LAUKAAN KUNTA TALOUSARVIO 2008 TALOUSSUUNNITELMA Kunnanvaltuusto hyväksynyt

Transkriptio

1 LAUKAAN KUNTA TALOUSARVIO 2008 TALOUSSUUNNITELMA Kunnanvaltuusto hyväksynyt

2 SISÄLLYSLUETTELO Yleisperustelut Sivu 1.1. Kunnan alue, seudullinen asema, kuntarakenne ja väestö Työpaikat ja työllinen työvoima Talous 3 Tunnusluvut 5 Toiminnalliset muutokset 6 Talousarvio ja taloussuunnitelma lautakunnittain 1 Käyttötalous 1001 Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Koulutuslautakunta Vapaa-ajan lautakunta Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Tekninen lautakunta 72 Käyttötalous yhteensä 89 2 Investoinnit 2003 Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Koulutuslautakunta Vapaa-ajan lautakunta Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Tekninen lautakunta 95 Investoinnit yhteensä 96 3 Tuloslaskelma 97 Rahoituslaskelma Liitteet Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma 98 Henkilöstösuunnitelma 99 Maapoliittinen ohjelma 100 Kaavoitusohjelma 101

3 1 1. YLEISPERUSTELUT 1.1 Kunnan alue, seudullinen asema ja kuntarakenne Laukaan kunta sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Keski-Suomen maakunnassa. Rajanaapureina ovat Jyväskylän maalaiskunta, Uuraisten kunta, Äänekosken kaupunki sekä Konneveden, Hankasalmen ja Toivakan kunnat. Laukaan kunnan kokonaispinta-ala on 825 km 2, josta maapinta-ala on 652 km 2 ja vesistöjä 173 km 2. Laukaa kuuluu Jyväskylän talousalueeseen ja Jyväskylän seutukuntaan, johon kuuluvat Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaan kunta, Muuramen kunta, Uurainen, Hankasalmi, Toivakka, Korpilahti ja Petäjävesi. Kuntarakenteeltaan Laukaa on suhteellisen hajanainen koostuen neljästä taajamasta ja useista elinvoimaisista maaseutukylistä. Laukaan kunnan läpi pohjois-etelä suunnassa kulkee Keitele-Päijänne kanava, jonka pituudesta % on kunnan alueella ja viidestä sulusta kaksi. Kirkonkylässä on Ympäristöministeriön luokittelema B1-tason vierasvenesatama. Kunnan suunnittelualuejakona pidetään tilastoaluejakoa. 1.1 Väestö SUUNNITTELUALUEJAKO = V Ä K I L U K U Tavoite TILASTOALUEJAKO SUURALUE 1 LAUKAA TILASTOALUE 1 01 KIRKONKYLÄ Pienalueet Kk-keskusta Kk-pohjoinen Kk-etelä Kk-Kantola Kk-Asema 263 TILASTOALUE 1 02 VIHTAVUORI Pienalueet Vri-keskusta Vri-ympäristö TILASTOALUE 103 LEPPÄVESI Pienalueet Tiituspohja Lsi-ympäristö TILASTOALUE 1 04 LIEVESTUORE Pienalueet Lre-keskusta Pirtti-Laurinkylä Taajaman ymp TILASTOALUE 1 05 MAASEUTUALUEET Pienalueet Kuhaniemi Kärkkää Vehniä Valkola Kuusa Haapala Äijälä Lankamaa Tarvaala Simuna Vuontee Savio Metsolahti Hoho MUU Tavoite Ikävuodet 0-14 v % 21,3 21,2 21,5 21,6 21,9 21,9 21,9 21,6 22,0 Ikävuodet v % 65,3 65,3 65,0 64,9 64,6 64,5 64,2 64,2 64,0 Ikävuodet 65 v % 13,4 13,5 13,5 13,5 13,5 13,6 13,9 14,2 14,0 Ikävuodet joista yli 75 v % 41,4 37,6 38,4 38,7 43,5 39,2 39,7 44,5 40,0 % koko väestöstä 5,56 5,09 5,18 5,20 5,88 5,35 5,53 6,30 5,60

4 Työllisyys Vuosi Asukasluku TYÖPAIKAT Tunn Toimiala e A-B Maa- ja metsätalous C Mineraalien kaivu D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G-H Kauppa, majoitustoiminta ym I Kuljetus, varastointi, tietoliikenne J-K Rahoitustoiminta ym L-Q Yhteiskunnalliset palvelut X Tuntematon YHTEENSÄ e = ennakkotieto TYÖLLINEN TYÖVOIMA Tunn Toimiala e A-B Maa- ja metsätalous C Mineraalien kaivu D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G-H Kauppa, majoitustoiminta ym I Kuljetus, varastointi, tietoliikenne J-K Rahoitustoiminta ym L-Q Yhteiskunnalliset palvelut X Tuntematon YHTEENSÄ e = ennakkotieto e Työlliset Työttömät Työvoima Työvoima / asukasluku % 44,97 45,31 45,96 46,74 47,22 47,75 47,62 47,50 47,14 47,48 Työpaikat / työllinen työvoima % 77,47 74,65 74,81 73,37 70,91 71,56 71,80 71,99 72,08 71,99 e = ennakkotieto

5 TALOUS Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kuntalain 67 :n mukaan kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi mitä kuntalaissa säädetään, soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa (655/73) säädetään. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja kuntalain :n soveltamisesta. Kuntalain 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Kunnan, jolla on kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitase liitteineen. Konsernitaseen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on annettava myös tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kun kunnissa siirryttiin soveltamaan kirjanpitolakia, otettiin samalla käyttöön suunnitelman mukaiset poistot. Käyttöomaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan suunnitelman mukaan vaikutusaikanaan poistoina kuluksi. Poiston ensisijaisena tehtävänä on jaksottaa hankintameno vuotuiseksi kuluksi. Suunnitelman mukaiset poistot esitetään myös talousarvion tuloslaskelmaosassa. Talousarvion tulos- ja rahoituslaskelmaosissa noudatetaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisia tilinpäätöskaavoja. Talousarvion käyttötalous- ja investointiosa on laadittu noudattaen valtuuston hyväksymän talousarvioasetelman tulosaluejakoa. Myöhemmin tehdyt organisaatiomuutokset on otettu huomioon talousarvioasetelmassa. Lisäksi tulosalueelta on esitetty tuloslaskelman muotoon laadittu talousarvio. Valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot sekä asettaa tavoitteet toimielimille 1. käyttötalousosassa tulosalueittain (menot - tulot - netto, jolloin netto = perusteluluonteisen tuloslaskelman toimintakate),

