Helsinki No YS 229

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2005 Y No YS 229 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Helsingin Talosiirto Oy:n rakennuspurkujätteen käsittelylaitoksen toiminnan olennaista muuttamista Vantaan Petikossa. Ympäristölupapäätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Helsingin Talosiirto Oy Viinikankaari Vantaa LAITOS JA SEN SIJAINTI Rakennuspurkujätteen käsittelylaitos Tiilipolku 900, Vantaa Alue tilasta Toimialaluokitus: (TOL 2002) Liike ja yhteisötunnus: Kiinteistön omistaa Vantaan kaupunki, joka on vuokrannut kiinteistön Helsingin Talosiirto Oy:lle asti. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n, 2 momentin kohta 4 ja 3 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 3 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA MAKSU A AT2052 Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 12 d Asemapäällikönkatu 14 PL 36, Helsinki Puh Faksi kirjaamo.uus@ymparisto.fi Stinsgatan 14 PB 36, FI Helsingfors, Finland Tfn Fax kirjaamo.uus@ymparisto.fi

2 2 (22) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt rakennuspurkujätteen käsittelylaitokselle ympäristöluvan No YS 185/ Alueella on seutukaavassa varaus virkistysalueelle (V) ja suojelualueelle (S). Yleiskaavassa laitosalueen pohjoisin osa sijoittuu urheilu ja virkistyspalvelujen alueelle (VU), joka on kaavassa varattu tilapäiseksi ja määräaikaiseksi yhdyskuntahuollon alueeksi maa ainesten läjitykseen (et). Suurin osa laitosalueesta sijoittuu yleiskaavassa lähivirkistysalueelle (VL). Lähivirkistysalueella kaivamis, louhimis, tasoittamis ja täyttötyöt tai näihin verrattavat toimenpiteet vaativat maankäyttö ja rakennuslain 132/1999 mukaisen luvan. Alueella ei ole asemakaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Helsingin Talosiirto Oy:n rakennuspurkujätteen käsittelylaitos sijaitsee Pitkäsuolla Petikon kaupunginosassa Vantaalla. Laitos sijaitsee tilalla , jonka omistaa Vantaan kaupunki. Vuokrasopimus on voimassa asti. Rakennuspurkujätteen käsittelylaitos sijaitsee välittömästi Pitkäsuon maankaatopaikka alueen eteläpuolella. Käsittelylaitoksen itä ja eteläpuolella on metsää, mäkiä ja soisia alueita. Lännessä sijaitsee Naturaalue Pyymosan lehto, jonka etäisyys laitosalueen reunasta on lähimmillään noin 250 m. Tie maankaatopaikalle ja käsittelylaitokselle kulkee etelästä lehtoalueen itärajaa pitkin. Pitkäsuon maankaatopaikan pohjoisja itäpuolitse kulkee ulkoilureitti, jonka lähin etäisyys laitosalueelle on pohjoisessa noin 450 m. Laitosaluetta lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat lounaassa noin 500 m:n päässä. Vantaan ympäristökeskus on laatinut julkaisun C11:2002 "Katsaus Vantaan ympäristön tilaan". Maaperä Rakennettavan kentän kohdalla on avokallioalueita ja maakerrosten, lähinnä moreenin, peittämiä alueita. Alueen vesistöt ja pohjavesi Laitosalueen pintavedet ohjataan selkeytysaltaan kautta tien reunaojaan. Ojasta vedet kulkeutuvat lännessä Pyymosan lehdon takana virtaavaan Herukkapuroon. Herukkapuro laskee etelään Pikkujärven kautta Espoon

3 3 (22) Pitkäjärveen. Pitkäjärvi on rehevöitynyt jätevesien johtamisen ja maatalouden hajakuormituksen seurauksena. Rehevöitymisen vuoksi myös järven happitilanne on heikentynyt. Pitkäsuon maankaatopaikka ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sen läheisyydessä ole talousvesikaivoja. Laitosaluetta lähin pohjavesialue sijaitsee luoteessa noin m:n etäisyydellä. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Pitkäsuon maankaatopaikalla on vilkas raskaiden ajoneuvojen liikenne, joka kulkee rakennuspurkujätteen käsittelylaitoksen vierestä. Vilkkaasti liikennöity Kehä III kulkee alueen eteläpuolella, lähimmillään noin 3 km:n päässä. Idässä sijaitsee Helsinki Vantaan lentoasema ja Pitkäsuon alue kuuluu lentomeluvyöhykkeeseen (L DEN = 55 db). Lentomelu alueella on ilmailulaitoksen ennusteiden mukaan vähenemässä. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Helsingin Talosiirto Oy harjoittaa pääasiassa rakennusten purkutyötä sekä siihen liittyvää rakennusjätteen hyödyntämistä. Pitkäsuon maankaatopaikan yhteydessä sijaitseva rakennuspurkujätteen käsittelylaitos on aloittanut jätteiden vastaanoton vuonna Laitoksella murskataan maarakennusaineeksi purkutyömaiden puhdasta betonija tiilijätettä, betoniteollisuuden hukkatuotantoa ja uudisrakennustyömaiden betoni ja tiilihukkamateriaalia. Lisäksi käsitellään metalliromua teollisuuden raaka aineeksi sekä murskataan puuta polttoaineeksi ja kompostointiin. Laitos työllistää 4 henkeä. Henkilökuntaa varten alueella on toimisto ja sosiaalitilat. Työkoneiden huoltopaikka on varustettu öljynerotuskaivolla. Alueella ei kuitenkaan tehdä huoltotöitä ja hulevesien pääsy öljynerotuskaivoon on estetty. Laitosalue, jonka pinta ala on 1,6 ha, on aidattu ja pinnoitettu asfaltilla. Laitoksen olennainen muutos on vastaanottokapasiteetin lisääminen tonnilla vuodessa sekä kertavarastointikapasiteetin lisääminen tonnilla. Muutoksen jälkeen laitoksen vastaanottokapasiteetti nousisi tonniin puhdasta betoni ja tiilijätettä vuodessa. Kertavarastointimäärä nousee tonniin. Lisäksi laitos vastaanottaa enintään yhteensä noin tonnia jätepuuta. Rakennuspurkujätteen vastaanotto Rakennuspurkujätettä otetaan vastaan sekä omilta työmailta, että muilta toimittajilta. Ennen purkutyön alkua tutkitaan purettavan rakennuksen tai rakenteen materiaalit sekä selvitetään rakennuksen aikaisempi käyttötarkoitus. Rakennusajan perusteella selvitetään kulloinkin käytössä olleista rakennustuotteista hyötykäyttöä rajoittavat kohdat. Ennen rakennuksen betonira

