Maalämpöpumppujen myynti kasvoi vuonna 2011 noin 8000 kappaleesta lähes kappaleeseen

Transkriptio

1 SuLVIn sivut SuLVIn sivujen yhteyshenkilöt Suomen LVI-liitto Sitratori 5, HELSINKI Puh. (09) Faksi (09) toiminnanjohtaja Hannu Sipilä Puh. (09) Järjestötoimikunta Jarmo Kuitunen Ins.tsto Jarmo Kuitunen Oy Itsenäisyydenkatu TAMPERE Puh. (03) Faksi (03) Koulutustoimikunta Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry. PL ESPOO Puh. (09) Faksi (09) Tekninen toimikunta Miimu Airaksinen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka PL 1000/Lämpömiehenkuja VTT Puh Maalämpöjytky tuli ja jatkuu onko LVI-ala mukana? Maalämpöpumppujen myynti kasvoi vuonna 2011 noin 8000 kappaleesta lähes kappaleeseen eli 72 %. Ilmalämpöpumppupuolella huikea meno jatkui myös. Niitä myytiin yli kpl. Koko alan kasvu kappalemäärissä oli 10 %. Lämpöpumppualan liiketoiminnan arvo kuluttajahinnoin kasvoi lähes 100 miljoonalla eurolla noin 370 miljoonaan euroon. Lähienergiaa talojen ympäriltä otetaan Suomen lähes puolella miljoonalla lämpöpumpulla jo Loviisan ydinvoimalaitoksen yhden yksikön tuotannon verran, eli 3-4 TWh vuodessa. Verrattaessa tuulivoimaan, noin 300 kolmen megawatin yksikköä tuottaisi saman määrän uusiutuvaa energiaa. Energian hinnan nousu ja haastavat Suomen talvi-ilmaston olosuhteet suosivat paljon maaperästä uusiutuvaa energiaa kerääviä maalämpöpumppuja, mikä näkyy vuoden 2011 huimina myyntilukuina. Viime vuonna uusiutuvan energian käytön lisäämisinvestointeihin kohdistettu energia-avustus kiihdytti ilman muuta maalämpöpumppumarkkinaa. Lämpöpumppualan näkymät ovat lupaavat luku tulee olemaan uusiutuvan energian ja energiansäästön vuosikymmen. Uusista pientalorakentajista jo yli puolet päätyy lämpöpumppuratkaisuun, mutta kovista lämpöpumppujen myyntimääristä huolimatta Suomen rakennuskannassa on vielä öljykattilaa, puoli miljoonaa suorasähkölämmitteistä taloa ja vesikiertoista sähkölämmitysratkaisua. Näiden muuttaminen uusiutuvalle energialle on avainasemassa Suomen yrittäessä selviytyä EU:n uusiutuvan energian (RES) direktiivin Suomella asettamista vaatimuksista. Lämpöpumput ja enenevässä määrin myös maalämpöpumput tulevat olemaan tässä muutoksessa merkittävässä asemassa. Maalämpö on LVI-urakoitsijan asentamaa kylmätekniikkaan pohjautuvaa sähkölämmitystä, joka ottaa ilmaista uusiutuvaa energiaa talon ympäriltä reilut 2/3. Ajattelu on uusi ja haastava varmasti niin sähkö-, LVI- kuin kylmäalallekin. Onko LVI-ala valmis vastaamaan tähän uuteen ajatteluun ja kasvun haasteeseen? Viime vuonna maalämpöpumppuihin tarvittiin noin LVI-henkilötyöpäivää. Tulevaisuudessa niitä tarvitaan satojatuhansia vuosittain. Onko ammattitaito kunnossa yrityksillä, suunnittelijoilla, asentajilla ja huollossa? Vastaus on varmaan, että hyvällä alulla ollaan, mutta meillä on todella kiire saada aikaiseksi eritasoisia koulutusjärjestelmiä, pätevöitymisjärjestelmiä ja yhteistyötä lämpöpumppualan, LVI-alan, sähköalan, kylmäalan ja porausalan kanssa. Lämpöpumpussahan nämä kaikki yhdistyy säätäväksi uusiutuvan energian kokonaisjärjestelmäksi. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry on ollut kaukoviisaasti SuLVIn yhteistoimintajäsen jo vuosikausia. Keskustelut ja toimenpiteetkin SuLVIn koulutus- ja pätevöitymisjärjestelmien ja mm. SUL- PUn EUCERT- lämpöpumppuasentajan sovittamisesta jytkyyn ja uusiutuvan energian vuosikymmenen haasteisiin on jo aloitettu. Mutta tahtoa, yhteistyötä ja toimenpiteitä tarvitsemme rajusti lisää. Olemme haastavassa, mielenkiintoisessa ja ehkä nopeudellaan yllättäneessäkin, mutta hyvässä tilanteessa. Muutos on kuitenkin aina mahdollisuus. Jussi Hirvonen toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry Jussi.hirvonen@sulpu.fi, SuLVIn yhteistoimintajäsenet 2012 K KVJ w w. Epicur Group Oy.fi VILPE / SK FASTENING

