TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA Khall Kvalt

2 Sisällysluettelo 1. Kaupunginjohtajan katsaus Toimintaympäristö Väestö ja ikärakenne Työpaikat Työttömyys ja työllisyyden edistäminen Elinkeinoelämän kehitys Visio ja keskeiset kaupungin kehittämistavoitteet Visio Strategia Konsernijohdolle ja kunnan edustajille asetetut tavoitteet Konsernin rakenne Konsernin tavoitteet Henkilöstö Talousarvion yleisperustelut Kansantalouden kehitys Rahoitus Verot Valtionosuudet Korot ja muu rahoitus Ylijäämä/alijäämä Antolainat Talousarviolainat Tilinpäätöksen muutoserät/varaukset rahoitusvastikkeen muodossa Yhteenveto/rahoitus Kokonaismenot Riskienhallinta ja sisäinen valvonta ja rahoituslaskelma Talousarvion rakenne Käyttötalousosa Investointiosa Rahoitusosa Talousarvion sitovuus Käyttötalous Toimintakate suurtuotteittain Keskusvaalilautakunta Toimielimen alla olevat suurtuotteet, palvelukuvaukset ja vastuuhenkilöt: Strategiset tavoitteet Talous Toiminnalliset ja taloudelliset muutokset: Toimielimen hyväksymät toiminnalliset tavoitteet/kehittämiskohteet Toimielimen hyväksymät suurtuotekohtaiset määrärahat ja mittarit Tarkastuslautakunta Toimielimen alla olevat suurtuotteet, palvelukuvaukset ja vastuuhenkilöt: Strategiset tavoitteet Talous Toiminnalliset ja taloudelliset muutokset: Toimielimen hyväksymät toiminnalliset tavoitteet/kehittämiskohteet Toimielimen hyväksymät suurtuotekohtaiset määrärahat ja mittarit... 34

3 11.4. Kaupunginhallitus Toimielimen alla olevat suurtuotteet, palvelukuvaukset ja vastuuhenkilöt Strategiset tavoitteet Talous Toiminnalliset ja taloudelliset muutokset: Toimielimen hyväksymät toiminnalliset tavoitteet/kehittämiskohteet Toimielimen hyväksymät suurtuotekohtaiset määrärahat ja mittarit Sosiaali- ja terveyslautakunta Toimielimen alla olevat suurtuotteet, palvelukuvaukset ja vastuuhenkilöt: Strategiset tavoitteet Talous Toiminnalliset ja taloudelliset muutokset: Toimielimen hyväksymät toiminnalliset tavoitteet/kehittämiskohteet Toimielimen hyväksymät suurtuotekohtaiset määrärahat Sivistyslautakunta Toimielimen alla olevat suurtuotteet, palvelukuvaukset ja vastuuhenkilöt Strategiset tavoitteet Talous Toiminnalliset ja taloudelliset muutokset: Toimielimen hyväksymät toiminnalliset tavoitteet/kehittämiskohteet Toimielimen hyväksymät suurtuotekohtaiset määrärahat ja mittarit Ympäristölautakunta Toimielimen alla olevat suurtuotteet, palvelukuvaukset ja vastuuhenkilöt Strategiset tavoitteet Talous Toiminnalliset ja taloudelliset muutokset: Toimielimen hyväksymät toiminnalliset tavoitteet/kehittämiskohteet Toimielimen hyväksymät suurtuotekohtaiset määrärahat ja mittarit Tekninen lautakunta Toimielimen alla olevat suurtuotteet, palvelukuvaukset ja vastuuhenkilöt Strategiset tavoitteet Talous Toiminnalliset ja taloudelliset muutokset: Toimielimen hyväksymät toiminnalliset tavoitteet/kehittämiskohteet Toimielimen hyväksymät suurtuotekohtaiset määrärahat ja mittarit Investoinnit LIITE: Ikaalisten Vesi Oy:n investointisuunnitelma vuosille (63)

4 1. Kaupunginjohtajan katsaus Ikaalisten kaupungin vuoden 2017 talousarvion laadintaa on ohjannut voimakkaasti jo vuotta aiemmin käynnistynyt kehittämistyö Uusi Ikaalinen hankkeen myötä. Taloussuunnitteluakin on uudistettu ja käyttöön otetaan Kuntamaisema järjestelmän mukainen suurtuotteisiin pohjautuva talousarviorakenne. Tämän seurauksena erityisesti lautakuntien toimivalta lisääntyy. Jo pitkään on kaupungin talousarvioprosessia ohjannut toimenpideohjelma kertyneen alijäämän kattamiseksi. Nyt vihdoin näyttää siltä, että tavoite saavutetaan ja alijäämät saadaan katettua hyvinkin vuoden 2017 kuluessa. Tätä työtä on auttanut keskitetty kilpailukykysopimus alentamalla kuntatyönantajien henkilöstökuluja, joskin sopimuksen varjopuolena ovat tulleet vaikutukset kuntien tulopohjan alentumiseen. Tällä talousarviolla vaikutetaan voimakkaasti Ikaalisten kaupungin palvelutuotannon kilpailukyvyn kohentamiseen. Kehittämishankkeet ovat uudistaneet ja jatkossakin uudistavat toimintatapojamme merkittävästi. Näin on saavutettu myös kaivattua kustannustehokkuutta. Kaupungin toimintakulut alenevatkin vuonna 2017 nykyisestä -2,2 %. Henkilöstökulut puolestaan laskevat -2,7 %. Veroja ei ole korotettu. Vuosikate riittää hyvin poistoihin. Talousarvio osoittaa :n ylijäämää. Toimintaprosesseja uudistetaan kautta koko organisaation. Hallintopalveluihin perustetaan uusi Elinvoima yksikkö, joka ottaa vastuulleen myös kaiken työllistämiseen liittyvän toiminnan. Sote konsultti jatkaa sosiaali- ja terveyspalveluissa aktiivista sparraajan tehtäväänsä. Kustannukset on saatu hyvin hallintaan. Koulutyö uudistuu tiloja myöten. Kaupungin investoinnit ovat edelleen mittavat ja yltävät liki 7,9 miljoonaan euroon. Nettomääräisesti investointibudjetti jää kuitenkin 4 miljoonaan. Suurimpia kohteita ovat keskustan koulun uudisrakennus ja uusi paloasema Pirkanmaan pelastuslaitoksen käyttöön. Katuihin, teihin ja muihin yleisiin alueisiin investoidaan lähes miljoona. Mittavien investointien vuoksi kaupungin lainakanta kasvaa, mutta hyvän vuosikatteen ansiosta kuitenkin vain maltillisesti. Kokonaislainamäärä kohoaa noin 28 miljoonaan euroon, mikä on asukasta kohti euroa. Ikaalisissa on menossa vahva kehitys- ja investointivaihe. Palveluverkkomme ja palvelujemme laatu on kunnossa. Henkilöstö on motivoitunutta. Myös talous on saatu vakaalle pohjalle. Uskon tämän kaiken näkyvän kaupunkimme vetovoimassa ja katsonkin luottavaisena tulevaisuuteen. Keväällä 2017 työnsä päättävä valtuusto on luonut seuraajalleen hyvän lähtötilanteen. Vahvalla tulevaisuudenuskolla, positiivisuudella ja yksituumaisuudella on uuden valtuuston hyvä jatkaa Ikaalisten kehittämistä. Ikaalinen Kalle Mäkelä kaupunginjohtaja 2 (63)

