Tietoa tiensuunnitteluun nro 61A

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietoa tiensuunnitteluun nro 61A"

Transkriptio

1 Tietoa tiensuunnitteluun nro 61A Julkaisija: Tiehallinto, tie- ja geotekniikka TIEKAITEIDEN LAATUVAATIMUKSET JA KAIDETYYPIN VALINTA Ohjeen sisältö ja kohde Tämä ohje korvaa ohjeen Tietoa tiensuunnitteluun nro 50. Tämä julkaisu sisältää Tiehallinnon kohteissa käytettävät tiekaiteiden yleiset valintaperusteet ohjeet, joiden perusteella tilaaja täsmentää hankekohtaiset vaatimukset tiekaiteiden yleiset laatuvaatimukset. Tätä julkaisua voidaan käyttää laatuvaatimuksena myös urakassa, johon sisältyy suunnittelu. Hankekohtaisesti on kuitenkin rajattava kohteeseen ja eri osuuksille sopivat kaidetyypit, eri kaidetyyppien vertailuperusteet sekä millä ehdoilla joustovaroista saa tinkiä. Ohje koskee tässä vaiheessa vain Tiehallinnon teitä. Tämä julkaisu tai sen uudempi korvaava versio (61B jne.) on saatavissa tiehallinnon internet-sivulta Muut ohjeet Suomessa markkinoille tuotuja kaidetyyppejä on esitetty Tietoa tiensuunnitteluun numeron 62 uusimmassa numerossa (A, B jne.). Tämän ohjeen laatuvaatimukset perustuvat standardiin SFS-EN Myöhemmin otetaan huomioon myös hen1317-5, kun se valmistuu. Kaiteiden tarpeellisuus ja pituus on esitetty ohjeessa Teiden suunnittelu V 2 Kaiteet ja suistumisonnettomuuksien ehkäisy (v. 2002). Tämä ohje tulee lopullisesti voimaan, kun se on käsitelty EU:n ilmoitusmenettelyssä. Myöhemmin otetaan huomioon myös EN , kun se vahvistetaan. Siinä kuvataan kaiteiden eurooppalainen hyväksymismenettely. Ilmoitettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY, muut 98/48/EY, mukaisesti

2 2 Laki julkisista hankinnoista ja sen perusteella annetut asetukset edellyttävät, että laatuvaatimuksena käytetään EN-standardia, kun sellainen on olemassa. Kaiteisiin on olemassa EN , joka edellyttää kaiteiden testaamista törmäyskokein. Siksi julkisissa hankinnoissa on normaalisti käytettävä em. standardin mukaisesti törmäyskokein turvallisiksi osoitettuja kaiteita. Muita kaiteita voidaan käyttää alhaisen nopeusrajoituksen kohdalla tai kun markkinoilla ei ole yhtään testattua käyttökohteeseen sopivaa kaidetta, tai kun jatketaan vanhaa kaidetta. Tiehallinnon kohteissa käytetään normaalisti EN mukaisesti testattua, hyväksymisehdot täyttävää, jonkin Euroopan Talousalueen maan viranomaisen hyväksymää, kaidetta, jonka törmäyskestävyysluokka on vähintään N2 (jolloin myös H1, H2, H3 ja H4 kelpaavat). Matkustajan turvallisuustaso on normaalisti A. Kaiteen korroosiokestävyys ja aurauskestävyys on tunnettava. Poikkeukset: 1. Kun tien nopeusrajoitus on 50 km/h tai pienempi, eikä kysymyksessä ole tärkeä sisääntulotie, kaiteen ei tarvitse olla törmäyskokein testattu. Kaiteessa ei kuitenkaan saa olla seivästävää päätä tai jatkosta. 2. Siltojen kaiteita koskevat vaatimukset esitetään julkaisussa "Siltojen kaiteet Sillankaiteiden suunnitteluohje ja laatuvaatimukset" 3. Matkustajan turvallisuustaso saa olla huonompi kuin A silloin, kun on erityisen tärkeää, että autot eivät mene kaiteen läpi ja kaiteen törmäyskestävyysluokka on H2, H3 tai H4. 4. Luokkaa N2 korkeampi törmäyskestävyysluokka valitaan kohdassa "Kaidetyypin valinta" esitetyissä tapauksissa. 5. Vaadittava toimintaleveys määräytyy kohdan "Tilantarve kaiteen ja esteen välissä" mukaan. 6. Täydellisiä törmäyskokeita ei vaadita, jos markkinoilla ei ole yhtään käyttökohteeseen sopivaa täydellisesti testattua kaidetta. Tällöin kaiteena voidaan käyttää testatun kaiteen muunnelmaa tai vaihtoehtoisella tavalla testattua ja Tiehallinnon turvalliseksi toteamaa kaidetyyppiä. 7. Vanhaa kaidetta voidaan jatkaa samantyyppisellä kaiteella, vaikka se ei täyttäisi kaikkia laatuvaatimuksia. Laatuvaatimus täsmennetään hankekohtaisesti. Kaiteisiin tarvitaan valmistajan asennusohje ja tieto siitä, onko jokin viranomainen hyväksynyt sen. Tiehallinnon teräspalkkikaiteen asennusohje on julkaisusarjan Tienrakennustöiden yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset osassa Tiekaiteet ( ) sekä tyyppipiirustuksissa Ty3/51 52 ( ).

3 3 Tilantarve kaiteen n välissä ja esteen välissä Kaiteen Kaiteen toimintaleveys W toimintaleveys D Kuva 1. Toimintaleveys W kuvaa sitä, kuinka kaukana auto tai kaide uloimmillaan käy törmäyksen aikana, ja sivusiirtymä D, kuinka kaukana kaiteen etureuna käy. Kumpikin mitta mitataan kaiteen alkuperäisestä etureunasta. Betonikaiteilla W on sama kuin kaiteen paksuus, jos kaide ei liiku eikä auton yläreuna käy kaiteen takana. Eri kaiteiden toimintaleveyksiä vertailtaessa on varmistettava, että verrataan samassa kaideluokassa (N2 tai H1) mitattuja toimintaleveyksiä. Eri kaidetyyppien toimintaleveydet on esitety Tietoa tiensuunnitteluun nro 62A:ssa. Joustovaran tarve Kaiteen etureunan ja jäykän esteen väliin vaadittava joustovara riippuu kaidetyypin toimintaleveydestä ja tien tyypistä seuraavasti: 1. Moottoriväylillä ja muilla erittäin vilkasliikenteisillä (KVL > 3000 ajon/d ja nopeusrajoitus > 100 km/h) a) Tavallisesti käytetään täyttä toimintaleveyttä siinä törmäysluokassa, joka tiellä on vaatimuksena (N2:ssa esim. teräspalkkikaide Ty 3/51/4 m = 2,1 m; Ty3/51/2 m = 1,7 m; kaksiputkikaide ZEU4 = 1,7 m). Tarvittaessa käytetään jäykempää kaidetyyppiä 20 m ennen estettä ja 5 m esteen jälkeen. b) Kaidetyypin vaihtamisen välttämiseksi voidaan yksittäisissä kohdissa käyttää kaideperheen jäykimpää versiota ja sallia sille pienen auton törmäyskokeessa aiheuttama toimintaleveys (esim. teräspalkkikaide Ty3/51/2 m = 1,2 m; raskas putkipalkkikaide Ty3/61 = 0,3 m; kaksiputkikaide ZEU2 = 0,5 m). 2. Muilla melko vilkasliikenteisillä teillä a) Kohdissa, joissa jyrkkä törmäys on mahdollinen tai suistumisriski tavallista suurempi, käytetään täyttä toimintaleveyttä b) Muissa tapauksissa riittää pienen auton aiheuttama toimintaleveys (Ty3/51/4 m = 1,5 m, Ty3/51/2 m = 1,2 m) 3. Muilla teillä (perusnopeuden tiet, KVL < 1000 ajon/d tai n. alle 60 km/h) b) Mahdollisuuksien mukaan käytetään vähintään pienen auton aiheuttamaa toimintaleveyttä. Kun vilkasliikenteisen tien rakennussuunnittelu kuuluu rakennusurakkaan, Tiehallinnon on syytä rajoittaa kohdan 1 b käyttöä asettamalla tarjouspyynnössä (n. 500 ) arvonvähennys, jokaisesta siltapilarista, portaalista ja muusta jäykästä esteestä, jonka kohdalla on sovellettu kohtaa 1 b, ei kuitenkaan Ty3/73 ja Ty3/86:a käytettäessä.

4 4 Aloitus- ja siirtymärakenteet Maahan upotettu betonikaide voi toimia tukimuurin osana, ja siltapilari voi liittyä kiinteästi vähintään 1 m korkuiseen upotettuun betonikaiteeseen, ei kuitenkaan kaltevaan etupintaan. Erityistä joustotilaa ei tarvita. Kun joustovara siltapilariin tai portaaliin on pienempi kuin 1,2 m, kaiteen päällä liukuva auto voi törmätä rakenteeseen suurella nopeudella. Auto liukuu helposti 100 m kaiteen päällä nopeutta hidastamatta. Siksi näissä kohdissa käytetään moottoriteillä ja muilla erittäin vilkaliikenteisillä teillä jotakin seuraavista keinoista: a) Alkuviiste korvataan kokoon painuvalla kaiteen päällä. b) Kaiteen pää käännetään loivassa (1:6) sisäluiskassa sivuun Ty 3/53 mukaisesti. c) Pidennetään kaidetta niin, että se ulottuu edelliseen kaiteeseen d) Pidennetään kaidetta kuten julkaisun Teiden suunnittelu V 2 Kaiteet ja suistumisonnettomuuksien ehkäisy taulukko 5 määrää. Tämä keino ei kuitenkaan turvallisuudeltaan vastaa edellä kuvattuja. Alku- ja loppuviiste Aloitustavan valinta Teräskaiteiden kumpikin pää on ankkuroitava vetoa kestävällä tavalla. Muuten kaide löystyy, toimintaleveys kasvaa ja kaiteen läpiajoriski kasvaa merkittävästi. Siksi yksisuuntaisillakin ajoradoilla tarvitaan viiste myös kaiteen loppupäässä. Moottoriteillä ja muilla erittäin vilkasliikenteisillä teillä teräskaiteissa käytetään aina ulkoluiskaan tai keskialueelle upotettua tai kokoon painuvaa kaiteen päätä tulosuunnassa tai tulosuunnissa. Muilla teillä voidaan käyttää 12 m viistettä. Sivuun käännetty tai kokoon painuva kaiteen pää on kuitenkin suositeltava. Vaijerikaiteissa viistekin on hyvin turvallinen, eikä kokoon painuvaa kaiteen päätä tarvita. Siksi vaijerikaide on edullinen lyhyissä keskelle tietä sijoitetuissa kaiteissa. Sivuun käännetty Kokoon painuva kaiteen pää Sivuojaan tai keskikaistalle käännetty kaiteen pää on esitetty tyyppipiirustuksessa Ty3/53 (2002). Sitä voidaan soveltaa myös muihin kaidetyyppeihin. Sivuun käännetyssä kaiteessa on tärkeää alkupylvään tukevuus. Alku- ja loppupylvään ympäriltä korvataan savi, siltti ja hiekka murskeella. Luiskan kaltevuus saa olla enintään 1:6. Kokoon painuvaan kaiteen päähän kuuluu nyrkkiosa, jota auto törmätessään työntää edellään. Nyrkkiosa suikaloi tai mankeloi johdetta edellään ja kuluttaa siihen auton liike-energian. Kaiteen pään pituus on tyypillisesti noin 12 m ja se korvaa vastaavan pituuden täyskorkeaa teräskaidetta. Kokoon painuva kaiteen pää on saatavissa teräspalkkikaiteeseen, putkipalkkikaiteeseen sekä joihinkin kaksiputkikaiteisiin. Kokoon painuvan kaiteen pään tulee täyttää ENV tai NCHRP 350 mukaiset laatuvaatimukset nopeustasossa 100 km/h. Kokoonpainuvan kaiteen pään vieressä ei normaalisti saa olla toista kokoonpainuvaa päätä alle 1,5 m etäisyydellä (esim. keskikaistan alussa), vaan on käytettävä törmäysvaimenninta tai kaksoiskaiteelle tarkoitettua kokoonpainuvaa päätä tai vanhoissa kaiteissa kahta viistettä ja välissä energiaa vaimentavaa (HE) törmäysturvallista valaisinpylvästä.