4 4 (22) Jätteen käsittely Toimittaminen hyötykäyttöön kenteiden purkua rakennuksesta poistetaan muuhun hyötykäyttöön soveltuvat materiaalit ja jätteeksi menevät materiaalit. Tämän jälkeen purettavasta kohteesta poistetaan mahdolliset asbestia tai muita vaarallisia aineita sisältävät rakenteet. Vastaanotossa rakennuspurkujätteen puhtaus tarkastetaan aistinvaraisesti. Jos on syytä epäillä, että materiaali sisältää haitta aineita, joita betonitai tiilimurskeessa ei saa olla, on tuottajan osoitettava materiaalin haitattomuus. Jätepuun keräyksessä kaikki murskaukseen tai polttoaineeksi kelpaamaton materiaali (esimerkiksi kivet, raudat ja kyllästetty puu) eritellään pois. Polttojakeet lajitellaan sopimuslaatujen mukaan erikseen murskattaviksi. Erilaisia raaka aine eriä ei sekoiteta keskenään kuljetuksen tai varastoinnin yhteydessä. Vastaanottotarkastuksen yhteydessä kirjataan kuorman vastaanottoaika, syntypaikka, tuottaja, paino, laatu ja vastaanottohyväksyntä. Hylätyistä kuormista kirjataan päivämäärä, syntypaikka, tuottaja, arvio määrästä ja hylkäysperuste. Ennen varsinaista murskausta kaivinkone esipaloittelee betonin pulverointisaksilla ja poistaa isoimmat teräskappaleet. Materiaalia murskauslaitokseen syötetään kauhakuormaajalla. Murskauslaitos on Extec merkkinen yksivaiheinen leukamurskain, jonka maksimikapasiteetti on noin 100 t/h. Varalaitteena on Lokomomerkkinen leukamurskain, jonka kapasiteetti on noin 40 t/h. Murskauslaitosten voimanlähteinä on omat dieselmoottorit ja lisälaitteina magneettierottimet, joissa erotetaan loput teräskappaleet. Murskauslaitokset täyttävät tielaitoksen julkaisun "Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu 1994" mukaisen B luokan murskauslaitoksen vaatimukset. Tämä tarkoittaa siirrettävää laitosta, jossa pölyn haitallinen leviäminen ympäristöön on estetty kesällä kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut pölylähteet peittein tai koteloinnein. Murskauksen yhteydessä syötettävän materiaalin laatua seurataan jatkuvasti aistinvaraisesti ja poistetaan kaikki havaittavat haitalliset epäpuhtaudet. Lisäksi seurataan syntyvän murskeen laatua. Valmiit murskeet varastoidaan materiaalin ja raekoon mukaisiin kasoihin. Jätepuu kerätään ja varastoidaan erikseen varatulle murskauspaikalle. Varastoalueen on oltava puhdas kivistä ja muista epäpuhtauksista. Puun murskaus tapahtuu siirrettävällä, puoliperävaunun päällä olevalla murskauslaitoksella. Puumurske varastoidaan pinnoitetulla alueella. Betoni ja tiilimurskeet myydään maarakennusaineeksi. Murskeelle laaditaan tuoteseloste sekä suunnittelu ja työohjeet. Käyttäjä vastaa siitä, että vastaanotettua mursketta käytetään ohjeiden mukaisesti.

