Palveluseteliselvitys

Transkriptio

1 1 Palveluseteliselvitys Elokuussa 2009 voimaan tullut palvelusetelilain uudistus mahdollistaa palvelusetelin käytön myös päivähoidossa. Lakiuudistuksen tavoitteena on mm. lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta palvelutuotannon rakenteita monipuolistamalla ja edistää julkisen ja yksityisen palvelutuotannon yhteistyötä. Itse palveluseteliin ei asiakkaalla ole subjektiivista oikeutta. Päivähoito on yhteiskunnan järjestämää, valvomaa ja tukemaa palvelua, jonka tavoitteena on edistää lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Päivähoito on joko kunnallista tai yksityistä. Kunnallinen päivähoito on kunnan itse tuottamaa päivähoitoa ja yksityinen päivähoito on yksityisen palveluntuottajan tuottamaa päivähoitoa. Yksityinen päivähoito voi olla kunnan järjestämää, yksityiseltä palveluntuottajalta ostopalveluna hankkimaa päivähoitopalvelua ja yksityisen palveluntuottajan yksityisen hoidon tuella tuottamaa päivähoitoa. Yksityiseen päivähoitoon lasketaan kuuluvaksi myös työsopimussuhteinen päivähoito. Toimijoina ovat: liiketoimintaa harjoittavat yritykset, yhdistykset ja muut ns. kolmannen sektorin toimijat, yksityiset perhepäivähoitajat ja työsopimussuhteiset hoitajat. Alle kouluikäisen lapsen päivähoidon järjestämiseen voi saada yksityisen hoidon tukea. Lapsen tulee olla hoidossa yksityisellä päivähoidon tuottajalla, joka on sopinut palvelun tuottamisesta perheen kanssa: perhe voi järjestää hoidon perhepäivähoitona omassa tai hoitajan kodissa, ryhmäperhepäiväkodissa tai yksityisessä päiväkodissa. Kuntalisä on kunnan perheelle maksama rahallinen korvaus, jos lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa. Kuntalisä on kunnan maksama harkinnanvarainen tuki ja sen määrä vaihtelee kunnittain. Yksityisen hoidon tuki on: - hoitoraha 173,64 /kk/lapsi - allennettu hoitoraha esikoululaiselle 63,89 /kk/lapsi - hoitolisä enintään 146,02 /kk/lapsi Hoitoraha ja -lisä maksetaan erikseen jokaisesta lapsesta, jolla on oikeus tukeen. Tuki voi olla enintään lapsen hoitomaksun suuruinen. Lisäksi kotikunta saattaa maksaa kuntalisää. Kela maksaa alennettua hoitorahaa, jos lapsi on kunnan tai peruskoulun esiopetuksessa, aloittaa koulun 6-vuotiaana tai jos lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin. Tällöin myös hoitolisä puolitetaan. Yksityisen päivähoidon laaja-alaisen hyödyntämisen haasteena on kuitenkin Heinolassa suppea yksityinen valikoima, kunnallisten palveluiden riittävyys sekä perheille mahdollisesti muodostuva korkeampi päivähoitomaksu kuin kunnallisessa päivähoidossa. Jos perheen tulot ovat niukat, niin perhe voisi saada maksuttoman päivähoidon kunnallisessa hoidossa, mutta yksityiselle mentäessä perheelle jää päivähoitomaksu itse kustannettavaksi. Heinolan lähialueilla toimii yksi yksityinen ryhmäperhepäivähoitokoti Vierumäellä sekä kolme yksityistä päivähoitajaa, sekä yhden perheen lapsia hoitaa työsuhteinen hoitaja.

2 2 TAULUKKO 1 Varhaiskasvatuksen tunnuslukuja vuoden 2015 talousarvioesityksessä Varhaiskasvatuspalveluiden tunnusluvut Yksityisen hoidon tuen saajat Vanhemmat ovat yhä enemmän olleet kiinnostuneita yksityisistä vaihtoehdoista, mutta ne eivät saa tulla heille kunnallista päivähoito huomattavasti kalliimmiksi. Tällä hetkellä yksityisen hoidon tuen piirissä on reilut 20 lasta ja heistä jotkut lapsista ovat yksityisen hoidon tuella myös lähikuntien yksityisissä päiväkodeissa. Vuoden 2014 yksityisen tuen määrien laskemisen syynä on mm heinolalaisen yksityisen ryhmäperhepäivähoitokodin lakkaaminen/hoitopaikkojen vähentyminen. TAULUKKO 2 Yksityisen hoidon tuki / seudulliset kuntalisät kevät 2014 YKSITYISEN HOIDON TUEN KUNTALISÄ HOITORAHA KUNTA /kk Päiväkotihoito tai ryhmäpäiväkoti Perhepäivähoito tai työsuht. hoitaja Mahdollinen sisarkorotus tms. Alle 3 v Yli 3 v Alle 3 v Yli 3 v Asikkala Heinola eo+ ph sovel alkaen tuvin osin Hollola Hämeenkoski Kärkölä Ryhmis = eo:n ph-osuus Lahti PPH Nastola Orimattila 235,46 235,46 134,55 134,55