6 4 2. investointiosassa hanke- ja eräissä tapauksissa alaryhmittäin, yli euron (irtaimen omaisuuden osalta yli euron) hankkeiden osalta kuitenkin hankkeittain, 3. tulos- ja rahoituslaskelmaosissa erittäin. Tilikauden tuloksen käsittelyerät (poistoeron, vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset) eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelman hyväksymisen yhteydessä. Kirjanpitolain mukaan menot ja tulot on jaksotettava suoriteperusteen mukaisesti. Myös talousarviossa määrärahat ja tuloarviot esitetään suoriteperusteen mukaisina. Talousarviossa esitetään suunnitelman mukaiset poistot. Tehtävien väliset sisäiset erät otetaan määrärahoihin ja tuloarvioihin mukaan. Seurannassa talousarvion tuloslaskelmaosasta laaditaan kaksi toteutumisvertailua, toisessa sisäiset erät ovat mukana ja toisesta ne on eliminoitu. Käyttötalousosan toteutumisvertailussa sisäiset erät ovat mukana. Perustelutiedoissa esitettäviä laskennallisia eriä ovat vyörytyserät ja alv-palautukset. Laskennallisia eriä ei siirretä talousarvion tuloslaskelmaosaan, vaan ne ovat perusteluja ja informaatiota. Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimille tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Kunnanhallitus ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Nämä toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Talousarvion laskentaperusteet ovat seuraavat: veroprosentti 19,00 inflaatiovaraus 1,5 % palkankorotusvaraus elokuun 2007 tasosta 6,4 % sosiaaliturvamaksu 4,02 % työttömyysvakuutusmaksu 2,85 % tapaturmavakuutusmaksu 0,65 % taloudellinen tuki 0,10 % palkkaperusteinen KuEL-maksu 16,00 % VaEL-maksu 22,35 % Verotuksen arvioidaan kehittyvän seuraavasti : Tulovero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuuksien arvioidaan kehittyvän seuraavasti: Yleinen Sosiaali- ja terveystoimi Opetus- ja sivistystoimi

7 5 Tunnusluvut Asukasluku Lainat Lainat euroa/asukas Vuosikate Vuosikate euroa/asukas Ali-/ylijäämä Kumulatiivinen ali-/ylijäämä Lainat Vuosikate Ali-/ylijäämä Ali-/ylijäämä Kumulatiivinen ali- /ylijäämä

8 6 TOIMINNALLISET MUUTOKSET SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Lasten päivähoitopalvelujen ty: Päivähoitopalveluiden kysynnän kasvu vuodesta 2006 vuoden 2007 syksyyn on 71 lasta. Uusi yksityinen Päiväkoti Aarrelaiva Oy:n perustama 35-paikkainen päiväkoti Merikarhu on avattu Leppävedellä Päiväkoti Rauhala on laajentanut toimintaansa muuttuen 35-paikkaiseksi päiväkodiksi. Yksityistä perhepäivähoitoa lisätään myös tarpeen mukaan. Lasten päivähoitosijoituksia Laukaasta muihin kuntiin ja muista kunnista Laukaaseen on 5-10 lasta. Sosiaalipalvelujen ty: Lastensuojelulaki uudistuu vuoden 2008 alusta. Sosiaalityöntekijöiden tehtävänkuvaukset tarkistetaan vastaamaan lastensuojelulain muutoksia. Vuoden 2008 alusta perustetaan uusi sosiaalityöntekijä virka lapsiperheiden palvelujen turvaamiseksi. Palvelusihteerin virka palautetaan kokopäiväiseksi. Rutiiniomaisia sosiaalityön ja toimeentuloturvan tehtäviä pyritään siirtämään sosiaalityöntekijöiltä etuus- ja palvelusihteerille. Palveluohjaajan toimi vakinaistetaan ja sen tehtävänkuvausta tarkistetaan. Sosiaalipäivystys organisoituu pysyväksi palveluksi kuntien vastuulle vuoden 2008 alusta. Päivystys järjestetään maakunnallisesti yhteisvastuullisena toimintana ja sen hallinnointi ostopalveluna Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselta. Terveyspalvelujen ty: Vastataan väestömäärän kasvun aiheuttamaan terveydenhoidon palvelutarpeen lisäykseen perustamalla kaksi terveydenhoitajan tointa ja avosairaanhoidon palvelutarpeen lisäykseen kokopäiväistämällä yksi puolipäiväinen vastaanoton sairaanhoitajan toimi. Eläketapahtumien vuoksi vapautuvat terveyskeskusavustajan ja perushoitajan vakanssit muutetaan sairaanhoitajan vakansseiksi. Vastataan sairaanhoitopiirin nopean vasteen yksikön toimintaan muuttamalla vuodeosaston toimintaa edelleen akuuttisairaanhoidon suuntaan ja perustamalla kaksi sairaanhoitajan tointa vuodeosastolle. Vuodeosaston kaikki potilaspaikat otetaan ympärivuotiseen käyttöön. Vastataan sairaanhoitopiirin leikkaushoitoihin ja hoitoketjun muutoksiin ottamalla ilmoitettuja tarkastuksia fysioterapiaan. Vahvistetaan kuntalaisten suun terveydenhuollon itsehoitoa perustamalla yksi suuhygienistin toimi. Toteutetaan varahenkilöstöä koskeva suunnitelma terveydenhoitajien osalta. Varaudutaan Alue-Effican käyttöönottoon. Terveystoimen tilojen muutosten ja peruskorjausten suunnittelu ja sen perusteella tarkentuva rakentamissuunnitelma toteutetaan osana koko sosiaali- ja terveystoimen hankkeita. Vanhusten palvelujen ty: Hoidon ja palvelujen järjestämisessä painopistettä siirretään edelleen laitoksista kotihoitoon ja vanhusten palvelujen tulospaikat tiivistävät ja tehostavat edelleen yhteistyötään palvelutuotannossa mm. yhteisen varahenkilöstön ja työkierron avulla. Henkilöstön osaaminen varmistetaan osaamiskartoituksen jälkeen koulutuksella ja työkierrolla. Koko henkilöstölle järjestetään vanhusten kuntoutukseen liittyvää koulutusta turvaamaan asiakkaiden toimintakykyä. Vanhusten kotona asumista tuetaan sekä sairaanhoidollista osaamista varmistetaan perustamalla kotihoitoon kaksi sairaanhoitajan ja viisi lähihoitajan uutta tointa lukien. Kotihoidon henkilöstön mitoitus ei vastaa nykyistä eikä nopeasti kasvavaa asiakasmäärää, asiakkaista myös yhä useampi on alle 65 vuotias. Vanhusten palveluissa vastaavan perushoitajan, perushoitajien, hoitajien ja kodinhoitajien, joilla on lähihoitajan koulutus nimikkeet muutetaan lähihoitajiksi. Varahenkilöstöön perustetaan kaksi lähihoitajan tointa turvaamaan hoitohenkilöstön saantia vanhusten palveluihin, vastaavasti sijaismäärärahavarausta pienennetään. Alkusijoituspaikkoina ovat Kuuselan vanhainkoti ja Hoivaosasto. Kuuselan vanhainkodissa laitosapulaisen toimi muutetaan lähihoitajan toimeksi, koska molemmissa hoidetaan yhä huonokuntoisempia asiakkaita ja hoitohenkilöstön mitoitus ei riitä turvaamaan asiakkaiden tarpeenmukaista hoitoa. Tuetaan omaishoitajien työtä ja jaksamista antamalla hoidettaville lyhytaikaishoitoa perhehoidossa, päiväkeskuksessa, päiväsairaanhoidossa ja vanhainkodissa. Resurssien mukaan omaishoitajille annetaan vapaapäiviä myös kotihoidon toimesta. Varataan määräraha kahdeksan uuden omaishoitajan hoitopalkkioon. Aloitetaan sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset vanhuksille. Kokeillaan palvelusetelin käyttöä, koska palveluseteli laajenee koskemaan kotipalvelun lisäksi kotisairaanhoitoa. Tämän tarkoituksena on vähentää kotihoidon käyntejä satunnaisissa tai äkillisissä asiakastilanteissa sekä korvaamaan tukipalveluja. Selvitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Päiväsairaanhoidon ja Kotihoidon, vanhainkoti Kuuselan, ja Hoivaosaston toimitilojen turvallisuutta sekä mahdollisia peruskorjaus- ja laajennustarpeita.