5 5 (22) Murskauksessa erotettu metalli toimitetaan hyödynnettäväksi metalliromun vastaanottolaitokseen. Murskattu puujäte toimitetaan polttoon ympäristöluvan saaneeseen laitokseen. Liikenne Poltto ja voiteluaineet Toiminta aika Rakennuspurkujätteen käsittelylaitoksella on kuorma autoliikennettä jaksottaisesti. Liikenne painottuu laitoksen toiminta aikoihin. Kuormaautoliikenne ei aiheuta merkittävää lisäystä Pitkäsuon maankaatopaikalle muutoinkin suuntautuvaan kuorma autoliikenteeseen. Murskauslaitoksen polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä, jota kuluu noin 16 m 3 /a. Polttoaine säilytetään 5 m 3 :n kaksoisvaippasäiliössä, joka seuraa murskauslaitosta työmaille ja on laitosalueella tarpeen mukaan. Voiteluaineet säilytetään lukitussa varastokontissa. Laitos on käynnissä ympärivuotisesti, millä pyritään pitämään raakaainevarastot mahdollisimman pieninä. Laitos toimii maanantaista perjantaihin klo Murskausta suoritetaan toiminta aikana jaksottaisesti. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Betoni ja tiilimurskeen käytöllä vältytään vastaavan korvaavan luonnonkivimäärän tuottamiselta. Murskauksessa käytetään B luokan murskauslaitosta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Tarvittava vesi otetaan omasta kaivosta. Jätevedet kerätään umpisäiliöön. Murskauksessa käytetty kasteluvesi imeytyy tuotteeseen. Laitosalueen pohjoisreunaan on rakennettu oja puhtaiden yläpuolisten pintavesien johtamiseksi kentän ohi. Kenttä on rakennettu niin, että pintavedet valuvat selkeytysaltaisiin. Huoltohallin vedet johdetaan öljynerottimen kautta selkeytysaltaaseen. Selkeytysaltaasta lähtevän veden laatua tarkkaillaan näytteenotoin ja laboratoriotutkimuksin. Selkeytysaltaista vedet kulkeutuvat tien reunaojaan ja edelleen Herukkapuroon, joka laskee Pikkujärven kautta Espoon Pitkäjärveen.

6 6 (22) Huhtikuussa 2005 suoritetun pintavesientarkkailun vesinäytteen mukaan kuormitusvaikutukseen viittaava sähkönjohtokyky oli kohollaan, myös sulfaattipitoisuus oli kohollaan. Öljyä ei löytynyt. Lokakuussa 2005 otetun selkeytysaltaan vesinäytteestä havaittiin hieman öljyä, mutta pitoisuus oli vain hieman määritysrajaa suurempi. Vesi oli kirkas, sähkönjohtokyky ja kemiallinen hapenkulutus korkeita. Päästöt ilmaan Rakennuspurkujätteen käsittelylaitoksen päästöt ilmaan ovat pääasiassa pölyä, jota syntyy murskauksessa sekä valmista mursketta varastoitaessa ja lastattaessa. Haitat ovat jaksottaisia. Murskauslaitoksen kuljetin on katettu ja pölyämistä estetään kesällä vesisumutuksella. Laajennusosan rakentaminen voi myös aiheuttaa pölyämistä. Laitosalue on asfaltoitu. Asfalttipinta märkäharjataan pölyn poistamiseksi aika ajoin. Alueelle johtaa hiekkatie, jota pölyämisen ehkäisemiseksi tarvittaessa kastellaan tai suolataan. Melu ja tärinä Käsittelylaitoksen toiminta ja laajennusosan rakentaminen voivat aiheuttaa melua ja tärinää. Haitat ovat jaksottaisia. Extec merkkisen murskauslaitoksen aiheuttamaksi melutasoksi on laitetoimittaja ilmoittanut db(a) 7 metrin päässä murskauslaitoksesta. Käsittelylaitoksen melutaso on mitattu murskauslaitoksen ollessa toiminnassa. Melutasoksi mitattiin 20 m:n etäisyydellä murskauslaitoksesta 83 db(a), sekä 500 m:n etäisyydellä 36 db(a). 500 m:n etäisyydellä mitattu ääni ei mittauksen suorittaneen konsultin mukaan ollut murskauslaitoksen ääntä, vaan muuta ympäristöääntä. Murskauslaitoksen ääni oli vielä korvin havaittavissa ja tunnistettavissa. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Käsittelylaitoksen sosiaalitiloissa muodostuva yhdyskuntajäte ( ) kerätään erikseen ja toimitetaan Ämmässuon kaatopaikalle. Murskattavasta materiaalista irtoaa pieniä määriä (noin 2 %) kaatopaikkajätettä ( ), kuten eristevillaa, muovia ja kattohuopaa. Ne toimitetaan Ämmässuon kaatopaikalle. Päästöt maaperään (estäminen) Alueella ei tehdä huoltoja eikä siellä synny tai säilytetä ongelmajätteitä. Rakennusjätemurskeesta ei hakijan mukaan synny päästöjä maaperään tai pohjavesiin, sillä murske ei sisällä merkittäviä määriä haitta aineita.