2 SuLVIn matka Islantiin Olemme torstai maanantai koonneet ohjelmaan mielenkiintoisia LVI-alan yritysvierailuja. Lähde mukaan kokemaan myös Islannin historia ja ainutlaatuinen luonto. Matkaohjelma (Pidätämme oikeuden muutoksiin) Torstai (Huom! kesäaikaan aikaero -3h) Kokoonnumme Helsinki Vantaan lentoasemalla klo 13:30, jossa lähtöselvitys tapahtuu. Klo lähtee Icelandairin suora lento Reykjavikiin. Lentoaika on 3 t 35 min. Klo laskeudumme Keflavikin kentälle. Opastettu bussikuljetus Reykjavikiin. n. klo 18:00 majoitumme *** -tason hotelliimme Nautimme illallisen paikallisravintolassa ruokajuomana vesi, kuten kaikilla ohjelmaan kuuluvilla ruokailuilla. Perjantai Aamiainen hotellilla, jonka jälkeen n. 1,5h:n opastettu Reykjavikin kaupunkikiertoajelu. Tämän jälkeen ammattivierailut: - Vierailu Harpa Reykjavík konsertti- ja kongressirakennuksessa - Tutustuminen LVI- ja IAV järjestelmiin - Ammattivierailu Isflot Blikk og Stálsmidja ilmanvaihtoalan yritykseen. Yritys on yksi Islannin suurimmista ilmanvaihtoalan yrityksistä. Lounas paikallisravintolassa - Iltapäivällä vierailemme Hellisheidarvirkjun voimalaitoksella, joka tuottaa geotermisesti sähköä ja kaukolämmön Reykjavíkin alueelle. Vapaa ilta Lauantai 1.9. Aamiainen hotellilla, jonka jälkeen teemme kokopäiväretken luontokohteisiin. Päivän aikana näemme mm. - Islannin luonnonnähtävyydet: Geyshirit, Gullfossin vesiputous, Thingvellirin kansallispuisto Lounas matkan varrella - Ammattikohteet: Kasvihuoneviljelmän ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmä - Tutustuminen geotermiseen Geyshir-museoon Sunnuntai 2.9. Aamupäivä vapaata aikaa. Iltapäivästä lähdemme ammattija rentoutusvierailu maailmankuululle Blue lagoonille. Meille esitellään tämä termistä vettä käyttävä kylpylaitos ja sen jälkeen tutustumme kylpylään käytännössä. Paluumatkalla hotellille pysähdymme päätösillalliselle viikinkikylän ravintolaan. Nautimme viikinkihenkisestä ohjelmasta ja ruoasta. Loppuillasta palaamme hotelliimme. Maanantai 3.9. Aikainen aamupala hotellilla ja kuljetus Keflavikin lentoasemalle. Icelandairin lento Reykjavikista Osloon lähtee klo 07:50. Saavumme Osloon klo 12:20, josta jatkolentomme Helsinkiin lähtee klo 13:15. Saavumme Helsinkiin klo 15:40. On aika toivottaa hyvää matkaa kotiin! Matkan hinta Jaetussa kahden hengen huoneessa on euroa/henkilö Yhden hengen huoneen lisämaksu on 165 euroa/henkilö Trio Travels Oy:n palvelumaksu 15 euroa/henkilö Yritysmyynti: Yrittäjällä on verovähennysmahdollisuus, josta johtuen matka ei ole Suomen Kuluttajaviraston valmismatkavakuuden piirissä. Ryhmäkoko: minimi 20 matkustajaa, maksimi 50 matkustajaa Lisätietoja ja matkan varaaminen mennessä vastuulliselta matkanjärjestäjältä: Trio Travels Ltd Oy Puhelin: / Katja Heikkinen. katja.heikkinen@triotravels.fi Markus Virmasalo, Liisa Laukkanen, Päivi Lindgrén, Katja Heikkinen, Niina Haataja, Satu Räisänen, Pirjo Sehic ja Anne Lappi Puh: Kitkantie Kuusamo