3 3 Eri hoitomuotojen kustannusvertailu osoittaa, että lapsen yksityisen hoidon tukeminen yksityisen hoidon tuella ja kuntalisällä tulee kunnalle edullisemmaksi kuin kunnallisesti järjestettävä päivähoito. Yksityisen palvelun käyttäminen perheille mahdollistuu myös palvelusetelin avulla. Päivähoidon palveluseteli on yhä yleisempi Suomen kunnissa. Kuntaliiton viime kesänä tekemän selvityksen mukaan 25 kuntaa käytti päivähoidon palveluseteliä ja 23 kuntaa suunnitteli sen käyttöönottoa. Kuntaliiton varhaiskasvatuksen erityistuntija Jarkko Lahtisen mukaan palvelusetelin käyttöönoton myötä uusien yksityisten päiväkotien määrä on monessa kunnassa kasvanut. Palvelusetelin piirissä olevien lasten osuus on kaikista varhaiskasvatuksen piirissä olevista lapsista vajaat 4 %. Kunnallisen varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten osuus on yli 60 prosenttia 1-6-vuotiaista lapsista. Miten sitten toimii palveluseteli päivähoidossa; Ostopalvelussa varhaiskasvatuksessa kunta sitoutuu suorittamaan tietyn suuruisen, ennalta määritellyn rahamäärän palvelujen tuottajalle niiden kustannuksen korvaamiseksi, joita palvelujen tuottajalle on aiheutunut asiakkaalle tuotetusta varhaiskasvatuksesta. Palvelusetelimallissa kunta antaa palveluiden järjestäjänä asiakkaalle palvelusetelin, jolla tämä maksaa osan palvelun hinnasta. Kunta arvioi palveluntarpeen, myöntää palvelusetelin ja sitoutuu maksamaan asiakkaan hankkimat palvelut palvelusetelin arvoon asti. Asiakas maksaa omavastuuosuutenaan setelin arvon ja palvelunhinnan välisen erotuksen. Kunnat myöntävät sekä tasasuuruisia että tulosidonnaisia palveluseteleitä. Yleensä setelin arvosta vähennetään laskennallinen perheen päivähoitomaksu. Osassa kuntia seteliä käytetään toissijaisena vaihtoehtona, kun kunnan omat hoitopaikat eivät riitä. Kunnissa on asetettu kuntakohtaisia rajauksia setelin käytölle ja näitä olivat muun muassa: vain kotihoidossa olevat, perhepäivähoitoa varten, kerhotoimintaa varten (avoin varhaiskasvatuspalvelu), määräajaksi kerrallaan myönnettävä, puolipäivä- tai kokopäivähoitoon päiväkoti- ja perhepäivähoidossa. Tulosidonnaisella palvelusetelillä tarkoitetaan seteliä, jonka arvo määräytyy asiakkaan tulojen mukaan. Palvelusetelin arvon suuruudelle määritellään vähimmäis- ja enimmäisarvo kunnan määrittämien perusteiden mukaisesti. Tulosidonnainen palveluseteli sopii pidempikestoisten palveluiden hankintaan. Tasasuuruisella palvelusetelillä tarkoitetaan palveluseteliä, jonka arvo on kaikille asiakkaille samansuuruinen. Asiakkaan tulot eivät vaikuta tasasuuruisen palvelusetelin arvoon. Tasasuuruinen seteli sopii lyhytaikaisesti käytettäviin palveluihin. Palvelusetelien suuruus vaihtelee kunnasta riippuen keskimäärin euron välillä. Alimmillaan setelin arvo oli 70 euroa ja korkeimmillaan erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen kohdalla euroa. Setelin arvoon vaikuttaa muun muassa se, onko kyse puolija kokopäivähoidosta tai erityisestä tuesta ym. Palvelusetelin arvon asettaminen on yksi järjestelmään siirtymisen haastavimmista tehtävistä. Arvon tulee olla järkevä ja houkutteleva kunnan talouden, asiakkaan maksukyvyn ja -halun sekä palveluntuottajan kilpailukyvyn säilymisen näkökulmasta. Palvelusetelilainsäädännön mukaan kunta on velvollinen huolehtimaan asiakkaista, joille se on myöntänyt palvelusetelin, laatimalla palvelusetelijärjestelmän sääntökirjan.