5 5 Kuva 2. Kokoon painuva kaiteen pää. Törmäysvaimenninta tarvitaan moottoritiellä ja vastaavalla siltapilarin, portaalin tai vastaavan esteen eteen, kun ennen estettä ei mahdu riittävän pitkää kaidetta. Tyypillisin tapaus on, kun este sijaitsee alle 20 m etäisyydellä rampin erkanemiskohdan jälkeen. Törmäysvaimennin maksaa asennettuna noin euroa. Törmäysvaimentimen tulee täyttää moottoriteillä EN vaatimukset nopeustasossa 100 km/h. Jos tieosuudella on ennestään käytetty NCHRP 350 mukaisia nopeudelle 100 km/h tarkoitettuja törmäysvaimentimia, voidaan täydennysrakentamisessa käyttää samanlaisia. Alhaisen nopeuden teillä ja normaalia lyhyemmän kaiteen takana lisäsuojana voidaan käyttää myös EN luokan 80/1 törmäysvaimentimia. Kuva 3. Törmäysvaimennin. Törmäysvaimennin Siirtymärakenteet Betonikaiteen päässä käytetään törmäysvaimenninta tai betonikaiteen pää käännetään sivuun, ja kaidetta ennen rakennetaan teräskaide estämään törmäys betonikaiteen päähän. Betonikaiteen pää käännetään viistosti edeltävältä teräskaiteelta vaaditun joustovaran verran sivuun (Ty 3/51/2 m kaiteella vähintään 1,2 m). Teräskaiteen pää on kiinnitettävä betonikaiteeseen vetoa kestävällä tavalla. Näin menetellään myös teräksisen melukaiteen alussa. Perusratkaisut on kuvattu tyyppipiirustuksissa Ty3/73 ja Ty3/86. Betonikaiteeseen voidaan tehdä viistetty kaiteen pää, kun tiellä ei käytetä yli 60 km/h nopeuksia. Sillankaidetta ennen käytetään 16 m matkalla 2 m pylväsväliä käytettäessä Ty3/51 kaidetta. Lisäksi johdetta jäykennetään siirtymäosalla ja sillan kaiteen yläjohteeseen tehdään viiste sillan kaiteiden tyyppipiirustusten mukaisesti. Vastaavat toimenpiteet on tehtävä myös muilla kaidetyypeillä. Jos sillan kaiteessa on jäykempi johde kuin tiekaiteessa, sillankaiteen johdetta voidaan jatkaa tiekaiteeseen, ei kuitenkaan yli 80 m matkalla. Tarkempia ohjeita on kaiteen hyväksymismaan ohjeissa ja valmistajilla. Uusia siirtymärakenteita kehitettäessä tulisi ottaa huomioon ENV

6 6 Kaidetyypit 1a 1b 1c 1d 1e 2a 2b 2c 2d 2e Kuva 2. Kaiteiden perustyypit. Hinnat ovat suuntaa antavia suureen kohteeseen: Pienessä hankinnassa hinta voi olla kaksinkertainen. Tien tai leveän keskikaistan reunassa: 1a Teräspalkkikaide. Useita tyyppejä: Suomen Ty3/51, jossa on W-230/4 johde, mm. Ruotsin tyyppi EU, jossa on W-300/3 johde, sekä Ruotsin EUK, jossa on W-170/6 johde. Kaiteet kuuluvat yleensä luokkaan N2. Suomalaisen tyypin hinta on 25 /m (kaikki hinnat asennettuna), muut vähän kalliimpia. Suurella nopeudella törmätessä kaiteet toimivat kuten vaijerikaiteet: Johteen jäykkyydellä ei ole merkitystä, pylväät taipuvat heti auton törmätessä ja johde irtoaa pylväästä, johteen päiden ankkurointi on tärkeää. Ruotsissa on myös 0,5 m loittokappaleella varustettu luokkaan H1 tai H2 kuuluva versio EM. Myös muissa maissa on vastaavia kaiteita. 1a Putkipalkkikaide. Kysymykseen tulee Sveitsissä ja Suomessa kehitetty Ty3/63 kaide, jossa on C-150/180 johde, ja joka kuuluu luokaan H1. Kaide tulee kysymykseen ahtaissa paikoissa ja siirtymärakenteena ennen melukaidetta. Hinta on noin 45 /m. 1c Kaksiputkikaide. Useita ruotsalaisia testattuja tyyppejä luokassa N2. Tulee kysymykseen näkemien, ulkonäön ja kinostumisen vuoksi. Eräät kaksiputkikaiteet sallivat lähes yhtä pienen joustovaran kuin putkipalkkikaide. Hinta on yli 35 /m. 1d Vaijerikaide. Useita tyyppejä luokassa N2 ja H1. Vaijerikaide on moottoripyöräilijöille vaarallisempi kuin muut kaiteet ja hintakin on teräspalkkikaidetta korkeampi, erityisesti pienissä hankinnoissa. Siksi sitä käytetään tien reunassa vain erikoistapauksissa, kun kaide joudutaan asentamaan luiskaan. Eräät vaijerikaiteen versiot on testattu ja hyväksytty 1:3 luiskaan, kun etäisyys tien reunasta on enintään 1 m. Vaijerikaide ei kinosta. Hinta on 30 /m. 1a Betonikaide. Tien reunassa käytetään pysyvästi vain maahan upotettuja malleja. Betonikaidetta käytetään tien reunassa vain erityisestä syystä, koska se on kalliimpi ja kinostavampi kuin muut tyypit. Betonikaide toimii

7 meluesteenä tai meluseinän törmäysturvallisena alaosana. Pohjaveden suojauksessa se estää suolaroiskeiden ja säiliöautojen pääsyn luiskaan. Vilkasliikenteisimmillä teillä se estää linja-autojen törmäykset siltapilareihin tai siltaa edeltävältä penkereeltä alikulkevalle väylälle. Betonikaide tehdään liukuvaluna tai elementeistä. Töhrimisen rajoittamiseksi betonikaiteen taakse istutetaan pensasrivi tai elementteihin tehdään pystyuritus tai pintaan kiinnitetään teräsritilä tai rimoitus. Betonikaiteen etupintaan saa tehdä vain matalan urituksen tai harjauksen. Suomessa ei hyväksytä betonikaidetyyppejä, joiden etupinnan alaosassa selvästi loivemman osuuden alapuolella on alle 200 mm korkuinen lähes pystysuora osa, koska uudelleenpäällystys muuttaa liikaa kaiteen toimintatapaa. Tällä hetkellä markkinoilla ei ole EN mukaan testattuja ehdot täyttäviä kaiteita. Siksi etupinta muotoillaan tyyppipiirustuksen Ty3/81 tai 83 mukaan, joka perustuu amerikkalaisiin törmäyskokeisiin (36 t, 100 km/h, 15 o ), ja joka ei testien ja simulointien perusteella kaada herkästi pientäkään henkilöautoa. Elementtien liitokset tehdään tyyppipiirustuksen Ty3/96 tai 97 mukaan tai käyttäen muiden EN luokassa H3 tai H4 hyväksyttyjen betonikaiteiden liitososia. Hinta on yli 100 /m. Tien keskellä 2a Kaksipuolinen teräspalkkikaide. Useita tyyppejä: Suomen Ty3/51, jossa on kaksi W-230/4 johdetta vuorotellen joka toiseen pylvääseen kiinnitettynä. Saksassa käytetään luokkaan H1 tai H2 kuuluvaa kaidetta, jossa on kaksi W-300/3 johdetta poikittaiseen loittokappaleeseen kiinnitettynä. Hinta on suomalaisella tyypillä noin 32 /m ja loittojohdekaiteella noin 50 /m. 2a Putkipalkkikaide. Kysymykseen tulee Sveitsissä ja Suomessa kehitetty raskas putkipalkkikaide Ty3/61, jossa on yksi C-150/180 johde, joka kuuluu luokaan H1. Ruotsissa on kehitetty kevyt putkipalkkikaide Ellips DU4, joka kuuluu luokkaan N2. Se kestää huonommin aurausta, mutta jatkosruuvit eivät ole yhtä pahasti esillä kuin raskaassa putkipalkissa. Raskaan putkipalkkikaiteen hinta noin 45 /m, kevyen pienempi. 2c Kaksiputkikaide. Kaksipuolinen voidaan periaatteessa koota yksipuolisesta tyypistä, mutta kaksipuolinenkin pitää testata erikseen. 2a Vaijerikaide. Useita tyyppejä luokassa N2 ja H1. Useimmat vaijerikaiteet toimivat kaksipuolisesti, joten kaide on keskellä tietä edullinen. Vaijerikaide on kuitenkin moottoripyöräilijöille vaarallisempi kuin muut kaidetyypit ja sen aurauskestävyys on huono. Sen päät ovat kuitenkin selvästi turvallisemmat autoilijoille kuin muiden kaidetyyppien viistetyt tai kokoon painuvat päät. Siksi se on suositeltava yksittäisten ohituskaistojen lyhyissä kaiteissa. Hinta on 30 /m. 2e Betonikaide. Ulkomailta on saatavissa päällysteen päällä kelluvia tyyppejä luokissa N2 H2. Ne liikkuvat törmäyksessä. Uudelleenpäällystyksen yhteydessä ne on nostettava uuden päällysteen tasoon. Suomen betonikaidetyyppi Ty3/ upotetaan maahan eikä se liiku henkilöauton törmäyksessä. Se voidaan tehdä kulmajäykästi ja vetoa kestävästi toisiinsa liitetyistä elementeistä tai liukuvaluna. Betonikaide on muita kaiteita kovempi. Kelluvan betonikaiteen hinta on hiukan alle, upotetun yli 100 /m. 7

