maksu jaetaan jäsenyhteisöille vain ennen vuotta 2005 karttuneiden maksussa olevien eläkkeiden suhteessa. Maksun suuruuteen eivät vaikuta vuoden 2014 palkkamenot, eikä maksun määrään voi vaikuttaa vuonna 2014 tehtävillä henkilöstöratkaisuilla. Maksu jakautuu jäsenyhteisön omien ja siirtyneiden palvelussuhteiden perusteilla. Omiin palvelussuhteisiin perustuva maksu on jaettu toimintayksiköille. Palvelujen ostot ja yhteistoimintaosuudet Asiakaspalvelujen ostot koostuvat pääosiltaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä ja Janakkala-Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueelta ostettavien terveydenhuollon palvelujen maksuosuuksista. Muita palveluja ovat mm. valtiolle maksettava korvaus verotuksen hoitamisesta. Talous- ja palkkahallinnon palvelut on ostettu vuodesta 2003 lähtien KuntaPro Oy:ltä (entinen Seutukeskus Oy Häme). Ensimmäinen sopimuskausi päättyi Ohjelmapalvelujen kilpailuttamisen takia sitä jatkettiin aiesopimuksella vuodelle Uusi sopimus tehtiin ajalla ja se jatkuu toistaiseksi. Lisäksi kunta ostaa erilaisia asiantuntijapalveluja, atk-palveluja, posti- ja puhelinpalveluja, alueiden ja rakennusten kunnossapitopalveluja, kuljetuspalveluja, koulutuspalveluja henkilökunnalle sekä työterveyshuollon ja kuluttajaneuvonnan palveluja. Kunnan työterveyspalvelut kattavat lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi sairaanhoidon. Työterveydenhuollon palvelut on tuottanut lähtien Suomen Terveystalo Oy. Avustukset Kunnan maksamista avustuksista suurin osa koostuu toimeentuloturvasta, lastensuojelun tasausmaksuista, omaishoidon tuesta, lasten kotihoidon tuesta ja vaikeavammaisten avustuksista. Lisäksi avustetaan tiekuntia ja yhteisöjä. Rahoituskulut Rahoituskuluja ovat mm. pitkä- ja lyhytaikaisten lainojen korkokulut ja viivästyskorot. Korkokulujen hallitsemiseksi kunnanhallitus on päättänyt ( /131 ja /227 ) allekirjoittaa Kuntarahoitus Oyj:n, Handelsbankenin, Nordea Pankki Suomi Oyj:n, Pohjola Pankki Oyj:n ja Danske Bank Oyj:n kanssa sopimukset johdannaissopimusten yleisistä ehdoista ja että kunta voi tehdä korkosuojaussopimuksia. Poistot Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on tarkistanut yleisohjettaan suunnitelman mukaisista poistoista. Merkittävin muutos on tullut poistoaikojen pituuteen. Kuntajaosto suosittelee poistoaikojen liukumien alarajojen käyttämistä, mikä merkitsee poistojen kasvua tuloslaskelmassa. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet vahvistettiin valtuustossa ja niitä noudatetaan lukien tämän jälkeen syntyvään käyttöomaisuuteen. Aktivointi- ja pienhankintaraja on euroa.

10 5. Kokonaismenot ja -tulot 10 Kunnan kokonaismenot ja kokonaistulot ilmenevät seuraavasta taulukosta: (1 000 ) Menot Tulot Käyttötalous Investoinnit Rahoitus (korot, lainojen lyhennykset, verot, valtionosuudet) Yhteensä Lainanotto Tuloslaskelma- ja rahoitusosien analysointi Vuosikate Vuosikate osoittaa kuinka paljon kunnan tulorahoituksesta jää investointien ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Vuosikatteen tulisi kattaa ainakin nettoinvestoinnit ja pitkällä aikavälillä lisäksi lainanlyhennykset. Korkomenot sisältyvät vuosikatteeseen, joten velkaantuminen pienentää tulorahoituksen osuutta. Vuosikate TP 2012 MTA 2013 TA 2014 Vuosikate (1 000 ) - /asukas Omavaraisuusaste Omavaraisuusaste saadaan suhteuttamalla oma pääoma + varaukset taseen loppusummaan ja se mittaa kunnan vakavaraisuutta ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäimellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona pidetään kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Jos omavaraisuusaste on 50 % tai sitä alempi merkitsee se kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta TP 2012 TA 2013 TA 2014 Oma pääoma + varaukset Taseen loppusumma Omavaraisuusaste % Suhteellinen velkaantuneisuus Kuvaa, paljonko kunnan käyttötuloista (= toimintatuotot + verotulot + valtionosuudet) tarvitaan vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluku on sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella.