3 Kemi Tornion LVI-yhdistys vietti 40- vuotisjuhliaan KeToLVIn 40-vuotisjuhla hotelli Merihovissa oli tunnelmaltaan aivan tekijöidensä näköinen. Tunnelma oli leppoisa ja lämminhenkinen niin kuin pohjoisessa vain voi odottaa. Oli todella hauska tavata vanhoja tuttuja vuosien jopa vuosikymmenten takaa. Ohjelmassa oli Altana-kuoron laulua ja tietenkin siinä oli mukana Eila Kilpimaa. Kauko Kilpimaa päätti, että kun on näin iso porukka paikalla, niin se on hyvä paikka markkinoida kuoron levyjä taisihan niitä laatikollinen mennäkin. SuLVIn hallitus oli myöntänyt vuosien toiminnasta ansiomerkkejä, jotka jakoi Neuvos Lauri Kilpimaa. Ja loppuillan soi haitarimusiikki. Kemin Tornion LVI-yhdistys teki 40-vuotisjuhlan kunniaksi juhlajulkaisun, johon yhdistyksen sihteeri Eila Kilpimaa oli koonnut historiikin. Historiikki oli toteutettu 10 vuoden jaksoista. Siitä selvisi, että perustamiskokous pidettiin Kemin uimahallin kerhohuoneella ja puuhamiehinä olivat olleet Eino Marjamaa ja Eino Anttonen. Yhdistyksen tavoitteena oli lisätä alan osaamista koulutuksella ja uutuuksiin tutustumalla yrityskäynneillä. Toiminta oli aktiivista ja siitä osoituksena vietettiin oman toimitalon tupaantuliaiset v Omaa toimitaloa pidettiin aina vuoteen 2007 asti, jolloin tehtiin päätös siitä luopumisesta. Nykyinen Teuvo Kvist kirjoittaa julkaisussa seuraavaa: Olen ylpeä saadessani toimia yhdistyksemme na näin juhlavuotena. Samalla haluan kiittää vilpittömästi kaikkia niitä henkilöitä, jotka ovat toimineet aktiivisesti KeToLVIn toiminnan eteenpäin viemiseksi. Yhdistys on ihmisiä varten, mutta toimiakseen yhdistys tarvitsee vähintään yhden aktiivisen toimijan, jolla ns. lamppu loistaa, mitä useampi sen parempi. Mielestäni Teuvo kiteyttää hyvin sen olennaisen, että pienikin lamppu voi olla se, mikä tuo hiipuvaankin yhdistykseen valon.

4 Ilmanvaihtokonehuone sijoitetaan palvelemiensa tilojen yläpuolelle. Tulo- ja poistokoneet voidaan sijoittaa samaan ilmanvaihtokonehuoneeseen. Konehuoneen rakenteet, pinnat ja varusteet tehdään kohdan 4.6 mukaisesti. Kaavio 16 Esimerkki asuinkerrostalon asuntojen liittymisestä keskusilmanvaihtolaitteistoon, kun konehuone on palvelemiensa tilojen yläpuolella Keskitetty järjestelmä Kaavio 15 Esimerkki asuinkerrostalon keskitetystä keskusilmanvaihtolaitteistosta, jonka konehuone on palvelemiensa tilojen yläpuolella savunrajoitustoiminnoin; Erillinen poistoilmakanava toimii poistoilmajärjestelmän savunrajoittimena Paloturvallisuuden ja puhdistettavuuden kannalta vaativan kohteen sekä palo- tai räjähdysvaarallisen tilan kohdepoistokanava johdetaan omana kanavana mahdollisimman suoraan ulos rakennuksen vesikatolle (kuva 2) FISEssä olemme hienossa seurassa ja hyvällä asialla, mutta tekemistä riittää. Kuten useimmat tietävät, SuLVI ry on osakkaana ja sihteerijärjestönä FISE Oy:ssä, jonka virallinen nimi on Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy. Nimi jo kertoo, että FISE on perustettu auttamaan viranomaisia varmistamaan, että suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyydet täyttävät kyseessä olevan rakennushankkeen asettamat ehdot. FISE perustettiin uuden maankäyttö- ja rakennuslain voimaantulon myötä kymmenisen vuotta sitten tavoitteena aiemmin hajanaisten pätevyyksien toteamisjärjestelmien yhtenäistäminen ja