5 2. Toimintaympäristö 2.1. Väestö ja ikärakenne Väestömäärän kehitys ikäryhmittäin on kuvattu vuosilta todellisen kehityksen mukaan. Vuoden 2016 asukasluku on talousarviossa arvioidun mukainen. Vuosille on tavoitteeksi asetettu vähäinen asukasluvun kasvu. Yli 65 vuotiaiden osuus kasvaa edelleen. Paikkakunnan houkuttelevuutta lisätään turvaamalla hyvät palvelut ja infra sekä monipuolinen tontti- ja asuntotarjonta Yht (63)

6 2.2. Työpaikat Työpaikkojen määrä on kuvattu vuosilta Tilastokeskukselta saatujen tietojen mukaisena. Tuorein käytettävissä oleva luku on vuodelta Ennakkotietojen mukaan työpaikkojen määrä on kääntynyt kasvuun vuonna 2015 uusien palvelualojen työpaikkojen syntymisen myötä. Suunnittelukaudella on tavoitteena, että työpaikkojen määrä jatkaa kasvua. Toimintaa ohjaa tarkistettu kuntastrategia ja elinkeinopoliittinen ohjelma Työpaikkojen lukumäärä vuosina Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä (63)

7 2.3. Työttömyys ja työllisyyden edistäminen Työttömyyden kehitys on kuvattu vuodesta 2010 lukien. Työttömyyden jyrkässä kasvussa 2011 vuodesta lähtien näkyy erityisesti useiden teollisuusyritysten lakkauttaminen/työpaikkojen merkittävä vähentäminen niin Ikaalisissa kuin Pirkanmaallakin. Tarkistetun kuntastrategian ja elinkeinopoliittisen ohjelman toimenpitein vaikutetaan työttömyyden laskuun tavoitetilana työttömyysprosentin pysyvä asettuminen alle valtakunnan keskiarvon. Työttömyyden kehitys vuosina ,0 % 17,0 % 15,0 % 13,0 % 11,0 % 9,0 % Koko Suomi Pirkanmaa Ikaalinen 7,0 % 5,0 % Työttömät työnhakijat vuosina Yhteensä Alle 25 v. Yli 50 v. Pitkäaikaistyöttömät 5 (63)

8 2.4. Elinkeinoelämän kehitys Elinkeinorakenne on kuvattu toimialoittain vuosilta Kehityksessä näkyy selkeästi jalostuksen osuuden huomattava lasku, jonka vastapainona palvelujen osuus on kasvanut. Alkutuotanto on säilyttänyt asemansa vakaana. Suunnittelukaudella tavoitteena on jalostuksen osuuden laskun pysyttäminen sekä myös korvaavien työpaikkojen luominen uusille aloille. Työpaikkaomavaraisuuden kehitys on kuvattu vuosilta Tavoitetilana pidetään työpaikkaomavaraisuuden turvaamista. Valtatie 3:n kunnostustoimien myötä on odotettavissa työpaikkaomavaraisuuden lasku. 80,0 Elinkeinojen %-osuudet vuosina ,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, Alkutuotanto 11,7 11,3 10,5 10,8 9,8 9,2 9,4 9,1 10,6 10,5 10,4 10,0 9,7 9,9 Jalostus 26,9 27,1 26,6 28,6 27,2 30,5 28,7 26,7 25,5 23,7 23,4 23,6 19,2 16,7 Palvelut 59,1 59,7 61,3 59,4 61,8 59,0 60,5 63,2 63,2 64,6 64,8 65,2 69,8 71,3 Tuntematon 2,2 1,9 1,7 1,2 1,2 1,3 1,4 1,0 1,0 1,1 1,4 1,2 1,3 2, Työpaikkaomavaraisuus % 97,0 97,9 97,1 97,7 97,0 95,4 94,9 94,2 96,7 96,5 94,7 98,2 6 (63)

9 3. Visio ja keskeiset kaupungin kehittämistavoitteet 3.1. Visio IKAALINEN ISO PIKKUKAUPUNKI Ikaalinen on viehättävä ja ihmisenmittainen matkailukaupunki, jossa hyvät palvelut, monipuolinen osaaminen, koulutus ja kulttuuri mahdollistavat kehityksen Pirkanmaan kasvun kehällä Strategia Ikaalisten kaupunginvaltuusto on päivittänyt kuntastrategian. Päivityksessä on huomioitu uusi hallitusohjelma, jossa on hahmoteltu Tulevaisuuden kunnan käsitettä. Hallitusohjelman mukaan hallitus edistää tulevaisuuden kunnan roolin muuttumista palvelujen järjestäjästä yhä vahvemmin alueensa elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjäksi. Ikaalisten järjestettäväksi jäävää palvelutuotantoa kehitetään päätavoitteena se, että palveluita voidaan tuottaa kilpailukykyisesti. Lakisääteiseen yhteistyöhön siirtyvän palvelutuotannon osalta päätavoitteena on niin tehokkaiden tuotantorakenteiden luominen, että tuotanto jatkuu uudessakin organisaatiossa Ikaalisissa. Omia, yhteistoimintaan siirtyviä tuotantorakenteita tehostetaan jo ennen yhteistoiminnan alkua. Kuntayhteistyön tavoitteena on löytää toiminnallisia ja taloudellisia etuja yhteisestä palvelutuotannosta muiden kuntien kanssa. Ensisijaisia kumppaneita ovat VT 3 kunnat (Hämeenkyrö, Parkano, Kihniö ja Jämijärvi). Yhteistyötä voidaan tehdä eri toimialoilla tilanteesta riippuen kahden tai useamman kunnan kesken. Myös muiden kuin VT 3 kuntien kanssa voidaan tehdä tapauskohtaista yhteistyötä. Elinkeinoelämän ja elinvoimaisuuden kehittämisen osalta päätavoitteina ovat hyvien yleisten edellytysten luominen yritystoiminnalle ja tehokkaampi yhteistyö sidosryhmien kanssa. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteistyöilmapiirin parantamiseen ja uusien työskentelytapojen kehittämiseen ja käyttöön ottamiseen. Kaupungin talous pidetään tasapainossa ja alijäämät katetaan erillisen toimenpideohjelman puitteissa vuoden 2018 loppuun mennessä 7 (63)

