Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KK 302/2000 vp - KIRJALLINEN KYSYMYS 302/2000 vp Koulunkäyntiavustajien toimenkuvan selkeyttäminen ja ammattitaidon kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Koulunkäyntiavustajat toimivat hyvin erilaisissa ja moninaisissa tehtävissä: he avustavat liikenteessä kulkemisessa, terapiassa ja liikuntatunneilla, aamuvalmisteluissa avustettavan kotona ja tuntien alussa koululla, väli tunneilla, he valvovat jälki-istuntoja, ovat mukana ruokailun valvonnassa ja avustavat omaa avustettavaansa, toimivat ohjaajina opetustilanteessa opettajan ohjeiden mukaan, hoitavat lyhyitä opettajan sijaisuuksia jne. Tämän lisäksi tehtäviin voi kuulua mm. opetusmateriaalin ja -välineiden tekemistä, tuntien valmistelussa ja suunnittelussa auttamista, kotiläksyjen teon valvontaaja auttamista sekä monisteiden tekemistä. Avustajan on myös tiedettävä monista sairauksista ja niissä annettavasta ensiavusta riittävästi, jotta hän pystyy toimimaan riittävän nopeasti apua tarvittaessa. Työtä voidaan siis täydellä syyllä pitää vaativana, monipuolisena ja vastuullisena. Ongelmaksi on näyttänyt muodostuvan koulunkäyntiavustajien kohdalla se, että heidän työsuhteensa on hyvin epämääräinen ja repaleinen. Monet kunnat eivät solmi toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita, vaan vain vuodeksi kerrallaan, jolloin lomien aikana tulee työttömyysjaksoja ja lomaetuus jää saamatta. Tänä johtaa sii- hen, että avustajan tehtävissä suositaan ammattitaidottomia, valtion varoin työllistettäviä henkilöitä pitkäaikaista ja monipuolista ammattitaitoa omaavien kustannuksella. Myös palkkauksen taso jää osittain tämän takia työn vaativuutta ajatellen liian alhaiselle tasolle. Tämän takia tulisikin ryhtyä toimiin koulunkäyntiavustajien toimenkuvan selkeyttämiseksi, ammattitaitovaatimusten määräämiseksi, työsuhteiden tarkemmaksi säätelemiseksi sekä palkkauksen tarkistamiseksi työn vaativuuden tasolle. Tämä olisi pitkällä tähtäimellä niin autettavien lasten ja heidän vanhempiensa kuin myös koulun ja yhteiskunnan etu. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus ryhtyä toimiin koulunkäyntiavustajien toimenkuvan selkeyttämiseksi ja ammattitaitovaatimusten määrittelemiseksi asetuksen tai lain tasaisena sekä alan palkkaustason tarkistamiseksi työn vaativuutta vastaavaksi? Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2000 Versio 2.0

