LAUKAAN KUNTA TALOUSARVIO 2009 TALOUSSUUNNITELMA Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 LAUKAAN KUNTA TALOUSARVIO 2009 TALOUSSUUNNITELMA Kunnanvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO Yleisperustelut Sivu 1.1. Kunnan alue, seudullinen asema, kuntarakenne ja väestö Työpaikat ja työllinen työvoima Talous 3 Tunnusluvut 5 Toiminnalliset muutokset 6 Talousarvio ja taloussuunnitelma lautakunnittain 1 Käyttötalous 1001 Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Koulutuslautakunta Vapaa-ajan lautakunta Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Tekninen lautakunta 74 Käyttötalous yhteensä 91 2 Investoinnit 2003 Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Koulutuslautakunta Vapaa-ajan lautakunta Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Tekninen lautakunta 97 Investoinnit yhteensä 98 3 Tuloslaskelma 99 Rahoituslaskelma Liitteet Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma 100 Henkilöstösuunnitelma 101 Maapoliittinen ohjelma 103 Kaavoitusohjelma 105

3 1 1. YLEISPERUSTELUT 1.1 Kunnan alue, seudullinen asema ja kuntarakenne Laukaan kunta sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Keski-Suomen maakunnassa. Rajanaapureina ovat Jyväskylän kaupunki, Uuraisten kunta, Äänekosken kaupunki sekä Konneveden, Hankasalmen ja Toivakan kunnat. Laukaan kunnan kokonaispinta-ala on 825,67 km 2, josta maapinta-ala on 648,54 km 2 ja vesistöjä 177,13 km 2. Laukaa kuuluu Jyväskylän talousalueeseen ja Jyväskylän seutukuntaan, johon kuuluvat Jyväskylän kaupunki, Laukaan kunta, Muuramen kunta, Uurainen, Hankasalmi, Toivakka, ja Petäjävesi. Kuntarakenteeltaan Laukaa on suhteellisen hajanainen koostuen neljästä taajamasta ja useista elinvoimaisista maaseutukylistä. Laukaan kunnan läpi pohjois-etelä suunnassa kulkee Keitele-Päijänne kanava, jonka pituudesta % on kunnan alueella ja viidestä sulusta kaksi. Kirkonkylässä on Ympäristöministeriön luokittelema B1-tason vierasvenesatama. Kunnan suunnittelualuejakona pidetään tilastoaluejakoa. 1.1 Väestö SUUNNITTELUALUEJAKO = V Ä K I L U K U Tavoite TILASTOALUEJAKO SUURALUE 1 LAUKAA TILASTOALUE 1 01 KIRKONKYLÄ Pienalueet Kk-keskusta Kk-pohjoinen Kk-etelä Kk-Kantola Kk-Asema TILASTOALUE 1 02 VIHTAVUORI Pienalueet Vri-keskusta Vri-ympäristö TILASTOALUE 103 LEPPÄVESI Pienalueet Tiituspohja Lsi-ympäristö TILASTOALUE 1 04 LIEVESTUORE Pienalueet Lre-keskusta Pirtti-Laurinkylä Taajaman ymp TILASTOALUE 1 05 MAASEUTUALUEET Pienalueet Kuhaniemi Kärkkää Vehniä Valkola Kuusa Haapala Äijälä Lankamaa Tarvaala Simuna Vuontee Savio Metsolahti Hoho MUU Tavoite Ikävuodet 0-14 v % 21,2 21,5 21,6 21,9 21,9 21,9 21,6 21,4 22,0 Ikävuodet v % 65,3 65,0 64,9 64,6 64,5 64,2 64,2 64,7 64,0 Ikävuodet 65 v % 13,5 13,5 13,5 13,5 13,6 13,9 14,2 13,9 14,0 Ikävuodet joista yli 75 v % 37,6 38,4 38,7 43,5 39,2 39,7 44,5 45,6 40,0 % koko väestöstä 5,09 5,18 5,20 5,88 5,35 5,53 6,30 6,34 5,60

4 Työllisyys Vuosi Asukasluku TYÖPAIKAT Tunn Toimiala A-B Maa- ja metsätalous C Mineraalien kaivu D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G-H Kauppa, majoitustoiminta ym I Kuljetus, varastointi, tietoliikenne J-K Rahoitustoiminta ym L-Q Yhteiskunnalliset palvelut X Tuntematon YHTEENSÄ TYÖLLINEN TYÖVOIMA Tunn Toimiala A-B Maa- ja metsätalous C Mineraalien kaivu D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G-H Kauppa, majoitustoiminta ym I Kuljetus, varastointi, tietoliikenne J-K Rahoitustoiminta ym L-Q Yhteiskunnalliset palvelut X Tuntematon YHTEENSÄ Työlliset Työttömät Työvoima Työvoima / asukasluku % 45,31 45,96 46,74 47,22 47,69 47,62 47,50 47,14 47,12 46,34 Työpaikat / työllinen työvoima % 74,65 74,81 73,37 70,91 71,32 71,80 71,99 72,08 71,81 72,43

5 TALOUS Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kuntalain 66 :n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Verotusmenettelystä annetun lain 91 a :n mukaan Kunnan ja seurakunnan tulee ilmoittaa verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä tuloveroprosentin suuruus. Kunta ilmoittaa tuloveroprosentin neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Jos ilmoitusta ei ole toimitettu 1 momentissa säädettynä aikana taikka verohallituksen myöntämässä myöhemmässä määräajassa, verotuksessa voidaan noudattaa edellisen vuoden tuloveroprosenttia. Kuntalain 67 :n mukaan kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi mitä kuntalaissa säädetään, soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa (655/73) säädetään. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja kuntalain :n soveltamisesta. Kuntalain 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kuntalain 68 a :n mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma saadaan jättää laatimatta, jos sekä päättyneeltä tilikaudelta että sitä välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta tytäryhteisöjen yhteenlaskettu liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on alle euroa. Konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma on kuitenkin aina laadittava, jos sekä päättyneeltä tilikaudelta että sitä välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta tytäryhteisöjen taseiden yhteenlaskettu arvo on ylittänyt yhden kolmasosan kuntakonsernin päättynyttä tilikautta edeltäneen tilikauden tasearvosta. Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on annettava myös tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa.