10 TOIMEENPANO UUSI IKAALINEN LÄHIPALVELUITA JA DIGITEKNIIKKAA YH- DESSÄ RAKENTAEN HANKKEEN KAUTTA Strategian toimeenpano suoritetaan pääosin erillisen Uusi Ikaalinen hankkeen kautta yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Hankkeen myötä kaikki tärkeimmät prosessit mallinnetaan ja niitä kehitetään hyödyntäen digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia. Kehittämistyö tapahtuu syksyllä 2015 toimintansa aloittaneiden toimialaryhmien kautta. Tavoitteena on, että uudet tuotantoprosessit otetaan käyttöön alkaen. Hankkeen käynnistymisen myötä kaikki merkittävät kehittämishankkeet kytketään osaksi Uusi Ikaalinen kehittämisprojektia. Tämä talousarvio on laadittu perustuen Uusi Ikaalinen -kehittämishankkeen tuloksena käyttöotettavalle KuntaMaisema toimintajärjestelmän mukaiselle suurtuotejaottelulle. Kullekin suurtuotteelle vahvistetaan oma tavoitekortti. Talousarviossa on sitova luettelo suurtuotteista, niistä vastaavista toimielimistä sekä niille asetetuista strategisista tavoitteista ja määrärahoista (joista toimintakate on sitova) sekä kooste mahdollisista merkittävimmistä toiminnallisista ja taloudellisista muutoksista. Taustainformaationa on toimielinkohtaisesti esitetty valtuustolle (alustavat) suurtuotekohtaiset määrärahat ja vastuuviranomaiset. Niistä päättävät sitovasti ao. toimielimet käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Elinkeinojen kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä toteutetaan kehittämishankkeen lisäksi myös elinkeino-ohjelman ja uusien työskentelytapojen kautta. Kaupunginhallituksen alaisuuteen muodostetaan uusi Elinvoimayksikkö, johon keskitetään myös kaikki työllisyyden hoitoon liittyvät asiat. Hallintokuntien yhteiset tavoitteet alueiden ja yksiköiden vastuuhenkilöiden tulee ottaa talousarvion käyttösuunnitelmissa huomioon Uusi Ikaalinen lähipalveluita ja digitekniikkaa yhdessä rakentaen hankkeen asettamat tavoitteet. Kaupunginjohtajan avaintavoitteet 1. Valtuuston tarkistaman kuntastrategian toteuttaminen; 2. Uusi Ikaalinen lähipalveluita ja digitekniikkaa yhdessä rakentaen hankkeen toteuttaminen; 3. SoTe palveluiden uudistaminen Kuntamaisema selvityksen linjausten pohjalta tavoitteena kattavien lähipalveluiden säilyminen Ikaalisissa SoTe uudistuksen voimaan astuttua ; 4. Yhteistyön kehittäminen ikaalilaisten yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa mm. yhteisiä tilaisuuksia lisäämällä; 5. Työttömyyden vähentäminen (10/ /2017 välillä vähintään -1 %-yksiköllä); 6. Kuntatalouden tasapainon turvaaminen. 8 (63)

11 3.3. Konsernijohdolle ja kunnan edustajille asetetut tavoitteet Konsernin rakenne Ikaalisten kaupunkikonserniin kuuluvat seuraavat kuntayhtymät, tytäryhtiöt ja osakkuusyhteisöt: Tytäryhtiöt (19): 9 (63) Omistusosuus Asunto Oy Huopionrinne 71,61 % Asunto Oy Ikaalisten Niilonpiha 55,00 % Asunto Oy Ikaalisten Päiväniitty 76,80 % Asunto Oy Kovelahdenrivi 67,72 % Ikaalisten Vesi Oy 88,50 % Kehittämisyhtiö Ikaalisten Kylpyläkaupunki Oy 90,32 % Kiinteistö Oy Hakupiste 66,67 % Kiinteistö Oy Hakutorni 100,00 % Kiinteistö Oy Ikaalisten Opiskelija-asunnot 100,00 % Kiinteistö Oy Ikaalisten Peltokulma 100,00 % Kiinteistö Oy Ikaalisten Säästöahde 81,41 % Kiinteistö Oy Ikaalisten Vuokra-asunnot 100,00 % Kiinteistö Oy Kilvakkalan Puusepänkiinteistöt 100,00 % Kiinteistö Oy Pikku-Silkki 100,00 % Kiinteistö Oy Puolikivi 100,00 % Kiinteistö Oy Rahkolankuja 16 55,00 % Kiinteistö Oy Rahkolankuja 20 54,55 % Kiinteistö Oy Silkkirivi 67,00 % Kiinteistö Oy Tevaniemen Palvelutalo 100,00 % Kaupungin tytäryhteisöillä tarkoitetaan niitä osakeyhtiöitä, osuuskuntia, asunto-osakeyhtiöitä, kiinteistöosakeyhtiöitä, asunto-osuuskuntia, avoimia yhtiöitä, kommandiittiyhtiöitä, kuntayhtymiä, yhdistyksiä ja säätiöitä, joissa kaupungilla on tosiasiallinen määräämisvalta. Kaupungilla on tosiasiallinen määräämisvalta muussa yhteisössä, kun sillä on Enemmän kuin puolet yhteisön kaikkien osakkeiden, jäsenosuuksien tai yhtiöosuuksien tuottamasta äänimäärästä; tai Yhtiöjärjestyksen, yhtiösopimuksen tai niihin verrattavien sääntöjen nojalla oikeus nimittää enemmistö (yli puolet) yhteisön hallituksen tai vastaavan toimielimen jäsenistä taikka enemmistö sellaisen toimielimen jäsenistä, joka nimittää hallituksen; tai Sopimuksen perusteella edellä selostettua vastaava määräämisvalta. Osakkuusyhteisöt (3): Omistusosuus Ikaalisten Holding Oy 36,13 % Ikaalisten Kylpylän Monitoimihalli Oy 40,00 % Kiinteistö Oy Ikaalisten Teollisuustalo 31,60 % Kaupungin osakkuusyhteisöllä tarkoitetaan niitä osakeyhtiöitä, osuuskuntia, asunto-osakeyhtiöitä, kiinteistöosake-yhtiöitä, asunto-osuuskuntia, avoimia yhtiöitä, kommandiittiyhtiöitä, kuntayhtymiä, yhdistyksiä ja säätiöitä, joissa kaupungilla on yksin tai yhdessä muiden samaan konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen kanssa merkittävä omistus-osuus (yli 20 %) ja huomattava vaikutusvalta (yli 20 % äänivallasta, KPL 22.4 ).

