Eurooppalaisten HVAC-järjestöjen tärkein vuosittainen tapahtuma REHVA 56th General

Transkriptio

1 SuLVIn sivut SuLVIn sivujen yhteyshenkilöt Suomen LVI-liitto Sitratori 5, HELSINKI Puh. (09) Faksi (09) toiminnanjohtaja Hannu Sipilä Puh. (09) Järjestötoimikunta Jarmo Kuitunen Ins.tsto Jarmo Kuitunen Oy Itsenäisyydenkatu TAMPERE Puh. (03) Faksi (03) Koulutustoimikunta Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry. PL ESPOO Puh. (09) Faksi (09) Tekninen toimikunta Miimu Airaksinen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka PL 1000/Lämpömiehenkuja VTT Puh We have the knowledge! Eurooppalaisten HVAC-järjestöjen tärkein vuosittainen tapahtuma REHVA 56th General Assembly järjestettiin Romanian Timisoarassa Tapahtuman isäntänä toimi AIIR/AGFR järjestöjä edustava REHVA:n hallituksen Vice President Ioan Silviu Dobosi. REHVA:n talous on vakaalla pohjalla, eikä jäsenmaita kuormiteta korkeilla jäsenmaksuilla. Jäsenmaksun suuruudesta riittää kuitenkin aina keskusteltavaa, kuten lähes kaikissa yhdistyksissä. Pienimmissä maissa jäsenistön määrä on kahdeskymmenesosa SuLVI:n jäsenmäärästä, joten maksu on niissä toki henkeä kohden prosentuaalisesti suuri. Suomi lukeutuukin jäsenmäärien vertailussa suuriin maihin ja suhteutettuna asukasmäärään taidamme olla ainakin Euroopan vertailussa ykkönen! Jäsenmaksukertymä on vain n. 10% REHVA:n budjetista. Secretary General Olli Seppänen joukkoineen on saanut rahoitettua toiminnan kirjamyynnillä, REHVA Journal -lehden ilmoituksilla ja eri projekteilla. Olli ilmoitti kokouksessa kuitenkin luopuvansa SG:n tehtävästä, mutta lupasi jatkaa REHVA Journal-lehden päätoimittajana ja jäsenenä eri komiteoissa. Ollin työtä REHVA:n hyväksi kunnioitettiin kokouksessa pitkillä aplodeilla ja iltatilaisuudessa kultaisella ansiomerkillä. Kokouksessa nimitettiin uusi Secretary General of REHVA. Tehtävässä jatkaa hallituksen Vice President Jan Aufderheijde Hollannista. Häneltä vapautuneeseen hallituspaikkaan valittiin hallituksen varajäsen Jarek Kurnitski. Liittomme vara Jarek Kurnitski toimii hallituksessa naapurimaamme Viron edustajana. Toiminnanjohtajamme yllättyi melkoisesti, kun kokouksessa julkistettiin huomionosoituksia. Hannu Sipilälle myönnettiin REHVA-fellow arvonimi ja nimitystä osoittava rintaneula. Nimityksen perusteena on mm. ansiokas toiminta REHVA:n komiteoissa. Hannu on toiminut Education Committeen varsinaisena jäsenenä. REHVA:n jäsenyys on Suomelle tärkeä asia. REHVA:n kautta saamme suoran keskusteluyhteyden jäsenmaiden edustajiin ja pystymme vaikuttamaan koko Eurooppaa koskevaan päätöksentekoon. Tällä on Ronald E. Jarnagin, Tiit Kerem ja Jarmo Kuitunen suuri merkitys yhä enemmän kansainvälistyvillä markkinoilla. REHVA:n kautta tehdään yhteistyötä myös muiden alueiden HVAC-järjestöjen kanssa. ASHRAE:n kanssa tehtävällä yhteistyöllä on jo pidemmät perinteet. Uudempia kumppaneita ovat CCHVAC (Kiina) ja ISHRAE (Intia). Muiden järjestöjen kanssa riittää vielä neuvoteltavaa monista periaatekysymyksistä. Vapaissa keskusteluissa ASHRAE:n presidentin Ronald Jarnaginin kanssa saatoimme kuitenkin todeta, että toimimme hyvässä yhteistyössä mm. energiakysymyksiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Keskustelujen päätteeksi paiskasimme kättä ja totesimme yhteen ääneen: We have the knowledge we can save the world! Jarmo Kuitunen SuLVI:n hallituksen SuLVIn yhteistoimintajäsenet 2012 K KVJ w w. Epicur Group Oy.fi VILPE / SK FASTENING

