Päätös Nro 24/2010/2 Dnro ESAVI/177/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 24/2010/2 Dnro ESAVI/177/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Helsingin Talosiirto Oy:n Vantaan Petikon betonipurkujätteen käsittelylaitoksen toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen Nro YS 229, lupamääräysten tarkistamista koskevasta ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta hakemuksesta. LUVAN HAKIJA Helsingin Talosiirto Oy Viinikankaari VANTAA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Betonipurkujätteen käsittelylaitos Pyymosantie 900, Vantaa Kiinteistö: Petikonmäki Kiinteistön omistaja: Vantaan kaupunki Liike- ja yhteisötunnus: Toimialatunnus: ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskukseen VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, Helsinki fax ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4) Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdat 7 e) ja 13 f) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13 g) nojalla ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Helsingin Talosiirto Oy:n Vantaan Petikon betonipurkujätteen käsittelylaitoksen toimintaa koskevassa toistaiseksi voimassaolevassa ympäristölupapäätöksessä Nro YS 229, toiminnanharjoittaja on velvoitettu jättämään hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä, mikäli alueella jatketaan toimintaa jälkeen. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt Helsingin Talosiirto Oy:n Vantaan Petikossa toimivalle rakennuspurkujätteen käsittelylaitokselle ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan No YS 229 (dno UUS Y ). Helsingin Talosiirto Oy:n alue on merkitty Vantaan kaupunginvaltuuston hyväksymässä ja ympäristöministeriön vahvistamassa yleiskaavassa urheilu- ja virkistysalueeksi (VU). Alueelle on tarkoitus myöhemmin rakentaa laskettelukeskus. Alueen pohjoispuolinen alue on merkitty urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU), jolla sijaitsee määräaikaisen yhdyskuntateknisen huollon alue (et), Pitkäsuon täyttömäki. Alueen länsipuolinen alue on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL1). Vantaan kaupunginvaltuuston hyväksymässä uudessa yleiskaavassa (ei lainvoimainen) Helsingin Talosiirto Oy:n käsittelylaitos sijaitsee alueella, joka on varattu pääasiassa urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VR). Alueen pohjoispuoli on merkitty urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). Ympäristöministeriön vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa laitosalue on merkitty virkistysalueeksi. Alue sijoittuu maakuntakaavaan merkitylle Helsinki-Vantaan lentoaseman ulommalle lentomelualueelle (Ime-1, L DEN dba).

3 3 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Betonipurkujätteen käsittelylaitos sijaitsee Vantaalla Petikon kaupunginosassa Pitkäsuon täyttöalueen välittömässä läheisyydessä sen eteläpuolella. Pitkäsuon täyttöalue toimii yleisenä ylijäämämaiden vastaanottoalueena vuoteen 2014 asti. Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Laitosalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Laitosalutta lähinnä sijaitsevat pohjavesialueet ovat noin 2,5 km:n etäisyydellä luoteessa sijaitseva Vestran III luokan pohjavesialue ( ) ja idässä myös noin 2,5 km:n sijaitseva Vantaanpuiston I luokan pohjavesialue ( ). Käsittelylaitoksen hulevedet päätyvät Pikkujärveen ja Pitkäjärveen, jotka sijaitsevat laitokselta lounaaseen noin 4 km:n etäisyydellä. Pitkäjärvi on suhteellisen rehevöitynyt järvi. Rehevöitymisen vuoksi myös järven happitilanne on ajoittain heikko. Laitosalueen välittömässä läheisyydessä, sen länsipuolella, sijaitsee Natura alue Vestran suot, lehdot ja vanhat metsät (FI ), joka koostuu kuudesta erillisestä osasta. Lähin osa on Pyymosan lehto, joka on tyypiltään pähkinälehtoalue, jonka itäosassa on pieniä kallioketoja, pohjoisosassa vanhaa metsälaidunta ja lännessä korpimaisia vedenvaluntajuotteja (Rantalainen, 2004: Vantaan kaupunki Luonnonsuojeluselvitys YK0019). Pyymosan lehto on rauhoitettu luonnonsuojelulailla vuonna Rauhoitetun alueen pinta-ala on 13 ha. Tie käsittelylaitokselle kulkee lehtoalueen itäreunaa pitkin. Natura alueen muut osiot koostuvat vanhoista metsistä, lehdoista ja soista. Laitosalue sijoittuu topografialtaan vaihtelevaan ja pienipiirteiseen maastoon. Laitosalueen eteläpuolella vaihtelevat kalliopaljastumat, moreenipeitteiset rinteet ja alavimpien kohtien suopainanteet. Laitoksen pohjoispuolella sijaitsee laaja Vantaan kaupungin täyttömaa-alue. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Lähin häiriintyvä kohde on Koivurinteen asuinalue, jonka lähimmät asuintalot sijaitsevat laitokselta lounaaseen noin 500 m:n etäisyydellä. Laitosalueesta itään sijaitsee Petaksen asuinalue, jonka lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä. Laitosalueen pohjois- ja itäpuolella sijaitsee ulkoilureitti, joka kulkee lähimmillään 500 m:n etäisyydellä laitosalueesta.

