Palveluseteli päiväkotihoidon järjestämisessä vuonna 2010

Transkriptio

1 Palveluseteli päiväkotihoidon järjestämisessä vuonna 2010 Jokinen Pia Kulmala Vesa

2 JOHDANTO...3 NYKYTILANNE...3 PALVELUSETELI OSANA PALVELUTUOTANTOA...4 PALVELUSETELITUOTTAJIEN MÄÄRÄT...5 HOIDOSSA OLEVIEN LASTEN MÄÄRÄT JA PALVELUSETELIN ARVOT...6 PALVELUSETELIN HALLINNOINTI...8 PALVELUSETELIN PROSESSIT...8 PALVELUSETELITUOTTAJAKYSELYN VASTAUSTULOKSET...11 ARVIOINTI...11 KEHITTÄMISHAASTEET

3 JOHDANTO Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) sekä siihen liittyvä sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksulain 12 :n muutos (570/2009) tulivat voimaan Peruspalvelulautakunta päätti ottaa palvelusetelin käyttöön kokeiluna lukien Turun päiväkotihoidossa. Lisäksi peruspalvelulautakunnan tekemällä päätöksellä kokeiluaikaa jatkettiin asti ja täydennettiin vuorohoidon ja sisarusalennuksen osalta. Samoin päätettiin, että ostopalvelupäivähoidossa olevien lasten siirtyminen palvelusetelin käyttöön tapahtuu porrastetusti. Lisäksi päätettiin, että yksityisissä päiväkodeissa oleville lapsille ostetaan esiopetusta kokeiluajan vastaavalla tavalla kuin ruotsinkielisessä esiopetuksessa. Kuntaliiton kunnille lähettämä yleiskirje (Yleiskirje 24/80/2009) käsitteli palvelusetelin käyttöä kunnallisten sosiaalipalveluiden järjestämisessä mm.: laissa määritellään palvelusetelin käytön toimintaperiaatteet kunnallisia sosiaali- ja terveyspalveluja järjestettäessä lain mukaan palvelusetelin arvon tulee pääsääntöisesti olla kohtuullinen palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva palveluiden järjestämistapa kunta päättää, otetaanko palveluseteli käyttöön vai ei sekä siitä, missä palveluissa ja missä laajuudessa palveluseteliä käytetään kunta hyväksyy palveluntuottajat, joiden on täytettävä sekä lakisääteiset että kunnan asettamat hyväksymisehdot kunnan on pidettävä luetteloa hyväksymistään palveluntuottajista asiakkaalla on oikeus kieltäytyä palvelusetelistä, jolloin kunnan on järjestettävä palvelu muulla tavalla kunnalla on informointivelvoite suhteessa asiakkaaseen palvelusetelin saanut asiakas tekee sopimuksen palvelusta tuottajan kanssa. Palvelusetelilain oleellisin muutos palveluseteliasiakkaalle on lainsäädännöllinen, sopimussuhde kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välillä, kuluttajaviranomaiset ovat toimivaltaisia reklamaatiotilanteissa. NYKYTILANNE Palvelusetelin käyttöönoton valmistelu aloitettiin lokakuussa 2009 ja ensimmäiset palvelusetelipäätökset tehtiin joulukuussa Elokuussa 2010 maksettuja palvelusetelejä oli 224 ja joulukuussa jo 379. Myönnettyjen setelien määrä on suurempi, koska osa peruu palvelusetelin. Pääasiallinen syy perumiseen on perheen muutto ulkopaikkakunnalle. Perheet ovat saaneet arvosetelit sitä mukaa, kun he ovat toimittaneet tuloselvityksensä varhaiskasvatuksen hallintoon tai ilmoittaneet suostuvansa pienimpään hoitomuodon mukaiseen palvelusetelin arvoon. Perheet ovat hakiessaan seteliä olleet pääasiassa jo yhteydessä valitsemaansa päiväkotituottajaan. Tuottaja ja palvelusetelin päättäjä ovat sopineet tämän jälkeen lasten sijoituksista ko. päiväkotiin. Palveluseteli on astunut voimaan ja lapset on sijoitettu päiväkoteihin lopullisesti vasta sitten, kun palveluntuottajat ovat toimittaneet perheen ja palveluntuottajan välisen palvelusopimuksen lapsen päivähoidosta palvelusetelin päättäjälle ja palvelusetelin arvo on määritelty. Vuonna 2010 pidettiin palvelusetelin käyttöönottoon liittyen erilaisia tiedotus ja informaatiotilaisuuksia niin asiakasperheille kuin palveluntuottajille. Perheille järjestettyjen kevään 3