8 8 Kaidetyypin valinta tien keskellä Esteistä vapaa keskialue Kaiteeksi riittää yksi kaksipuolisesti toimiva kaide, moottoriteillä tavallisesti 2,25 m etäisyydellä sisäkaarteen puoleisesta ajoradasta. Kaide tulisi lisäksi valita ja sijoittaa niin, että se saa jäädä pakalleen, jos tielle tehdään myöhemmin valaistus. Myös siltojen kaiteiden sijainti tulisi ottaa huomioon. Mutkittelua vältetään. Jos kaide sijoitetaan keskialueelle, luiskakaltevuus rajoittaa kaidetyypin valintaa. Sallitut luiskakaltevuudet on esitetty kohdassa "Kaiteen valinta tien reunassa". Vaijerikaide ja kaksiputkikaide sallivat muita jyrkemmän luiskan. Leveillä keskialueilla ei käytetä betonikaidetta, koska suistumiskulma voi kasvaa suureksi. Jos ajoradat on porrastettu, kaide tulee ylemmän ajoradan puolelle. Betonikaide voi olla tällöin tarpeen häikäisyn, melun ja kuormaautojen suistumisen estämiseksi. Valaisinpylväitä tai muita esteitä keskialueella. Esteet puoltavat kahden erillisen kaiteen käyttöä, mutta jos esteitä on harvassa voidaan käyttää yhtä kaidetta, joka haaroitetaan esteen kohdalla siten, että kaiteiden väli voidaan pitää kunnossa. Pieni joustotila ja esteen luonne vaikuttaa kaiteen valintaan samalla tavalla kuin tien reunassa. Leveillä (ajoratojen väli 17,5 m) keskialueilla voidaan käyttää osittain myötääviä 15 m tai 18 m korkuisia mastoja ilman kaidetta. Vaijerikaiteen toisella puolella voidaan käyttää varsinaisia törmäysturvallisia valaisinpylväitä kapeammallakin keskialueella, mutta luonnollisempi ratkaisu uudelle tielle on pylväät kahden kaiteen välissä. Valaisinpylväät saa sijoittaa betonikaiteeseen, mutta ei esimerkiksi kaksipuolisen loittojohdekaiteen sisään.

9 9 Pitkä keskikaiteella varustettu tieosuus, ei keskialuetta Tavallisesti käytetään putkipalkkikaidetta, koska siinä pylväiden päät saadaan piiloon, mikä on ulkonäön ja moottoripyöräilijöiden kannalta hyvä. Raskas putkipalkkikaide estää kevyttä paremmin kuormaautojen läpipääsyn ja se kestää aurausta paremmin. Kevyt putkipalkkikaide voidaan kuitenkin valita, jos se on selvästi edullisempi. Putkipalkkikaiteeseen voidaan asentaa liikennemerkki, jos piennar on leveä. Kaksipuolinen teräspalkkikaide on tavallisesti halvin, mutta on ulkonäön ja kinostumisen kannalta putkipalkkikaidetta huonompi ja lisäksi kolhiintuu ja katkeaa helpommin kuin raskas putkipalkkikaide. Myös kaksipuolinen kaksiputkikaide on mahdollinen. Se sallii suurimmat uudelleenpäällystykset kuin muut kaiteet eikä kinosta. Vaijerikaiteita vältetään pitkillä osuuksilla, koska vaijerikaiteen paljas yläpää ja vaijeri voivat lisätä kaatuneen moottoripyöräilijän vammoja. Lisäksi jokainen auton tai auran kolhu edellyttää kaiteen korjaamista. Rakennuskustannuksiltaan vaijerikaide on melko edullinen. Vaijerikaiteen pylväät asennetaan jalustaan korjaamisen helpottamiseksi. Jos valaistus halutaan tien keskelle, on käytettävä betonikaidetta. Aukeilla paikoilla betonikaide kinostaa. Päällysteeseen upotettu betonikaide on päällysteen päälle asennettua kestävämpi, eikä sitä tarvitse siirtää uudelleen päällystämisen yhteydessä. Kaiteeseen tehdään 2 3 kilometrin välein avattava 12 m pituinen kohta: Putkipalkkiin tehdään pikasalvoin avattava vetokapasiteetiltaan normaalijatkosta vastaava jatkos ja avattavan osuuden pylväiden tyveen tehdään sarana. Kaiteen päissä käytetään moottoriteillä ja vastaavilla tavallisesti kokoon painuvaa päätä, paitsi vaijerikaiteessa. Kaiteen viereen maalataan piennar, jonka leveys on ajomukavuuden vuoksi vähintään kaiteen korkeus. Kaiteen toimintaleveys vaaditussa törmäyskestävyysluokassa saa ulottua toisen suunnan ajokaistalle, mutta pienen auton aiheuttama toimintaleveys ei. Keskikaiteen törmäysluokan vähimmäisvaatimus on tavallisesti N2, mutta luokan H1 kaiteesta tulisi hyvittää vertailuissa. Lyhyt (1 3 km) keskikaide ohituskaistan kohdalla Turvallisin kaidetyyppi on vaijerikaide, kun otetaan huomioon, että vaijerikaiteen päähän törmääminen on 100 km/h nopeustasolla selvästi turvallisempaa kuin muiden kaidetyyppien kokoonpainuvaan tai viistettyyn päähän törmääminen. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää kevyttä tai raskasta putkipalkkia. Toissijaisesti tulee kysymykseen kaksipuolinen teräspalkkikaide tai kaksiputkikaide. Vaijerikaiteen pylväät asennetaan jalustaan, josta pylväs voidaan irrottaa. Tiesuunnitelmassa määrätään tien keskellä sallitut kaidetyypit ja niiltä vaadittava törmäyskestävyysluokka ja aurauskestävyysluokka. Kilpailun varmistamiseksi tulisi sallia niin monta kaidetyyppiä, että tuotteiden välille tulee kilpailua. Tarjouspyynnössä tulisi ilmoittaa, miten paljon paremmasta tai huonommasta törmäyskestävyysluokasta tai aurauskestävyydestä hyvitetään tai sakotetaan.

10 10 Kaiteen valinta tien reunassa Suurissa kohteissa tien reunassa käytetään kokonaiskustannuksiltaan edullisinta N2-luokan kaidetta, jos jäljempänä olevat perusteet eivät muuta edellytä. Aikaisemmissa tarkasteluissa Suomen Tiehallinnon tyyppipiirustuskaide Ty 3/51 on osoittautunut edullisimmaksi, mutta muunkin kaiteen valinta tulisi sallia urakoitsijalle. Pienissä kaidekohteissa käytetään yleensä paikkakunnan perinteistä kaidetyyppiä varaosatarpeen ja korjausosaamisen vuoksi. Kaidetyypin ja kaidetuotteen valintaan ja muiden laatuvaatimusten asettamiseen vaikuttavia tekijöitä: Pieni joustotila. Kun Ty3/51 kaiteen etureunan ja jäykän esteen välissä on tilaa alle 1,2 m, tarvitaan vilkasliikenteisillä teillä jäykempi kaidetyyppi: Jos esteitä ei voi sijoittaa kauemmaksi, käytetään paikallisesti putkipalkkikaidetta tai valitaan koko osuudelle jäykempi kaidetyyppi, esimerkiksi kaksiputkikaide. Toimintaleveydet on esitetty Tietoa tiensuunnitteluun numerossa 62A, B jne. Erityisen tärkeä suojattava kohde tai paha vaaranaiheuttaja. Kuormaauton pidättävää kaidetta tarvitaan siltojen lisäksi, kun on estettävä kuorma-auton törmäys kevytrakenteisen sillan tukiin, suurjännitejohdon pylvääseen, tärkeälle pohjavesialueelle tai vastaavaan tai halutaan estää esim. linja-autojen suistuminen. Näissä tapauksissa valitaan H2 (esim. sillan kaiteen maahan asennettava versio) tai H3-luokan kaide (upotettu betonikaide). Upotettu betonikaide on metrihinnaltaan kallein, mutta esimerkiksi siltapilarin suojaksi sitä tarvitaan lyhyempi matka kuin teräksistä H2-kaidetta. Linja- ja kuorma-autot pääsevät helposti tavallisen matalan N2-luokan kaiteen yli tai läpi. Usein kuorma-auton törmäys voidaan välttää sijoittamalla arka rakenne vähintään riittävän korkean 1:2 ulkoluiskan päälle N2-kaiteen takana. Sillan kaiteen jatkeena käytetään sillankaidetta myös penkereellä, kun vilkasliikenteinen tie (KVL > 3000 ajon/d ja nopeus 100 km/h) ylittää erityisen tärkeän rautatien tai moottoritien. Sillan kaide aloitetaan 20 m ennen siltaa. Sillan kaide jatkuu myös 20 m sillan jälkeen, kun ajorata on kaksisuuntainen tai kun sillan ulkonäöstä halutaan symmetrinen. Sillankaiteesta tehdään pitempi, jos väylät risteävät viistosti eikä maasto rajoita suistumista alapuoliselle väylälle. Pituus tulisi määrittää Tiehallinnon suunnitelmassa. Sillan jatkeena olevan sillan kaiteen ei tarvitse olla EN mukaisesti maa-asennuksena testattu. Sillan kaiteen pylväät upotetaan penkereessä 1,1 m syvyyteen ja maan pintaa vahvistetaan maabetonilla tai asfaltilla. Vaihtoehtoisesti pylväät asennetaan esimerkiksi porapaaluun siten, että pylväs voidaan irrottaa. Kaiteen kovuus (riskitaso Tietoa tiens. taulukossa 1). Betonikaiteeseen törmäys aiheuttaa enemmän henkilövahinkoja kuin teräskaiteeseen törmäys. Toisaalta betonikaide pitää autot tiellä varmemmin kuin muut kaiteet. Luiska. Luiskassa hyväksyttävästi testattu vaijerikaide ja kaksiputkikaide voidaan asentaa luiskaan 1 m etäisyydelle tien reunasta, kun luiskan kaltevuus on 1:4 (1:3). Muuten enimmäiskaltevuus on vaijeri- ja kaksiputkikaiteilla 1:6 (1:4). Normaalijohteisella (> 230) teräspalkkikaiteella suurin

