TALOUSARVIO 2006 TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 LAUKAAN KUNTA TALOUSARVIO 2006 TALOUSSUUNNITELMA Kunnanvaltuusto hyväksynyt

2 SISÄLLYSLUETTELO Yleisperustelut Sivu 1.1. Kunnan alue, seudullinen asema, kuntarakenne ja väestö Työpaikat ja työllinen työvoima Talous 3 Tunnusluvut 5 Toiminnalliset muutokset 6 Talousarvio ja taloussuunnitelma lautakunnittain 1 Käyttötalous 1001 Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Koulutuslautakunta Vapaa-ajan lautakunta Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Tekninen lautakunta 68 Käyttötalous yhteensä 85 2 Investoinnit 2003 Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Koulutuslautakunta Vapaa-ajan lautakunta Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Tekninen lautakunta 91 Investoinnit yhteensä 92 3 Tuloslaskelma 93 Rahoituslaskelma Liitteet Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma 94 Asunto-ohjelma 95 Maapoliittinen ohjelma 101 Kaavoitusohjelma 102

3 1 1. YLEISPERUSTELUT 1.1 Kunnan alue, seudullinen asema ja kuntarakenne 1.1 VÄESTÖ Laukaan kunta sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Keski-Suomen maakunnassa. Rajanaapureina ovat Jyväskylän maalaiskunta, Uuraisten kunta, Äänekosken ja Suolahden kaupungit sekä Sumiaisten, Konneveden, Hankasalmen ja Toivakan kunnat. Laukaan kunnan kokonaispinta-ala on 825 km 2, josta maapinta-ala on 652 km 2 ja vesistöjä 173 km 2. Laukaa kuuluu Jyväskylän talousalueeseen ja Jyväskylän seutukuntaan, johon kuuluvat Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaan kunta, Muuramen kunta, Uurainen, Hankasalmi, Toivakka, Korpilahti ja Petäjävesi. Kuntarakenteeltaan Laukaa on suhteellisen hajanainen koostuen neljästä taajamasta ja useista elinvoimaisista maaseutukylistä. Laukaan kunnan läpi pohjois-etelä suunnassa kulkee Keitele-Päijänne kanava, jonka pituudesta % on kunnan alueella ja viidestä sulusta kaksi. Kirkonkylässä on Ympäristöministeriön luokittelema B1-tason vierasvenesatama. Kunnan suunnittelualuejakona pidetään tilastoaluejakoa. SUUNNITTELUALUEJAKO = V Ä K I L UK U Tavoite TILASTOALUEJAKO SUURALUE 410 LAUKAA TILASTOALUE 1 01 KIRKONKYLÄ Pienalueet 001 Kk-keskusta Kk-pohjoinen Kk-etelä TILASTOALUE 1 02 VIHTAVUORI Pienalueet 004 Vri-keskusta Vri-ympäristö TILASTOALUE 103 LEPPÄVESI Pienalueet 006 Lsi-Kesk(Tiituspohja) Lsi-ympäristö TILASTOALUE 1 04 LIEVESTUORE Pienalueet 008 Lre-Pohjoinen Lre-Etelä Lre-Ympäristö TILASTOALUE 1 05 MAASEUTUALUEET Pienalueet 011 Kuhaniemi Kärkkää Vehniä Valkola Kuusa Haapala Äijälä Lankamaa Tarvaala Simuna Vuontee Savio Metsolahti Hoho MUU MUU I K Ä R A K E N N E Tavoite Ikävuodet 0-14 v % 21,9 21,9 21,3 21,2 21,5 21,6 21,9 21,9 22,0 Ikävuodet v % 65,1 65,1 65,3 65,3 65,0 64,9 64,6 64,5 64,0 Ikävuodet 65 v % 13,0 13,1 13,4 13,5 13,5 13,5 13,5 13,6 14,0 Ikävuodet joista yli 75 v % 35,5 36,0 41,4 37,6 38,4 38,7 43,5 39,2 40,0 % koko väestöstä 4,62 4,70 5,56 5,09 5,18 5,20 5,88 5,3 6,86

4 Työllisyys TYÖPAIKAT Tunn Toimiala A-B Maa- ja metsätalous C Mineraalien kaivu D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G-H Kauppa, majoitustoiminta ym I Kuljetus, varastointi, tietoliikenne J-K Rahoitustoiminta ym L-Q Yhteiskunnalliset palvelut X Tuntematon YHTEENSÄ Em. Tilasto v valmistuu 11/2006 TYÖLLINEN TYÖVOIMA Tunn Toimiala A-B Maa- ja metsätalous C Mineraalien kaivu D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G-H Kauppa, majoitustoiminta ym I Kuljetus, varastointi, tietoliikenne J-K Rahoitustoiminta ym L-Q Yhteiskunnalliset palvelut X Tuntematon YHTEENSÄ Em. Tilasto v valmistuu 11/ Työlliset Työttömät Työvoima Työvoima / asukasluku % 44,97 45,31 45,96 46,74 47,22 47,75 47,62 47,50 47,1 Työpaikat / työllinen työvoima % 77,47 74,65 74,81 73,37 70,91 71,56 71,80 71,99 72,1 Em. Tilasto v valmistuu 11/2006

5 TALOUS Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kuntalain 67 :n mukaan kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi mitä kuntalaissa säädetään, soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa (655/73) säädetään. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja kuntalain :n soveltamisesta. Kuntalain 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kunnan, jolla on kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitase liitteineen. Konsernitaseen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa. Kuntalain 70 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Kun kunnissa siirryttiin soveltamaan kirjanpitolakia, otettiin samalla käyttöön suunnitelman mukaiset poistot. Käyttöomaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan suunnitelman mukaan vaikutusaikanaan poistoina kuluksi. Poiston ensisijaisena tehtävänä on jaksottaa hankintameno vuotuiseksi kuluksi. Suunnitelman mukaiset poistot esitetään myös talousarvion tuloslaskelmaosassa. Talousarvion tulos- ja rahoituslaskelmaosissa noudatetaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisia tilinpäätöskaavoja. Talousarvion käyttötalous- ja investointiosa on laadittu noudattaen valtuuston hyväksymän talousarvioasetelman tulosaluejakoa. Lisäksi tulosalueelta on esitetty tuloslaskelman muotoon laadittu talousarvio. Valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot sekä asettaa tavoitteet toimielimille 1. käyttötalousosassa tulosalueittain (menot - tulot - netto, jolloin netto = perusteluluonteisen tuloslaskelman toimintakate), 2. investointiosassa hanke- ja eräissä tapauksissa alaryhmittäin, yli euron (irtaimen omaisuuden osalta yli euron) hankkeiden osalta kuitenkin hankkeittain, 3. tulos- ja rahoituslaskelmaosissa erittäin. Tilikauden tuloksen käsittelyerät (poistoeron, vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset) eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelman hyväksymisen yhteydessä. Kirjanpitolain mukaan menot ja tulot on jaksotettava suoriteperusteen mukaisesti. Myös talousarviossa määrärahat ja tuloarviot esitetään suoriteperusteen mukaisina. Talousarviossa esitetään suunnitelman mukaiset poistot. Tehtävien väliset sisäiset erät otetaan määrärahoihin ja tuloarvioihin mukaan. Seurannassa talousarvion tuloslaskelmaosasta laaditaan kaksi toteutumisvertailua, toisessa sisäiset erät ovat mukana ja toisesta ne on eliminoitu. Käyttötalousosan toteutumisvertailussa sisäiset erät ovat mukana. Perustelutiedoissa esitettäviä laskennallisia eriä ovat vyörytyserät ja alv-palautukset. Laskennallisia eriä ei siirretä talousarvion tuloslaskelmaosaan, vaan ne ovat perusteluja ja informaatiota.

