PERHEYRITYSTEN LIITTO RY THE FAMILY BUSINESS NETWORK FINLAND. Liitto ehdottaa hallitukselle suomalaista omistaja-yhteistyötä 2

Transkriptio

1 Liitto ehdottaa hallitukselle suomalaista omistaja-yhteistyötä 2 Pääkirjoitus Perheyrittäjät koolla Oulussa 3 Ajankohtaista Yritysverouudistus puhuttaa 5 Edunvalvonta 50 vuotiaassa Sähkö Arossa perinteenä on laatu 13 Yritysesittely Rauten Mika Mustakallio kannustaa kehittymään vastuulliseksi omistajaksi 16 Uusi sukupolvi Perheomistus lisää yrityksen suorituskykyä 11 Väitös Perheyritystutkimus menee eteenpäin 18 Tutkimus Mesta rakentanut mestoja 50 vuotta 22 Onnittelemme Uusia jäsenyrityksiä 29 Yhteistyökumppanimme PERHEYRITYSTEN LIITTO RY THE FAMILY BUSINESS NETWORK FINLAND

2 Perheyritysten liitto ehdottaa hallitukselle suomalaista omistajayhteistyötä Hallitus tuli yritysverouudistuksensa luonnostelun kalkkiviivoilla lähemmäksi elinkeinoelämää. Näin tilannetta on tulkittava, vaikka vastaantulo olisi voinut olla selkeämpikin. Hallitus on avannut uuden keskusteluyhteyden perheyritysten kanssa suomalaisen omistamisen edellytysten vahvistamisesta pidemmällä aikavälillä. Tämä on tärkeätä siksi, että perheyritykset ovat kotimaisen omistajuuden kivijalka. Maailma ja perheyritykset muutoksessa A J A N K O H T A I S T A Perheyritysten liiton kevätseminaarissa Pääoma liikkuu uudessa Euroopassa ja sukupolvien välillä kuultiin keskustelua herättäviä yhteiskunnallisia puheenvuoroja ja mielenkiintoisia tarinoita sukupolvenvaihdoksista. Ouluun oli saapunut yli sadan ihmisen joukko vaihtamaan kokemuksia ja mielipiteitä perheyrittämisestä muuttuvassa toimintaympäristössä. Koneen kansainvälistymisen vaiheet Suomalaista hyvinvointia onkin rakennettava yhdessä. Ilman vastuullisia omistajia yritysten menestys Suomessa ei ole turvattu. Tätä vaalikautta leimaa unionin laajentumisesta aiheutuva kilpailun kiristyminen hyvistä omistajista. On olemassa suuri vaara, että Suomi tulee osoittaneeksi ovea kasvollisille, vastuullisille suomalaisille omistajille. Vero ja omistajapolitiikan linjaaminen kannustamaan kotimaista vastuullista omistajuutta on merkittävä haaste elinkeinoelämän ja yhteiskunnan väliselle vuoropuhelulle. Se on mahdollista kirjata hallitusohjelman tarkistamisen yhteydessä vuonna Kotimaisten vastuullisten omistajien ulosliputuksen estäminen kuluvalla vaalikaudella on vielä mahdollista hallituksen ja elinkeinoelämän hyvällä yhteistyöllä. Siihen tulee kuulua varallisuusveron poistaminen, ketjuverotuksen estäminen sekä sukupolvenvaihdosten onnistumisen edistäminen aktiivisella elinkeinopolitiikalla. Myös hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelmaa on trimmattava. Pääosa julkisen vallan ponnistuksista ja tukitoimista suuntautuu siemenrahoitukseen ja uusien yritysten perustamisen edistämiseen. Työllisyyden ylläpitämiseksi ja yrityskannan pelastamiseksi on suunnattava yhtä paljon energiaa vanhan yrityskannan uusiutumiseen, koska sukupolvenvaihdosten onnistumisesta riippuu hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelman todellinen menestys. Perheyritysten liitto toivottaa kaikille lämmintä kesää! PERHEYRITYS Perheyritysten liitto ry PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUS TAITTO PAINOPAIKKA Anders Blom Krista Elo-Pärssinen Michael Diedrichs Hansaprint, Salo TOIMITUKSEN OSOITE Perheyritysten liitto ry POSTIOSOITE PL 800, Helsinki Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin kertoi Suomen suurimman perheyrityksen Koneen neljästä strategisesta valinnasta globalisaatio maailmassa luvulla Kone kansainvälistyi mm. ostamalla satoja perheyrityksiä ympäri maailmaa. Kasvu oli voimakasta monet vuodet luvulla Suomeen oli vaikea saada ihmisiä, joten siirsimme hissitoiminnan pääkonttorin Brysseliin, jossa maajohtajia kävi tutustumassa keskushallintoon luvun alussa Kone valmistautui globaaliksi yritykseksi keskittämällä standardihissituotannon Italiaan ja erikoishissien valmistuksen Hyvinkäälle. Parisenkymmentä tuotantoyksikköä hävisi, mutta kannattavuus nousi uudelle tasolle. Globaalit markkinat määräävät tuotantopaikat, kuvailee Herlin globalisaatiota. Tuotannon keskittämisen lisäksi myytiin nosturitoiminta, josta saaduilla rahoilla ostettiin amerikkalainen Montgomery yritys. Myös Aasia strategia käynnistettiin yhteistyöllä Toshiban kanssa. Viimeinen Herlinin esittelemä strateginen valinta oli pääkonttorin siirtäminen takaisin Suomeen. Suomen kilpailukyvylle on tärkeää, että me pienenä maana olemme nopealiikkeisiä ja joustavia esim. työmarkkinoilla. Jotta yritysten tuotekehitys pysyisi Suomessa, tarvitsemme osaamista ja myönteisen ilmapiirin, jossa sitä voidaan kehittää. 2 P Ä Ä K I R J O I T U S Suuret ikäluokat ovat luopumassa yritysten veto ja omistajavastuusta. Jopa yritystä on seuraavan kymmenen vuoden jaksolla menossa kohti sukupolvenvaihdosta. Ne ovat pitkäkestoisia ja vaikeita prosesseja, joista pääosa jopa neljä viidestä kansainvälisen tutkimustiedon perusteella epäonnistuu. Kaikkea ei ole läheskään tehty. Ollaan vasta alkumetreillä. Lämmin kiitos kaikille prosessiin vaikuttaneille perheyrittäjille, yhteinen voimamme on ollut tuloksellista. Hyvää kesää kaikille, Marjo Raitavuo puheenjohtaja KÄYNTIOSOITE World Trade Center WTC, Helsinki Aleksanterinkatu 17, Helsinki PUHELIN (09) FAKSI (09) SÄHKÖPOSTI jasenpalvelu@perheyritystenliitto.fi VERKKOSIVUT OSOITTEENMUUTOKSET jasenpalvelu@perheyritystenliitto.fi Pääoma ja ihmiset liikkuvat Suomen yrittäjien puheenjohtaja Eero Lehden puheenvuoron taustalla oli näkemys, että poliittinen johto luo yrityksille toimintaedellytykset. Hän kaipasikin poliittisen eliitin ja yrittäjien välille yhteistä kieltä, jotta voitaisiin luoda yrittäjyyteen aidosti kannustava toimintaympäristö. Nyt puhumme ohi toistemme. Poliitikot ovat kuin uhkapelureita, jotka eivät pelaa omilla rahoillaan. Elinkeinoelämää on kuunneltava, jotta esim. verotukseen ei synny liiketoimintaan merkittävästi vaikuttavia ja vaikeasti korjattavia katvealueita. Lehden mukaan suomalaisista yrityksistä vain 5 % on kasvuhakuisia. Yhdysvalloissa vastaava luku on 20 %. u 3

3 Jokainen uusi palkattu henkilö on yrittäjälle murhe tiettyyn pisteeseen saakka. Vasta henkilöä työllistävä yritys antaa yrittäjälle mahdollisuuden keskittyä johtamiseen ja strategioiden miettimiseen. Tuntuu, että yhteiskunnalle on tärkeämpää huolehtia tulonsiirroista kuin saada aikaan kasvavia yrityksiä. Pääomien ja ihmisten liikkuminen on nykymaailmassa lähtökohta, joka on hyväksyttävä. Jos tallinnalainen kirjapaino painaa koko kirjan samalla rahalla kuin me painamme vain kannet, niin silloin meidän on mentävä sinne perässä. On sopeuduttava muiden maiden oloihin, jotta voimme säilyä kilpailukykyisenä. Onko omistamisella ja yrittämisellä eroa? Yrittäjyyden politiikkaohjelman ohjelmajohtaja Raimo Luoma pohdiskeli omistamisen ja yrittämisen eroa. Silloin kun omistajuus liittyy yrittäjyyteen, yrittäjyyden politiikkaohjelman on edistettävä myös omistajuutta. Mutta on myös omistajuutta, johon ei liity yrittäjyyttä. Luoma antoi tunnustusta Perheyritysten liiton kannanotoille ja totesi liiton nousseen keskeiseksi keskustelijaksi yhteiskunnassa. Hän toivoi kuitenkin enemmän analyyttistä keskustelua perheyritysten asemasta lainsäädännössä ja merkityksestä yhteiskunnassa. Luoman puheenvuoron jälkeen keskustelua syntyikin. Miten Suomella menee tulevaisuudessa? Suomen pankin vt. pääjohtaja Matti Louekosken mielestä Kiina ilmiötä tärkeämpiä Suomen menestymiselle on rakenteelliset ongelmamme, joihin usein liittyy verotus. Väestön ikääntyminen on tosiasia, jolle emme voi mitään, mutta verotuksella voimme vaikuttaa sen seurauksiin. Vaikka vientimme on kehittynyt viime aikoina hyvin, Louekoski toivoi vientituotteiksi uusia tuotteita, jotka nostaisivat viennin yksikköarvoa. Osaaminen on myös Suomen kilpailukyvylle tärkeää. Mitä heikommin osaaminen kannattaa, sitä vähemmän sitä syntyy. Osaamisen lisäksi myös pääomista on pidettävä kiinni, koska pääomilla luodaan työtä. Verouudistus ei palvelu tätä tarkoitusta. Tulevaisuutta ajatellen on valittu väärä suunta, toteaa Louekoski. Yrittäjäksi kasvetaan Iltapäivällä kuulimme oululaisten Katri Antellin ja Elektrobitin sekä haapajärveläisen Tiivituotteen tarinat sukupolvenvaihdoksista. Kaikissa kolmessa tarinassa yhteistä sukupolvenvaihdoksen onnistumiselle on ollut avoin keskustelu ja luopujan viisaus antaa valtaa ja vastuuta, mutta olla tarvittaessa tukena ja keskustelukumppanina. Leipomo ja cateringtoimintaa harjoittava Katri Antell konserni on perustettu jo vuonna 1880, mutta Lanttojen suku tuli koko osakekannan omistajaksi vasta satakunta vuotta myöhemmin. Perheyrittäjän työ näkyy myös kotona. Miten se siellä näkyy, vaikuttaa siihen löytyykö perheestä jatkaja. Meillä kävi niin onnellisesti, että molemmat halusivat johtajan pallille. Annukka vastaa nyt leipomotoiminnasta ja Tomi cateringista. Annukka Lantto halusi aikaisemmin keramiikkataiteilijaksi, mutta isän kysymykset herättivät hänet miettimään muita vaihtoehtoja. Meillä ei suoraan sanottu, mitä pitäisi tehdä, mutta isä ohjasi minua kauppakorkeakouluun hienovaraisilla kysymyksillä. Meillä on aina keskusteltu tunteikkaasti ja analyyttisesti. Syvällinen kommunikaatio on suurin syy, että ollaan nyt tässä. Annukan nuoremmalle veljelle Tomille oli jo 6 vuotiaana selvää, että hän jatkaa isien työtä perheyrittäjänä. Mutkia matkaan tuli kauppakorkeakoulun aikoina, kun opiskelijakaverit lähtivät valloittamaan maailmaa. Palaaminen Ouluun ei enää tuntunutkaan itsestään selvyydeltä. Päätös paluusta kypsyi armeijan aamuvahdeissa, kun oli aikaa miettiä, missä olisin onnellinen. Silloin minulle selvisi, että perheyrityksessä saan ja voin tehdä itselle hyvässä ilmapiirissä. Onnellinen isä ilman vastuuta Oulun ihmettä edustaa parhaimmillaan Elektrobitin perustaja 73 vuotias Veikko Hulkko. Hän filosofoi yrittäjyydestä ja omistamisesta. Ihmiset ovat yrittämisessä tärkeimmät. Pääomaa kyllä on, mutta ongelmaksi muodostuu oma pää. Yrittäjällä pitää olla kyky tehdä päätöksiä ja valmius tehdä virheitä. Omistaminen on oikeutettua ja arvokasta, mutta mitä omaisuudella tehdään on miettisen paikka. Veikko Hulkko oli ennen Elektrobitia autokauppias ja radioamatööri. Pojassa ei ollut autokauppiaan ainesta, joten vaihdoin elektroniikka alalle. Myin myöhemmin osakkeet pojalleni ja hänen kumppaneilleen, jotka olivat yrityksessä töissä. Nyt poikani Juha Hulkko on hallituksen puheenjohtaja. Hulkon mukaan sukupolvenvaihdoksessa luopujalla on tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia. Luopujalle on annettava mahdollisuus taloudellisesti turvalliseen elämään, mutta hänellä on myös velvollisuus auttaa jatkajaa. Omistajista lisäarvoa Mikko Niskanen toimii isänsä perustamassa Tiivituotteessa talousjohtajana. Hän kertoi yrityksen ja perheen vaiheista. Isäni perusti Tiivituotteen vuonna 1977 jäätyään työttömäksi. Toiminta oli aluksi pienimuotoista, mutta kasvu on ollut nopeata. 18 vuotiaana vanhin poika aloitti työt yrityksessä ja tällä hetkellä toimitusjohtajana on Mikon veli Marko. Hallituksen puheenjohtaja on ulkopuolinen. Niskaset tuntevat vastuunsa omistajina: Jos omistajat eivät anna liiketoiminnalle lisäarvoa, ota niskasta kiinni Niskasta. Sukupolvenvaihdos on verotusta ja paljon muuta E D U N VA L V O N T A Perheyritysten liitto, Asianajotoimisto Castrén & Snellman sekä Corporate Advisor Group CAG järjestivät toukokuun alussa Kansallismuseon auditoriossa sukupolvenvaihdosseminaarin. Seminaari kokosi paikalle yli viisikymmentä aktiivista kuulijaa ja keskustelijaa. Seminaarissa sukupolvenvaihdosta tarkasteltiin kokonaisuutena, jonka yksi osa on verotus. Sukupolvenvaihdokset vaikuttavat työllisyyteen Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Anders Blom korosti, että sukupolvenvaihdoksissa on kyseessä satoja tuhansia työpaikkoja. Sailaksen työllisyystyöryhmän mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana yritystä kohtaa omistuksen siirron. Pk sektorin perheyrityksissä työskentelee Turun kauppakorkeakoulun tutkimuksen mukaan ihmistä. Hallitus esittää sukupolvenvaihdoksia huojennettavan siten, että perintö ja lahjaverolaissa arvostuksen perusteena on 40 %:a verotusarvosta. Yksi huojennuksen edellytys on 10 %:n osuus yrityksen osakepääomasta. Lakimuutos tulee helpottamaan seuraajan kykyä vastaanottaa yritys, erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joissa seuraajien lukumäärä on pienempi. Liitto on pyrkinyt korostamaan, että Suomen yrityskanta on ohut, jolloin suurimpienkin yritysten seuraajasukupolvi pitää huomioida. Vanhojen sukuyritysten sukupolvenvaihdoksiin lakiuudistus ei vaikuta, koska usein seuraajasukupolven omistusosuus on alle 10 %. Lakimuutoksen taustalla on järjestöjen yhteinen kirje valtiovarainministeriölle Hallitusohjelmassa luvattiin selvittää edellytykset sukupolvenvaihdosten huojentamiseen. Lipposen hallitus laajensi huojennusten saajien piiriä, kun 20 %:n omistusosuusvaatimus muuttui 10 %:iin. Lain merkitys on siinä, että se huojentaa vastaanottajan taakkaa 60 %:lla. Se on myös signaali siitä, että sukupolvenvaihdosten onnistuminen on aidosti hallituksen huolenaiheena. Euroopan kilpailukyvyn varmistamiseksi julkisen vallan on kiinnitettävä vähintään yhtä paljon huomiota liiketoiminnan siirtoihin kuin alkaviin yrityksiin. Hallituksen tavoitteena on uuden yrittäjän syntyminen sukupolvenvaihdosten kautta. Laki on selkänoja tämän tavoitteen saavuttamiselle, mutta sukupolvenvaihdokset eivät ole yhden yön tai kaupan asia, vaan jatkuva prosessi. Miten seuraava sukupolvi motivoidaan ottamaan vastaan perheyritys? a b c d e f g Sukupolvenvaihdos on yhteiskunnallinen asia, mutta myös henkisen perinnön siirtämistä ja kykyä kasvattaa 4 (a) Suomen kilpailukyvylle on tärkeää, että me pienenä maana (d) Matti Louekosken mielestä osaamisen lisäksi uusia vastuulllisia omistajia, toteaa Anders Blom sukupolvenvaihdosten 5 ulottuvuuksista. u olemme nopealiikkeisiä ja joustavia, totesi Antti Herlin. (b) Eero Lehti oli huolissaan, että yhteiskunnalle on tärkeämpää huolehtia tulonsiirroista kuin saada aikaan kasvavia yrityksiä. (c) Omistajuuden liittyessä yrittäjyyteen yrittäjyyden politiikkaohjelman on edistettävä myös omistajuutta, esitti Raimo Luoma. myös pääomista on pidettävä kiinni, koska pääomilla luodaan työtä. (e) Isän kysymykset herättivät Annukka Lanton jatkamaan perheyritystä. (f) Perheyrityksessä Tomi Lantto on onnellinen. (g) Veikko Hulkolle ihmiset ovat yrittämisessä tärkeimmät. Sukupolvenvaihdos on yhteiskunnallinen asia, mutta myös henkisen perinnön siirtämistä, totesi Anders Blom.

