Puheenjohtajapäiviltä eväitä tulevaisuuden suunnitteluun

Transkriptio

1 SuLVIn sivut Puheenjohtajapäiviltä eväitä tulevaisuuden suunnitteluun Suomen LVI-liiton päivät pidettiin Tallinnassa Puheenjohtajapäivien tarkoituksena on kerätä tietoa ja ideoita jäsenyhdistysten tarpeista ja siitä, miten Suomen LVI-liiton tulee kehittää toimintaansa tulevaisuudessa. Liiton perimmäinen tarkoitus on palvella jäsenistöä tiedon tuottajana ja jakajana sekä edistää LVI-alan kehitystä maassamme. Näiden perusasioiden toteutuminen vaatii jatkossakin Liiton ja jäsenyhdistysten saumatonta yhteistyötä. SuLVIn sivujen yhteyshenkilöt Suomen LVI-liitto Sitratori 5, HELSINKI Puh. (09) Faksi (09) toiminnanjohtaja Hannu Sipilä Puh. (09) Järjestötoimikunta Jukka Itkonen Itula Oy Paalukatu Lappeenranta Puh jukka.itkonen@itula.fi Koulutustoimikunta Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry. PL ESPOO jorma.sateri@sisailmayhdistys.fi Puh. (09) Faksi (09) Tekninen toimikunta Miimu Airaksinen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka PL 1000/Lämpömiehenkuja VTT Puh Tälläkin kertaa tämä vuoden yksi tärkeimmistä kehittämistilaisuuksista keräsi huomattavan joukon Suomen LVI-liiton jäsenyhdistysten aktiiveja pohtimaan yhteisiä asioita. Jotta ideointi ei jäänyt vain harvojen käsiin, päivien ohjelma oli laadittu niin, että asioihin syvennyttiin ensin pienemmissä työryhmissä. Työryhmien aiheina olivat Koulutustarpeet , Miten SuLVI-verkko hyödyttäisi jäseniään paremmin?, Miten aktivoimme nuoria toimimaan? ja Mitä on SuLVIn edunvalvonta? Työryhmien tuotokset käsiteltiin päivien päätteeksi isommalla joukolla. Osoituksena siitä, että jäsenyhdistysten aktiivit olivat lähteneet tosissaan pohtimaan ja kehittämään asioita oli, että ryhmätöiden esittelyt herättivät keskustelua, välillä kiivastakin. Totuus kuitenkin on, että vasta kriittinen mielipiteiden vaihto kehittää asioita. Suomen LVI-liiton toimiva johto, hallitus sekä toimikunnat saivat päiviltä ison repullisen ideoita tulevaisuuden suunnitteluun. Liiton hallituksen lupasi päivien loppupuheenvuorossa, että päivien anti huomioidaan jo tulevan vuoden toiminnassa. Vielä kerran ISO KIITOS kaikille päiviin osallistuneille! Petteri Lausmäki SuLVIn hallituksen jäsen Tiina Strandista SuLVIn uusi toiminnanjohtaja SuLVIn uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu Tiina Strand Rakennustiedolta. Tiina on toiminut SuLVIn hallituksessa vuodesta Lisäksi hän on ollut mukana HeLVIn ja ELVIn toiminnassa aina 1980-luvulta asti, joten yhdistystoiminta on hänelle tuttua. Tiina aloittaa uudessa pestissään ja tällöin nykyinen toiminnanjohtaja Hannu Sipilä siirtyy senior advisorin tehtäviin antaen täyden tukensa Tiinalle vaativassa tehtävässä. SuLVIn yhteistoimintajäsenet 2014 w K KVJ w. Epicur Group Oy.fi VILPE / SK FASTENING