4 2010 vanhempainilloissa selvitettiin pääasiassa palvelusetelikäytännön taustoja ja mahdollisuuksia. Lisäksi tilaisuuksissa kerrottiin selkeistä käytännön toimenpiteistä setelin suhteen ja muista päivähoidon vaihtoehdoista ostopalvelupäivähoidon päättyessä. Perheille oli lähetetty kirje helmikuun alussa, jossa mm. kerrottiin palvelusetelipäätösten vaikutuksista perheille. Tuottajien kanssa käytiin keväällä keskustelua palvelusetelikokeilun jatkoajasta sekä setelin arvon hinnanmuodostuksesta. Myös ostopalvelupaikoilla olevien lasten vanhemmat saivat informaatiokirjeen peruspalvelulautakunnan kokouksen jälkeen liittyen palvelusetelikokeilun jatkoaikaan ja muihin täsmennyksiin. Elokuussa 2010 tuottajille järjestettiin informaatiotilaisuus, jossa käytiin läpi palveluseteliprosessia, laskutusprosessia ja yhteistyömuotoja kunnan ja yksityisten palveluntuottajien kesken. Tilaisuudessa esiteltiin myös kunnan oman päivähoidon palvelualueet sekä niitä johtavat palvelualueiden päälliköt. Syksystä 2010 yksityisten päiväkotituottajien kanssa tehtävään yhteistyöhön on luotu toimiva malli koko kaupungin tasolla. PALVELUSETELI OSANA PALVELUTUOTANTOA Alle kouluikäisen lapsen vanhemmat voivat hankkia lapselleen hoitopaikan kunnan päiväkodista tai perhepäivähoitopaikasta. Päivähoitopaikkaa on haettava neljä kuukautta ennen hoidon tarvetta tai esimerkiksi äkillisesti työllistyessä kahta viikkoa ennen hoidon tarvetta. Vaihtoehtona kunnalliselle päivähoidolle ovat Kelan maksamat lastenhoidon tuet, jota ovat kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki. Lisäksi Turku maksaa perheelle yksityisen hoidon tuen kuntalisää, jos lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa. Kuntalisän suuruus ja maksuperiaatteet ovat kunnan päätettävissä. Lisäksi Turussa on käytössä tässä väliraportissa esiteltävä palveluseteli. Kela hoitaa maksutta lasten hoidon tukien maksatuksen, mutta se laskuttaa kaupungilta niin lakisäteisen kuin kunnallisenkin osuuden. Hoitovapaa alle 3-vuotiaan vanhemmalle Vanhemmalla on oikeus jäädä hoitamaan lasta palkattomalle hoitovapaalle työsuhteen katkeamatta. Hoitovapaalla voi olla, kunnes lapsesi täyttää 3 vuotta. Oikeus perustuu työsopimuslakiin sekä virka- ja työehtosopimuksiin. Molemmat vanhemmat eivät voi olla hoitovapaalla yhtä aikaa. Adoptiovanhemmilla on samanlainen oikeus pitää hoitovapaata kuin muillakin vanhemmilla. Lasten hoidon tuet Alle 3-vuotiaan lapsen hoidosta Kela maksaa kotihoidon tukea. Tukea voi saada, kun alle 3-vuotiasta lasta hoitaa jompikumpi vanhemmista tai joku muu hoitaja. Alle kouluikäisen lapsen hoidosta Kela voi maksaa yksityisen hoidon tukea. Tällöin lapsen tulee olla hoidossa yksityisellä päivähoidon tuottajalla. Jos perheessä on useampia lapsia, perhe voi valita lapsikohtaisesti kotihoidon tai yksityisen hoidon tuen lapsen iän ja hoitopaikan tai hoitajan mukaan. Perhe voi siis saada samanaikaisesti sekä kotihoidon että yksityisen hoidon tukea, kun niitä maksetaan eri lapsista. Samasta lapsesta ei makseta molempia hoitotukia samanaikaisesti. Seuraavassa taulukossa on esitetty lakisäteiset lasten hoidon tuet 4