4 Sukupolvenvaihdokset tärkeä osa yritysverouudistusta Pääministerin talouspoliittinen neuvonantaja Olli Rehn on itsekin kasvanut perheyrityksessä. Hänen 74 vuotias isänsä on jo 58 vuotta työskennellyt autovaraosa alalla ja on vieläkin aktiivisesti työelämässä mukana. Puheenvuorossaan Rehn kävi läpi verouudistuksen keskeisiä elementtejä. Hallitusohjelman tavoitteena on vastata kansainväliseen verokilpailuun ja edistää yrittäjyyttä, investointeja ja talouskasvua sekä vahvistaa työtä ja tuotantoa Suomessa. Sukupolvenvaihdosten verohuojennus on merkittävä osa yritysverouudistuksen kokonaisuutta. Taustalla on tosiasia sukupolvenvaihdosten ajankohtaisuudesta, kertoi Olli Rehn hallituksen näkökannoista sukupolvenvaihdokseen. Varallisuusverostakin Olli Rehn lupasi keskustella: Suomalaisen omistajuuden kannalta tärkeä kysymys on varallisuusveron tulevaisuus. Keskusteluvalmiutta on muuttaa tältä osin hallituksen marraskuista esitystä. Sukupolvenvaihdos on aina yksilöllinen CAG:n toimitusjohtaja Heimo Hakamo painotti, että sukupolvenvaihdos on aina yksilöllinen jokaisessa perheyrityksessä. Muuttuvina tekijöinä on perheeseen ja yritykseen liittyviä asioita, joista on usein vaikea puhua. Verotus on vain 20 %:a sukupolvenvaihdoksista. Onnistunut sukupolvenvaihdos on pitkäjänteinen ja suunniteltu prosessi, jossa on hyvä käyttää myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Arvonmääritykseen kannattaa myös paneutua. Asianajaja Leena Romppainen Castrén & Snellmanilta keskittyi puheenvuorossaan sukupolvenvaihdoksen verohuojennuksiin. Hän kertoi yksityiskohtaisesti huojennuksen saamisen ehdoista, jotka liittyivät mm. sukulaisuussuhteisiin, yritystoiminnan jatkamiseen, 10 %:n omistusosuuden täyttymiseeen ja perinnön tai lahjan kohteeseen. Sukupolvenvaihdos vaatii keskustelua Turun kauppakorkeakoulun PK instituutin johtaja Jarna Heinonen kertoi onnistuneen sukupolvenvaihdoksen edellytyksistä ja merkityksistä. Turun kauppakorkeakoulun tutkimuksen mukaan perheyritysten toiminta on keskimäärin muita yrityksiä kannattavampaa. Sukupolvenvaihdos ei saisi vaarantaa tätä kannattavaa liiketoimintaa, vaan sen pitäisi olla mahdollisuus uudistumiseen. Yrittäjyyspolitiikkaan Heinonen heitti kysymyksen, mitä muut yritykset voisivat oppia kannattavilta perheyrityksiltä. Perheen ja yrityksen tasapainottamisen dynamiikka on voimavara perheyrityksissä. Vakaaan ja tarkkailevan omistajuuden tukemisessa tärkeää on ennakoitavuus ja kannustavuus mm. veroratkaisuissa. Yritystoiminnasta vetovastuun ottava jatkaja on sukupolvenvaihdoksessa tärkeässä roolissa. Jatkajan motivoituminen on edellytys sukupolvenvaihdoksen onnistumiselle. Motivaatio helpottaa vaihdoksen suunnittelua ja sitoutumista. Vaihdos ei synny ilman keskustelua ja avointa vuorovaikutusta. Varallisuuden lisäksi sukupolvenvaihdoksessa siirretään myös henkinen perintö. Heinonen piti tärkeänä myös jatkajan mukanaoloa yrityksen toiminnassa ja luopujan ja jatkajan roolien muutosten tiedostamista vaihdoksessa. Varallisuusvero puhutti kansanedustajia Seminaari päättyi TT:n johtaja Johannes Koroman johdattelemaan kansanedustajien paneelikeskusteluun verotuksesta osana taloudellista toimintaympäristöä. Paneelissa Kokoomuksen kansanedustaja Jyri Häkämies piti verotusta keskeisenä keinona yrittäjyyden ja työllisyyden edistämisessä. Hän antoi kritiikkiä verouudistuksen osinkokatosta ja ylemmistä marginaaliveroista.vasemmistoliiton kansanedustaja Iiro Polvi muistutti myös verotuksen tulonjakotehtävästä. Ruotsalaisen Kansanpuolueen kansanedustaja Henrik Lax piti sukupolvenvaihdoshuojennusta hyvänä, mutta varallisuusvero on hänen mielestään hallituksen koetinkivi. Osinkokatto ja varallisuusvero yhdessä rankaisevat kovimmin menestyviä yrittäjiä. Valtiovarainministerin erityisavustaja Pertti Rauhio kertoi hallituksen panostaneen yhteisöveron alentamiseen, koska se kohdistuu pääomaan, joka liikkuu helpoimmin. Keskustan Olavi Ala-Nissilä myönsi varallisuusveron olevan katoavaa kansanperinnettä, joka tulee jossain vaiheessa poistumaan. Paneelin puheenjohtaja Johannes Koroma päätti tilaisuuden toteamalla, että Ruotsinkin pääministeri Göran Persson kaipailee kunnon kapitalisteja ja kasvollisia omistajia. Eero Heinäluoma aamiaistilaisuudessa: Elinkeinoelämän toimintaedellytykset turvattava Perheyritysten liiton järjestämään aamiaistilaisuuteen kokoontui OKOn auditorioon kolmisenkymmentä jäsentämme kuuntelemaan SDP:n puoluesihteeri Eeo Heinäluoman ajatuksia yritysverotuksesta. Heinäluoman mielestä liitto on ajanut ansiokkaasti perheyritysten etuja, mutta nähnyt myös kokonaisuuden. Toiminnan tulokset näkyvät mm. poliittisen kiinnostuksen heräämisenä sukupolvenvaihdoksiin. Hallituksen esitys sukupolvenvaihdosten huojennussääntöjen muuttamiseksi vastaakin tähän haasteeseen. Hallituksen toiminnan lähtökohtana on elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen. On pyrittävä ennakoimaan ja vastaamaan rajojen ulkopuolelta tuleviin haasteisiin, korosti Heinäluoma. Hän piti tärkeänä myös monipuolisen omistuksen ja yritystoiminnan säilymisen Suomessa. Yritysverouudistuksen hyvänä puolena Heinäluoma piti, että se suosii tuloksen jättämistä yritykseen. Hän myönsi uudistuksessa myös olevan heikkouksia, joita ei enää voida poistaa kokonaisuudessaan. Heinäluoma olisi toivonut elinkeinoelämän heräävän aikaisemmin esittämään vaihtoehtoja yhtiöveron hyvitysjärjestelmän poistolle. Kysymyksiä Perheyritysten liiton omistajat esittivät erityisesti varallisuusverosta. Heinäluoma totesi, että varallisuusvero ei istu hyvään, toimivaan verojärjestelmään. Varallisuusvero tullaan jossain vaiheessa joko asteittain tai kokonaan poistamaan. Tasavallan presidentti Halonen Perheyritysten liiton lounastilaisuudessa Tasavallan presidentti Halonen osallistui Perheyritysten liiton tarjoamalle lounaalle Liitto kutsui presidentti Halosen tapaamaan perheyritysten edustajia liiton jäsenyrityksen A lehdet Oy:n uusiin edustustiloihin. Tilaisuutta isännöivät liiton puheenjohtaja Marjo Raitavuo, toimitusjohtaja Anders Blom ja A lehdet Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Pekka Lyytikäinen. Presidentti tuli lounaalle tasavallan presidentin esittelystä, missä hän allekirjoitti hallituksen esityksen perintöverolain muuttamisesta (sukupolvenvaihdosten verohuojennus) annettavaksi eduskunnalle. Lounaalle oli kutsuttu edustajia liiton jäsenyrityksistä edustaen eri ikäisiä ja kokoisia sekä eri toimialoilla toimivia perheyrityksiä. Yksityiskohtana mainittakoon Helkama Oy:n edustajana hallituksen jäsen Satu Helkama. Presidentti työskenteli opintojensa jälkeen Helkamalla luotonvalvonnassa. Liiton tuore jäsenyritys Antell Catering Oy (Katri Antell Oy) vastasi tilaisuudessa tarjotun lounaan valmistamisesta ja tarjoilusta. Tunnelmaltaan lämminhenkisessä tilaisuudessa presidentti Haloselle esiteltiin liiton historiaa, toimintaa ja tavoitteita. Vilkkaassa lounaskeskustelussa presidentin lounasesitelmän pohjalta keskusteltiin mm. globalisaation haasteista ja perheyritysten tulevaisuudennäkymistä. Tilaisuus tulkittiin signaaliksi jatkaa vuoropuhelua. a b c d 6 (a) Heimo Hakamo painotti, että jokainen sukupolvenvaihdos on yksilöllinen. (b) Leena Romppainen Castrén & Snellmanilta kävi läpi sukupolvenvaihdoshuojennuksen edellytyksiä. (c) Turun kauppakorkeakoulun Jarna Heinonen näki perheyrityksen voimavarana perheen ja yrityksen tasapainottamisen dynamiikan. (d) Kansanedustajien paneeli keskusteli mm. varallisuusverosta. Lahja- ja perintövero määritellään 40 %:iin verotusarvosta, kun... veron määrä yli 850 euroa saaja jatkaa yritystoimintaa (hallitus tai kokopäiväinen työskentely) vähintään 5 vuotta saatava vähintään 10 % (lahjakohtainen) yritys harjoittaa elinkeinotoimintaa. huojennusta vaadittava ennen verotuksen toimittamista. Tasavallan presidentti Tarja Halonen allekirjoitti hallituksen esityksen sukupolvenvaihdoksesta samana päivänä, kun hän lounasti Perheyritysten liiton vieraana pienen, erilaisia perheyrityksiä edustavan joukon kanssa. Tilaisuudesta muodostui perhemäisen avoin ja kommunikoiva. Tästä on hyvä jatkaa, kommentoi Marjo Raitavuo. 7

5 Yritys ja osinkoverouudistusehdotus valmistui Esimerkkejä ja yksityiskohtia yritysverouudistuksen vaikutuksista E D U N VA L V O N T A PWC:n ja Perheyritysten liiton seminaari Yritysverouudistuksen ajankohtaisaamupäivä huokutteli Kalastajatorpalle yli sata kiinnostunutta kuulijaa. PWC:n vero osaston johtaja Ilkka Kajas avasi tilaisuuden kehumalla uudistusta: Verokonsultin kannalta parempaa uudistusta ei olisi voinut tulla. Uudistus on monimutkainen ja pykälät on kirjoitettu niin, että vasta perusteluista selviää, miten niitä sovelletaan. Aamupäivän pääpuhuja oli valtiovarainministeriön vero osaston ylijohtaja Lasse Arvela, joka esitteli yksityiskohtaisesti hallituksen yritysverouudistusta. Hän keskittyi erityisesti kohtiin, jotka hallituksen esityksessä ovat muuttuneet syksyn periaatepäätöksestä. Yhteisöjen osakeluovutusten verovapaus on keskeinen kansainvälinen kilpailukeino yhteisöverokannan ohella. Tarkoituksena on helpottaa yritysten omistusrakenteiden muutoksia ja kilpailla konsernien emoyhtiöiden sekä erilaisten hallinto, palvelu ja holding yhtiöiden sijoittautumisessa, Arvela totesi myyntivoittoverotuksen poistumisesta. Ketjuverotuksesta Arvela totesi, että pääsääntönä on yhteisön saamien osinkojen verottomuus. Poikkeuksiakin löytyy: Julkisesti noteeratun yhtiön noteeraamattomalle yhtiölle jakamasta osingosta on veronalaista tuloa 75 %, jos omistusosuus on alle 10 % kohdeyhtiöstä. Sijoitusomaisuusosakkeista saatu osinko on kokonaan veronalaista. Elinkeinoyhtymän saaman osingon verotus on hallinnollisesti varsinainen soppa, kommentoi Arvela lyhyesti. Muutokset varallisuusverotukseen ovat Arvelan mukaan suuri lahja perheyrityksille. Yli euron osingoista maksettava pääomatulovero vähennetään varallisuusverosta, jolloin varallisuusveron ja osinkotuloverojen päällekkäisyys poistuu. Tämä on dramaattinen vastaantulo, joka poistaa merkittävän kritiikin aiheen. Varallisuusveroa ei polittisista syistä voitu kokonaan poistaa. Arvela arveli huojennuksen koskevan satakuntaa henkilöä. Ongelmat voivat olla monet ja yllättävät, kuvaili Arvela verouudistusten tekemistä ja sen seurauksia. Arvela odottaa, että eduskunnassa tullaan eniten keskustelemaan sijoitusomaisuusosingoista ja voiton tappioista. Hän kuitenkin uskoi, että eduskunta päättää asiasta vielä ennen juhannusta. Tax counsellor Seppo Penttilä käsitteli kysymyksiä, jotka syntyvät siirtymävaiheessa. Senior Tax Manager Martti Virolainen kertoi esimerkein osinkoverouudistuksen vaikutuksesta konsernin verosuunnitteluun, mm. osingonjako suomalaiselle yhtiölle ja Suomesta ulkomaille. Tax Partner Merja Raunio käsitteli esityksessään luovutusvoittoja, tappioita, purkutappioita, arvonalentumispoistoja ja konsernitukea, joihin liityy paljon tulkinnanvaraisuuksia. Tax manager Raimo Hietala kertasi seminaarin lopuksi sukupolvenvaihdoshuojennussäännökset. Osakkaan varallisuusvero max pääomatulo osinko ilman osakkaan verojen lisääntymistä Ylijohtaja Lasse Arvela piti muutoksia varallisuusverotukseen suurena lahjana perheyhtiöille. Päivä osoitti, yritysverouudistus on monimutkainen paketti. Jokaisen pitää tehdä omat laskelmansa ja pohtia rauhassa oman tilanteen eri vaihtoehtoja. Verosuunnittelulle on tilaa. Merkittävimmät verouudistuksen epäkohdat löytyvät ketjuverotussäännöstöistä sekä siitä, että varallisuusvero edelleen jää olemaan. Se, että osinkojen pääomatuloveron voi vähentää varallisuusverosta on toki myönteinen asia, mutta johtaa rankkoihin vuosittaiin laskuharjoituksiin. Verouudistus ei aiheuta lähitulevaisuudessa välittömiä vaikutuksia, mutta jatkossa sijoitukset suuntautunevat enenevässä määrin ulkomaille ja rahastoihin suorien kotimaisten osakesijoitusten sijaan, totesi Thominvestin toimitusjohtaja Juha Jouhki verouudistuksesta ja sen vaikutuksista omaan liiketoimintaansa. Oy Karl Fazer Ab:n hallituksen jäsen Leif Hagelstam oli huolissaan verouudistuksen vaikutuksista säilyttää sukuyritys suvun piirissä. Suurin epäkohta omalta osaltani on sukupolvenvaihdoshuojennuksen 10 %:n raja. Koska minä ja suurin osa omistaja sukulaisistani edustamme neljätta tai myöhempää sukupolvea, emme hyödy sukupolvenvaihdoshuojennuksesta. Kun samalla yli euron osingot joutuvat kaksinkertaisen verotuksen piiriin, ovat mahdollisuutemme säilyttää yrityksemme perheen piirissä kaventuneet. Verouudistus on mielestäni erittäin surkeaa hallintoa. Salassa valmistellun uudistuksen vaikutukset eivät liene selvillä edes alan parhaille asiantuntijoille, joten käytännön vaikutukset jouduttaneen hakemaan korkeimman hallinto oikeuden kautta. Tämä lamauttaa monia asioita yritystasolla. Olen myös aloittanut selvityksen omistuksen optimaalisesta rakenteesta tässä uudessa vero ilmastossa. max pääomatulo osinko ilman osakkaan verojen lisääntymistä vuosi 2005 Hallituksen viime syksynä antaman kannanoton jälkeen pitkin kevättä on odotettu yksityiskohtaista ehdotusta uudeksi verolainsäädännöksi. Toukokuussa hallituksen esitys annettiin. Seuraavassa käsitellään perheyrityksen ja sen omistajan kannalta yritys ja osinkoverouudistuksen pääkohtia. Luonnollinen henkilö osingonsaajana Perheyhtiöiden omistajille hallituksen nyt antama esitys osinkojen verotukseksi, verrattuna hallituksen viime syksyn kannanottoon, toi mukanaan pienen lisämausteen listaamattomasta yhtiöstä saadusta osingosta menevä pääomatuloverokannan mukainen vero voidaan vähentää varallisuusverosta. Muutoin hallituksen esitys seuraa syksyllä 2003 julkaistuja ajatuksia. Vuoden 2005 alusta osinkoja verotetaan yksityishenkilöillä seuraavasti: Noteeratusta yhtiöstä saadusta osingosta 70 prosenttia on veronalaista, jolloin veroprosentti saadusta osingosta on 19,6 (28 % x 70 % x osinko). Osingonsaajan maksamaa veroa ei voida vähentää varallisuusverosta, vaikka noteeratun perheyhtiön omistajan kannalta verotustilanne on verrannollinen noteeraamattoman yhtiön omistajaan. Osinkoon kohdistuu kahdenkertainen verotus ja lisäksi noteeratun yhtiön osakkeet ovat veronalaista varallisuutta. Noteeraamattomasta yhtiöstä saadun osingon verotus riippuu osakkeen matemaattisesta arvosta. Osingon määrästä ja yhtiön nettovarallisuudesta riippuen osinko voidaan verottaa kolmella eri tavalla: 1. Verovapaata on osinko, joka vastaa enintään 9 prosentin tuottoa osakkeen matemaattiselle arvolle ja osingot noteeraamattomista yhtiöistä ovat enintään euroa vuodessa. 2. Osingoista, jotka vastaavat enintään 9 prosentin tuottoa osakkeen matemaattiselle arvolle, 70 prosenttia on veronalaista pääomatuloa siltä osin kuin osingot ylittävät henkilökohtaisen rajan, euroa vuodessa. Verorasitus on sama kuin noteeratusta yhtiöstä saadusta osingosta, 19,6 prosenttia. 8 Seminaari yritysverouudistuksesta kiinnosti yli sataa kuulijaa Osingosta menevä vero vähennetään varallisuusverosta. Osingonsaajan kannalta osingon määrä kannattaakin optimoida niin, että yli euron ylittävistä pääomatulo osingoista menevä vero on ainakin yhtä suuri kuin varallisuusvero ennen vähennystä, jolloin varallisuusveroa ei maksuunpanna. Sillä, mistä omaisuudesta varallisuusvero on määräytynyt, ei ole merkitystä. u 9 Lähde: Seppo Niemelä