6 4 Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimille tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Kunnanhallitus ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Nämä toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Talousarvion laskentaperusteet ovat seuraavat: inflaatiovaraus 1,4 % palkankorotusvaraus kesäkuun 2005 tasosta: - KVTES 2,79 % - OVTES 4,54 % - tekniset 2,04 % - lääkärit 6,73 % - tuntipalkkaiset 2,10 % KuEL-maksu 23,5 % (opettajat 20,48 %) sosiaaliturvamaksut 7,346 % veroprosentti 19,00 Verotuksen arvioidaan kehittyvän seuraavasti : tulovero yhteisövero kiinteistövero Valtionosuuksien arvioidaan kehittyvän seuraavasti: Yleinen Sosiaali- ja terveystoimi Opetus- ja sivistystoimi

7 5 Tunnusluvut Asukasluku Lainat Lainat euroa/asukas Vuosikate Vuosikate euroa/asukas Ali-/ylijäämä Kumulatiivinen ali-/ylijäämä Lainat Vuosikate Ali-/ylijäämä Ali-/ylijäämä Kumulatiivinen ali- /ylijäämä

8 6 TOIMINNALLISET MUUTOKSET SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA KESKEISET TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Laukaa: Sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevien määrä kasvaa väkiluvun kasvaessa ja väestön ikääntyessä. Tammikuusta lokakuuhun 2005 Laukaan väestönlisäys on ollut 110 henkilöä. Syntyneitä oli em. aikana 184 ja kuolleita 112. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyy merkittävästi: vuonna 2005 heitä on 1060, vuonna 2015 on 1311, vuonna 2030 on 2379 ja vuonna 2040 jo 2744 eli kasvu vuoteen 2005 on peräti 158 %. Laukaan työttömyysaste on pysytellyt edelleen %:n paikkeilla, pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden työttömänä olleiden määrä on lisääntynyt (keskimäärin henkilöä/kk), nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä sen sijaan on laskenut edellisistä vuosista (vaihtelu alkuvuodesta /kk). Koko maa: Maan hallitus on sopinut vuoden 2006 talousarvioesityksen sisällöstä. Kaikkein pienituloisimpien aseman parantamiseen suunnataan määrärahoja, joilla tuetaan koulupudokkaita, lievennetään työhön palaavien pitkäaikaistyöttömien asumistukiehtoja, parannetaan vajaakuntoisten toimeentuloa. Toimeentulosaajilta poistetaan asumismenojen 7 prosentin omavastuu, kansaneläkkeisiin tulee 5 euron tasokorotus, erityisryhmien asunto-oloja parannetaan ja vapautuville vangeille suunnataan erityistoimenpiteitä. Kotitalousvähennystä korotetaan kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön osalta. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä kaksinkertaistetaan eurosta euroon, mikä vähentää verotuottoja noin miljoonalla eurolla. Nuorten työllistämistä tuetaan. Tuki koostuu nuorten työpajatoiminnan kehittämisestä. Aktiivisen työvoimapolitiikan keinoihin eli nuorten yhteiskuntatakuuseen suunnataan lisävaroja. Julkisen työvoimapalvelun rakenneuudistus saatetaan loppuun vuonna Osana rakenteellista uudistusta vaikeimmin työllistyvien julkiset työvoimapalvelut ja kuntien, erityisesti sosiaali- ja terveystoimen, Kansaneläkelaitoksen sekä muiden palvelujentuottajien palvelut kootaan työvoiman palvelukeskuksiin. Palvelukeskuksiin perustetaan noin 100 uutta virkaa vuonna Alueilla, joille perustetaan työvoiman palvelukeskuksia, työvoimatoimistojen toiminnassa painotetaan työnvälityksen sekä työnhaku- ja ammatillisen kehittymisen palvelujen työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Työmarkkinatukea uudistetaan pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Yli 500 päivää työmarkkinatukea passiivitukena saaneille toteutetaan yhteiskuntatakuu, eli heille tarjotaan työtä tai aktiivitoimenpiteitä. Kieltäytyminen näistä johtaa työmarkkinatukioikeuden lakkauttamiseen toistaiseksi. Työmarkkina- ja toimeentulotuen rahoitusta uudistetaan, siten että pitkäkestoisen passiivisen työmarkkinatuen ja toimeentulotuen rahoitusvastuu jaetaan tasan kuntien ja valtion kesken. Hallituksen käynnistämä kunta- ja palvelurakennehanke on tärkein toimenpide kuntien tuottamien peruspalvelujen tuottavuuden lisäämisen kannalta. Tämän ohella hallitus mm. haluaa varmistaa kansalliselle terveyshankkeelle asetettujen tuottavuustavoitteiden valtakunnallisen toteutumisen. Ensi vuonna toteutetaan kuntien valtionosuusuudistuksen ensimmäinen vaihe, jossa uudistetaan valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistamista koskevia säännöksiä, otetaan käyttöön uusi kunnallisten peruspalveluiden kustannuskehitystä kuvaava indeksi sekä tarkistetaan valtionosuuden määräytymisperusteita. Yrittäjien työterveyshuoltoa laajennetaan korvaamalla yrittäjien sairaanhoitoa osana työterveyshuoltoa. Veteraanipaketin mukaisesti 25 prosentin haitta-asteen omaaville sotainvalideille tulee oikeus valtion korvaamaan jaksottaiseen laitoshuoltoon. Omaishoitajan ja perhehoitajan hoitopalkkio kytketään palkka- ja hintakehitykseen ja omaishoidon vähimmäistukea korotetaan. Rikosasioiden sovitteluun suunnataan lisää määrärahoja tavoitteena erityisesti nuorten rikosketjun varhainen katkaiseminen.