9 7 KOULUTUSLAUTAKUNTA Yleistä Koulutuslautakunnan vuoden 2008 keskeiset painopistealueet ovat: 1. Opetussuunnitelman kehittäminen 2. Oppilaiden oppimisen ja kasvun tukeminen 3. Henkilöstön kehittäminen Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmissa keskitytään lähinnä yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen. Laukaan lukio on mukana Jyväskylän seudun yrittäjyyslukioiden verkostossa. Perusopetuksessa koulut laativat omat yrittäjyyskasvatuksen suunnitelmansa kuntakohtaisten perusteiden mukaisesti. Oppilaiden oppimisen ja kasvun tukemiseksi kiinnitetään erityistä huomiota oppilashuollon ja uusien oppilashuoltoon liittyvien työmenetelmien kehittämiseen. Tätä varten koulutuslautakunta on saanut opetusministeriön myöntämän euron avustuksen. Uutena oppilashuoltoon liittyvänä tehtävänä vuoden 2008 talousarvio sisältää koulukuraattorin ja psykologin palkkaamisen alkaen. Lisäksi jatkamme yhteistyötä Laukaan seurakunnan kanssa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Lukio-opetuksen kehittämiseen vaikuttaa oleellisesti Jyväskylän verkostokaupungin toisen asteen koulutuksen yhteistyö ja kaavaillut ylläpitäjäjärjestelmän muuttamisesta kohden yhden koulutuksen järjestäjän mallia. Tämä edellyttää kaikkien Jyväskylän seudun neljän ydinkunnan sitoutumista yhden koulutuksen järjestäjän mallin taakse. Käyttötalous Vuoden 2008 käyttötalouden suunnitelma on tehty noudattaen Laukaan kunnanvaltuuston tehtyä päätöstä kouluverkon säilyttämisestä. Verkko-opetusta kokeillaan Lankamaan ja Laukaan kirkonkylän koulun välillä osana opetuksen tehostamistoimenpiteenä. Opetustuntitarve lukuvuodelle arvioidaan ja päätetään keväällä Koulutuslautakunnan tehtävänä on suunnitella opetuksen järjestäminen muuttuvissa olosuhteissa siten, että laadukas perusopetus toteutuu kaikille. Lukiokoulutuksen järjestämisessä käyttötalouden toteuttaminen edellyttää, että Lievestuoreen yksikössä ei opetusta aloiteta alkaen. Ruokapalvelujen järjestämisessä ja kiinteistön hoidossa jatkamme nykyistä ostopalvelutoimintaa. Ruokapalvelun kehittämisessä koulutuslautakunta on mukana, koska koulutoimi on ruokapalvelukeskuksen suurin asiakas. Materiaalin ostojen (opetusvälineet, oppikirjat, kalusto) on varattu 75 euro/alakoulun oppilas ja 105 euroa/yläkoulun oppilas sekä lisäksi 40 euroa jokaista erityisopetuksessa olevaa oppilasta varten. Tietotekniikan opetusvälineisiin (peruskoulut ja lukio) on varattu euroa. Esiopetuksen järjestäminen tuli lakisääteiseksi alkaen. Laukaassa esiopetus on järjestetty yhdessä päivähoidon kanssa. Tällä hetkellä koulutoimen puolella on yhdeksän esiopetusryhmää ja taloussuunnittelussa on varauduttu siihen, että samat ryhmät jatkavat syksyllä 2008 (järjestämispaikka voi muuttua oppilasmäärän mukaisesti). Koululaisten iltapäivätoiminnan järjestämiseen (Jälkkäri) on varauduttu siten, että nykyinen toiminta voidaan turvata. Jälkkäri toimii Kirkonkylällä, Vihtavuoressa, Leppävedellä ja Lievestuoreella. Investoinnit Vuoden 2008 investointiohjelma sisältää Kirkonkylän koulukeskuksen peruskorjauksen toisen vaiheen loppuunsaattamisen. Tähän on varattu euroa. Suurin koulurakentamista koskeva investointiesitys on Laurinkylän koulun uuden liikunta- ja juhlasalin rakentaminen vuosien 2008 ja 2009 aikana. Hankkeen tavoitehinta on 2 milj. euroa sisältäen pihasuunnitelman toteuttamisen ja ulkovaipan korjauksen. Pienempinä peruskorjaushankkeina investointisuunnitelmaan sisältyvät Vehniän koulun pihan kunnostaminen ( euroa) ja Sydän-Laukaan koulun teknisen käsityön tilojen parantamisen ( euroa).