6 3. 70 prosenttisesti veronalaista ansiotuloa ovat osingot, jotka ylittävät osakkeen matemaattiselle arvolle lasketun 9 prosentin tuoton. Tällöin kunkin osingonsaajan henkilökohtaiset ansiotulot määrittävät osingosta menevän veroprosentin suuruuden. Pääsääntöisesti vuonna 2005 saadut osingot jaetaan vuoden 2004 tuloksesta. Koska yhteisöverokanta vuonna 2004 on 29 prosenttia, vuoden 2005 osalta sovelletaan erityistä siirtymäsäännöstä, jonka mukaan veronalaisen pääomatulon osuus onkin 57 prosenttia 70 prosentin asemesta. Noteeraamattomasta yhtiöstä saatu osinko on verovapaata, jos osinko kertyy Suomessa asuvalta yhtiöltä riippumatta siitä, mikä on osingonsaajayhtiön toimiala ja riippumatta siitä, harjoittaako yhtiö arvopaperikauppaa vai omistaako se osakkeet pitkäaikaisesti tai muussa EU valtiossa asuvalta yhtiöltä Kaikissa muissa tapauksissa osinko on kokonaan veronalaista tuloa. Luovutusvoittojen verovapaus ja luovutustappioiden vähennyskelvottomuus Luovutustappioiden lisäksi ehdotetaan, että osakeyhtiöiden purkamisesta aiheutuneet purkutappiot eivät ole vähennyskelpoisia, arvoalentumispoistoja käyttöomaisuusosakkeista ei voi tehdä ja että konsernituen luonteiset erät, kuten lainan anteeksianto, eivät ole vähennyskelpoisia. Luovutusvoittoja ja tappioita koskevat säännökset on tarkoitettu tulemaan voimaan hallituksen esityksen antopäivänä eli , mikäli esitys eduskunnassa hyväksytään. Arvonalentumispoistoa ja konsernituen luontoisia koskevien muutosten on tarkoitus koskea tilikausia, jotka ovat päättyneet tai päättyvät tai sen jälkeen. 10 Noteeraamaton osakeyhtiö osingonsaajana Siirtyminen osinkojen verotuksessa kahdenkertaiseen verotukseen aiheuttaa vaikean vero-oikeudellisen ongelman siitä, miten osakeyhtiöiden välistä osingonjakoa tulee verottaa. Osinkojen moninkertainen verotus, nk. ketjuverotus tulisi estää. Hallituksen esityksessä on päädytty siihen, että noteeraamattoman yhtiön saamaa osinkoa verotetaan eri tavalla riippuen siitä, kertyvätkö osingot julkisesti noteeratusta tai noteeraamattomasta yhtiöstä. Noteeratusta yhtiöstä saatu osinko on verovapaata, jos osinko kertyy Suomessa asuvasta yhtiöstä ja osingonsaaja omistaa jakavan yhtiön osakepääomasta vähintään 10 prosenttia tai Muussa EU valtiossa asuvasta yhtiöstä ja osingonsaaja omistaa jakavan yhtiön osakepääomasta vähintään 10 prosenttia. Osinko on 75 prosenttisesti veronalaista, jos osingonjakaja on Suomessa asuva yhtiö ja osingonsaajan omistusosuus yhtiöstä on alle 10 prosenttia tai Muussa EU valtiossa asuva yhtiö ja osingonsaajan omistusosuus on alle 10 prosenttia. Kaikissa muissa tapauksissa osinko on kokonaan veronalaista tuloa. Lopputulos tilanteessa, jossa yksityishenkilö omistaa yhtiön, joka saa osinkotuloja Suomessa noteeratulta yhtiöltä, on se, että osinko tulee verotettua yhtiötasolla samalla tavoin kuin osinko olisi kertynyt suoraan yksityishenkilölle. Vuoden 2005 osalta noudatetaan erityistä siirtymäsäännöstä, jonka mukaan veronalaista tuloa on yllä todetun 75 prosentin asemesta 60 prosenttia. Kansainvälisen verokilpailun vuoksi hallitus esittää, että osakeyhtiöiden käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitot olisivat verovapaita ja luovutustappiot vähennyskelvottomia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että perheyhtiöissä, joissa usein emoyhtiö omistaa kaksi tai useampia liiketoimintaa harjoittavia tytäryhtiöitä, tytäryhtiöiden osakkeiden myynti on verovapaata. Edellytyksenä luovutusvoittojen verovapaudelle on, että osakkeet on omistettu luovutushetkellä vähintään 1 vuoden omistusosuus on vähintään 10 prosenttia osakepääomasta luovutuksen kohteena on Suomessa, muussa EU valtiossa tai verosopimusvaltiossa asuva yhtiö ja kohdeyhtiö ei ole kiinteistö tai asunto osakeyhtiö tai yhtiö, jonka toiminta pääasiallisesti käsittää kiinteistöjen omistamista ja hallintaa. Elinkeinoverolakiin lisättäisiin lisäksi säännös, jonka mukaan verovapaus ei koske pääomasijoitustoimintaa harjoittavia yhtiöitä. Epävarmuutta tässä aiheuttaa se, että termiä pääomasijoitustoiminta ei ole missään verolaissa tai muussakaan lainsäädännössä määritelty. Tulkintaa aiheuttaa varmasti myös se, miten käyttöomaisuusosake määritellään. Hallituksen esityksen mukaan sillä tarkoitetaan tytäryhtiöosakkeita ja osakkuusyhtiöosakkeita sekä nk. strategisia omistuksia, joilla esityksen mukaan tarkoitetaan sijoituksia samalla alalla tai lähialalla toimiviin yhtiöihin. Luovutustappiot tilanteissa, joissa luovutusvoitot olisivat verovapaita, ovat vähennyskelvottomia. Muissa tapauksissa luovutustappioiden vähennyskelpoisuus ehdotetaan rajoitettavaksi, ehkä hieman yllättäen, niin, että ne voidaan vähentää vain luovutusvuoden ja 5 seuraavan vuoden aikana syntyvistä osakkeiden luovutusvoitoista, ei muusta elinkeinotulosta. Omistajalla on väliä Väitöskirjassaan Essays on the Costs and Benefits of Large Shareholders in Corporate Governance Benjamin Maury tarkastelee suuromistajien vallankäytöstä seuraavia hyötyjä ja haittoja julkisesti noteeratuissa yrityksissä. Ensimmäisessä osatutkimuksessa Maury tarkastelee perheyritysten menestystä verrattuna muihin suuromisteisiin julkisiin yrityksiin. Muut suuromistajat ovat yleensä pankkeja, vakuutuslaitoksia ja valtioita. Osatutkimus perustuu 1452 länsieurooppalaiseen julkiseen yritykseen kolmestatoista eri maasta. Tutkimus osoittaa, että perheomisteisessa yrityksessä pääomantuotto (ROA) ja markkina arvo suhteeesa kirjanpitoarvoon (Tobin s q) ovat korkeampia kuin esim. valtionyhtiöissä. Perheen pitkäaikainen ja aktiivinen sitoutuminen lisää siis yrityksen suorituskykyä. Perheyritykset, joissa myös johto kuuluu perheeseen, ovat vielä kannattavampia. Tällainen on tilanne varsinkin maissa, joissa sijoittajasuoja on matala eli valtaa tarvitaan enemmän esim. ylimääräisen yhtiökokouksen koolle kutsumiseen. Yritys ei hyödy yhtä paljon omistajaperheestä maissa, jossa sijoittajan suoja on korkealla. Toisessa osatutkimuksessa Maury kysyy: Mikä on muiden suuromistajien rooli perhekontrolloiduissa yrityksissä? Hänen aineistonaan tässä tutkimuksessa on 136 suomalaista julkista yritystä. Tuloksissa todetaan kontrolliomistajan liian vahvan valta aseman voivan johtaa alhaisempaan yritysarvoon. Vallan jakautuminen ja vuorovaikutus erilaisten suuromis- Benjamin Maury, syntynyt 1974, toimii tutkijana Svenska handelshögskolanin rahoituksen ja tilastotieteen laitoksella Helsingissä. Hän on myös työskennellyt projektitutkijana Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa Ownership and Corporate Governance in Finland. tajien välillä näyttää vaikuttavan sekä yrityksen kannattavuuteen että arvoon. Lisäksi tutkimus osoittaa, että muut suuret institutionaaliset omistajat voivat parantaa yrityksen suorituskykyä erityisesti yksityisesti ja perhekontrolloiduissa yrityksissä. Neljännessä osatutkimuksessa esitetään samankaltaisia tuloksia, jotka osoittavat äänivallan keskittymisen johtavan alhaisempaan osingonjakoon suhteessa voittoihin. Perhe suurimpana omistajana maksoi kuitenkin suurempia osinkoja. Perheet saavat yrityksestä hyötyjä osingoista. Institutionaaliset sijoittajat saavat muillakin menetelmillä hyötyjä yrityksistä, selittää Maury tulosta. Kolmannen osatutkimuksen tulokset puoltavat oletusta, että yrityksen alhainen suorituskyky lisää toimitusjohtajan, korkeimman operatiivisen johdon sekä hallituksen jäsenten vaihtuvuutta suomalaisissa pörssiyrityksissä. Lisäksi tulokset osoittavat ulkopuolisten kontrolliomistajien lisäävän, kun taas toimitusjohtajan kontrolliomistuksen vähentävän toimitusjohtajan erottamisen ja alhaisen osaketuoton välisen suhteen herkkyyttä. Corporate governance toimii paremmin, jos kontrolliomistaja katsoo asioita hieman kauempaa ja objektiivisemmin. Perheomistaja toisaalta katsoo asioita pitkäjänteisemmin ja jos henkilökemiat toimivat, niin miksi vaihtaa toimitusjohtajaa. Perheomistajat ajattelevat enemmän omistajina kuin sijoittajina. V Ä I T Ö S K I R J A 11 Varatuomari Ola Saarinen työskentelee PricewaterhouseCoopersilla verokonsultoinnin asiantuntijana, perheyritysten ja omistajayrittäjien verosuunnittelusta vastaavana osakkaana. Lisätietoja: Benjamin Maury, , benjamin.maury@hanken.fi