7 7 (22) Pohjavesitarkkailun tulokset Laitosalue on päällystetty asfaltilla. Murskauslaitos tuodaan laitosalueelle huollettuna, eikä sitä ole tarvetta huoltaa työn aikana. Murskauslaitoksen polttoaine säilytetään kaksoisvaippasäiliössä. Säiliö seuraa murskauslaitosta työmaille ja on laitosalueella tarpeen mukaan. Työmaalle on varattu imeytysturvetta pienten vuotojen varalle. Voiteluaineet säilytetään lukitussa varastokontissa. Lokakuussa 2005 pohjavesiputkesta otettu vesinäyte oli hyvin sameaa, vahvasti ruskeaa ja hajutonta. Sähkönjohtokyky oli korkea ja sulfaattipitoisuus sekä kemiallinen hapenkulutus koholla. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Luonnonsuojelu Vaikutus pintavesiin Toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia luonnonympäristölle eikä luonnonarvoille. Laitoksen aiheuttama melu ei lisää häiritsevää melua metsäalueilla, joten melusta ei aiheudu haittaa linnustolle. Lähin luonnonsuojelualue, Pyymosa on noin 250 metrin päässä. Laitoksesta ei aiheudu haitallisia vesistöpäästöjä. Ojista vedet kulkeutuvat Pikkujärven kautta Espoon Pitkäjärveen. Vaikutus maaperään ja pohjavesiin Vaikutus ilmaan Melu tärinä, liikenne Alue ei sijaitse pohjavesialueella. Pohjaveden tarkkailua varten on asennettu yksi putki nykyisen toiminnassa olevan laitosalueen eteläpuolelle. Toiminnan aiheuttamat ilmanpäästöt ovat vähäisiä eivätkä ne heikennä alueen ilman laatua. Murskauksesta ja liikenteestä syntyvä pöly rajoittuu laitosalueen välittömään lähiympäristöön. Melusta ei aiheudu haittaa terveydelle eikä asuinalueiden viihtyvyydelle. Lähin häiriintyvä kohde on laitosalueesta noin metrin päässä oleva asuinrakennus.

8 8 (22) LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Laadunvarmistusjärjestelmä Murskauslaitoksen toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti. Selkeytysaltaaseen tulevan veden laatua tarkkaillaan näytteenotoin ja laboratoriotutkimuksin. Vaikutuksia pohjaveteen tarkkaillaan nykyisen laitosalueen eteläpäässä olevasta pohjavesiputkesta otettavin näyttein. Vesinäytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. Näytteistä tutkitaan ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, sulfaatti, kloridi, kromi ja lyijypitoisuus. Vesien tarkkailun tulokset toimitetaan vuosittain Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Vantaan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Helsingin Talosiirto Oy:llä on käytössään laadunhallintajärjestelmä. Järjestelmä kattaa purkutyömailla sekä rakennuspurkujätteen käsittelylaitoksella tapahtuvan mineraalisen rakennuspurkujätteen käsittelyn ja jalostamisen. Laadunhallintajärjestelmällä varmistetaan, että valmistettava uusiotuote täyttää uusiotuotteen tuotannolle asetetut vaatimukset sekä laatuluokalle asetetut raja arvot. Järjestelmän toimivuus ja soveltuvuus arvioidaan säännöllisin väliajoin, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Työssä käytettävä henkilöstö on alaan perehtynyttä niin laatu, työsuojelu kuin ympäristöasioissakin. Työmaaolosuhteissa perehdyttämisestä vastaavat työmaa ja työsuojelupäälliköt. Laadunhallintajärjestelmä kattaa toimintavaiheet jätteen vastaanotosta toimitukseen käyttäjille. Sen mukaan varmistutaan, että raaka aine on vaatimusten mukainen ja valmiista tuotteesta on tehty tarpeelliset tutkimukset. Murskattavaksi aiotun rakennuspurkujätteen laadunvarmistus tapahtuu silmämääräisesti työmaakäynneillä ja vastaanottotarkistuksilla. Mikäli materiaalin laadusta on epäilyksiä, otetaan tuotavasta kuormasta näyte. Laadunhallintajärjestelmään kuuluvat betonimurskenäytteet otetaan murskauksen yhteydessä hihnakuljettimelta materiaalin ollessa putoamisliikkeessä. Näytteiden koon on oltava noin 50 kg. Näytteenottotapahtumassa otetaan yleensä kolme erillistä rinnakkaisnäytettä. Näytteisiin merkitään materiaalitietojen lisäksi näytteenottoaika ja paikka sekä näytteenottoaika. Laadunvalvontanäyte valitaan rinnakkaisnäytteistä satunnaisesti. Näyte lähetetään laboratoriotutkimuksiin kahden viikon sisällä näytteenotosta. Muut näytteet varastoidaan mahdollisia jatkotutkimuksia varten tai kunnes tutkittavan näytteen tulos on hyväksyttävä.