2 Uusi verkkokirjakauppa - Booky.fi aloittaa SuLVIn julkaisumyynnin yhteistyökumppanina SuLVI haluaa jakaa ja välittää LVI-alan tietoa, joten alan julkaisuiden myynti on tärkeä osa SuLVIn toimintaa. Tästä syystä olemme kehittäneet julkaisumyyntitoimintaamme aloittamalla yhteistyön Booky.fi-verkkokirjakaupan kanssa. Julkaisuja voi edelleen tilata kätevästi suoraan SuLVIn kotisivujen kautta sivuille lisätystä verkkokirjakaupasta. Uudessa verkkokaupassa on entistä monipuolisempi valikoima toimitus- ja maksutapoja, jonka lisäksi olemme virtaviivaistaneet julkaisujen hinnoittelua. Nyt jäsenillämme on mahdollisuus ostaa LVI-alan julkaisuja entistä huokeampaan hintaan! Julkaisuja voi verkkokaupan lisäksi tilata myös sähköpostitse sulvi@pikakirjakauppa.fi tai puhelimitse Suomen LVI-liitto uusii ilmettään! SuLVI on uusinut kotisivujensa ulkonäköä alkuvuodesta Virkistyneen ulkoasunsa myötä uusien kotisivujen on myös tarkoitus palvella sivujen käyttäjiä entistä paremmin. Kotisivuilta pääsee myös helposti muihin SuLVIn ylläpitämiin sivustoihin kuten SuLVInettiin, SuLVIn Facebook-sivustolle ja Moodleen. Kotisivuilta löydät myös ajankohtaista tietoa LVI-alan tapahtumista ja koulutuksistamme. Käy tutustumassa uusiin kotisivuihin osoitteessa Haluamme jatkossakin vastata parhaalla mahdollisella tavalla sivuston käyttäjien tarpeista, joten otamme mielellämme vastaan myös uusia kehitysideoita! Aurinkosuojausta suomeksi Aurinkosuojaus on tärkeä osa jokaista rakennusprojektia, koska sillä on suuri vaikutus sisäilmaston laadussa ja talotekniikan suunnittelussa. Aurinkosuojauksen valinnan tulisi olla yksi ensimmäisistä askelista taloteknisten järjestelmien suunnittelussa, koska rakennuksen energiankulutus on erittäin riippuvainen käytetystä aurinkosuojauksesta. Suojauksella voidaan estää ylimääräisen auringonsäteilyn tulo rakennukseen ja siten vähentää jäähdytystarvetta, johon muuten kuluisi kallista energiaa. Talvisin auringonsäteilyn ilmainen lämpöenergia on tervetullut lisä vähentämään rakennuksen energiankulutusta. Tulevaisuudessa aurinkosuojauksella on yhä tärkeämpi osa, mitä tulee rakennusten investointi- ja käyttökustannusten pienentämiseen. Ohjekirja tarjoaa vankat perustiedot auringonsäteilyn fysiikasta ja sen käyttäytymisestä aurinkosuojatuissa ikkunoissa. Kirjassa painotetaan aurinkosuojauksen energiansäästövaikutuksia jäähdytyksessä, lämmityksessä ja valaistuksessa, sekä annetaan käytännöllisiä ohjeita suojauksen valintaan, asennukseen sekä käyttöön. Lisäksi tarkastellaan aurinkosuojauksen asennuksen tulevaisuusnäkymiä. Tämän ohjekirjan on laatinut REH- VA yhdessä ES-SOn kanssa. Se on hyvä esimerkki siitä, miten kahden ammattikunnan välisellä yhteistyöllä voidaan tuottaa jotain uutta, koko rakennusalaa hyödyttävää tietoa. REHVA:n hallitus kiittää ES-SOa ja kirjan työryhmää arvokkaasta työstä sekä yrityksiä, jotka tukivat tämän ohjekirjan