11 luiskakaltevuus on 1:8 (1:6); kapeajohteisemmalla teräspalkkikaiteella ja putkipalkkikaiteella 1:10 (1:6). Suluissa olevia arvoja voidaan käyttää lyhyellä matkalla sekä silloin, kun kaiteen etäisyys tien reunasta on enintään 0,5 m. Jyrkemmässä luiskassa auto pääsee normaalikorkuisen kaiteen yli tai auto pääsee korotetun kaiteen johteen ali. Näkemät. Erityisesti rombisissa eritasoliittymissä sillan kaide ja tiekaide rajoittavat näkemää liityttäessä rampilta sillan päällä olevalle tielle. Silloin sillassa ja tiekaiteessa tulisi käyttää kaksiputkikaidetta. Kaksiputkikaiteet ovat suositeltavia myös muissa tilanteissa, joissa halutaan tarjota hyvä näkyvyys liittymässä, sisäkaarteessa tai maisemien katselua varten. Myös vaijerikaide on läpinäkyvä, mutta sen liittäminen siltaan on hankalaa. Kinostuminen. Järven rannalla ja laajan pellon reunalla tavanomainen kaide kinostaa enemmän kuin kaksiputkikaide tai vaijerikaide. Ero on merkittävä. Aivan tien reunassa vaijerikaidetta on korjattava useammin kuin kaksiputkikaidetta. Ulkonäkö. Taajamien sisääntuloteillä voidaan haluta, että kaide antaa tielle tietyn erityisen ilmeen tai toisaalta erottuu mahdollisimman vähän. Silloin voidaan valita normaalia kalliimpi testattu ulkonäöltään paremmin sopiva kaide; tai toissijaisesti voidaan muunnella jotakin hyväksyttyä kaidetyyppiä julkaisussa Teiden ja siltojen kaiteet (Tielaitoksen selvityksessä 67/95) sallitulla tavalla ei kuitenkaan mielellään yli 80 km/h nopeusalueella. Jos valittavana on ulkonäöltään samanarvoiset kaiteet, on valittava ensisijaisesti EN mukaisesti testattu ja hyväksytty kaideversio eikä testatusta kaiteesta merkittävästi muunnettua mahdollisesti halvempaa versiota. Samalla on varmistettava, että kaide säilyttää ulkonäkönsä aurauksesta ja kolhuista huolimatta. Jos jalankulkijoita on paljon, kannattaa kiinnittää huomiota myös yksityiskohtiin. Vähäinen liikenne. Vähäliikenteisellä tiellä riittää myös N1-luokan kaide. Tällaisia ei ole kuitenkaan markkinoilla. Alhaiset ajonopeudet. Kun tiellä käytetään vain enintään 50 km/h nopeuksia, kaiteen ei tarvitse olla EN mukaisesti testattu. Meluntorjunta. Melukaiteena käytetään tavallisimmin maahan upotettua betonikaidetta tai Ty3/73 mukaista teräskaidetta. Myös päällysteen päällä kelluva kaidetyyppi on mahdollinen, mutta törmäykset aiheuttavat siihen mutkia, jotka näkyvät noin 1 m korkuisessa kaiteessa erityisen selvästi. Siksi kelluvan betonikaiteen käyttöön tarvitaan aina tilaajan hankekohtainen hyväksyntä. Melukaiteiden ei tarvitse tällä hetkellä olla EN mukaisesti testattuja, mutta jos valittavana on ulkonäöltään ja kestävyydeltään samanveroiset tuotteet, valitaan ensisijaisesti testattu, vaikka se olisi kalliimpi. Testaamattomien melukaiteiden on kuitenkin täytettävä julkaisussa Teiden ja siltojen kaiteet (Tielaitoksen selvityksessä 67/95) annetut ohjeet. Varaosat. Samaan kohteeseen ei saa sijoittaa tarpeettomasti monenlaisia kaiteita, koska se lisää varaosien varastointitarvetta ja kunnossapitäjien koulutustarvetta tai vaihtoehtoisesti korjausten viipymistä. 11

12 12 Aurauskestävyys. Kaiteet luokitellaan aurauskestävyyden osalta luokkiin taulukon 1 mukaisesti. Vähimmäisvaatimukseksi valitaan luokka 4 erityisen kolhiintumisalttiissa paikoissa, esimerkiksi kapealla mutkaisella tiellä sekä runsaslumisimmilla alueilla. Leveiden teiden reunassa tulisi sallia myös luokka 3 kilpailun lisäämiseksi. Aurauskestävyys, samalla myös henkilöautojen töytäisyjen kestävyys, otetaan kuitenkin huomioon vaihtoehtojen kunnossapitokustannuksia arvioitaessa. Betonikaiteiden aurauskestävyyttä ei luokitella, mutta se on yleensä hyvä. Taulukko 1. Metallikaiteiden aurauskestävyysluokat. Aurauskestävyysluokka Johteen etureunan etäisyys pylväästä Johteen ainepaksuus teräksellä 1) Taivutusvastus vaakasuoraa voimaa vastaan (cm 3 ) 2) Pylvään ja johteen välinen ruuvi 3) Avoprofiili Putki Johde Pylväs 4 > 50 mm > 4 mm > 2,9 mm M12 4.X 3 > 50 mm > 3 mm > 2,2 mm 9 18 M10 4.X 2 Vaijerikaide, teräksinen 1 Muu 1. alumiinille 20 % suurempi 2. koskee teräslaatua ST235; muille taivutusvastus jaetaan R eh /235 N/mm 2 :lla 3. tai kiinnitys, jolla on vastaava leikkauslujuus pystykuormia vastaan Hankintamenettely Suuret kohteet Suurissa hankkeissa Tiehallinto antaa kaiteiden törmäyskestävyysluokan (tiekaiteissa tavallisesti N2, sillankaiteissa tavallisesti H2) aurauskestävyysluokan vähimmäisvaatimuksen osuudet, joilla vaaditaan kinostumisen tai luiska-asennuksen vuoksi kaksiputki- tai vaijerikaide osuudet, joilla tarvitaan meluntorjunnan tai pohjavesisuojauksen vuoksi upotettu betonikaide tai umpinainen teräskaide vaaralliset kohdat ja sillan kaiteen jatkeet, joissa vaaditaan normaalia korkeampi törmäyskestävyysluokka Lisäksi tilaaja rajaa kinostumisen, ulkonäön, kunnossapitokustannusten, ym. syiden perusteella sopimattomat kaidetyypit sallittujen ulkopuolelle. On kuitenkin syytä sallia niin monta kaidetyyppiä, että tuotteiden välille syntyy kilpailua. Myös tyyppipiirustuskaiteen valinta voi mahdollistaa todellisen kilpailun. Tarjouspyynnössä tulisi ilmoittaa, miten paljon paremmasta tai huonommasta törmäyskestävyysluokasta tai aurauskestävyydestä hyvitetään tai sakotetaan. Selvitysten mukaan aurausluokan 4 kaide kestää tien leveydestä ja liikennemäärästä riippuen kolhiintumatta vuotta. Aurausluokan 3 kaiteessa joudutaan oikomaan kolhuja ulkonäkösyistä jo vuoden kuluttua ja kaiteen käyttöikä jää 10 vuotta aurauskestävyysluokan 4 kaidetta lyhyemmäksi. Aurausluokan 3 kaiteen valinta aiheuttaa tien ylläpitäjälle silloin nykyarvoltaan 4 7 euron lisäkustannukset kaidemetriä kohti. Vaijerikaiteen aurauskestävyysluokka on 2. Sitä joudutaan korjaamaan joka kerta henkilöauton tai auran töytäisyn jälkeen. Luiskassa tai keskialueella korjauskustannukset jäävät kuitenkin edellä esitettyä pienemmik-

13 si. Nelikaistaisen tien keskellä vaijerikaide asennetaan jalustoihin, mikä alentaa korjauskustannuksia niin, että ero aurausluokan 4 kaiteeseen lienee vain 4 euroa kaidemetriltä. 13 Pienet kohteet Pienissä hankkeissa ja ulkonäön kannalta herkissä kohteissa Tiehallinto voi määrätä kaidetyypin tai vaihtoehtoiset kaidetyypit tuotenimen tarkkuudella varaosatarpeen vähentämiseksi tai tietyn ulkonäön saavuttamiseksi. Standardin SFS EN 1317 osan 2 ja 3 luokat Suurissakin hankkeissa voidaan tarvita pieniä määriä vähämenekkisiä uusia tuotteita, kuten erikoiskaiteita, kokoon painuvia kaiteen päitä ja törmäysvaimentimia. Jos urakoisija hankkii ne hankekohtaisesti tulee seudullista tuotteiden kirjavuutta ja varaosaongelmia. Lisäksi vähämenekkisten tuotteiden hankintahinnat ovat korkeita, koska pienestä määrästä ei saa kunnon tarjousta tavaran toimittajalta ja tavallinen kaideurakoitsija joutuisi opettelemaan erikoiskaiteen asennuksen. Kumpaakin ongelmaa voisi lieventää erottamalla vähämenekkiset uudet tuotteet rakennusurakoista ja tilaamalla ne erikseen yhtä aikaa useaan kohteeseen. Silloin riittää, kun yksi kaideurakoitsija opettelee asentamisen ja huolehtii korjauksista ja varaosista. Parin vuoden kuluessa tuotteet vakiinnuttavat asemansa, eikä poikkeavia hankintamenettelyjä tarvita. Taulukko 2. Kaiteisiin sovellettavat standardin EN mukaiset hyväksymiskriteerit ovat: Auto ei saa kaatua, mennä läpi eikä yli. Auto ei saa ponnahtaa kaiteesta liian jyrkästi eikä henkilöautossa olijoihin saa kohdistua ylisuuria hidastuvuuksia (riskitaso A on paras) eivätkä suuret kaiteen osat saa tunkeutua autoon tai lentää ympäristöön. Suuremmassa törmäyskoeluokassa hyväksytty täyttää automaattisesti alemman vaatimukset. Törmäyskokeita tarvitaan yleensä kaksi. Törmäyskestävyysluokat ovat: Luokka Törmäyskoe Törmäyskoe (pieni auto) auto Paino (tonnia) Nopeus (km/h) Kulma (astetta) Auto paino (tonnia) nopeus (km/h) kulma (astetta) N1 ha 1, ei vaadita N2 ha 1, ha 0, H1 ka ha 0, H2 la ha 0, H3 ka ha 0, H4 ka 30/ ha 0, Taulukko 3. Törmäysvaimentimiin sovellettavat standardin EN mukaiset hyväksymiskriteerit ovat periaatteessa samat kuin kaiteilla. Törmäyskokeita tarvitaan vähintään 2 6. Törmäyskestävyysluokat ovat: Luokka Suoraan edestä (Auton paino tonneina x nopeus km/h) Epäkeskeinen edestä 15 o päähän 15 o kylkeen 165 o kylkeen (vain 2- suunt.) 50 0,9x50 1,3x50 80/1 1,3x80 0,9x80 1,3x ,9x80 1,3x80 0,9x80 1,3x80 1,3x80 1,3x ,9x100 1,3x100 0,9x100 1,3x100 1,3x100 1,3x ,9110 1,3x100 0,9x100 1,5x110 1,5x100 1,5x110