6 4 Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kun kunnissa siirryttiin soveltamaan kirjanpitolakia, otettiin samalla käyttöön suunnitelman mukaiset poistot. Käyttöomaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan suunnitelman mukaan vaikutusaikanaan poistoina kuluksi. Poiston ensisijaisena tehtävänä on jaksottaa hankintameno vuotuiseksi kuluksi. Suunnitelman mukaiset poistot esitetään myös talousarvion tuloslaskelmaosassa. Talousarvion tulos- ja rahoituslaskelmaosissa noudatetaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisia tilinpäätöskaavoja. Talousarvion käyttötalous- ja investointiosa on laadittu noudattaen valtuuston hyväksymän talousarvioasetelman tulosaluejakoa. Myöhemmin tehdyt organisaatiomuutokset on otettu huomioon talousarvioasetelmassa. Lisäksi tulosalueelta on esitetty tuloslaskelman muotoon laadittu talousarvio. Valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot sekä asettaa tavoitteet toimielimille 1. käyttötalousosassa tulosalueittain (menot - tulot - netto, jolloin netto = perusteluluonteisen tuloslaskelman toimintakate), 2. investointiosassa hanke- ja eräissä tapauksissa alaryhmittäin, yli euron (irtaimen omaisuuden osalta yli euron) hankkeiden osalta kuitenkin hankkeittain, 3. tulos- ja rahoituslaskelmaosissa erittäin. Tilikauden tuloksen käsittelyerät (poistoeron, vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset) eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelman hyväksymisen yhteydessä. Kirjanpitolain mukaan menot ja tulot on jaksotettava suoriteperusteen mukaisesti. Myös talousarviossa määrärahat ja tuloarviot esitetään suoriteperusteen mukaisina. Talousarviossa esitetään suunnitelman mukaiset poistot. Tehtävien väliset sisäiset erät otetaan määrärahoihin ja tuloarvioihin mukaan. Seurannassa talousarvion tuloslaskelmaosasta laaditaan kaksi toteutumisvertailua, toisessa sisäiset erät ovat mukana ja toisesta ne on eliminoitu. Käyttötalousosan toteutumisvertailussa sisäiset erät ovat mukana. Perustelutiedoissa esitettäviä laskennallisia eriä ovat vyörytyserät ja alv-palautukset. Laskennallisia eriä ei siirretä talousarvion tuloslaskelmaosaan, vaan ne ovat perusteluja ja informaatiota. Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimille tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Kunnanhallitus ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Nämä toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Talousarvion laskentaperusteet ovat seuraavat: veroprosentti 19,50 inflaatiovaraus 2,3 % palkankorotusvaraus elokuun 2008 tasosta 3,8 % sosiaaliturvamaksu 3,871 % työttömyysvakuutusmaksu 2,7 % tapaturmavakuutusmaksu 0,579 % taloudellinen tuki 0,1 % palkkaperusteinen KuEL-maksu 15,700 % VaEL-maksu 23,12 % Verotuksen arvioidaan kehittyvän seuraavasti : Tulovero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuuksien arvioidaan kehittyvän seuraavasti: Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveystoimi Opetus- ja sivistystoimi

7 5 Tunnusluvut Asukasluku Lainat Lainat euroa/asukas Vuosikate Vuosikate euroa/asukas Ali-/ylijäämä Kumulatiivinen ali-/ylijäämä Lainat Vuosikate Ali-/ylijäämä Ali-/ylijäämä Kumulatiivinen ali-/ylijäämä

8 6 TOIMINNALLISET MUUTOKSET SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yleistä Sosiaali- ja terveyslautakunnan painopistealueena vuonna 2009 ovat: 1. Vanhusten palveluiden ja lapsiperheiden palvelujen kehittäminen ja lisääminen 2. Erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon siirtyviin toimintojen hoito ja niihin varautuminen ja hoitoketjujen tarkistaminen 3. Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen toiminnan suunnittelu ja seudullisen yhteistyön hyödyntäminen koko sosiaali- ja terveystoimessa 4. Sosiaali- ja terveysosaston uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeiden suunnitelmallinen toteuttaminen Vuoden 2009 talousarvion suunnittelussa ovat olleet pohjana valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan linjaukset, valtuustostrategiassa asetetut painopistealueet, hyväksytty taloussuunnitelma ja valtuustossa hyväksytyt vanhusten palvelustrategia Kotona kaiken paras sekä sosiaali- ja terveysosaston uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeiden toimitilastrategia. Lasten päivähoitopalvelujen ty: Päivähoitopalveluissa on edelleen painopisteenä päivähoitopaikkojen lisääminen kysynnän mukaan, kasvu on lähinnä palvelurahalla tuotetussa päivähoidossa. Syksyllä 2009 päivähoitopaikkoja lisätään 35:lla vastaamaan tarvetta lähinnä Leppäveden alueella. Lasten lakisääteisen yksityisen hoidon tuen maksatus siirretään Kansaneläkelaitokselta kunnan kautta maksettavaksi, jolloin lakesäänteinen yksityisen päivähoidon hoitoraha ja hoitolisä yhdistyy nyt maksettavan palvelurahan kanssa yhdeksi kokonaisuudeksi nimikkeellä yksityisen päivähoidon palveluraha. Selvitetään mahdollisuudet järjestää Lievestuoreen alueen päivähoito toimivaksi kokonaisuudeksi yhteen yksikköön - nyt alueella on kolme erillistä yksikköä ja alueella on noin 70 lasta päivähoidossa. Sosiaalipalvelujen ty: Työnjako lapsiperhetyön sosiaalityöntekijöiden ja koulukuraattorin välille selkiinnytetään aukottoman ja sujuvan oppilashuollon turvaamiseksi. Vammaispalvelulain uudistumiseen valmistaudutaan ja varataan määrärahoja, uusi laki tulee voimaan ja sen mukaan henkilökohtainen apu tulee subjektiiviseksi oikeudeksi. Liitytään Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskukseen. Päihdehuollossa varaudutaan ostamaan yksi palveluasumispaikka yksityisistä palveluista. Elatustuen toimeenpano ja rahoitus siirtyy valtiolle lukien eikä vuoden alusta kuten ennakkotieto oli. Terveyspalvelujen ty: Avoterveydenhoidossa lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä edistetään tukemalla perheitä sekä yksilöllisesti että ryhmissä. Isien roolia kasvatustyössä vahvistetaan perhevalmennuksessa kehittämällä ryhmämenetelmää ja hyödyntämällä vertaistukea. Vastaanottotoiminnassa jatketaan kansantautien seulontaa, varhaista diagnosointia ja hoidon aloittamista sekä elintapojen ohjausta. Vastaanotolle perustetaan yksi terveyskeskuslääkärin virka (0,5 uusi vakanssi + 0,5 aiempi erikoistuvan lääkärin toimi) ja terveydenhoitajan toimi. Lääkärin työn lisäys tulee väestövastuutoimintaan sekä terveyskeskussairaalaan ja terveydenhoitajan toimi diabeteksen hoidon ohjaukseen. Lievestuoreen laboratorion näytteenottopäivät vähennetään kolmesta kahteen. Sairaalatoiminnassa vastataan edelleen sairaanhoitopiirin toiminnan muutokseen siten, että potilaita pystytään ottamaan vastaan lyhyellä varoitusajalla Nopean vasteen yksiköstä ja operatiivisesta yksiköstä lyhentyneiden hoitojaksojen vuoksi. Vanhusten kotona selviytymistä tuetaan kuntoutusyksikössä ja fysioterapian avopalvelujen avulla. Vanhusten palvelujen ty: Vanhusten palveluissa aloitetaan kiertävä päiväkeskustoiminta kokeiluluonteisena kahdella maaseutukylällä, koneellista lääkkeiden jakoa sekä sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuksia lisätään ja vapaaehtoistyötä kehitetään. Yhteistyötä eri hallintokuntien kanssa lisätään, sekä uutta teknologiaa hyödynnetään, mm. hankitaan uudet turvapuhelimet sekä kokeillaan kuvayhteyksiä asiakkaan kodin ja hoitohenkilöstön välillä. Vanhusten kotona asumista tuetaan sekä sairaanhoidollinen osaaminen varmistetaan perustamalla kotihoitoon yksi sairaanhoitajan ja kaksi lähihoitajan tointa. Kasvavalle kotihoidon henkilöstölle etsitään aktiivisesti asianmukaisia sekä tilavia taukotiloja ja sairaanhoitajat siirtyvät tiimeihin. Hoivaosastolle perustetaan yksi sairaanhoitajan toimi. Hoivaosaston osastonhoitajan virka siirretään eläkkeelle siirtymisen yhteydessä kotihoitoon, koska kasvavat asiakas- ja henkilöstömäärät sekä uudet palvelut edellyttävät lisää esimiestyövoimaa kotihoitoon. Samasta syystä vanhusten palveluissa siirretään lähihoitajan työpanosta toimistotyöhön. Hoivaosaston esimiehisyydestä vastaa vastaava sairaanhoitaja siihen saakka kunnes osasto siirtyy Kuuselan vanhainkodin yhteyteen. Ostetaan palveluasumispaikka kahdeksalle uudelle asiakkaalle. Kuuselan vanhainkodin laajennus ja kolmen dementiaosaston rakentaminen alkaa vuoden 2009 aikana.