4 4 Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Käsittelylaitos sijaitsee alueella, joka kuuluu lentomeluvyöhykkeeseen (L DEN dba). Käsittelylaitoksen läheisyydessä (noin 3 km:n päässä) kulkee myös vilkkaasti liikennöity Kehä III. Käsittelylaitoksen läheisyydessä sijaitsevalle Pitkäsuon ylijäämämaiden vastaanottoalueelle kulkee päivittäin noin 400 ajoneuvoa, joista suurin osa on rekkoja. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Helsingin Talosiirto Oy harjoittaa pääasiassa rakennusten purkutyötä sekä siitä saadun rakennusjätteen hyödyntämistä. Vantaan käsittelylaitoksella varastoidaan ja murskataan nykyään vain betonijätettä. Betonijäte on suurimmaksi osaksi peräisin puretuista liike- ja teollisuusrakennuksista. Osa betonista on betoniteollisuuden hukkatuotantoa. Murskattua betonimateriaalia hyödynnetään lähinnä maarakennuksessa. Helsingin Talosiirto Oy hakee betonipurkujätteen käsittelylaitoksen toiminnalle jatkolupaa vuoden 2014 loppuun saakka. Helsingin Talosiirto Oy on vuokrannut Vantaan kaupungilta toimintaa varten 1,6 ha:n suuruisen alueen kiinteistöstä Petikonmäki Laitos toimii ympärivuotisesti pääsääntöisesti arkisin klo Murskausta tehdään pääosin klo välisenä aikana. Kuljetusta ja kuormausta saatetaan poikkeustapauksessa tehdä myös klo välisenä aikana. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Vuosittain vastaanotettavan ja käsiteltävän betonijätteen määrä on yhteensä noin tonnia. Valmistettavat murskeet ovat kokojakaumaltaan mm, ja niitä voidaan käyttää esimerkiksi tien perustuksissa. Betonin käsittely Vastaanotto Rakennuspurkujätettä otetaan vastaan omilta työmailta sekä muilta toimittajilta. Omilta rakennustyömailta tulevan rakennuspurkujätteen puhtaus on tarkastettu jo purkuvaiheessa. Ennen purkutyön alkua selvitetään purettavan rakennuksen tai rakenteen materiaalit sekä selvitetään rakennuksen aikaisempi käyttötarkoitus. Rakennusajankohdan perusteella selvitetään

5 5 kulloinkin käytössä olleista rakennustuotteista hyötykäyttöä rajoittavat kohdat. Ennen betonirakenteiden purkua rakennuksesta poistetaan muuhun hyötykäyttöön soveltuvat materiaalit ja jätteeksi menevät materiaalit. Tämän jälkeen poistetaan mahdollisesti asbestia tai muita vaarallisia aineita sisältävät rakenteet. Vastaanotettaessa rakennuspurkujätteen puhtaus tarkastetaan aistinvaraisesti. Mikäli toimitetun materiaalin puhtaudesta on epäilystä, kuormasta otetaan näyte. Jos on syytä epäillä, että materiaali sisältää haitta-aineita, joita betonimurskeessa ei saa olla, on tuottajan osoitettava materiaalin haitattomuus. Vastaanottotarkastuksen yhteydessä kirjataan kuorman vastaanottoaika, syntypaikka, tuottaja, paino, laatu ja tehdään vastaanottohyväksyntä. Hylätyistä kuormista kirjataan päivämäärä, syntypaikka, tuottaja, arvio määrästä ja hylkäysperuste. Esikäsittely Laitosalueella toimitetusta betonijätteestä erotellaan mukana mahdollisesti kulkeutuneet puu-, muovi-, bitumi- ja villajakeet. Ennen varsinaista murskausta kaivinkone paloittelee betonin pulverointisaksilla murskattavaan kokoon ja poistaa isommat teräkset. Tämän jälkeen paloiteltu betoni syötetään murskaimeen kauhakuormaajilla. Loput teräsosat poistetaan murskauksen yhteydessä magneettierottimilla. Laitteistot Murskaus hoidetaan siirrettävällä Extec-merkkisellä yksivaiheisella leukamurskaimella. Varalaitteena toimii Lokomon leukamurskain, jonka maksimikapasiteetti on alle puolet Extec-murskaimen kapasiteetista. Molemmissa murskaimissa on lisälaitteena magneettierotin. Koneet toimivat dieselmoottoreilla. Pitkäsuon murskauslaitoksessa kuljettimet on katettu ja varustettu vesisumutuksella. Pääasiallisesti murskaukseen käytettävän leukamurskaimen (Extec) maksimikapasiteetti on noin 100 t/h. Varalaitteen (Lokomo) maksimikapasiteetti on noin 40 t/h. Murskauslaitokset täyttävät tielaitoksen julkaisun Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu 1994 (TIEL ) mukaisen B- luokan murskauslaitoksen vaatimukset. Betonimurskeesta tehdään murskauksen yhteydessä laatusuunnitelman mukaiset liukoisuustestit.