2 LVI-alaa eilen Kun vedestä oli Suomessa pulaa 1800-luvun puolivälissä tuli vesirikkaassa Suomessakin pulaa vedestä, sillä veden nosto pihakaivosta ei enää käynyt päinsä entiseen tapaan. Tiiviin asutuksen vuoksi kaupunkien kaivojen vesi likaantui ja saastui käyttökelvottomaksi. Kaivovesi ei myöskään riittänyt tulipalojen sammutukseen puurakenteisissa kaupungeissa, joissa tulipalot olivat yleisiä. Silloin kypsyi ajatus yleisestä vesilaitoksesta, josta saadaan riittävästi vettä kaikkiin tarpeisiin. Helsinki sai ensimmäisenä kaupunkina vesilaitoksensa valmiiksi vuonna Muissa kaupungeissa seurattiin mallia pian perästä. Uusi vesilaitos oli tietenkin tehty myös toimittamaan vettä palokunnan tarpeisiin, mutta samalla ratkaistiin ehtyvien ja saastuvien pihakaivojen aiheuttama ongelma. Vantaanjoessa kun vettä riitti kaikkiin tarpeisiin. Vedenjakelu tapahtui ensin katujen risteyksiin rakennetuista jakelukaivoista, joista osa oli maksullisia. Pian alettiin jakaa vettä putkistosta suoraan myös sellaisiin kiinteistöihin, joissa oli mahdollisuus sitä jakaa sitä huoneistokohtaisesti. Vesilaitosprojektin toteuttajaksi oli kilpailussa valikoitunut kansainvälinen Neptun-yhtiö, jolla oli kokemusta useammasta vastaavasta laitoksesta eri puolilla Eurooppaa. Hanketta vetämään tuli vuonna 1872 nuori sveitsiläinen insinööri Robert Huber, joka oli ollut mukana mm. Wienin vesilaitoksen rakentamisessa. Hän pani ensi töikseen suunnitelmat uusiksi ja ryhtyi tarmokkaasti hommiin. Yhtiö hankki alkuun tarvikkeet ja työntekijätkin pääasiassa ulkomailta. Vantaanjoen veden puhdistus oli aluksi melko tehotonta, mutta mitään suurempia epidemioita ei missään vaiheessa päässyt tapahtumaan. Veden jakelu kaupunkilaisille tapahtui alkuun arkkitehtien suunnittelemista koristeellisista kaivoista. Tässä arkkitehti Höijerin piirros. Muista Pelkkä puhtaan veden jakelu ei kuitenkaan riitä, myös taloon tuleva jätevesi pitää saada kunniallisesti pois talosta. Talokohtaisia viemäreitä oli rakennettu ja jätevedet johdettiin puu- tai kiviputkia pitkin puhdistamattomina lähimpään vesistöön. Helsingin rannat alkoivat pian haista ja sisälahdet, etenkin sittemmin täytetty Kluuvinlahti, olivat uimiseen ja muuhun vastaavaan käyttöön liian likaisia. Vuonna 1879 päätettiin rakentaa keskitetty jätevesijärjestelmä, joka tosin oli teknisesti alkeellinen. Jäteveden puhdistus ei ollut siinäkään kovin korkealla tasolla, mutta se vei jätteet keskitetysti pois ainakin kauemmas omasta rannasta. Myöhemmin jätevesien puhdistustekniikkaa kehitettiin aktiivisesti Suomessa ja jo viime vuosisadan alkupuolella Helsingin puhdistamot alkoivat olla maailman huippua puhdistustehokkuudessa. Käymäläjätteiden laskeminen viemäriin alkoi yleistyä myöhemmin. Aiemmat kuivakäymälät olivat tuottaneet hyvää lannoitetta maatalouden tarpeisiin. Siksi Helsingissäkin suunniteltiin pitkään kuivakäymäläjärjestelmää. Ajatuksena oli, että jätteet kerättäisiin kaupungin toimesta hevoskärryillä Malmille, josta ne vietäisiin junalla maaseudulle lannoitustarpeisiin. Lopulta kuitenkin päädyttiin vesiviemäreihin, jotka