9 KOULUTUSLAUTAKUNTA 7 Yleistä Koulutuslautakunnan vuoden 2009 keskeisiä painopistealueita ovat: 1. Oppilaiden oppimisen ja kasvun tukeminen. Oppilaiden oppimisen ja kasvun tukemiseksi kiinnitetään erityistä huomiota oppilashuollon ja uusien oppilashuoltoon liittyvien työmenetelmien kehittämiseen. Tätä varten koulutuslautakunta on saanut opetusministeriön myöntämän valtion erityisavustuksen. Tavoitteena on, että Laukaassa on eri hallintokuntien yhteinen oppilashuollon strategia viimeistään alkaen. Lisäksi jatkamme yhteistyötä Laukaan seurakunnan kanssa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. 2. Opetussuunnitelman kehittäminen. Opetussuunnitelmien osalta kysymys on lähinnä seurannasta ja päivityksistä vastaamaan ympäristön muutoksia. Mahdollista on, että v aikana valmistaudutaan seuraavaan opetussuunnitelmien valtakunnallisiin muutoksiin. Yrittäjyyskasvatuksen osalta keskeistä on Laukaan lukion toimiminen osana yrittäjyyslukio verkostoa. 3. Perusopetuksen kehittämishankkeet Laukaan koulutoimi osallistuu valtakunnallisiin perusopetuksen laatua parantaviin kehittämishankkeisiin; oppilashuolto, erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus, oppimisympäristöt (kartta hanke ja moniammatillinen yhteistyö), opintoohjaus ja koulukerhot. 4. Lukio-koulutuksen seudullinen yhteistyö Lukio-opetuksen keskeinen kysymys on Jyväskylän seudun toisen asteen koulutuksen yhteistyö ja kaavaillut ylläpitäjäjärjestelmän muuttamisesta kohden yhden koulutuksen järjestäjän mallia. Laukaan kunnanvaltuusto on tehnyt periaatepäätöksen, jossa suhtaudutaan myönteisesti lukio-koulutuksen siirtämiseksi Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle. Tilannetta arvioidaan kuitenkin vielä uudelleen sen jälkeen kun uusi Jyväskylän kaupunki on tehnyt periaateratkaisunsa lukio-koulutuksen siirtämisestä Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle. Käyttötalous Vuoden 2009 käyttötalouden suunnitelma on tehty noudattaen Laukaan kunnanvaltuuston tehtyä päätöstä kouluverkon säilyttämisestä. Edelleen valtuuston päätöksen mukaisesti Lankamaan koulun tulevaisuutta arvioidaan viimeistään v talousarvion laadinnan yhteydessä. Opetustuntitarve lukuvuodelle arvioidaan ja päätetään keväällä Koulutuslautakunnan tehtävänä on suunnitella opetuksen järjestäminen muuttuvissa olosuhteissa siten, että laadukas perusopetus toteutuu kaikille. Laukaan lukion opetustuntien määrää joudutaan vähentämään, koska opiskelijamäärä on laskenut. Ruokapalvelujen järjestämisessä ja kiinteistön hoidossa jatkamme nykyistä ostopalvelutoimintaa. Materiaalin ostojen (opetusvälineet, oppikirjat, kalusto) on varattu 85 euro/alakoulun oppilas ja 115 euroa/yläkoulun oppilas sekä lisäksi 41 euroa jokaista erityisopetuksessa olevaa oppilasta varten. Koulutarvikehankintoihin on varattu 23 euroa/oppilas. Esiopetuksen järjestäminen tuli lakisääteiseksi alkaen. Laukaassa esiopetus on järjestetty yhdessä päivähoidon kanssa. Tällä hetkellä koulutoimen puolella on yhdeksän esiopetusryhmää ja taloussuunnittelussa on varauduttu siihen, että samat ryhmät jatkavat syksyllä 2009 (järjestämispaikka voi muuttua oppilasmäärän mukaisesti). Koululaisten iltapäivätoiminnan järjestämiseen (Jälkkäri) on varauduttu siten, että nykyinen toiminta voidaan turvata. Jälkkäri toimii Kirkonkylällä, Vihtavuoressa, Leppävedellä ja Lievestuoreella. Investoinnit Koulutuslautakunnan vastuualueen suurin investointi on Lievestuoreen koulun liikuntasalin rakentaminen, joka aloitettiin lokakuussa 2008 ja on valmiina lokakuussa Rakentamishankkeelle on varattu euroa. Kirkonkylän koulun sisäilmaongelmien korjausrakentamista jatketaan v euron investointivarauksella. Myös taloussuunnitelmavuosina on tarkoitus jatkaa korjauksia. Kolmas huomattava vuodelle 2009 tehty investointivaraus koskee Leppäveden Tiituspohjan koulun opetustilajärjestelyitä. Oppilasmäärän kasvaessa koulu tarvitsee lisätilaa. Lopullisia päätöksiä tilahankkeen järjestelyistä ei ole tehty. Investointivaraus on euroa. Työturvallisuuden parantamiseksi Sydän-Laukaan koulun teknisen käsityön tiloissa tehdään muutostöitä ( euroa) sekä hankitaan uusia ajanmukaisia opetusvälineitä ja työkoneita ( euroa).