6 6 Käsitellyn rakennusjätteen varastointi ja edelleen toimittaminen Betonimursketta varastoidaan alueella enimmillään tonnia. Betonimurske myydään maarakennusaineeksi. Murskeelle laaditaan tuoteseloste sekä suunnittelu- ja työohjeet. Käyttäjä vastaa siitä, että vastaanotettua mursketta käytetään ohjeiden mukaisesti. Rakenteet Laitosalue on päällystetty asfaltilla. Laitosalueen pohjoisreunaan on rakennettu oja puhtaiden yläpuolisten pintavesien johtamiseksi kentän ohi. Kenttä on rakennettu niin, että pintavedet valuvat laitosalueen eteläosassa olevaan selkeytysaltaaseen. Murskauksessa syntyvän pölyn haitallinen leviäminen estetään kesällä kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölynlähteet peittein ja koteloinnin. Raaka-aineet ja kemikaalit Käsittelylaitoksella murskataan purkutyömaiden puhdasta betonijätettä, betoniteollisuuden hukkatuotantoa sekä uudisrakennustyömaiden betonihukkamateriaalia. Laitos on käynnissä ympärivuotisesti, millä pyritään pitämään raakaainevarasto minimissään. Työmaalla säilytetään jonkun verran myös laitteistojen voiteluaineita. Nämä voiteluaineet säilytetään lukitussa varastokontissa. Polttoaineet Alueella varastoidaan kevyttä polttoöljyä 5 m 3 :n kokoisessa 2-vaippasäiliössä. Säiliötä säilytetään asfaltoidulla alueella. Työkoneet kuluttavat polttoöljyä vuosittain noin litraa. Veden käyttö Käsittelylaitoksen alueella olevasta kaivosta otetaan vuosittain noin m 3 vettä ja sitä käytetään lähinnä WC:n huuhteluvetenä sekä kasteluvetenä. Juomavesi tuodaan muualta. Tontille myös tuodaan kasteluvettä säiliöautolla, sillä kaivon antoisuus ei täysin kata veden tarvetta. Sosiaalitiloissa syntyvät jätevedet kerätään umpisäiliöön, joka tyhjennetään tarvittaessa. Murskauksen yhteydessä käytetty kasteluvesi imeytyy pääosin tuotteeseen. Asfaltoidulle pihalle päätyvä vesi kulkeutuu selkeytysaltaaseen ja sieltä puroa pitkin Pitkäjärveen.

7 7 Energian käyttö Laitoksella tarvitaan sähköä pihan valaistukseen, toimisto/taukotilan lämmitykseen, sekä vaakakopin käyttöön. Vuonna 2007 näiden toimintojen käyttöön kului sähköä noin kwh. Arvio energian käytön tehokkuudesta Laitoksen energian käyttö on vähäistä. Sähköä kuluu vähemmän kuin keskimääräisessä sähkölämmitteisessä omakotitalossa vuodessa. Koneita ja laitteita pyritään käyttämään tehokkaasti välttäen tyhjäkäyntiä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Kierrätysmateriaalien talteenotto- ja tuotteistamistoiminnalle ei ole BATtekniikkaa määrittelevää BREF-asiakirjaa. Helsingin Talosiirto Oy:n toiminnassa käytetään kuitenkin parasta mahdollista tekniikkaa. Kalustoa uusitaan jatkuvasti ja työkalut ja koneet huolletaan säännöllisesti. Murskain on hankittu keväällä Yrityksessä pidetään huoli siitä, että tieto-taito siirtyy työntekijöille. Koulutusta annetaan esimerkiksi materiaalin analysoinnissa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Päästölähteitä vesistöön ovat alueella syntyvät hulevedet. Alueella syntyvät hulevedet päätyvät ensin selkeytysaltaaseen, josta ne kulkeutuvat tien reunaojaan ja siitä edelleen Herukkapuroon, joka laskee Pikkujärven kautta Espoon Pitkäjärveen. Laitosalueen pohjoisreunaan on rakennettu oja puhtaiden yläpuolisten pintavesien johtamiseksi kentän ohi. Keväällä 2007 selkeytysaltaasta lähtevä vesi oli aistinvaraisesti havainnoituna kohtalaisen sameaa, harmaata ja hajutonta. Näytteen ph oli 8,7 ja kemiallinen hapenkulutus koholla. Pohjavesinäytteet (3 viimeisintä näytteenottokertaa) ovat olleet melko puhtaita. Ainoastaan sähkönjohtavuus ( µs/cm) ja sulfaattipitoisuus ( mg/l) ovat olleet koholla, mutta nämäkin arvot alittavat esimerkiksi talousveden laatusuositukset (sulfaatin enimmäispitoisuus kaivovedessä 250 mg/l ja sähkönjohtavuus alle µs/cm, STMA 401/2001).