kuljettavat myös käymäläjätteet ulos taloista. Ensimmäiset vesiklosetit saatiin liittää viemäreihin virallisesti vasta vuonna Muutamien talojen, kuten Suomen Pankin talon vesiklosetit, oli tosin jo aiemmin liitetty viemäriin vastoin silloista rakennusjärjestystä. Lähteet: Front och Nytt, Helsingin kaupungin historia, Helsingin vesilaitoksen historia Neuvoslounas Hotoraudan vääntäjien lounaskokous pidetään joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo Hotelli Arthurin kabinetissa, Vuorikatu 17, Helsinki. Pdäthän yhteystietosi ajan tasalla. Sivuillamme löytyy jäsentietojen muutoslomake. Voit myös tehdä ilmoituksen osoitteisiin sekä tai soittamalla SuLVIn toimistoon. Hyvä jäsenyhdistyksen valtuutettu Liittovaltuuston kokous on marraskuussa Hämeenlinnassa.Varatkaa jo aika kalentereihin! Robert Huber Helsingin veden isä Berliiniläisen Neptun-vesijohtoliikkeen palveluksessa oleva tarmokas 28-vuotias insinööri Jakob Robert Huber alkoi kesällä 1872 johtaa ensimmäisen vesijohtoverkoston rakentamista Helsinkiin. Hän oli syntynyt Sveitsissä vuonna Huber jäikin sitten pysyvästi asumaan ja harjoittamaan ammattiaan Jakob Robert Huber, valokuva maalauksesta, joka koristi Huber -yhtiön johtokunnan huonetta. Suomeen. Tuskin hän silloin arvasi, että vielä vuosisata tuon jälkeen Helsingissä kutsuttaisiin kaupungin vesijohtovettä huberiksi. Neptun-yhtiön monista ongelmista huolimatta tilattu verkosto alkeellisine suodatuksineen hyväksyttiin käyttöön virallisesti , jolloin Robert Huber sai myös luvan oman yhtiön perustamiseen. Vesijohtokonttori-niminen yritys alkoi toimia osoitteessa Mikonkatu 17. Yhtiö teki talojen vesi- ja lämpöjohtoasennuksia sekä sai alkuun myös monopolin kaupungin oman verkon laajentamiselle ja asentamiselle. Yhtiö laajeni naapurikortteliin ja yhtiön nimeen lisättiin myös sanat Rob. Huber. Samoihin aikoihin Huber perusti paikalle myös metallitehtaan tarkoituksenaan valmistaa kotimaisia alan tuotteita. Tuosta tuotannosta hän luopui vasta 1905 alan ensimmäisessä toimialarationalisoinnissa Högfors Brukin kanssa, jossa yhtiö luopui valmistuksesta ja keskittyi tukkukauppaan ja asennukseen. Högfors puolestaan luopui silloin laajasta asennustoiminnastaan. Alkuvaiheessa Huberin työntekijät olivat enimmäkseen ulkomaisia ja Neptunin entistä väkeä, mutta Huber pyrki monesta syystä tässä suomalaisuuteen. Vuonna 1885 yhtiön palveluksessa olleesta 60 henkilöstä vain yksi oli enää ulkomaalainen. Robert Huberin kaikki neljä poikaa toimivat insinööreinä vaativissa tehtävissä yhtiössä eri aikoina. Yhtiö jatkoi sukuomistuksessa yli sata vuotta. Sitten kuitenkin kilpailu tuli liian kovaksi ja yhtiö ajautui konkurssiin. Näin Huberin nimen merkittävä taru LVI-alalla maassamme päättyi. Lähteet : Oy Huber Ab 100-vuotta, Front och Nytt EK LVI-golf Ilmoittautuminen LVI-golfiin aukeaa lähiaikoina SuLVIn nettisivuilla. Tänä vuonna kilpailu järjestetään Porissa, Kalafornian golfkentällä.