5 Lasten kotihoidon tuki Perheessä alle 3- vuotias lapsi Yksityisen hoidon tuki Perheessä alle kouluikäinen lapsi Hoitoraha e/kk Hoitolisä e/kk Kuntalisä Maksaminen 315,54 ja sisaruksista 94,47 alle 3- vuotiaasta ja 60,70 alle kouluikäisistä sisaruksesta Enintään 168,86 perheen tulojen mukaan Turku ei maksa kuntalisää Maksetaan perheelle Hoitoraha e/kk Hoitolisä e/kk Kuntalisä Maksaminen 160,64 e/kk/lapsi Enintään 135,09 perheen tulojen mukaan Turku maksaa kuntalisää alla olevan taulukon mukaisesti Maksetaan hoidon tuottajalle Seuraavassa taulukossa on esitetty yksityisen hoidon tuen kuntalisät syksyllä 2010 hoitomuoto alle 3- vuotiaasta kokopäivähoito yli 3-vuotiaasta kokopäivähoito esiopetusikäinen Päiväkodit ja ryhmäperhepäivähoitoyksiköt Perhepäivähoitajat Työsopimussuhteiset hoitajat PALVELUSETELITUOTTAJIEN MÄÄRÄT Turussa oli yhteensä 17 turkulaista palvelusetelituottajaa 27 päiväkodissa. Osalla tuottajista on useita toimipisteitä. Näistä tuottajista kahdeksalla on kattohinnan mukaiset päivähoitopaikkahinnat, jolloin vanhempien omavastuuosuus on saman suuruinen kuin kunnallisessa päivähoidossa. Seutukunnissa on yhteensä 3 tuottajaa 4 päiväkodissa. 5

6 HOIDOSSA OLEVIEN LASTEN MÄÄRÄT JA PALVELUSETELIN ARVOT Palvelusetelin käyttäjien määrä on jatkanut vuoden 2010 aikana kasvua siten, että vuoden lopussa käyttäjiä oli jo lähes 400 lasta. Päivähoidon tietojärjestelmässä olevat palveluseteliä käyttävät lapset ko. päivänä Pvm. Yht. 0-2 v. 3-5 v. 6 v. Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Myös ruotsinkielisten lasten määrä palvelusetelin käyttäjinä on lisääntynyt. Ruotsinkielisiin on laskettu seuraavissa päiväkodeissa olevat lapset: Folkhälsan Gunghästen ja Kastanjen, Omppu/Äppelbo, Sateenkaarikoto Lyckobo sekä Villa Solaris. Ruotsinkielisten lasten määrä on kasvanut seuraavasti: ruotsinkielisissä päiväkodeissa lapsia / kk Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu

7 Maksettujen palveluseteleiden arvot kuukaudessa Luokkarajat 1. Lyhyempi hoitotarve päivähoito, esiopetusta täydentävä päivähoito, 10 pv/kk, 15 pv/kk 2. Pienin palvelusetelin arvo perheen kunnallinen päivähoitomaksu suurin 254 euroa/kk tai vastaava osapäivähoidon/esiopetusta täydentävän hoidon korkein maksu 3. Keskiarvoa alempi palvelusetelin arvo perheen kunnallinen päivähoitomaksu enintään 126,99 euroa/kk tai vastaava osapäivähoidon/esiopetusta täydentävän hoidon maksu 4. Keskiarvoa ylempi palvelusetelin arvo perheen kunnallinen päivähoitomaksu enintään ,99 euroa/kk tai vastaava osapäivähoidon/esiopetusta täydentävän hoidon maksu 5. Suurin palvelusetelin arvo perheen kunnallinen päivähoitomaksu pienin 0 euroa/kk 6. Iltahoitotarve Koko kaupunki Kaikki lapset Yht. Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuukausittain maksetut palvelusetelit tuottajittain Tuottaja Elo Syys Loka Marras Joulu käsitellyt setelit yhteensä Tyksilä Mukulax yht Sateenkaarikoto yht Karusellimaa Raunistula Vaahteramäki Peppiina Daycare Daisy Folkhälsan yht Omppu yht Sinikello Muksulanmäki yht Karitsa Onni Hoito Käpyrinne Miska-talo Aurala Villa Solaris Metsäkeiju Kukonharja Viidakkovekarat Verkanappulat Pi Yhteensä