10 8 VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA Ilmoittautumiset pyritään siirtämään tehtäväksi netin kautta. Vapaa-aikatoimi Vapaa-aikatoimisto Kehitetään terveysliikunnanohjaajan avulla terveystoimen ja Vatin yhteistä terveysliikunnanketjua. Urheilukenttien ja jääalueiden hoito Määräaikainen liikuntapaikkojen hoitajan tehtävä vakinaistetaan. Kehitetään taajamien liikuntatilojen käyttöä sähköisillä kulunvalvontajärjestelmillä. Hyödynnetään keskusurheilukentälle rakennettavan varastotilan rakentamisessa ESRrahoitteisen Yhteinen reitti projektin työntekijöiden työpanosta. Koulujen kenttien hoito Hyödynnetään haja-asutusalueiden kenttien huoltotilojen rakentamisessa ESR-rahoitteisen Yhteinen reitti projektin työntekijöiden työpanosta. Rakennetaan Kuhaniemen koulun kentälle huoltotila. Ulkoilualueet Pyritään hyödyntämään EU:n rahoitusta ulkoilureittien suunnittelussa ja rakentamisessa. Selvitetään mahdollisuutta valaista Metsoreitti väliltä Leppävesi Kuusa sekä Lievestuoreella Lipeälammen ympäri kulkevan reittien valaistuksen suunnittelu. Vattipaja ESR:n rahoittaman Sara projekti päättyi vuonna Syksyllä 2008 tuli päätös, että ESR rahoittaa uuden projekti Yhteinen reitti. Projekti alkoi ja jatkuu saakka. Projektin avulla tehdään yhteistoimintaa Konneveden kunnan kassa. Työmarkkina uudistuksen myötä pajan asiakaskunta on muuttunut ja käytetään aktiivisemmin muita tukimuotoja työttömyyden katkaisuun kuin palkkatuki. Pajatoiminnassa enenemässä määrin korostuu muiden palveluiden kuin työn merkitys. Nuorten ennaltaehkäisevä päihdetyö Kehitetään nuorten ennaltaehkäisevän päihdetyön työtapoja poikkihallinnollisesti. Painotetaan nuorten liikenneturvallisuutta ja korostetaan vastuullisuutta. Nuorten kesätyöntekijäkampanja Ollaan mukana Keski-Suomen kesätyöntekijäkampanjassa. Pyritään tarjoamaan kampanjan avulla kesätyöpaikka peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille Kansalaisopisto Kansalaisopiston tuntimäärä on viime vuosina pysytellyt vakaana, eikä suuria muutoksia tässä suhteessa ole odotettavissa. Kurssitarjontaa monipuolistetaan sekä kehitetään laadunvalvontaa. Opiston toiminnan laatua seurataan ja turvataan arviointisuunnitelman sekä uusien työntekijöiden perehdyttämisoppaan avulla. Saralinnaa kehitetään vielä paremmin opiston toimintatarpeita vastaavaksi. Liikuntaa opintopiireihin- projektilla Laukaan Kansalaisopisto pyrki edistämään kuntalaisten terveyttä ja osallistui aikuisiän diabeteksen ehkäisytalkoisiin. Tämän projektin tuloksia hyödynnetään jatkossa laajemmin ja viedään mallia myös muihin opistoihin. Liikuntaa opintoryhmiin projekti on uusi ja tiettävästi ainoa laatuaan Suomessa. Kirjasto Taajamien läheisyyteen on syntynyt uusia asuinalueita, esim. kirkonkylän Kantolan alue. Kirjastoauton reittisuunnitelmaa tarkistetaan ja otetaan huomioon asukasmäärien muutokset. Aikatauluun on lisätty uusi pysäkki kirkonkylän Kantolan alueelle, ensin kokeiluna syksyllä 2008 ja palvelu vakinaistetaan v Sähköisen aineiston, e-kirjojen, julkaiseminen lisääntyy ja valikoima monipuolistuu vähitellen. Toistaiseksi suomenkielistä aineistoa on ollut vähän saatavissa. Kirjastotoimi seuraa e-kirjamarkkinoiden kehittymistä aktiivisesti ja päätös e-kirjojen ja muiden maksullisten sähköisten aineistojen hankinnasta tehdään oman asiakaskunnan tarpeiden mukaisesti.