3 Ympäristöministeriö ja Motiva tiedottavat Olemassa olevien omakotitalojen energiatodistusten hinnat kohtuullisia Olemassa olevien omakotitalojen energiatodistusten hinnat ovat yleisesti ottaen kohtuullisia: keskimäärin noin 520 euroa ja yli 90 %:ssa alle 700 euroa. Energiatodistuksen saa myös suhteellisen nopeasti, runsaassa 70 %:ssa tapauksista alle viikossa. Tiedot perustuvat 54:lle energiatodistuksen laatijalle lähetettyyn kyselyyn, johon vastasi 43 laatijaa. Vastaajat olivat laatineet yli 600 energiatodistusta olemassa oleville omakotitaloille 1.6. voimaan tulleen rakennusten energiatodistusta koskevan lain mukaan. Olemassa olevien omakotitalojen energiatodistusten hinnat ovat asettuneet euron välille, kuten lain valmistelun aikana arvioitiin. Todistusten hinnat kuvastavat tehtyä työmäärää. Loppuhintaan vaikuttaa myös se, laskuttaako energiatodistuksen laatija matkakustannukset erikseen vai ei. Energiatodistusta hankkivan onkin hyvä pyytää tarjous useammalta taholta sekä pyytää erittely hinnasta ja laskutusperusteista, toteaa yli-insinööri Maarit Haakana ympäristöministeriöstä. Energiatodistus tarvitaan myynnin ja vuokrauksen yhteydessä Kesäkuun alusta alkaen energiatodistus on tullut esittää myynnin tai vuokrauksen yhteydessä asuinkerrostaloille sekä vuonna 1980 tai sen jälkeen käyttöön otetuille pientaloille. Vanhemmat eli ennen vuotta 1980 käyttöön otetut pientalot tulevat lain piiriin vasta H.T.K / K 113 / 50 v. Keväällä tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun ensimmäiset LVI-teknikot (lämmitys- ja saniteettitekniikka) valmistuivat Helsingin Teknillisestä Koulusta. Valmistuneita oli kaikkiaan 35 ja opintosuunnan johtajana toimi DI Pentti Valkonen. Olisiko aika tavata ja turista muustakin kuin Wessa-, Wesiposti- ja Wenttiiliasioista? Ota yhteyttä osoitetiedoin sähköpostilla tai soittele! seppo.karves@lvis.inet.fi tai Seppo Karves (ent. Karvonen) Sariolantie suinula Toimenpide-ehdotuksia rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen Rakennuksen energiatehokkuusluokka (A-G) perustuu rakennuksen ominaisuuksiin ja rakennuksen käyttö on todistuksen laadinnassa vakioitu. Vertailussa on siten vain itse rakennus eivätkä sen käyttäjät erilaisine käyttötottumuksineen. Energiatodistuksen laatii aina pätevöitynyt energiatodistuksen laatija. Olemassa olevan talon energiatodistusta laadittaessa todistuksen laatija tarkistaa paikan päällä rakennuksen rakennusosat ja talotekniset järjestelmät sekä niiden kunnon ja säästömahdollisuudet. Tietojen perusteella laatija laskee todistukseen rakennuksen energialuokan. Nykyisen käyttäjän toteutunut ostoenergian - sähkön, öljyn, kaukolämmön, puun, pelletin jne. - kulutus ilmoitetaan energiatodistuksessa, mikäli se on tiedossa. Laatija kirjaa energiatodistukseen myös toimenpide-ehdotuksensa rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi. Rakennuksen ostajan tai vuokraajan kannattaa vaatia energiatodistus nähtäväksi, jotta hän saa kattavaa tietoa