9 9 (22) Kirjanpito ja raportointi Näytteenottotiheys on 1 näytteenottokerta / alkava t mursketta tonniin asti ja sen jälkeen 1 näytteenottokerta / alkava t mursketta. Toiminnasta pidetään kirjaa, johon merkitään murskattavaksi toimitettavan rakennusjätteen määrä, alkuperä, toimituspäivä, tuoja tai tuottaja sekä varastoitavan jätteen määrä. Lisäksi pidetään kirjaa pois vietävän betoni ja tiilimurskeen, metalliromun, puumurskeen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta, vientiajankohdasta ja kohteesta. Tarkkailutulokset raportoidaan vuosiraportin yhteydessä, joka toimitetaan vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastus Lausunnot Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut ympäristölupahakemuksesta kuuluttamalla Vantaan kaupungin ilmoitustaululla ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kuulutuksesta on ilmoitettu Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet nimisissä sanomalehdissä. Laitoksella on suoritettu valvontatarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on pyydetty lausunto Vantaan kaupungin ympäristökeskuksesta, Vantaan kaupunginhallitukselta ja Etelä Suomen lääninhallitukselta. Vantaan kaupungin ympäristölautakunta esittää lausunnossaan, että käsitellyn ja käsittelemättömän vastaanotetun jätteen varastointimäärille on asetettava enimmäisrajoitukset. Meluun tulee annettavissa lupamääräyksissä kiinnitettävä huomiota ja tarvittaessa määrätä melun mitattavaksi uudelleen. Melu ja pölyhaittojen rajoittamiseksi annettavissa määräyksissä tulee ottaa huomioon luontotyypiltään arvokkaan Natura alueen läheisyys. Vesistöpäästöille on annettava tarkat ja riittävät lupamääräykset. Ojaan purkautuvat vedet kulkeutuvat Pyymosan lehdon takana virtaavaan Herukkapuroon, joka laskee Pikkujärven kautta Espoon Pitkäjärveen. Vesistöön kohdistuvia päästöjä on vaikea arvioida lupahakemuksesta puuttuvien pintavesitulosten ja yhden pohjavesimittaustuloksen perusteella. Vantaan kaupunginsuunnittelu esittää lausunnossaan, että Pitkäsuon maankaatopaikan jälkikäyttönä on suunniteltu laskettelumäkeä. Tätä

10 10 (22) Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen toimintaa sekä Petikon laajan metsäalueen muuta virkistyskäyttöä varten tarvitaan pysäköintitilaa. Ympäristölupahakemuksen mukainen vastaanotto ja murskausalue sopii hyvin jälkikäyttönä pysäköintitarkoitukseen. Hanke ei vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki tai maisemakuvaa. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Luvan hakijalle on päivätyllä kirjeellä varattu mahdollisuus vastineen jättämiseen. Helsingin Talosiirto Oy:n antamassa vastineessa todetaan muun muassa, että: hakijan mielestä äänimittaukset ovat riittävät ja mittaukset suoritettu normaalissa olosuhteissa. hakija tulee ottamaan toiminnassaan Vantaan ympäristölautakunnan lausunnon huomioon. Lisäksi hakija lähetti liitteinä vuoden 2005 uudet pohjaveden ja selkeytysaltaan lähtevän veden tutkimustulokset. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Helsingin Talosiirto Oy:n toimivalle rakennuspurkujätteen käsittelylaitokselle toiminnan olennaiselle muuttamiselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan seuraavin lupamääräyksin: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Vastaanotettavat jätteet niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, 45, JL 3, 6, 9, 15, JA 8, 7, NaapL 17, YMA 1129/2001) 1. Laitoksella saa ottaa vastaan ja murskata betoni ja tiilijätettä yhteensä noin t/a. Laitoksella saa ottaa vastaan ja murskata jätepuuta yhteensä noin t/a. 2. Laitoksella ei saa ottaa vastaan muita jätteitä. Tuotavissa jätteissä ei saa olla PCB tai lyijypitoisia saumanauhoja tai eristeitä. Betoni ja tiilijätettä ei saa tuoda työmailta, joilla mitä ilmeisimmin syntyy asbestijätettä eikä työmaalla ole tehty asianmukaista asbestikartoitusta.

11 11 (22) Laitoksella ei saa ottaa vastaan painekyllästettyä puuta, eikä vastaanotettava puujäte saa puunsuoja ainekäsittelyn tai pinnoituksen seurauksena sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskasmetalleja. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole sallittu, on jäte viipymättä toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty, tai jäte on palautettava sen haltijalle. 3. Laitoksella saa varastoida käsiteltyä ja käsittelemätöntä vastaanotettua betoni ja tiilijätettä kerrallaan enintään t. Erilaiset jätejakeet on varastoitava omissa kasoissaan niin, etteivät ne sekoitu toisiinsa. Käsitellyt jätteet on toimitettava edelleen hyödynnettäviksi niin usein, ettei laitosalueelle muodostu pysyviä varastokasoja. Jätteitä ei saa varastoida yhtäjaksoisesti yli kolmea vuotta. Toiminta aika (YSL 43, NaapL 17, JA 8 ) 4. Jätteitä saa murskata maanantaista perjantaihin klo pois lukien arkipyhät. Muuta toimintaa, kuten kuormausta ja kuljetusta, saa alueella suorittaa maanantaista perjantaihin klo pois lukien arkipyhät. Melu (YSL 43, NaapL 17, JA 7, 8, VNp 993/1992) 5. Laitoksen toiminnoista, liikenne mukaan lukien, aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmällä asuinalueella päivällä klo ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ). Laitoksen toiminnoista, liikenne mukaan lukien, aiheutuva melu ei saa ylittää alueen ulkoilureiteillä päivällä klo ekvivalenttimelutasoa 45 db (L Aeq ). Murskauslaitos on sijoitettava niin, että voimakkain ääni ei lähde lähimpien häiriintyvien kohteiden suuntaan. Murskattava materiaali sekä valmiit tuotekasat on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että ne estävät melun leviämistä häiriintyvien kohteiden suuntiin. Polttoaineet (YSL 43, JL 6, JA 8, VNA 766/2000) 6. Käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. 7. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia tai varustettuja katetulla vähintään 100 % suoja altaalla. Säiliöautoista täytettävissä öljysäiliöissä on oltava ylitäytön estolaitteet. Polttoaineen jakelulaitteen niin sanottu täyttöpistooli on oltava lukittuna, kun alueella ei työskennellä.