8 PALVELUSETELIN HALLINNOINTI Varhaiskasvatuksen palvelusetelin käyttöönotosta ja kehittämisestä huolehti päivähoidon tarkastaja ja lisäksi mukana oli myös yksi päiväkodinjohtaja. Sovellusneuvoja, asiakasmaksuista vastaava sekä neljä kanslistia huolehtivat päivähoidon sovellusohjelman valmiuksista palvelusetelissä osana muuta työtään. Erityisesti tehtävät ovat painottuneet erilaisten toimintamenetelmien luomiseen, käyttöönottoon sekä arviointiin niiden tarpeellisuudesta ja muunneltavuudesta. Palvelusetelipäätösten tekeminen ja arvosetelien määrittäminen ovat myös hallinneet työtehtäviä. Kaikki keväällä tehdyt palvelusetelin arvonmääritykset oli tehtävä uudelleen elokuun 2010 alusta alkaen, koska päivähoidon maksut muuttuivat lakisääteisesti ja palvelusetelin arvo on riippuvainen kunnallista maksuperusteista. Palvelusetelin käyttöönottoon on kulunut vuonna 2010 noin euroa hallinnointi- ja kehittämiskuluja. Tähän kustannukseen on otettu huomioon palkat, tietohallinto- ja puhelinkustannukset, vuokrat. Lapsikohtaiset kustannukset kuukaudessa on n. 33 euroa, jos jakajana on joulukuussa maksetut palvelusetelit. Merkittävä osa hallinnointityötä on palvelusetelituottajien kanssa tehtävä yhteistyö. Kunnan tehtävänä on valvoa yksityistä palvelutuotantoa. Tämä merkitsee käytännössä tarkistus- ja hyväksymiskäyntejä palvelusetelituottajaksi hyväksyttäessä, mutta myös säännöllistä yhteydenpitoa tuottajiin niin puhelimitse sähköpostitse kuin säännöllisten kokousten muodossa. Myös päivähoitopaikkatilanteen seuranta vaatii merkittävästi työaikaa kunnan puolella, jotta yksityisestä tuotannosta tulisi perheille todellinen vaihtoehto. Kunnalla on jatkuvasti oltava tieto vapaista hoitopaikoista, jotta perheille voidaan jo heti ensi yhteydenotossa kertoa ajantasaista tietoa tarjolla olevista päivähoitomahdollisuuksista. PALVELUSETELIN PROSESSIT Tuottajaksi hakeminen ja hyväksyntä Palveluntarjoajan on toimitettava kaikki kelpoisuutta esittävät todistukset sisältäen päivähoitotoiminnan edellytykset täyttävät tarvittavat dokumentit ja kuvauksen päiväkodin toiminta-ajatuksesta ja toiminnan tavoitteista. Turku on perustanut hyväksymiskriteerit seuraaviin osa-alueisiin, joihin sovelletaan niille määrättyjä päiväkotitoiminnan edellytykset täyttäviä lakeja: Toimintaympäristö ja välineet Henkilöstö ja johtaminen Toiminnan sisältö Mikäli kyseessä on uusi tuottaja ja uusi toimitila, tekee kasvatus- ja opetustoimi ensimmäisen käynnin, jossa arvioidaan tilojen soveltuvuutta päivähoitotoimintaan. Tämä lisäksi lausunnot vaaditaan rakennusvalvonnalta, palo- ja pelastusviranomaisilta sekä yleiseltä terveysvalvonnalta. Jos kyseessä on toisessa kunnassa toimiva päiväkoti, valvonnasta vastaa ko. kunta, tällöin lausunto palvelusetelituottajaksi hyväksymistä varten pyydetään valvovasta kunnasta. Palveluseteliprosessi on kuvattu seuraavassa prosessikaaviossa. Palveluseteliprosessi lähtee liikkeelle asiakkaan tarpeesta saada lapselleen päivähoitopaikka. Sekä kaupunki että yksityinen tuottaja voivat olla asiakkaan ensimmäisiä kontakteja, molemmat tahot antavat palveluneuvontaa. Asiakkaan tulee tehdä hakemus päivähoitopalvelujen saami- 8