8 8 Päästöt ilmaan Käsittelylaitoksen päästöt ilmaan ovat pääasiassa pölyä, jota syntyy murskauksessa sekä murskeen esipaloittelussa ja massojen siirtelyssä. Haitat ovat jaksottaisia. Tielaitoksen ohjeiden (1994) mukaan, kun B-luokan kivenmurskaamon pölyn leviämistä estetään kesällä kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölyn lähteet peittein ja koteloinnin, pölyn pitoisuus on enintään 0,4 mg/m 3 vapaassa tilassa 300 m:n etäisyydellä. Laitosalue on asfaltoitu. Asfalttipinta harjataan säännöllisesti pölyn poistamiseksi. Lisäksi alueelle johtava hiekkatie kastellaan tai suolataan aina tarvittaessa pölyämisen ehkäisemiseksi. Polttoöljyn käyttö koneissa aiheuttaa myös jonkin verran päästöjä ilmaan. Vähärikkistä kevyttä polttoöljyä kuluu työkoneissa noin 16 m 3. VTT:n kehittämän laskurin mukaan tämä polttoöljymäärä aiheuttaa NO x päästöjä 1,5 t/a, hiilimonoksidipäästöjä (CO) 1,1 t/a, hiilivetypäästöjä (HC) 0,2 t/a ja hiukkaspäästöjä 0,1 t/a. Melu ja tärinä Murskauslaitoksen aiheuttama melu on luonteeltaan tasaista ja laajakaistaista. Käsittelylaitoksen melutaso on mitattu murskauksen ollessa käynnissä. Melutasoksi mitattiin 20 m:n etäisyydellä murskauslaitoksesta 83 db (A), sekä 500 m etäisyydellä 36 db (A). 500 m:n etäisyydellä mitattu ääni ei mittauksen suorittaneen konsultin mukaan ollut murskauskaluston ääntä, vaan muuta ympäristöääntä. Murskauslaitoksen ääni oli kuitenkin vielä korvin havaittavissa ja tunnistettavissa. Lähimmän asuinrakennuksen pihalla, noin m etäisyydellä murskaamosta pohjoiseen, murskaamon ääntä ei ollut enää kuultavissa. Läjitys voi aiheuttaa vähäistä tärinää välittömässä lähiympäristössä läjitystapahtuman aikana. Haitta arvioidaan kuitenkin erittäin pieneksi. Liikenne ja liikennejärjestelyt Käsittelylaitokselle kuljetaan pääasiassa Petikontietä ja Pyymosantietä pitkin. Käsittelylaitokselle tuodaan rakennusjätettä pääasiassa kuorma-autoilla. Alueelle tuleva kuorma-autoliikenne on kuitenkin jaksottaista ja painottuu kentän toiminta-aikoihin. Käsittelylaitoksen aiheuttama kuormaautoliikenne ei aiheuta merkittävää lisäystä Pitkäsuon maankaatopaikalle muutoinkin suuntautuvaan kuorma-autoliikenteeseen. Vuonna 2007 Helsingin Talosiirto Oy:n käsittelylaitokselle tuotiin kuormaa betonijätettä. Lähteviä kuormia (betonimurske) puolestaan oli Työpäivää kohden tulevien kuormien määrä on noin 15 kpl ja lähtevien 5 kpl.

9 9 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Käsittelylaitoksen sosiaalitiloissa syntyy jonkin verran tavallista talousjätettä ( ). Murskattavan betonijätteen mukana tulee myös seuraavia jätejakeita: muovia ( ) bitumia ( ) villaa ( ) puujätettä ( ) Näitä jätejakeita tulee alueelle noin 2 % alueelle toimitettavan rakennusjätteen kokonaismäärästä eli noin t/a. Nämä jätejakeet toimitetaan kaatopaikalle. Vuonna 2007 alueelta toimitettiin noin 23 tonnia sekajätettä ja 1 tonni talousjätettä kaatopaikalle. Murskauksen yhteydessä erotetaan betonista myös jonkun verran metalliromua ( ). Tämä toimitetaan edelleen metalliromun vastaanottokeskukseen. Vuonna 2007 romua kulkeutui alueelle noin 630 tonnia. Mahdollisesti syntyvät ongelmajätteet, kuten jäteöljy ja öljynsuodattimet, toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Päästöt maaperään (estäminen) Alue, jolla murskausta tehdään, on asfaltoitu, joten päästöt suoraan maaperään ja pohjaveteen ovat hakijan mukaan epätodennäköisiä. Vedet johdetaan alueelta selkeytysaltaitten kautta ojaan. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen Käsittelylaitoksen toiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta yleiseen viihtyvyyteen eikä ihmisten terveyteen. Laitoksen aiheuttama pölyäminen on paikallista eikä kulkeudu ulkoilualueelle eikä asuinalueelle saakka, eikä näin vaikuta yleiseen viihtyvyyteen eikä ihmisten terveyteen. Käsittelylaitoksen aiheuttama liikenne on myös vähäistä, eikä kulje asuinalueiden läpi, joten liikenteen vaikutukset jäävät myös vähäisiksi.