7 Johtajuus ja yhteiskunta alkaa taas! III -valmennusohjelma käynnistyy lokakuussa 2004 K O U L U T U S Perheyritysten liitto järjestää jälleen suositun Johtajuus ja yhteiskunta valmennusohjelman. Valmennusohjelma alkaa lokakuussa. Sen tavoitteena on tutustuttaa osallistujat mm. perheyritysten johtamiseen, perheyritysten edunvalvontaan, yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja julkisuuden hallintaan. Vuoden 2004 Johtajuus ja yhteiskunta III on tarkoitettu uusille osallistujille ja tällä kertaa ohjelmassa painottuu kommunikaatio ja perheyrityksen sukupolvenvaihdoksen hallinta. Kurssille otetaan enintään 18 osanottajaa. Hakuaika päättyy Osanottajat seuraajasukupolven edustajia Ohjelma on tarkoitettu seuraajasukupolven edustajille, jotka ovat kiinnostuneita perheyrityksensä jatkuvuudesta, itsensä kehittämisestä perheyrityksen johtajina ja/tai omistajina sekä yhteiskunnallisista asioista. Ennen muuta ohjelma tarjoaa mahdollisuuden tutustua muiden perheyritysten seuraaja-sukupolveen. Uusia ja arvokkaita perheyrityskokemuksia herättäviä näkökulmia ja ideoita jokapäiväiseen perheyritystoimintaan tuoreita ajatuksia johtajuudesta ja omistamisesta välineitä tehokkaaseen hallitustyöskentelyyn syvällisempää ymmärrystä liiketoimintaympäristöstä varmuutta esiintymiseen ja omien ajatusten ilmaisemiseen laajan henkilökohtaisen kontaktiverkoston sekä liiton jäseniin että ulkoisiin sidosryhmiin Ohjelmarunko lokakuu 2004 Omistajan haasteet perheyrityksessä Millaista on perheyrityksen omistaminen? Miten toimin tehokkaana hallituksen jäsenenä? marraskuu 2004 Johtajuus perheyrityksessä Millaisia ovat perheyrityksen johtamisen ydinhaasteet ja strategiset erityispiirteet? Mistä strategiat tulevat? Miksi johtamisen uudistaminen ja uudistuminen on niin vaikeata? Mikä on omistajalle olennaista tilinpäätöstiedoissa? tammikuu 2005 Perheyritykset ja yhteiskunta Millainen on perheyritysten toimintaympäristö? Miksi edunvalvontaa tarvitaan? Miten omistajana huomioin eri sidosryhmät? tammikuu 2005 Vakuuttavaa esiintymistaitoa Miten esiinnyn uskottavasti omana itsenäni? Miten kehitän ilmaisuani selkeämmäksi? maaliskuu 2005 Perheyritykset Euroopan asialistalla, Bryssel Miten perheyritysten asioista päätetään Euroopan unionissa? Millaista on perheyritysten edunvalvonta Euroopassa? huhtikuu 2005 Family and Family Business, Barcelona Mitä voimme oppia espanjalaisilta perheyrityksiltä? Mikä on perheen merkitys perheyrityksessä? 1 pv 1 pv 1 pv 1 pv 1 pv 2 pv Aikaisempien osallistujien kommentteja: Huippujuttu! Oikotie päättäjäsuhteiden oppimisessa. Loistava network! Kuin panisi rahaa pankkiin! Kokemusten kuuleminen ja ajatusten vaihto oli kurssin parasta antia! Sähkö Aro 50 vuotta Laadun takaajana osaajat Tänä vuonna 50 vuotta täyttänyt Sähkö Aro on sähkö, tele, ja tietojärjestelmäasennusten asiantuntija ja palveluyritys. Sen tärkeimpiä palveluja ovat sähkö- ja tietojärjestelmäurakointi ja niihin liittyvät huolto, korjaus ja ylläpitopalvelut. Myös erilaiset asiantuntijapalvelut, kuten kunto ja kustannusarviot sekä sähkölaitteistojen käytönjohto ovat osa Sähkö Aron toimintaa. Sähkö Aron perustaja Pentti Aro otti nuorena haasteista kovimman vastaan. Sodan sytyttyä Pentti nousi pommilentokoneellaan puolustamaan Suomen ilmatilaa. Nuoruuteni vuosina oli tarve toimia Suomen puolesta. Lentäjien työ vaati periksiantamattomuutta, kertoo Pentti Aro. Samaa periksiantamattomuutta ja vastuunkantoa Pentti Aro on toteuttanut myös sodan jälkeisessä Suomessa. Jälleenrakentaminen oli sodan jälkeen kovaa pääkaupunkiseudulla. Helmikuussa 1954 Sähkö Aro merkittiin kaupparekisteriin. Omistajina olivat Vera ja Pentti Aro. Osakepääomana oli pakillinen työkaluja, pylväskengät,monark merkkinen polkupyörä, Smith Premier kirjotuskone sekä kierrettävä laskukone Surra. Ensimmäinen konttori sijaitsi keskeneräisen omakotitalon kellarissa Oulunkylässä. Sähkö Aron toiminta alkoi sähköasennuksista omakotitaloihin. Tein sopimuksia, joissa ensimmäisenä kohtana oli ensimmäisen erän maksaminen sopimusta allekirjoitettaessa. Näillä rahoilla ostin Pikku Renun, josta kaikki alkoi mukavasti kehittyä, kuvailee Paavi yrityksen alkuvaiheita. Ohjelmassa kaikki kolme ympyrää Ohjelma rakentuu kuudesta moduulista, jotka täyttävät kaikki perheyritys-ympyrät : Ohjelmaa elävöittävät erilaiset työskentelymuodot: asiantuntija luentoja täydentävät keskustelut, ryhmäharjoitukset, perheyritysvierailut ja -caset. Ilmoittaudu heti! Ohjelmaan otetaan enintään 18 osallistujaa. Ilmoittaudu Perheyritysten liittoon viimeistään mennessä puhelin (09) tai jasenpalvelu@perheyritystenliitto.fi Kokonaisuutena hyvin järjestetty ja antoisa! Toisen sukupolven kasvun strategia Paavo Aro oli 5 vuotias, kun hänen isänsä Pentti perusti Sähkö-Aron. Kansakouluikäisenä kuljin aina kesäisin isän mukana. Ilmeisesti äiti lähetti minut isän mukaan, kun hoiteli kahta nuorempaa veljeäni kotona. Itselleni on ollut aina selvää, että tulen jatkamaan isän elämäntyötä, muistelee Paavo Aro urasuunnitelmiaan. u Osallistumismaksu on euroa (+ alv 22 %). Hinta sisältää valmennuksen ja ohjelmaan merkityt ruokailut ja tarjoilut. Tämän lisäksi osallistujien maksettavaksi tulee ulkomaanjaksojen kustannukset (matkat, majoitus, osa ruokailusta). LISÄTIETOJA Kati Nyman, kati.nyman@perheyritystenliitto.fi, puhelin (09) Y R I T Y S E S I T T E L Y 13

8 1960 luvulla Paavo oli autokuskina varastossa ja vuodesta 1971 lähtien hän on ollut varsinaisesti Sähkö Aron palkkalistoilla. Vuosina hoidin sähköinsinööri-opiskelujeni ohessa konttoripäällikkön töitä. Huomasin, että isä hoiteli laskutusta ja muita paperitöitä viikonloppuisin ja kerroin hänelle, että minä voin hoitaa nuo hommat. Siitä se sitten lähti. Valmistuttuaan sähköinsinööriksi vuonna 1976 yhtiön päivittäinen johtaminen jäi Paavo Arolle. Toimitusjohtajaksi hänet nimitettiin vuoden 1980 alussa. Isä Pentti jäi virallisesti eläkkeelle Sähkö Aron eläkesäätiön sääntöjen mukaan vuonna 1982 täyttäessään 60 vuotta. Perustajana isän motiivina oli toimeentulo ja toiminta oli pienimuotoisempaa. Itselläni on ollut toisenlaiset tavoitteet kasvun strategia. Sähkö Aron kasvu onkin ollut 30 vuodessa kovaa. Paavo Aron tullessa toimitusjohtajaksi yrityksessä oli töissä parikymmentä ihmistä nyt heitä on koko konsernissa noin 200. Avainasikkaita ovat mm. pääkaupunkiseudun kaupungit, Helsingin yliopisto, Senaatti kiinteistöt ja lukuisat muut pääkaupunkiseudun rakennuttaja ja rakentajat. Erittäin tärkeitä ovat lukuisat huolto-ja ylläpitopalveluja täyttävät asiakkaat. Näitä toimeksiantoja on vuodessa. Sähkö Aron viime vuosien merkittävimpiä kohteita ovat olleet World Trade Center, Nykytaiteen museo Kiasma, Stockmaan Tapiola, Teatterikorkeakoulu, Hotelli Vaakuna ja Auroran sairaala. Taloudellisia vaikeuksia Sähkö Arolla ei ole ollut edes laman aikana. Tämä on Paavon mukaan pitkälti isän neuvojen ansioita. Isältä olen oppinut henkilöstön arvostamisen. Olen myös noudattanut hänen tarkan markan linjaansa: omavaraisuus pitää olla kunnossa ja kaikki laskut pitää maksaa kassalla. Rakennejärjestelyjä 1980-luvulla Vuonna 1986 perustettiin emoyhtiö Aro Yhtiöt Oy, johon kuului Sähkö Aron lisäksi Aroinvest Oy ja Sähköteollisuus Oy. 80 luvulla verotuksen takia tehtiin erilaisia järjestelyjä. Nyt ollaan taas uuden verouudistuksen myötä palaamassa osin samankaltaiseen tilanteeseen, jossa pitää keskittyä myös muuhun kuin yrityksen ydintoimintojen kehittämiseen. Paavo Aro onkin ollut aktiivisesti mukana edunvalvonnassa oman alansa työnantajaliiton toiminnassa 1980 luvun alusta lähtien ja TT:n pkt valtuuskunnassa vuodesta 1997 lähtien. Järjestötoiminta on minulle hyvää vastapainoa työlle ja siitä löytyy myös yrittäjyyden sosiaalista puolta. Vuosien varrella yrityksiä on ostettu ja myyty luvun lopussa Sähkö Aro yhdisti liiketoimintaansa Sähköteollisuus Oy:n. Ostimme myös Radioliike T. Nummisen, kun Sähkö Arolla oli jossain vaiheessa myös kodintekniikan myyntiä. Vuonna 2000 myimme kuitenkin kodintekniikan liiketoiminta kokonaan pois. Daxtum oli vasta viime vuonna konsernissa mukana, mutta sitä ennen Sähkö Aro oli siinä vähemmistöosakkaana muutamia vuosia. Daxtumin myy ja toteuttaa tietoliikennepalveluja kiinteistöille ja niiden käyttäjille. Sähkö Aron ja Daxtumin palvelut täydentävät toisiaan sähköisen talotekniikan alalla. Keskinäinen luottamus ja hyvä yhteistyö ovat auttaneet meitä välttämään monet karikot vuosikymmenten aikana, toteaa Paavo Aro menestyksen eväistä. Perinteenä laatu Visio Tavoitteenamme on olla sähköisen talotekniikan menestyvin ja arvostetuin asiantuntijayritys markkina alueellamme. Arvot Asiakastyytyväisyys Luottamus Kunnioitus Tuloksellisuus Muutosvalmius Jo perustajan Pentti Aron tavoitteena oli tehdä laadullisti niin hyvää työtä, että se toisi työtä tulevaisuudessakin. Laadusta on syntynyt vuosikymmenien aikana perinne, josta ei tingitä. Arvot kirjattiin ylös kymmenen vuotta sitten laman kieppeissä ja alettiin systemaattisesti katsoa asioita laadun näkökulmasta. Arvot kuvastavat meille tärkeitä asioita, kertoo Paavo Aro. Henkilöstö on Sähkö Aron perhe Henkilöstöstä on aina pidetty hyvää huolta. Koulutukseen ja tiimityöskentelyyn on panostettu. Vuonna 2003 jokainen arolainen oli koulutuksessa keskimäärin 1,6 päivää. Koko henkilöstö on vakinaisesti yrityksen palveluksessa ja asentajien keskimääräinen palvelusaika on 9 vuotta ja toimihenkilöillä vielä pidempi. Arolaisten keski ikä on n. 38 vuotta. Yrittäjä nopeasti ymmärtää sen, kenestä tämä homma on kiinni tai kenelle saa olla kiitollinen, että homma pyörii, kertoo Paavo henkilöstön merkityksestä yrityksen menestykseen. Henkilöstön kehittämisen takeena on Investors in people laatustandardi, jonka Sähkö Aro sai vuoden 2003 lokakuussa. Suomalaisista yrityksistä vain seitsemän on saanut tämän standardin. Investors in People standardi perustuu tutkimustietoon menestyneiden yritysten käytännöistä. IIP standardi tukee laatuajattelua henkilöstön näkökulmasta. Se mittaa mm. miten johto on saanut arvot ja strategiat jalkautettua ja miten yhteneväiset ovat johdon ja henkilöstön näkemykset johtamistavoista. Vuoden sähköurakoitsijaksi Sähkö Aro valittiin vuonna Vastuun kantaminen oman väen toimintaedellytyksistä on varmistanut kilpailukyvyn taloudellisestikin vaikeina aikoina, perustelee Paavo Aro esimerkillistä henkilöstöpolitiikkaa. Jatkajan rooli erilainen kuin perustajan Paavo Aron mielestä perheyrittäjyyden hyvät ja huonot puolet ovat sidoksissa ikäkauteen. Yrityksen jatkaminen on erilaista suhteessa perustamiseen. Jatkajalla on todella hävittävää ja se aiheuttaa määrätynlaisia suorituspaineita. Jatkamiseen on todella myös sitouduttava, koska siitä tilanteesta on vaikea irtaantua. Toisaalta nuorempana tuntui, että vieraalla olisi ollut helppo näyttää, miten hommat hoidetaan. Perheyrityksessä riskit pitää arvioida tarkkaan. Jos palkkajohtaja epäonnistuu, hän voi aina lähteä yrityksestä, mutta omistajan on vastattava huudoistaan loppuun asti. Iän myötä perheyrittäminen on tullut yhä hauskemmaksi. Ja nyt viisvitosena se tuntuu elämäntehtävältä, josta voi myös nauttia. Ainakin tietää joka aamu, mitä edellisenä iltana on päätetty, Paavo Aro jatkaa. Sen lisäksi, että suhtautuminen omistajayrittäjänä olemiseen on vuosien myötä muuttunut, myös työtehtävät ovat muuttuneet. Vain kasvun myötä omistajayrittäjän työt muuttuvat. Kahdeksan ensimmäistä vuotta tein itse suurimman osan tarjouslaskelmista. Se on alallamme paljon aikaa vievää puuhaa. Jos Kaarinalla ei ollut viikonloppuna muita ehdotuksia, niin lähdin töihin. Työnjako välillämme olikin selvä. Kaarina hoiti lapset ja kodin yms. ja minä firmaa. Enään ei tarjouslaskelmia ole tarvinnut itse tehdä pariinkymmeneen vuoteen ja viikonloppuisinkin on yleensä vapaata. Kolmaskin sukupolvi jo töissä Paavo Aro on ollut yrittäjän statukselle ja enemmistöomistaja koko ajan. Hänen kumpikin veljensä Kalevi ja Lauri omistavat 20 prosenttia. Omistajina on myös Paavon kolme lasta: Noora, Niina ja Niko. Heillä kaikilla on 3 prosenttia osakepääomasta. Omistajista Paavon lisäksi yrityksessä ovat töissä Noora ja Lauri. Kaupallisen alan koulutuksen saanut tytär Noora (27) on Sähkö Aron ja konsernin talouspäällikkö ja Paavon veli Lauri toimii hankintapäällikkönä. 24 vuotias Niina aloittelee kemian diplomityötä Teknillisessä korkeakoulussa ja 17 vuotias Niko siirtyy toiselle lukiossa. Olen puhunut yrittäjyydestä kotona varsinaisesti vasta silloin, kun lapset ovat olleet lukiossa. Ovathan he kuitenkin läheltä seuranneet yrittäjän elämää. Itselleni oli pienoinen yllätys, kun Noora kertoi aina suunnitelleensa perheyrityksen jatkamista. Yksi syy Perheyritysten liittoon liittymiseen on ollutkin kolmannen sukupolven halu jatkaa perheyrittämistä. Liiton nuoren polven toiminta on hyvin tärkeää, jotta seuraajasukupolvikin voisi verkottua, vaihtaa kokemuksia ja vahvistaa luottamusta perheyrittämiseen. Näiltä näkymiltä Aro Yhtiöiden tulevaisuus näyttää hyvältä. Vahva yrityskulttuuri, hyvät asiakkaat, keskinäinen kunnioitus ja halu saavuttaa asetetut tavoitteet ovat niitä arvoja, joihin tuleva menestyksemme voi rakentua, kertoo Paavo Aro luottavaisena tulevaisuuteen. Sähkö Arolla on oma laatujärjestelmänsä, joka pohjautuu Suomen Laatukeskus ry:n laatupalkintomalliin. Tämän lisäksi Sähkö Arolla on työmaakohtaiset laatusuunnitelmat. Sähkö- Aro on myös Rakentamisen laatu ry:n RALA pätevöity yritys. Laatupalkintokriteeristö on hyvä jatkuvan parantamisen Aro Yhtiöt Oy malli,joka on helppo kommunikoida henkilöstölle,miten Sähkö Aro Oy kuuluu yhdessä Aroinvest Oy:n ja a b myynti, palvelutuotanto, hallinto ja muut toiminnot ovat Daxtum Oy:n kanssa Aro Yhtiöt konserniin. c d kokonaisuus,josta muodostuu toiminnan laatu. (a) Sähkö-Aron 14 perustaja Pentti Aro BL-169:n edessä Vuonna 2003 konsernin liikevaihto oli 19,6 milj. euroa (b) Sähkö-Aro juhli 50-vuotissyntymäpäiviään Finlandia-talossa maaliskuussa. ja sen palveluksessa oli n. 200 henkilöä. Sähkö Aron liikevaihto Kuvassa hallituksen puheenjohtaja Kari Manner ja perustaja Pentti Aro. oli viime vuonna noin 14 milj. euroa ja henkilöstö 135. Sähkö Aron markkina alueena on pääkaupunkiseutu. Yritys kuuluu toimialallaan kymmenen suurimman yrityksen joukkoon. (c) Maljan 50-vuotiaalle yritykselle nostivat toimitusjohtaja Paavo Aro Kaarina-vaimonsa ja hallituksen puheenjohtaja Kari Manner Helena-vaimonsa kanssa. (d) Juhlissa oli mukana myös seuraajapolvea: Paavo Aron lapset Noora, Niina ja Niko sekä tyttärien seuralaiset Jaan ja Ilari. 15