valmistumista. Käännös on toteutettu yhdessä Aurinkosuojaus ry:n ja SuLVIn kanssa ja kirjaa voi tilata SuLVIsta sulvi@sulvi.fi. Lisätietoja hannu.sipila@sulvi.fi Aurinkosuojaus Aurinkosuojauksen suunnittelu kestävän kehityksen mukaisiin rakennuksiin rehva Wouter Beck (toim.) Dick Dolmans Gonzague Dutoo Anders Hall Olli Seppänen Federation of European Heating, Ventilation and Air-conditioning Associations REHVA OHJEKIRJA NO 12 Hinta 50, LVI-yhdistyksen jäsenille ja opiskelijoille 25

3 Ilmanvaihdon painesäädin Opinnäytetyö Talotekniikka Juuso Nyströmin opinnäytetyö ehdolla opiskelijakilpailussa - REHVAn Student Competition Timisoara Romania REHVA palkitsee joka vuosi opiskelijatöitä jäsenmaistaan. Tänä vuonna kilpailussa oli mukana Mikkelin ammattikorkeakoulussa LVI-tekniikkaa opiskelleen Juuso Nyströmin opinnäytetyö Ilmanvaihdon painesäädin. Opinnäytetyö oli tehty Fläkt Woods Oy:n toimeksiantona. Nyström esitteli työtään Romaniassa pidetyssä REHVA Annual Meeting 2012-tilaisuudessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella Fläkt Woods Oy:lle painesäädin ja tutkia paineenmittauspaikkaa kanavistosta, kun käytössä on paineesta riippuvat jäähdytyspalkit. Työssä tuli myös laatia painesäätimelle tarvittavat tekniset dokumentit sekä antaa kanaviston suunnitteluohje. Parasta paineenmittauskohtaa tutkittiin rakentamalla kanavisto, jolla saatiin kokeiltua erilaisia säätötilanteita. Myös paineenmittaus yhteen sijoitusta varten tehtiin mittauksia. Kanaviston mitoituksenvaikutusta tutkittiin simuloimalla kanavistoa. Saatujen tulosten perusteella suunniteltiin painesäädin. Painesäätimelle laadittiin myös tarvittavat tekniset dokumentit sekä suunnitteluohje, jotka löytyvät tämän työn liitteistä. Yleensä painesäätimen paineanturi on ohjeistettu sijoittamaan kanaviston siihen kohtaan, missä vallitsee alhaisin staattinen paine. Mittausten perusteella järjestelmässä, jossa on paineesta riippuvat päätelaitteet, alhaisimman staattisen paineen kohta vaihtelee. Tällöin voidaan paine mitata suoraan säätöpellinyhteydestä, kun paineenmittausyhde on oikein muotoiltu ja sijoitettu. Mitoittamalla kanavat muuttamalla dynaamista painetta staattiseksi saadaan lähekkäisille päätelaitteille sama staattinen paine, jolloin painesäätö toimii parhaiten. Juuso Nyström. Ilmanvaihdon painesäädin. Mikkelin ammattikorkeakoulu Paikan päällä ollut Hannu Sipilä kommentoi kisapaikalta esityksen jälkeisiä tunnelmia: Näyttää siltä, että keskieurooppalaisien professorien oli vaikea ymmärtää tilojen muunneltavuutta ja tästä järjestelmästä saatavaa hyötyä muunneltavuuteen. Myös suurin osa tuomaristosta oli ehdottomia luonnollisen järjestelmän kannattajia ja osa jopa fanaatikkoja. Hot. Timisoara oli Rehva GA:n pitopaikka Kaikki kilpailijat palkintojen jakotilaisuudessa. Oikealla Rehvan presidentti Michael Smith Tuomariston Prof. Karel Kapele Prahan Yliopistosta Suomen edustaja Juuso Nyström Hollannin edustaja voitti opiskelijakilpailun jälleen