10 10 Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Toiminnalla ei ole hakijan käsityksen mukaan merkittävää vaikutusta luonnonympäristöön. Läheinen Pyymosan lehto kuuluu lehtojensuojeluohjelmaan. Laitoksen merkittävin haitta on melu, eikä melun katsota heikentävän lehtoalueen luontoarvoja. Toiminta on päättymässä alueella tulevaisuudessa. Käsittelylaitoksen on tarkoitus toimia alueella ainoastaan siihen asti kun Pitkäsuon ylijäämämaiden kaatopaikkaa täytetään, eli vuoden 2014 loppuun. Betonimurskeen käytöllä vältytään vastaavan korvaavan luonnonkivimäärän tuottamiselta, joten kyse on neitseellisiä uusiutumattomia luonnonvaroja säästävästä toiminnasta. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Selkeytysaltaasta lähtevästä veden kemiallinen hapenkulutus on ollut joissakin mittauksissa hieman koholla. Alueelta tuleva hulevesimäärä on kuitenkin sen verran vähäinen, että toiminnan vaikutuksen veden laatuun Pikkujärvessä ja Espoon Pitkäjärvessä arvioidaan olevan vähäinen. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset Käsittelylaitoksen toiminta aiheuttaa jonkin verran pölypäästöjä. Päästöt ovat kuitenkin hyvin vähäisiä eivätkä ne heikennä alueen ilman laatua. Murskauksesta ja liikenteestä syntyvä pöly rajoittuu laitosalueen välittömään lähiympäristöön. Polttoöljyn kulutus on myös suhteellisen pientä. Koneissa käytetään polttoaineena vähärikkistä kevyttä polttoöljyä. Laitoksen aiheuttamat päästöt ja niiden ympäristövaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Murskausalue on asfaltoitu, joten toiminta ei aiheuta normaalioloissa päästöjä pohjaveteen. Pohjaveden laatua tarkkaillaan alueen eteläpuolella asennetusta pohjavesiputkesta. Putkesta otetuissa näytteissä sähkönjohtavuusarvot ja sulfaattipitoisuus ovat olleet hieman koholla. Päästölähdettä on kuitenkin mahdotonta osoittaa pohjavesien virtauksien johdosta. Alue ei sijaitse pohjavesialueella.

11 11 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Laadunvarmistusjärjestelmä Helsingin Talosiirto Oy:llä on käytössään standardin SFS 5884 mukainen mineraalisen rakennusjätteen laadunhallintajärjestelmä. Järjestelmä kattaa purkutyömailla sekä rakennuspurkujätteen käsittelylaitoksella tapahtuvan mineraalisen rakennuspurkujätteen käsittelyn ja jalostamisen. Laadunhallintajärjestelmällä varmistetaan, että valmistettava uusiotuote täyttää uusiotuotteen tuotannolle asetetut vaatimukset sekä betonimurskeen laatuluokalle (betonimurske I, II ja III) asetetut raja-arvot. Järjestelmän toimivuus ja soveltuvuus arvioidaan säännöllisin väliajoin, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Työssä käytettävä henkilöstö on alaan perehtynyttä niin laatu, työsuojelu kuin ympäristöasioissakin. Työmaaolosuhteissa perehdyttämisestä vastaavat työmaa- ja työsuojelupäälliköt. Laadunhallintajärjestelmä kattaa toimintavaiheet jätteen vastaanotosta toimitukseen käyttäjille. Sen mukaan varmistutaan, että raaka-aine on vaatimusten mukainen ja valmiista tuotteesta on tehty tarpeelliset tutkimukset. Murskattavaksi aiotun rakennuspurkujätteen laadunvarmistus tapahtuu silmämääräisesti työmaakäynneillä ja vastaanottotarkistuksilla. Mikäli materiaalin laadusta on epäilyksiä, otetaan tuotavasta kuormasta näyte. Laadunhallintajärjestelmään kuuluvat betonimurskenäytteet otetaan murskauksen yhteydessä hihnakuljettimelta materiaalin ollessa putoamisliikkeessä. Näytteiden koon on oltava noin 50 kg. Näytteenottotapahtumassa otetaan yleensä kolme erillistä rinnakkaisnäytettä. Näytteisiin merkitään materiaalitietojen lisäksi näytteenottoaika ja -paikka sekä näytteenottoaika. Laadunvalvontanäyte valitaan rinnakkaisnäytteistä satunnaisesti. Näyte lähetetään laboratoriotutkimuksiin kahden viikon sisällä näytteenotosta. Muut näytteet varastoidaan mahdollisia jatkotutkimuksia varten tai kunnes tutkittavan näytteen tulos on hyväksyttävä. Näytteet tutkitaan valtioneuvoston asetuksen 591/2006 "eräiden jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa" mukaisesti. Voimassa olevat tarkkailuohjelmat Murskauslaitoksen toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti. Selkeytysaltaasta lähtevän veden laatua tarkkaillaan näytteenotoin ja laboratoriotutkimuksin. Vaikutuksia pohjaveteen tarkkaillaan nykyisen laitosalueen eteläpäässä olevasta pohjavesiputkesta otettavin näyttein. Vesinäytteet otetaan sekä selkeytysaltaasta lähtevästä vedestä että pohjavedestä kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. Näytteistä tutkitaan ph