4 4 Sääntökirja on palvelusetelin käyttöön liittyvä informatiivinen toimintatapaohjeistus, kriteeristö ja palveluntuottajaksi ryhtyvälle tuottajalle hyväksymisehdot määrittelevä asiakirja. Sääntökirjalla kunta ilmoittaa kuntalaisille palvelusetelillä hankittavat palvelut ja palvelukokonaisuudet, määrittävät asiakkaat, jotka voivat palvelusetelin saada ja sen, miten palvelusetelin arvo ja palvelunhinta muodostuvat. Se on tarkoitettu palveluita järjestävän kunnan ja yksityisten palveluntuottajien väliseksi ohjeistukseksi, jolla kunta sääntelee asiakkaan ja palveluntuottajan välistä sopimussuhdetta. Palvelusetelijärjestelmän ja kunnallisen päivähoidon väliset erot ovat selviä, vaikka palvelujen sisällöt eivät välttämättä poikkeakaan toisistaan. Kunnallisessa päivähoidossa asiakasmaksu määräytyy eri periaatteiden mukaan kuin palvelusetelijärjestelmässä. Yksityisen hoidon tukeen ja kuntalisään liittyvä maksuliikenne hoidetaan Kelassa, mutta palveluseteliin liittyvä rahaliikenne yms. pitää hoitaa kunnassa, mikä lisää hallintoa ja toimistotyötä. Palvelusetelimallin on joidenkin näkemysten mukaan todettu olevan yksityisen hoidon tukea rajaavampi, sillä palvelusetelijärjestelmässä palveluntuottajien tulee olla elinkeinonharjoittajia. Palvelusetelijärjestelmässä laki velvoittaa kunnan tuottamaan asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tekemiseksi tarvittavan ajan tasalla olevan informaation (portaali). Yksityisen hoidon tuen järjestelmässä vastaavaa vaatimusta tiedon tuottamiseen ei ole. Kunnan tehtävät palvelusetelijärjestelmässä: vastaa asiakkaan eli perheen neuvonnasta ja tiedottamisesta, hyväksyy ne palveluntuottajat, joiden palvelujen maksamiseen asiakas voi käyttää kunnan myöntämää palveluseteliä arvioi palvelutarpeen myöntää palvelusetelin joko tasasuuruisena tai tulosidonnaisena, päätös kumpi käyttöön, päättää palvelusetelin arvon antaa tulosidonnaisessa palvelusetelissä päätöksen palvelusetelin arvosta asiakkaalle (aina tulojen muututtua päivittää päätöksen uudelleen) tilittää kunnan osuuden palvelun tuottajalaskusta valvoo palveluntuottajan toimintaa ja toiminnan laatua tekee sääntökirjan pitää luetteloa hyväksymistään palveluntuottajista tiedottaa; tiedot palveluntuottajista (palvelut + hinnat) ylläpitää lakien edellyttämää asiakasrekisteriä hankkii palvelusetelijärjestelmälle soveltuvat sähköiset ohjelmat ja lisenssit Asiakkaan tehtävä päivähoidon palveluseteliasiassa: valitsee palveluntuottajan kunnan hyväksymien palveluntuottajien joukosta ei ole oikeutettu vaatimaan palvelun järjestämistä palvelusetelin avulla on oikeus kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä ja valita kunnan muulla tavoin järjestämä palvelu tekee palveluntuottajan kanssa sopimuksen palvelusta voi käyttää palveluseteleitä vain niiden voimassaoloaikana tietää, että palveluseteli on aina henkilökohtainen