14 14 Edelliset numerot v Lumitilan tarve meluesteiden, välikaistojen ym. kohdalla v Tieympäristön pehmentämisen turvallisuusvaikutukset v Ekologinen ympäristöluokitus v Töhrimisen minimointi (Teiden suunn. V 3. Meluesteet, korvaa ositt.) 17. Jyrkkäluiskaiset meluvallit 20. Tarkistettu versio HCM:sta 22. Työnaikaiset kaiteet v Kiertoliittymien mitoitus v Kasvillisuuden ja linnuston seuranta tiehankkeissa 29. Tienpito arvoympäristöissä 30. Läpinäkyvien meluesteiden käyttö 31. Liikennejärjestelmäsuunnittelu: kokemuksia, yht. maankäytön suunn. 32. Kevyttä liikennettä koskevat säädösmuutokset Ohituskaistojen turvallisuus v KLOTS paikallisen liikenneturvallisuustyön tietotuki 36. Taajamateiden suunnittelun kehittäminen 37. Tiedote tiensuunnitteluasioista 39. Ekologinen ymp.luokitus: Menetelmän käytön arviointi v Tien häikäisysuojat 41. Tiehankkeen vuoropuhelun suunnittelu ja arviointi 42. Tien reunaympäristön pehmentäminen vanhoilla teillä 43. Loivaluiskaisten teiden kuivatus 44. Esimerkki ketomaisen kasvuston perustamisesta tienvarsialueella 45. Asiakastyytyväisyysselvitys suunnitteluprosessista: Vt 4 Kemi 46. Ohitusnäkemät tiensuunnittelussa v Perusverkon eritasoliittymien turvallisuus 48. Liikennemerkkien ja opastustaulujen törmäysturvallisuus ja kuormat 51. Raskaat ajoneuvot kiertoliittymissä 52. Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen v Pääteiden turvallisuus 54. Taajamien seurantaselvitys 55. Silmukkakäännös ohituskaistan kohdalla 56. Taajamakeskustatien poikkileikkaus ja raskas liikenne v Kaksiajorataisten teiden keskikaistojen kulkuaukot 58. Ohituskaistojen uudet suunnitteluperiaatteet 59A Pakkasenkestävyysluokaan 1 hyväksytyt päällysteen saumausaineet 60 Meluesteen runkomateriaalin vaikutus kustannuksiin. 49I Teiden suunnittelua koskevat ohjeet vuoden 2001 alussa Numerot 1, 3, 4, 5, 6, 7, 9, 10, 12, 13, 14, 16, 18, 19, 21, 24, 25, 26, 28, 34, 38 ja 50 on poistettu Tietoa tiensuunnitteluun nro 61A Tiekaiteiden laatuvaatimukset ja kaidetyypin valinta Kohderyhmä: Teiden suunnittelijat, rakentajat ja kunnossapitäjät Jakelu: Tiepiirit (tienpidon suunnittelu ja teettäminen), S, H, TP, kirjasto, tiekonsultit, oppilaitokset, Suomen Kuntaliitto, kaideurakoitsijat Lisäjakelu Kopioimalla, (pdf) Lisätietoja: Kari Lehtonen, Tiehallinto/ tie- ja geotekniikka puh ,

Tietoa tiensuunnitteluun nro 61B

Tietoa tiensuunnitteluun nro 61B Tietoa tiensuunnitteluun nro 61B Julkaisija: Tiehallinto, tekniset palvelut 31.1.2006 TIEKAITEIDEN LAATUVAATIMUKSET JA KAIDETYYPIN VALINTA Ohjeen sisältö ja kohde Tämä ohje korvaa ohjeen Tietoa tiensuunnitteluun

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 62A

Tietoa tiensuunnitteluun nro 62A Tietoa tiensuunnitteluun nro 62A Julkaisija: Tiehallinto, tie- ja geotekniikka 14.6..2002 HYVÄKSYTTYJÄ KAIDETUOTTEITA KESÄLLÄ 2002 Tämä tiedote korvaa ohjeen Tietoa tiensuunnitteluun nro 50 hyväksyttyjen

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 63

Tietoa tiensuunnitteluun nro 63 Tietoa tiensuunnitteluun nro 63 Julkaisija: Tiehallinto, tie- ja geotekniikka 14.6.2002 KAITEIDEN JA VALAISINPYLVÄIDEN PARANTAMISEN TURVALLISUUSVAIKUTUKSIA Tässä tiedotteessa tarkistetaan Tietoa tiensuunnitteluun

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 62C

Tietoa tiensuunnitteluun nro 62C Tietoa tiensuunnitteluun nro 62C Julkaisija: Tiehallinto, aisantuntijapalvelut 4.3.2009 HYVÄKSYTTYJÄ KAIDETUOTTEITA VUODEN 2009 ALUSSA Tämä tiedote korvaa ohjeen Tietoa tiensuunnitteluun nro 62B. Tämä

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 55

Tietoa tiensuunnitteluun nro 55 Tietoa tiensuunnitteluun nro 55 Julkaisija: Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 20.12.2001 SILMUKKAKÄÄNNÖS OHITUSKAISTAN KOHDALLA Tausta Ohituskaistoja on yleisille teille suunniteltu ja rakennettu

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 69A

Tietoa tiensuunnitteluun nro 69A Tietoa tiensuunnitteluun nro 69A Julkaisija: Tiehallinto, tie- ja geotekniikka 18.2.2003 TÖRMÄYSTURVALLISET OPASTUSTAULUT VUONNA 2002 Hyväksyntä Tämän julkaisun ajan tasalla oleva versio 69B, 69C jne.

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 60

Tietoa tiensuunnitteluun nro 60 Tietoa tiensuunnitteluun nro 60 Julkaisija: Tiehallinto, tie- ja geotekniikka 10.6.2002 MELUESTEEN RUNKOMATERIAALIN VAIKUTUS KUSTANNUKSIIN Tulokset Tässä kuvataan puisen (laudalla verhoillun) meluesteen

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun numerot:

Tietoa tiensuunnitteluun numerot: Tietoa tiensuunnitteluun numerot: 2. Lumitilan tarve meluesteiden, välikaistojen ym. 152 kt 29.1.1991 kohdalla 8. Tieympäristön pehmentämisen turvallisuusvaikutukset 256 kt 27.9.1993 11. Ekologinen ympäristöluokitus

Lisätiedot

Markkinoilla olevia kaidetuotteita

Markkinoilla olevia kaidetuotteita OPAS 1 (10) 28.2.2017 LIVI/3817/06.04.01/2015 Vastaanottaja Korvaa Ohjeluettelo Markkinoilla olevia kaidetuotteita 8.7.2015 Asiasanat tiet, kaiteet Tähän luetteloon on koottu kaidetuotteita, jotka täyttävät

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 85

Tietoa tiensuunnitteluun nro 85 Tietoa tiensuunnitteluun nro 85 Julkaisija: Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut 19.1.7 KESKIKAIDETEIDEN SUUNTAUS Tausta Keskikaidetiet ovat kaksiajorataisia väyliä ja niiden suuntauksen suunnittelua on ohjeistettu

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 40

Tietoa tiensuunnitteluun nro 40 Tietoa tiensuunnitteluun nro 40 Julkaisija: Tielaitos, tie- ja liikennetekniikka 4.2.1999 TIEN HÄIKÄISYSUOJAT Yleistä Häikäisysuojan tehtävä on estää vastaantulevan liikenteen aiheuttama häikäisy. Häikäisysuojien

Lisätiedot

Kaiteet ja suistumisonnettomuuksien ehkäisy

Kaiteet ja suistumisonnettomuuksien ehkäisy Kaiteet ja suistumisonnettomuuksien ehkäisy Tiehallinto Helsinki 2002 Kaiteellisen keskialueen päävaihtoehdot ISBN 951-726-896-3 TIEH 2100014-02 Edita Prima Helsinki 2002 Julkaisua myy/saatavana: Tiehallinto,

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO 2 (10) Markkinoilla olevia kaidetuotteita 28.4.2014 3080/070/2010. Teräspalkkikaiteet... 3. Putkipalkkikaiteet...

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO 2 (10) Markkinoilla olevia kaidetuotteita 28.4.2014 3080/070/2010. Teräspalkkikaiteet... 3. Putkipalkkikaiteet... LIIKENNEVIRASTO 2 (10) Sisällysluettelo Teräspalkkikaiteet... 3 Putkipalkkikaiteet... 4 Kaksiputkikaiteet... 4 Betonikaiteet ja teräsarkkukaiteet... 5 Sillankaiteet... 6 Taulukoissa mainittujen kaidetuotteiden

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 51

Tietoa tiensuunnitteluun nro 51 Tietoa tiensuunnitteluun nro 51 Julkaisija: Tielaitos, tie- ja liikennetekniikka 5.9.2000 RASKAAT AJONEUVOT KIERTOLIITTYMISSÄ Tässä tiedotteessa kuvataan kiertoliittymissä tehdyn raskaiden ajoneuvojen

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 69C

Tietoa tiensuunnitteluun nro 69C Tietoa tiensuunnitteluun nro 69C Julkaisija: Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut 11.3.2009 TÖRMÄYSTURVALLISET OPASTUSTAULUT VUODEN 2009 ALUSSA Hyväksyntä Tämän julkaisun ajan tasalla oleva versio 69D, 69E

Lisätiedot

Reunakaiteiden suunnittelu- ja asennusohje

Reunakaiteiden suunnittelu- ja asennusohje Reunakaiteiden suunnittelu- ja asennusohje Reunakaide Ruukki W230 Reunakaide Ruukki W230/4, Ty3/51:2010 Reunakaide Ruukki W230/4, Ty3/51:2006 Sisältö Sovellusalue... 2 Asennus... 2 Kaiteiden käsittely...