10 8 VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA Kirjastotoimi Kirjastopalvelut järjestetään entisessä laajuudessa. Koko maan tasolla lainausluvut ovat hieman laskeneet kahtena viimeisenä tilastovuonna, Laukaassa vähenemistä tapahtui vasta vuonna Sen sijaan kirjastokäyntien määrä on säilynyt, pääkirjastossa lisääntynytkin ja lisäksi verkkokäyntien (internet-sivuilla) määrä on lisääntynyt. Lasten ja nuorten tiedonhakutaidot ja lukuharrastuksen tukeminen yhdessä koulujen kanssa painottuu jatkuvasti kirjaston toiminnassa. Aikuisasiakkaita aktivoidaan Mestarilukija-kampanjan avulla järjestämällä kirjaesittelyjä ja tapahtumia. Pääkirjaston itsepalvelulainausta pyritään lisäämään tiedottamisella ja opastuksella, jotta tietopalveluun ja verkkoneuvontaan vapautuisi aikaa. Tekninen kehitys, verkkotiedon lisääntyminen ja asiakkaiden tiedontarpeiden moninaistuminen edellyttävät kirjaston henkilöstöltä ajantasaista ammatillista osaamista. Tietotekniikan hallintataitoja sekä verkkotiedonhaun taitoja kehitetään koulutuksen avulla. Osallistutaan maakuntakirjaston ja Länsi-Suomen läänin järjestämään koulutukseen sekä hyödynnetään kunnan atk-koulutusta. Vapaa-aikatoimi ESR-rahoitteinen Sara-projekti päättyi Uutta projektia voidaan hakea mennessä. Nettipohjainen hakukone avautuu joulukuussa ja uutta projektia voidaan lopullisesti suunnitella. Mahdollinen uusi projekti voi alkaa korkeintaan toukokuun alussa. Siirtymäkauteen on varattu ohjaajille 23 kuukauden palkkarahat. Varaus tarkoittaa, että pajan kolmen ohjaajan työsopimuksia ei jatketa. Apua tarvitsevia syrjäytymisuhan alla olevia henkilöitä on entistä enemmän, jotka tarvitsivat pajatoimintaa. Pajatoiminnalla pystytään auttamaan heidän työkuntoaan ja elämänhallintaa. Hyödynnetään EU:lta tulevan ohjelmakauden rahoitusmahdollisuuksia ulkoilureittien ja haja-asutusalueen koulujen huoltorakennusten rakentamisessa. Kansalaisopisto Kansalaisopiston opetustuntimäärä on viime vuosina pysytellyt vakaana, eikä muutoksia tässä suhteessa ole odotettavissa. Opiston johtamisessa tulee tapahtumaan muutoksia. Nykyinen rehtori on jäänyt eläkkeelle Esitetään yhteisen kansalaisopiston käynnistämistä Hankasalmi Konnevesi Laukaa. Uusi opisto aloittaa toiminnan vuoden 2009 alusta. Vuoden 2008 rehtoripalvelut pyritään ostamaan Hankasalmen kunnalta.. Itärinne poistuu kansalaisopiston käytöstä. Saralinnasta tehdään opistotalo, samalla Kuntalan alakerrasta siirtyy opettajien työtilat sekä toinen luokkatila Saralinnaan. KAAVOITUS- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA Vuonna 2005 kaavoitustoimi, suunnittelu ja mittaus, rakennusvalvonta, ympäristöterveydenhuolto (sis. eläinlääkintähuollon) ja ympäristönsuojelu yhdistettiin samaan kokonaisuuteen maankäyttöosastoksi. Näistä kahden viimeksi mainitun osalta on tehty selvityksiä toimialojen siirtämisestä seudulliseen organisaatioon (JYTAKE-hanke, seututerveyskeskushanke). Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan yhdistämistä koskevien ratkaisujen valmistuttua tulee tarve uudestaan tarkastella ympäristöterveydenhuollon ja mahdollisesti myös ympäristönsuojelun toimialojen liittämistä laajempaan seutuorganisaatioon. Kaavoitus, suunnittelu, kaavakiinteistöt, metsätilat Voimakas kehitys kunnassa näyttää jatkuvan. Jyväskylän seudun vetovoima ja kunnan omat markkinointiponnistukset ovat aiheuttaneet kasvavaa kiinnostusta asettua asumaan tai perustaa yritys Laukaan kunnan alueelle. Suurimmat kehityspaineet kohdistuvat Leppävesi-Laukaa-akselille, Keski-Laukaaseen, mm. Vihtiälään ja Leppäveden ympäristöön. Teollisuus- ja asuntorakentamista varten on kunnan raakamaavarantoa korvattu yksityisten maanomistajien kesken tehdyillä maankäyttösopimuksilla. Asuntotuotannon osalta raakamaavaranto maankäyttösopimusalueet mukaan lukien on laadittuun strategiaan nähden riittävä. Kaavoitusta valmistellaan 16 eri kohteessa. Kaavoitusresursseja on tarkoitus lisätä kaavoitusarkkitehdin viralla, joka virka pyritään saamaan täytetyksi heti loppukesästä. Kaavoituksen resurssivajetta täytetään konsulttipalveluilla.

11 9 Maanhankintaan on budjetoitu , jolla tavoitellaan mm. yhtä merkittävämpää raakamaakauppaa. Maankäyttösopimuksilla vakautetaan kunnan kehittämiseen tarvittavaa tonttivarantoa. Kaavakiinteistöjen osalta rakennustonttien vuokraus kehittyy edelleen. Vuokraaminen siirtää myyntituloa eteenpäin. Metsätilojen osalta puun hintaheilahtelut saattavat vaikuttaa merkittävästi hakkuiden määrään. Budjetoitu hakkuutulo ylittää metsätaloussuunnitelman mukaisen hakkuumäärän. TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen toimi Vuoden 2008 osalta ei osaston toiminnassa ole oleellisia toiminnallisia muutoksia. Painopisteinä ovat edelleenkin: - Katujen ja vesihuollon rakentaminen tonttikysyntää vastaavasti. - Teollisuusalueiden kunnallistekniikan toteuttaminen Leppäveden ja Vihtiälän alueella sekä tarvittavien liikenneyhteyksien turvaaminen mt. 637:lle. - Kiinteistöjen suunnitelmallisen kunnossapito-ohjelman toteuttaminen - Uudisrakennushankkeiden valmistelu hankeryhmien linjausten mukaisesti. - Hankintojen kilpailuttaminen.