12 Kuntayhtymät (4): Omistusosuus Sastamalan koulutuskuntayhtymä 14,95 % (Kokemäki ei huomioitu!) Pirkanmaan Liitto 1,59 % Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2,26 % Kuntayhtymällä tarkoitetaan kuntien yhteistoiminnan muotoa, joka on järjestetty kuntalain 76 :n mukaisesti antamalla määrätty tehtävä kuntien yhtäpitävin päätöksin perustamalle yhteisölle (= kuntayhtymä). Jäsenkunnan omistus- ja määräysvallasta säädetään erikseen kuntayhtymän perussopimuksella. Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt konserniohjeen Konsernin tavoitteet Valtuusto asettaa vuosittain konsernia koskevat keskeiset tavoitteet ja resurssit keskeisille konserniyhteisön toimialoille (elinkeinopolitiikka, asuntopolitiikka ja vesihuolto/muut yhteisöt). Konserniyhtiöiden toiminnasta ja taloudesta raportoidaan kaupunginvaltuustolle ja -hallitukselle konserniohjeen mukaisesti kaupungin talouskatsauksien yhteydessä sekä muutoin tarvittaessa. ELINKEINOPOLITIIKKA (Kehittämisyhtiö Ikaalisten Kylpyläkaupunki Oy) Resurssina talousarviossa on elinkeinoyhtiölle korvaus elinkeinopalvelujen tuottamisesta ja kaupunki-markkinoinnista. Vuodelle 2017 on varattu ( ) :n määräraha. Kehittämisyhtiö voi myöntää takauksia elinkeinoelämää palveleviin hankkeisiin enintään euron määrään saakka. Kehittämisyhtiö voi olla osakkaana kiinteistöyhtiöissä. Asia ratkaistaan tapauskohtaisesti konserniohjeella. Kaupunginvaltuusto asettaa Kehittämisyhtiö Ikaalisten Kylpyläkaupunki Oy:lle vuodelle 2017 seuraavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet: Aktiivinen osallistuminen kuntastrategian ja kaupungin elinkeino-ohjelman toteuttamiseen ja säännöllinen raportointi kaupungille; Yhteistyön kehittäminen ikaalilaisten yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa mm. yhteisiä tilaisuuksia lisäämällä; Menestyminen Pirkanmaan Yrittäjyys- ja elinvoimakunta 2018 kilpailussa; Työttömyyden alentaminen (10/ /2017 välillä -1 %-yksikköä); Teknologiakehityksen ja globalisaation hävittämien työpaikkojen korvaaminen uusilla aloilla; Matkailutuotteiden kehittäminen yhteistyössä matkailuyrittäjien kanssa (erityisesti ryhmämatkat) hanketyönä; Panostus yleisesti kaupunkimarkkinointiin ja erikseen kaupungin asuntotonttimarkkinointiin korostamalla Ikaalisten ajanmukaisia palveluja tavoitteena asukasluvun kääntäminen kasvuun; 10 (63)

13 Yritystonttien aktiivinen markkinointi; Aktiivinen osallistuminen vuoropuheluun koulutusyhteisöjen kanssa (neuvottelukunnat); Positiivinen taloudellinen tulos. ASUNTOPOLITIIKKA (asunto-osakeyhtiöt ja kiinteistöosakeyhtiöt) Asuntopolitiikkaa koskevat mahdolliset takausasiat käsitellään valtuustossa yksittäistapauksina. Asunto-osakeyhtiöt toimivat itsekannattavuusperiaatteella. Erityisissä tapauksissa kaupunki voi kuitenkin maksaa tyhjistä asunnoista vastiketta tai sijoittaa yhtiöön osakepääomaa tms. talousarvion sallimissa rajoissa. Kaupunginvaltuusto asettaa asuntopolitiikalle v seuraavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet: Uuden vuokrakerrostalon valmistuminen vuoden 2017 kuluessa (rakennuttajana kaupungin tytäryhtiö Ki Oy Pikku-Silkki, kaupunki osallistuu rahoitukseen takauksella); Asuntojen käyttöastetavoite vähintään 94 % yhtiöiden yhteenlaskettuna keskiarvona, kuitenkin niin, että vuokratasolla ja asuntojen saatavuudella edesautetaan kaupunkiin sisään muuttoa; Vuokra-asuntojen kunto pidetään vetovoimaisena riittävin peruskorjaustoimin. MUUT YHTEISÖT Ikaalisten Vesi Oy; Positiivinen taloudellinen tulos ja yhtiölle vahvistetun investointiohjelman (liite) toteuttaminen; Vuonna 2016 tehdyn kauppasopimuksen mukaan maksaa Ikaalisten Vesi Oy vuosina 2017 ja 2018 kaupungille keskusjätevedenpuhdistamosta vuokraa /vuosi; Vuoden 2016 tuloksesta ei vaadita maksettavaksi osinkoa vuonna 2017; Mahdollinen maksujen korotus tehdään aikaisintaan alkaen. Kaupunkikonserniin kuuluvien (teollisuus) kiinteistöosakeyhtiöiden talous tulee pitää vakaana ja toimitilat asianmukaisina. Omistuksesta voidaan myös luopua tarvittaessa eri päätöksillä. Koulutus; Sastamalan koulutuskuntayhtymään kuuluvien oppilaitosten toimijat pyritään sitouttamaan paikkakunnan koulutusprofiilin kehittämiseen sekä yrittäjyyden edellytysten parantamiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen Ikaalisiin ja seutukunnalle. Kaupunki osallistuu aktiivisesti Sastamalan koulutuskuntayhtymän rakenteelliseen kehitystyöhön (esim. Ikaalisten kauppaoppilaitoksen tilat). Saskyn ja Tredun kanssa voidaan neuvotella Ikaalisissa tapahtuvan koulutuksen ylläpitäjäroolien muutoksesta. Erikseen niin päätettäessä voi kaupunki myös luopua nykyisistä omistuksista / kumppanuuksista. 11 (63)

14 Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:ssä vaikuttaa kaupunki aktiivisesti kehittämistyöhön mm. Tampere3 hankkeessa. Kaupunki osallistuu vuosina kumppanuussopimuksen kautta yhdessä seudun muiden kuntien (Hämeenkyrö, Kihniö ja Parkano) kanssa TAMK:n järjestämään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, jossa paikallisena yhdyshenkilönä Ikaalisissa toimii korkeakouluasiamies. Ikaalisissa järjestetään ammattikorkeakouluopetusta aikuiskoulutuksena. Tavoitteet ja tunnusluvut TP 2015 TA2016 TA2017 TS 2018 TS 2019 Konsernin omavaraisuus, % 34,8 30,0 33,0 34,0 35,0 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 57,9 61,0 58,5 57,8 57,0 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /as Konsernin lainakanta , Konsernin lainat, /asukas Kunnan asukasmäärä (63)

15 4. Henkilöstö Henkilöstömäärä oli vuonna 2015 yhteensä 599. Lukumäärä sisältää aiemmista vuosista poiketen kaikki työssä olevat tilanteessa (uusi henkilöstötilinpäätös malli). Vakituisessa työsuhteessa oli 405 työntekijää ja määrä-aikaisessa 194. Lisäksi työllistettyjä oli 14 työntekijää. Alla oleva arvio on vertailukelpoinen aiempien vuosien tilastointiin: Osasto/vuosi TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 hallinto-osasto 61,8 62, sosiaali- ja terveysosasto 196,3 199,2 197, sivistysosasto 168,3 163,5 155,4 154,4 154,4 tekninen osasto 30,4 29,6 30,6 31,6 31,6 YHTEENSÄ 456,8 454,6 450, Työllistetyt , Vuonna 2017 tapahtuvat keskeisimmät muutokset koko organisaatiossa Henkilöstöpolitiikkaa käytetään yhtenä työvälineenä strategian ja toimeenpano-ohjelman jalkauttamiseksi. Määräaikaisen henkilöstön palkkausta pyritään painottamaan koko organisaation osalta työllistämisvelvoitteen perusteella palkattavaan työvoimaan. Hallinto-osasto Strategian mukaisesti talousarviossa on varauduttu tietohallinnon toimenpiteisiin. Tietohallinto on sisällyttänyt esitykseen määrärahat oppisopimussuhteisen työntekijän palkkaamiseen oppisopimuksen päättyessä. Työsuhde on sote- ja maakuntauudistuksesta johtuen määräaikainen. Kaupunginkansliassa muuttuu kaksi virkasuhdetta osa-aikaisiksi. Tavoitteena on tehostaa prosesseja niin, että uusia rekrytointeja vakituisiin työsuhteisiin ei tarvitse tehdä. Osana johtamisjärjestelmän uudistamista perustetaan kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan alaisuuteen perustettu elinvoiman kehittämisyksikkö, jonka henkilöstö koostuu olemassa olevasta henkilöstöstä. Vuoden 2017 alusta työpaja sekä starttipaja siirtyvät osaksi elinvoimayksikköä, joka perustetaan osaksi kehittäminen ja elinkeinotoimi suurtuotetta. Tällä muutoksella siirtyy sivistyksestä viisi työntekijää. Lisäksi yksikköön perustetaan määräaikainen työllisyys- ja elinkeinokoordinaatin tehtävä. 13 (63)

