Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1371/2001 vp Pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten koulunkäyntiongelmat Eduskunnan puhemiehelle Perusopetuslaki takaa kaikille, myös pitkäaikaissairaille lapsille, yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen. Perusopetuslain mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta. Laissa velvoitetaan myös sairaalan sijaintikunta järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Opetus on järjestettävä oppilaan ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Tarvittaessa koulu järjestää opetuksen kotiin. Käytännössä on osoittautunut ongelmalliseksi, että koulun kotona järjestämästä opetuksesta puuttuvat selkeät vähimmäistuntimäärät, vaikka oppilaan oikeuksien kannalta olisi tärkeää, että vähimmäistuntimäärä toteutuu, kun oppilas vointinsa puolesta pystyy opiskelemaan. Kotona järjestettävän opetuksen rahoitus on ongelmallinen. Kun kotiopetuksen järjestelyt kestävät mahdollisesti jopa useita vuosia, tilanne rasittaa erityisesti pienten kuntien koulutoimien taloutta. Esiopetusta määrittelevässä lainsäädännössä ei ole otettu huomioon pitkäaikaissairaan lapsen tarpeita. Terveydellisistä syistä esikoulusta poissa olevat lapset ovat koulutuksellisessa tyhjiössä. Myös esikoululaisille tulisi taata samanlaiset oikeudet erityisiin opetusjärjestelyihin kuin peruskoululaisillekin. Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa olevien sairastuneiden nuorten opintojen järjestäminen on osoittautunut käytännössä ongelmalliseksi pitkään kestävien poissaolojen aikana. Säädöksiä on tulkittu niin, että kunnilla ei ole velvollisuutta järjestää opetusta kotona samalla tavalla kuin peruskoululaisille. Selvä puute lainsäädännössä on, että velvoite järjestää sairaalaopetusta puuttuu kokonaan. Pitkäaikaissairaan nuoren koulunkäynnin jatkuminen on tärkeä osa kokonaishoidollista kuntoutusta. Sairauden aikana opiskelun merkitys tavalliseen elämään kuuluvana asiana korostuu, sillä tuttujen asioiden tekeminen lisää nuoren turvallisuudentunnetta tilanteessa, jossa lähes kaikki muu on uutta ja pelottavaa. Jo henkisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää saada kontakti omaan oppilaitokseen säilymään. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä taatakseen pitkäaikaissairaiden peruskoululaisten opetukselle riittävät resurssit ja riittävän selkeän ohjeistuksen sekä oikeuden koulun kotona järjestämään opetukseen, miten hallitus aikoo taata pitkäaikaissairaalle toisen asteen opiskelijalle oikeuden koulun kotona järjestämään opetukseen ja sairaalaopetukseen ja Versio 2.0

2 miten hallitus aikoo turvata pitkäaikaissairaille koululaisille ja opiskelijoille etä- ja monimuoto-opiskelun mahdollistavien apuvälineiden saatavuuden? Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2001 Tuula Haatainen /sd 2