12 12 ja sähkönjohtavuus sekä kiintoaine-, sulfaatti-, kloridi-, kromi- ja lyijypitoisuudet. Raportointi Toiminnasta pidetään kirjaa, johon merkitään murskattavaksi toimitettavan rakennusjätteen määrä, alkuperä, toimituspäivä, tuoja tai tuottaja sekä varastoitavan jätteen määrä. Lisäksi pidetään kirjaa pois vietävän betonin, tiilimurskeen, metalliromun, puumurskeen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta, vientiajankohdasta sekä -kohteesta. Tarkkailutulokset raportoidaan vuosiraportin yhteydessä, joka toimitetaan vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Vesien tarkkailun tulokset toimitetaan vuosittain Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Vantaan ympäristönsuojeluviranomaiselle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Laitosalueen suurin ympäristöriski liittyy mahdollisuuteen, että työkoneen rikkoutuessa öljyä saattaa valua maahan. Tätä ehkäistään sillä, että työkonekanta pidetään uutena ja koneita huolletaan säännöllisesti. Alue, jolla murskausta tehdään, on asfaltoitu, joten mahdollinen öljyvuoto ei pääse suoraan imeytymään maaperään. Lisäksi öljyvuotojen varalta työmaalla säilytetään imeytysturvetta. Öljyvuotojen riskiä pienennetään myös siten, että laitteiden huolto suoritetaan erillisellä huoltamolla, joka sijaitsee osoitteessa Viinikankaari 2, Vantaa. Betoninmurskaukseen ja murskeen säilyttämiseen ei liity suuria ympäristöriskejä, sillä murske ei sisällä merkittäviä määriä haitta-aineita. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla Vantaan kaupungin ilmoitustaululla ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Hakemuksesta on ilmoitettu Vantaan Sanomat ja Huf-

13 13 vudstadsbladet -nimisissä lehdissä. Hakemuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Vantaan kaupunginhallitukselta ja Vantaan ympäristölautakunnalta. Vantaan ympäristölautakunta katsoo antamassaan lausunnossa, että Helsingin Talosiirto Oy:n betonipurkujätteen käsittelylaitokselle voidaan myöntää hakemuksen mukainen ympäristölupa, mikäli tässä lausunnossa esitetyt asiat otetaan päätöstä tehtäessä huomioon. Käsitellyn ja käsittelemättömän vastaanotetun jätteen varastointimäärille on annettava enimmäisrajoitukset. Aiemmin alueella on vastaanotettu ja käsitelty puujätettä. Hakemuksesta ei käy ilmi onko puujätteen käsittelystä luovuttu vai sisältyykö se käsiteltävään rakennuspurkujätteeseen. Melu- ja pölyhaittojen rajoittamiseksi on annettava riittävät lupamääräykset, joissa otetaan huomioon luontotyypiltään arvokkaan Natura-alueen läheisyys. Lupahakemuksen mukaan laitoksella käytetään vettä koneiden putsauksessa. Luvassa tulee antaa riittävät määräykset vesistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ojaan purkautuvat vedet kulkeutuvat Pyymosan lehdon takana virtaavaan Herukkapuroon, joka laskee Pikkujärven kautta Espoon Pitkäjärveen. Vesistöön kohdistuvien päästöjen arvioimiseksi tarkkailua on jatkettava tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailua on jatkettava jonkin aikaa toiminnan lopettamisen jälkeen. Toiminnanharjoittajalle on asetettava riittävä vakuus asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Toiminnasta aiheutuvista haitoista ei ole tehty ilmoituksia Vantaan ympäristökeskukselle. Vantaan kaupunginhallitus toimitti lausunnon hakemuksesta Lausunnon mukaan, toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että varastoon sijoitettavan materiaalin massamäärä ei ylitä sallittua määrää. Lisäksi tulee tarkistaa, ettei toiminta laajene vuokra-alueen ulkopuolelle. Mikäli yrityksen toiminnasta tapahtuu oleellisia muutoksia, on riskinä, että kustannukset lankeaisivat Vantaan kaupungille maanomistajan ominaisuudessa. Ympäristöluvan vakuudet vastaavat nykyistä luvanvaraista varastointia, ei materiaalin ylivarastointia. Toiminnan loputtua alue on siistittävä ja lupaa myönnettäessä on määritettävä riittävän suuri vakuus.

14 14 Alue on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue, joten alueen käytössä ja hoidossa tulee turvata alueen sisältämien erityisten luonnonarvojen säilyminen. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi päivätyllä kirjeellä. Hakija ei ole jättänyt vastinetta lausunnoista. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut Helsingin Talosiirto Oy:n Vantaan Petikossa sijaitsevan betonipurkujätteen käsittelylaitoksen toimintaa koskevassa ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa ympäristöluvassa Nro YS 229, velvoitetun lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen ja muuttaa ympäristöluvan lupamääräykset kuulumaan seuraavasti. Laitoksen toiminta 1. Helsingin Talosiirto Oy:n betonipurkujätteen käsittelylaitoksella saa vastaanottaa ja murskata betonijätettä enintään t/a. Alueella saa varastoida kerrallaan murskaamatonta ja murskattua betonijätettä yhteensä enintään tonnia 2. Alueelle ei saa ottaa vastaan muita jätteitä. Tuotavissa betonijätteissä ei saa olla PCB- tai lyijypitoisia saumanauhoja tai eristeitä. Betonijätettä ei saa tuoda työmailta, joilla mitä ilmeisimmin syntyy asbestijätettä eikä työmaalla ole tehty asianmukaista asbestikartoitusta. Mikäli betonipurkujätteen käsittelylaitokselle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole tässä ympäristöluvassa sallittu, on jäte viipymättä toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on huomioitu, tai jäte on palautettava sen haltijalle. Muut jätteet on viipymättä toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on huomioitu, tai jäte on palautettava sen haltijalle. 3. Betonipurkujätteen paloittelua ja betonipurkujätteen murskausta saa laitoksella suorittaa arkisin maanantaista perjantaihin klo pois lukien arkipyhät. Muuta toimintaa, kuten kuormausta ja kuljetusta, saa tehdä