2 KK 302/2000 vp- Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 302/2000 vp: Aikooko hallitus ryhtyä toimiin koulunkäyntiavustajien toimenkuvan selkeyttämiseksi ja ammattitaitovaatimusten määrittelemiseksi asetuksen tai lain tasaisena sekä alan palkkaustason tarkistamiseksi työn vaativuutta vastaavaksi? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Vuoden 1999 alussa voimaan tulleen perusopetuslain (628/1998) 37 :n 2 momentin mukaan perusopetuksen järjestäjällä tulee olla opetuksen järjestämismuoto huomioon ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi opetuksen järjestäjällä voi olla tuntiopettajia, koulunkäyntiavustajia ja muuta henkilökuntaa. Perusopetuslain 31 :n 1 momentin mukaan vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on muun ohella oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut Perusopetuslainsäädännössä ei säädetä tarkemmin, millä tavoin avustajapalvelut järjestetään, vaan niiden järjestämisestä päättää asianomainen opetuksenjärjestäjä eli kunta, kuntayhtymä, yksityinen opetuksen järjestäjä taikka valtion oppilaitos. Opetuksen järjestäjä voi itse palkata avustajat tai hankkia avustajapalvelut ostopalveluina. Avustajille ei ole lainsäädännössä säädetty erityisiä kelpoisuusvaatimuksia, vaan opetuksen jär- jestäjä päättää, millainen koulutus ja työkokemus avustajalta edellytetään. Mainitun perusopetuslain 31 :n 1 momentin perusteella avustajapalvelut tulee olla laadullisesti kuitenkin sellaiset, että oppilas voi avustajan tukemana opiskella täysipainoisesti. Perusopetuslainsäädännössä ei säädetä opettajien ja muun henkilöstön palkkauksesta eikä muista palvelussuhteen ehdoista, vaan niistä on voimassa, mitä virka- ja työehtosopimuksissa on työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välillä sovittu. Opetushallituksen vuonna 1996 julkaiseman Erityisopetuksen tila -arvioinnin mukaan peruskoulussa oli päätoimisia koulunkäyntiavustajia runsaat ja sivutoimisia noin 250. Koulunkäyntiavustajia oli erityisesti kuulo-, näkö-, liikunta- ja kehitysvammaisia oppilaita varten. Koulunkäyntiavustajista suuri osa oli palkattu työllisyysvaroilla. Vain osa avustajista oli saanut tehtävään erityisen koulutuksen. Erityisesti koulunkäyntiavustajan tehtävään suuntautuvaa koulutusta järjestetään terveys- ja sosiaalialan ammattitutkintoon tähtäävänä koulutuksena. Koulutuksesta suuri osa järjestetään kansanopistoissa. Opetushallituksen vahvistamat tutkinnon perusteet tulivat voimaan elokuussa Koulutus kestää yhdeksästä kuukaudesta vuoteen. Uudessa koululainsäädännössä ei säädetä rehtoreiden, opettajien ja muun henkilökunnan toimenkuvista ja tehtävistä, vaan toimenkuvien ja tehtävien määrittely on jätetty yleisesti paikalliseen päätösvaltaan. Koulunkäyntiavustajien toimenkuvat ja tehtävät määritellään tavallisesti joko työsopimuksessa tai erillisissä toimenkuvissa. Erilaisten olosuhteiden ja avustettavien oppilaiden johdosta tehtävät voivat merkittävästikin poiketa toisistaan. Näin ollen myös tehtävän 2

3 Ministerin vastaus KK 302/2000 vp - edellyttämä osaaminen voi olla erilaista. Koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto antaa hyvän perustan avustajan tehtäviin. Kuitenkin myös muu soveltuva koulutus voi antaa valmiuksia tehtävässä toimimiseen. Hallitus katsoo, ettei ainakaan tässä vaiheessa ole tarvetta uudelle valtakunnalliselle koulunkäyntiavustajia koskevalle säätelylle. Hallitus seuraa kuitenkin perusopetuslainsäädännön soveltamista ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin sääntelyn muuttamiseksi tai lisäämiseksi. Erityisesti kysymykseen voisi tulla koulunkäyntiavustajia koskevien kelpoisuusvaatimusten säätely. Sen sijaan avustajien toimenkuviin sekä palkkaukseen ja muihin palvelussuhteen ehtoihin ei ole tarkoitus lainsäädännöllä puuttua. Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2000 Opetusministeri Maija Rask 3