11 9 KAAVOITUS- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA Vuonna 2005 kaavoitustoimi, suunnittelu ja mittaus, rakennusvalvonta, ympäristöterveydenhuolto (sis. eläinlääkintähuollon) ja ympäristönsuojelu yhdistettiin samaan kokonaisuuteen maankäyttöosastoksi. Näistä kahden viimeksi mainitun osalta on tehty selvityksiä toimialojen siirtämisestä seudulliseen organisaatioon. Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan yhdistämistä koskevien ratkaisujen valmistuttua tulee tarve uudestaan tarkastella ympäristöterveydenhuollon ja mahdollisesti myös ympäristönsuojelun toimialojen liittämistä laajempaan seutuorganisaatioon. JYTAKE-hankkeen kariuduttua ollaan neuvottelemassa kolmen kunnan yhteishankkeesta, jonka isäntäkuntana olisi Laukaa. Kaavoitus, suunnittelu, kaavakiinteistöt, metsätilat Voimakas kehitys kunnassa näyttää jatkuvan. Jyväskylän seudun vetovoima ja kunnan omat markkinointiponnistukset ovat aiheuttaneet kasvavaa kiinnostusta asettua asumaan tai perustaa yritys Laukaan kunnan alueelle. Suurimmat kehityspaineet kohdistuvat Leppävesi-Laukaa-akselille, Keski-Laukaaseen, mm. Vihtiälään ja Leppäveden ympäristöön. Teollisuus- ja asuntorakentamista varten on kunnan raakamaavarantoa korvattu yksityisten maanomistajien kesken tehdyillä maankäyttösopimuksilla. Asuntotuotannon osalta raakamaavaranto maankäyttösopimusalueet mukaan lukien on laadittuun strategiaan nähden riittävä. Kaavoitusta valmistellaan 16 eri kohteessa. Kaavoitusresursseja on lisätty kaavoitusarkkitehdin viralla, joka täytettiin Resurssien parantaminen vähentää selkeästi konsulttipalveluiden ostamista. Maanhankintaan on budjetoitu , jolla tavoitellaan mm. työpaikka-alueiden käyttöön saamista. Maankäyttösopimuksilla vakautetaan kunnan kehittämiseen tarvittavaa tonttivarantoa. Kaavakiinteistöjen osalta rakennustonttien vuokraus kehittyy edelleen. Vuokraaminen siirtää myyntituloa eteenpäin. Metsätilojen osalta puun hintaheilahtelut tukin osalta lähes neljänneksellä alaspäin vaikuttaa lisäävästi hakkuiden määrään. TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen toimi Toimintaympäristön muutos Toimintaympäristön muutoksia tarkasteltaessa on tällä hetkellä huomioitava kaksi keskeistä vaikuttavaa tekijää: 1. On alkamassa uusi valtuustokausi, joten poliittisen ohjauksen kannalta tällä hetkellä on menossa eräänlainen ylimenokausi. - Valtuustokauden alussa määriteltyjen strategisten linjausten edellyttämiä toimia vielä jatketaan. Mm. aikanaan määritellyt väkilukutavoitteet ja sen taustalla olleen muuttoliikkeen edellyttämiä toimia tonttituotannossa kunnallistekniikan toteutuksen osalta ja asumisen järjestämisessä jatketaan - Uusia avauksia odotetaan mahdollisesti tehtävän vasta uuden valtuuston saatua määriteltyä omat strategiset tavoitteensa. 2. Toinen vaikuttava tekijä toimintaympäristössä on v alusta toteutuva kolmen kunnan kuntaliitos. - Paras hankkeeseen kuulunut lakisääteinen kasvukeskusseutuja koskeva suunnitteluvelvoite asumisen, maankäytön ja liikenteen järjestämisen aloilla edellyttää seudun kunnilta suunnittelutoimien käynnistämistä v alusta. V puolella on valmistunut suunnitelma miten suunnitteluyhteistyötä on tarkoitus toteuttaa lähivuosien 2009 ja 2010 aikana. Liikennettä ja asumista koskeva suunnittelu on kaavailtu alistettavan kuntajohtajien ja kaavoittajien vetämän rakennemallityön osaksi. Tämän suunnittelun toteutukseen on teknisen osaston osalta esitetty tarvittavat taloudelliset resurssit. - Edellä todetun kuntaliitoksen ohella merkittävä toimintojen suunnitteluun ja toteutuksiin vaikuttava hanke on meneillään oleva kasvukeskuskäytävä Jämsä- Jyväskylä- Äänekoski projekti. - Vesi- ja viemärilaitosta koskevien yhteistyökäytäntöjen osalta on todettava, että yhteistyö muuttuu kuntien välisestä sopimuspohjaisesta yhteistyöstä Jyväskylän Energia Oy:n ja Laukaan kunnan väliseksi yhteistyöksi. Aikaisemmat sopimukset tultaneen siirtämään kunnan ja Jyväskylän Energia Oy:n välisiksi sopimuksiksi. Siltä osin kun on kyse kunnallistekniikan muusta toteutuksesta, on edelleenkin vallalla pääosin kuntien välinen sopimuskäytäntö.

12 10 3. Taloudellisen tilanteen kehityksen epävarmuus vaikeuttaa talouden ja toimintojen suunnittelua - Maailman laajuinen taloustilanteen epävarmuus heijastuu myös teknisen toimialan toimintoihin. Öljyn ja energian hintojen rajut muutokset mukaan lukien kuljetuskustannusten ja rakennuskustannusten rajut muutokset ovat vaikeuttamassa toimintojen suunnittelua. Jo toteutuneet ja tiedossa olevat kustannusten muutokset ylittävät viralliset inflaatioennusteet. Osaston talousarviossa on esitetty faktat kustannusten jo toteutuneiden muutosten osalta. Näiden kustannustekijöiden vaikutusten todella vaikuttava eliminointi omilla hallinnollisilla päätöksillä ei ole kuntakohtaisesti mahdollista. Olemme mukana globaalissa muutoksessa halusimme sitä tai ei. 4. Vaikka kehitys mahdollisestikin hidastuisi, riittää silti saneerattavaa Jo edellisen vuoden taloussuunnitelman toiminnallisia muutoksia koskevassa osassa yhtenä painopisteenä oli kiinteistöjen suunnitelmallisen kunnossapito-ohjelman toteuttaminen. Tätä toimintaa on tarkoitus jatkaa ja lisätä resursseja tähän toimintaan. Toimenpiteet tulevat kohdistumaan erityisesti sisäilmaongelmien poistamiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen. Vesilaitostoiminnassa, uudisrakentamisen kenties hiukan laantuessa on tarkoitus siirtää painopistettä vesihuoltoverkostojen saneerauksiin. Kesällä 2008 tehty vuotovesitutkimus antaa pohjaa toimenpiteiden suuntaamiselle. Saneeraustyöt käynnistetään Lievestuoreelta. Töihin varataan riittävät resurssit ja toiminnan tavoitteen mukaisuutta tullaan arvioimaan ja seuraamaan. Huonokuntoisten kokoojateiden kuivatusten uusinta ja saneeraustoiminta on viime vuosina päässyt hyvään alkuun. Toimintaa tullaan jatkamaan lähivuosina erityisesti Vihtavuoren ja Kirkonkylän alueilla. 5. Toimintaympäristön parantaminen tarpeiden muuttuessa Viime aikoina on ollut havaittavissa muutoksia asumien sijoittumisessa ja -80 luvuilla rakennettujen omakotitalojen asukkaat ovat alkaneet luopua taloistaan ja tilalle on alkanut muuttaa nuoria lapsiperheitä. Samalla keskustaalueiden kerrostaloasunnot ainakin kirkonkylällä ovat alkaneet mennä kaupaksi ja uusia kerrostaloja on toteutettu ja uusia on vireillä. Aivan uusien kaava-alueiden leikkikentät ja päiväkodit odottavat toteutusta. Tekninen osasto omalta osaltaan on tehnyt suunnitelman leikkipuistojen toteuttamisesta useamman vuoden ajalla. Ikääntyvien ihmisten esteettömään liikkumiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. 6. Henkilöstöohjelma muuttuvissa oloissa Pohjan henkilöstömitoitukselle antaa palvelustrategiassa määritellyt linjaukset. Henkilöstöä ei näillä näkymillä olla erityisesti lisäämässä huolimatta tuotannon volyymin jatkuvasta kasvusta. Eläköitymistilanteissa ja muissa muutoksissa tilannetta on arvioitu ja arvioidaan myös oman toiminnan jatkuvuuden turvaamisen ja laadullisten muutosten sekä kilpailukyvyn ja kilpailun varmistamisen kannalta. Tämä arviointi koskee myös kilpailukykyä kuntien välillä. Viime aikojen rekrytointien seurauksena henkilöstö on uudistumassa ja henkilöstön perehdyttämiseen ja koulutukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Kunnan ATK- ohjelmien lähiaikoina uudistuessa myös henkilöstön asianmukainen perehdyttäminen ja motivointi uusien järjestelmien käyttöön ottoon varmistetaan.