12 12 (22) Päästöt vesiin ja viemäriin (YSL 43, JA 8 ) 8. Sosiaalitilojen jätevedet on kerättävä umpisäiliöön ja käsiteltävä asianmukaisesti. Laitosalueen hulevedet saa johtaa selkeytysaltaan kautta ojaan. Polttoainesäiliöt sekä ajoneuvojen ja työkoneiden mahdolliset huolto, tankkaus ja pesupaikat on sijoitettava alueille, jotka on päällystetty vesitiiviiksi ja varustettu reunakorokkein tai muuten vastaavasti. Pesu ja pintavalumavedet näiltä alueilta on johdettava öljynerotuskaivon ja selkeytysaltaan kautta. Päästöt ilmaan (YSL 43, 46, JL 6, JA 8 ) 9. Murskattavan ja käsiteltävän materiaalin on oltava kosteaa. Murskauksen pölyhaittoja on ehkäistävä koteloinnilla ja olosuhteiden salliessa kastelulla. Murskauslaitoksen pölynpoistojärjestelmä on pidettävä hyvässä kunnossa ja sen kunto on tarkistettava päivittäin. Pölynpoistojärjestelmän rikkoutuessa tai jonkin muun päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa on laitoksen päästöjä aiheuttava toiminta keskeytettävä, kunnes järjestelmä on korjattu tai häiriö poistettu. Murskekasat sekä alue, jolla työkoneet liikkuvat, on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Kasojen, alueen ja teiden pölyntorjunnassa on ensisijaisesti käytettävä vettä. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, 45, JL 6, 15, JA 3 a, 5, 6, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) 10. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät ole ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita. 11. Ongelmajätteet ja muut ympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuina tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäisessä muodossa olevat ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään on estettävä. 12. Ongelmajätteet, kuten öljyjäte, öljynsuodattimet, trasselit, akut ja paristot, on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto.

13 13 (22) Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava hyödynnettäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Vastaava hoitaja, jätteiden vastaanotto ja valvonta (YSL 43, JL 51, JA 8, 10 ) 13. Laitoksen asianmukaista hoitoa, käyttöä ja toiminnan tarkkailua varten on nimettävä vastuuhenkilö, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava viipymättä tiedoksi edellä mainituille viranomaisille. 14. Laitoksen aukioloaikoina on alueella oltava valvoja, joka tarkastaa kuormat ja niitä koskevat asiakirjat sekä osoittaa jätteelle sijoituspaikan. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 7, 8, 43, 46, YSA 30, JL 6 ) 15. Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa polttoaineita pääsee vuotamaan maaperään, pinta tai pohjavesiin, on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä polttoaine tai kemikaalivuodoista on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle. 16. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja (YSL 43, JL 4, 6, 9, 19, JA 7, 8, NaapL 17 ) 17. Ulkopuolisten asiaton pääsy ajoneuvoilla laitosalueelle on estettävä lukittavilla puomeilla tai muulla vastaavalla järjestelyllä. 18. Alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, saastumisvaaraa maaperälle, pinta ja pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 19. Jätemateriaaleja ei saa päästä ympäristöön kuljetusten yhteydessä. Kuljetuskaluston puhtaudesta on huolehdittava.

14 14 (22) 20. Ulkopuolisten pintavalumavesien pääsy laitosalueelle on estettävä ojituksella tai muulla rakenteella. Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset (YSL 43, 46, 90 ) 21. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Tarkkailu ja raportointimääräykset Tarkkailu (YSL 43, 46, JL 6, 51, 52, JA 7, 8, NaapL 17 ) 22. Pinta ja pohjavesien tarkkailu on jatkettava tarkkailusuunnitelman mukaisesti: Pintavedestä on mittava vähintään kadmium (Cd), kromi (Cr), kupari (Cu), lyijy (Pb) ja sulfaatti (SO 4 2 ) sekä ph, sähkönjohtavuus, kiintoainepitoisuus, kokonaishiilivetypitoisuus ja COD Cr. Lisäksi on arvioitava tai mitattava selkeytysaltaasta purkautuvan veden virtaama näytteenottohetkellä. Pintavesinäytteet on pyrittävä ottamaan virtaavasta vedestä. Pohjavedestä on mittava vähintään kadmium (Cd), kromi (Cr), kupari (Cu), lyijy (Pb) ja sulfaatti (SO 4 2 ) sekä ph, sähkönjohtavuus, kokonaishiilivetypitoisuus ja COD Mn. Lisäksi on mitattava pohjaveden pinnankorkeus näytteenottohetkellä. Pinta ja pohjavesinäytteet on otettava vähintään kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Tarkkailuraportti on toimitettava kyseessä olevaa vuotta koskevan vuosiraportin yhteydessä. 23. Tarkkailut on tehtävä standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Uudenmaan ympäristökeskus voi muuttaa tarkkailuohjelmia, mikäli tarkkailutulokset tai muu perusteltu syy antaa aihetta. 24. Valmiin betoni, tiili ja asfalttimurskeen laatu on selvitettävä säännöllisesti laadunvalvontajärjestelmän mukaisesti, vähintään kerran jokaisen murskausjakson aikana. Jätteen tutkimukset on tehtävä laadunvalvonnan määrittämällä tavalla. Murskausjaksokohtaiset laadunvalvontatulokset on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kyseessä olevaa vuotta koskevan vuosiraportin yhteydessä. Tiedot murskeiden laadusta on annettava murskeen vastaanottajalle. 25. Helsingin Talosiirto Oy:n on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat tiedot:

15 15 (22) pinta ja pohjavesien tarkkailun tulokset lupamääräyksessä 22. esitetyn mukaisesti tehdyt selvitykset betoni ja tiilimurskeen laadusta ja ympäristökelpoisuudesta laitokselle tuodun betoni ja tiilijätteen sekä jätepuun määrät ja alkuperät varastossa olevan murskatun ja murskaamattoman betoni ja tiilijätteen sekä jätepuun määrät raportointivuoden lopussa murskauslaitoksen tuotantotiedot ja käyntiajat käytettyjen polttoaineiden laatu ja kulutustiedot (t/a), vuosipäästöt ilmaan (typenoksidi, hiukkas ja hiilidioksidipäästöt) ja päästöjen laskentatavat toiminnassa muodostuneet, käsitellyt ja varastoidut sekä hyötykäyttöön ja kaatopaikalle toimitetut jätteet sekä ongelmajätteet, niiden alkuperä, laatu, määrä ja varastointi sekä edelleen toimittaminen. Raportissa on lisäksi esitettävä tiedot suoritetuista huoltotoimenpiteistä ja ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään sekä niiden ympäristövaikutuksista ja suoritetut toimenpiteet). 26. Toiminnasta on pidettävä kirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on kirjattava muun muassa edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot sekä tiedot toteutuneista ja suunnitteilla olevista muutoksista toiminnassa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. Vakuus (YSL 45 ) 27. Toiminnanharjoittaja on asetettava Uudenmaan ympäristökeskukselle euron vakuus, siitä että toiminnan lopussa jäljelle jäävät jätteet voidaan toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Vakuusasiakirjat on toimitettavaa Uudenmaan ympäristökeskukselle 30 päivän kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta rakennuspurkujätteen käsittelylaitoksen toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

16 16 (22) Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, ettei toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys, onnettomuusriski, alueen kaavamääräykset ja toiminnan määräaikaisuus. Yleiset perustelut Toiminnan ympäristöhaittojen ja niiden vaikutusten ehkäisemiseksi päästöjä, jätteitä ja melua koskevien määräysten antaminen on tarpeellista. Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien määräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Murskauksessa pölyn haitallista leviämistä ympäristöön estetään kesällä kastelemalla ja talvella peittein ja koteloinnein. Polttoöljysäiliö on varustettu joko kaksoisvaipalla tai suoja altaalla. Laitosalueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse häiriintyviä kohteita. Pohja ja pintavesien laatua sekä murskeen ympäristökelpoisuutta tarkkaillaan säännöllisesti. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

17 17 (22) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Jätelain 4 :n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotannon harjoittajan on huolehdittava siitä, että tuotannossa käytetään säästeliäästi raaka ainetta tai raaka aineen käyttöä korvataan jätteellä. Rakennusjätteen lajittelu ja murskaus ovat edellytyksiä jätteen edelleen hyödyntämiseksi. Rakennuspurkujätteen käsittelylaitos ja jätemateriaalin hyötykäyttö laajennusosan rakentamisessa edistävät jätehuollon asianmukaista järjestämistä ja valtakunnallisia jätehuoltotavoitteita. Rakennusjätepuun murskaaminen polttoaineeksi edistää uusiutuvan energian käyttöä sekä vähentää kaatopaikkakuormitusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan jätteen laitos tai ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. (Määräys 1.) Tuotavan jätemateriaalin laatua valvoo alueen henkilökunta. Jos laitosalueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, on luvan saaja jätelain 15 :n perusteella velvollinen, jos kuormaa ei jätelain 9 :n mukaan palauteta takaisin, toimittamaan jätteen asianmukaiseen käsittelypaikkaan. (Määräykset 2. ja 14.) Toiminta on hoidettava siten, että alueelta siirretään murskattuja ja lajiteltuja jätteitä pois mahdollisimman nopeasti ja rajoitetaan käsittelemättömien jätteiden varastojen yhteismäärää, sillä varastokasoista aiheutuu helposti epäsiisteyttä ja ahtaus vaikeuttaa pihan puhtaanapitoa. Erilaisten jätejakeiden sekoittuminen toisiinsa haittaa jätteiden hyötykäyttöä. (Määräys 3.) Lähimmille asuinkiinteistöille ja ulkoilureiteille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi sekä ympäristö ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tarpeen rajoittaa toiminnoista aiheutuvaa melua ajallisesti. (Määräys 4.) Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Loma asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db. Meluntorjuntatoimien riittävyyden selvittämiseksi ja annetun määräyksen valvomiseksi ei melumittausta ole katsottu tarpeelliseksi. Laitoksen viereisellä Natura alueella valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset melutason ohjearvot ylittyvät. Melutason ohjearvo Natura alueella