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 64A

Tietoa tiensuunnitteluun nro 64A Tietoa tiensuunnitteluun nro 64A Julkaisija: Tiehallinto, tie- ja geotekniikka 14.6.2002 MARKKINOILLA OLEVIA MELUESTETUOTTEITA KESÄLLÄ 2002 Tässä tiedotteessa annetaan perustiedot tietoon tulleista Suomessa

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 72

Tietoa tiensuunnitteluun nro 72 Tietoa tiensuunnitteluun nro 72 Julkaisija: Tiehallinto, liikennetekniikka 7.1.2004 OHITUSKAISTAT LEVEIDEN ERIKOISKULJETUSTEN REITEILLÄ Leveiden kuljetusten reittiselvitys Erikoiskuljetukset, joissa ylitetään

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 71A

Tietoa tiensuunnitteluun nro 71A Tietoa tiensuunnitteluun nro 71A Julkaisija: Tiehallinto, tie- ja geotekniikka luonnos 26.9.2003 TIEN PÄÄLLYSRAKENTEEN MITOITUKSESSA KÄYTETTÄVÄT MODUULIT JA VÄSYMISFUNKTIOT 1. Ohjeen sisältö ja kohde Tämä

Lisätiedot

Keskikaiteen suunnittelu- ja asennusohje

Keskikaiteen suunnittelu- ja asennusohje Keskikaiteen suunnittelu- ja asennusohje Keskikaide Ruukki 210x130/4 Sisältö Sovellusalue... 2 Asennus... 2 Kaiteiden käsittely... 2 Kaiteen rakenne ja osat... 3 Kaiteen aloitus ja lopetuskohdat... 4 Kaiteen

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO 2 (18) Markkinoilla olevia työmaakaiteita 10.10.2013 6591/070/2010. Työmaakaiteita koskevia luetteloita...

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO 2 (18) Markkinoilla olevia työmaakaiteita 10.10.2013 6591/070/2010. Työmaakaiteita koskevia luetteloita... LIIKENNEVIRASTO 2 Sisällysluettelo Työmaakaiteita koskevia luetteloita... 3 Teräksisiä kaiteita... 4 Betonisia kaiteita... 12 Vesitäytteisiä kaiteita... 14 Työmaakaiteisiin soveltuvia törmäysvaimentimia...

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 84A

Tietoa tiensuunnitteluun nro 84A Tietoa tiensuunnitteluun nro 84A Julkaisija: Tiehallinto, tietekniikka Luonnos 12.01.2007 PAIKAN MÄÄRITTÄMINEN GPS:N AVULLA Laatuvaatimus Tätä ohjejulkaisua käytetään laatuvaatimuksena, kun rakennus- tai

Lisätiedot

SSAB reunakaide SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJE. Reunakaide SSAB W230 Reunakaide SSAB W230/4, Ty3/51:2010 Reunakaide SSAB W230/4, Ty3/51:2006

SSAB reunakaide SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJE. Reunakaide SSAB W230 Reunakaide SSAB W230/4, Ty3/51:2010 Reunakaide SSAB W230/4, Ty3/51:2006 SSAB reunakaide SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJE Reunakaide SSAB W20 Reunakaide SSAB W20/, Ty/5:200 Reunakaide SSAB W20/, Ty/5:2006 Sisältö: Sovellusalue...2 Asennus...2 Kaiteiden käsittely...2 Kaiteiden rakenne

Lisätiedot

TIENRAKENNUSTÖIDEN YLEISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELITYKSET: TIEKAITEET, TIEL 2210013

TIENRAKENNUSTÖIDEN YLEISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELITYKSET: TIEKAITEET, TIEL 2210013 Tielaitos TIEHALLINTO MUU OHJAUS 27.5.1999 155/96/20/TIEL/4 Tiepiirit Säädösperusta TieL117 Kohdistuvuus Tielaitos Korvaa TYLT 7210 Tiekaiteet, luonnos 6.5.1997 (97/20/Htl-72, 21.5.1997) ja kaiteiden osalta

Lisätiedot

20.2.2009 13984/2006/30/16. Vastaanottaja Tiepiirit. Maantielaki 109 Tyyppipiirustukset 19.10.2006. 31.3.2009 - toistaiseksi

20.2.2009 13984/2006/30/16. Vastaanottaja Tiepiirit. Maantielaki 109 Tyyppipiirustukset 19.10.2006. 31.3.2009 - toistaiseksi 20.2.2009 13984/2006/30/16 Vastaanottaja Tiepiirit Säädösperusta Korvaa/muuttaa Maantielaki 109 Tyyppipiirustukset 19.10.2006 Kohdistuvuus Tiehallinto Voimassa 31.3.2009 - toistaiseksi Asiasanat Tyyppipiirustukset,

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 88

Tietoa tiensuunnitteluun nro 88 Tietoa tiensuunnitteluun nro 88 Julkaisija: Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut 12.2.2008 GEO- JA ISO- MAALUOKITUSTEN MAALAJIMÄÄRITYSTEN VERTAILU Johdanto Tässä selvityksessä vertaillaan lähivuosina käyttöön

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 71C

Tietoa tiensuunnitteluun nro 71C Tietoa tiensuunnitteluun nro 71C Julkaisija: Tiehallinto, tie- ja geotekniikka 3.3.2004 TIEN PÄÄLLYSRAKENTEEN MITOITUKSESSA KÄYTETTÄVÄT MODUU- LIT JA KESTÄVYYSMALLIT 1. Ohjeen sisältö ja kohde Tämä ohje

Lisätiedot

SSAB keskikaide SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJE. Keskikaide SSAB 210x130/4

SSAB keskikaide SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJE. Keskikaide SSAB 210x130/4 SSAB keskikaide SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJE Keskikaide SSAB 210x130/4 Sisältö: Sovellusalue...2 Asennus...2 Kaiteiden käsittely...2 Kaiteen rakenne ja osat...3 Kaiteen aloitus ja lopetuskohdat...4 Kaiteen

Lisätiedot

Tiepiirit 1 (3) 19.10.2006 13984/2006/30/1. Tyyppipiirustukset

Tiepiirit 1 (3) 19.10.2006 13984/2006/30/1. Tyyppipiirustukset Tiepiirit 1 (3) 19.10.2006 13984/2006/30/1 Tyyppipiirustukset Tämän kirjeen liitteenä on luettelo Tiehallinnon voimassa olevista tien rakenteita ja laitteita koskevista Ty-sarjan tyyppipiirustuksista.

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 69B

Tietoa tiensuunnitteluun nro 69B Tietoa tiensuunnitteluun nro 69B Julkaisija: Tiehallinto, Tekniset palvelut 27.1.2005 TÖRMÄYSTURVALLISET OPASTUSTAULUT VUONNA 2005 Hyväksyntä Tämän julkaisun ajan tasalla oleva versio 69B, 69C jne. on

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun

Tietoa tiensuunnitteluun Tietoa tiensuunnitteluun nro 49B Julkaisija: Tielaitos, tie- ja liikennetekniikka 22.5.2000 TEIDEN SUUNNITTELUA KOSKEVAT OHJEET TOUKOKUUSSA 2000 Sisältö Tässä tiedotteessa on luettelot voimassa olevista

Lisätiedot

Tievalaistus/sähkö tiedote nro 12

Tievalaistus/sähkö tiedote nro 12 Tievalaistus/sähkö tiedote nro 12 Julkaisija: Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 15.3.2001 POHJOISMAINEN KÄYTÄNTÖ TÖRMÄYSTURVALLISTEN VALAISIN- PYLVÄIDEN JA OPASTUSTAULUJEN TUKIEN HYVÄKSYMISESSÄ Pohjoismaiden

Lisätiedot

V,'v 14 &N 7 U t u. Tiekaiteet. Oc' 77L,/ Tielaitos. Tienrakennustöiden yleiset laatuvaatimuksetja työselitykset. Työselitykset ja laatuvaatimukset

V,'v 14 &N 7 U t u. Tiekaiteet. Oc' 77L,/ Tielaitos. Tienrakennustöiden yleiset laatuvaatimuksetja työselitykset. Työselitykset ja laatuvaatimukset Tienrakennustöiden yleiset laatuvaatimuksetja työselitykset Tielaitos Tiekaiteet Työselitykset ja laatuvaatimukset Helsinki 1999 TIEHALLINTO Tie- ja liikenneteknhikka / Oc' 77L,/ V,'v 14 &N 7 U t u Tienrakennustöiden

Lisätiedot

Tiemerkintäpäivät 2013 Uusi Tiemerkinnät-ohje 8.2.2013

Tiemerkintäpäivät 2013 Uusi Tiemerkinnät-ohje 8.2.2013 Tiemerkintäpäivät 2013 Uusi Tiemerkinnät-ohje Uusia tiemerkintöjä Pyörätasku Liikennevalo-ohjatussa liittymässä Pyöräkaista edeltää aina Ajokaistanuolta voi käyttää yksisuuntaisella ajoradalla Sovellus

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN

Lisätiedot

SSAB suojakaiteet. Turvalliset kotimaiset kaideratkaisut. www.ssab.fi/infra

SSAB suojakaiteet. Turvalliset kotimaiset kaideratkaisut. www.ssab.fi/infra SSAB suojakaiteet Turvalliset kotimaiset kaideratkaisut www.ssab.fi/infra SSAB:N SUOJAKAITEET Käyttökohteet Maantiet Sillat Pysäköintialueet ja -talot Satamat Teollisuushallit ja -varastot Testatusti turvallinen

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 49L

Tietoa tiensuunnitteluun nro 49L 1 Tietoa tiensuunnitteluun nro 49L Julkaisija: Tiehallinto, tekniset palvelut -prosessi 21.5.2003 TEIDEN SUUNNITTELUA KOSKEVAT OHJEET VUONNA 2003 Sisältö Tässä tiedotteessa on luettelot voimassa olevista

Lisätiedot

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Yleiset kaapeleiden sijoittamisen periaatteet Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Käsitteitä Sopimuksissa olevalla kaapeleiden sijainnin määritelmällä Tiealueen

Lisätiedot

www.ruukki.fi/infra kotimaiset RUUKIN SUOJAKAITEET

www.ruukki.fi/infra kotimaiset RUUKIN SUOJAKAITEET www.ruukki.fi/infra Turvalliset kotimaiset kaideratkaisut RUUKIN SUOJAKAITEET Ruukin suojakaiteet Käyttökohteet Maantiet Sillat Pysäköintialueet ja -talot Satamat Teollisuushallit ja -varastot Testatusti

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 49I

Tietoa tiensuunnitteluun nro 49I Tietoa tiensuunnitteluun nro 49I Julkaisija: Tiehallinto, tekninen prosessi 1.2.2002 TEIDEN SUUNNITTELUA KOSKEVAT OHJEET VUODEN 2002 ALUSSA Sisältö Tässä tiedotteessa on luettelot voimassa olevista ohjejulkaisuista

Lisätiedot

Tietyömaiden merkitseminen. Autoliitto Pekka Petäjäniemi

Tietyömaiden merkitseminen. Autoliitto Pekka Petäjäniemi Tietyömaiden merkitseminen Autoliitto 31.5.2016 Pekka Petäjäniemi Tietyömaiden liikennejärjestelyiden periaatteet ja tavoitteet 30.1.2016 2 Tiepidon tekniset ohjeet - sivuilta 20.1.2015 3 Tilaajan asettamat