9 Kadonneesta lampaasta vastuullinen omistaja 16 Nimi: Mika Mustakallio Titteli: Vice President, Algorithmica Research AB, Tukholma Syntynyt: 1964 Perhesuhteet: Iina vaimo ja lapset Henri (8 v.), Elle (6 v.) ja Renee (4 v.) Koulutus: KTM, CEFA (sertifioitu finanssianalyytikko) 4. polven edustaja U U S I S U K U P O L V I Yrityksen nimi: Raute Oyj Perustettu: 1908 Toimipaikka: Nastola Toimiala: Metallikonepaja, joka valmistaa koneita ja tehtaita mekaaniselle puunjalostusteollisuudelle, esim. vaneri, LVL ja parkettiteollisuudelle. Liikevaihto: 67 milj. euroa Henkilöstö: 530 Päämyyntialueet: Amerikat, Venäjä, Aasia, Australia, Eurooppa (Suomi %) Mika Mustakallio valittiin tänä keväänä sukunsa yrityksen Raute Oyj:n hallitukseen, jossa hän nyt kantaa vastuunsa omistajana. Mika ei kuitenkaan aina ole ollut näin sitoutunut vaikuttamaan perheyrityksen tulevaisuuteen aktiivisena omistajana. Oivallus, että hänen pitäisi siirtää suvun yritys seuraavalle sukupolvelle vieläkin parempana, herätti hänet kehittämään itseään omistajana. Ja Mikan ryhtyessä johonkin, hän tekee sen perusteellisesti. Identiteetti tärkeä Mika Mustakallio on koko työuransa ollut rahoitus ja pankkisektorilla perheyrityksen ulkopuolella. Hän opiskeli Helsingin kauppakorkeakoulussa rahoitusta ja laskentaa, minkä jälkeen neljä vuotta kului PricewaterhouseCoopersilla tilintarkastusja yritysrahoituskonsultin tehtävissä ja sitten kuusi vuotta Handelsbankenissa trading toimintojen riskikontrollerina Helsingissä ja Tukholmassa. Neljä vuotta sitten lähdin mukaan tukholmalaiseen Algorithimica Research AB:n. Se on kahden matemaatikon perustama yritys, joka myy kehittämiään korkoanalyysi ja riskikontrollijärjestelmiä. Meillä on Suomessakin asiakkaita, joten siteeni Suomeen ovat edelleen vahva. Mika Mustakallio on seurannut isänsä ja isoisänsä jälkiä tehdessään uraa perheyrityksen ulkopuolella. Koska jo kaksi edeltävää sukupolvea eivät olleet työskennelleet Rautessa, suhde sukuyritykseen ei ollut läheinen. Vaikka olin erittäin tyytyväinen vuoden iässä kahtena kesänä tekemääni kesäharjoitteluun tehtaalla Lahdessa, en nähnyt tulevaisuuttani teollisuuskaupunki Lahdessa. Raute oli minulle myös etäinen, koska esim. lapsuuden perheessäni ei enää käyty pöytäkeskusteluja perheyrityksestä. Ainoa yhdistävä side sukuun ja perheyritykseemme oli sukumme yhteisessä omistuksessa oleva niemi, jossa jokaisella sukuhaaralla oli oma kesäpaikka. Löyhistä siteistä oli seurauksena se, että identiteettini perheyrityksen omistajana oli kateissa kymmenisen vuotta. Vuosien kuluessa Mika kuitenkin oivalsi, että hänen tulee aikanaan kantaa vastuu perheyrityksen omistajana ja luotsata perheyritys seuraaville sukupolville. Kun Perheyritysten liitto perustettiin ja tietoisuus perheyritysten ominaispiirteistä levisi, ymmärsin, että olemme malliesimerkki 4. sukupolven ongelmista. Omistus oli hajallaan ja omistajilla oli erilaisia tavoitteita. Jatkuvuuden takaamiseksi suvun on kuitenkin oltava tiivis ja yhtenäinen sekä kouluttauduttava valistuneeksi omistajaksi, jolla on yhteinen tahtotila. Tähän tarvitsimme kaiken mahdollisen avun. Omien kokemustensa myötä Mikalle on tärkeää antaa seuraajasukupolvelle oikea omistajaidentiteetti. Omistajilla pitäisi olla nöyrä ymmärrys siitä, miksi perheyrityksemme on olemassa. Jokaisen on vuorollaan annettava jotakin, eikä vain saa syödä kuormasta. Rinnastaisin perheyrityksen omistuksen finanssisijoitukseen: 10 euron on tuotettava joka vuosi yksi euro. Jos syöt sijoituksesi, niin tulee kylmä nopeasti. Suku kehittynyt omistajana Mika Iina vaimonsa ja lastensa Henrin, Ellen ja Reneen kanssa. Raute Oyj listattiin pörssiin vuonna 1994, mutta äänivalta on kuitenkin 63 suvun jäsenellä. Kaiken kaikkiaan suvun jäseniä on satakunta kolmessa eri sukupolvessa. Suvun yhteinen tahtotila muodostetaan sukuneuvostossa, joka perustettiin vuonna Mika Mustakallio on ollut perustamisesta lähtien mukana sukuneuvostossa, jonka puheenjohtaja hän oli viimeiset kolme vuotta. Idea sukuneuvoston perustamiseen tuli Perheyritystenliiton vaikutuksesta. Isän serkuista Juha Pekka Keskiaho, Sinikka Mustakallio ja Mikko Mustakallio ovat olleet itseni lisäksi liiton toiminnassa alusta asti aktiivisesti mukana. Olemme saaneet hyviä kontakteja liiton jäsenistä, mm. Hartwallin Torkel Tallqvist oli ensimmäisissä sukuneuvoston kokouksissa kertomassa Hartwallin kokemuksia sukuneuvoston toiminnasta ja hallituksessamme on Componentan Heikki Lehtonen ja Oraksen Pekka Paasikivi. Ennen sukuneuvostoa Rautessa oli omistajista koostuva hallintoneuvosto, joka on jo lakkautettu. Rauten omistava suku on siirtynyt juridisen päättäjän roolista yhtenäisen taustavaikuttajan rooliin, jossa sillä kuitenkin on vaikutusvaltaa. Meillä on ammattihallitus, joka edustaa kaikkia omistajia. Sukuneuvoston ääni kuuluu vain kerran vuodessa, kun se ehdottaa hallituksen jäsenet. Sukuneuvoston myötä myös keskustelu omistajuudesta on tullut avoimemmaksi ja toiminta demokraattisemmaksi. Vain avoimuudesta kumpuaa luottamus. Olemme yhtenäinen porukka. Toivottavasti yhteisomistamisen toimintaedellytykset Suomessa kyetään säityttämään. Uusi yritysverouudistusesitys ei ainakaan kannusta omistajuuteen. Perheen hallintaan Raute on perustanut sukuneuvoston lisäksi myös Family Dayn, joka pidetään vuosittain toukokuussa. Tänä vuonna omat lapsenikin olivat ensimmäistä kertaa mukana Family Dayssa, johon kutsutaan ylin johto, hallitus ja omistajat perheineen. Päivän aikana mm. tutustutaan tehtaaseen ja opitaan ymmärtämään mitä yritys tekee ja miten sillä menee. Kaikki raportoitu tieto on täsmälleen samaa kuin julkaistu sijoittajaviestintä, mutta tämä yhteydenpito yrityksen ja omistajasuvun välillä on erittäin tärkeää, sillä suvulla ei ole ammattisijoittajan kykyjä itse ottaa selville mitä sijoittajaviestinnän tunnusluvut tarkoittavat. FBN:n aktiivista nuoren polven toimintaa Mika Mustakallio on toiminut aktiivisesti myös kansainvälisessä FBN:ssä. Viime vuodesta lähtien hän on ollut Next Generation Working Groupin puheenjohtaja ja tämän vuoden alusta FBN:n hallituksen ja ohjausryhmän jäsenenä. Olen monessa mukana, mutta kaikki se tuntuu mielekkäältä, koska kertoessani oman tarinani, niin saan kymmenen opettavaista tarinaa takaisin, perustelee Mika aktiivisuuttaan perheyritysjärjestössä. Nuoren polven työryhmän puheenjohtajana Mikan missio on saada nuoret innostumaan perheyrityksen jatkamisesta. Hänen mukaansa villasukan ydin on juuri omistajaidentiteetin löytämisessä. Olemme kehittäneet tähän konkreettisen työharjoitteluohjelman, joka on lähtenyt hyvin liikkeelle. Meillä on ollut Rautessa brasilialainen harjoittelija ja nyt suomalainen, Lontoossa opiskeleva tyttö lähtee harjoitteluun sveitsiläiseen pankkiin ja yksi brasilialainen on lähdössä Australiaan ja espanjalainen pastatehtaalle Italiaan. Lisää kuitenkin toivoisin sekä harjoittelijakandidaatteja että vastaanottavia yrityksiä. FBN:n hallituksen jäsenenä Mika on myös miettinyt laajemmin, miten perheyritykset hyötyisivät omasta verkostostaan. Jos hän saisi tehdä FBN:lle sloganin, se olisi: Otetaan pehmeät asiat vakavasti. Kovien liiketoiminta asioiden ohella olisi välitettävä pehmeistä asioista. Perheen yhdessä pysymisen ongelmat ovat globaaleja eli olemme kaikki samassa veneessä. FBN on tiedon kultakaivos. Tämän tiedon hyödyntäminen vaatii kuitenkin jäseniltä osallistumista. Mitään ei kotiin asti kanneta. Yhtenä syynä FBN:n ohjausryhmän perustamiseen oli FBN:n murros. Verkosto on kasvanut nopeasti ja nyt pitäisi kyetä uusiutumaan. Ohjausryhmään kuuluu neljä hallituksen jäsentä ja neljä eri chapterin edustajaa. Ohjausryhmä on kokoontunut kevään aikana kuukausittain ja miettinyt mm. jäsenyyskysymyksiä. Jäsenten vaatimustaso kasvaa syödessä. Tulevaisuudessa verkoston pitäisi pystyä tarjoamaan enemmän konkreettisia palveluja. Lisätietoja: (jäsensivut) tai mika@algorithmica.se 17

10 NEXT GENERATION RAPUILTA ALKAEN KLO 18 N U O R I P O L V I Tule mukaan jo perinteeksi muodostuneeseen Nuoren polven rapuiltaan elokuussa! Jykevät kalliot, mahtavat tervalepät ja meri antavat tuulahduksen Suomalaisesta saaristolaistunnelmasta. Uunisaari on kaukana arjen kiireestä vaikka sijaitseekin aivan Helsingin keskustan läheisyydessä, merisataman edustalla, vain kolmen minuutin venematkan päässä Kaivopuiston rannasta. Erilaisia näkökulmia perheyritystutkimukseen T U T K I M U S Maailmanlaajuisen verkosto organisaation IFERAn vuosittainen perheyrittäjyys tutkijoiden tapaaminen järjestettiin Ruotsissa, Jönköpingissä, paikallisen yliopiston modernissa ympäristössä. Isäntinä olivat JIBSin (Jönköping International Business School) perheyrittäjyyden tutkijat professori Leif Melinin johdolla. Valinta oli maantieteellisestikin varsin osuva, sillä tällä Ruotsin alueella on merkittävä perheyrittäjyysaktiviteetti. Tämän vuoden tutkijatapaamisen sisällöllisenä teemana oli tutkimusten toteutuksiin liittyvät tieteelliset valinnat otsikolla The advancement of family business research. Tutkimusalanahan perheyrittäjyys on varsin nuori ja Suomessa siitä on alettu kiinnostua alati enemmän. Haasteena onkin se, että tutkijoiden tulisi luoda teorioita erityisesti perheyritysten tarpeisiin. Perheyrittäjyyden ilmiöitä haastettiin tutkimaan myös yrittäjyyden tutkimusalan näkökulmasta kun tähän mennessä painotus on ollut poikkitieteellisenäkin johtajuudessa. Tämän vuoden tapaamisessa oli mukana myös uusia puhujia, jotka edustivat yrittäjyystutkimusten näkökulmaa; esimerkkeinä Shaker Zahra ja Timothy G. Habbershon. Tutkimus vaatii kriittistä ajattelua ja uusiutuvaa katsomista asioihin. Meitä tutkijoita rohkaistiin luomaan uutta ja tuottamaan oman ajattelun tuotoksiin. Tällä tarkoitettiin sitä, ettei juututtaisi toistamaan aikaisemmin esitettyjä tutkimustuotoksia. Lisäksi meidät haastettiin käymään aktiivisemmin vuoropuhelua tutkijoiden ja yrittäjien välillä. Siten tiede ja käytäntö nivoutuisi konkreettisimmin yhteen. Tänä vuonna osallistujia oli 60 eri puolilta maailmaa. Suomesta meitä oli perinteisesti enemmistö eli 8 ja me kaikki edustimme professori Matti Koirasen johdolla Jyväskylän yliopistoa. Jälleen kerran suomalaista aktiivisuutta kiiteltiin. Saimme tunnustusta siitä, että joukossamme on edustettuna monipuolisesti erilaisia, tässäkin tapahtumassa peräänkuulutettuja uudenlaisia näkökulmia perheyrittäjyyden tutkimuksen tekemiseen. Tämä osoittaa mm. sitä, että pyrimme löytämään uusia tuulia tutkimuskentällä ja sitä myöten palvelemaan perheyritysten sekä yhteiskunnan tiedon intressejä. Saimme lisäpontta tutkimushankkeisiimme, joten tapahtuman innostava vaikutus teki tehtävänsä. Suomalaisryhmänä sovitimme matkan aikataulun siten, että meillä oli mahdollista viettää aikaa kohdeyliopiston kirjastossa, joka on kuuluisa yrittäjyyden alaan erikoistuneena. Suotta ei ole kirjasto mainettaan saanut, sillä siellä todellakin olisi saanut aikansa kulumaan monipuolisen tarjonnan parissa. Vanhaan tehdasrakennukseen sijoitettu sisustukseltaan moderni kirjasto on perustettu Wallenbergin säätiön merkittävällä taloudellisella tuella. Itse tapahtumaan oli saapunut paljon uusia kasvoja edellisiin vuosiin verrattuna. Esimerkiksi myös Saksasta oli ryhmä tohtoriopiskelijoita mukana. Ohjelma mahdollisti aikaa vaihtaa kuulumisia ja haastaa kansainväliseen yhteistyöhön. Sosiaalisen ohjelman illallinen nautittiin bussimatkan päässä olevalla Gyllene Uttern hotellin tiloissa. Paikka on tuttu polkkatyyny maineestaan. Kalaruoan päätteeksi tarjoiltu jälkiruoka olikin karkkitangon makuista. Lisätietoja: Minna Tunkkari, mintunk@econ.jyu.fi Perheyritystutkijat koolla Naantalissa Perheyritysten liitto järjesti jo kolmatta kertaa perheyritystutkijatapaamisen, jossa perheyritystutkijat voivat verkostoitua ja vaihtaa näkökantoja perheyritystutkimuksesta. Liitto haluaa näin olla edistämässä ja kannustamassa suomalaista perheyritystutkimusta. Tutkijatapaamista oli tukemassa Liikesivistysrahasto. Tänä vuonna Naantalin kylpylään oli kokoontunut yli parikymmentä suomalaista perheyritystutkijaa. Osallistujien määrä on noussut joka vuosi. Tapaamisessa oli mukana myös muutamia jäsenyritystemme edustajia. Tapaamisen tavoitteena onkin lisätä tutkijoiden kykyä palvellla myös perheyrityksiä ja yhteiskuntaa. Avaussanoissa Perheyritysten liiton koulutus ja tutkimustyöryhmän puheenjohtaja Timo Parmasuo toivoi, että tulevaisuudessa tutkimus keskittyisi enemmän perheyritysten toiminnan yhteiskunnallisten vaikutusten ja merkitysten tutkimiseen. Perheyritysilmiön merkityksen oikea ymmärtäminen ja tunnistaminen suomalaisen yhteiskunnan yhtenä tekijänä, tulee olla perheyritystutkimustoiminnan tärkeimpänä tavoitteena. Turun kauppakorkeakoulun ma. professori Jarna Heinonen piti perheyritystutkimuksen haasteena aitojen tutkimusryhmien muodostumista. Tällöin tieto kumuloituisi tehokkaasti ja syntyisi toisiaan täydentäviä tutkimusasetelmia. Yhteistyötä voisi olla esim. aineistojen keruussa sekä eri aineistojen vertailemisessa. Kahden päivän aikana tutkijat esittelivät omia tutkimuksiaan, joita käsiteltiin pienryhmissä. Esitetyistä tutkimuksista on koottu julkaisu, jota voi tilata Perheyritysten liitosta. Lisätietoja: krista.elo parssinen@perheyritystenliitto.fi Mukaan merelliseen iltaan mahtuu mukaan 60 henkilöä, varaa paikkasi ajoissa! Rapuillan hinta on noin 100 euroa. a b c a b c 18 Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Nina Lillqvist, puhelin (09) tai sähköpostilla jasenpalvelu@perheyritystenliitto.fi (a) Eurooppalaisia perheyritystutkijoita: Åsa Björnberg (Ruotsi), Ilpo Peltomäki (Suomi), Salvatore Tomaselli (Italia), Antonio Durendez Gomez-Guillamon ja Christina Cruz (Espanja). (b) Jyväskylän yliopisto oli hyvin edustettuna Jönköpingissä. (c) Vasemmalla edessä Jorge de Costa Silva ja Päivi Penttilä ja oikealla edessä Sinikka Peltomäki ja Tarja Niemelä. (a) Hannu Kaseva Etlasta pohti perheyritysten yhteiskunnallista merkitystä. (b) Parikymmentä perheyritystutkijaa kokoontui Naantaliin. (c) Markku Ikävalko, Iiro Jussila ja Päivi Penttilä osallistuivat aktiivisesti work shopiin. 19