13 11 1 KÄYTTÖTALOUS 1001 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vaalit TP 2007 TA 2008 TA Määräraha Menot Tulot Netto Muutos-% -60,5-526,3-136,7-100,0 #JAKO/0! 74,4 Muutos-% 0,0-200,0-400,0-600,0 TP 2007 TA 2008 TA 2009 Tuloslaskelma TP 2007 TA 2008 TA Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut menot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Laskennalliset erät Netto

14 TARKASTUSLAUTAKUNTA Hallinnon ja talouden tarkastus TP 2007 TA 2008 TA Määräraha Menot Tulot Netto Muutos-% -17,6 36,5 8,6 1,6 0,0 0,0 Muutos-% 40,0 20,0 0,0-20,0-40,0 TP 2007 TA 2008 TA 2009 Tuloslaskelma TP 2007 TA 2008 TA Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut menot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Laskennalliset erät Netto

15 13 Toimielin Tulosalue KUNNANHALLITUS Kunnanhallitus ja keskushallinto TOIMINTA- AJATUS Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta, taloudenhoidosta, henkilöstöhallinnosta ja elinkeinoelämän kehittämisestä. Kunnanhallitus koordinoi seudullisen yhteistoiminnan toteuttamista myös muiden hallintokuntien osalta. Myös yhteiskuntasuhteet ja kunnan kansainvälinen toiminta kuuluvat kunnanhallituksen vastuualueeseen. Keskushallinnon tulosyksikkö tukee kunnan strategian toteuttamista tuottamalla ja järjestämällä hallinnollisia ja toiminnallisia palveluita sekä huolehtimalla osaltaan kunnan yhteiskuntasuhteiden hoidosta. Toimiva ja ajantasainen kunnan sisäinen ja ulkoinen viestintä. Hyvät suhteet viestimiin. Tärkeiden kohderyhmien tavoittaminen. Vuonna 2009 uuden Kuntaikkunan julkaisu. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Hyvän hallintotavan mukainen valmistelu, täytäntöönpano ja laillisuuden valvonta ja muu palvelutuotanto. Päätösten valmistelun ja toimeenpanon taso. Lakien ja asetusten/määräysten tuntemuksen taso. Koulutustilai- Henkilöstöllä ja luottamushenkilöillä ajantasainen palvelutuotantoa tukeva tietotaitotaso. TVA-toimenkuvien edellyttämät jatkotoimet mm. jatkokoulutus. suudet. Eri hallintokuntien ajantasainen ja kehittyvä viestintä viestimissä ja kunnan kotisivuilla. Hyvä sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden palvelu. Toimiva sijaistus ja eri tehtävien riittävä resurstointi. Henkilöstön asiantuntemusta ja palvelukykyä lisäävä koulutus joko/tai tulosyksiköittäin tai keskitetysti. Tulosalue Taloushallinto TOIMINTA- AJATUS Taloushallinnon tulosyksikkö tukee kunnan strategian toteuttamista tuottamalla kunnan raha- ja taloustoimeen sekä ICT:n käyttöön liittyviä palveluja. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Rahoitus Maksuvalmius Rahoitus on riittävä ja tehokkaasti hoidettu. Laskentatoimi Aika Kirjanpidon ja talouden raportointi hoidetaan ajantasaisesti. Talousarvio ja suunnitelma valmistellaan tehokkaasti. Tulosalue Taloushallinto / ICT TOIMINTA-AJATUS ICT-yksikön perustehtävänä on mahdollistaa tietotekniikasta riippuvien Laukaan kuntaorganisaation tuottamien ulkoisten ja sisäisten palvelujen laadukas ja kustannustehokas tuottaminen. Perustehtävän toteuttamiseksi ICT-yksikön toiminta jakautuu kahteen pääosaan: tietotekniikkainfrastruktuurin ja palveluiden kehitys, toteutus ja ylläpito keskitetysti eri yksiköiden toimeksiannosta HelpDesk toiminta (lähituki) Käytännössä perustehtävä koostuu käyttäjätuesta, uusien palvelujen käyttöönoton suunnittelusta ja toteutuksesta, laitteiden ja ohjelmistojen hankinnasta ja asennuksesta, koulutuksesta, infratruktuurin (verkon) ylläpidosta ja rakentamisesta, tietoteknisestä asiantuntija-avusta sekä tietoturvasta huolehtimisesta.

16 14 TOIMINNALLISET MUUTOKSET - Uuden roskapostisuodatintekniikan käyttöönotto - ICT-yksikön Asset management järjestelmän käyttöönotto - ICT-strategian luominen - Valmistautuminen vuoden 2010 työasemien uusintaan ja uuden verkkokäyttöjärjestelmän käyttöönottoon - Uuden alueverkon rakentamisen suunnittelu ja I-vaih TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Tukipalvelut tuotetaan hyväksytyssä ajassa Aika Tavoiteaikataulukossa määritelty aika Prosessien kuvaus ja optimointi Tietoturvatietouden lisääminen Tiedostaminen Tietoturvaohjeiden sisäistäminen Tietoturvakoulutus henkilökunnalle Ohjedokumentaation ajan tasalle saattaminen Ajantasaisuus Toimenpiteiden suoritus onnistuu ohjeiden avulla Uusien dokumenttien luominen, olemassa olevien päivittäminen ajan tasalle Kuituverkon suunnittelu Työasemien uusinta ja uuden verkkokäyttöjärjestelmän käyttöönotto 2010 Valmistautumissuunnitelman aste Suunnittelu toteutettu Toteutettavissa olevan suunnitelman tuottaminen Valmistautumissuunnitelman luominen SUORITTEET Työasemamäärä Palvelinten määrä Tulostimien määrä (verkko / oheis) 65 / / / / / / 150 Kopiokoneiden määrä Tukipyynnöt (helpdeskin kautta) Tukipyynnöt (puhelimitse, arvio) Uusien järjestelmien käyttöönottoja 3 (Paikkatieto, WSUS, TK wlan) ProEconomica, KuntaNet Uusi palvelintekniikka Järjestelmien päivityksiä 2 (XP, WAN) 2 (XP, Core) 10 palvelinta ICT Asset management, langattomat järjestelmät, uusi roskapostisuodatin 10 palvelinta, palomuuri, hehan järjestelmän päivitys Microsoft AD 10 palvelinta, työasemien uudistaminen 10 palvelinta, monistamon tuotantokopiokone F-Secure Antivirus, F-Secure MSG Työasemien uusintoja kpl Työasemien päivityksiä uudempaan käyttöjärjestelmään