16 Sosiaali- ja terveysosasto Määräaikainen sosiaalityöntekijän vakanssi loppuu ja tämän tilalle perustetaan uusi perhetyöntekijä-sosiaaliohjaajan vakanssi alkaen. Aikuissosiaalityössä olevalle määräaikaiselle sosiaaliohjaajalle on palkkavaraus ajalle Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijän vakanssista 0,25 kohdistetaan Työllisyyspalveluihin. Hoito- ja hoivapalveluihin perustetaan uusi palveluohjaajan vakanssi alkaen. Vastaanottopalveluissa Tk sairaalaan perustetaan uusi sairaanhoitajan vakanssi alkaen kustannusneutraalisti. Aikuisten psykososiaalisiin palveluihin perustetaan uusi Päihde- ja mielenterveystyön esimiehen vakanssi alkaen. Sivistysosasto Sivistysosaston henkilöstömäärä pysyy lähes samansuuruisena vuonna Kulttuurin ja kansalaisopiston puolelta vähenee kokonaisuutena yksi virka. Keskustan koulun pienryhmään tulee yksi osa-aikainen koulunkäynninohjaaja ja kulttuuriin osa-aikainen kulttuurisihteeri. V alusta työpaja ja starttipaja siirtyvät osaksi kaupunginhallituksen alaisuuteen perustettavaan työllistämisyksikköön, tämä tarkoittaa viiden työntekijän siirtymistä pois sivistystoimesta. Tekninen osasto Teknisen lautakunnan alaisuuteen palkataan yksi uusi kokoaikainen puistotyöntekijä. 14 (63)

17 5. Talousarvion yleisperustelut 5.1. Kansantalouden kehitys Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 1,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Seuraavien kahden vuoden aikana kasvu jää yhden prosentin tuntumaan ja koko ennusteperiodilla kumulatiivinen kasvu jää vain noin kolmeen prosenttiin. Huolimatta hienoisesta talouden piristymisestä Suomen taloustilanne pysyy lähivuosien ajan heikkona. Ennusteen mukaan BKT tulee olemaan vielä 2018 noin 3 % pienempi kuin vuonna 2008 ja teollisuus-tuotannon taso jäisi samana vuonna 2018 hieman yli viidenneksen alemmalle tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Reaalipalkkojen nousu pysähtyy inflaation nopeutumisen vuoksi. Nimelliset ansiot nousivat ansiotasoindeksillä mitattuna 1,3 % viime vuonna. Sopimuspalkkojen nousu oli 0,6 % ja muut tekijät nostivat ansiotasoindeksiä 0,7 %. Vuonna 2016 ansiotaso kehittyy työmarkkinaosapuolten vuoden 2015 kesäkuussa neuvotteleman työmarkkinaratkaisun mukaisesti; työllisyys- ja kasvusopimus nostaa sopimuspalkkoja keskimäärin 0,6 %. Ansiokehitysennusteessa oletetaan muiden tekijöiden kuin sopimuspalkkojen kohottavan ansioita 0,6 % vuodessa. Nimellisten ansioiden arvioidaan näin ollen kasvavan 1,2 % v Ansioiden nousun ennustetaan edelleen hidastuvan ansiotason kasvaessa 0,8 % v ja 1,2 % v Tämä ansiotason nousu on huomattavasti 2000-luvun keskimääräistä vauhtia hitaampaa, mikä on sopusoinnussa hitaan talouskasvun ja vaisun työllisyyskehityksen kanssa. Kuluttajien luottamuksen vahvistuessa yksityisen kulutuksen kasvu on kuitenkin tulokehitystä nopeampaa. Yksityisen kulutuksen kasvu jää vajaaseen prosenttiin vuosina Vuonna 2016 työllisyyden arvioidaan paranevan hieman ja työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,0 %. Työllisyystilanteen odotetaan helpottuvan myös vuosina 2017 ja 2018, mutta työttömyys laskee hitaasti. Huolestuttavaa työllisyystilanteessa on pitkäaikais- ja rakennetyöttömien edelleen kasvava määrä. Kuluvana vuonna yksityiset investoinnit kasvavat yli neljän prosenttia ja kasvu hidastuu vähitellen seuraavina vuosina. Yksityisten investointien kasvu tulee pääosin rakentamisesta. Inflaatio on ennustejaksolla tavanomaista hitaampaa. Vuonna 2016 kuluttajahinnat nousevat vain 0,4 % sekä seuraavana kahtena vuotena 1,1 % ja 1,3 %. Ennuste perustuu oletuksiin tuontihintojen sekä öljyn hinnan lievästä noususta, alhaisesta korkotasosta, hieman heikkenevästä euron valuutta-kurssista sekä maltillisista palkankorotuksista. Suomen julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka. Vaikka julkiseen talouteen on eri hallitusten toimesta kohdentunut mittavia sopeutustoimia, ei alijäämä ole supistunut merkittävästi. Jotta julkinen talous selviäisi ikääntymisen aiheuttamista menopaineista tulevina vuosikymmeninä ilman lisätoimia, tulisi julkisyhteisöjen rahoitusjäämän olla n. 2 % ylijäämäinen suhteessa BKT:hen ensi vuosikymmenen alussa. (Lähde: Valtionvarainministeriön taloudellinen katsaus syksy 2016, julkaisu 31a) 15 (63)