11 20 Matti Koiranen PERHEYRITYSTEN MÄÄRITTELYN ALKUTAHDIT Mitä pikemmin Suomeen ja Euroopan Unioniin saadaan virallinen perheyrityksen määritelmä, sen paremmin voidaan käydä uskottavasti keskustelua perheyritysten yhteiskunnallisesta merkityksestä, analysoida yhteiskunnallisten päätösten (esimerkiksi verosäädösten) vaikutusta perheyrittämiseen ja täsmäsuunnata yhteiskunnan tasolla perheyrittäjyyden edistämistoimia. Alkutahdeiksi tarjoan seuraavaa kolmeosaista määritelmää: Perheyritys on liiketoiminnallinen yksikkö, (a) jonka omistuksellinen kontrolli on yhden perheen tai suvun hallussa; (b) jossa perheen / suvun jäsenet ovat mukana hallinnossa ja (c) jossa on tietoinen pyrkimys siirtää yritys seuraavalle sukupolvelle. Tarkastelkaamme noita ehtoja hieman lähemmin. (a) Perheyritykselle voi olla lukumääräisesti paljonkin perheen tai suvun ulkopuolisia osakkeenomistajia, kuten julkisesti listatuilla perheyrityksillä usein onkin. Omistuksen rakenne on kuitenkin sellainen, että perheellä ja suvulla on kontrolloiva äänivalta. (b) Vaikka perheen tai suvun jäsenet eivät olisikaan mukana yrityksen operatiivisessa johdossa, heidän äänensä tulee kuulluksi hallituksen omistajaohjauksen kautta. (c) Osakkeenomistajien enemmistö ilmaisee selkeästi, että he haluavat siirtää yrityksen omistuksen ja hallinnon omalle jälkikasvulleen, tai vaihtoehtoisesti osakeomistuksen vähemmistö on ilmaissut halunsa ostaa itselleen osake enemmistön samassa tarkoituksessa. Omaksumalla nuo kolme reunaehtoa perheyrityksen määrittelyyn, voimme tehdä seuraavan tyypittelyn erilaisista perheyrityksistä: Omistajajohtoiset perheyritykset: usein (mutta ei aina) ensimmäisen perustajasukupolven yrityksiä. Tällainen tilanne syntyy myös silloin, kun suku päättää keskittää omistuksen voimakkaasti yhdelle omistajajohtajalle. Niissäkin tilanteissa, joissa vain yksi perheen jäsenistä on aktiivisesti mukana omistajajohtoisessa yrityksessä, on yleensä voimakas vuorovaikutus perhe elämän ja liiketoimien välillä ja omistajajohtajan ydinperheen toimeentulo ja talous ovat vahvasti sidoksissa omistajan liiketoimiin. Perheen johtamat perheyritykset: omistus ja johto ovat perheenjäsenten muodostaman ryhmän käsissä. Jäsenet ovat yhdessä sitoutuneet yrityksen jatkuvuuteen ja kehittämiseen. Perheeseen tai sukuun kuulumattomia voi olla näkyvilläkin johtopaikoilla, mutta omistajaohjaus, taloudellinen vastuu ja omistajuuteen liittyvä valta ovat kuitenkin tiukasti perheellä tai suvulla. Perheen tai suvun kontrolloimat perheyritykset: Johtaminen ja omistaminen ovat toimintoina loitontunut enemmän erilleen. Perhe ja suku osallistuvat entistä vähemmän jokapäiväiseen liiketoimintaan, mutta ne säilyttävät itsellään lopullisen määräysvallan asioihin. Perhekonsortio: Omistuksen arvo on yleensä suuri, ja niin on myös omistajien joukko. Omistus on sirpaloitunut moneen eri sukuhaaraan. Perheen ja suvun yhteisen omistajapolitiikan luontiin tarvitaan voimakkaita governance järjestelyjä. Perhe ja suku ohjaavat vahvasti arvoillaan ja tavoitteillaan yrityksen toimivaa johtoa. Konsortion hallitus tuntee olevansa perheomistajien käden jatke yrityksen hallinnossa, mutta huolehtii samalla konsortion sidosryhmien huomioonottamisesta riittävän tasapainoisella tavalla. Konsortiossa on usein monialainen yrityskonserni, jolla on merkittävät yhteiskuntasuhteet. Konsortio saattaa toimia oman ydinliiketoiminnan lisäksi myös mainittavana omistajana ja sijoittajana muissa yhteisöissä. Olen tehnyt Yritysneuvottelukunnan jäsenenä aloitteen kauppa ja teollisuusministeri Pekkariselle, että Suomeen luotaisiin lainsäädännön avulla perheyritysmääritelmä, jonka varassa kehitettäisiin Suomeen Euroopan paras käytänne perheyritystilastoinniksi. Jos määritelmä siirtyy Suomesta koko Euroopassa sovellettavaksi, ja jos Suomen mallista tulee Euroopan Unionin Best Practice, on tehty historiaa. Tämä kehitystyö vie oman (pitkän) aikansa, mutta alkutahdit on annettu. Sitä odotellessa voisi Suomessa kokeilla jo ensi vuoden alusta seuraavaa minimallia. Yrityksen verolomakkeessa olisi vuosittain rastitettava kohta: Onko kyseessä perhe tai sukuyritys? þ Kyllä / Ei Tämä tunnistetieto liitettynä yrityksen Y tunnukseen, tuottaisi esimerkiksi seuraavia tietoja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon: paljonko on maamme perheyritysten yhteenlaskettu liikevaihto, paljonko on maamme perheyritysten yhteenlaskettu palkkasumma sosiaalilisineen, paljonko on maamme perheyritysten tuottama yhteenlaskettu jalostusarvo, paljonko maamme perheyritykset tekivät yhteensä nettoinvestointeja, paljonko maamme perheyritykset maksavat veroja, paljonko maamme perheyritykset ovat kasvaneet, montako uutta perheyritystä on syntynyt, kuinka monta vanhaa on lopettanut. Olen varma, että kun noihin kysymyksiin saadut vastaukset tuotetaan luotettavasti ja viestitään uskottavasti poliitikoille ja suurelle äänestäjäkunnalle, ei yhteiskunnassa haluta toimia perheyrittäjyysvastaisesti. Perheyrittäjyyden edistämisestä tulee myönteinen ja haluttu asia. Edustavathan ne omilla toimialoillaan sellaista kasvollista, pitkän ajanjakson orientaatiolla tapahtuvaa omistajuutta, joka on yhteiskuntavakauden turva kasinotalouden pyörteissä. Johtamistaidon opiston seuraavan Eloriihen motto on mainio: Suomalainen yritys henkilöstön tärkein voimavara. Niinhän se onkin ainakin Suomessa ja toivottavasti pitkään. Selvimmin yritys on suomalainen, kun sen omistaa suomalainen perhe. Tutkimusten mukaan hyvä perheomistus, perheen hyvä omistajaohjaus, hyvä johtaminen ja menestyvä yritys ovat vahvasti, ja kausaalisesti, sidoksissa toisiinsa. Hyvän perheyrityksen arvoketju alkaa hyvästä perheomistuksesta ja päätyy kannattavaan liiketoimintaan, varallisuuden kasvuun ja hyvään perhe elämään. Kunpa kykenisimme kaiken tuon uskottavasti kaikille suomalaisille ja erityisesti poliitikoillemme ja julkiselle sanalle kertomaan. U U S I A K I R J O J A John L. Ward Perpetuating the Family Business Palgrave Macmillan, New York, 2004 ISBN sivua John L. Ward Perpetuating the Family Business 50 oppituntia menestyneiltä ja pitkäikäisiltä perheyrityksiltä Miten yhdistetään menestyvä perheyritys ja onnellinen perhe? Usein perheen onnellisuuden ja yrityksen menestyksen ehdot ovata vastakkaiset. Tähän vaikeaan kysymykseen professori John L. Ward kuitenkin yrittää löytää vastauksia ja antaa työkaluja jatkuvuuden takaamiseksi. John L. Wardin mielestä menestyvän perheyrityksen omistajat arvostavat haasteita, avointa kommunikointia, suunnitelmallisuutta ja sitoutumista. He tietävät, etteivät ole ongelmiensa kanssa yksin. Hän kiinnittää huomiota myös vanhemmuuteen. Seuraajasukupolvesta huolehtiminen on hyvinkin tärkeä yrityksen tulevaisuuden menestykselle. Wardin kirja on hyvin selkeä ja helppo luettava kaikille perheyrityksen omistajille. Hän jaottelee 50 oppituntia perheyrityksen eri omistustason mukaan: omistaja yrittäjä, sisarukset ja viimeisenä serkustason omistajat. Hänen mielestään jatkuvuuden kannalta on tärkeää tunnistaa ajoissa asiat, joihin eri vaiheissa täytyy erityisesti kiinnittää huomiota. Suunnitelmallisuus ja prosessien kehittäminen ennakolta auttavat selviytymään sukupolvenvaihdoksista. Wardin oppituntien takana ovat menestyvien perheyritysten oikeat kokemukset. Ne sisältävät sekä yritykseen että perheeseen liittyviä asioita. Omien kokemustensa perusteella Ward pitää tasapainoista perhettä perheyrityksen jatkuvuuden ja menestyksen takeena. Siten oppitunneistakin yli 30 liittyy perheen ja suvun jäsenten välisten suhteiden toimivuuteen. Kirjaan tuo elävyyttä monet konkreettiset esimerkit todellisesta elämästä. Wardin kirjasta ei löydy menestyvän perheyrityksen reseptiä, mutta hän antaa uusia näkökulmia ja herättää kysymyksiä, joihin perheen pitäisi miettiä vastauksia yhdessä. On tärkeää, että kaikki perheenjäsenet tietävät pelisäännöt, joilla pelataan. Kirjasta huokuu John L Ward in vankka asiantuntemus. Hän on jo 25 vuotta tutkinut ja konsultoinut eri kulttuuritaustan ja vaiheen perheyrityksiä. John L. Ward on tällä hetkellä The Wild Group professori IMD:ssä Lausannessa. Hän johtaa myös IMD:n Leading the Family Business ohjelmaa, jossa hän ollut opettamassa jo vuodesta Hänen tutkimuksen ja opetuksen erityisalueita ovat perheyritysten jatkuvuus, hallinto, filantropia ja kestävä strategia. Professori Ward on julkaissut monia artikkeleita ja kirjoja, mm. Keeping the Family Business Healthy, Creating Effective Boards for Private Enterprises ja Strategic Planning for the Family Business. 21