17 15 Toimielin Tulosalue Kunnanhallitus Henkilöstöhallinto TOIMINTA-AJATUS Henkilöstöhallinto yhdessä kunnan johdon ja muun toteuttavan organisaation kanssa valmistelee henkilöstöpolitiikan peruslinjaukset ja luo työvälineitä ja ohjeita henkilöstöjohtamisen käytännön toteuttamiseen. Tällaisia osa-alueita ovat mm. henkilöstösuunnittelu, henkilöstön rekrytointi, palkkaus- ja palvelussuhdeasiat, henkilöstön kehittäminen, henkilöstöpalvelut, työterveyshuolto, työsuojelu, yhteistoimintamenettely ja työhyvinvointi sekä ammattitaitoisen henkilöstön saannin turvaaminen. Henkilöstöhallinto vastaa koko kunnan henkilöstön palkkalaskennasta. Henkilöstöhallinto hoitaa henkilöiden palkkaamiseen työvoimahallinnon palkkatuella liittyvät asiat kunnan omaan organisaatioon ja Yhteinen reitti- projektiin. TOIMINNALLISET MUUTOKSET Järjestöille maksettava kuntalisä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen jatkuu ja määrärahaa on hieman korotettu. Muu palkkatuella työllistäminen on entisellä tasolla. Kaikkia kunnan työpaikkoja palvelevaan työhyvinvointitoimintaan on pieni määrärahan lisäys. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Henkilöstövoimavarojen strateginen johtaminen Palkkalaskentapalvelujen tuottaminen Henkilöstöasioiden hoidon yhtenäisyys ja kuntastrategiaa tukeva toimintamalli organisaatiossa, henkilöstötyön toteutustavoissa ja periaatteissa Oikeellisuus ja suoritus määrättyinä maksupäivinä Henkilöstösuunnittelu, henkilöstön kehittäminen ja henkilöstöpäätösten valmistelu tapahtuu uuden kuntastrategian ja henkilöstöstrategian periaatteiden mukaisesti. Sopimuksen mukaiset palkat määräajassa Tilitykset ja tilastot reaaliaikaisena Henkilöstöstrategian päivitys uuden valtuustokauden alussa. Uuden kuntastrategian henkilöstöä koskevien linjausten jalkauttaminen koko kuntaorganisaatioon Osaamisen varmistaminen Henkilöstöhallinnon keskeisten asiakirjojen uudistaminen ja saattaminen sähköiseen muotoon Työllistettävien sijoittaminen palvelujen tuottamista ja työllistettävien omia työllistymissuunnitelmia tukien Palkkausjärjestelmän kehittäminen sopimusten ja henkilöstöstrategian mukaisesti Työhyvinvoinnin ja - tyytyväisyyden lisääminen Henkilötyövuosi Palkkausjärjestelmän uudet elementit kaikilla sopimusaloilla käytössä Mittaus suoritettu Uusi laaja tutkimus esim. 3 vuoden kuluttua. Sairauspoissaolot Rekrytointi suunnitelmallisesti Sijoittelu henkilön kehittymistarpeita ja sidosryhmien tarpeita tukien Palkantarkistukset määräajassa ja yhteistyössä valmisteltuina Tyytyväisyystaso noussut erityisesti puutteellisiksi havaituilla aloilla. Sairauspoissaolojen väheneminen Henkilöstömenot Henkilöstömenojen kasvu % Menojen kasvu enintään kunta-alan keskimääräinen palkkakustannusten kasvu + suunniteltu toiminnan kasvu Henkilöstökoulutus Koulutuspäivät Henkilökohtaiset ja ryhmäkohtaiset koulutussuunnitelmat lisääntyvät Valmistelu ja täytäntöönpano yhteistyössä esimiesten ja henkilöstön edustajien kanssa Työhyvinvointitoiminnan suunnitelmallinen toteuttaminen. Laaja-alainen työhyvinvointiryhmä. Varhainen puuttuminen. Ohjaus ja seuranta päätöksenteon yhteydessä Sisäisen ja paikallisen koulutuksen lisääminen. Keskitetty koulutussuunnittelu kaikille yhteisen koulutuksen osalta.

18 16 SUORITTEET Koulutuspäivät (seuranta henkilöstöraportissa) Sairauspoissaolopäivät (seuranta henkilöstöraportissa) Palkkatulella työllistetty, henkilötyövuosia , Kuntalisällä työllistetty, henkilötyövuosia Palkkatuella työllistämiseen (työllisyystyöt) on varattu Palkkatukea arvioidaan saatavan (44,08 %), joten kunnan kustannuksiksi jää Henkilötyövuosista 14 kohdistuu Yhteinen reitti -projektiin ja 31 kunnan omiin yksiköihin työllistämiseen. Kuntalisällä (250 /kk) tuetaan työllistymistä järjestöihin 16 henkilötyövuoden verran. Tulosalue Elinkeinotoimi TOIMINTA- AJATUS Yritystoiminnan edistäminen ja kehittäminen kunnan alueella sekä suhdetoiminnan hoitaminen eri sidosryhmien kanssa. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET - kunnan ja yrittäjien välinen yhteistyö - - yhteistyö yrittäjät/kunta seudullinen yhteistyö - ohjelmakauden rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen - kuntakuva/yrittäjien palaute - hanketoiminta - rahoituspäätökset - uudet yritykset - rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen Yhteistyötapojen kehittäminen - kunta/yrittäjät - toimialaryhmät - rahoitusten toteutuminen - neuvonta rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämiseksi Toiminnalliset muutokset Elinkeinotoimen vuotuiset menot pysyvät vuoden 2008 tasolla. Jykesin maksuosuus on suurin yksittäinen menoerä. Yhteistoimintaosuuksiin on edelleen varattu myös eri hankkeiden kuntarahoitusosuuksia, joista suurimpia varauksia ovat Peurunka Center hankkeiden, Lievestuoreen raskaanliikenteen ajoharjoitteluradan varaukset sekä Jyväsriihi ry:n kuntarahaosuus. Tulosalue Maataloustoimi TOIMINTA-AJATUS Kunnan maatalouden kehittäminen kunnan ja kuntalaisten edun mukaisesti. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET LFA- ja ympäristötukisitoumusten oikeaaikainen käsittely. Hakemusten käittely nopeus. Viiveetön käsittely. Henkilöstön koulutuksella lisätään tukituntemusta muuttuvan järjestelmän sisällä. Ajallaan tehdyt maksatukset Annetuissa aikatauluissa pysyminen Hakemusten nopea ja virheetön käsittely Henkilöstön tietotaidon lisääminen Lakisääteisten tarkastus- ja valvontatehtävien suorittaminen riittävässä laajuudessa Suoritettujen valvontakäyntien määrä verrattuna valvontakohteisiin Pakolliset valvonnat suoritettu ja samalla ohjeistetaan toimimaan jatkossa oikein Tarkastuskäyntien yhdistäminen Koulutustilaisuuksien järjestäminen viljelijöille Tukiehtojen tuntemus Perustiedot tukiehdoista paremmin tietoisuuteen Tiedotusten ja koulutusten kohdentaminen oikein