kehittäminen. SuLVI on ollut alusta asti mukana toiminnassa ja toimii FISEn sihteerijärjestönä LVI-alan pätevyyksissä. SuLVIlla on myös edustus FISEn hallituksessa, jossa meitä edustaa diplomi-insinööri Markku Rantama. FISE järjestää vuosittain yhteisen tilaisuuden, FISE-päivän, jossa tuodaan esille ajankohtaisia teemoja. Tänä vuonna päivien teemana oli meille läheiset rakennusten energiatalouden kysymykset. Tämän vuoden tilaisuudesta on laajempi kirjoitus toisaalla tässä lehdessä. FISEn hallituksen varatuomari Lauri Jääskeläinen, joka itse edustaa Rakennustarkastusyhdistystä, kertoi tilaisuudessa rakennusvalvonnan resurssien olevan riittämättömät lisääntyvien vaatimusten hoitoon. Siinä FISE, jonka toimintatapoja on juuri viime vuonna uudistettu, tuo arvokasta apua. FISEn toteamien eri alojen pätevyyksien määrä on vuosikymmenen aikana vahvasti kasvanut ja lähentelee jo pätevyyden rajaa. Pyrkimys on FISEn osalta läpinäkyviin ratkaisuihin ja rakennusvalvonnassa mahdollisesti täysin sähköiseen asiointiin. Molempien tavoitteiden osalta on edistytty, mutta työtä vielä riittää. Eräs suomalainen erikoisuus on Jääskeläisen mielestä pätevyyden toteamisen täydellinen hankekohtaisuus. Muualla Euroopassa ja sen ulkopuolellakin ollaan valmiimpia laajempiin sertifiointeihin ja auktorisointeihin. Syyksi hän epäili Suomessa vielä vaikuttavan vahvan talonpoikaisen perinteen. Meillä tehdään meidän tapaan. Suomi on Jääskeläisen mukaan jäljessä myös CE-merkin pakollisessa käyttöönotossa. Meillä on paljon myös rakentamista koskevia yksityiskohtaisia määräyksiä. Tulevaisuus on kuitenkin toiminnallisten määräysten, joita sitten täydentävät yksityiskohtaisemmat soft-law aineistot; standardit ja muut. Alan koulutus on viime aikoina selvästi kehittynyt, mutta korreloiko se riittävästi laadun ja laatutietoisuuden kanssa, hän aprikoi. Myös vastuukysymysten kanssa tulisi edetä. Vastuut tulisi kohdentaa oikein. Jos ei ole vastuuta, tulee helposti hutilointia, Jääskeläinen totesi. Hän korostikin toivovansa, että Suomeen kehitettäisiin kunnon vastuujärjestelmä, joka sisältää myös sanktioita. Auktorisoinnin suhteen olisi meillä hänen mielestään myös paljon kehitettävää. FISE voisi näitä mm. sanktioasioita itsekin edistää. Jääskeläinen korosti myös sitä, että ammattitaidon tulee olla muutakin kuin määräysten kirjainten osaamista. Laajempia näkemyksiä tarvitaan. SuLVI toimii FISEn sihteeristöjärjestönä, joka vastaa FISE-pätevyyksien toteamisesta LVI-alan eri osa-alueiden suunnittelijoille, työnjohtajille, lämmitys-, vesi- ja viemärijärjestelmien kuntotutkijoille sekä erillisten energiatodistusten antajille. SuLVI järjestää näihin pätevyyksiin liittyvää koulutusta, jossa on ollut viime vuosina ihan kiitettävä osanotto. Mutta parempaan on aina varaa. Voisimme olla tiennäyttäjänä muille aloille sekä koulutuksen määrässä ja laadussa että pätevyyksien myöntämisessä. Haastetta siis riittää. Esko Kukkonen Huonetilat liitetään yhteiseen pystykanavaan erillisellä enintään 200 cm 2 (nimelliskoko enintään 160 mm) kanavalla, joka varustetaan kaavion 14 mukaisesti kuristimella. Kytkettäessä tiloja pystykanaviin voidaan samassa liitekanavassa käyttää useampaakin tilakohtaista kuristinta, mikäli niiden yhteenlasketun ilmavirran virtausehto (42 dm 3 /s, 100 Pa) ei ylity (kuristinpari). Pystykanavan koolle ei aseteta