4 Ilmanvaihtokonehuone sijoitetaan palvelemiensa tilojen yläpuolelle. Tulo- ja poistokoneet voidaan sijoittaa samaan ilmanvaihtokonehuoneeseen. Konehuoneen rakenteet, pinnat ja varusteet tehdään kohdan 4.6 mukaisesti. Kaavio 16 Esimerkki asuinkerrostalon asuntojen liittymisestä keskusilmanvaihtolaitteistoon, kun konehuone on palvelemiensa tilojen yläpuolella Keskitetty järjestelmä Kaavio 15 Esimerkki asuinkerrostalon keskitetystä keskusilmanvaihtolaitteistosta, jonka konehuone on palvelemiensa tilojen yläpuolella savunrajoitustoiminnoin; Erillinen poistoilmakanava toimii poistoilmajärjestelmän savunrajoittimena Paloturvallisuuden ja puhdistettavuuden kannalta vaativan kohteen sekä palo- tai räjähdysvaarallisen tilan kohdepoistokanava johdetaan omana kanavana mahdollisimman suoraan ulos rakennuksen vesikatolle (kuva 2) TaLVI -KesuLVI - LaLVI Historialliset 50 v pilkkikisat Orivedellä Jorma Raitiolle tuli kolmas kiinnitys kiertopalkintoon ja hän sai sen nyt omakseen. Kisatulokset: Suurin kala KesuLVI Jorma Raitio 550 g hauki KesuLVI Juhani Laakoli 360 g ahven TaLVI Jouni Vehmas 310 g ahven LaLVI Kalevi Lehtonen 230 g siika Joukkuekilpailu: KesuLVI LaLVI TaLVI Antero Heinonen, Juhani Laakoli, Seppo Pasanen g Kalevi Lehtonen, Jukka Hänninen, Pekka Loponen g Seppo Lähteenmäki, Jarmo Keski-Opas, Erkki Salonen g Miesten sarja: KesuLVI Antero Heinonen g LaLVI Kalevi Lehtonen g KesuLVI Juhani Laakoli g Naisten / nuorten sarja Kesulvi Aino Veijalainen 40 g TaLVIn edustaja Jouni Vehmas on ollut mukana kaikissa kisoissa. Hänelle nostettiin yhteisesti hattua, ja toivottiin vielä voimia jaksaa monta kisaa ja näyttää samalla nuoremmille mallia Orivedellä Jukka Roto Antero Heinonen, Juhani Laakoli ja Seppo Pasanen Kalevi Lehtonen, Jukka Hänninen ja Pekka Loponen Seppo Lähteenmäki, Jarmo Keski-Opas ja Erkki Salonen Huonetilat liitetään yhteiseen pystykanavaan erillisellä enintään 200 cm 2 (nimelliskoko enintään 160 mm) kanavalla, joka varustetaan kaavion 14 mukaisesti kuristimella. Kytkettäessä tiloja pystykanaviin voidaan samassa liitekanavassa käyttää useampaakin tilakohtaista kuristinta, mikäli niiden yhteenlasketun ilmavirran virtausehto (42 dm 3 /s, 100 Pa) ei ylity (kuristinpari). Pystykanavan koolle ei aseteta pinta-alarajoituksia. Liitekanava voidaan varustaa myös siihen asennetulla yhteisellä kuristimella, jos kuristimen virtausehto täyttyy kaikissa käyttötilanteissa. Jos asunnossa on tilakohtaiset kuristimet, mutta ne eivät samaan liitekanavaan liittyessään yhdessä täytä kuristimen virtausehtoa, varustetaan liitekanava palonrajoittimella. Jos tilakohtaisia kuristimia ei voida käyttää, varustetaan liitehormi palonrajoittimella, jossa on savunilmaisintoiminto. Asuntojen keittiöt yhdistetään niitä palvelevaan yhteiseen kanavaan. Samoin menetellään wc- ja märkätilojen kohdalla. Irtaimistovarastot voidaan liittää asuntojen kanssa samaan keskusilmanvaihtokoneeseen erillistä kanavaa ja sulkeutuvaa palonrajoitinta käyttäen. Talosauna ja vastaavat yhteiset tilat on niiden asuintiloista poikkeavien käyttöaikojen vuoksi tarkoituksenmukaista varustaa omalla ilmanvaihtolaitteistolla. Kanavat sijoitetaan osastojen ulkopuolella osastoituun roiloon tai kevytrakenteiseen koteloon. Roilossa olevia kanavia ei yleensä tarvitse paloeristää. Roiloa ei myöskään tarvitse katkaista osastoivan vaakarakenteen kohdalta, mikäli siinä olevat