rakennuksesta ja sen säästömahdollisuuksista. Lisätietoja: Maarit Haakana, yli-insinööri, ympäristöministeriö, p , maarit.haakana@ymparisto.fi Motivan Energiatodistusneuvonta: Neuvontaa saa myös puhelimitse kahdesti viikossa: puhelinpalvelu auttaa tiistaisin ja torstaisin klo 9-12 numerossa Kysymyksen voi lähettää myös sähköpostitse: energiatodistus@ motiva.fi. Rikkinäinen puhelin haja-asutuksen jätevesien käsittely Eräässä tv-ohjelmassa mainittiin, että toinen ei osaa puhua ja toinen ei kuuntele. Haja-asutuksen jätevesien käsittely on tällainen asia. Jätevesiasian esiintuomisessa ja vastapuolella asian ymmärtämisessä on molemmissa vikansa, ja tämän vuoksi koko asia tuntuu mahdottomalta. Jätevesien käsittelyn ja sitä ohjaavan asetuksen tarvetta on yritetty perustella virheellisesti jo pitkän aikaa - lainsäädännöllä. Kuitenkin voidaan varmasti todeta, että oli lainsäädäntöä tai ei, niin jätevesiä on ja tulee aina olemaan, ainakin niin kauan kuin on puhdasta vettä. On varmasti jokaiselle ihmiselle järkeenkäypää se tosiasia, että puhdasta ja likaista ei kannata sekoittaa keskenään. Länsimaisessa yhteiskunnassa on tapana hoitaa jälkeen jääneet jätökset jollain tavalla mahdollisimman vähän luontoa ja terveyttä haittaavasti. Mitä pidemmälle länsimaistumiseen mennään, niin sitä enemmän jätöksiä jää ja sitä suurempi on vastuu niiden hoitamisesta. Haja-asutuksen jätevesiasetus on harvinaisen maalaisjärkeen käypä ja helposti ymmärrettävä valtioneuvoston julkaisema asetus. Se ei ole satoja sivuja pitkä, siinä on selkeät ja suhteellisen kevyet vaatimukset ja hyvät ohjeet miten toimitaan. Asetuksessa ja siihen viittaavassa lainsäädännössä on lisäksi sisäänrakennettuna lykkäysmahdollisuudet, jotka kohdistuvat oikeisiin tahoihin - muun muassa juuri sinne kuuluisalle mummon mökillekin. Asetuksen tiukennetut vaatimukset kohdistuvat vain luonnon herkimmille alueille, joiden määrittämisestä on vastuu annettu kunnille. Kaikilla muilla alueilla voidaan jätevesien käsittelyssä noudattaa kevyempiä ratkaisuja, jolloin kustannustasokin liikkuu reilusti alle sen toisen kuuluisan kymppitonnin. Kevyempi ratkaisu on se kolmas kuuluisa ja viimeinen maaperäsuodatus. Mikä on vaihtoehto sitten, kun maaperäsuodatus kielletään? Mitä tehdään sitten jos jätevesiasetus kumotaan? Jätevedet eivät häviä mihinkään, sen varmasti jokainen ymmärtää. Nyt olisi siis aika oppia puhumaan ja kuuntelemaan: Puhutaan näin: Tarve ei johdu lainsäädännöstä, jätevettä tulee vaikka lainsäädäntöä ei olisikaan. Kaukana vesistöistä olevilla kiinteistöillä puhdistustarve on kevyempi kuin vesistöjen tai pohjavesialueiden lähellä olevilla kiinteistöillä. Mummonmökin jätevesien käsittelyn miettiminen voidaan huoletta jättää seuraavien sukupolvien huoleksi. Jos mökki jää mummon jälkeen käyttämättä, niin ei tarvitse tehdä mitään. Mikä yhdistää kattoa, keittiötä, julkisivua, lämmitysjärjestelmää ja jätevesijärjestelmää? Kaikki edellä mainitut vaativat säännöllistä peruskorjausta (monen