pinta-alarajoituksia. Liitekanava voidaan varustaa myös siihen asennetulla yhteisellä kuristimella, jos kuristimen virtausehto täyttyy kaikissa käyttötilanteissa. Jos asunnossa on tilakohtaiset kuristimet, mutta ne eivät samaan liitekanavaan liittyessään yhdessä täytä kuristimen virtausehtoa, varustetaan liitekanava palonrajoittimella. Jos tilakohtaisia kuristimia ei voida käyttää, varustetaan liitehormi palonrajoittimella, jossa on savunilmaisintoiminto. Asuntojen keittiöt yhdistetään niitä palvelevaan yhteiseen kanavaan. Samoin menetellään wc- ja märkätilojen kohdalla. Irtaimistovarastot voidaan liittää asuntojen kanssa samaan keskusilmanvaihtokoneeseen erillistä kanavaa ja sulkeutuvaa palonrajoitinta käyttäen. Talosauna ja vastaavat yhteiset tilat on niiden asuintiloista poikkeavien käyttöaikojen vuoksi tarkoituksenmukaista varustaa omalla ilmanvaihtolaitteistolla. Kanavat sijoitetaan osastojen ulkopuolella osastoituun roiloon tai kevytrakenteiseen koteloon. Roilossa olevia kanavia ei yleensä tarvitse paloeristää. Roiloa ei myöskään tarvitse katkaista osastoivan vaakarakenteen kohdalta, mikäli siinä olevat rakennustarvikkeet (esim. putket, johdot ja eristeet) ovat vähintään A2-luokaa. Kevytrakenteinen kotelo katkaistaan palokatkoin kerroksittain ja siinä olevat kanavat paloeristetään mukaisesti vähintään EI 30-luokkaisesti. paloturvallisuusopas.indd Palon- ja savunrajoittimen käyttöesimerkkejä hoito- ja majoitusrakennuksessa Hoitolaitoksia ja majoitustiloja ei yhdistetä toista käyttötapaa palvelevaan ilmanvaihtolaitteistoon. Näiden tilojen ilmanvaihtolaitteisto kanavistoineen ja koneineen erotetaan paloteknisesti rakennuksen muiden käyttötaparyhmien ilmanvaihtolaitteistoista. Kaavio 17 Majoitusrakennuksen huonetilojen liittäminen niitä palvelevaan keskusilmanvaihtolaitteistoon tilakohtaisia kuristimia käyttäen. Ehtona on tällöin kuristimelle asetetun virtausehdon täyttyminen. Majoitushuoneiden kuristimet voidaan aina korvata toimilaitteellisilla savunrajoittimilla. Majoitushuoneiden kanavat voidaan kytkeä sitä palo-osastoa palvelevaan sisäiseen kanavaan kuristinta käyttäen, mikäli kuristimen virtausehto täyttyy. Sisäinen kanava liitetään eri majoitushuoneiden palo-osastoja palvelevaan pystykanavaan palonrajoittimen välityksellä. Kun savunrajoittaminen majoitushuoneiden välillä perustuu kuristimen käyttöön, ei pystykanavan palonrajoitinta varusteta erikseen savunilmaisintoiminnolla. Palo-osastoon kuuluvat käytävätilat ja niihin liittyvät yhteistilat liitetään omalla kanavallaan em. pystykanavaan tai konehuoneeseen ja kanava varustetaan palonrajoittimella. Palonrajoittimille asetetaan siihen liittyvän kanavan koon perusteella tiiviys- ja eristävyysvaatimuksia ja niihin liitetään kaavioiden 14 ja 15 mukaisesti savunrajoitustoiminto. Mikäli majoitushuoneiden tilajärjestelyt tai ilmavirrat eivät mahdollista kuristimien käyttöä savunrajoittamiseen, käytetään savunrajoittamiseen majoitushuoneiden välillä toimilaitteella varustettua savunrajoitinta. Vaikka ilmanvaihtokonehuoneen sijoittamiselle ei aseteta rajoituksia, on henkilöturvallisuuden kannalta riskillisten hoito- ja majoitusrakennusten ilmanvaihtokonehuoneet syytä sijoittaa palvelemiensa tilojen yläpuolelle. Tulo- ja poistokoneet voidaan sijoittaa samaan konehuoneeseen. Konehuoneen rakenteet, pintakerrokset ja varusteen tehdään kohdan 4.6 