9 7 KOULUTUSLAUTAKUNTA Yleistä Koulutuslautakunnan vuoden 2006 keskeiset painopistealueet ovat: 1. Opetussuunnitelman toimivuuden arviointi (perusopetus) sekä kehittämisstrategia ja arviointi (lukio) 2. Oppilaiden oppimisen ja kasvun tukeminen 3. Henkilöstön kehittäminen 4. Koulun saneeraus Kirkonkylällä Opetussuunnitelmatyö saadaan päätökseen vuoden 2005 loppuun mennessä, kun koulukohtaiset täsmennykset kunnan yhteiseen opetussuunnitelmaan on saatu tehdyksi. Yhdeksännet luokat siirtyvät uuden opetussuunnitelman mukaiseen opiskeluun alkaen. Opetussuunnitelman laatimisaikataulun mukaan lukuvuosi on varattu opetussuunnitelman toimivuuden arviointia ja tarvittavia korjauksia varten. Lukio-opetuksen kehittäminen jatkuu uusien opetussuunnitelmien pohjalta. Uusia haasteita ovat verkostokaupungin toisen asteen yhteistyön ja virtuaaliopetuksen kehittäminen sekä kunnan oman lukiokoulutuksen järjestäminen valtuustossa tehtävän linjauksen mukaisesti. Vuoden 2006 aikana on edelleen tarkoitus jatkaa työtä, jolla oppilaiden hyvinvointia ja oppimista tuetaan mahdollisimman hyvin. Uusi opetussuunnitelma ja tuntijako merkitsevät haasteita erityisesti oppilashuollon kehittämissä ja opetuksen laadullisessa kehittämisessä. Erilaiset oppijat ja oppimistyylit edellyttävät työtapojen mukauttamista tuloksellisen oppimisen ja kouluviihtyvyyden parantamiseksi. Perusopetuksessa jatkamme meneillään olevia oppilaiden hyvinvointia parantavia kehittämishankkeita, mm. VARTU -hanke Jyväskylän yliopiston ja seutukunnan muiden kuntien kanssa. Vuoden 2006 aikana saadaan päätökseen Laukaan seurakunnan ja koulutoimen yhteishanke "Nuorisokasvatus koulussa ", jonka tavoitteena on etsiä uusia yhteistyömuotoja lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä hyvinvoinnin edistämiseksi. Hanketta tukee Kirkkohallitus kolmasosalla kustannuksista. Huhtikuussa toteutetaan kuluvan lukuvuoden toiminnan kokonaisarviointi. Tavoitteena on edelleen kehittää koulujen itsearviointijärjestelmää. Uusi opetussuunnitelma ja kouluverkkoa koskevat ratkaisut lisäävät tarvetta opetushenkilöstön täydennyskoulutukselle. Verkostokaupungin alueella tapahtuva koulutus pyritään hyödyntämään mahdollisimman hyvin. Henkilöstön hyvinvointiin kiinnitetään huomiota myös mm. kehittämiskeskustelujen avulla ja työhyvinvointia edistävillä toimilla. Käyttötalous Vuoden 2006 käyttötalouden toteutuminen edellyttää valtuuston linjaamien kouluverkkoratkaisujen toteuttamista. Opetustuntitarve alkaen on arvioitava toteutuneiden ratkaisujen mukaan kevään aikana. Koulutuslautakunnan tehtävänä on suunnitella opetuksen järjestäminen muuttuvissa olosuhteissa siten, että laadukas perusopetus toteutuu kaikille. Arvio on kuitenkin se, että palvelutasoa joudutaan jonkin verran laskemaan. Lukiokoulutus organisoidaan valtuuston päätöksen mukaisesti. Lukiolaisten määrän arvioidaan hieman kasvavan. Yhteistyötä pienten lukioiden verkossa tullaan jatkamaan. Jyväskylän seudun toisen asteen yhteistyötä jatketaan ja syvennetään edelleen osana verkostokaupunkihanketta. Ruokapalvelujen järjestämisessä ja kiinteistön hoidossa jatkamme nykyistä ostopalvelutoimintaa. Ruokapalvelun kehittämisessä koulutuslautakunta on mukana, koska koulutoimi on ruokapalvelukeskuksen suurin asiakas. Kiinteistönhoidossa tehtävät on eriytetty varsinaiseen kiinteistönhoitoon ja käyttäjäpalveluihin (vahtimestarit). Kiinteistönhoidon menot sisältyvät sisäiseen vuokraan ja käyttäjäpalvelun menot on huomioitu koulutuslautakunnan talousarviossa. Esiopetuksen järjestäminen tuli lakisääteiseksi alkaen. Laukaassa esiopetus on järjestetty yhdessä päivähoidon kanssa. Tällä hetkellä koulutoimen puolella on yhdeksän esiopetusryhmää ja taloussuunnittelussa on varauduttu siihen, että samat ryhmät jatkavat syksyllä 2006 (järjestämispaikka voi muuttua oppilasmäärän mukaisesti). Materiaalin ostojen (opetusvälineet, oppikirjat, kalusto) on varattu indeksikorotuksen verran enemmän määrärahaa. Määrärahat ovat kuitenkin edelleen varsin niukat ja osa hankinnoista on siirrettävä tuleville vuosille.