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 48

Tietoa tiensuunnitteluun nro 48 Tietoa tiensuunnitteluun nro 48 Julkaisija: Tielaitos, tie- ja liikennetekniikka 22.5.2000 LIIKENNEMERKKIEN JA OPASTUSTAULUJEN TÖRMÄYSTURVALLISUUS JA MITOITUSKUORMAT Tavoitteet Tällä ohjeella on seuraavat

Lisätiedot

Tievalaistuksen toimintalinjat

Tievalaistuksen toimintalinjat Tievalaistuksen toimintalinjat Tievalaistuksen toimintalinjat TIEHALLINTO Helsinki 2006 Kansikuva Markku Suoranta ISBN 951-803-636-5 TIEH 1000105-06 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista Annettu Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje Taiter-pistoansaan ja Taiter-tringaliansaan käyttöohje 17.3.2011 1 Taiter Oy Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje 17.3.2011 Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2: nro 22

Lisätiedot

Reunaympäristön pehmentäminen. Inventoinnin työohje

Reunaympäristön pehmentäminen. Inventoinnin työohje Reunaympäristön pehmentäminen Inventoinnin työohje Reunaympäristön pehmentäminen Inventoinnin työohje Suunnitteluvaiheen ohjaus TIEHALLINTO Helsinki 2001 ISBN 951-726-685-5 TIEH 2100005-01 Edita Oyj Helsinki

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Ohjausryhmä: Saara Toivonen, pj Leif Beilinson,

Lisätiedot

Betonielementtidetaljit

Betonielementtidetaljit Betonielementtidetaljit Matti Turunen, rakennusinsinööri Osastopäällikkö, Finnmap Consulting Oy matti.turunen@finnmapcons.fi Artikkelissa käsitellään asuinrakennusten kiinnitysdetaljeja, mutta samat periaatteet

Lisätiedot

2 Sijoituspaikan valinta LIIKENNEVIRASTO 2 (6) Dnro 917/1046/2011

2 Sijoituspaikan valinta LIIKENNEVIRASTO 2 (6) Dnro 917/1046/2011 LIIKENNEVIRASTO 2 (6) 1 Yleistä Vaaleja koskevalla ulkomainoksella on tärkeä merkitys vaalityössä. Tienvarsimainonnassa on sille lainsäädännöllä annettu erityisasema. Maantielain mukaan vaaleja koskevat

Lisätiedot

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Kaapeleiden sijoittaminen jyrkkäluiskaisen tien varressa Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Jyrkkäluiskaisella tiellä kaapelipaikat voidaan täyttää seuraavasti:

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, RESERVIKOMPPANIAN ASEMAKAAVA-ALUE

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, RESERVIKOMPPANIAN ASEMAKAAVA-ALUE JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, RESERVIKOMPPANIAN ASEMAKAAVA-ALUE VALAISTUKSEN RAKENTAMISEN TYÖSELITYS 20.5.2013 Järvenpään kaupunki työ nro 5582 Eltel Networks Oy työ nro JK-U382 SISÄLTÖ 1 VALAISTUS 1.1 Yleistä

Lisätiedot

VÄISTÄMÄTTÄ PARAS PYLVÄSRATKAISU

VÄISTÄMÄTTÄ PARAS PYLVÄSRATKAISU 1 VÄISTÄMÄTTÄ PARAS PYLVÄSRATKAISU Ajathan silti varovasti. JRK Tekniikka on parantanut liikenneturvallisuutta kehittämällä markkinoiden edistyksellisemmän turvapylvästuotteen. Yrityksellä on käytännön

Lisätiedot

Siltojen kaiteet. Suunnitteluvaiheen ohjaus

Siltojen kaiteet. Suunnitteluvaiheen ohjaus Siltojen kaiteet Siltojen kaiteet Suunnitteluvaiheen ohjaus TIEHALLINTO Helsinki 2006 ISBN 951-803-691-8 TIEH 2100046-06 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/sillat) ISBN 951-803-692-6 TIEH 2100046-v-06

Lisätiedot

Reunaympäristön pehmentäminen. Suunnittelun vaiheistus ja sisältö

Reunaympäristön pehmentäminen. Suunnittelun vaiheistus ja sisältö Reunaympäristön pehmentäminen Suunnittelun vaiheistus ja sisältö Reunaympäristön pehmentäminen Suunnittelun vaiheistus ja sisältö Suunnitteluvaiheen ohjaus TIEHALLINTO Helsinki 2001 ISBN 951-726-684-7

Lisätiedot

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä

Lisätiedot

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus. 220103769 LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS Vihreä teksti on oikea vastaus. 1. Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita? (kyllä- ei -en tiedä) U-käännös on kielletty Edessä on satama-alue

Lisätiedot

Liikenneviraston ohjejärjestelmä Tiensuunnittelun uudet ohjeet. Kari Lehtonen 8.9.2011

Liikenneviraston ohjejärjestelmä Tiensuunnittelun uudet ohjeet. Kari Lehtonen 8.9.2011 Liikenneviraston ohjejärjestelmä Tiensuunnittelun uudet ohjeet Kari Lehtonen 8.9.2011 LIIKENNEVIRASTON OHJELUETTELO Ohjeluetteloon on kaksi reittiä valitse urakoitsijat ja suunnittelijat valitse ohjeluettelo

Lisätiedot

Lakisääteiset vaatimukset. Yleisiä tietoja laeista ja määräyksistä

Lakisääteiset vaatimukset. Yleisiä tietoja laeista ja määräyksistä Yleisiä tietoja laeista ja määräyksistä Yleisiä tietoja laeista ja määräyksistä Kaikissa maissa sovelletaan lakisääteisiä vaatimuksia ajoneuvoille, joilla ajetaan yleisillä teillä. EU:ssa ne koordinoidaan

Lisätiedot

Liikenne tietyömaalla Päällystysja tiemerkintätyöt (LO 6/2017)

Liikenne tietyömaalla Päällystysja tiemerkintätyöt (LO 6/2017) Liikenne tietyömaalla Päällystysja tiemerkintätyöt (LO 6/2017) Keskeiset muutokset 17.2.2017 Tapio Syrjänen PIRELY 17.2.2017 2 17.2.2017 3 Muutokset päällystystöiden liikennejärjestelyihin Suunnitelmat:

Lisätiedot

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Suunnitteluvaiheen esiselvitykset

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Suunnitteluvaiheen esiselvitykset Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Suunnitteluvaiheen esiselvitykset Ennen mahdollista maastokatselmusta tehtävät esiselvitykset Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Kaapelireitin suunniteluun liittyvät

Lisätiedot

Nopeuden hallinta. Väylät ja liikenne Kari Alppivuori Liikenteen turvallisuusvirasto

Nopeuden hallinta. Väylät ja liikenne Kari Alppivuori Liikenteen turvallisuusvirasto Nopeuden hallinta Väylät ja liikenne 13-14.10.2010 Kari Alppivuori Liikenteen turvallisuusvirasto Kolmen kauppa Nopeuden hallinnassa on kolme tuttua elementtiä Kuljettaja Ajoneuvo Infra Onnettomuuksissa

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Maantien 3051 (Hattulantie) parantaminen rakentamalla kevyen liikenteen väylä välille Männistöntie - Parolannummentie

Maantien 3051 (Hattulantie) parantaminen rakentamalla kevyen liikenteen väylä välille Männistöntie - Parolannummentie 1 Maantien 3051 (Hattulantie) parantaminen rakentamalla kevyen liikenteen väylä välille Männistöntie - Parolannummentie Tiesuunnitelman esittelytilaisuus 11.2.2013 2013 klo 15.00 16.00. 2 Maantien 3051

Lisätiedot

Varusteet ja erityisrakenteet

Varusteet ja erityisrakenteet P3Ö3O'1 Tienrakennustöiden yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset Tielaitos Varusteet ja erityisrakenteet Työselitykset ja laatuvaatimukset 'ri-z -: - Inr' Helsinki 1993 '1 Kehittämiskeskus Mc44 7#lSuI1øq?,ciit

Lisätiedot

1(1) MUISTIO. Matti Jäntti Rovaniemen kaupunki Tiehallinto, Lapin tiepiiri. Liite 2 VALTATIEN 4 - VIIRINKANKAAN ALUE

1(1) MUISTIO. Matti Jäntti Rovaniemen kaupunki Tiehallinto, Lapin tiepiiri. Liite 2 VALTATIEN 4 - VIIRINKANKAAN ALUE ,$( 8/8 MUISTIO Matti Jäntti.8.00 () Rovaniemen kaupunki Tiehallinto, Lapin tiepiiri VALTATIEN 4 - VIIRINKANKAAN ALUE b

Lisätiedot

74 cm - 89 cm ASENNUSOHJEET KOMPACT

74 cm - 89 cm ASENNUSOHJEET KOMPACT 74 cm - 89 cm Suomi ASENNUSOHJEET KOMPACT KOMPACT - www.arke.ws Ennenkuin ryhdyt asennustyöhön, pura portaiden kaikki osat pakkauksistaan. Aseta kaikki osat tilavalle alustalle ja tarkista osien lukumäärä

Lisätiedot

Tuotannon yleisohjeet TIEL 227 0008 isbn 951-726-196-9. Pohjavesisuojauksen kuvaus - ohje toteutetun suojauksen kuvaamiseksi

Tuotannon yleisohjeet TIEL 227 0008 isbn 951-726-196-9. Pohjavesisuojauksen kuvaus - ohje toteutetun suojauksen kuvaamiseksi Tuotannon yleisohjeet TIEL 227 0008 isbn 951-726-196-9 Pohjavesisuojauksen kuvaus - ohje toteutetun suojauksen kuvaamiseksi Tielaitos Kehittämiskeskus Helsinki 1996 OHJE 20.3.1996 96/20/Th-145 268/96/20/TIEL/21

Lisätiedot

HÄMEEN TIEPIIRI MT252 PARANTAMINEN, HYRKIN ETELÄINEN KIERTOLIITTYMÄ SASTAMALA TIEVALAISTUS R11-SE100 TYÖKOHTAINEN TYÖSELITYS

HÄMEEN TIEPIIRI MT252 PARANTAMINEN, HYRKIN ETELÄINEN KIERTOLIITTYMÄ SASTAMALA TIEVALAISTUS R11-SE100 TYÖKOHTAINEN TYÖSELITYS HÄMEEN TIEPIIRI MT252 PARANTAMINEN, HYRKIN ETELÄINEN KIERTOLIITTYMÄ SASTAMALA TIEVALAISTUS R11-SE100 TYÖKOHTAINEN TYÖSELITYS Muutos A Korjattu 18.4.2011 R5291 SISÄLLYSLUETTELO I 7511 1 7512 1 7513 2 7513

Lisätiedot

Talvikunnossapito KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO KOKEMÄEN KAUPUNKI. Tehtäväkortti. Viimeksi päivitetty 10.8.2015