5 5 tietää, että valitessaan palvelusetelivaihtoehdon asiakkaalla ei ole oikeutta yhtäaikaisesti kunnan järjestämään vastaavaan palveluun palvelusetelipäätöksen voimassaoloaikana Palveluntuottajan tehtävä päivähoidon palveluseteliasiassa: täyttää kunnan asettamat hyväksymiskriteerit sekä kulloinkin voimassa olevat ja sitä koskevat lain edellytykset sitoutuu ylläpitämään internet-sivuja, joilta käy ilmi toimitilojen osoite sekä hintatiedot päättää hoitopaikan järjestymisestä perheelle hoitopaikan järjestyminen palvelusetelillä riippuu mm. yksityisen päiväkodin paikkatilanteesta sitoutuu olemaan rekisteröitynä ennakkoperintärekisteriin tietää, että palvelutason tulee olla vähintään yhtä hyvä kuin kunnan omana palvelunaan tuottaman palvelun taso sitoutuu ottamaan ja pitämään voimassa toimintansa edellyttämät lakisääteiset vakuutukset vastuun varalta laskuttaa kuntaa palveluseteleiden arvon mukaisesti ja toimittaa asiakkailta saamansa palvelusetelit kunnalle laskun yhteydessä sitoutuu toimimaan siten, että asiakastyytyväisyys on hyvä sitoutuu toimimaan kunnan kanssa sovitulla tavalla asiakastietojen tallennuksessa sekä niiden siirrossa kunnan omiin rekistereihin Yksityisen hoidon tuki on käytännössä hyvin samankaltainen kuin palvelusetelijärjestelmä. Molemmissa vaihtoehdoissa asiakas valitsee itse palveluntuottajan ja kunta maksaa osan päivähoitomaksusta. Palvelusetelin käyttöönotto on päällekkäinen palvelunjärjestämistapa verrattuna nykyiseen toimintamalliin. Päällekkäisen järjestelmän ylläpito ei ole kustannustehokasta. Heinolassa nykyisin käytössä oleva järjestely antaa perheille tällä hetkellä enemmän valinnanvaraa kuin palveluseteli, koska nykyinen järjestelmä mahdollistaa mm. hoitajan palkkaamisen työsuhteisena kotiin eikä palveluntuottajia ole kunnan toimesta rajattu. Heinolassa korotettiin huomattavasti toukokuussa 2014 yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Lisä asettuu seudullisesti Hollolan, Lahden ja Asikkalan kanssa hyvälle tasolle. Nykyinen lisä mahdollistaa paremmin yksityiset palvelut kuin aiemmin. Miksi sitten palveluseteliasia ei ole tällä hetkellä ajankohtainen Heinolan varhaiskasvatuspalveluissa; Palvelusetelin käyttöönotto 1) vaatii lisäresursointia eikä palveluseteli tuo tällä hetkellä merkittävää parannusta palvelutuotantoon asiakasnäkökulmasta. Yksityisen hoidon tukeen ja kuntalisään liittyvä maksuliikenne hoidetaan Kelassa, mutta 2) palveluseteliin liittyvä rahaliikenne hoidetaan kunnassa. Palveluntuottajien valvonta sekä 3) palveluntuottajarekisterin aktiivinen ylläpito pitää hoitaa kunnassa, mikä lisää kunnan hallintoa sekä toimistotyötä ja vaatii siten lisäresursseja. Ennen

6 6 palvelusetelijärjestelmän käyttöönottoa 4) tulee määritellä tuotteet ja hinnoitella ne sekä laatia palvelusetelijärjestelmään sääntökirja. Myös nämä tehtävät vaativat lisäresursseja. 5) Palvelusetelijärjestelmässä kunta vastaa asiakasrekisteritietojen ylläpidosta ja arkistoinnista. Tämä vaatii yhteisen sähköisen tietojärjestelmän, jotta tiedot saadaan mutkattomasti kulkemaan sähköisesti. 6) Jotta palvelusetelin käyttö on onnistunutta, edellyttää se, että palvelun tuottajia on useita eli se edellyttäisi palvelusetelijärjestelmän seudullista käyttöönottoa. Tällöin siitä muodostuu todellinen ja kokonaistaloudellinen vaihtoehto päivähoidon palvelujärjestelmään. Palveluntuottajien kannalta olisi suotavaa, että palvelusetelin arvo olisi seudullisesti yhtenäinen. Tämä yksinkertaistaisi tilanteita, joissa olisi lapsen tai perheen edun mukaista viedä lapsi naapurikuntaan hoitoon. Yhtenäinen seudullinen arvo edellyttäisi myös yhdessä hyväksyttäviä palvelun laatukriteerejä. Asiaa on käsitelty varhaiskasvatuksen johtajien seudullisessa ohjausryhmässä syyskuussa Seudullisesti varhaiskasvatuspalveluissa ollaan odottavalla kannalla. Osassa kunnista on selvitetty palveluseteliasiaa. Ohjausryhmän näkemys oli, että yhteistä seudullista mallia on aika vaikea luoda nopealla aikataululla. Tämän selvityksen perusteella voidaan todeta; 1) ettei valtuustoaloitteen mukaista palvelusetelijärjestelmää ole järkevä ottaa tässä vaiheessa käyttöön lasten päivähoidossa, koska palvelusetelin käyttöönotto vaatii lisäresursointia, nykyinen kunnallinen kapasiteetti on riittävä eikä palveluseteli tuo tällä hetkellä merkittävää parannusta palvelutuotantoon. 2) että varhaiskasvatuspalveluiden kannattaa seurata kuitenkin aktiivisesti seudullista keskustelua palvelusetelin käyttöönotosta. Lähteinä käytetty aiempia Nastolan kunnan, Asikkalan kunnan ja Orimattilan kunnan päivähoidon johdon selvityksiä sekä Sitran selvityksiä 17, Palveluseteli päivähoidossa 2009 sekä Jarkko Lahtisen & Johanna Selkeen, Varhaiskasvatuksen hallinto, palveluseteli ja kuntalisät Laatija Miia Kemppi Heinolan kaupungin varhaiskasvatusjohtaja