11 11 TP 2012 TA 2013 TA 2014 Suhteellinen velkaantuneisuus % 63, Pitkäaikaiset lainat TP 2012 TA 2013 TA 2014 Pitkäaikaiset lainat 1.1. Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset Pitkäaikaiset lainat yhteensä Pitkäaikaiset lainat /asukas Analysointi Kuntalain 65.3 pykälässä on säännös, jonka mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuonna ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Taloutta voidaan tasapainottaa mm. seuraavin toimenpitein: - käyttötuloja lisätään (palvelumaksuihin kustannustason nousua vastaavat korotukset vuosittain, maksullisten palvelujen lisääminen) - käyttömenoja vähennetään (palvelutuotannon tehostaminen, seudullisen yhteistyön lisääminen) - veroratkaisut (1 %:n korotus tuloveroprosenttiin merkitsee noin 1,4 milj. euron lisäverotuloa) - investointeja vähennetään ja käyttöomaisuutta myydään - kunnan maapolitiikan uudistaminen ottamalla käyttöön uusia toimintamalleja ja käyttämällä mahdollisuuksien mukaan maa- ja metsäalueita vaihtoalueina - kaavoituskulujen siirtäminen tonttien ja maa-alueiden myyntihintoihin - henkilöstömäärän hallittu kasvu. Tasapainoisen talouden tavoitteena on vuosikate, joka kattaa suunnitelman mukaiset poistot ja samalla riittää kattamaan investointimenoja. Vuoden 2014 talousarvioraami on laadittu 0,5 prosentin kasvulle pois lukien yhteistoiminnot. Talousarviosta 2013 vuodelle 2014 odotetaan euroa pienempää verokertymää. Verotuloarvio on maltillinen ja suhteutettu yleiseen taloudelliseen tilanteeseen sekä työttömyysasteen kasvuun. Valtion yksityiskohtaiset valtionosuusjärjestelmän leikkauksista sekä muutoksista eivät ole vielä tiedossa. Päätösten vaikutusta Hattulan kunnan talouteen on vaikea ennakoida, joten tästä johtuen veroratkaisut on arvioitava ja tehtävä vuosittain. Vuosien 2015 ja 2016 kunnallisvero päätetään erikseen, kun valtionosuusjärjestelmän uudistus ja leikkausten vaikutukset ovat selvillä.

12 12 Talouden tasapainottamisohjelmassa (TT-ohjelma) edellytetään, että talousarvio laaditaan noin euroa ylijäämäiseksi, koska valtionosuusuudistuksesta ei vielä ole tarkempaa tietoa, on suunnitelmavuosien laadinta haasteellista. Lisäksi TT-ohjelman rakenteelliset muutokset on viety talousarvioon. Suurin huolenaihe tulevien vuosien suunnitelmien osalta on yhteistoimintojen kallistuminen ja erityisesti erikoissairaanhoidon kulujen kasvu. Tälle haasteelle on löydettävä ratkaisuja yhteistyössä maakunnan kuntien kanssa.