12 10 1 KÄYTTÖTALOUS 1001 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vaalit TP 2006 TA 2007 TA Määräraha Menot Tulot Netto Muutos-% 271,4-122,5 1070,7-124,2-100,0 Muutos-% 1500,0 1000,0 500,0 0,0-500,0 TP 2006 TA 2007 TA 2008 Tuloslaskelma TP 2006 TA 2007 TA Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut menot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Laskennalliset erät Netto Vuonna 2008 järjestetään kunnallisvaalit Vuonna 2009 järjestetään europarlamenttivaalit

13 TARKASTUSLAUTAKUNTA Hallinnon ja talouden tarkastus TP 2006 TA 2007 TA Määräraha Menot Tulot Netto Muutos-% 4,9 3,7 8,5 0,8 0,8 Muutos-% 10,0 5,0 0,0 TP 2006 TA 2007 TA 2008 Tuloslaskelma TP 2006 TA 2007 TA Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut menot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Laskennalliset erät Netto

14 12 Toimielin Tulosalue KUNNANHALLITUS Kunnanhallitus ja keskushallinto TOIMINTA- AJATUS Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta, taloudenhoidosta, henkilöstöhallinnosta, elinkeinoelämän kehittämisestä sekä mm. kuluttajaneuvonnan ja yleisen edunvalvonnan järjestämisestä. Kunnanhallitus koordinoi seudullisen yhteistoiminnan toteuttamista myös muiden hallintokuntien osalta. Myös yhteiskuntasuhteet ja kunnan kansainvälinen toiminta kuuluvat kunnanhallituksen vastuualueeseen. Keskushallinnon tulosyksikkö tukee kunnan strategian toteuttamista tuottamalla ja järjestämällä hallinnollisia ja toiminnallisia palveluita sekä huolehtimalla osaltaan kunnan yhteiskuntasuhteiden hoidosta. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Hyvän hallintotavan mukainen valmistelu, täytäntöönpano ja laillisuuden valvonta ja muu palvelutuotanto Päätösten valmistelun ja toimeenpano taso. Lakien ja asetusten/määräysten tuntemuksen taso. Koulutustilai- Henkilöstöllä ja luottamushenkilöillä ajantasainen palvelutuotantoa tukeva tietotaitotaso. TVA-toimenkuvien edellyttämät jatkotoimet mm. jatkokoulutus ja perehdytys. Toimiva ja ajantasainen kunnan sisäinen ja ulkoinen viestintä. Hyvät suhteet viestimiin. Tärkeiden kohderyhmien tavoittaminen. suudet. Arkistotoimen resurssien riittävyys asiantuntija-, neuvontaja ohjaustehtävien hoidossa. Kunnan tarpeita vastaavat monistamopalvelut. Ajantasainen ja kehittyvä neuvontapalvelu. Hyvä sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden palvelu. Toimiva sijaistus ja eri tehtävien riittävä resursointi. Henkilöstön asiantuntemusta ja palvelukykyä lisäävä koulutus. Tulosalue Taloushallinto TOIMINTA- AJATUS Taloushallinnon tulosyksikkö tulee kunnan strategian toteuttamista tuottamalla kunnan raha- ja taloustoimeen sekä ICT:n käyttöön liittyviä palveluja. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Rahoitus Maksuvalmius Rahoitus on riittävä ja tehokkaasti hoidettu. Laskentatoimi Aika Kirjanpidon ja talouden raportointi hoidetaan ajantasaisesti. Talousarvio ja-suunnitelma valmistellaan tehokkaasti. ICT Aika Keskitetyt ICT-palvelut ja ICT-tuki hoidetaan tehokkaasti.

15 13 Tulosalue Henkilöstöhallinto TOIMINTA-AJATUS Henkilöstöhallinto yhdessä kunnan johdon ja muun toteuttavan organisaation kanssa valmistelee henkilöstöpolitiikan peruslinjaukset ja luo työvälineitä ja ohjeita henkilöstöjohtamisen käytännön toteuttamiseen. Tällaisia osa-alueita ovat mm. henkilöstösuunnittelu, henkilöstön rekrytointi, palkkaus- ja palvelussuhdeasiat, henkilöstön kehittäminen, henkilöstöpalvelut, työterveyshuolto, työsuojelu, yhteistoimintamenettely ja työhyvinvointi sekä ammattitaitoisen henkilöstön saannin turvaaminen. Henkilöstöhallinto vastaa koko kunnan henkilöstön palkanlaskennasta ja henkilöstön palkkaamisesta työvoimahallinnon palkkatuella kunnan omaan organisaatioon ja Sara-projektiin. TOIMINNALLISET MUUTOKSET Palkkatuella työllistämisen määrä kuntaorganisaatioon hieman kasvaa. Palkkatuella työllistäminen Sara- projektia vastaavassa uudessa projektissa pienenee talousarviovuonna, koska vastaava uusi projekti käynnistyy vasta loppukeväästä tai kesällä. Järjestöille maksettava kuntalisä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen jatkuu ja määrärahaa on korotettu. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Henkilöstövoimavarojen strateginen johtaminen Palkkalaskentapalvelujen tuottaminen Työllistettävien sijoittaminen palvelujen tuottamista ja työllistettävien omia työllistymissuunnitelmia tukien Palkkausjärjestelmän kehittäminen sopimusten ja henkilöstöstrategian mukaisesti Työhyvinvoinnin ja - tyytyväisyyden lisääminen Henkilöstöasioiden hoidon yhtenäisyys ja kuntastrategiaa tukeva toimintamalli organisaatiossa, henkilöstötyön toteutustavoissa ja periaatteissa Oikeellisuus ja suoritus määrättyinä maksupäivinä Henkilötyövuosi Palkkausjärjestelmän uudet elementit kaikilla sopimusaloilla käytössä Mittaus suoritettu Uusi laaja tutkimus esim. 3 vuoden kuluttua. Sairauspoissaolot Henkilöstösuunnittelu ja henkilöstöpäätösten valmistelu tapahtuu kuntastrategian ja henkilöstöstrategian periaatteiden mukaisesti. Sopimuksen mukaiset palkat määräajassa Tilitykset ja tilastot reaaliaikaisena Em. toiminnan käytännön toteuttaminen henkilöstöjohtamisen avulla. Mm. aloitettua esimiesten johtamiskoulutusta jatketaan uudella ryhmällä joka alkaa syksyllä Osaamisen varmistaminen Resurssien tehokas ja suunnitelmallinen käyttö Rekrytointi suunnitelmallisesti Sijoittelu henkilön kehittymistarpeita ja sidosryhmien tarpeita tukien Palkantarkistukset määräajassa ja yhteistyössä valmisteltuina Tyytyväisyystasoa nostettu erityisesti tältä osin puutteellisiksi havaituilla aloilla. Sairauspoissaolojen väheneminen Henkilöstömenot Henkilöstömenojen kasvu % Menojen kasvu enintään kunta-alan keskimääräinen palkkakustannusten kasvu Henkilöstökoulutus Koulutuspäivät Henkilökohtaiset ja ryhmäkohtaiset koulutussuunnitelmat lisääntyvät Valmistelu ja täytäntöönpano yhteistyössä esimiesten ja henkilöstön edustajien kanssa Työhyvinvointitoiminnan suunnitelmallinen toteuttaminen mm. mittauksessa havaittujen kehittämistarpeiden pohjalta. Varhainen puuttuminen. Ohjaus ja seuranta Sisäisen ja paikallisen koulutuksen lisääminen SUORITTEET Palkkatapahtumien määrä Palkkatulella työllistetty, henkilötyövuosia Kuntalisällä työllistetty, henkilötyövuosia Koulutuspäivät (seuranta henkilöstötilinpäätöksessä) Sairauspoissaolopäivät (seuranta henkilöstötilinpäätöksessä)