mielestä jätevesijärjestelmä ei, miksi?) Kuunnellaan näin: Jätevesijärjestelmä uusitaan vastaamaan nykyisiä vaatimuksia sen tullessa käyttöikänsä päähän samalla tavoin kuin muutkin talotekniset järjestelmät (katto, keittiö, julkisivu, lämmitysjärjestelmä, yms.). Lainsäädäntö antaa ohjeet, joiden mukaan toimitaan, nyt ei ole kyseessä mikään uusi keksitty asia, vaan jo pitkään olemassa ollut asia, jossa on tapahtunut kehitystä. Jätevedet eivät synny lainsäädännön seurauksena, vaan kuuluvat länsimaisen elämäntavan etujen haittoihin. Mukavuuksien mukana tulee vastuu vastata niiden seurauksista, jätevesiasetus antaa ohjeet näiden seurauksien asianmukaiseen hoitamiseen jätevesien osalta. Antti Heinonen

4 LVI-alan kansallisen opiskelijakilpailun voitto meni tänä vuonna Metropolialle Perinteinen LVI alan kansallinen opiskelijakilpailu insinööriopiskelijoille järjestettiin Tämän vuoden kilpailuja isännöi Swegon Ilto Oy, jonka Kaarinan tuotantotiloissa opiskelijat saivat näyttää osaamistaan niin käytännön kuin teoriatehtävien parissa. Tiukan kisan voitti Metropolian 3-henkinen joukkue ennen toiseksi tullutta Mikkelin Ammattikorkeakoulua. Kolmanneksi kiri Tampereen Ammattikorkeakoulun joukkue. Vuosittain järjestettävään kilpailuun voi osallistua joukkueet kaikista LVI-opetusta antavista korkeakouluista. Tuotanto- ja laboratoriotilat kilpailun käytännön tehtävien toteutukseen järjestää vuosittain valittava LVI-talotekniikkateollisuuden yritys ja teoriakysymykset laatii eri oppilaitoksia ja alaa edustava tuomaristo. Tänä vuonna isäntäyrityksenä toimi Swegon-konserniin kuuluva Swegon Ilto Oy. Kilpailussa opiskelijat saivat käytännön tuntumaa asuntojen ilmanvaihtolaitteisiin ja ilmavirtojen säätöön. Teoriaosiossa paneuduttiin mm. vesitekniikkaan ja erilaisten jäähdytysjärjestelmien kustannusvertailuun. Tämä on hyvä mahdollisuus esitellä opiskelijoille, kuinka vastaamme tulevaisuuden kiristyviin vaatimuksiin panostamalla tuotekehitykseen, kertoo Swegon Ilto Oy:n toimitusjohtaja Peter Stenström. Kuvassa kisan voittajajoukkue Metropolian ammattikorkeakoulusta tuomariston kera. Kilpailujen järjestelytoimikunta ja tuomaristo koostuu kaikkien mukana olevien oppilaitosten opettajaedustajista ja sponsoreina toimivien LVI-talotekniikkateollisuus ry:n ja säätiö LVY:n edustajista. Sulvin tekninen toimikunta vastasi tuomariston sihteerin tehtävistä. Kaikkien aikojen ensimmäinen joukkuemuotoinen kilpailu järjestettiin 2008 ja tällöin isäntäyrityksenä oli Halton Oy. Alusta lähtien kilpailun tavoitteena on ollut luoda näyttöpaikka tuleville alan asiantuntijoille. Kilpailumuotona on perinteiseen tapaan ammattitaitoa mittaavat ajankohtaiset tehtävät, toteaa Paula Porkola LVI-talotekniikkateollisuus ry:stä. Kärkikolmikon suhteen tasaisen kilpailun voittajaksi selvinneen Metropolian joukkueessa kisasivat Henri Jylkkä, Emil Laine ja Sami Ventä. Toiseksi sijoittui MAMK joukkueella Antti Hulkkonen, Juho Jormakka ja Tuomas Kaukola. Kolmanneksi tulleeseen TAMK:n