13 III TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVION SITOVUUSTASO 1.1. Käyttötalousosan määrärahojen ja tuloarvioiden sitovuus Hattulan kunnan talousarviossa noudatetaan bruttoperiaatetta. Valtuusto hyväksyy jokaiselle tulosalueelle sitovat toimintamenot ja tuloarvion. Tulosaluetaso on sama kuin toimielintaso muilla hallintokunnilla paitsi perusturvalautakunnalla, joka jakaantuu kahteen tulosalueeseen (sosiaalitoimi ja terveydenhuolto) ja teknisellä lautakunnalla, joka jakaantuu kolmeen tulosalueeseen (tekninen toimi, pelastustoimi ja joukkoliikenne). Sitovuustason mukaiset toimintakulut ja tuloarviot tulosalueittain ilmenevät talousarvion sivulta 49. Asianomainen toimielin jakaa tulosalueille myönnetyt määrärahat ja tuloarviot pienemmille tehtäväkokonaisuuksille (= palvelutaso) ja päättää niiden käytöstä. Suoraan toimielimen alaisuudessa oleva tilivelvollinen viranhaltija jakaa osamäärärahan edelleen pienempiin osiin (kustannuspaikka) ja päättää sen käytöstä sen käyttösuunnitelman puitteissa, jonka toimielin on vahvistanut Investointiosan sitovuus Valtuusto päättää investointiosan määrärahojen käytöstä toimielimittäin ja hankeryhmittäin. Yli euron hankkeet vaativat valtuuston erillisen päätöksen. Investointiosaan kirjataan yli euron hankkeet Rahoituslaskelmaosan sitovuus Valtuusto hyväksyy sitovaksi pitkäaikaisen lainan oton Toiminnan ja talouden tavoitteiden sitovuus Talousarviossa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Sitoviksi hyväksytään mitattavissa olevat tavoitteet, joihin voidaan kunnan omilla toimenpiteillä vaikuttaa. Sitovien tavoitteiden lisäksi esitetään perusteluina ja informaationa muita tavoitteita, jotka ovat ohjeellisia ja toimintaa ohjaavia. Valtuuston sitoviksi määräämät tavoitteet on käyttötalousosassa merkitty maininnalla: Sitovat tavoitteet.

14 2. KÄYTTÖTALOUSOSA 14 TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET TULOSALUEITTAIN YLEISHALLINNON PÄÄVASTUUALUE Tilivelvolliset: Kunnanjohtaja, hallintojohtaja ja talous- ja henkilöstöjohtaja TOIMIELIN: KESKUSVAALILAUTAKUNTA Tulosalue: Keskusvaalilautakunta Talous KESKUSVAALILAUTAKUNTA TP 2012 MTA 2013 HK 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ joista sisäiset tuotot HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ joista sisäiset kulut TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset Toiminta Europarlamenttivaalit toimitetaan vuonna 2014, eduskuntavaalit 2015 ja kunnallisvaalit 2016.

15 TOIMIELIN: KUNNANHALLITUS Tulosalue: Kunnanhallitus 15 Talous KUNNANHALLITUS TP 2012 MTA 2013 HK 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ joista sisäiset tuotot HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ joista sisäiset kulut TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset Toiminta Tulosalue sisältää seuraavat tulosyksiköt: keskushallinto (maaseutupalvelut), toimistopalvelut, ICT-palvelut ja henkilöstöhallinto. Kunnanhallituksen tulosalue sisältää myös määrärahat vammais- ja vanhusneuvoston toimintaan. Keskushallinto ja toimistopalvelut Keskushallinto käsittää valtuuston ja kunnanhallituksen kustannuspaikat. Toimintaympäristö Palvelujen sekä toiminnan kehittämiseen ja taloudellisuuteen pyritään lisäämällä erimuotoista yhteistyötä. Kunta kehittää palvelujaan aktiivisesti ja jatkuvana prosessina yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kunnan viestinnässä internet-sivuston merkitystä ja sisältöä korostetaan osana toimenpiteitä, joilla kuntastrategiassa määritellyt tulevaisuuden kuva ja toiminta-ajatus voidaan saavuttaa. Toimintaympäristön nopeat muutokset edellyttävät jatkuvaa mahdollisuuksien selvittämistä, toimintavaihtoehtojen etsimistä, toimintojen tärkeysjärjestykseen asettamista, ympäristön havainnointia sekä jatkuvaa muutosten seurantaa. Sopeutuminen haasteeseen toimintaympäristöön vaatii vastaavasti yhä myönteisempää suhtautumista työtehtävien muuttumiseen ja poistumiseen sekä uudelleen kouluttautumiseen. Näin toimien voidaan tehostaa toimintaa sekä pienentää kustannuksia. Hattula tarjoaa asukkaille, yrityksille ja yhteisöille houkuttelevan asuin- ja toimintaympäristön asutun Suomen sydämessä. Hattula toimii kuntaroolissaan hyvän elämän mahdollistajana ja sen tuottamat palvelut koetaan hyvin saatavilla oleviksi, määrällisesti oikein mitoitetuiksi ja laadullisesti korkeatasoisiksi.