3 Ministerin vastaus KK 1371/2001 vp Tuula Haatainen /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuula Haataisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1371/2001 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä taatakseen pitkäaikaissairaiden peruskoululaisten opetukselle riittävät resurssit ja riittävän selkeän ohjeistuksen sekä oikeuden koulun kotona järjestämään opetukseen, miten hallitus aikoo taata pitkäaikaissairaalle toisen asteen opiskelijalle oikeuden koulun kotona järjestämään opetukseen ja sairaalaopetukseen ja miten hallitus aikoo turvata pitkäaikaissairaille koululaisille ja opiskelijoille etä- ja monimuoto-opiskelun mahdollistavien apuvälineiden saatavuuden? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Perusopetuslain 3 :n 2 momentin mukaan opetus järjestetään oppilaan ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että opetuksessa ja opetuksen järjestelyissä tulee ottaa huomioon oppilaan yksilölliset edellytykset suoriutua opiskelustaan. Ongelmat, jotka liittyvät oppilaan terveydentilaan, tulee huomioida siten, että edellytysten mukainen opetus on mahdollista. Opetusta tuetaan kuntoutus ja tukipalveluilla. Opetuksen tarkoituksenmukainen toteuttaminen tulee huomioida myös kotiopetuksen yhteydessä. Niille oppilaille, jotka ovat opiskeluedellytystensä turvaamiseksi erityisopetukseen siirrettyjä tai otettuja, tulee tehdä henkilökohtainen opetusjärjestelyjä koskeva suunnitelma. Suunnitelma laaditaan yhdessä oppilaan opetuksesta ja kuntoutuksesta vastaavien henkilöiden sekä huoltajien kanssa. Henkilökohtainen suunnitelma ja sen toteuttaminen koskee myös niitä oppilaita, joiden opetuksesta osa annetaan sairaalaopetuksena tai kotiopetuksena. Tässä yhteydessä myös osoitetaan oppilaalle hänen tarvitsemansa oppimisen ja kuntoutuksen kannalta tarvittavat tuki- ja apuvälineet. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta hänen terveytensä edellyttämissä puitteissa. Sairaalassa opetusta saavan oppilaan kotikunta on puolestaan velvollinen maksamaan erillistä kotikunnan maksuosuutta sairaalan sijantikunnalle. Näillä maksuosuuksilla pyritään turvaamaan sairaalaopetuksen järjestämisen edellytykset. Kotikunnan maksuosuus lasketaan sairaalaopetuksessa hoitopäivien määrän perusteella. Oppilaiden kotikunnat ja opetuksen järjestäjät voivat kaikissa tapauksissa sopia keskenään myös erillisistä lakisääteisen rahoitusjärjestelmän ulkopuolella toteutettavista kotikuntien maksuosuuksista. Niillä lukion opiskelijoilla, joilla on vamma tai jotka muusta erityisestä syystä tarvitsevat tukea opiskeluun, on oikeus opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin, muihin opetus- ja oppilashuoltopalveluihin ja erityisiin apuvälineisiin. Mainituista palveluista säädetään muun muassa vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa, kansanterveyslaissa ja lastensuojelulaissa sekä kuntoutusta koskevissa säädöksissä. Lukioasetuksen mukaan opiskelijalla voidaan antaa myös henkilökohtaista ja muuta tarpeellista ohjausta. Tarkem- 3

4 Ministerin vastaus min opinto-ohjauksesta määrätään opetussuunnitelmassa. Opiskelijat voivat suorittaa myös osan opinnoistaan itsenäisesti tai opiskelija voi suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta. Toisen asteen ammatillisessa peruskoulutuksessa on tarkoitus laatia opiskelijalle osana opinto-ohjausta henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Opiskelusuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon opiskelijan opintoihin liittyvät erityiskysymykset, esim. terveydentilaan liittyvät rajoitukset. Suunnitelmaa voidaan joustavasti muuttaa opintojen kestäessä. Opetus voidaan tarvittaessa toteuttaa osittain etä- ja monimuoto-opiskeluna siten, että opiskelijan on mahdollista suorittaa osa opinnoista esimerkiksi sairaalassa tai kotona. Koulutukseen sisältyvät työssäoppimisen jaksot ja oppilaitoksessa suoritettavat opinnot voidaan opiskelusuunnitelmassa ajoittaa siten, että opiskelija voi suorittaa ne terveydentilan niin salliessa. Koulutuksen lainsäädäntö edellyttää opetuksen ja opetusjärjestelyjen arviointia. Arviointien perusteella voidaan oppilaiden ja opiskelijoiden tarvitsemia tukitoimia kehittää. Oppilaiden ja opiskelijoiden kotona saama ja sairaalassa annettava opetus edellyttää hallinnolliset sektorirajat ylittävää pitkäjänteistä yhteistyötä ja kehittämistä. Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 2002 Opetusministeri Maija Rask 4