mukaisesti. paloturvallisuusopas.indd Keskitetyissä järjestelmissä voidaan soveltaa E7-ohjeen kohtaa 4.2, jonka mukaan asuinrakennuksessa ilmanvaihtokonehuoneen sijaitessa palvelimiensa tilojen yläpuolella ei kerrosten välisen pystykanavan palonrajoittimelta edellytetä sulkeutumisominaisuutta. Kanavan nimelliskoko on tällöin enintään 200 cm 2. Pystykanavaan sijoitettava palonrajoitin ei käytännössä kuitenkaan tule kysymykseen. Sen sijaan pystykanavaan voidaan liittää tilakohtainen kuristin. Kuristin liitetään pystykanavaan osaston sisäistä, eristämätöntä liitekanavaa käyttäen, jonka pinta-ala on enintään 200 cm 2. Neuvoslounas Hotoraudan vääntäjien lounaskokoukset pidetään joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 13 Hotelli Arthurin kabinetissa, Vuorikatu 17, Helsinki SuLVIsta uutuusjulkaisut Aurinkosuojaus jäsenhinta 25.00, Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuusopas 20,00. Koko julkaisuluettelon näet osoitteesta kohdasta julkaisut. Asuinkerrostalon asuntojen yhteinen ilmanvaihtolaitteisto voidaan toteuttaa edellä olevaan perustuen ns. yhteiskanavajärjestelmällä. Asuntoja ei E7/kohdassa 4.1 mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta yhdistetä muita käyttötapoja palveleviin tiloihin. Järjestelmä suunnitellaan käyttäen pääasiassa vähintään A2-luokan tarvikkeita. 1. KRS: Tilakohtaiset kuristimet (yhteinen virtausehto ei toteudu), liitekanavassa yhteinen sulkeutuva palonrajoitin (E30). 2. KRS: Roilon seinään kiinnitetty kuristin 3. KRS: Tilakohtainen kuristinpari (mustat pallot; yhteenlaskettu enimmäisilmavirta 42 dm 3 /s paine-erolla 100 Pa 4. KRS Tilakohtaiset kuristimet, yhteenlaskettu virtaus toteuttaa kuristimen vaatimuksen 5. KRS: Tilakohtaiset kuristimet omine erillisine liitekanavineen Keittiöt on liitetty kuristimia käyttäen omaan erilliseen pystykanavaan. Kuristimen ja roilon välistä kanavaosaa ei eristetä. Kaavio 12 Toimistorakennuksen konehuone ja roilo ovat eri palo-osastoa. Roilon eristävyys on luokkaa EI30. Palonrajoitin on vastaavasti EI-luokkaa. Roilon yläpää katkaistaan EI 60 rakenteella. Kaavio 13 Toimistorakennuksen konehuone ja roilo ovat samaa palo-osastoa. Kokoontumistilan tuloilmakanavan palonrajoittimet on varustettu Palonrajoittimen käyttöesimerkkejä asuinrakennuksessa Asuinkerrostalon paloteknisen suunnittelun lähtökohtana voidaan pitää ns. passiivisia ratkaisuja, jolloin minimoidaan jatkuvaa toimintakunnon tarkastamista ja huoltoa edellyttävän automatiikan ja laitetekniikan käyttö. Asuntokohtaisissa ilmanvaihtojärjestelmissä palotekniikka ei yleensä edellytä automatiikan käyttöä toisin, kuin asuinrakennusten keskitetyissä järjestelmissä. Savunilmaisimiin perustuvat järjestelmät saattavat myös rajoittaa joitain tavanomaiseen asumiseen kuuluvia toimintoja, jotka voivat turhaan aktivoida toimilaitteet ja antaa hälytyksen. paloturvallisuusopas.indd paloturvallisuusopas.indd Muista 4 PALON LEVIÄMISEN ESTÄMINEN PALO-OSASTOSTA TOISEEN Palon leviäminen palo-osastosta toiseen voidaan estää ilmakanavien yhdistämisrajoituksilla, palonrajoittimilla ja palonkestävillä kanavilla. 