16 16 Yleishallinnon päävastuualue on joustava, uudistushaluinen, vuorovaikutteinen ja palveleva yksikkö, joka toimii saumattomassa yhteistyössä kunnan vastuualueiden kanssa kuntalaisten hyväksi. Toiminnallaan yleishallinnon päävastuualue turvaa edellytykset kunnan itsenäisyyden säilymiselle. Työyhteisönä yleishallinnon päävastuualue arvostaa ja tukee henkilöstönsä yksilöllistä osaamista ja erilaisia näkemyksiä ja on sitoutunut yhteisesti henkilöstönsä työssä jaksamisen ja työssä viihtymisen tukemiseen. Sitovat tavoitteet: Kunnan maapolitiikka ja kaavoitus jatkuvat edelleen aktiivisena. Tavoitteena on riittävän laajojen maa-alueiden hankinta kunnan omistukseen kaavataloudellisesti keskeisiltä alueilta. Kuntastrategian pitkän aikavälin tavoitteet ohjaavat kunnan toiminnan järjestämistä toimenpideohjelmien sekä talousarvio ja suunnitelmien kautta vuosittaisiin käyttösuunnitelmiin. Muut toiminnalliset tavoitteet Asioiden ja asiakirjojen käsittelysääntöjen tarkistamista jatketaan. Hallinto- ja virasto-organisaatio uudistetaan. Sähköistä kokouskäytäntöä laajennetaan. Maa- ja metsäalueiden käyttöä maakaupoissa vaihtoalueina arvioidaan uudelleen. Vaihtoehtoisiin toimintamalleihin varaudutaan suunnitelmallisesti ja kunnan palvelurakenteiden arviointia jatketaan johtuen toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Markkinointiviestintästrategia päivitetään. Johtosääntöjen päivitys valmiiksi. Kehittämishankkeet Valtuusto oikeuttaa kunnanhallituksen päättämään vahvistettujen määrärahojen puitteissa kunnan osallistumisesta yksittäisiin kehittämishankkeisiin. Varataan seudullisten hankkeiden (hankesalkku) jäljellä olevat kuntarahoitusosuudet. Toiminnallinen tavoite Kehittämishankkeiden ja -toimien vaikutuksia arvioi kunnan kehittämistyöryhmä. Samoin ryhmä suosittelee sekä toteuttaa kehittämishankkeita. Yritystoiminnan kehittäminen Yrittäjien ja kunnan yhteinen kehittämistyöryhmä jatkaa toimintaansa vuoden 2014 aikana. Va. kehittämisjohtajan vetämänä laajennetaan Merven hyvän elämän yritysaluetta sekä jatketaan suunnittelua Merven alueen liittämistä suoraan VT3:een. Aloitetaan kunnan keskustaajaman (Parola) kehittämisen suunnittelu. Elinkeinotoimintojen järjestäminen. Sitovat tavoitteet Ensi vuoden alkupuolella valmistuu Hattulan elinkeinostrategia. Toimitaan tiiviissä yhteistyössä Hattulan Yrittäjien ja Hämeen uusyrityskeskus ry:n kanssa. Toimitaan mahdollisuuksien mukaan Hattulan kunnan yrittäjyyden valtuustoasiakirjan mukaisesti.