15 15 arkisin maanantaista perjantaihin klo pois lukien arkipyhät. Melu 4. Laitoksen toiminnasta, alueen työmaaliikenne mukaan lukien, aiheutuva melu ei saa lähimpien melulle eniten altistuvien asumiseen käytettyjen kiinteistöjen piha-alueilla ylittää päivällä klo ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db. 5. Murskausta suoritettaessa murskain on sijoitettava siten, että voimakkain ääni ei lähde melulle alttiiden kohteiden suuntaan. Murskattava betonipurkujäte ja valmiit tuotekasat on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan siten, että ne estävät melun leviämistä melulle alttiiden kohteiden suuntaan. Päästöt ilmaan 6. Murskattavan betonin on oltava kosteaa. Murskain on koteloitava ja varustettava pölynsuodatus- ja keräyslaitteistolla ja riittävän tehokkaalla kastelujärjestelmällä. Jos murskaimen kastelua ei voida pitää päällä esimerkiksi kovan pakkasen tai laiterikon vuoksi, on murskaus keskeytettävä. Varastokasoja sekä aluetta, jolla työkoneet liikkuvat, on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Varastokasojen, alueen ja teiden pölyntorjunnassa on ensisijaisesti käytettävä vettä. Polttoaineet 7. Työkoneissa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. 8. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia tai varustettuja katetulla vähintään 100 %:n suoja-altaalla. Säiliöautoista täytettävissä öljysäiliöissä on oltava ylitäytön estolaitteet. Polttoaineen jakelulaitteen niin sanottu täyttöpistooli on oltava lukittuna, kun alueella ei työskennellä. Päästöt vesiin ja viemäriin 9. Polttoainesäiliöt sekä ajoneuvojen ja työkoneiden mahdolliset huolto-, tankkaus- ja pesupaikat on sijoitettava alueille, jotka on päällystetty vesitiiviiksi ja varustettu reunakorokkein tai muuten vastaavasti. Hulevedet näiltä alueilta sekä varasto- ja käsittelyaluilta on johdettava selkeytysaltaan kautta ojaan.

16 16 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 10. Hyödyntämiskelpoiset jätteet (kuten metallijätteet) on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi asianmukaiseen käsittelyyn. Mikäli hyödyntäminen ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista, jätteet on toimitettava sellaiselle vastaanottopaikalle, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseisenlaista jätettä. Vain hyödyntämiseen kelpaamattomat jätteet saa toimittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, mikäli ne eivät ole ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan laitokseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine, ja toissijaisesti laitokseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. 11. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet ja muut ympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuina tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäisessä muodossa olevat ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään ja pohja- ja pintavesiin on estettävä. 12. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten öljyjäte, öljynsuodattimet ja akut on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt on kerättävä erikseen ja toimitettava hyödynnettäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Vastaava hoitaja 13. Laitoksen asianmukaista hoitoa, käyttöä ja toiminnan tarkkailua varten on nimettävä vastuuhenkilö, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava viipymättä tiedoksi edellä mainituille valvontaviranomaisille. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 14. Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan ai-

17 17 heuttavista häiriötilanteista ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa polttoainetta pääsee vuotamaan maaperään, pinta- tai pohjavesiin, on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä polttoainevuodoista tai vastaavista tilanteista on lisäksi viipymättä ilmoitettava Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle. 15. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Laitteet tulee saattaa normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja 16. Ulkopuolisten asiaton pääsy ajoneuvoilla laitosalueelle on estettävä lukittavilla puomeilla tai muulla vastaavalla järjestelyllä. 17. Alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, saastumisvaaraa maaperälle, pinta- ja pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Tarkkailumääräykset Päästötarkkailu 18. Pinta- ja pohjavesien tarkkailu on suoritettava seuraavasti: Pintavedestä on mitattava vähintään kadmium (Cd), kromi (Cr), kupari (Cu), lyijy (Pb) ja sulfaatti (SO 4 2- ) sekä ph, sähkönjohtavuus, kiintoainepitoisuus, kokonaishiilivetypitoisuus ja COD Cr. Lisäksi on arvioitava tai mitattava selkeytysaltaasta purkautuvan veden virtaama näytteenottohetkellä. Pintavesinäytteet on pyrittävä ottamaan virtaavasta vedestä. Pohjavedestä on mitattava vähintään kadmium (Cd), kromi (Cr), kupari (Cu), lyijy (Pb) ja sulfaatti (SO 4 2- ) sekä ph, sähkönjohtavuus, kokonaishiilivetypitoisuus ja COD Mn. Lisäksi on mitattava pohjaveden pinnankorkeus näytteenottohetkellä.