16 14 Palkkatuella työllistämiseen (työllisyystyöt) on varattu Palkkatukea arvioidaan saatavan (49,97 %), joten kunnan kustannuksiksi jää Henkilötyövuosista 16 kohdistuu Sara-projektia vastaavaan uuteen projektiin ja 35 kunnan omiin yksiköihin työllistämiseen. Kuntalisällä (250 /kk) tuetaan työllistymistä järjestöihin 13 henkilötyövuoden verran. Tulosalue Elinkeinotoimi TOIMINTA-AJATUS Yritystoiminnan edistäminen ja kehittäminen kunnan alueella sekä suhdetoiminnan hoitaminen eri sidosryhmien kanssa TOIMINNALLISET MUUTOKSET Elinkeinotoimen vuotuiset menot pysyvät vuoden 2007tasolla. Jykesin maksuosuusperusteet säilyvät ennallaan ja ovat suurin yksittäinen menoerä. Yhteistoiminta osuuksiin on edelleen varattu myös eri hankkeiden kuntarahoitusosuuksia, joista suurimpia varauksia ovat Peurunka Center hankkeiden ja Lievestuoreen raskaanliikenteen ajoharjoitteluradan varaukset. JyväsRiihi ry on myös saanut päätöksen Leader- rahoituksesta, joka edellyttää kuntarahoitusosuutta. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET - kunnan ja yrittäjien välinen yhteistyö - ohjelmakauden rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen - kuntakuva/yrittäjien palaute - hanketoiminta - rahoituspäätökset - uudet yritykset - rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen - yhteistyö yrittäjät /kunta - seudullinen yhteistyö Yhteistyötapojen kehittäminen - kunta/yrittäjät - toimialaryhmät - rahoitusten toteutuminen - neuvonta rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämiseksi Tulosalue Maataloustoimi TOIMINTA-AJATUS Kunnan maatalouden kehittäminen kunnan ja kuntalaisten edun mukaisesti. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET LFA- ja ympäristötukisitoumusten oikeaaikainen käsittely. Hakemusten käittely nopeus. Viiveetön käsittely. Henkilöstön koulutuksella lisätään tukituntemusta muuttuvan järjestelmän sisällä. Ajallaan tehdyt maksatukset Annetuissa aikatauluissa pysyminen Hakemusten nopea ja virheetön käsittely Henkilöstön tietotaidon lisääminen Lakisääteisten tarkastus- ja valvontatehtävien suorittaminen riittävässä laajuudessa Suoritettujen valvontakäyntien määrä verrattuna valvontakohteisiin Pakolliset valvonnat suoritettu ja samalla ohjeistetaan toimimaan jatkossa oikein Tarkastuskäyntien yhdistäminen Koulutustilaisuuksien järjestäminen viljelijöille Tukiehtojen tuntemus Perustiedot tukiehdoista paremmin tietoisuuteen Tiedotusten ja koulutusten kohdentaminen oikein

17 15 SUORITTEET Maataloustuet 5,8 milj. 6,0 milj. 6,1 milj. 5,70 milj. 5,70 milj.. Tuenhakijoita Tukihakemuksia Hyväksytyt hakemukset Henkilöstö KUNNANHALLITUS Yleishallinto TP 2006 TA 2007 TA Määräraha Menot Tulot Netto Muutos-% -21,1 11,9 11,5 2,5 0,0 Muutos-% 20,0 10,0 0,0-10,0-20,0-30,0 TP 2006 TA 2007 TA 2008 Tuloslaskelma TP 2006 TA 2007 TA Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut menot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Laskennalliset erät Netto

18 16 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveysosasto KESKEISET TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Laukaa: Sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevien määrä kasvaa väkiluvun kasvaessa ja väestön ikääntyessä. Tammikuusta syyskuuhun 2007 Laukaan väestönlisäys on ollut 113 henkilöä. Syntyneitä oli em. aikana 161 ja kuolleita 111. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyy merkittävästi: vuonna 2007 heitä on 1120, vuonna 2015 on 1326, vuonna 2030 on 2411 ja vuonna 2040 jo 2882 eli kasvu vuoteen 2007 verrattuna on peräti 157 %. Vuoteen 2020 saakka myös lasten määrä ja palvelutarve kasvavat, joten resurssien siirtoa lasten ja perheiden palveluista vanhuspalveluihin ei lähivuosina voida tehdä. Laukaan työttömyysaste on vuonna 2007 laskenut alle 10 prosentin, pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden työttömänä olleiden määrä on vähentynyt edellisvuodesta (vaihtelu alkuvuodesta henkilöä/kk), nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on pysynyt edellisen vuoden tasolla (vaihtelu henkilöä/kk). Koko maa: Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioehdotus vuodelle 2008 Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioehdotus vuodelle 2008 on 13,8 miljardia euroa. Ehdotettu rahamäärä on 768 miljoonaa euroa (6 %) kuluvan vuoden talousarviota suurempi. Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa, että lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostetaan 10 eurolla kuukaudessa lasta kohden nykyisestä 36,60 eurosta 46,60 euroon lukien ja että hammaslääkäripalkkioiden korvaustasoa korotetaan siten, että todellinen korvaustaso nousee 40 prosenttiin korvausperusteesta. Hallitusohjelman mukaisesti kansaneläkkeitä ehdotetaan korotettavaksi 20 eurolla kuukaudessa. Lisäksi kansaneläkkeiden kuntien kalleusluokituksesta luovutaan. Sen vaikutus täysimääräisen kansaneläkkeen saajille on enimmillään noin 20 euroa kuukaudessa toisen kalleusluokan kunnissa asuville. Yleisenä tavoitteena on kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksiin ehdotetaan miljoonaa euroa, jossa on lisäystä noin 383 miljoonaa euroa vuoden 2007 talousarvioon. Lisäyksestä 226 miljoonaa euroa liittyy valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistamiseen ja 137 miljoonaa euroa kustannustason muutoksesta johtuvaan valtionosuuksien korottamiseen 3,0 prosentilla. Hallitusohjelman mukaisesta valtionosuuksien korotuksista vuodelle 2008 kohdentuu 21 miljoonaa euroa. Lisäys liittyy muun muassa perusterveydenhuollon parantamiseen ja vanhustenhuollon henkilöstölisäyksiin. Uuteen lastensuojelulakiin liittyvä valtionosuuden lisäys 6,8 miljoonaa euroa tukee kuntien lastensuojelun tehostamista. Raskaudenajan seulonnat yhtenäistetään koko maassa ja rintasyöpäseulonnat laajennetaan asteittain koskemaan vuotiaita. Asiakasmaksujen jälkeenjääneisyyden huomioon ottava sosiaali- ja terveydenhuollon maksu-uudistus toteutetaan siten, että maksut nousevat alkaen. Vuonna 2008 uudistus lisää kuntien maksutuloja 25 miljoonalla eurolla. Lisäksi kansaneläkettä ehdotetaan maksettavaksi alentamattomana laitoshoidossa oleville alkaen ja tämä lisää laitoshoidon asiakasmaksutuloja. Valtionavustuksena kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin esitetään 24,8 miljoonaa euroa. Valtionavustuksella tuettavien hankkeiden painoalueet määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa. Ennakkolaskelmien mukaan Laukaan kunnan saama sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus vuodelle 2008 nousee vuoteen 2007 verrattuna n. 2,4 milj. eurolla, jolloin kasvu olisi n. 18 %. TOIMINTA- AJATUS Sosiaali- ja terveysosasto järjestää annetuilla resursseilla laaja-alaisessa väestövastuumallissa sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka tukevat kuntalaisten mahdollisuuksia edistää ja ylläpitää terveyttä ja toimintakykyä, hoitaa sairauksia ja selviytyä hoitoja kasvatustehtävistä. PAINOPISTEALUEET Vanhusten palveluiden ja lapsiperheiden palvelujen kehittäminen ja lisääminen. Erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon siirtyviin toimintojen hoito ja niihin varautuminen ja hoitoketjujen tarkistaminen sairaanhoitopiirin vakauttamisohjelman seurauksena. Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen toiminnan suunnittelu ja seudullisen yhteistyön hyödyntäminen koko sosiaali- ja terveystoimessa. VISIO 2007 Tarvittavan palvelun saanut asiakas Osaava, tavoitteeseen sitoutunut ammattihenkilöstö Toimivat palveluprosessit Ennakoitu ja hallittu talous