17 17 Kunnallistalous Toimintaympäristö Toiminta on pääosiltaan sidottu sekä omasta toiminnasta aiheutuviin että lakisääteisiin määräaikoihin. Hattulan kunta ostaa taloushallinto- ja palkanlaskentapalvelut KuntaPro Oy:ltä (entinen Seutukeskus Oy Häme). (Khall ). Sopimus jatkuu toistaiseksi. Ohjelmatoimittaja on CGI (entinen Logica). Henkilöstöpalvelut Henkilöstöpalvelut sisältävät seuraavat tulosyksiköt: henkilöstöhallinto, työterveydenhuolto, yhteistoiminta ja työllistäminen. Toimintaympäristö Henkilöstön ikääntyessä panostetaan työssä jaksamiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen. Toiminnalliset tavoitteet - johtamiskäytäntöjen kehittäminen - työkykyä ylläpitävän toiminnan toteuttaminen - yhteishengen luominen (yhteiset tilaisuudet) - työprosessien kehittäminen (koulutus, työkierto, varahenkilöjärjestelmä) - henkilöstön arvostaminen, motivointi (kehityskeskustelut, osallistuminen, työrauha, kannustimet) - tiedottamisen ja valistustoiminnan tehostaminen - mahdollisuus kannustevapaan käyttämiseen Sitovat tavoitteet: Pitkäaikaistyöttömien aktivoiminen ja työllistymisedellytysten selvittäminen tavoitteena työmarkkinatuen kuntaosuuden väheneminen edellisvuosista. Henkilöstöjaosto Henkilöstöjaosto ratkaisee seuraavat asiat: - paikallisen virka- ja työehtosopimuksen tekeminen kunnallisen pääsopimuksen, kunnallisten virka- ja työehtosopimusten erityismääräysten tai kunnallisen työmarkkinalaitoksen erillisen valtuutuksen perusteella, - virka- ja työehtosopimusten harkinnanvaraisten palkkaus- ja muiden määräysten soveltaminen, jollei tässä tai muussa johtosäännössä ole toisin määrätty, - työnantajan edustajien nimeäminen yhteistoimintaryhmään. Toiminnalliset tavoitteet: Henkilöstöasioiden hoito ja henkilöstöjaoston rooli selvitetään johtosääntöjen tarkistamisen yhteydessä. Yhteistyöryhmä Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta järjestetään yhteistoimintalain mukaisesti. Yhteistoimintamenettelyn tarkoituksena on kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuuden edistäminen ja henkilöstön työelämän laadun parantaminen antamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Yhteistyöryhmän tehtävänä on osaltaan käsitellä yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvia asioita. Työsuojeluasiat käsitellään myös yhteistyöryhmässä. Yhteistyöryhmän jäseninä ovat ammattijärjestöjen pääluottamusmiehet, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut, kunnanjohtaja ja talous- ja henkilöstöjohtaja sekä henkilöstöjaoston edustaja.

18 18 Vammaisneuvosto Vammaisneuvosto on hattulalaisten vammaisten, heidän omaistensa ja vammaisjärjestöjen yhteistyöelin. Vammaisneuvoston tehtävänä on edistää viranomaisten, vammaisten ja vammaisjärjestöjen yhteistoimintaa Hattulassa ja - seurata vammaisten tarpeiden kehitystä Hattulassa - seurata kunnan yleisiin oloihin vaikuttavaa kunnallishallinnon päätöksentekoa vammaisten kannalta - edistää vammaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kunnallishallinnon päätöksentekoon - edistää vammaisten tasa-arvoista osallistumista yhteiskunnan eri toimintoihin - seurata vammaisille tarkoitettujen palvelujen, tukitoimien ja muiden etuuksien kehitystä Hattulassa - tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja eri viranomaisille - tiedottaa käsittelemistään asioista - valmistella toimintasuunnitelma Vanhusneuvosto Vanhusneuvosto toimii kunnan ja sen alueella asuvien vanhusten, heidän omaistensa sekä eläkeläis- ja vanhusjärjestöjen yhteistyöelimenä. Vanhusneuvostoon kuuluu 10 jäsentä, joista kaksi on Eläkeliiton Hattulan yhdistys ry:n edustajia, kaksi Hattulan Sitoutumattomat eläkeläiset ry:n edustajia, Hattulan eläkkeensaajat ry:n kaksi edustajaa, yksi SPR:n Hattulan osaston edustaja, yksi Hattulan Vanhustentukiyhdistys ry:n edustaja ja yksi Veteraanijärjestöjen edustaja. Lisäksi kunnanhallitus, perusturvalautakunta, tekninen lautakunta sekä Hattulan seurakunta ovat nimenneet omat edustajansa neuvostoon. Toimintasuunnitelma Suunnitelmakauden toiminnan ja talouden muut muutokset heijastuvat toimintaympäristön muutoksista, kuntastrategian toteutuksesta sekä talouden tasapainottamisohjelman hyväksytyistä vuosien 2014 ja 2015 tasapainottamistoimenpiteistä ja säästöistä; valtuusto /51.