10 8 Investoinnit Vuoden 2006 investointiohjelma sisältää Kirkonkylän koulukeskuksen peruskorjauksen ensimmäisen vaiheen toteutuksen; myös toisen vaiheen rakentaminen päästään aloittamaan kesäkuussa. Määrärahavaraus on euroa. Pienempinä peruskorjaushankkeina investointisuunnitelmaan sisältyvät Äijälän koulun käsityötilan korjaus ( euroa) sekä Kirkonkylän koulun B-rakennuksen ja Laurinkylän koulun liikuntasalin vesikattojen uusimiset (yhteensä euroa). VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA Muutokset vapaa-ajan lautakunnan toiminnoissa tulevat lähinnä rakenneryhmälle esitetyistä säästöistä. Kirjastotoimi Osana Laukaan kunnan talouden sopeuttamistoimia vapaa-ajan lautakunta on päättänyt, että määräaikaisesti täytettyihin kirjastovirkailijan toimiin (kaksi osa-aikaista tointa) ei palkata työntekijöitä vuonna Henkilöstön määrän väheneminen 15,4 työvuodesta 13,72 työvuoteen (=10,9% vähennys) tulee näkymään kirjastopalveluja heikentävästi. Kirjaston kaikki toimipisteet jatkavat toimintaansa, mutta aukioloajat ja palvelut on sopeutettava toimimaan vähemmällä henkilöstöllä. Vaikutukset: - aukioloajat vähenevät lähikirjastoissa. - lainaus- ja kävijämäärien kasvu hidastuu tai lakkaa käyttöaikojen vähetessä - toiminnan monipuolisuutta karsittava (tapahtumia, teemaviikkoja, ryhmävierailuja, satutunteja yms. toimintaa vähennetään) - tavoitteena on turvata hyvin toimiva yhteistyö koulujen kanssa siten, että opettajien panosta tiedonhaun opastajina pyritään lisäämään Asiakaspalvelun laatua ylläpidetään henkilöstöä kouluttamalla ja hyödyntämällä uutta kirjastotekniikkaa. Pääkirjastoon hankitaan lainausautomaatti, jolla vapautetaan henkilöstön aikaa rutiinilainauksesta neuvontatehtäviin. Vapaa-aikatoimi Avustukset Vapaa-ajan lautakunta tukee järjestöjä erilaisin avustuksin. Muualta vuokratut tilat on korvattu harkinnan mukaisesti, mikäli kunnan omistamissa tiloissa ei ole voinut harjoittaa harjoitus- ja kilpailutoimintaa. Vuokrat on maksettu tositteiden mukaan. Avustus on kattanut järjestön kuluista noin prosenttia. Nyt toimitila-avustuksia ei makseta kunnan ulkopuolelta vuokratuista harjoitus tai kilpailutiloista. Kulttuuriavustukset yksityisille henkilöille Vuosittain on tuettu kohdeavustuksin yksityisiä kulttuurinharjoittajia kohdeavustuksin. Avustusta on myönnetty mm.oman cd-levyn valmistamiseen, runokirjan julkaisemiseen, koulutukseen jne. Nyt avustusta jaetaan vain alle 29 vuotiaille henkilöille. Ulkoilureitti Kunnan alueen retkeilyreittiverkostoa on kehitetty luvulla. Suunnitelmissa on reitit Vihtavuori - Lievestuore ja Vehniä - Tikkakoski. Välille. Reittien rakentamiseen on saatu EU tukia. Kunnan osuus on ollut vuosittain euroa. Reittien rakentaminen siirretään tuleville vuosille. Kehitetään nykyistä Metsoretiä Ampujien maja - Peurunka - Suolahti Salimaksut Järjestöiltä aletaan periä tilojen käyttömaksua erilaisten turnausten ja tapahtumien järjestämisestä. Turnauksia järjestetään lähinnä Sydän Laukaan uudessa salissa, Vihtavuoren yläasteen salissa sekä Leppäveden liikuntahallilla. Turnauksiin osallistuu yleensä kunnan alueen joukkue sekä muutamia naapurikuntien joukkueita. Kansalaisopisto Kansalaisopiston toiminta ja opetustuntien määrä laskee vähän edellisistä vuosista. Opintomaksuja joudutaan korottamaan. Kurssitoimintaa laajennetaan ja monipuolistetaan

11 9 KAAVOITUS- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA Vuonna 2005 kaavoitustoimi, suunnittelu ja mittaus, rakennusvalvonta, ympäristöterveydenhuolto, ympäristönsuojelu ja eläinlääkintä yhdistettiin samaan kokonaisuuteen maankäyttöosastoksi. Näistä kolme viimeksi mainittua on edelleen muutostyön alla. Käynnissä oleva JYTAKE-hanke saattaa johtaa siihen, että kyseiset yksiköt siirtyvät v alusta keskitettyyn Jyväskylän seudun yksikköön. Kaavoitus, suunnittelu, kaavakiinteistöt, metsätilat Voimakas kehitys kunnassa näyttää jatkuvan. Koko Jyväskylän seudun vetovoima ja kunnan omat markkinointiponnistukset ovat aiheuttaneet kasvavaa kiinnostusta asettua asumaan tai perustaa yritys Laukaan kunnan alueelle. Kunnan raakamaavaranto vastaa asuntotonttien osalta valmisteilla olevan strategiaehdotuksen linjauksia. Kaavoitusta valmistellaan samanaikaisesti 15 eri kohteessa. Kaavoitusta valvovat viranomaiset ovat kiinnittäneet huomiota kaavoituksen resurssien riittämättömyyteen. Resurssivajetta on paikattu käyttämällä oman kaavoitustyön ohella konsultteja. Maanhankintaa tullaan kunnan vaikean käyttötalouden vuoksi tilapäisesti vähentämään. Kolmena seuraavana vuonna tarkoitukseen on budjetoitu vain Jatkossa hankinnan volyymi palautuu kestävälle tasolle. Tekeillä olevat maankäyttösopimukset tulevat toteutuessaan vakauttamaan kunnan tonttivarantoa. TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen toimi Yleistä Teknisessä toimessa tullaan laatimaan vuoden 2006 aikana osaston henkilöstömitoitus, missä selvitetään henkilöstötarve eri tehtävissä huomioiden toiminnassa ja palvelujen tuottamisessa mahdollisesti tulevat muutokset sekä henkilöstön eläköityminen taloussuunnitelmavuosien aikana. Sisäiset palvelut Vesiosuuskuntien avustusmäärärahaa on alennettu vuoden 2005 tasosta. Määrärahan niukkuudesta johtuen hankkeita joudutaan jakamaan useammalle vuodelle ja arvioimaan hankkeiden kiireellisyysjärjestyksiä. Kiinteistöpalvelut Suunnitelmallista kiinteistönpitoa jatketaan pohjana laaditut kuntoarviot ja käyttäjien tarpeet. Kunnossapitotöiden volyymi on n sisältäen myös investointiluonteisia töitä. Pääomavuokraa ei edelleenkään ole otettu käyttöön. Vuonna 2004 aloitettua kunnan suorassa omistuksessa olevien yksittäisten asunto-osakkeiden myyntiä jatketaan samassa laajuudessa kuin v Toimintoja ollaan sopeuttamassa toimitilojen määrissä tapahtuvien muutosten mukaisiksi luopumassa kunnalle tarpeettomista rakennetuista kiinteistöistä. Purettavia kiinteistöjä ei tällä hetkellä ole. Tilahallinnon osalta on v aikana tehty selvitys yhdessä Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kanssa. Sähköenergian hankinnassa on tehty päätös koskien vuosia Kiinteistöjen talvikunnossapito on kilpailutettu koskien aurauskausia Kiinteistöpalvelu tulee laatimaan vuoden 2006 aikana arvion vanhojen kiinteistöjen ylläpidon kannattavuudesta ja korvaavien tilojen saannista.