12 22 Rakennusliike Mesta Oy 50 vuotta hyviä mestoja O N N I T T E L E M M E Laadukkaaseen rivitalorakentamiseen erikoistunut perheyritys Mesta Oy täyttää tänä keväänä 50 vuotta. Rakennusliike on pysynyt Lehden suvun omistuksessa perustamisestaan lähtien. Tähän mennessä Mesta on rakentanut pääkaupunkiseudulle yhteensä 816 asuntoa, joiden yhteenlaskettu pinta ala on neliömetriä. Vuosittain valmistuu keskimäärin noin 30 uutta asuntoa. Parhaillaan rakennamme rivitaloasuntoja meren ääreen Espoon Nuottaniemeen ja keskelle espoolaista kulttuurimaisemaa Sepänkylään ja Järvenperään. Elämän kestäviä koteja Mestan rakentamat asunnot on suunniteltu palvelemaan asukkaidensa tarpeita monipuolisesti ja muuntautumaan erilaisiin elämäntilanteisiin. Projektinjohto, työmaavalvonta ja tavaranhankinta ovat Mestan omissa käsissä, suunnittelun ja varsinaisen rakennustyön ostamme yhteistyökumppaneiltaan. Laadun varmistamiseksi rakennusliikkeellä on omaa henkilöstöä maalaus ja viimeistelytöihin sekä muutos ja vuosikorjaustöihin. Kipsilevyvalmistajasta rivitalorakentajaksi Mesta Oy:n juuret liittyvät kipsilevyyn. Kun valtio alkoi myöntää kipsille tuontilupia 1950 luvun alkupuolella, Lemminkäinen Oy:ssä työskennellyt Pauli Lehti tarjoutui kumppaniensa kanssa ostamaan rakennusyhtiön kipsilevytuotannon. Kaupparekisteriin Mesta niminen yritys merkittiin Nimi uudelle yritykselle löytyi läheltä: sodasta tulleet miehet käyttivät mesta sanaa tarkoittaessaan työmaata. Elementtitekniikan yleistyessä muurattavien kipsilevyjen kysyntä hiipui. Mesta lopetti kipsilevyn valmistuksen vuonna 1974 ja alkoi rakentaa rivitaloja pääkaupunkiseudulle. Ensimmäiset asunnot valmistuivat rintamamiestonteille Helsingin Pakilaan ja Paloheinään luvun alkuun mennessä Pauli Lehden kumppanit olivat luopuneet osuudestaan Mesta Oy:ssä. Rinnalleen omistajaksi Pauli sai vanhemman veljensä Onni Lehden. Sukupolvenvaihdos tapahtui vuonna 2002, kun serkukset Hannes ja Ylermi Lehti ostivat enemmistön yhtiöstä. Lisätietoja: ja toimitusjohtaja Hannes Lehti, puhelin Mesta Oy:n liikevaihto vuonna 2003 oli 12,5 miljoonaa euroa. Henkilöstömäärä on 22, josta puolet työskentelee työmailla ja puolet Haagan toimistossa. Portfolioanalyysi omistajan tärkein työkalu Omistamiseen liittyvät ratkaisut vaikuttavat yleensä yhtiön menestykseen enemmän kuin muut päätökset. Siitä huolimatta omistajan rooli ja omistamiseen liittyvät seikat jäävät usein päiväkohtaisen liikkeenjohdon taustalle. Liiketoimintayksiköiden hallintaan liittyvät tekijät on siksi syytä nostaa esiin, sillä usein yrityksen todelliset mahdollisuudet löydetään vasta niiden analysoinnin eli portfolioanalyysin avulla. Corporate Advisor Group Oy on tehnyt lukuisia portfolioanalyysejä eri toimialoja edustaville yrityksille. Tavoitteena on omistuksen arvon kasvattaminen tai vähintään säilyttäminen ennallaan. Tarkastelukulma on siksi aina omistaja arvolähtöinen. Portfolioanalyysi on omistajan keskipitkän aikavälin työkalu. Portfolioanalyysi Portfoliostrategiaansa miettivä yritys joutuu vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Mitkä liiketoimintayksiköt luovat eniten omistaja arvoa? Mitkä yksiköt muodostavat mahdolliset myyntikohteet? Syntyykö yksiköiden välisestä strategiayhdistelmästä lisäarvoa? Miten eri yksiköiden kassavirta toimii? Mihin omarahoitus riittää ja kuinka paljon tarvitaan velkaa tai omaa pääomaa? Kysymykset ovat olennaisia yrityksen tulevaisuuden kannalta. Siksi portfolion hallinta on enemmän liiketoimintarakenteiden kuin liiketoimintastrategioiden kehittämistä. Portfolion johtaminen avaa mahdollisuudet moniin toimenpiteisiin: uusille toiminta alueille hakeutuminen, olemassa olevien yksiköiden vahvistaminen esimerkiksi yritysoston kautta, heikkouksien karsiminen, paremmin toiseen omistusrakenteeseen liittyvien yksiköiden myynti, resurssien jako pääoman ja kustannusten osalta sekä synergiatekijöistä huolehtiminen. Useimmiten portfolion menestyksekäs johtaminen edellyttää useita mainituista toimenpiteistä suunnitelmallisessa järjestyksessä. Keskeinen tarkastelukohde portfolioanalyysissä on tulevan kassavirran määrittäminen, mihin vaikuttavat lähinnä käyttökate, investoinnit käyttöomaisuuteen ja käyttöpääomaan sekä verot. Käytännössä aluksi selvitetään liiketoimintayksikön nykytila, toimialan tilanne ja tulevaisuudenskenaariot. Tämän jälkeen muodostetaan strategioista numeeriset tulos, tase ja rahoitusennusteet ja suoritetaan kassavirtapohjainen arviointi. Johdon kannustinjärjestelmät Portfolioanalyysin jälkeen tiedetään, mitkä osat yrityksestä luovat lisäarvoa, mitä toimenpiteitä niihin tulee kohdistaa ja mistä yksiköistä kannattaa luopua. On luonnollista, että analyysin tekee ulkopuolinen asiantuntija, sillä se edellyttä objektiivista ja ei tunnepitoista näkökulmaa. Ulkoisen asiantuntijan tarve syntyy myös siitä, että kunkin yksikön vetäjä vastaa lähinnä omasta yksiköstään eikä välttämättä tarkastele yksikköään koko konsernin ja omistamisen näkökulmasta. Johdon kannustinjärjestelmien tulee tukea yhtiön pitkän aikavälin kehitystä ja omistuksen arvoa. Kannustinjärjestelmät tulee kytkeä strategiatavoitteisiin yksiköittäin ja ylimmän johdon osalta koko konsernin tavoitteiden ylittämiseen. Portfolioanalyysi luo valmiudet yritystä oikeaan suuntaan ohjaavien kannustinjärjestelmien rakentamiseen. Heimo Hakamo, toimitusjohtaja Paikallisesta Pohjoismaiseksi CapManin kontaktiverkosto toimii perheyrittäjän tukena kasvun eri vaiheissa Monen perheyrityksen ja yrittäjän tavoitteena on toiminnan kannattava kasvu ja laajentaminen. Eväitä ja ohjeita kasvun toteuttamiseen löytyy useista oppikirjoista, mutta konkreettista käytännön apua on usein vaikeampi löytää. Etenkin kansainvälistä kasvua etsivän perheyrittäjän kannattaa hyödyntää pääomasijoitusyhtiö CapManin pohjoismaista osaamista ja kontaktiverkostoa. CapManilla on kokemusta yritysten kasvattamisesta ja liiketoiminnan laajentamisesta muihin Pohjoismaihin sekä oman toimintansa että kohdeyritystensä toiminnan kautta. Viimeisen viiden vuoden aikana CapMan on kasvanut perheyritystä muistuttavasta, kotimaisesta partnershipistä pörssiyhtiöksi ja yhdeksi Pohjoismaiden johtavista pääomasijoittajista. Kasvu on tapahtunut sekä yritysostojen että orgaanisen kasvun kautta, ja nykyisin CapManilla on toimistot Helsingin lisäksi Tukholmassa, Kööpenhaminassa ja Oslossa. CapManin kohdeyritykset ovat puolestaan tehneet lähes 90 kansainvälistä yrityskauppaa, joista valtaosa on tehty Pohjoismaissa tai Baltian maissa. Omien ja kohdeyritysten kokemusten kautta CapManin sijoitusammattilaisille on muodostunut erittäin kattava käsitys eri Pohjoismaiden välillä olevista eroista niin liiketoimintakäytäntöjen ja kulttuurien kuin juridisten asioiden osalta. Pohjoismaat nähdään kuitenkin muualta Euroopasta ja Amerikasta tarkasteltuna perustellusti yhtenä markkinaalueena, ja Pohjoismaisia yrityksiä pidetään usein houkuttelevampina yhteistyökumppaneina kuin paikallisia toimijoita. Mikäli Pohjoismaat ovat perheyrityksen liiketoiminnan kannalta luonteva kasvumarkkina, voi CapMan toimia perheyrityksen tukena pohjoismaistumisen eri vaiheissa. Rahastojensa sijoitustoiminnan varjolla CapMan voi esimerkiksi etsiä sopivia ostokohteita perheyritykselle ilman, että yrityksen nimi tulee esiin. Kasvun rahoittamisesta voidaan puolestaan keskustella luottamuksellisesti siten, ettei perheyritykselle aiheudu kuluja. Mikäli CapMan tekee pääomasijoituksen perheyritykseen, ovat CapManin pohjoismainen tiimi ja tiimin kontaktit yrityksen johdon tukena koko sijoituskauden ajan. Yhteinen näkemys perheyrityksen kehittämissuunnasta on luonnollisesti onnistuneen yhteistyön ydin. CapManin oman pohjoismaistumisen takana olivat mm. Suomen markkinoiden pieni koko ja halu tarjota kohdeyrityksille aidosti pohjoismaisen organisaation osaamista. Pohjoismainen laajentuminen ei kuitenkaan ole itsetarkoitus sinänsä, vaan CapMan voi tukea perheyritystä myös muissa yrityksen kehitysvaiheissa. Jos perheyrittäjä miettii esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen, yrityskaupan tai orgaanisen kasvun toteuttamista ja rahoittamista, kannattaa asiasta keskustella myös CapManin sijoitusammattilaisten kanssa. CapManin viimeisimpiä sijoituskohteita ovat ruotsalainen biotekniikkayritys InDex Pharmaceuticals AB ja norjalainen maksutapahtumien käsittelyyn erikoistunut EuroProcessing International ASA. Viimeisin perheyrityssijoitus tehtiin heinäkuussa 2003 ruotsalaiseen Metallfabriken Ljunghäll AB:iin, ja parhaillaan CapMan on mukana Ljunghällin lisäksi mm. seuraavissa perheyrityksissä: Copterline Oy, Junttan Oy, Karelia Yhtymä Oyj, Matkatoimisto Oy Matka Vekka ja Savcor Group. Esimerkkejä yrityksistä, joissa CapManin rahastot ovat olleet omistajia ja jotka ovat päätyneet takaisin perheen omistukseen, ovat Lappset Group Oy ja Royal Ravintolat Oy. Lisätietoja: Partneri Tuomas Lang, puhelin (09) tai Sijoitusjohtaja Matti Copeland, puhelin (09) tai

13 Osakeyhtiölain uudistaminen vireillä 24 Fennia on aina ollut yrittäjien yhtiö Fennia on laskutavasta riippuen joko yli 120 vuotta tai 75 vuotta. Yrittäjät ovat olleet merkittävästi mukana yhtiön johdossa ja hallinnossa koko sen pitkän historian ajan. Tälläkin hetkellä Fennian hallintoneuvosto ja hallitus koostuu lähes kokonaan yrittäjistä, nimenomaan perheyritysten edustajista. Fennian vanhimmat taustat juontavat Palovakuutusosakeyhtiö Fennian perustamiseen. Maaliskuun 11. päivänä 1882 pidettiin Helsingissä perustava kokous. Sitä ennen oli yhtiön tarpeellisuudesta käyty vilkasta keskustelua mm. sanomalehtien palstoilla ja Senaatti oli jo vahvistanut yhtiön säännöt. Näin syntyi ensimmäinen suomalainen vahinkovakuutusyhtiö. Perustavaan kokoukseen osallistui viitisenkymmentä suomalaista liikemiestä ja yrittäjää. Fennian sääntöjen mukaan yhtiön tarkoituksena oli myöntää vakuutuksia tulen ja palon, salaman ja räjähdyksen aiheuttamien vahinkojen varalta. Syyt Fennian perustamiseen olivat kansalliset, voidaan sanoa isänmaalliset luvun alussa Suomen Suurruhtinaskunnassa elettiin vilkasta talouden elpymisen kautta. Teollisuutta ja muuta yritystoimintaa syntyi maahamme lisää. Kuitenkin maasta puuttui kotimainen vahinkovakuutusyhtiö. Kotimaista paloturvaa tarjosivat ainoastaan paikalliset vakuutusyhdistykset. Suuremmista vakuutuskohteista huolehtivat ulkomaiset vakuutusyhtiöt, joita Suomessa toimi toistakymmentä. Suomen markkinat kiinnostivat tuolloin mm. venäläisiä, saksalaisia, englantilaisia ja ruotsalaisia yhtiöitä. Yrittäjät perustivat myös toisen yhtiön Fennian nuorempi tausta syntyi 1920 luvulla. Vuoden 1926 alussa maassamme laajennettiin työntekijöiden lakisääteistä tapaturmavakuutussuojaa. Yrittäjien oman tapaturmavakuutusyhtiön perustaminen tuli silloin ajankohtaiseksi ja niinpä 9. päivänä toukokuuta 1928 helsinkiläiset yrittäjät perustivat Suomen Liikkeenharjoittajain Keskinäisen Vakuutusyhdistyksen, jonka tarkoituksena aluksi oli pelkästään työntekijöiden tapaturmavakuutuksen myöntäminen. Tästä yhdistyksestä lasketaan nykyisen Fennian kaupparekisteri ikä. Varsin pian yhtiö ryhtyi tarjoamaan myös muita vahinkovakuutuksia. Useiden nimenmuutosten jälkeen yhtiön nimeksi vakiintui 1960-luvulla Yrittäjäin Vakuutus. Yhteen Yrittäjäin Vakuutuksen kanssa Yli sadan vuoden historian jälkeen suurin osa Fennian vakuutuskannasta liitettiin Yrittäjäin Vakuutukseen vuoden 1984 alussa. Näin syntyi Yrittäjäin Fennia, joka vuoden 2001 joulukuussa muutti nimensä Fenniaksi. Nimenmuutoksella oli useitakin syitä. Yksi ja hyvin merkittävä niistä oli se, että nimenmuutoksellaan nykyinen Fennia haluaa kunnioittaa kaikkia juuriaan. Samalla Fennia nimellä halutaan osoittaa sitä, että yhtiö on selkeä kotimainen vaihtoehto vakuuttamaan sekä kotitalouksia että yrityksiä. Lisäksi Fennia on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö. Vaikka olosuhteet ovatkin erilaiset kuin Fennian syntyvaiheessa, on kotimaisuus edelleen tärkeä näkökulma vakuutusyhtiötä valittaessa. Aktiivinen vaikuttaja Suomen vakuutusmarkkinoilla Nykyisen Fennia ryhmän, joka synnytettiin viisi vuotta sitten, muodostavat Fennian lisäksi Eläke Fennia ja Henki Fennia. Ryhmän yhtiöt pystyvät yhdessä tarjoamaan kaiken yritysten tarvitseman vakuutusturvan. Fennia on linjannut tulevaisuutensa siten, että se haluaa jatkossakin olla pelkästään ammattitaitoinen vakuuttaja. Yhtiö tekee läheistä yhteistyötä yrittäjäjärjestöjen, mm. Perheyritysten liiton kanssa. Yhtiön vakuutustuotteet ja palvelut on kehitetty yhdessä yrittäjien kanssa vastaamaan erikokoisten yritysten yksilöllisiä tarpeita. Yhtiö panostaa jatkossakin asiakaskeskeiseen monikanavapalveluun, jossa paikallisuudella on suuri merkitys. Hannu Ketola Fennian toimitusjohtaja Osakeyhtiölain uudistamista pohtinut työryhmä antoi mietintönsä vuosi sitten toukokuussa Oikeusministeriö sai mietinnöstä lausunnon 51 eri taholta ja tällä hetkellä uutta osakeyhtiölakiehdotusta valmistellaan ministeriössä virkamiestyönä. Hallituksen esitystä odotellaan julkisuuteen keväällä 2005 ja voimaan uusi laki tulisi aikaisintaan vuonna Työryhmä on tavoitellut uutta joustavaa ja kilpailukykyistä lakia, joka samalla kuitenkin antaisi riittävän turvan vähemmistöosakkeenomistajille ja velkojille. Uudelta lailta toivotaan myös pienyhtiöystävällisyyttä. Tällä hetkellä odottelemme uteliaana, mitä uusi laki lopulta tuo tullessaan yritysten joka päiväiseen elämään? Muuttuuko mikään? Tavoitteena selkeys ja tulkintaohjeiden antaminen Ns. pienyhtiötyöryhmä pohti 1990 luvun lopulla, olisiko Suomessa tarvetta säätää erillinen laki pienille osakeyhtiöille. Selvityksen lopputuloksena oli, ettei mitään erillistä lakia tarvita vaan voimassa ollut laki antaa eväät pienemmällekin yhtiölle jos lain säännöksistä vain saisi selvää. Nyt tavoitteena on säätää niin selkeä laki, että lukija saa siitä selvää. Laista ilmenisi nykyistä helpommin, mitkä säännökset ovat pakottavia ja mistä määräyksistä yhtiö voi poiketa halutessaan. Pakottavien säännösten määrää pyritään vähentämään, jotta yritysten valinnanvapaus ja sitä kautta joustavuus olisi mahdollista. Runsaat viittaukset pykälistä toisiin poistetaan, jotta lukijan ei tarvitse pää pyörällä seurata ketjua pykälästä toiseen löytääkseen lopullisen ratkaisun. Lain tavoitteita pyritään selkeyttämään ottamalla lain alkuun osakeyhtiön yleiset periaatteet. Ehdotuksen mukaan nämä tärkeimmät ohjenuorat ovat: osakkeenomistajien vastuu rajoittuu sijoitettuun osakepääomaan, osakkeenomistajia on kohdeltava yhdenvertaisesti, yhtiön tarkoituksena on voiton tuottaminen osakkeenomistajille, enemmistö päättää, mitä yhtiössä tapahtuu ja johdon on toimittava huolellisesti ja yhtiön edun mukaisesti. Kaikki nämä periaatteet ovat voimassa jo nyt. Niiden korostamisella pyritään ohjaamaan ratkaisua oikeaan suuntaan tulkintatilanteissa. Osakkeet ja osakerekisteri Uudistuksen voimaantulon jälkeenkin Suomessa säilyy mahdollisuus pitää yhtiössä eri lajisia osakkeita. Tällöin yhtiöjärjestyksessä on määrättävä, mitä oikeuksia eri osakkeet tuottavat. Yhtiö voisi myös yhä pitää eri äänimäärään oikeuttavia osakkeita, vaikkakin tällaista järjestelyä on kansainvälisesti arvosteltu hyvän hallintotavan vastaisena. Äänivaltaeron voisi jatkossa valita vapaasti eikä se enää olisi rajoitettu siten, että ero osakkeiden äänivallassa voisi olla enintään kaksikymmenkertainen. Nykyiseen tapaan yhtiöllä voi olla myös äänivallattomia osakkeita. Työryhmä esitti osake ja osakasluetteloiden julkisuuden rajoittamista siten, että yksityisissä osakeyhtiöissä tiedot olisivat olleet julkisia vain osakkeenomistajille. Julkisten osakeyhtiöiden osalta julkisuus olisi rajoitettu omistuksiin, jotka tuottavat enemmän kuin yhden tuhannesosan kaikista äänistä. Tällä hetkellä kuka tahansa on oikeutettu tilaamaan kaikista osakeyhtiöistä osakeluettelon. Lausunnonantajat eivät olleet valmiita näin radikaaliin muutokseen, minkä vuoksi asia selvitetään virkamiesten toimesta uudelleen. Osakepääomaan liittyviä muutoksia Ehdotus yrittää karistaa perinteet jaloistaan. Työryhmä haluaisi säätää lain, jossa automaattisesti luovutaan kokonaan osakkeiden nimellisarvosta. Tämän jälkeen osakkeita voitaisiin laskea liikkeeseen mihin hintaan tahansa ja sijoituksia voitaisiin tehdä vapaaseen omaan pääomaan. Osakepääomaa voitaisiin korottaa ilman, että varoja sijoittava saisi ollenkaan uusia osakkeita toisaalta osakkeita voitaisiin antaa ilman, että osakepääomaa korotettaisiin. Yhtiö voisi myös toteuttaa osakeannin itselleen. Ehdotus siis mullistaisi nykyiset periaatteet ja mahdollistaisi mielikuvituksellisia tapoja osakepääomaan liittyen. Tällä hetkellä ministeriössä tosin joudutaan selvittämään, onko ehdotus jopa liian radikaali: puhdas nimellisarvottomuus saattaa olla EU:n direktiivien vastainen. Varojen jakaminen Lakiin ehdotetaan kirjattavaksi, ettei yhtiön varoja saa jakaa, jos jakamisen seurauksena yhtiötä uhkaisi maksukyvyttömyys. Nykyinen voitonjakokelpoisten varojen selvittäminen ei enää riitä vaan yhtiön hallituksen täytyy laskeskella myös varojen riittävyyttä. Joustavuuden lisäämiseksi yhtiökokous voisi jatkossa valtuuttaa hallituksen päättämään osingonjaosta. u 25