19 TOIMIELIN: TARKASTUSLAUTAKUNTA Tulosalue: Tarkastuslautakunta 19 Talous TARKASTUSLAUTAKUNTA TP 2012 MTA 2013 HK 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ joista sisäiset tuotot HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ joista sisäiset kulut TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset Toiminta Painopistealue Hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäjänä kunnan tarkastuslautakunta vastaa tarkastustoimen resursseista. Tarkastusviranomaisena tarkastuslautakunta vastaa valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen arvioinnista ja toisaalta kontrolloi sitä, että kunnan tilintarkastus toteutetaan hyvän kunnallisen tilintarkastustavan edellyttämällä tavalla. Toiminnallinen tavoite Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja yhdessä tuottavat sellaista tarkastusarviointia ja -raportteja, että ne tukevat hallinnon ja talouden asianmukaista hoitamista mutta toisaalta varmistavat riittävällä tavalla niiden oikeellisuutta ja tuloksellisuutta.

20 PERUSTURVAN PÄÄVASTUUALUE 20 TOIMIELIN: PERUSTURVALAUTAKUNTA Tilivelvolliset: Perusturvajohtaja Talous PERUSTURVALAUTAKUNTA TP 2012 MTA 2013 HK 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ joista sisäiset tuotot HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ joista sisäiset kulut TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset Vuodelle 2014 annettu talousarviokehys ylittyy terveydenhuollon osalta erikoissairaanhoidon kustannusten lisäännyttyä eurolla; lisäksi perusterveydenhuoltoon on lisätty yhden prosentin kasvu sekä ympäristöterveydenhuollon osuuteen 2,3 prosentin kasvu. Sosiaalitoimen osalta talousarvio on laadittu kehyksen mukaiseksi lukuun ottamatta uuden omana toimintana aloitettavan muille kunnille myytävän asumis- ja päivätoimintapalvelun kuluja ja tuottoja ( ), joiden toimintakatevaikutus on neutraali. Investointiosan irtaimisto-osioon esitetään varattavaksi terveydenhuoltoon E-arkiston käyttöönottoon ja hammashoitoyksikköön , sekä vuodelle 2016 toinen hammashoitoyksikkö noin 20 vuotta vanhan laitekannan uusimiseksi. Koti- ja asumispalveluissa varaudutaan liikkeenluovutuksella kunnalle siirtyvän Juteinikodin ICT-hankintoihin eurolla ja kalusteisiin eurolla. Lisäksi vuonna 2013 loppuvuodesta käyttöön otettavien kotihoidon mobiilien toiminnanohjausjärjestelmän täydennykseen varataan Toiminta Perusturvan päävastuualue jakaantuu kahteen tulosalueeseen: sosiaalitoimeen ja terveydenhuoltoon. Toiminta-ajatus Perusturvan päävastuualueen tehtävä on edistää ja ylläpitää kuntalaisten hyvinvointia ja toimintakykyä järjestämällä oikea-aikaisia, vaikuttavia ja kustannustehokkaita sosiaali- ja terveyspalveluja. Toiminnassa korostetaan asiakkaiden osallisuutta ja heidän omien voimavarojensa käyttöönottoa sekä yhteistyötä muiden palvelutuottajien kanssa. Asiakaslähtöiset, oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut järjestetään taloudellisesti. Ennaltaehkäisevää työtä tehdään yli sektorirajojen ja koroste-

21 21 taan kuntalaisten omaa vastuuta. Toimintaa kehitetään järjestelmällisesti hyödyntäen luovia ratkaisuja sekä tukien henkilöstön osaamisen kasvua ja monipuolista hyödyntämistä Toimintaympäristön muutokset Suunnitelmakaudella valmistellaan valtakunnallisesti Kuntarakenne- sekä Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta laista on tarkoitus antaa lakiesitys vuoden 2014 alussa. Mikäli lakivalmistelu etenee suunnitellulla tavalla, sen mukaiset rakenteelliset uudistukset tulee tehdä viimeistään vuoden 2017 alusta. Valtionosuusjärjestelmä on tarkoitus uudistaa osana kuntarakenneuudistusta. Kuntalain on suunniteltu tulevan voimaan jo vuoden 2015 alusta. Näillä rakenteellisilla uudistuksilla on jatkossa olennainen merkitys sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen, rahoittamisen ja tuottamisen kannalta. Tärkeä valmisteilla oleva lakimuutos suunnitelmakaudella on Sosiaalihuoltolain kokonaisuudistus. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tavoitteena on lisäksi selvittää sosiaalihuoltoa koskevien lakien kokonaisrakenteen, soveltamisalan ja sisällön uudistamistarve. Terveyspalveluissa asiakkaiden lakisääteinen valinnanvapaus laajenee edelleen vuonna Myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen uudistustyö on käynnissä. Palveluasumisen asiakasmaksuja koskevan säädösvalmistelua tukevan työryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Suunnitelmakaudella on myös tarkoitus toteuttaa terveydenhuollon yhtenäinen maksukatto sekä koota sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja koskevat säännökset samaan lakiin. Vanhuspalvelulaki tuli voimaan heinäkuun alussa vuonna 2013, ja Nuorten yhteiskuntatakuu vuoden 2013 alusta lukien. Ne edellyttävät kunnalta jatkossa entistä nopeampaa ja monipuolisempaa reagointia palvelutarpeisiin. Hattulan kunnan väestö Pvm Asukasluku 0-6 v v. 75 v.-84 v. 85 v = 8,7 % = 22,7 % 521 = 5,4 % 161 = 1,7 % = 8,7 % 2180 = 22,4 % 527 = 5,4 % 178 = 1,8 % Kunnan lapsivaltaisuus on näkynyt lastensuojelun ja muiden perheiden erityispalveluiden tarpeen vuosittaisessa kasvussa pitkään. Nuorten palvelutakuuseen on Hattulassa pystytty vastaamaan lain edellyttämällä tavalla, mutta silti nuorisotyöttömyys on kasvussa. Kasvusuuntauksen pelätään jatkuvan myös suunnitelmakaudella mm. toisen asteen opiskelupaikkojen vähenemisen myötä. Työllisyystilanne on heikentynyt edelliseen vuoteen verrattuna yhdellä prosentilla. Pitkäaikaistyöttömien määrä on noin neljäkymmentä. Valtakunnallisten suunnitelmien mukaan vastuu pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvista kustannuksista siirtyisi yli 500 päivää työttöminä olleiden osalta yksin kunnille, kun työmarkkinatuesta nyt maksaa puolet valtio ja puolet kunta. On suunniteltu myös, että yli 300 päivää työttömänä olleiden kustannuksista kunta maksaisi lisäksi puolet. Myös ikääntyneiden palvelutarve tulee Hattulassa kasvamaan lähitulevaisuudessa suurten ikäluokkien ikääntyessä, odotettavissa olevan eliniän kasvaessa ja muistisairauksien sekä päihde- ja mielenterveysongelmien lisääntyessä. Viimeisen vuoden aikana sekä 85 vuotta täyttäneiden että vuotiaiden määrä on lisääntynyt.

22 22 Toiminnan painopistealueet Suunnitelmakauden painopistealueet perusturvassa ovat asiakasnäkökulmaan pohjautuva hyvinvoinnin edistäminen, kustannustehokkuutta tuottava ennaltaehkäisy, henkilöstön saatavuutta edesauttava hyvä työnantajaimago sekä prosessien kehittämiseen liittyvät tulokselliset, hyvinvointia edistävät toimintatavat. Suunnitelmakaudella keskeisenä haasteena on vaikuttaminen kunnan hyvinvointipalveluiden järjestämisen ja tuottamisen organisoimiseen kuntalaisia mahdollisimman hyvin palvelevalla, toiminnallisesti tarkoituksenmukaisella ja taloudellisesti kestävällä tavalla sekä uusien lakien edellyttämiin palveluita koskeviin muutoksiin vastaaminen. Tärkeitä työvälineitä perusturvan hyvinvointia edistävän työn suuntaamiseksi ja kehittämiseksi tulevat olemaan kuntatasolla tehtävä Hyvinvointikertomus ja siitä johdettava valtuustotasoinen Hyvinvointisuunnitelma sekä perusturvan strategian päivittäminen vastaamaan uutta kuntastrategiaa sekä sen jalkauttaminen. Ikäihmisten osalta vuoden 2014 alkupuolella valmistuva lakisääteinen suunnitelma toimenpiteistä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi sekä ikääntyneiden tarvitsemien palvelujen järjestämiseksi ja kehittämiseksi käsittää palveluiden laadun ja riittävyyden arvioinnin sekä tavoitteet