19 17 SUORITTEET Maataloustuet 5,8 milj. 6,0 milj. 6,0 milj. 6,0 milj. 6,0 milj. 6,0 Tuenhakijoita Tukihakemuksia Hyväksytyt hakemukset Henkilöstö KUNNANHALLITUS Yleishallinto TP 2007 TA 2008 TA Määräraha Menot Tulot Netto Muutos-% 3,8 20,2 8,5 2,4 0,0 0,0 Muutos-% 30,0 20,0 10,0 0,0 TP 2007 TA 2008 TA 2009 Tuloslaskelma TP 2007 TA 2008 TA Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut menot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Laskennalliset erät Netto

20 18 Toimielin Tulosalue SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveysosasto TOIMINTA- AJATUS Sosiaali- ja terveysosasto järjestää annetuilla resursseilla laaja-alaisessa väestövastuumallissa sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka tukevat kuntalaisten mahdollisuuksia edistää ja ylläpitää terveyttä ja toimintakykyä, hoitaa sairauksia ja selviytyä hoito- ja kasvatustehtävistä. PAINOPISTEALUEET Vanhusten palveluiden ja lapsiperheiden palvelujen kehittäminen ja lisääminen Erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon siirtyviin toimintojen hoito ja niihin varautuminen ja hoitoketjujen tarkistaminen Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen toiminnan suunnittelu ja seudullisen yhteistyön hyödyntäminen koko sosiaali- ja terveystoimessa Sosiaali- ja terveysosaston uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeiden suunnitelmallinen toteuttaminen VISIO 2009 Tarvittavan palvelun saanut asiakas Osaava, tavoitteeseen sitoutunut ammattihenkilöstö Toimivat palveluprosessit Ennakoitu ja hallittu talous Toimintaympäristön muutokset: Laukaa: Sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevien määrä Laukaassa kasvaa tulevina vuosina väkiluvun kasvun ja väestön ikääntymisen seurauksena. Väestönkasvu on ollut nopeampaa valtuustostrategiassa asetettuun tavoitteeseen ja tilastokeskuksen ennusteisiin nähden ja riittävien palvelujen järjestämisessä on ollut ajoittain ongelmia. Vuoden 2008 tammikuusta elokuuhun väestönlisäys on ollut jo 161 henkeä, mikä ennustaisi yli 240 hengen lisäystä vuodessa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan 0 6 vuotiaiden määrä kasvaa vuosittain n. 40:llä ja yli 75-vuotiaiden määrä n. 30:lla. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot Laukaassa ovat n /asukas (Kuntaliiton vuoden 2007 tilaston mukaan /as). Laukaan työttömyysaste on vaihdellut alkuvuodesta välillä 8,2 10,3 %. Pitkäaikaistyöttömiä, yli vuoden työttömänä olleita on n. 170 kuukausittain ja alle 25-vuotiaita nuoria on työttömänä n. 80. Koko maa: Valtion talousarvioesityksen mukaan sosiaaliturvan lähivuosien merkittäviä haasteita ovat väestön ikääntyminen, kansainvälinen talouskehitys, laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaaminen, uuden teknologian vaikutukset sekä maan alueellinen kehitys. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet ovat: edistetään terveyttä ja toimintakykyä, lisätään työelämän vetovoimaa, vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä ja varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva. Hallitusohjelman painotuksena on myös perheiden hyvinvointi sekä sukupuolten välinen tasa-arvo. Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevan Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteina ovat väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventuminen. Tämä on mahdollista vähentämällä alkoholin ja tupakan kulutusta, alentamalla nuorten aikuisten miesten tapaturmaista ja väkivaltaista kuolleisuutta, kohentamalla työikäisten työkykyä ja ikääntyneiden toimintakykyä. Väestön, erityisesti nuorten, lihomiseen voidaan vaikuttaa terveellisillä ruokatottumuksilla sekä riittävällä liikunnalla. Tavoitteena on, että ylipainoisten osuus laskee, alkoholin haittavaikutukset vähenevät, tupakointi vähenee ja uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laskee. Hallituksen käynnistämän sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on mm. köyhyyden vähentäminen sekä riittävän perusturvan turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Syrjäytymisessä on usein kyse moniongelmaisista ja heidän ongelmiensa pitkittymisestä. Lapsiperheiden köyhyyttä vähennetään ja eriarvoistumiskehitykseen puututaan parantamalla lapsiperheiden taloudellista asemaa. Tavoitteena on, että pitkäaikaistyöttömyys ja rakennetyöttömyys alenevat, toimeentulotuen pitkäaikainen tarve vähenee ja tuetaan perheiden hyvinvointia ja vanhemmuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) vuosille muodostaa palvelujärjestelmän uudistamisen puitteet. Kansalaisten toimivista peruspalveluista huolehditaan asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä tulee käyttää apuna tietoteknologiaa, seudullista yhteistyötä sekä toimivia työnjako- ja hoitoketjukäytäntöjä. Kuntien palvelutuotantoa täydentävät yksityinen ja kolmas sektori. Palveluiden tulee tukea ikääntyneiden kotona asumista ja mahdollistaa vammaisten osallistuminen yhteiskuntaan. Henkilöstön riittävyyteen vaikutetaan lisäämällä