19 17 TOIMINNALLISET MUUTOKSET Lasten päivähoitopalvelujen ty: Päivähoitopalveluiden kysynnän kasvu vuodesta 2006 vuoden 2007 syksyyn on 71 lasta. Uusi yksityinen Päiväkoti Aarrelaiva Oy:n perustama 35-paikkainen päiväkoti Merikarhu on avattu Leppävedellä Päiväkoti Rauhala on laajentanut toimintaansa muuttuen 35-paikkaiseksi päiväkodiksi. Yksityistä perhepäivähoitoa lisätään myös tarpeen mukaan. Lasten päivähoitosijoituksia Laukaasta muihin kuntiin ja muista kunnista Laukaaseen on 5-10 lasta. Sosiaalipalvelujen ty: Lastensuojelulaki uudistuu vuoden 2008 alusta. Sosiaalityöntekijöiden tehtävänkuvaukset tarkistetaan vastaamaan lastensuojelulain muutoksia. Vuoden 2008 alusta perustetaan uusi sosiaalityöntekijä virka lapsiperheiden palvelujen turvaamiseksi. Palvelusihteerin virka palautetaan kokopäiväiseksi. Rutiiniomaisia sosiaalityön ja toimeentuloturvan tehtäviä pyritään siirtämään sosiaalityöntekijöiltä etuus- ja palvelusihteerille. Palveluohjaajan toimi vakinaistetaan ja sen tehtävänkuvausta tarkistetaan. Sosiaalipäivystys organisoituu pysyväksi palveluksi kuntien vastuulle vuoden 2008 alusta. Päivystys järjestetään maakunnallisesti yhteisvastuullisena toimintana ja sen hallinnointi ostopalveluna Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselta. Terveyspalvelujen ty: Vastataan väestömäärän kasvun aiheuttamaan terveydenhoidon palvelutarpeen lisäykseen perustamalla kaksi terveydenhoitajan tointa ja avosairaanhoidon palvelutarpeen lisäykseen kokopäiväistämällä yksi puolipäiväinen vastaanoton sairaanhoitajan toimi. Eläketapahtumien vuoksi vapautuvat terveyskeskusavustajan ja perushoitajan vakanssit muutetaan sairaanhoitajan vakansseiksi. Vastataan sairaanhoitopiirin nopean vasteen yksikön toimintaan muuttamalla vuodeosaston toimintaa edelleen akuuttisairaanhoidon suuntaan ja perustamalla kaksi sairaanhoitajan tointa vuodeosastolle. Vuodeosaston kaikki potilaspaikat otetaan ympärivuotiseen käyttöön. Vastataan sairaanhoitopiirin leikkaushoitoihin ja hoitoketjun muutoksiin ottamalla ilmoitettuja tarkastuksia fysioterapiaan. Vahvistetaan kuntalaisten suun terveydenhuollon itsehoitoa perustamalla yksi suuhygienistin toimi. Toteutetaan varahenkilöstöä koskeva suunnitelma terveydenhoitajien osalta. Varaudutaan Alue-Effican käyttöönottoon. Terveystoimen tilojen muutosten ja peruskorjausten suunnittelu ja sen perusteella tarkentuva rakentamissuunnitelma toteutetaan osana koko sosiaali- ja terveystoimen hankkeita. Vanhusten palvelujen ty: Hoidon ja palvelujen järjestämisessä painopistettä siirretään edelleen laitoksista kotihoitoon ja vanhusten palvelujen tulospaikat tiivistävät ja tehostavat edelleen yhteistyötään palvelutuotannossa mm. yhteisen varahenkilöstön ja työkierron avulla. Henkilöstön osaaminen varmistetaan osaamiskartoituksen jälkeen koulutuksella ja työkierrolla. Koko henkilöstölle järjestetään vanhusten kuntoutukseen liittyvää koulutusta turvaamaan asiakkaiden toimintakykyä. Vanhusten kotona asumista tuetaan sekä sairaanhoidollista osaamista varmistetaan perustamalla kotihoitoon kaksi sairaanhoitajan ja viisi lähihoitajan uutta tointa lukien. Kotihoidon henkilöstön mitoitus ei vastaa nykyistä eikä nopeasti kasvavaa asiakasmäärää, asiakkaista myös yhä useampi on alle 65 vuotias. Vanhusten palveluissa vastaavan perushoitajan, perushoitajien, hoitajien ja kodinhoitajien, joilla on lähihoitajan koulutus nimikkeet muutetaan lähihoitajiksi. Varahenkilöstöön perustetaan kaksi lähihoitajan tointa turvaamaan hoitohenkilöstön saantia vanhusten palveluihin, vastaavasti sijaismäärärahavarausta pienennetään. Alkusijoituspaikkoina ovat Kuuselan vanhainkoti ja Hoivaosasto. Kuuselan vanhainkodissa laitosapulaisen toimi muutetaan lähihoitajan toimeksi, koska molemmissa hoidetaan yhä huonokuntoisempia asiakkaita ja hoitohenkilöstön mitoitus ei riitä turvaamaan asiakkaiden tarpeenmukaista hoitoa. Tuetaan omaishoitajien työtä ja jaksamista antamalla hoidettaville lyhytaikaishoitoa perhehoidossa, päiväkeskuksessa, päiväsairaanhoidossa ja vanhainkodissa. Resurssien mukaan omaishoitajille annetaan vapaapäiviä myös kotihoidon toimesta. Varataan määräraha kahdeksan uuden omaishoitajan hoitopalkkioon. Aloitetaan sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset vanhuksille. Kokeillaan palvelusetelin käyttöä, koska palveluseteli laajenee koskemaan kotipalvelun lisäksi kotisairaanhoitoa. Tämän tarkoituksena on vähentää kotihoidon käyntejä satunnaisissa tai äkillisissä asiakastilanteissa sekä korvaamaan tukipalveluja. Selvitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Päiväsairaanhoidon ja Kotihoidon, vanhainkoti Kuuselan, ja Hoivaosaston toimitilojen turvallisuutta sekä mahdollisia peruskorjaus- ja laajennustarpeita. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävistä maksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa asiakasmaksulaissa ja asetuksessa. Vuonna 2008 asiakkailta ja potilailta peritään säädetyt maksut enimmäismääräisinä, ja myytävät palvelut hinnoitellaan todellisten kustannusten mukaan. Osaston sisäiset asiakasmaksut saadaan jättää perimättä, mikäli ne aiheuttavat toimeentulotuen myöntämistarpeen huomioiden kuitenkin toimeentulotuen maksuperusteissa päätetyt periaatteet.