ja toimenpiteet meneillään olevalle valtuustokaudelle. Suunnitelma tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2014 alkupuolella. Ikääntyneiden kasvaviin palvelutarpeisiinsa pyritään vastaamaan suunnitelmakaudella ennen kaikkea kotona asumista tukevin sekä toimintakykyä ylläpitävin ja edistävin tavoin monimuotoisesti ja yhdessä muiden hallintokuntien ja toimijoiden kanssa sekä vapaaehtoistoimintaa lisäämällä. Nuorten yhteiskuntatakuussa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle edellytetään tarjottavan työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Tähän vastataan tekemällä tiivistä yhteistyötä TE-keskuksen, Nuorten työpajan, sivistystoimen, yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa. Myös pitkäaikaistyöttömien ja yli vuoden työttöminä olleiden työllistäminen on ensiarvioiden tärkeä tavoite kunnassa. Tarpeeseen pyritään vastaamaan tiiviin yhdessä työskentelyn ohella osallistumalla muun muassa seudulliseen Työnpaikka -hankkeeseen. Palvelualueen vuoteen 2015 asti voimassa olevan strategian mukaiset toiminnan linjaukset ovat: 1. Asiakkaiden valinnan vapaus lisääntyy 2. Palvelurakenne kevenee 3. Kustannustehokkuus 4. Työhyvinvointi kasvaa Sitovat tavoitteet Perusturvan valtuustoon nähden sitova tavoite vuonna 2014 on: lakisääteisten palvelutakuuaikojen noudattaminen kaikissa palveluissa.

23 Tulosalue: Tilivelvollinen: Talous Sosiaalitoimi Perusturvajohtaja 23 SOSIAALITOIMI TP 2012 MTA 2013 HK 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ joista sisäiset tuotot HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ joista sisäiset kulut TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset Sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö sekä koti- ja asumispalvelut muodostavat yhdessä valtuustoon nähden sitovan tulosalueen, jonka kehys vuodelle 2014 on yhteensä euroa. Tämän lisäksi on uuden, muille kunnille myytävän asumis- ja päivätoiminnan osalta kohdistettu euroa sekä tuottoihin että kuluihin. Varhaiskasvatus on päätetty siirtää sivistystoimen toimialalle perusturvalautakunnan jo hyväksyttyä vuoden 2014 budjettiesityksen, mikä osaltaan vaikuttaa hk-sarakkeen kunnanjohtajan esityksestä poikkeavaan esitykseen. Juteinikodin tullessa osaksi kunnan omaa toimintaa, henkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan Hattulan kunnan työntekijöiksi. Tämän johdosta tulee perustaa 1 palveluesimiehen ja 1 sairaanhoitajan virka, 16 lähihoitajan, 1 avustajan, 1 emännän ja 1 osa-aikaisen laitosapulaisen toistaiseksi voimassa oleva tehtävä. Koti- ja asumispalveluissa lakkautetaan 2 vastaavan sairaanhoitajan tehtävää ja niiden tilalle perustetaan 1 sairaanhoitajan tehtävä ja 1 palveluesimiehen virka ympärivuorokautisiin asumispalveluihin. Lisäksi muutetaan koti- ja asumispalveluissa vanhustyön johtajan virkanimike koti- ja asumispalveluiden johtajaksi ja avopalvelun ohjaajan virkanimike palveluesimieheksi. Toimintaan on varattu vuodelle 2014 määrärahaa yhteensä euroa, kun vuoden 2012 tilinpäätös osoitti euroa kuluja ja vuodelle 2013 toimintaan varattiin muutetussa talousarviossa euroa kuluja. Muutokseen vaikuttaa myös varhaiskasvatuksen siirtyminen sivistystoimeen. Tiukan taloustilanteen vuoksi talousarviossa on tehty karsintoja kohonneiden palkka-, ostopalvelu-, ateria- ja tarvikekustannusten kattamiseksi. Esimerkiksi sosiaalityössä ostopalvelukustannukset nousevat euroa ja lisäksi palkkakustannukset huomattavasti muun muassa vuonna 2013 perustettujen uusien vakanssien myötä. Koti- ja asumispalveluissa palkka- ja ateriakustannukset ovat nousseet yhteensä noin eurolla. Sosiaalityössä, koti- ja asumispalveluissa sekä varhaiskasvatuksessa karsintaa on tehty kaikissa mahdollisissa kuluryhmissä.