12 10 Yhdyskuntateknisetpalvelut Ympäristön viihtyvyys ja turvallisuus on edelleenkin painopistealue. Liikenneturvallisuussuunnitelmaa täydentävä liikenteen rauhoittamissuunnitelman toimenpiteitä aletaan toteuttaa v siihen osoitettavan rahoituksen mukaisesti. Liikenneväylien rakentamiseen ja saneeraamiseen on osoitettu varoja Painopiste on uudisrakentamisissa. Huonokuntoisten kokoojateiden saneerausohjelmaa voidaan tästä huolimatta jatkaa Kuusisen tien saneerauksella, joka toteutetaan 2 v. aikana Laajalahdentien risteykseen saakka. Urakoinnin lisääminen toteutusten osalta on vireillä. Katujen talvikunnossapito on kilpailutettu koskien aurauskausia Lievestuoreen Laajalahden lietealtaiden saneeraukseen toteuttamiseen tähtäävää suunnittelua jatketaan yhdessä Keski-Suomen Ympäristökeskuksen kanssa. Vesihuoltolaitos Vesihuoltolaitoksen perusmaksua nostetaan 5%. Hankasalmi-Lievestuore-Vaajakoski hankkeen suunnittelun yhteydessä on v aikana tehty konsulttiselvitys koskien laitoksen toimintoja ja taloudellista tilaa pidemmällä aikavälillä. Selvitystä hyödynnetään laitoksen toiminnan ja talouden suunnittelussa tulevina vuosina sekä taksapolitiikan määrittelyssä. Asuntotoimi Asuntotoimen osalta viitataan talousarvion liitteenä olevaan asunto-ohjelmaan.

13 11 1 KÄYTTÖTALOUS 1001 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vaalit TP 2004 TA 2005 TA Määräraha Menot Tulot Netto Muutos-% -721,1-100,0 100,0-11,6-784,2 Muutos-% 500,0 0,0-500,0-1000,0 TP 2004 TA 2005 TA 2006 Tuloslaskelma TP 2004 TA 2005 TA Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut menot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Laskennalliset erät Netto Vuonna 2006 järjestetään presidentinvaalit Vuonna 2007 järjestetään eduskuntavaalit Vuonna 2008 järjestetään kunnallisvaalit

14 TARKASTUSLAUTAKUNTA Hallinnon ja talouden tarkastus TP 2004 TA 2005 TA Määräraha Menot Tulot Netto Muutos-% 5,0 34,3 0,0 0,0 0,0 Muutos-% 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 TP 2004 TA 2005 TA 2006 Tuloslaskelma TP 2004 TA 2005 TA Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut menot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Laskennalliset erät Netto

15 13 Toimielin Tulosalue KUNNANHALLITUS Kunnanhallitus ja keskushallinto TOIMINTA- AJATUS Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta, taloudenhoidosta, henkilöstöhallinnosta, elinkeinoelämän kehittämisestä sekä mm. kuluttajaneuvonnan ja yleisen edunvalvonnan järjestämisestä. Hallitus vastaa edelleen valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus ohjaa ja koordinoi seudullisen yhteistoiminnan toteuttamista myös muiden hallintokuntien osalta. Myös yhteiskuntasuhteiden hoito ja kunnan kansainvälinen toiminta kuuluvat kunnanhallituksen vastuualueeseen. Keskushallinnon tulosyksikkö tukee kunnan strategian toteuttamista tuottamalla ja järjestämällä hallinnollisia ja toiminnallisia palveluita sekä huolehtimalla osaltaan kunnan yhteiskuntasuhteiden hoidosta. TOIMINNALLISET MUUTOKSET TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Hyvän hallintotavan mukainen valmistelu, täytäntöönpano ja laillisuuden valvonta ja muu palvelutuotanto. Päätösten valmistelun ja toimeenpanon taso. Lakien ja asetusten tuntemuksen taso. Koulutustilaisuudet. Henkilökunnalla ja luottamushenkilöillä ajantasainen palvelutuotantoa ja päätöksentekoa tukeva tieto-taitotaso. Toimiva ja ajantasainen kunnan sisäinen ja ulkoinen viestintä. Hyvät ja luottamukselliset suhteet viestimiin. Tärkeiden kohderyhmien tavoittaminen. Toimivaksi resurssoitu asiantuntijapalvelu sekä muu sisäinen ja ulkoinen palvelutuotanto. Säännöllinen palaute. Arkistotoimen resurssien riittävyys asiantuntija-, neuvontaja ohjaustehtävien hoidossa. Kunnan tarpeita vastaavat monistamopalvelut. Ajantasainen ja kehittyvä neuvontapalvelu. Eri viestintämuotoja ja medioita hyödyntävä oikea-aikainen ja kohderyhmät tavoittava tiedottaminen. Hyvä sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden palvelu. Toimiva sijaistus ja eri tehtävien riittävä resurssointi. TVA-toimenkuvamuutosten mukaiset jatkotoimet, mm. jatkokoulutus ja perehdytys. Viestintäsuunnitelman mukaiset toimenpiteet. Arkistotoimen resurssiselvitys ja tarvittavat jatkotoimet. Henkilöstön asiantuntemusta ja palvelukykyä lisäävä koulutus. Tulosalue Taloushallinto TOIMINTA- AJATUS TOIMINNALLISET MUUTOKSET Taloushallinnon tulosyksikkö tukee kunnan strategian toteuttamista tuottamalla kunnan raha- ja taloustoimeen sekä atk:n käyttöön liittyviä palveluja. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Rahoitus Maksuvalmius Rahoitus on riittävä ja tehokkaasti hoidettu Laskentatoimi Aika Kirjanpidon ja talouden raportointi hoidetaan ajantasaisesti. Talousarvio ja - suunnitelma valmistellaan tehokkaasti. Atk Aika Keskitetyt atk-palvelut ja atktuki hoidetaan tehokkaasti.