18 5.2. Rahoitus Verot Verotulojen tuotot (1 000 ) on arvioitu talousarviossa seuraavasti: Verotulot (1000 ) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Yhteensä muutos yhteensä, % 6,9 % -1,5 % -2,2 % 1,7 0,5 /asukas Kunnan asukasmäärä Kokonaisverotulojen arvioidaan laskevan vuoteen 2016 nähden. Vuoden 2016 talousarviossa on verotuloja ennakoitu kertyvän , joka täyttyneekin. Vuonna 2017 arvioidaan verotuloja kertyvän eli /asukas (vuonna 2016 talousarvion mukaan n /asukas ja ennakoidun kertymän mukaan n /as.). Veroprosentit TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 tulovero 21,25 % 21,25 % 21,25 % 21,25 % 21,25% yleinen kiinteistövero 1,23 % 1,23 % 1,23 % 1,35 % 1,35 % vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero 0,59 % 0,59 % 0,59 % 0,65 % 0,65 % muiden asuinrakennusten kiinteistövero 1,19 % 1,19 % 1,19 % 1,31 % 1,31 % voimalaitosten kiinteistövero 2,85 % 2,85 % 2,85 % 3,10 % 3,10 % rakentamattomien tonttien kiinteistövero 3,00 % 3,00 % 3,00 % 5,00 % 5,00 % yleishyödylliset yhteisöt ei määrätty ei määrätty ei määrätty ei määrätty ei määrätty Kunnallisveron verotettavan tulon on ennakoitu hieman laskevan johtuen suuresta ja pitkittyneestä työttömyydestä. Yhteisöveron tuoton odotetaan laskevan vuoden 2015 arvioidusta kertymästä (1,6 milj. ) johtuen kuntien tilitysosuuden laskusta ja yleisestä suhdannetilanteesta. Kiinteistöverojen veropohjan odotetaan kasvavan lievästi ja verotuoton vähäisessä määrin. Vuodelle 2018 suunnitellaan kiinteistöveroprosentteihin n. 10 %:n korotusta Valtionosuudet Kuntien valtionosuusjärjestelmä on uudistettu vuoden 2015 alusta lukien. Laskentaan vaikuttavien tekijöiden määrää on vähennetty ja keskinäistä painoarvoa muutettu. Ikaalisten kaupungille muutos merkitsi valtionosuustuloon runsaan 1,3 milj. :n vähennystä ( = n. 180 asukas). Tämä vastaa liki 16 (63)

19 1,4 tuloveroprosentin tuottoa. Uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäaika, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos oli enintään +/- 50 /as. Vuonna 2016 muutos on samansuuruinen ja vuonna 2017 enintään 80 /asukas, jolloin muutos tulisi Ikaalisten kohdalla täysimääräisenä voimaan. Kunnat saavat valtionosuutta seuraavasti: 1. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta (1704/2009) myönnetään mm. seuraaviin kuntien tehtäviin: terveydenhuolto ja erikoissairaanhoito (ml. oppilas- ja opiskelijahuolto), vanhustenhoito, vammaistenhoito, lastensuojelu, mielenterveys- ja päihdehuolto ja muu sosiaalihuolto, lasten päivähoito, esiopetus ja perusopetus, kirjastot, kuntien kulttuuritoiminta ja taiteen perusopetus. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallinen peruste muodostuu ikärakenteen, sairastavuuden ja muiden laskennallisten kustannusten määräytymistekijöiden perusteella. Myös verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat, vuoden 2015 järjestelmämuutoksen tasaus (nk. siirtymätasaus) ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm. veromenetysten kompensaatiot. 2. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisen valtionosuusrahoituksen (1705/2009) euromääräisesti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta (pidennetty oppivelvollisuus, lisäopetus, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus jne.) ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan (kansalaisopistot, museot, teatterit, orkesterit, nuorisotyö jne.). Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain nk. automaattimuutosten perustella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteena olevien määrien muutokset ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). Peruspalvelujen vuoden 2017 valtionosuuksiin tehdään 0,9 %:n suuruinen ja opetuksen ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin myös -0,7 %:n suuruinen kustannustasotarkistus = indeksitarkistus. Verotulontasauksesta on käytettävissä Verohallinnon tietojen pohjalta lasketut luvut (Kuntaliitto ). 17 (63)

20 Valtionosuudet (1000 ) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 kuntien peruspalvelujen valtionosuus verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus järjestelmämuutoksen tasaus muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Yhteensä muutos yhteensä, % 2,6 % 2,5 % -2,0 % -0,6 % -0,6 % /asukas Kunnan asukasmäärä Vuonna 2016 on talousarvion mukaan valtionosuuksia arvioitu kertyvän kaikkiaan noin Todellinen kertymä nousee kuitenkin vähintään euroon. Vuonna 2016 Ikaalisten kaupungille arvioidaan kertyvän valtionosuuksia /as. (vuoden 2015 kertymä oli /as). Valtionosuusuudistuksen mukaisesta leikkauksesta, kustannustenjaon tarkistuksesta ja määräytymisperusteiden muutoksista johtuen valtionosuuksien arvioidaan laskevan vuonna 2017 merkittävästi. Laskun odotetaan jatkuvan vähäisenä myös vuosina 2018 ja Verotulontasausta kaupunki saa v arviolta (vuonna 2016 määrä on = 648 /as.). Ns. tasausraja v on 3 708,03 (3 654,79) /asukas. Ikaalisten kaupungin laskennalliset verotulot v olivat /asukas. Tasausta v maksetaan ennakkotietojen mukaan 664 /asukas. Valtionosuusprosentti peruspalvelujen osalta on 25,23 % (v se oli 25,61 %) ja kuntien omarahoitusosuus /asukas (v se oli ). Valtionosuusprosentti lukion, ammatillisen opetuksen ja AMK -opetuksen osalta vuonna 2017 on (vielä vahvistamatta) % (v se oli 28,91 %). Kuntien omarahoitusosuus on 260 /asukas (v se oli 298 ) Korot ja muu rahoitus Vuonna 2016 kaupungin lainamäärä kasvaa arviolta 5,0 milj. eurolla. Kaupungin arvioitu lainamäärä vuoden 2016 lopussa 26 milj. (= /asukas) ylittää lievästi maan keskiarvon ja merkitsee suurta korkoriskiä. Korkotason oletetaan kuitenkin pysyvän yhä matalalla tasolla ja keskikoroksi on ennakoitu 0,9 %. Kaupungin kaikkien lainojen keskikorko marraskuussa 2016 on alle 0,2 %. Korkomenoihin vuonna 2017 on varattu (v määräksi on ennakoitu , mutta summa alittuu merkittävästi). Taloussuunnittelukaudella on varauduttu korkokulujen kasvuun. Lisäksi on varattu muihin rahoituskuluihin ( ). Maksuliikenteen hoitoon kaupunki käyttää edelleen aktiivisesti kuntatodistusohjelman pohjalta lyhytaikaista rahoitusta. Lainalimiitti on 24,0 milj. ja se on ollut kaupunginjohtajan käytössä. Koko määrää ei ole käytetty. Vuonna 2017 on tarve samansuuruinen. Vuoden 2014 syyskuussa uusittiin erääntynyt 6,0 milj. kolmivuotinen kertalyhenteinen laina pitkäaikaiseksi 7 vuoden talousarviolainaksi. Rahoituslaskelman mukaisesti kaupunki varautuu kaupunginjohtajan niin harkitessa muuttamaan kassalainaa enintään 12 milj. :n määrän pitkäaikaiseksi talousarviolainaksi vuoden 2017 aikana. 18 (63)