18 18 (22) ylittyy ajoittain myös mm. maankaatopaikan liikenteen ja alueen lentoliikenteen vuoksi. (Määräys 5.) Valtioneuvosto on antanut asetuksen raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (VNA 766/2000). Asetuksen mukaan Suomessa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. Polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu tämän asetuksen noudattamiseksi. (Määräys 6.) Muun muassa raskasmetalleja, happoja, emäksiä tai muita vaarallisia kemikaaleja sisältävien polttoaineiden, voiteluaineiden ja jätteiden joutuminen maaperään ja sitä kautta mahdollisesti edelleen pohjaveteen saattaa aiheuttaa veden laadun heikkenemistä niin, että sen käyttö aiheuttaa terveydellistä haittaa ja vaaraa. (Määräykset 7. ja 8.) Määräys murskattavan materiaalin kastelemisesta on annettu terveys ja ympäristöhaitan ehkäisemiseksi. Samoin määräyksellä pölynpoistojärjestelmän kunnossapidosta ja tarkkailusta sekä toimintojen keskeyttämisestä mahdollisen häiriön sattuessa vähennetään ilmaan syntyviä päästöjä ja ehkäistään ympäristöhaittoja. (Määräys 9.) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. (Määräys 10.) Jätelain 6 :n mukaan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin paitsi, jos se on jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa. Jäteasetuksen 6 :n mukaan ongelmajätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset. (Määräys 11.) Valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996) on annettu ongelmajätteiden siirtoa varten laadittavaa siirtoasiakirjaa koskevat määräykset. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis tai käsittelypaikkaan ja helpottaa valvontaa. (Määräys 12.) Jäteasetuksen 10 :n mukaan jätteiden hyödyntämis ja käsittelypaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on hyödyntämis ja käsittelypaikan pitäjän määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva vastaava hoitaja. (Määräykset 13. ja 14.) Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. Terveys ja ympäristövaikutuksien estämiseksi onnettomuustilanteisiin varautuminen etukäteen on tarpeen. (Määräykset 15. ja 16.)

19 19 (22) Jätelain 19 :ssä kielletään roskaaminen siten, että siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä tai niihin rinnastettavaa muuta vaaraa tai haittaa. Jäteasetuksen 8 :n mukaan jätteiden hyödyntämis tai käsittelypaikkaa on hoidettava siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, maaperän pilaantumista, ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa kyseiselle laitokselle ominaista haittaa. (Määräykset ) Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on tarpeen esittää suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä tarkkailun järjestämisestä. (Määräys 21.) Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Pinta ja pohjaveden laadun tarkkailu on tarpeen sen varmistamiseksi, etteivät ojiin tai maaperään mahdollisesti joutuneet öljyt ja muut haitalliset aineet pääse pilaamaan alueen ojien vesiä tai pohjavettä. Säännöllisesti suoritettavat näytteenotot ovat tarpeen mahdollisen pilaantumisen havaitsemiseksi ajoissa. Uudenmaan ympäristökeskus antaa tarvittaessa lisämääräyksiä pinta ja pohjavesien tarkkailusta tai muusta ympäristön tarkkailusta. (Määräykset ) Jätelain 51 :n mukaan jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys ja ympäristövaikutuksista. Murskeiden maarakennus ja ympäristöominaisuudet on selvitettävä ja niiden laatua valvottava säännöllisesti, jotta varmistutaan siitä, ettei murskeen edelleen käyttämisestä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 24.) Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan valvontaviranomaisella on oikeus saada toiminnanharjoittajalta valvontaa ja tehtävien hoitamista varten tarvittavat tiedot. Tiedottamista, raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset on annettu valvonnan toteuttamiseksi. (Määräykset 25. ja 26.) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on lisäksi asetettava toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. (Määräys 27.)

20 20 (22) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toimintaa alueella halutaan jatkaa jälkeen, on toiminnanharjoittajan tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään (YSL 55 ) Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Korvattavat päätökset Asetusten noudattaminen Tällä päätöksellä korvataan Uudenmaan ympäristökeskuksen antama päätös No YS 185/ Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpano Tämä päätös on lainvoimainen 31. päivänä päätöksen antamisesta antamispäivää lukuun ottamatta, mikäli päätöksestä ei valiteta. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Luvan saaja saa aloittaa hakemuksessa esitetyn toiminnan lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksen hausta huolimatta, mikäli asettaa euron suuruisen vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupapäätöksen muuttamisen varalta. (YSL 101 ) Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. (YSL 101a ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 28, 35, 38, 43, 45, 46, 54, 55, 56, 90, 96, 97, 101 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 30 Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6, 9, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3 a, 5, 6, 7, 8, 10, 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (766/2000)

21 21 (22) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetukset alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Jätteiden hyödyntämis tai käsittelylaitoksen (rakennuspurkujätteen käsittelylaitos) lupa maksaa Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Tässä tapauksessa maksu on LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Helsingin Talosiirto Oy Viinikankaari Vantaa Jäljennös päätöksestä Vantaan ympäristövalvontalautakunta Vantaan kaupunginhallitus Etelä Suomen lääninhallitus (sähköisenä) Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Vantaan kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla vähintään yhdessä paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. (YSL 54 ) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 )

22 22 (22) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä 1. Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen Ylitarkastaja Peter Anton Liitteet Valitusosoitus (liite 1)