5 Ministerns svar KK 1371/2001 vp Tuula Haatainen /sd Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Tuula Haatainen /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS 1371/2001 rd: Vad avser regeringen göra för att trygga tillräckliga resurser för undervisningen för långtidssjuka grundskolelever, tillräckligt tydliga anvisningar samt rätten till undervisning som skolan ordnar hemma, hur avser regeringen garantera rätten till hemundervisning och sjukhusundervisning för långtidssjuka studerande på andra stadiet och hur avser regeringen trygga tillgången till hjälpmedel som möjliggör distansoch flerformsstudier för långtidssjuka elever och studerande? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Enligt 3 andra momentet i lagen om grundläggande utbildning skall utbildningen ordnas så att elevernas ålder och förutsättningar beaktas. Det betyder att elevens individuella förutsättningar att klara studierna skall beaktas i utbildningen och ordnandet av den. Problem som har med elevens hälsotillstånd att göra skall uppmärksammas så att utbildning blir möjlig enligt förutsättningarna. Undervisningen stöds genom rehabilitering och stödtjänster. Ett ändamålsenligt genomförande av undervisningen skall uppmärksammas också i samband med hemundervisningen. De elever som överförts till specialundervisning för att få tryggade studieförutsättningar skall ha en plan för ett personligt undervisningsarrangemang. Planen görs i samarbete med de personer som ansvarar för elevens undervisning och rehabilitering och vårdnadshavarna. Den personliga planen och dess genomförande gäller också för sådana elever som delvis undervisas på sjukhuset eller hemma. I det här sammanhanget anvisas eleven också de stöd- och hjälpmedel som behövs för inlärning och rehabilitering. En kommun inom vilken ett sjukhus är beläget är skyldig att för elever som är patienter på sjukhuset ordna utbildning i den omfattning detta är möjligt med hänsyn till patientens hälsa. Elevens hemkommun är skyldig att betala en särskild avgiftsandel för hemkommuner till den kommun där sjukhuset finns. Genom avgiftsandelarna eftersträvas trygga förutsättningar för sjukhusundervisningen. Vid sjukhusundervisning kalkyleras hemkommunens andel enligt antalet vårddagar. Elevernas hemkommuner och utbildningsanordnarna kan i alla händelser också komma överens om särskilda avgiftsandelar för hemkommunerna som är utanför det lagstadgade finansieringssystemet. Gymnasieelever med ett handikapp eller i behov av särskilt stöd av andra orsaker har rätt att få sådana biträdestjänster, övriga undervisningsoch elevvårdstjänster och särskilda hjälpmedel vilka är en förutsättning för studierna. Bestämmelser om de nämnda tjänsterna ingår bland annat i följande lagar: lagen om service och stöd på grund av handikapp, folkhälsolagen, barnskyddslagen och lagstiftningen om rehabilitering. Enligt gymnasieförordningen kan personlig och annan behövlig handledning också ges studerande. Läroplanen innehåller noggrannare bestämmel- 5

6 Ministerns svar ser om studiehandledningen. Den som studerar kan avlägga en del av studierna självständigt eller så kan den studerande avlägga studier utan att alls delta i undervisningen. I den grundläggande yrkesutbildningen på andra stadiet görs en personlig studieplan för studeranden som en del av studiehandledningen. I denna studieplan skall de speciella frågor som avser studierna beaktas, t.ex. om det förekommer begränsningar till följd av hälsan. Planen kan ändras vid behov om studierna drar ut på tiden. Undervisningen kan vid behov delvis genomföras som distans- och flerformsstudier så att studeranden kan avlägga en del av studierna t.ex. på sjukhuset eller hemma. Perioderna av arbetsplatspraktik i utbildningen och de studier som måste utföras i läroanstalten kan i studieplanen anpassas till tider när hälsan det tillåter. Utbildningslagstiftningen förutsätter att undervisningen och undervisningsarrangemangen utvärderas. På grundval av utvärderingen kan stödåtgärderna för elever och studerande vidareutvecklas. Undervisningen till elever och studerande i hemmet och på sjukhuset förutsätter ett långsiktigt samarbete och utvecklande på tvärs av sektorgränserna inom förvaltningen. Helsingfors den 9 januari 2002 Undervisningsminister Maija Rask 6