21 Korkotuloja kaupunki saa ns. välityslainoista, kassavaroista ja pääoman sijoituksista esim. Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin sekä osinkotuloina. Korko- ja muita rahoitustuloja kertyy vuonna 2017 yhteensä (vuonna 2016 rahoitustuloiksi on arvioitu ). Rahoituskulujen määräksi ennakoidaan (vuonna 2016 menoarvio oli , mikä jää merkittävästi pienemmäksi). Verovaroin katettaviksi nettokuluiksi jää (v määrä on , mikä alittunee ja kääntynee vähintään euron tuotoksi) Ylijäämä/alijäämä Vuodesta 1997 alkaen käytetyssä tuloslaskelmassa ylijäämä/alijäämää käsitellään tase-eränä. Aiempien vuosien ylijäämät on käytetty vuoden 1997 alkavassa taseessa siirtymävarausten katteeksi. Talousarvion osoittama ylijäämä käytetään vuoden 2017 tilinpäätöksen yhteydessä oman pääoman muutoksena eli lisäyksenä tase-erässä "Tilikauden yli-/alijäämä". Kumulatiivista alijäämää vuosilta on kattamatta ,69 = 166 /asukas. Vuodelta 2016 ennakoidaan mm. yleisesti alentuneiden toimintakulujen, merkittävästi kasvaneiden valtionosuustulojen, alhaisten rahoituskulujen, ennakoitua vähäisempien poistojen ja omaisuuden myyntivoittojen ansiosta huomattavaa ylijäämää, joka noussee arviolta 1,0 milj. euroon. Kumulatiivisen alijäämän määräksi arvioidaan vuoden 2016 lopussa noin 0,2 milj. eli 28 /as. Alijäämä saadaankin katettua vuodelta 2017 ennakoidulla ylijäämällä. Kuntalain mukaan alijäämä tulee kattaa taloussuunnittelukauden kuluessa vuoden 2019 loppuun mennessä. Nykyisen ohjelman tavoite saavutetaan reilut vuosi etuajassa. Näin ollen ei enää ole tarpeen laatia erillistä alijäämän kattamisohjelmaa Antolainat Määrärahaa uusiin antolainoihin on vuoden 2017 talousarvioon varattu 0,5 milj. (Ikaalisten Vesi Oy; keskuspuhdistamon loppukauppahinnan maksaminen). Mikäli muuta ennakoimatonta tarvetta ilmenee, asia ratkaistaan tapauskohtaisesti eri päätöksellä. Kaupunginjohtaja voi myöntää edelleen lyhytaikaisia lainoja kaupunkikonserniin kuuluville yhtiöille ja ns. Leader -rahoitteisille hankkeille kaupunginhallituksen määrittelemien ehtojen puitteissa. Vuonna 2017 saadaan vanhojen (anto)lainojen lyhennyksiä kaupungille Nämä erät käsitellään rahoituslaskelmassa Talousarviolainat Kuntien kirjanpitojärjestelmässä talousarviolainat käsitellään rahoituslaskelmassa. Laina ei ole talousarviovuoden tulokseen vaikuttava erä. Vanhoja talousarviolainoja lyhennetään vuoden 2017 aikana 0,860 milj.. Lyhennysten tilalle on otettava uutta lainaa sen verran kuin tilikauden ylijäämän, lyhytaikaisten lainojen lyhennyserien ja vuotuisten poistojen vähennettynä investointien nettomenoilla jälkeen on tarpeen. Uuden lainan nostotarvetta vähentää myös vuonna 2017 tapahtuva kaupungin omaisuuden myynti (tontit ym.), mikäli kauppoja syntyy. 19 (63)

22 Rahoituslaskelman mukaisesti kaupunki varautuu kaupunginjohtajan niin harkitessa muuttamaan kassalainaa enintään 12 milj. :n määrän pitkäaikaiseksi talousarviolainaksi vuoden 2017 aikana Lainakanta /asukas Ikaalinen Koko maa Yllä olevassa taulukossa on kuvattu Ikaalisten kaupungin asukaskohtainen lainakanta suhteutettuna koko maan lainakantaan/asukas. Koko maan ennusteluvut pohjautuvat valtiovarainministeriön syksyllä 2016 julkaisemaan kuntatalousohjelmaan. Kaupungin investoinnit vuonna 2017 on suuret, bruttomäärältään 7,9 milj. (netto 4,040 milj. ). Talousarvio osoittaa 0,401 milj. euron suuruista ylijäämää. Uutta talousarviolainaa onkin nostettava vähintään 2,9 milj.. Lainamäärä nousee n. 2,0 milj. eurolla. Kaupungin lainamäärä vuoden 2017 lopussa on n. 27,9 milj. eli /asukas. Tästä n. 2,2 milj. eli 306 /asukas on välitetty edelleen elinkeinojen kehittämishankkeisiin tai asuntorakentamiseen. Korot sekä lyhennyserät kaupungille näistä lainoista maksaa lainansaaja. Ikaalisten Vesi Oy maksaa lisäksi 0,5 %:n korkoprovision. Lainan määrä on 0,4 milj.. Välityslainoissa ei tällä hetkellä ole yhtään järjestelemätöntä luottoa Tilinpäätöksen muutoserät/varaukset rahoitusvastikkeen muodossa Kilvakkalan Puusepänkiinteistöt Oy:n investointilainan hoitoon on aiempina vuosina varauduttu talousarviossa. Tarkoitukseen on osoitettu määräraha käyttötalouden (Kehittäminen ja elinkeinotoimi) toimintakuluissa. Vuokralaisen toiminta on päättynyt ja uusia käyttäjiä etsitään. Tällä hetkellä ovat vireillä myös kauppaneuvottelut kiinteistön myynnistä. Talousarviossa varaudutaan kuitenkin myös vuonna 2017 rahoitusvastikkeen maksamiseen (50 % aiemmasta). Muiden kiinteistöyhtiöiden sen enempää kuin asunto-osakeyhtiöidenkään kohdalla ei ole näköpiirissä rahoitusongelmia Yhteenveto/rahoitus Vuoden 2017 talousarvion mukaiset rahoitusmenot ovat (vuonna 2016 menot ovat ) ja rahoitustulot (vuonna 2016 tulot ovat vastaavasti ). Lukuihin eivät sisälly anto- ja talousarviolainat. 20 (63)