16 14 Tulosalue Henkilöstöhallinto TOIMINTA-AJATUS: Henkilöstöhallinto yhdessä kunnan johdon kanssa valmistelee henkilöstöpolitiikan peruslinjaukset ja luo työvälineitä ja ohjeita henkilöstöjohtamisen toteuttamiseen. Tällaisia osa-alueita ovat mm. henkilöstöohjelma (henkilöstöstrategia) henkilöstötilinpäätös, palkkaus- ja palvelussuhdeasiat, henkilöstön kehittäminen, työterveyshuolto, työsuojelu, yhteistoimintamenettely ja työhyvinvointi sekä ammattitaitoisen henkilöstön saannin turvaaminen. Henkilöstöhallinto vastaa koko kunnan henkilöstön palkanlaskennasta ja henkilöstön palkkaamisesta työllisyysvaroin kunnan omaan organisaatioon ja Sara-projektiin. Toiminnalliset muutokset: Yhden toimistotyöntekijän vakanssin vähentäminen. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Henkilöstövoimavarojen strateginen johtaminen Palkkalaskentapalvelujen tuottaminen Työllistettävien sijoittaminen palvelujen tuottamista ja työllistettävien omia työllistymissuunnitelmia tukien Palkkausjärjestelmän kehittäminen sopimusten ja henkilöstöstrategian mukaisesti Työhyvinvoinnin ja - tyytyväisyyden lisääminen Henkilöstöasioiden hoidon yhtenäisyys ja kuntastrategiaa tukeva toimintamalli organisaatiossa, henkilöstötyön toteutustavoissa ja periaatteissa Oikeellisuus ja suoritus määrättyinä maksupäivinä Henkilöstösuunnittelu ja henkilöstöpäätösten valmistelu kuntastrategian ja henkilöstöstrategian periaatteiden mukaisesti Sopimuksen mukaiset palkat määräajassa Tilitykset ja tilastot reaaliaikaisena Em. toiminnan maastouttaminen ja käytännön toteuttaminen henkilöstöjohtamisen avulla Osaamisen varmistaminen Resurssien tehokas ja suunnitelmallinen käyttö Seutuyhteistyön valmistelu Henkilötyövuosi Rekrytointi suunnitelmallisesti Sijoittelu sidosryhmien tarpeita tukien Palkkausjärjestelmän uudet elementit kaikilla sopimusaloilla käytössä (uutena opetusala) Työilmapiiri tutkimus Sairauspoissaolot Palkantarkistukset määräajassa ja yhteistyössä valmisteltuina Kouluarvosana 8 Sairauspoissaolojen väheneminen Henkilöstökustannukset Kustannusten kasvu% Kustannusten kasvu max. 2,6 % (= kunta-alan keskimääräinen palkkakustannusten kasvu) Henkilöstökoulutus Koulutuspäivät Henk.kohtaiset ja ryhmäkohtaiset koulutussuunnitelmat lisääntyvät Valmistelu yhteistyössä esimiesten ja henkilöstön edustajien kanssa Työhyvinvointitoiminnan suunnitelmallinen toteuttaminen Ohjaus ja seuranta Sisäisen ja paikallisen koulutuksen lisääminen SUORITTEET Palkkatapahtuminen määrä Työllistetty/henkilötyövuosi Koulutuspäivät Sairauspoissaolopäivät Työllisyystöihin on varattu euroa. Työllistämistukea saadaan euroa (45,6 %), joten kunnan kustannuksiksi jää euroa (54,4 %). Henkilötyövuosista 32 kohdistuu Sara-projektiin ja 29 velvoite- ja harkinnanvaraiseen työllistämiseen.

17 15 Tulosalue Elinkeinotoimi TOIMINTA- AJATUS Yritystoiminnan edistäminen ja kehittäminen kunnan alueella sekä suhdetoiminnan hoitaminen eri sidosryhmien kanssa. TOIMINNALLISET MUUTOKSET Elinkeinotoimen menot vähenevät n Vähennykset kohdistuvat pääosin Jykesin maksuosuuksiin ja hankkeiden kuntarahoitusosuuksiin. Muutos johtuu Jykesin osalta Jyvässeudun kuntien sopimuksesta pienentää Jykesin kuntarahoitusta 10%, sekä väestömäärään perustuvasta kuntarahan jakotavan oikaisusta. Yhteistoimintaosuuksiin on edelleen varattu eri hankkeiden kuntarahoitusosuuksia, joista suurimpia varauksia ovat PeurunkaCenter hankkeiden varaukset. Hankerahoitusten kuntarahoituksesta on tehty uusia linjauksia ja rahoitusta on painotettu asiantuntija-avun hankintaan hanketoiminnan sijasta. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Kunnan ja yrittäjien välinen yhteistyö Ohjelmakauden rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen - kuntakuva/yrittäjien palaute - hanketoiminta - rahoituspäätökset - uudet yritykset - rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen - hanketoimintaan osallistuneet Yhteistyö - yrittäjät/kunta - seudullinen Rahoitusten toteutuminen Yhteistyötapojen kehittäminen - kunta/yrittäjien yhteistyöryhmä - toimialaryhmät - elinkeinopoliittinen ohjelma Toimenpiteet joilla mahdollistetaan - rahoitusmahdollisuudet - valmistautuminen uuteen rahoituskauteen Tulosalue Maataloustoimi TOIMINTA-AJATUS Kunnan maatalouden kehittäminen kunnan ja kuntalaisten edun mukaisesti. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Maataloustukihakemusten virheetön käsittely Asiakkaiden antama palaute Hakemusten käsittelyssä virheetön suoritus Henkilöstön koulutuksella lisätään laki- ja tukiehtojen tuntemusta. Ajallaan tehdyt maksatukset Annetuissa aikatauluissa pysyminen Hakemusten nopea ja virheetön käsittely Henkilöstön tietotaidon lisääminen Kesäkaudelle toimistoapulaisen palkkaaminen Lakisääteisten tarkastus- ja valvontatehtävien suorittaminen riittävässä laajuudessa Suoritettujen valvontakäyntien määrä verrattuna valvontakohteisiin Pakolliset valvonnat suoritettu ja samalla ohjeistetaan toimimaan jatkossa oikein Tarkastuskäyntien yhdistäminen Koulutustilaisuuksien järjestäminen viljelijöille Tukiehtojen tuntemus Perustiedot tukiehdoista paremmin tietoisuuteen Tiedotusten ja koulutusten kohdentaminen oikein

18 16 SUORITTEET Maataloustuet 5,01 milj. 5,45 milj. 5,70 milj. 5,70 milj. 5,70 milj. Tuenhakijoita Tukihakemuksia Hyväksytyt hakemukset Henkilöstö KUNNANHALLITUS Yleishallinto TP 2004 TA 2005 TA Määräraha Menot Tulot Netto Muutos-% 10,8 1,2-3,7-2,5 0,0 Muutos-% 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0 TP 2004 TA 2005 TA 2006 Tuloslaskelma TP 2004 TA 2005 TA Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut menot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Laskennalliset erät Netto