joukkueeseen kuului Santeri Piipponen, Antti Rantanen ja Roni Haataja. Paula Porkola, Tomi Laakso Kilpailun sponsorit LVI- Talotekniikkateollisuus ry Säätiö L.V.Y. Swegon Ilto Oy (tilat ja testilaitteiden käyttö) Kilpailun tuomaristo Puheenjohtaja Pirkko Pihlajamaa, Tampereen Ammattikorkeakoulu Sihteeri Jorma Railio, Sulvi/tekto Tuomariston jäsenet Timo Vuorela, Swegon Ilto Oy Tryggve Leander, Swegon Oy Hanna Sulamäki, Metropolia Mika Kuusela, MAMK Mikko Niskala, OAMK Teppo Kivioja, SAMK Kaj Karumaa, Arcada Paula Porkola, LVI-talotekniikkateollisuus ry

5 SuLVIn koulutuskalenteri Kaikkiin hintoihin lisätään 24 %:n arvonlisävero. FISE-pätevyystentit: Ilmanvaihtosuunnittelija (IVSU) Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelija (KVVSU) Ilmanvaihtolaitteistojen rakentamisesta vastaava työnjohtaja (IVTY) Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistojen rakentamisesta vastaava työnjohtaja (KVVTY) Kylmäsuunnittelija (KYL) Haja-asutuksen vesihuollon suunnittelija (VHS) Lämmitys-, vesi- ja viemärijärjestelmien (LVV) kuntotutkija Energiatodistuksen laatija (ET) Helsinki, Turku, Tampere, Oulu Helsinki, Mikkeli Hinta: 80 per tentti. Samana päivänä voi suorittaa max 2 tenttiä. Huom! ET-tenttiin haetaan pätevyydenhakulomakkeella viim. 2 vkoa ennen tenttiä ja hakemuksen käsittelymaksu veloitetaan tenttimaksun yhteydessä. FISE-pätevyyden hakeminen Hinta: Vuonna 2014 pätevyyshakemuksen käsittely 170 ja pätevyyden rekisteröinti 180. Lisätietoa: Energiatodistuksen laatijan koulutus, perustaso Rovaniemi Helsinki Joensuu Helsinki Hinta: Jäsenille 395, ei-jäsenille 495 Dynaamisen laskentamenetelmän perusteet sekä kesäajan sisälämpötilan hallinta ja simulointi Rovaniemi Helsinki Hinta: Jäsenille 395, ei-jäsenille 495 Energiatehokkuus hybridilämmitysratkaisuissa risteilyseminaari (Helsinki Tukholma Helsinki) Koulutuksessa paneudutaan energiatehokkuuden kautta erilaisiin hybridiratkaisuihin - direktiivien ja kansallisten asetusten vaikutukset suunnitteluun - hybridiratkaisujen vaikutus energiatodistukseen - lämmönlähteiden mitoittaminen - hybridijärjestelmän energiatehokkuus ja järkevät rakennuskustannukset - erilaiset vesikiertoisten lämmitysjärjestelmien hybridiratkaisut - lämpöpumppu- ja kattilaratkaisut - laitteiden ja kiinteistöautomaation yhteensovittaminen - hybridijärjestelmien sovittaminen IV-järjestelmään - energiatehokkuus korjausrakentamisessa - rakennusten kesäajan käytön ohjaamisen simulointi - energiatodistus ja sen perusteet lähes nollaenergiatalon (Nzeb) toteuttaminen Energiatodistuksen laatijan FISE-pätevyystentti Helsinki, Rovaniemi Hinta: Perustaso tai ylempi taso (sisältää perustason) 80. ET-tenttiin haetaan pätevyydenhakulomakkeella viim. 2 vkoa ennen tenttiä ja hakemuksen käsittelymaksu 170 veloitetaan tenttimaksun yhteydessä. Pienpuhdistamohuoltajien pätevöitymiskoulutus, yleisosio syksy 2014 Hinta: Koulutus tentti 100 Yhteistyössä Inspectan kanssa: Ratkaisuja rakennusten sisäilmaongelmiin