23 Rahoitusosan nettotuotto v on Vuonna 2016 nettotuotto oli Tuotto on vuoteen 2016 verrattuna laskenut eli 1,9 % (vuotta aiemmin kasvua 4,7 %) Kokonaismenot Kokonaismenot vuoden 2017 talousarviossa poistot mukaan lukien (ilman anto- ja talousarviolainoja) ovat euroa (vuoden 2016 tarkistettu talousarvio ). V menot laskevat ( ) eli -2,5 % (+1,2 %). Asukasta kohti kokonaismenot vuonna 2017 ovat (vuoden 2016 TA:ssa ). Menot asukasta kohti laskevat -182 (+82 ). Toimintakulut vuonna 2017 ovat euroa (vuonna 2016 tarkistettu TA ) ja toimintatuotot euroa (vuotta aiemmin ). Toimintakate vuonna 2017 on (vuonna 2016 se oli ). Toimintakulut laskevat vuoden 2016 tarkistettuun talousarvioon verrattuna -2,2 % (+1,0 %). Toimintakate laskee vuoden 2016 tarkistettuun talousarvioon verrattuna = -1,5 % ( euroa = +0,2 %). Poistot laskevat edellisvuodesta eurolla ( ). Talousarvion liitteenä on tarkempi meno- ja tulolajierittely. Vuonna 2017 henkilöstömenot ovat (vuonna 2016 henkilöstömenot ovat tarkistetussa talousarviossa ). Henkilöstömenojen osuus toimintakuluista vuonna 2017 on 47,4 % (vuonna 2016 osuus oli 47,7 %). Palvelujen ostot vuonna 2017 ovat = 40,6 % (edellisvuonna = 39,6 %). Vuoden 2017 vuosikate on euroa eli 313 /as (v tarkistetussa TA:ssa eli 343 /asukas). Vuosikate riittää hyvin poistoihin ja mahdollistaa myös aiempien vuosien alijäämän kattamista. TA 2017 on ylijäämäinen ja kaupungin taseessa oleva alijäämä saadaan katettua. Suurista investoinneista johtuen kaupungin lainamäärä lisääntyi vuoden 2014 loppuun saakka. Vuonna 2015 lainaa kyettiin maksamaan pois n. 6,7 milj.. Vuonna 2016 lainamäärä taas lisääntyy erityisesti keskustan koulun rakennushankkeen vuoksi. Vuoden 2016 lopussa kaupungin lainamäärä on noin 25,9 milj. = n euroa/as., mikä ylittänee vain hieman valtakunnallisen keskiarvon. Vuonna 2017 lainamäärä kasvaa vielä noin 2,0 milj. ja on vuoden lopussa n. 28,0 milj. = euroa/as. ja ylitänee hieman valtakunnallisen keskiarvon. Talousarvioon sisältyy tuloslaskelma ja rahoituslaskelma sekä erilliset rahoitussuunnitelma vuoteen 2019 ja investointisuunnitelma vuosille Vuoden 2017 nettoinvestoinnit ovat 4,040 milj. euroa ja suunnitelmakaudella v noin 4,3 milj. ja v noin 1,9 milj.. Vuosina pääkohteena toteutetaan keskustan koulun uudisrakennushanke ja vanhan osan peruskorjaus (käyttötarkoitus vielä vahvistamatta). Rahoitussuunnitelmassa on lisäksi ennakoitu kaupungin lainamäärän kehitys vuoteen 2019 saakka. 21 (63)

24 6. Riskienhallinta ja sisäinen valvonta Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan osalta kaupunginhallituksen ja lautakuntien tulee toimialueillaan valvoa toimeenpanoa ja johtavien viranhaltijoiden toimeenpanna ja raportoida yhdessä suurtuotteista vastaavien viranhaltijoiden kanssa kaupunginvaltuuston hyväksymän Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Ikaalisten kaupungissa asiakirjan mukaisesti. Kaupunginhallitus kokoaa talousarvion käyttösuunnitelman vahvistamisen yhteydessä koko kaupunkikonsernia koskevan riskianalyysin ja menettelytavat merkittävimpien riskien hallitsemiseksi. Merkittävimpiä yleisiä riskejä ja valvontakohteita ovat seuraavat: 1. kuntastrategian toimeenpanoon liittyvät riskit 2. korkoriski 3. tietoturvariskit ja 4. henkilöriskit erityisesti varahenkilöjärjestelmän kattavuuden näkökulmasta 22 (63)

25 7. - ja rahoituslaskelma TULOSLASKELMA (Ulkoinen, ) TP 2015 TA muutos TA 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintatuotot Myyntituotot 2 615, , ,8 Maksutuotot 2 114, , ,1 Tuet ja avustukset 945, ,3 617,2 Muut toimintatuotot 1 539, , ,3 Toimintatuotot 7 215, , , , ,0 Toimintakulut Henkilöstökulut , , ,2 Palvelujen ostot , , ,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,9 Avustukset , , ,7 Muut toimintakulut ,1-985,5-969,0 Toimintakulut , , , , ,0 TOIMINTAKATE , , , , ,0 Verotulot , , , , ,0 Valtionosuudet , , , , ,0 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 64,6 40,5 40,3 Muut rahoitustuotot 116,5 111,5 142,5 Korkokulut -81,2-282,0-227,0 Muut rahoituskulut -12,5-12,0-5,8 Rahoitustuotot ja -kulut 87,5-142,0-50,0-400,0-500,0 VUOSIKATE 3 411, , , , ,0 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , ,0 Kertaluonteiset poistot -537,2 0,0 0,0 Poistot ja arvonalentumiset , , , , ,0 TILIKAUDEN TULOS 1 024,5 414,7 400,7 370,0 280,0 Varausten ja rahastojen muut Poistoeron muutos 1,8 0,0 0,0 Varausten ja rahastojen muut 1,8 0,0 0,0 0,0 0,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 1 026,3 414,7 400,7 370,0 280,0 Tavoitteet ja tunnusluvut TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintatuotot /toimintakulut, % 15,2 14,7 14,1 14,2 14,0 Vuosikate / poistot, % 142,9-120,5-121,7-118,6-114,0 Vuosikate, /asukas 473,5 337,7 312,6 326,9 314,9 Kertynyt yli-/alijäämä -1199,0-532,0 201,5 571,5 851,5 23 (63)

26 Asukasmäärä RAHOITUSLASKELMA (ulkoinen, ) TP 2015 TA muutos TA 2017 TS 2018 TS 2019 Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 411, , , , ,0 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -522,4-250,0-200,0 Investointien rahavirta Investointimenot , , ,0 Rahoitusosuudet investointeihin 3,2 0,0 15,0 Pysyvien vast. hyöd. luovutustulot 865,8 340, ,0 Toiminnan ja investointien rahavirta 2 713, , ,3-945,0 420,0 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -27,0-50,0 Antolainasaamisten vähennykset 2,2 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennykset -857,1-860,0-860,0-860,0-860,0 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , , ,0 360,0 Muut maksuvalmiuden muutokset 3 989,1 Rahoituksen rahavirta , , ,0 900,0-500,0 Rahavarojen muutos Rahavarat ,5 Rahavarat ,6 Rahavarojen muutos 20,9-243,5 160,7-45,0-80,0 Rahoituslaskelman ja taseen tavoitteet ja tunnusluvut TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta (1000 ) Investointien tulorahoitus, % 89,3 33,8 55,7 71,4 122,6 Lainanhoitokate 3,7 2,3 2,3 2,2 2,2 Kassan riittävyys, pv Omavaraisuusaste, % 43,2 39,5 39,1 38,4 38,8 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 51,6 64,4 69,8 71,9 71,9 Kertynyt yli-/alijäämä (1000 ) Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta (1000 ) Lainakanta, /asukas Asukasmäärä (63)

27 Ikaalisten kaupunki TA2017; tuloslaskelma ja rahoitussuunnitelma vuoteen 2019 Kh laskelma ( 1000 ) TP2011 TP2012 TP2013 TP2014 TP2015 TA2016 Ennuste 2016 Raami 2017 TAE2017 TS2018 TS2019 Toimintatuotot Toimintakulut henkilöstökulut Toimintakate Verotulot kunnan tulovero kiinteistövero osuus yhteisöveron tuotosta Valtionosuudet Rahoitustuotot- ja kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoero + varaukset ALIJÄÄMÄ (-) / YLIJÄÄMÄ (+) Kumulatiivinen ali-/ylijäämä Investointimenot, netto Antolainat, netto Jälkirahoitus = tuloa Lainan maksu Lainan nosto Lainat/vuosi Kokonaislainamäärä lainaa /asukas Asukasmäärä Tuloveroprosentti 19,75 20,25 20,75 20,75 21,25 21,25 21,25 21,25 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveron korotus n. +5% n % ei n % ei ei ei ei n. +10 % ei

28