4.1 Yhdistämisrajoitukset Asuntoja, majoitustiloja ja hoitolaitoksia ei tulo- eikä poistoilman osalta yleensä saa yhdistää muita käyttötaparyhmiä palveleviin keskusilmanvaihtolaitteistoihin. Asuinrakennuksissa olevat keittiöt, talousirtaimiston säilytystilat sekä pinta-alaltaan enintään 300 m 2 suuruiset toimistot ja kokoontumistilat voidaan yhdistää asuntojen kanssa yhteiseen keskusilmanvaihtolaitteistoon käyttäen erillisiä kanavia. Palo- tai räjähdysvaarallisen tilan yleisilmanvaihtoa ei yhdistetä keskusilmanvaihtolaitteistoon (kuva 2). Uloskäytävää ei yhdistetä keskusilmanvaihtolaitteistoon. Palo-osastojen pääkäyttötavan asettamat yhdistämisrajoitukset Rakennukset tai niiden palo-osastot ryhmitellään E1:ssä niiden pääkäyttötavan perusteella. Ryhmittelyn lähtökohtana on käyttöaika (päiväkäyttö, iltakäyttö tai yökäyttö) sekä se, miten hyvin käyttäjät tuntevat tilat ja miten he kykenevät palotilanteessa pelastautumaan itse tai toisten avustuksella. E1:ssä esitetyt yleisimmät rakennusten tai tilojen käyttötavat ovat asunnot, majoitustilat, hoitolaitokset, kokoontumis- ja liiketilat, työpaikkatilat, tuotanto ja varastotilat sekä autosuojat. Käyttötaparyhmä l Ei yhdistetä toiseen käyttötaparyhmään edes keskenään (yksittäinen asunto voidaan yhdistää). n voidaan yhdistää keskenään samaan keskusilmanvaihtolaitteistoon *) 6 ei voida yhdistää keskusilman vaihtolaitteistoon Asunnot l Majoitustilat l Hoitolaitokset l Kokoontumis- ja liiketilat n Tavanomaiset työpaikkatilat n Tuotanto- ja varastotilat n Autosuojat n Uloskäytävät 6 Palo- tai räjähdysvaaralliset tilat 6 Kaavio 3. Tilojen yhdistämisrajoitukset keskusilmanvaihtolaitteistoon *) RakMK / D2 mukaisia yhdistämisrajoituksia noudattaen paloturvallisuusopas.indd Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuusopas Suomen LVI-liitto on julkaissut oppaan, jossa esitellään ilmanvaihdon paloturvallisuuden käytännön ratkaisuja rakennusvalvonta- ja pelastusviranomaisille sekä suunnittelijoille ja muille rakennushankkeen osapuolille. Hinta 20 (sis. alv 9%) Jäsenmaksut 2012 on postitettu Maksathan 2012 vuoden jäsenmaksusi ajallaan. Jäsenasioihin liittyvissä asioissa voi kääntyä Kaija Ruokosen puoleen puh tai sähköposti kaija.ruokonen@sulvi.fi. Arvoisat Yhteistyökumppanimme Meillä on mahdollisuus vastaanottaa ja lähettää myös verkkolaskuja (ei koske jäsenmaksuja). Lisätietoja SuLVIn toimisto Kaija Ruokonen

5 SuLVIn koulutuskalenteri Kaikkiin hintoihin lisätään 23 %:n arvonlisävero. VESI- JA VIEMÄRILAITTEISTOT (D1)* Putkistomateriaalit ja syöpyminen, putkistojen pinnoitus ja ääneneristys 8.3. Turku Lahti Tampere ILMANVAIHTOLAITOKSET (D2)* Turvallisuus, energiatehokkuus, puhtaus Turku Lahti Tampere Hinta D1 ja D2 -koulutuspäivistä valittaessa: HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON SUUNNITTELIJAKOULUTUS* ja Kuopio Hinta Jäsenille 490, ei-jäsenille 580 RakMK D3 soveltaminen käytäntöön Energiamääräykset suunnittelijan näkökulmasta (D3) Hyvinkää Lahti Jyväskylä Vantaa Vaasa 4.6. Helsinki RakMK D5 soveltaminen käytäntöön E-luvun laskentaa (D5 + IDA-Indoor Climate and Energy) Hyvinkää 9.5. Lahti Jyväskylä Vaasa Helsinki Hinta D3 ja D5 -koulutuspäivistä valittaessa: UUSIA SÄÄDÖKSIÄ JA OPPAITA LVI- SUUNNITTELUUN Turku Tampere Kouvola 3.5. Helsinki 8.5. Kuopio 9.5. Vaasa Hinta: 200, aamupäivätilaisuus FISE-PÄTEVYYSTENTIT: Ilmanvaihtosuunnittelija (IVSU) Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelija (KVVSU) Ilmanvaihtolaitteistojen rakentamisesta vastaava työnjohtaja (IVTY) Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistojen rakentamisesta vastaava