Vantaa Hinta: 575 Ilmoittautumiset: training.finland@inspecta.com tai Jaana Ista p Tulevia koulutuksia: IV-laitteiden ja -järjestelmien kuntotutkimuskoulutus (syksy 2014) LVV-kuntotutkimuskoulutus (syksy 2014) Rakennusten kaukolämmitys K1 suunnittelijoille (vko 37 38) Sisäilmasto ja ilmastointijärjestelmät (vko 38) Ilmastointilaitoksen mitoitus (vko 40) E7-uudistus (vko 47) D2-uudistus (vko 48) D1-uudistus C2-uudistus Haja-asutuksen vesihuollon suunnittelijakoulutus Lämpöpumppuratkaisut suurissa kohteissa Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Ilmoittautuminen SuLVIn koulutuksiin kurssikohtaisten ilmoittautumislinkkien kautta tai koulutussihteeri Jonna Hoikalle sähköpostitse jonna.hoikka@sulvi.fi. Katso viimeiset ilmoittautumispäivät ja peruutusehdot nettisivuilta tarkemmista kurssiohjelmista. Lisätietoja anne.ruostetsaari@sulvi.fi. SuLVIn koulutuksiin liittyy SuLVIn Moodle verkko-oppimisympäristö, mikäli ohjelmassa ei muuta mainita. Tarkemmat ohjelmat: CE-merkintä -koulutus LVI-alan suunnittelijoille, rakentajille ja valvojille Helsinki Hinta: Jäsenille 210, ei-jäsenille 240, aamupäivätilaisuus LVI-automaatiokoulutus Helsinki Hinta: Jäsenille 295, ei-jäsenille 325 KVV- ja IV-työnjohtaja (B-vaativuusluokka) koulutus Helsinki Hinta: 719 YSE 1998 Sopimusehtoja sekä KVV- ja IVtyönjohtajan/-suunnittelijan pätevyydet Helsinki Vesi- ja viemärilaitteistot (D1) Putkistomateriaalit ja syöpyminen, putkistojen pinnoitus ja ääneneristys Helsinki Ilmanvaihtolaitokset (D2) Turvallisuus, energiatehokkuus, puhtaus Helsinki KVV-työnjohtajakoulutus (KVVTY) ja Helsinki IV-työnjohtajakoulutus (IVTY) ja Helsinki Hinta yo. koulutuspäivistä valittaessa: Lähipäivää jäsen ei-jäsen IV-mittauksen pätevyys - Ilmastointijärjestelmien mittaus, säätö ja kanaviston tarkastaminen 1 4 pv, , Helsinki Voit osallistua yksittäiseen koulutuspäivään tai suorittaa koko neljän päivän kokonaisuuden ja hakea IV-mittauksen pätevyyttä. Hinta: Neljä päivää jäsenille 1020, ei-jäsenille Yksittäinen päivä jäsenille 275, ei-jäsenille 295. Pätevyyskäsittelymaksu 4-päivän kokonaisuuden suorittaneille pätevyydenhakijoille on 186. Ilmoittautuminen: koulutushaun kautta Lisätietoa: seminaarit@amiedu.fi tai p /Malla Hacklin Kiinteistön kaukolämpötyönjohtajan pätevyyskoulutus ja tentti Helsinki, vaativuusluokat a ja b Helsinki, vaativuusluokat a ja b Hinnat: Vaativuusluokka a: Koulutus pätevyyden haku ja tentti 190. Vaativuusluokka b: Koulutus pätevyyden haku ja tentti 120. Hintaan sisältyy koulutus, pätevyystentti, koulutusmateriaali, ohjelman mukaiset tarjoilut sekä pätevyyden toteaminen ja rekisteröinti. Ilmoittautuminen: Koulutukseen haetaan erillisellä hakulomakkeella. Hakulomake täyttöohjeineen ja pätevyysvaatimuksineen löytyy osoitteesta koulutushaun kautta tai Hakemus ja todistusjäljennökset tulee toimittaa viimeistään kolme viikkoa ennen koulutuksen ajankohtaa osoitteella: Amiedu, Kaukolämpötyönjohtaja, PL 151, Helsinki tai sähköpostitse seminaarit@amiedu.fi.