9 seksi, samassa yhteydessä asiakas toimittaa tulotiedot, jotta kaupunki voi määrittää palvelusetelin arvon. Tätä edeltää päätös palvelusetelin myöntämisestä. Asiakas valitsee tuottajan ja tekee tämän kanssa palvelusopimuksen. Sopimuksesta toimitetaan tieto myös kaupungille, tämän jälkeen palvelu käynnistyy. Tuottajan ja kaupungin välinen laskutus käynnistyy. 9

10 Palveluseteliin liittyvä laskutus on kuvattu seuraavassa prosessikaaviossa. Asiakas ilmoittaa mahdollisista setelin arvoon vaikuttavista tekijöistä. Tiedot päivitetään ajan tasalle kaupungin toimesta. Tuottaja laskuttaa kaupunkia toteutuneesta palvelusta. Laskutus tarkistetaan lapsikohtaisesti ja tehdään mahdolliset korjaukset. Päivähoidon tarkastaja ja palvelujohtaja käsittelevät laskun maksamista varten, menot kirjautuvat kirjanpitoon. 10

11 PALVELUSETELITUOTTAJAKYSELYN VASTAUSTULOKSET Palvelusetelituottajille tehtiin vuoden 2010 lopulla kysely. Aluksi tuottajilta kysyttiin yleistä käsitystä palvelusetelituottajana toimimisesta. Alku setelin käyttöönotossa koettiin sekavaksi. Syksyllä tilanne on selkeytynyt. Esiopetuksen jatkuminen ostettuna palveluna pidetään tärkeänä. Hyvänä pidetään sitä, että palveluseteli on tulosidonnainen ja sisarusten lukumäärä otetaan huomioon. Näin se on todellinen vaihtoehto kaikille perheille eikä vain hyvätuloisille. Kun kattohinta pidetään jatkossa järkevänä, eli kustannusten noustessa sitä korotetaan, on palveluseteli todellinen vaihtoehto. Myös vanhempien kautta oli tullut palautetta nopeista ja toimivista palveluprosesseista. Osa tuottajista katsoi, että palveluseteli työllistää enemmän kuin ostopalvelu tai yksityisen hoidon tuki, myös hallinnointiin liittyvien kustannusten katsottiin nousseen. Palvelusetelin arvo koettiin yleisesti liian pieneksi. Selvitettäviä asioita oli mm. kunnallisen päivähoidon maksuttomat kesäkuukaudet, yksityinen tuotanto ei pysty tarjoamaan samaa etua. Erityisen tuen tarvitsijoiden huomioiminen palvelusetelin arvossa koettiin myös tärkeänä. Hakumenettelyyn ja lasten sijoitteluun toivottiin kahdessa vastauksessa vielä parempaa yhteistyötä. Kysyttäessä toiveita siitä mihin palveluntuottaja haluaisi jatkossa vaikuttaa, nostettiin esille mm. säännöllisten kokousten ylläpitäminen ja kehittäminen. Lisäksi toivottiin neuvotteluita määritettäessä palvelusetelin arvoa. Yhteistyöhalukkuutta tuotiin esille monessa vastauksessa. Kysyttäessä sitä saako tuottaja riittävästi tukea kaupungilta, todettiin yleisesti että yhteistyöhön on oltu tyytyväisiä. Tyytyväisiä oltiin mm. tiedotustilaisuuksiin, varhaiskasvatussuunnitelmayhteistyöhön. Erityisesti tuotiin esille henkilökohtainen neuvonta, jota oli saatu varhaiskasvatuksen tulosalueen henkilöstöltä. Toiveina esitettiin tiiviimpää yhteistyö kunnallisten päiväkotien kanssa. Edelleen kuitenkin kaivattiin vieläkin yhtenäisempiä käytäntöjä, koska palvelualueilla oli toimittu eri tavoin ja lisäksi toivottiin enemmän ruotsinkielistä tiedottamista. Myös sähköinen palvelusetelin myöntämis- ja laskutusprosessi esitettiin toiveena. Tuottajien kanssa on keskusteltu myös asiakaskyselystä. Tässä vaiheessa sekä tuottajat että kaupungin edustajat totesivat, että kyselyä ei vielä tehdä. Kysely tulee kuitenkin tehdä kokeilun aikana, mutta se on selkeästi suunnattava palvelusetelin myöntämiseen, hoidon aloitukseen liittyvään neuvontaan sekä laskutuskäytäntöihin. Kyselystä on selkeästi rajattava pois varhaiskasvatukseen liittyvät tekijät, koska rahoitusmuoto ei voi vaikuttaa toteutettuun varhaiskasvatukseen. ARVIOINTI Käynnistymisestä yleensä Palveluseteli on tuonut perheille uuden vaihtoehdon lasten päiväkotihoidon järjestämiseen. Perheillä on ollut aito mahdollisuus valita päiväkoti, jonne hakea lastaan. Varhaiskasvatuksen palveluohjauksen avulla perheet ovat kiinnostuneet vaihtoehdosta. 11