rakennustarvikkeet (esim. putket, johdot ja eristeet) ovat vähintään A2-luokaa. Kevytrakenteinen kotelo katkaistaan palokatkoin kerroksittain ja siinä olevat kanavat paloeristetään mukaisesti vähintään EI 30-luokkaisesti. paloturvallisuusopas.indd Palon- ja savunrajoittimen käyttöesimerkkejä hoito- ja majoitusrakennuksessa Hoitolaitoksia ja majoitustiloja ei yhdistetä toista käyttötapaa palvelevaan ilmanvaihtolaitteistoon. Näiden tilojen ilmanvaihtolaitteisto kanavistoineen ja koneineen erotetaan paloteknisesti rakennuksen muiden käyttötaparyhmien ilmanvaihtolaitteistoista. Kaavio 17 Majoitusrakennuksen huonetilojen liittäminen niitä palvelevaan keskusilmanvaihtolaitteistoon tilakohtaisia kuristimia käyttäen. Ehtona on tällöin kuristimelle asetetun virtausehdon täyttyminen. Majoitushuoneiden kuristimet voidaan aina korvata toimilaitteellisilla savunrajoittimilla. Majoitushuoneiden kanavat voidaan kytkeä sitä palo-osastoa palvelevaan sisäiseen kanavaan kuristinta käyttäen, mikäli kuristimen virtausehto täyttyy. Sisäinen kanava liitetään eri majoitushuoneiden palo-osastoja palvelevaan pystykanavaan palonrajoittimen välityksellä. Kun savunrajoittaminen majoitushuoneiden välillä perustuu kuristimen käyttöön, ei pystykanavan palonrajoitinta varusteta erikseen savunilmaisintoiminnolla. Palo-osastoon kuuluvat käytävätilat ja niihin liittyvät yhteistilat liitetään omalla kanavallaan em. pystykanavaan tai konehuoneeseen ja kanava varustetaan palonrajoittimella. Palonrajoittimille asetetaan siihen liittyvän kanavan koon perusteella tiiviys- ja eristävyysvaatimuksia ja niihin liitetään kaavioiden 14 ja 15 mukaisesti savunrajoitustoiminto. Mikäli majoitushuoneiden tilajärjestelyt tai ilmavirrat eivät mahdollista kuristimien käyttöä savunrajoittamiseen, käytetään savunrajoittamiseen majoitushuoneiden välillä toimilaitteella varustettua savunrajoitinta. Vaikka ilmanvaihtokonehuoneen sijoittamiselle ei aseteta rajoituksia, on henkilöturvallisuuden kannalta riskillisten hoito- ja majoitusrakennusten ilmanvaihtokonehuoneet syytä sijoittaa palvelemiensa tilojen yläpuolelle. Tulo- ja poistokoneet voidaan sijoittaa samaan konehuoneeseen. Konehuoneen rakenteet, pintakerrokset ja varusteen tehdään kohdan 4.6 mukaisesti. paloturvallisuusopas.indd Keskitetyissä järjestelmissä voidaan soveltaa E7-ohjeen kohtaa 4.2, jonka mukaan asuinrakennuksessa ilmanvaihtokonehuoneen sijaitessa palvelimiensa tilojen yläpuolella ei kerrosten välisen pystykanavan palonrajoittimelta edellytetä sulkeutumisominaisuutta. Kanavan nimelliskoko on tällöin enintään 200 cm 2. Pystykanavaan sijoitettava palonrajoitin ei käytännössä kuitenkaan tule kysymykseen. Sen sijaan pystykanavaan voidaan liittää tilakohtainen kuristin. Kuristin liitetään pystykanavaan osaston sisäistä, eristämätöntä liitekanavaa käyttäen, jonka pinta-ala on enintään 200 cm 2. Neuvoslounas Hotoraudan vääntäjien lounaskokoukset pidetään joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 13 Hotelli Arthurin kabinetissa, Vuorikatu 17, Helsinki Jäsenmaksut Tarkista, että olet maksanut jäsenmaksusi. Talotekniikka-lehden tulo keskeytyy maksamattoman jäsenmaksun vuoksi. Jäsenmaksuihin liittyvissä asioissa voi kääntyä Kaija Ruokosen puoleen, puh , sähköpostilla sulvi@sulvi.fi sekä kaija. ruokonen@sulvi.fi Asuinkerrostalon asuntojen yhteinen ilmanvaihtolaitteisto voidaan toteuttaa edellä olevaan perustuen ns. yhteiskanavajärjestelmällä. Asuntoja ei E7/kohdassa 4.1 mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta yhdistetä muita käyttötapoja palveleviin tiloihin. Järjestelmä suunnitellaan käyttäen pääasiassa vähintään A2-luokan tarvikkeita. 