Talvikunnossapito KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO KOKEMÄEN KAUPUNKI. Tehtäväkortti. Viimeksi päivitetty 10.8.2015 KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO KOKEMÄEN KAUPUNKI Talvikunnossapito Tehtäväkortti Viimeksi päivitetty 10.8.2015 KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO Tehtäväkortti Sisällysluettelo 1 Auraus... 1 1.1 Milloin

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (1257/1992)

Lisätiedot

Tiekaiteiden suunnittelu 11.6.2013

Tiekaiteiden suunnittelu 11.6.2013 27 2013 LIIKENNEVIRASTON ohjeita Tiekaiteiden suunnittelu 11.6.2013 Tiekaiteiden suunnittelu 11.6.2013 Liikenneviraston ohjeita 27/2013 Liikennevirasto Helsinki 2013 Kannen kuva: Kari Lehtonen Verkkojulkaisu

Lisätiedot

ONTELOLAATASTOJEN REI ITYKSET JA VARAUKSET

ONTELOLAATASTOJEN REI ITYKSET JA VARAUKSET ONTELOLAATASTOJEN REI ITYKSET JA VARAUKSET 1. Laattojen rei itys...3 2. Laattojen kavennukset ja vakiovaraukset...4 3. Erikoiselementit...7 4. Hormien sijoittelu ontelolaatastossa...8 4.1 Hormi laatan

Lisätiedot

Teleskooppikatsomo. Suunnittelu

Teleskooppikatsomo. Suunnittelu Teleskooppikatsomo Suunnittelu Katsomon rakenne ja mitoitus SYVYYS (elementin etenemä) NOUSU (kahden elementin lattiapinnan korkeusero) LEVEYS (elementti ja lohko) PORRAS (sijoitus vapaasti elementtiin)

Lisätiedot

vepe.fi Vepe Rakennusaidat

vepe.fi Vepe Rakennusaidat vepe.fi Vepe Rakennusaidat VALITSE TURVALLISUUS Sisällysluettelo Tuoteryhmät Sisällysluettelo, Laatu ja palvelut Tuoteryhmät Perusaitaelementit Portit Umpiaitaelementit Kulkuesteaidat Lisäosat ja tarvikkeet

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, TUPALANKULMA VALAISTUKSEN RAKENTAMISEN TYÖSELITYS 4.5.2015. Järvenpään kaupunki työ 5667 Eltel Networks Oy työ JK-U416

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, TUPALANKULMA VALAISTUKSEN RAKENTAMISEN TYÖSELITYS 4.5.2015. Järvenpään kaupunki työ 5667 Eltel Networks Oy työ JK-U416 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, TUPALANKULMA VALAISTUKSEN RAKENTAMISEN TYÖSELITYS 4.5.2015 Järvenpään kaupunki työ 5667 Eltel Networks Oy työ JK-U416 SISÄLTÖ 1 VALAISTUS 1.1 Yleistä 1.2 Työselityksen käyttöalue 1.3

Lisätiedot

Lehmon alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelma

Lehmon alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelma SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KONTIOLAHDEN KUNTA Lehmon alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 433-P26804 Suunnitelmaselostus Mönkkönen Eino Sisällysluettelo

Lisätiedot

Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä

Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä PTL33 Seminaari Melua vaimentavat päällysteet 25.10.2007 Harri Spoof, Pöyry Infra Oy Selvitystyö vuonna 2006 Hiljaisten

Lisätiedot

Pyörätuoliluiskat. 2 www.finnrasti.fi

Pyörätuoliluiskat. 2 www.finnrasti.fi Pyörätuoliluiskat Pyörätuoliluiskat Weland valmistaa tukevia, turvallisia ja helposti asennettavia pyörätuoliluiskia. Luiskia on saatavana sekä teräksestä että alumiinista valmistettuna. 2 www.finnrasti.fi

Lisätiedot

Valtatien 25 pohjaveden suojaus Lohjanharjun pohjavesialueella, Lohja

Valtatien 25 pohjaveden suojaus Lohjanharjun pohjavesialueella, Lohja Valtatien 25 pohjaveden suojaus Lohjanharjun pohjavesialueella, Lohja Tie- ja rakennussuunnitelma Uudenmaan ELY-keskus Kesäkuu 2012 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 Työn tausta ja lähtökohdat... 3 2 Melun ohjearvot...

Lisätiedot

1 Pylvästuotteen tunnistaminen

1 Pylvästuotteen tunnistaminen 2 2 Liikenneviraston ohje 1 Pylvästuotteen tunnistaminen Puisia törmäysturvallisia valaisinpylvästuotteita ovat: Sivulta ontoksi koverrettu (Maansiirto Junttila Oy:n): Tunnistetaan puisesta peitelaudasta,

Lisätiedot

Keskikaideteiden toteuttaminen

Keskikaideteiden toteuttaminen Keskikaideteiden toteuttaminen Olli Mäkelä, Destia Oy Väylät&Liikenne 2008 8.10.2008 Keskikaidetiet Suomessa Kesään 2006 mennessä keskikaiteita tehty 8 kohteessa yhteensä 62 km Käynnissä olevien kohteiden

Lisätiedot

Liikenneviraston täydennykset tienpidon InfraRYLvaatimuksiin

Liikenneviraston täydennykset tienpidon InfraRYLvaatimuksiin LIIKENNEVIRASTO 2 (7) laatuvaatimusten soveltaminen tienpidossa 28.4.2014 Liikenneviraston täydennykset tienpidon vaatimuksiin 13211.1 Teräsbetonipaalun tulee olla CE-merkitty. Paalukärkien ja paalujatkosten

Lisätiedot

Vt 6 parantaminen Kärjen kylän kohdalla ja rinnakkaistiejärjestelyt, Lappeenranta

Vt 6 parantaminen Kärjen kylän kohdalla ja rinnakkaistiejärjestelyt, Lappeenranta Rambøll Finland Oy Tiehallinto/ Kaakkois-Suomen tiepiiri Vt 6 parantaminen Kärjen kylän kohdalla ja rinnakkaistiejärjestelyt, Lappeenranta Tiesuunnitelma Ympäristömeluselvitys 10.7.2009 Vt 6 parantaminen

Lisätiedot

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Pyörätuolihissit Pyörätuolihissit ovat kevytrakenteisia pystyhissejä tai porrashissejä jotka soveltuvat yleensä melko pieniin tasoeroihin. Kerroksesta toiseen siirtymisessä on uudisrakennuksissa käytettävä

Lisätiedot

Kiinteiden ja liukukattojen yhdistelmä.

Kiinteiden ja liukukattojen yhdistelmä. Kiinteiden ja liukukattojen yhdistelmä. Tarkasta aina ennen asennuksen aloittamista, että toimitus sisältää oikean määrän tarvikkeita. Katso tarvikeluettelo seuraavalta sivulta. HUOM! Ruuvit ovat Torx-ruuveja.

Lisätiedot

16T-2 Meluselvitys

16T-2 Meluselvitys 16T-2 Meluselvitys 11.11.2014 Meluselvitys 1 (3) Valtateiden 3 ja 18 parantaminen, Laihia 16T-2 Meluselvitys Melulaskennat on laadittu Liikenneviraston maanteiden meluselvityksen maastomallin pohjalta.

Lisätiedot

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA... 4 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 5 2.1 MATERIAALIT... 5 2.2 RAKENNEMITAT... 5 3 VALMISTUS... 6 3.1 VALMISTUSTAPA...

Lisätiedot

Ohje on myös Internetissä osoitteessa:

Ohje on myös Internetissä osoitteessa: OHJE 31.01.2002 794/2000/20/22 VASTAANOTTAJA Tiepiirit SÄÄDÖSPERUSTA TieL 117 2 mom. KOHDISTUVUUS Tiehallinto KORVAA/MUUTTAA Kts. luettelo alla VOIMASSA 1.2.2002 - toistaiseksi ASIASANAT Näkemä, yleiset

Lisätiedot

ELEGRO terassilautojen asennusohje

ELEGRO terassilautojen asennusohje ELEGRO terassilautojen asennusohje ELEGRO terassilautojen mitat ovat: paksuus 32 mm / leveys 142 mm / pituus3000 mm. ELEGRO terassilautoja voidaan katkaista ja porata kuten puutavaraa. Suositus on, että

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

PYLVÄSJALUSTOJEN MITAT Jalustan Sähkö- Pylvään Pylvään tyyppi numero halkaisija mm korkeus Jalustan Jalustan Putken pituus korkeus mm paino kg jalusta

PYLVÄSJALUSTOJEN MITAT Jalustan Sähkö- Pylvään Pylvään tyyppi numero halkaisija mm korkeus Jalustan Jalustan Putken pituus korkeus mm paino kg jalusta LUJA-PYLVÄSJALUSTAT PYLVÄSJALUSTOJEN MITAT Jalustan Sähkö- Pylvään Pylvään tyyppi numero halkaisija mm korkeus Jalustan Jalustan Putken pituus korkeus mm paino kg jalustassa mm Jalustan pohjan Yläpään

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

KYSELY: Kivistön alueen katuverkoston nykykunto. Katukohtaiset asukaspalautteet 15.4-15.5.2010

KYSELY: Kivistön alueen katuverkoston nykykunto. Katukohtaiset asukaspalautteet 15.4-15.5.2010 KYSELY: Kivistön alueen katuverkoston nykykunto Katukohtaiset asukaspalautteet 15.4-15.5.2010 Kannistontie 1/3 Tiessä on keväisin routavaurioita hulevesiviemäreiden kohdalla. Routavauriot aiheuttavat sietämättömän

Lisätiedot

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,

Lisätiedot

ACO. Linjakuivatus. Asennusohjeet ACO DRAIN

ACO. Linjakuivatus. Asennusohjeet ACO DRAIN ACO Linjakuivatus Asennusohjeet ACO DRAIN Sisältö Käyttöalueet EN 433 -standardin mukaan 3 Symbolit ja kaatotyypit 4 Tärkeitä suunnittelu- ja asennusohjeita Yleiset ja erityiset asennusohjeet 5 ACO DRAIN

Lisätiedot

Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala

Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala Maantie 13783 eli Sorkkalantie Ominaisuustiedot Pituus yhteensä 4,2 km (mt 3022 / Anian rantatie - mt 308 / Lentoasemantie) Kevyen liikenteen väylä

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-7 RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 Kansallinen liite (LVM), 1.6.2010 1/9 Alkusanat KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN MUISTUTUS 15.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Vt 12 Teiskontie MELUSELVITYS. Tampere. Helmikuu Tiehallinto. Tampereen kaupunki

Vt 12 Teiskontie MELUSELVITYS. Tampere. Helmikuu Tiehallinto. Tampereen kaupunki Vt 12 Teiskontie MELUSELVITYS Tampere Helmikuu 2008 Tiehallinto Tampereen kaupunki Vt 12 Teiskontie, Tampere 2 (7) MELUSELVITYS SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUN OHJEARVOT... 3

Lisätiedot