18 18 Pinta- ja pohjavesinäytteet on otettava vähintään kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Tarkkailuraportti on toimitettava kyseessä olevaa vuotta koskevan lupamääräyksessä 20. tarkoitetun vuosiraportin yhteydessä. Edellä velvoitettua tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa ja muuttaa toiminnanharjoittajan esityksestä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. Murskeen laaduntarkkailu 19. Valmiin betonimurskeen laatu on selvitettävä säännöllisesti toimintaa koskevan laadunvarmistusjärjestelmän mukaisesti. Laadunvalvontatulokset on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kyseessä olevaa vuotta koskevan lupamääräyksessä 20. tarkoitetun vuosiraportin yhteydessä. Tiedot murskeiden laadusta on annettava murskeen vastaanottajalle. Mikäli betonimursketta hyödynnetään kohteissa, joissa hyödyntäminen voi tapahtua ilmoituksella ympäristönsuojelun tietojärjestelmään, on laadunhallintajärjestelmän täytettävä valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) vaatimukset. 20. Näytteiden otto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Tulosten raportoinnissa on esitettävä käytetyt menetelmät ja niiden mittausepävarmuus sekä tulosten edustavuus. Kirjanpito 21. Betonipurkujätteen käsittelylaitoksen toiminnasta ja toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä tapahtumista on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Kirjanpitoon on merkittävä jäljempänä lupamääräyksessä 22. esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot (kuten vastaanotetut jätteet, edelleen toimitetut jätteet ja häiriötilanteet). Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. Raportointi 22. Luvan saajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi ainakin seuraavat tiedot: pinta- ja pohjavesien tarkkailun tulokset lupamääräyksessä 18. esitetyn mukaisesti tehdyt selvitykset betonimurskeen laadusta ja ympäristökelpoisuudesta laitokselle tuodun betonijätteen määrät ja alkuperät

19 19 varastossa olevan murskatun ja murskaamattoman betonijätteen määrä raportointivuoden lopussa murskauslaitoksen tuotantotiedot ja käyntiajat käytettyjen polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot (t/a), polttoaineiden käytöstä aiheutuvat laskennalliset vuosipäästöt ilmaan (typenoksidi-, hiukkas- ja hiilidioksidipäästöt) ja päästöjen laskentaperusteet toiminnassa muodostuneet, käsitellyt ja varastoidut sekä hyötykäyttöön ja kaatopaikalle toimitetut jätteet sekä ongelmajätteet, niiden alkuperä, laatu, määrä ja varastointi sekä edelleen toimittaminen. Raportissa on lisäksi esitettävä tiedot suoritetuista huoltotoimenpiteistä ja ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään sekä niiden ympäristövaikutuksista ja suoritetut toimenpiteet). Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset 23. Alue on puhdistettava toiminnan loppuessa. Alueelle ei saa jäädä betonilouheita, murskeita tai muita välivarastoituja tai toiminnassa syntyneitä jätejakeita. Luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista, toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Vakuus 24. Helsingin Talosiirto Oy:n on asetettava kuukauden kuluessa siitä, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi, euron vakuus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Vakuus voidaan asettaa esimerkiksi pankkitakauksena tai pankkitalletuksena. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Helsingin Talosiirto Oy:n Petikon betonipurkujätteen käsittelylaitoksen toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset. Tällä päätöksellä on tarkistettu Uudenmaan ympäristökeskuksen antaman Helsingin Talosiirto Oy:n Petikon betonipurkujätteen käsittelylaitoksen toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen No YS 229 lupamääräykset vastaamaan tämän hetken lainsäädännön vaatimuksia ottaen

20 20 huomioon toiminnassa tapahtuneet muutokset. Ympäristölupa on myönnetty määräaikaisena hakijan esityksen mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytykset Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että suunnitellusta toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu yksinään tai yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Toiminnanharjoittajalla on toiminnan laajuus, laatu ja ympäristöluvan vaatimukset huomioon ottaen käytettävissä ympäristönsuojelulain 42 :n 4 momentissa tarkoitettu riittävä asiantuntemus. Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Helsingin Talosiirto Oy kykenee luotettavasti huolehtimaan Vantaan betonipurkujätteen käsittelylaitoksen toiminnasta. Toiminta alueella on jatkunut pääasiassa samanmuotoisena noin 10 vuoden ajan. Toiminnasta ei ole aiheutunut haitallisia ympäristövaikutuksia laitoksen lähialueilla eikä laitoksen toiminnasta ole valitettu valvontaviranomaisille. Betonimurskenäytteet tutkitaan valtioneuvoston asetuksen 591/2006 "eräiden jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa" mukaisesti. Näin varmistutaan, että betonimurske täyttää uusiotuotteen tuotannolle asetetut vaatimukset sekä laatuluokalle asetetut raja-arvot. Jätteiden käsitteleminen hyödyntämiskelpoiseksi ja toimittaminen maarakentamiseen vähentää kaatopaikalle toimitettavan jätteen määrää ja korvaa rakennuskohteissa maa-ainesten käyttöä ja edistää kokonaisuudessaan jätteiden hyötykäyttöä. Pölypäästöjä vähennetään kastelulla ja murskaimen koteloinneilla. Polttoaineita varastoidaan asianmukaisesti. Alueen pintavedet johdetaan selkeytysaltaan kautta maastoon. Maastoon johdettavan veden laatua on tarkkailtava. Lupamääräysten mukaisesti toteutetun toiminnan voidaan katsoa edustavan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Päätöksessä on asetettu raja-arvo laitoksen ympäristössä aiheuttamalle melutasolle. Melun mittaamista laitoksen ympäristössä ei ole kuitenkaan