12 Yksityisille päiväkodeille palveluseteli on luonut mahdollisuuden palvelujen kehittämiseen yhä enemmän perheiden tarpeita vastaaviksi ja toiminnan laajentamiseen. Tuottajien kanssa on luotu uusia ja jatkettu jo olemassa olevia, toimiviksi todettuja yhteistyömuotoja. Palveluseteli on vakiinnuttamassa paikkaansa sekä perheiden että tuottajien keskuudessa. Turku toimii valtakunnallisena yhteistyökumppanina muiden kuntien kanssa, jotka harkitsevat palveluseteliä yhtenä päivähoidon järjestämistapana. Palvelusetelikokeilun edetessä ja mahdollisesti järjestelmän muuttuessa pysyväksi käytännöksi, tulee asiakastietojärjestelmään investoida. Nykyisessä järjestelmässä ei ole tällä hetkellä valmiuksia koko haku-, päätös-, laskutus-, ja asiakastietoprosessin hoitamiseen. Nykyinen menettely vaatii manuaalista työtä sekä erillisiä Excel-taulukoita, jotka puolestaan lisäävät hallinnon kustannuksia. Muuta huomioitavaa Kunnan valvonta, hallinnointi ja laadun arviointi on tarkentunut vuoden 2010 aikana, mutta vaatii jatkuvaa arviointia ja kehittämistä. Aluehallinto- ja varhaiskasvatusviranomaisten välistä yhteistyötä ja valvontarooleja tulee selkeyttää ja kehittää edelleen. Varhaiskasvatuksen hallinnon työtehtävien työnjako on tarkentunut 2010 aikana, mutta vaatii edelleen jatkuvaa arviointia sekä kehittämistä palveluohjauksen, setelin hakuprosessin, päätös- ja arvosetelin laskemisprosessien sekä laskutusprosessien suhteen. Lisäksi yhteistyötä yksityisen päiväkotitoiminnan ja kunnallisen kesken tulee lisätä. Seudullinen yhteistyö on edennyt palvelusetelituottajien kesken vuonna 2010, mutta vaatii edelleen kehittämistä. KEHITTÄMISHAASTEET Palvelusetelikokeilun aikana tulisi tarkentaa ja selvitä ainakin seuraavia asioita: - palvelusetelikäsitteiden ja prosessin sujuvuuden yksinkertaistaminen asiakasystävällisemmäksi - tuottajaksi hyväksymisen laatukriteerien luominen - palvelusetelin käytön tavoitteet ja laajentamismahdollisuudet - seutukunnallisen yhteistyön tarkentaminen tuottajien kanssa sekä valvonnan yhtenäistäminen muiden kuntien kanssa - kumppanuus eri toimijoiden kanssa (asiakas, tuottajat, virkamiehet ja päättäjät) - tiedotusvälineet ja muu tiedottaminen eri toimijoille - sosiaalisen median hyödyntäminen, esimerkiksi kyselyt, Facebook, Twitter tms. - osallisuus valtakunnallisessa palvelusetelikäytännön kehittämistyössä - onko järjestelmä päällekkäinen yksityisen hoidon tuen kanssa - sähköisen palvelusetelijärjestelmän kehittäminen esimerkiksi kuntalaisportaalin kanssa - palvelusetelin houkuttelevuus perheille ja odotukset käyttäjien lukumääristä vuoteen 2020 mennessä - erilaiset arviot ja suunnitelmat yksityisen sektorin kehityksestä yleensä 12