4 KK 302/2000 vp - Ministerns svar Tili riksdagens talman 1 det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Raimo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga spörsmål SS 302/2000 rd: Avser regeringen vidta åtgärd?r för att förtydliga befattningsbeskrivningen för skolgångsbiträden och för att definiera kraven på yrkesfärdighet på förordnings- eller lagnivå samt för att justera lönenivån så att den motsvarar de krav arbetet ställer? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Enligt 37 2 mom. i lagen om grundläggande utbildning (628/1998), som trädde i kraft vid ingången av 1999, skall en utbildningsanordnare med beaktande av den form i viiken utbildningen ordnas ha ett tillräckligt antal lärartjänster eller lärare i arbetsavtalsförhållande. Utbildningsanordnaren kan dessutom ha timlärare, skolgångsbiträden och annan personal. Enligt 31 1 mom. i lagen har handikappade elever och andra elever i behov av särskilt stöd dessutom rätt att avgiftsfritt få sådana tolknings- och biträdestjänster som är en förutsättning för att de skall kunna delta i undervisningen. 1 lagstiftningen om grundläggande utbildning anges inte närmare på vilket sätt biträdestjänsterna skall ordnas, utan det beslutar utbildningsanordnaren, dvs. kommunen, samkommunen, den privata utbildningsanordnaren eller den statliga läroanstalten. Utbildningsanordnaren kan själv anställa biträden eller köpa biträdestjänster. Det finns inte i lagstiftningen några särskilda bestämmelser om behörighetskrav för biträden, utan utbildningsanordnaren be- slutar viiken utbildning och arbetserfarenhet som krävs av ett biträde. På basis av det nämnda 1 mom. i 31 i lagen om grundläggade utbildning skall biträdestjänsterna i fråga om kvalitet dock vara sådana att eleven med biträdets stöd kan studera fullödigt. 1 lagstiftningen om grundläggande utbildning bestäms inte om lärarnas och den övriga personalens avlöning, inte heller om andra anställningsvillkor, utan om dem gäller vad som har avtalats mellan arbetsgivar- och arbetstagarorganisationerna i tjänstekollektivavtalen och kollektivavtalen. Enligt utbildningsstyrelsens utredning om specialundervisningen från 1996 hade grundskolorna drygt skolgångsbiträden i huvudsyssla och ca 250 i bisyssla. Skolgångsbiträden fanns speciellt för hörsel- eller synskadade och rörelse- eller utvecklingshämmade elever. En stor del av skolgångsbiträdena avlönades med sysselsättningsmedel. Bara en del av assistenterna var särskilt utbildade för uppgiften. Utbildning med inriktning särskilt på uppgiften som skolgångsbiträde ordnas som utbildning för en yrkesexamen inom hälsovården och det sociala området. Utbildningen ordnas huvudsakligen i folkhögskolor. Utbildningsstyrelsen har fastställt grunderna för examen. De trädde i kraft i augusti Utbildningen räcker mellan nio månader och ett år. 1 den nya skollagstiftningen föreskrivs inte om rektorernas, lärarnas och den övriga personalens befattningsbeskrivningar och uppgifter, utan angivandet av befattningsbeskrivningarna och uppgifterna har generellt förbehållits den lokala beslutanderätten. Befattningsbeskrivningarna och uppgifterna för skolgångsbiträden anges vanligen antingen i arbetsavtalet eller i särskilda befattningsbeskrivningar. Beroende på förhållande- 4

5 Ministems svar KK 302/2000 vp - na och eleveroa som skall assisteras kan uppgiftema skilja sig t.o.m. i betydande grad från varandra. Sålunda kan den kompetens som uppgiften kräver också variera. Yrkesexamen skolgångsbiträde ger en god grund för biträdesuppgiftema. Ändå kan också annan lämplig utbildning ge fårdigheter för att ha hand om uppgiften. Regeringen anser att det åtminstone i detta skede inte finns något behov av en ny riksomfat- tande reglering i fråga om skolgångsbiträden. Regeringen följer likväl tillämpningen av lagen om grundläggande utbildning och vidtar vid behov åtgärder för att ändra eller öka regleringen. Särskilt kan det komma på fråga att justera behörighetskraven för skolgångsbiträden. Däremot är det inte lagstiftningsvägen meningen att ingripa i befattningsbeskrivningama eller avlöningen av biträden. Helsingfors den 14 april 2000 Undervisningsminister Maija Rask 5

6