19 17 Toimielin Tulosalue SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveysosasto TOIMINTA- AJATUS Sosiaali- ja terveysosasto järjestää annetuilla resursseilla laaja-alaisessa väestövastuumallissa sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka tukevat kuntalaisten mahdollisuuksia edistää ja ylläpitää terveyttä ja toimintakykyä, hoitaa sairauksia ja selviytyä hoito- ja kasvatustehtävistä. PAINOPISTEALUEET Kuntastrategiaan pohjautuvan toimialastrategian toteuttaminen ja lautakunnan vastuualueen osalta kunnan talouden tasapainotustyön toteuttaminen. Vanhuspalveluiden kehittäminen. VISIO 2006 Osaava, tavoitteeseen sitoutunut ammattihenkilöstö. Tarvittavan palvelun saanut asiakas. Tiimien vastuulla olevat palveluprosessit. Ennakoitu ja hallittu talous. TOIMINNALLISET MUUTOKSET Sosiaali- ja terveysosasto toimii uuden organisaation mukaisesti vuoden 2006 alusta; uudet tulosyksikköjako ja tulospaikkajako on vahvistettu. Vanhuspalvelut kootaan uuteen perustettavaan tulosyksikköön, jonka toiminnasta vastaa vanhuspalvelujen johtaja. Henkilöstökuluja vähennetään; keinoina mm. varahenkilöjärjestelmän ja kokonaistyöajan käyttöönotto vuoden 2006 alussa. Valmisteilla on seutukunnallinen päivähoidon selvitys vuoteen 2007 mennessä, jonka pohjalta luodaan strategiset linjaukset päivähoidon järjestämiseksi alueellisten tarpeiden ja ennusteiden pohjalta ottaen huomioon seutukunnalliset vaihtoehdot. Erityisesti selvitystyössä kiinnitetään huomioita lähikuntien raja-alueiden päivähoitopalvelujen yhtenäistämiseen mm. tilojen osalta. Yksityistä päivähoitoa kehitetään ja seudulliset linjaukset yhtenäistetään selvitystyön aikana. Sosiaalityössä selvitetään mahdollisuuksia työn organisoimiseksi siten, että työntekijät erikoistuisivat lapsiperheiden kanssa tehtävään työhön ja aikuissosiaalityöhön. Talouden tasapainotusohjelmassa vuodelle 2007 merkitty puolen toimistovakanssin vähennys sosiaalitoimistossa on toteutettu jo syksyllä Pelkästään perhetyötä tekevät kuusi kodinhoitajaa siirtyvät hallinnollisesti sosiaalityön lastensuojelun vastuualueelle, vanhusten palvelujen tulosyksikköön keskitetään vanhusten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten kotihoitopalvelut. Seudullisessa yhteistyössä kehitetään uusia toimintatapoja ja työmenetelmiä sosiaali- ja perhetyöhön. Päihdehuollon laitoskuntoutuksen määrärahaa pienenee vuodesta 2005 n. 12 %. Määrällisesti kehitysvammaisten asumispalveluiden tarjonta kasvaa, kun lokakuussa 2005 valmistuneeseen Vuokaaren palvelukoti 1:een muuttavat viimeisetkin asukkaat, kunta on varannut palvelukodista 10 paikkaa. Vuoden 2006 aikana laaja-alaisessa väestövastuussa jatketaan lääkäri-hoitaja työpari työskentelymallin istuttamista käytäntöön. Myös kansantautien ohjausmenetelmiä kehitetään (ryhmäohjauksia, ohjausmenetelmiä, omahoitopisteen käyttö jne.). Lääkehuollon siirryttyä Keski-Suomen sairaanhoitopiirille lukien vapautuneet tilat suunnitellaan remontoinnin jälkeen muuhun käyttöön. Vastaanottotoiminnassa tarvitaan entistä enemmän sairaanhoidollista osaamista, koska sairaanhoitajille on siirtynyt enenevässä määrin kansansairauksien seulontaa, neuvontaa ja ohjausta. Lisäksi keskussairaalasta kotiutuu vaativaa hoitoa tarvitsevia potilaita entistä aikaisemmin. Tämän vuoksi vastaanoton terveyskeskusavustajan vakanssi lakkautetaan ja tilalle perustetaan sairaanhoitajan toimi. Suun terveydenhuollossa jatketaan potilaiden ja kuntalaisten omatoimisen suun terveyden ja puhtauden ylläpitämisen merkitystä korostavan hoitomallin kehittämistä ja käyttöön ottoa. Psykiatriassa jatkuu Palokan kansanterveystyön kuntayhtymän ja Hankasalmen kunnan kanssa kansallisen terveyshankkeen mukainen projekti, jonka avulla turvataan psykiatriset palvelut nuorille aikuisille. Psykiatristen kuntoutujien asumispalvelut siirtyvät alkaen mielenterveystoimiston organisoitavaksi. Palvelukoti Vuokaari 2 vanhuksille valmistuu vuoden 2006 alkupuolella ja talousarviossa on varauduttu 10 vanhusasiakkaan sijoittumiseen sinne.

20 18 Vanhainkoti Kuuselan siivoustyö järjestetään alkaen ostopalveluna. Siivoustyö on kokonaisuudessaan hoidettu useita vuosia työllistämistuella palkattujen henkilöiden työllä. Vanhainkodin johtajan virka lakkautetaan ja aloittaa vanhuspalvelujen johtaja. Tämä aiheuttaa muutoksia tehtävänkuvauksissa vanhainkodin henkilöstölle. Laatujärjestelmän käyttöönotto asteittain ja toiminnan suunnittelu BSC (Balanced Score Card)-menetelmää käyttäen. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävistä maksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa asiakasmaksulaissa 734/92 ja asetuksessa 912/92. Vuonna 2006 asiakkailta ja potilailta peritään säädetyt maksut enimmäismääräisinä, ja myytävät palvelut hinnoitellaan todellisten kustannusten mukaan. Osaston sisäiset asiakasmaksut saadaan jättää perimättä, mikäli ne aiheuttavat toimeentulotuen myöntämistarpeen huomioiden kuitenkin toimeentulotuen maksuperusteissa päätetyt periaatteet. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Toimiva organisaatio Moniammatilliset tiimit Kotihoidon käyntien määrä Tulospaikkajako asiakaslähtöisillä perusteilla Henkilöstön toimenkuvien laajentaminen Päätökset tulospaikoista tehty. Tehtävänkuvaukset tarkis- Talouden tasapainotustyöryhmän toimenpiteet käytössä lautakunnan päättämässä laajuudessa Henkilöstön työhyvinvointi Henkilöstötyövuodet Palveluverkon laajuus Työtyytyväisyys Sairaslomat Koulutuspäivät ammattiryhmittäin Henkilökunnan tiedotustilaisuudet Henkilöstötyövuosien väheneminen v :lla Kiinteistöjen tehokas käyttö Motivoitunut ja työhönsä sitoutunut henkilökunta Halu kehittää osaamista ja osallistua täydennyskoulutukseen Toimivat moniammatilliset tiimit Tavoitteisiin sitoutunut johto tettu 2006 Varahenkilöjärjestelmä Kokonaistyöaika Lomien tehokas suunnittelu Pienten hallinnollisten yksiköiden yhdistäminen Työtyytyväisyyskyselyt Kehityskeskustelut Säännölliset työpaikkakokoukset Avoin tiedotus Ammatillinen täydennyskoulutus kaikille ammattiryhmille Työnohjaus tarvittaessa Tyky-toiminta Ruokapalvelukeskuksessa tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisy - projekti v