20 18 2. Ammattitaitoinen ja muutoksiin valmis henkilöstö 3. Asiakaslähtöiset palveluprosessit Työtyytyväisyys Koulutuspäivät ammattiryhmittäin Henkilökunnan tiedotustilaisuudet Työhyvinvointisuunnitelmat (tyhy-s.) työyksiköittäin Palveluprosessien kuvaus 4. Hallittu talous Realistinen talousarvion lähtötaso ja aktiivinen toteutumaseuranta Henkilöstötyövuodet suhteessa palvelutarpeeseen Palveluverkon laajuus Koulutusohjelmat tulosyksiköittäin. Keskimäärin kolme koulutuspäivää / vuosi / työntekijä Tyhy-suunnitelmat toteutuvat Työpaikkakokouksissa aktiivinen osallistuminen Tavoitteisiin sitoutunut johto Merkittävimpien palveluprosessien kuvaukset aloitettu Seutu- ja rajaseutuyhteistyö hyödynnetty Talousarvion toteutuma korkeintaan 100 % Kiinteistöjen uudisrakennusja peruskorjaussuunnitelma aikatauluineen. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET 1. Asiakkaan pääsy hoidon tai palvelun piiriin lakien ja asetusten edellyttämässä ajassa ja laajuudessa Asiakastyytyväisyys Kantelut ja valitukset Jonotusajat 100 % palveluista pystytään tarjoamaan lakien ja asetusten ajassa ja laajuudessa Väestövastuualueet, moniammatillinen toimintatapa Riittävä henkilöstö Voimavarojen oikea kohdentaminen Hoitoonpääsyajoista tiedottaminen Henkilöstökyselyn (2007) tulosten analysointi ja niiden aiheuttamat toimenpiteet. Osaamiskartoitukset Kehityskeskustelut Säännölliset työpaikkakokoukset Avoin tiedotus Ammatillinen täydennyskoulutus kaikille ammattiryhmille Jet-johtamiskoulutus Työnohjaus tarvittaessa Tyhy-toiminta Työkierto Laatujärjestelmän / johtamisjärjestelmän valinta Koulutus Aktiivinen osallistuminen yhteistoiminta-alueen suunnitteluun Varahenkilöjärjestelmä Kokonaistyöaika Lomien tehokas suunnittelu Ulkopuolisen asiantuntijan ja nimetyn työryhmän tekemä kiinteistösuunnitelma Toimielin Tulosalue SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Lasten päivähoitopalvelujen ty TOIMINTA- AJATUS Lasten päivähoitopalvelut järjestää hyvän ja kysyntää vastaavan päivähoidon sekä toteuttaa kasvatuksellista kumppanuutta ja yhteistoimintaa asiakkaiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Vahvaan osaamiseen, muuntautumiskykyyn ja monipuolisuuteen rakentuva päivähoito antaa mahdollisuuden vanhemmille tuoda lapset turvalliseen hoitoon ja antaa lapsille rikkaita eväitä elämään. Arvomme ovat avoimuus, oikeudenmukaisuus, luottamus ja positiivisuus. PAINOPISTEALUEET 1. Suunnitelmallisuus päivähoidossa: Lisääntyvään päivähoidon kysyntään vastataan kehittämällä ja lisäämällä perhepäivähoitoa ja laajentamalla yksityisen päivähoidon palvelurahaa tarvetta vastaavaksi. 2. Asiakaslähtöisyys päivähoitopalvelussa: Monimuotoisessa päivähoidon palvelurakenteessa huomioidaan asiakkaiden esittämät vaihtoehdot järjestettäessä päivähoitopaikkaa. Vaihtoehtona on myös Jyväskylän seudun kuntien välisen yhteistoiminnan tuomat mahdollisuudet päivähoitopaikan valinnassa. 3. Henkilöstö: Täydennyskoulutusta yksilöllisten tarpeiden mukaan. Päivähoitoon liittyviä kehittämishankkeita ja erikoisammattiopintoja tuetaan edellyttäen osaamisen jakamista koko henkilöstön käyttöön. Koulutuksen vuosisuunnitelma laaditaan koulutustyöryhmässä. Toteutetaan TYHY -toimintaa yksiköiden laatimien suunnitelmien mukaisesti. Työkiertoa kannustetaan mahdollisuuksien mukaan henkilöstön hyvinvoinnin ja jaksamisen tukemiseksi.