14 Perheyritykset ja kansantalous Yhtiö voisi jakaa myös väliosinkoa välitilinpäätöksen perusteella. Lopuksi Yhdentyvässä Euroopassa myös yhtiölainsäädännöllä on entistä suurempi merkitys yhtiöiden perustajien miettiessä, mihin maahan ne yhtiönsä perustavat. Joustava osakeyhtiölaki on yksi väline tässä maiden välisessä kilpailussa. Joustavuus on hyvä tavoite myös perheyrityksille, joiden tarve saattaa vaihdella huomattavastikin esimerkiksi yhtiön koon, toiminnan tai kehitysvaiheen perusteella. Kannattaa pitää silmällä, että ehdotettava laki todella taipuu ja palvelee perheyritysten erilaisia toiveita. Pauliina Tenhunen Asianajaja, varatuomari Pauliina Tenhunen toimii Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:n osakkaana. Hänen yhtenä erikoisalanaan ovat yhtiöoikeudelliset kysymykset mukaan lukien hyvään hallintotapaan (corporate governance) liittyvät asiat. Suomalaisista osakeyhtiöistä yhdeksän kymmenestä on perheyrityksiä. Niitä on kaikenkokoisia ja ne työllistävät yli puolet kaikista työllisistä. Laajasti määriteltynä perheyrityksiä ovat kansainvälisesti omistettuja suuryrityksiä lukuun ottamatta lähes kaikki maamme pienet ja keskisuuret yritykset. Perheyritysten ratkaiseva merkitys koko kansantaloudelle tulee selväksi jo näillä muutamalla lauseella. Taloutemme voisi silti olla vieläkin yrittäjävetoisempi. EU:n komission julkistaman selvityksen mukaan yli kaksi kolmasosaa suomalaisista on mieluummin toisen palveluksessa kuin itsenäisenä yrittäjänä. Esimerkiksi USA:ssa nämä suhdeluvut ovat jokseenkin päin vastoin. Kansantalouden menestystä tarkastellaan yleensä makrotason numeroiden avulla, jolloin yksittäisten yritysten vaikutus hämärtyy. Vain Nokia ja muutamat muut ovat niin suuria, että niiden toiminta heiluttelee koko kansantaloutta. Kuitenkin taloutemme suorituskyky määräytyy niistä lukemattoman monista päätöksistä, valinnoista ja uudistuksista, joita perheyrityksissä tehdään joka päivä. Kilpailukyky luodaan yrityksissä Paljon keskustelua nostattavaa kansantalouden kilpailukykyä arvioidaan sitäkin yhtenä kokonaisuutena, vaikka se itse asiassa muodostuu kaikkien maassa toimivien yritysten kilpailukyvyn yhteisvaikutuksena. On hieman harhaanjohtavaa sanoa Suomen kilpailevan tuotannosta, työstä ja vaurastumisesta muiden kansantalouksien kanssa, kun käytännössä tätä kilpailua käydään yksittäisten yritysten kesken. Julkisen vallan harjoittamalla talouspolitiikalla on kyllä oleellinen vaikutus siihen, millaisissa taloudellisissa ja yhteiskunnallisissa oloissa tuota kilpailua käydään. Talouspolitiikka voi silti parhaimmillaankin tarjota vain edellytykset sekä toimintaa ohjaavat ja rajaavat säännöt, mutta tulos tehdään yrityksissä. Hyväkin yritys voi nopeasti tulla tiensä päähän, jos ympäröivässä taloudessa tapahtuu kovin jyrkkiä muutoksia huonompaan suuntaan. Tämä koettiin liiankin konkreettisesti runsaan kymmenen vuoden takaisessa lamassa. Sitä seuranneina vuosina taas nähtiin, kuinka pitkä ja työläs urakka uuden menestyvän yrityssektorin laajentaminen on. Uusia yrityksiä syntyy kohtuullista tahtia, mutta useimmat niistä jäävät 1-2 henkeä työllistäviksi pienyrityksiksi. Sitkeän työttömyyden vähentämisessä yrittäjille tarjotaan usein suurta vastuuta. Sanotaan, että Suomen työttömyysongelman voivat käytännössä ratkaista pienyritykset, ja elleivät ne siihen pysty, jää ongelma kokonaan ratkaisematta. Työllisyyden kannalta erittäin tärkeä taitekohta perheyrityksen toiminnassa on sukupolven vaihdos: löytyykö työlle jatkajia ja millaisilla verotuksen ja rahoituksen ehdoilla yritystoiminnan jatkuvuutta voidaan edistää. Tässä julkisen vallan vastuu on suuri. Yrittäjät eivät yleensä pidä palkkakuluja merkittävänä työllistämisen esteenä. Erityisesti pienyrityksissä jokaisen työntekijän panos on ratkaiseva, joten ammattitaidosta ja motivaatiosta kannattaa maksaa. Sen sijaan palkan sivukulut koetaan raskaiksi kustannuksiksi. Tältä osin yrittäjyyttä edistävässä talouspolitiikassa olisi vielä paljon tehtävää. Uusien työpaikkojen syntyyn liittyy merkittäviä dynaamisia ja kertaantuvia vaikutuksia: työpaikat luovat tuotantoa ja tuloja ja siten kuluttajien ostovoimaa sekä optimismia. Viimeisten viidentoista vuoden ajan Suomelle on ollut ominaista se, että kotimainen kysyntä ei ole noussut normaalilla tavalla viennin imussa. Tämä on rajoittanut monien, erityisesti palvelualojen yritysten aloittamis- ja laajenemismahdollisuuksia. Vientiinkin tähtääville yrityksille kotimarkkinat ovat luonnollinen kasvualusta. Parempaa näkyvissä Taloutemme kannalta on varsin myönteistä, että pk-yritysten suhdannenäkymät kirkastuivat kevään aikana. Erityisen mieluisaa oli havaita, että käänne parempaan koskee myös teollisuuden pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Teollisuushan on melkeinpä toimialasta riippumatta kärsinyt jo kolmisen vuotta heikosta kansainvälisestä kysynnästä ja alaspäin valuvista lopputuotteiden hinnoista. Nyt sekä tuotanto- että vientinäkymät ovat selvästi paremmat kuin viime vuoden lopulla. Yrityskyselyissä näkyy silti tietty varovaisuus edelleen: investointeja ei vieläkään olla reilummin lisäämässä eikä uutta työvoimaa palkata ainakaan merkittävässä määrin. Yksittäisen perheyrityksen näkökulmasta varovaisuus on ymmärrettävää, koska jokainen rekrytointi ja jokainen investointi on suuri päätös. Koko taloutta katsoen meillä on varaa, edellytyksiä ja tarvetta paljon nykyistä nopeampaan kasvuun. Huomattava osa taloudellisista voimavaroistamme on edelleen vajaakäytössä. Tässä yhteydessä on huomattava, että verotus vaikuttaa sekä kysyntään että tarjontaan. Kotimainen kysyntä on pidettävä sillä tasolla, jota täystyöllisyys edellyttää ja jonka ulkomaankaupan tasapaino sallii. Yrittäjiä on palkittava riskinotosta ja kannustettava siihen. Myös työehtosopimukset on laadittava niin, että työvoiman lisääminen ei merkitse yritykselle kohtuutonta riskinottoa. Antti Tanskanen, OP-ryhmän pääjohtaja 26 27

15 Liikutaan ja hyödynnetään langattomuutta Yritysten Mobiilius Kasvaa Uudet Jäsenyritykset Markkinatutkimuslaitos IDC:n mukaan 60% työvoimasta voidaan luokitella liikkuvaksi jo nyt ja lähes 70 % vuonna Yhä useammalla toimisto ja kenttätyöntekijällä on liikkeellä oltaessa tarve saada helposti yhteys yrityksen järjestelmiin, unohtamatta internetiä, sähköpostia, kalenteria ja muita toimistosovelluksia. Yritysten kannalta merkittävin tarve onkin saada yrityksen lähiverkon palvelut käyttöön myös langattomilla verkkoteknologioilla ja päätelaitteilla turvallisesti. Paremman käytettävyyden aikaansaamisessa tiedonsiirtonopeus on vain yksi osatekijä. Palvelujen konseptointi ja helppokäyttöisyys ovat myös niitä avaintekijöitä, jotka vaikuttavat käyttäjien halukkuuteen hyödyntää uusia liikkuvan työn mahdollisuuksia. Yrityskäyttäjille tarjottavat Soneran liikkuvan työn ratkaisut ovat jo käytettävissä kaikilla verkkoteknologioilla. Erilaiset tiedonsiirtoteknologiat täydentävät toisiaan. EDGE/UMTS tuovat lisää nopeutta sähköpostin ja yrityksen intranetin sovellusten langattomaan käyttöön ja parantavat ennen kaikkea liikkuvan työn palvelujen käytettävyyttä. Yrityksen työntekijät voivat aina hyödyntää kuhunkin käyttötilanteeseen sopivinta yhteyttä ja käyttää yrityksen sisäisiä tietokantoja ilman, että heidän täytyy olla fyysisesti toimistolla. Käyttäjälle voi siis itse päättää, missä tilanteessa kannattaa käyttää mitäkin palveluja. Soneran yrityksille tarjoamat langattomat viestintäpalvelut mahdollistavat täysipainoisen työnteon muuallakin kuin yrityksen toimitiloissa. Langattomasti voidaan saavuttaa jopa kiinteän verkon nopeus. Näin tiedonhaku internetistä, videoneuvotteluihin osallistuminen sekä suurikokoistenkin sähköpostien lukeminen ja lähettäminen onnistuu helposti ja nopeasti. Myös yrityksen oman intranetin palvelut ovat työntekijän saatavilla turvallisesti. Langaton yhteys yhdellä hiirennäpäytyksellä Soneran langattomien tiedonsiirtopalveluiden käyttö kannettavilla pc-tietokoneilla on vaivatonta, kun ottaa avukseen helppokäyttöisen Sonera Connect käyttöliittymän. Asennuksen jälkeen yhteys internetiin, intranetiin ja sähköpostiin muodostuu yhdellä painalluksella. Käyttöliittymällä voi myös kirjoittaa ja vastaanottaa tekstiviestejä. Sonera Connect käyttöliittymä sisältää valmiiksi tarvittavat yhteysasetukset ja yleisimpien markkinoilla olevien puhelinmallien ajuriohjelmat. Automaattinen ohjelmistopäivitys varmistaa, että uusimpien puhelinmallien ajurit ja uusin Connect ohjelmisto ovat aina käytettävissä. Soneran asiakkaana käyttöliittymän saa käyttöön maksutta. Käyttö edellyttää voimassa olevaa sopimusta niistä palveluista, joita käytetään Connect käyttöliittymällä (Sonera Company Data, Sonera Mobile Gate). K. Hartwall Oy Ab, Söderkulla perustamisvuosi: 1932 toimiala: metalli liikevaihto: 37 milj. euroa henkilöstö: 250 omistajasuku: Hartwall Avoin yhtiö Nahkatehtaankatu, Oulu perustamisvuosi: 1996 toimiala: toimitilojen vuokraus ja hallinta liikevaihto: euroa henkilöstö: 1 omistajasuku: Sandelin Hallman yhtiöt, Kuopio perustamisvuosi: 1875 toimiala: ravintola ala, leipomo ja kahvilatoiminta liikevaihto: 16 milj. euroa henkilöstö: 200 omistajasuku: Hallman Oy Fakta Ab, Helsinki perustamisvuosi: 1943 toimiala: kosmetiikan maahantuonti liikevaihto: 4 milj. euroa henkilöstö: 17 omistajasuku: Seppälä Oulun Leimasintehdas Oy, Oulu perustamisvuosi: 1918 toimiala: merkintälaitteiden ja järjestelmien, maahantuonti, laitesuunnittelu, asennus ja huolto liikevaihto: 8,5 milj. euroa henkilöstö: 30 omistajasuku: Jousi Kone Ketonen Oy, Kristiinankaupunki perustamisvuosi: 1984 toimiala: metalli ja puunkorjuukoneet liikevaihto: 7 milj. euroa henkilöstö: 28 omistajasuku: Ketonen ketonen.fi Oy Beweship Ab, Helsinki perustamisvuosi: 1957 toimiala: huolinta, kuljetus ja logistiikka liikevaihto: 50 milj. euroa henkilöstö: 210 omistajasuku: Westerholm Lisätietoja: Pörhön Autoliike Oy, Oulu perustamisvuosi: 1956 toimiala: autokauppa ja korjaamotoiminta liikevaihto: 139 milj. euroa henkilöstö: 250 omistajasuku: Pörhö

16 Kiitämme Hansaprint Oy:tä lehden painamisesta.

17

18

19 Kiitämme Hansaprint Oy:tä lehden painamisesta. PERHEYRITYS PERHEYRITYS

20 Perheyritykset meillä ja muualla Perheyritykset ovat suomalaisen elinkeinoelämän selkäranka. Perheyritykset työllistävät, ylläpitävät jatkuvuutta, vahvistavat yrittämisen vapautta sekä vaalivat perheeseen liittyviä arvoja. Suomessa kaikista yrityksistä perheyrityksiä on noin 80 % ja ne työllistävät noin % työllisistä. Perheyrityksiä on kaikissa yrityksen kokoluokissa, mutta suurin osa perheyrityksistä on kuitenkin pk yrityksiä. Perheyritysten merkitystä maailmanlaajuisesti ei voi vähätellä. Pohjois-Amerikassa 60 % kaikista julkisista yrityksistä ja 92 % kaikista yrityksistä on perheyrityksiä. Länsi Euroopassa perheyritykset ovat merkittäviä uusien työpaikkojen luojia ja niiden tuoton osuus bruttokansantuotteesta on %. Perheyritykset ovat aktivoitumassa kaikkialla Euroopassa ja niiden kansainvälinen vuorovaikutus on kasvamassa. Yhteistyötä tapahtuu mm. koulutuksen alueella. Sen lisäksi perheyritykset tekevät yhteistyötä vahvistaakseen vaikutusmahdollisuuksiaan Euroopan unionin lainsäädännössä. Perheyrityksillä on samoja haasteita kuin muillakin yrityksillä, mutta keskeinen, vain perheyrityksiä koskeva haaste on sukupolvenvaihdoksen onnistuminen. Tilastojen mukaan perheyrityksistä % selviää toiselle sukupolvelle ja vain 3 14 % toiselta sukupolvelta kolmannelle (Dr. Schwass, IMD). Yksi sukupolvenvaihdokseen liittyvä yleiseurooppalainen ongelma on verotus, joka saattaa muodostua esteeksi sukupolvenvaihdokselle ja siten vaarantaa yrityksen toiminnan jatkuvuuden perheyrityksenä. Perheyritysten liitto ry on perustettu keväällä Jäsenyrityksiä liitossa on tällä hetkellä 201 ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli 20 miljardia euroa. Jäsenyritykset työllistävät yli henkilöä. 39