21 19 Toimielin Tulosalue SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Lasten päivähoitopalvelujen ty TOIMINTA- AJATUS Lasten päivähoitopalvelut järjestää hyvän ja kysyntää vastaavan päivähoidon, sekä toteuttaa kasvatuksellista kumppanuutta ja yhteistoimintaa asiakkaiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Vahvaan osaamiseen, muuntautumiskykyyn ja monipuolisuuteen rakentuva päivähoito antaa mahdollisuuden vanhemmille tuoda lapset turvalliseen hoitoon ja antaa lapsille rikkaita eväitä elämään. Arvomme ovat avoimuus, oikeudenmukaisuus, luottamus ja positiivisuus. TOIMINNALLISET MUUTOKSET Painopistealueet: 1. Suunnitelmallisuus päivähoidon järjestämisessä Päivähoidon toiminnan linjaukset on kirjattu vuoteen 2010 päivähoidon laatutyöryhmän työstämässä käsikirjassa Laatua ja visioita Laukaan päivähoidossa. Valmisteilla on seutukunnallinen päivähoidon selvitys vuoteen 2007 mennessä, jonka pohjalta luodaan strategiset linjaukset päivähoidon järjestämiseksi alueellisten tarpeiden ja ennusteiden pohjalta ottaen huomioon seutukunnalliset vaihtoehdot. Erityisesti selvitystyössä kiinnitetään huomioita lähikuntien raja-alueiden päivähoitopalvelujen yhtenäistämiseen mm. tilojen osalta. Yksityistä päivähoitoa kehitetään ja seudulliset linjaukset yhtenäistetään selvitystyön aikana. Päivähoitopalvelun imagoa pidetään yllä näkyvänä osana koko kunnan organisaatiossa. 2. Asiakaslähtöisyys päivähoitopalvelussa Palvelutuotantoja kehittäessä otetaan huomioon asiakkaiden muuttuvat tarpeet. Kasvatuksellista kumppanuutta toteutetaan siten, että perheet ovat mukana suunniteltaessa lapsen hoitoa, kasvatusta ja opetusta päivähoidossa ja esiopetuksessa. Erityispäivähoito osallistuu erityisen tuen tarpeen varhaiseen tunnistamiseen, vaikeuksien ennaltaehkäisyyn, sekä kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Esiopetusta järjestetään päiväkodeissa lapsille jotka tarvitsevat esiopetuksen lisäksi päivähoitoa. Yhteistyötä ylläpidetään koulun esiopetuksen kanssa. 3. Henkilöstösuunnittelu Päivähoidossa pyritään kestävään henkilöstötarpeiden kartoittamiseen eri toimintayksiköissä ja ohjataan henkilöstön oikeaa kohdentamista päivähoidon muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Päivähoidon henkilöstön ammatillista osaamista vahvistetaan yhteistyössä valmistuvalla kuntatason varhaiskasvatussuunnitelmalla (VASU) jonka pohjalta päivähoidon yksiköt laativat omat yksikkökohtaiset suunnitelmat. Päivähoidon johtajien koulutuksessa keskitytään edelleen tietotekniikan hallintataitojen kehittämiseen Effica - päivähoito-ohjelman tieto- / taitotason ylläpitäminen. Tyhy - toiminta koordinoidaan yksiköittäin ja työviihtyvyyttä arvioidaan. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Osaamiseen, muutoskykyyn ja monipuolisuuteen suuntautuva päivähoito. Asiakaskyselyt Henkilöstökyselyt Asiakastyytyväisyys paranee Onnistumisen kokemukset työssä lisääntyvät. Asiakaslähtöisyys ja laadukas päivähoitopalvelu. Joustavuus eri päivähoitopalvelutuotantojen vaihtoehdoissa Lasten sijoitusten lukumäärä eri palvelutuotantojen vaihtoehtoihin. Toimiva työyhteisö Selkeät tehtäväkuvat ja vastuualueet. Vaihtoehtoiset päivähoitopalvelut vastaavat kysyntää. Asiakas- ja henkilöstökyselyt kerran kahdessa vuodessa. Kehityskeskustelut Johtajuuskoulutus Seudullinen yhteistoiminta päivähoitopalvelujen järjestämisessä. Osallistumien seudullisiin koulutushankkeisiin ja kokouksiin. Esiopetuksen ja päivähoidon yhteisten linjauksien ylläpitäminen. Arvioinnit päivähoidon ja koulun esiopetuksen toteutumisesta. Päivähoidon ja koulun yhteiset asiakaskyselyt Toimiva yhteistyö päivähoidon ja koulun esiopetuksen kesken. Päivähoidon-,/koulun esiopettajien yhteiset arviointikokoukset. Päivähoidon-,/ koulun yhteinen eskaripassijuhla Ennalta ehkäisevien toimintamallien kehittäminen hoito-, kasvatus-, ja opetustyössä. Toimintamallien toteutumisen ja toimivuuden arviointi. Kasvatuksellinen kumppanuus toteutuu kaikilla lapsen kasvun ja kehityksen osa-alueilla. Yhteistyön turvaaminen lapsi- ja perhetyössä loppuraportin sisällön nivouttamien alkaneeseen Perhehankkeeseen

22 20 Varhaiskasvatussuunnitelman valmistuminen päivähoidon henkilöstön yhteistyön tuloksena. Asiakaskyselyt Henkilöstökyselyt Hoito-, kasvatus-, ja opetustehtävät pohjautuvat varhaiskasvatussuunnitelmaan. Päivähoidon henkilöstö osallistuu varhaiskasvatussuunnitelman laadintaan ja sen maastouttamiseen käytännön tasolle. SUORITTEET Lasten kotihoidon tuki, perheitä Lapsia kokopäivähoidossa päiväkodeissa perhepäivähoidossa Lapsia osapäivähoidossa päiväkodeissa perhepäivähoidossa Lasten hoitopäiviä vuodessa kokopäivähoidossa Lasten hoitopäiviä vuodessa osapäivähoidossa Lapsia leikkitoiminnan piirissä keskim. toimintapäivänä - ostettu / tuettu toiminta Päivähoidon esiopetuksessa 6-vuotiaita