työnjohtaja (KVVTY) Kylmäsuunnittelija (KYL) Haja-asutuksen vesihuollon suunnittelija (VHS) Erillisen energiatodistuksen antaja (EET) Helsinki, Lahti, Turku ja Tampere Hinta: 80 per tentti. Samana päivänä voi suorittaa max 2 tenttiä. Huom! EET-tenttiin haetaan pätevyyden hakulomakkeella viim. 2 vkoa ennen tenttiä ja hakemuksen käsittelymaksu veloitetaan tenttimaksun yhteydessä. FISE-PÄTEVYYDEN HAKEMINEN Hinta: Pätevyyshakemuksen käsittely 145 ja pätevyyden rekisteröinti 155. Lisätietoa www. fise.fi ILMANVAIHTOLAITteiston Paloturvallisuus (E7 OPAS) ja energiamääräykset (2012)* Kuopio Oulu Pori Hinta: Jäsenille 250, ei-jäsenille 290 sisältäen E7-oppaan. Rastor ja SuLVI yhteistyössä LVV-KUNTOTUTKIMUSALAN AMMATTIAINEKOULUTUS* - Rakennus- ja talotekniikan historia - Talotekniikan järjestelmät - Materiaali- ja korroosiotekniikka - Vesijohtojen ja viemäreiden vaihtoehtoiset saneeraus- ja uusintatekniikat - Esiintymistekniikka ja kirjallinen viestintä - Kuntotutkimusmenetelmät - Toiminnallisten, taloudellisten, terveydellisten ja teknisten riskien arviointi - Raportointi- sekä tutkimustulosten kirjallinen ja suullinen esittäminen Aloitus 3.5. Helsingissä. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Heidi Pousár, heidi.pousar@rastor.fi, p *FISEn hyväksymä koulutus SuLVIn koulutuksiin liittyy SuLVIn Moodle verkko-oppimisympäristö, mikäli ohjelmassa ei muuta mainita. Koulutusten tarkemmat ohjelmat: Ilmoittautuminen ja lisätiedot: IIlmoittautuminen SuLVIn koulutuksiin koulutussihteeri Jonna Hoikalle sähköpostitse jonna.hoikka@sulvi.fi. Katso kurssikohtaisesti viimeiset ilmoittautumispäivät ja peruutusehdot nettisivuilta tarkemmista kurssiohjelmista. Lisätietoja antaa koulutuspäällikkö Hilkka Peltoharju p , hilkka.peltoharju@sulvi.fi LVI-automaatiokoulutus Helsinki Hinta: 260 KVV- ja IV-työnjohtaja (B-vaativuusluokka) koulutus* Helsinki Hinta: 580 Ilmamäärien mittauksen ammattilaiseksi ja Helsinki Hinta: Kolme päivää jäsenille 560, ei-jäsenille 600. Yksittäinen päivä jäsenille 200, ei-jäsenille 220. Ilmamäärien mittauskoulutus IVsuunnittelijoille Helsinki Hinta: Jäsenille 220, ei-jäsenille 260 KVV-TYÖNJOHTAJAKOULUTUS (KVVTY) ja Helsinki IV-TYÖNJOHTAJAKOULUTUS (IVTY) ja Helsinki VESI- JA VIEMÄRILAITTEISTOT (D1)* Putkistomateriaalit ja syöpyminen, putkistojen pinnoitus ja ääneneristys Helsinki ILMANVAIHTOLAITOKSET (D2)* Turvallisuus, energiatehokkuus, puhtaus Helsinki YSE 1998 Sopimusehtoja sekä KVV- ja IVtyönjohtajan/-suunnittelijan pätevyydet Helsinki Hinta yo. koulutuspäivistä valittaessa: Ilmoittautumiset: koulutushaun kautta Lisätietoa: asiakaspalvelu@amicom.fi tai p /Kirsi Seppänen KIINTEISTÖN KAUKOLÄMPÖTYÖNJOHTAJAN PÄTEVYYSKOULUTUS JA TENTTI Vaativuusluokat a ja b: Helsinki Hinnat: Vaativuusluokka a: Koulutus pätevyyden haku 150. Vaativuusluokka b: Koulutus pätevyyden haku 100. Hintaan sisältyy koulutus, pätevyystentti, koulutusmateriaali, ohjelman mukaiset tarjoilut sekä pätevyyden toteaminen ja rekisteröinti. Ilmoittautuminen: Koulutukseen haetaan erillisellä hakulomakkeella. Hakulomake täyttöohjeineen ja pätevyysvaatimuksineen löytyy osoitteesta koulutushaun kautta tai Hakemus ja todistusjäljennökset tulee toimittaa viimeistään kolme viikkoa ennen koulutuksen ajankohtaa osoitteella: Amicom Oy, Kaukolämpötyönjohtaja, PL 151, Helsinki tai sähköpostitse asiakaspalvelu@amicom.fi.