1. KRS: Tilakohtaiset kuristimet (yhteinen virtausehto ei toteudu), liitekanavassa yhteinen sulkeutuva palonrajoitin (E30). 2. KRS: Roilon seinään kiinnitetty kuristin 3. KRS: Tilakohtainen kuristinpari (mustat pallot; yhteenlaskettu enimmäisilmavirta 42 dm 3 /s paine-erolla 100 Pa 4. KRS Tilakohtaiset kuristimet, yhteenlaskettu virtaus toteuttaa kuristimen vaatimuksen 5. KRS: Tilakohtaiset kuristimet omine erillisine liitekanavineen Keittiöt on liitetty kuristimia käyttäen omaan erilliseen pystykanavaan. Kuristimen ja roilon välistä kanavaosaa ei eristetä. Kaavio 12 Toimistorakennuksen konehuone ja roilo ovat eri palo-osastoa. Roilon eristävyys on luokkaa EI30. Palonrajoitin on vastaavasti EI-luokkaa. Roilon yläpää katkaistaan EI 60 rakenteella. Kaavio 13 Toimistorakennuksen konehuone ja roilo ovat samaa palo-osastoa. Kokoontumistilan tuloilmakanavan palonrajoittimet on varustettu Palonrajoittimen käyttöesimerkkejä asuinrakennuksessa Asuinkerrostalon paloteknisen suunnittelun lähtökohtana voidaan pitää ns. passiivisia ratkaisuja, jolloin minimoidaan jatkuvaa toimintakunnon tarkastamista ja huoltoa edellyttävän automatiikan ja laitetekniikan käyttö. Asuntokohtaisissa ilmanvaihtojärjestelmissä palotekniikka ei yleensä edellytä automatiikan käyttöä toisin, kuin asuinrakennusten keskitetyissä järjestelmissä. Savunilmaisimiin perustuvat järjestelmät saattavat myös rajoittaa joitain tavanomaiseen asumiseen kuuluvia toimintoja, jotka voivat turhaan aktivoida toimilaitteet ja antaa hälytyksen. paloturvallisuusopas.indd paloturvallisuusopas.indd Muista 4 PALON LEVIÄMISEN ESTÄMINEN PALO-OSASTOSTA TOISEEN Palon leviäminen palo-osastosta toiseen voidaan estää ilmakanavien yhdistämisrajoituksilla, palonrajoittimilla ja palonkestävillä kanavilla. 4.1 Yhdistämisrajoitukset Asuntoja, majoitustiloja ja hoitolaitoksia ei tulo- eikä poistoilman osalta yleensä saa yhdistää muita käyttötaparyhmiä palveleviin keskusilmanvaihtolaitteistoihin. Asuinrakennuksissa olevat keittiöt, talousirtaimiston säilytystilat sekä pinta-alaltaan enintään 300 m 2 suuruiset toimistot ja kokoontumistilat voidaan yhdistää asuntojen kanssa yhteiseen keskusilmanvaihtolaitteistoon käyttäen erillisiä kanavia. Palo- tai räjähdysvaarallisen tilan yleisilmanvaihtoa ei yhdistetä keskusilmanvaihtolaitteistoon (kuva 2). Uloskäytävää ei yhdistetä keskusilmanvaihtolaitteistoon. Palo-osastojen pääkäyttötavan asettamat yhdistämisrajoitukset Rakennukset tai niiden palo-osastot ryhmitellään E1:ssä niiden pääkäyttötavan perusteella. Ryhmittelyn lähtökohtana on käyttöaika (päiväkäyttö, iltakäyttö tai yökäyttö) sekä se, miten hyvin käyttäjät tuntevat tilat ja miten he kykenevät palotilanteessa pelastautumaan itse tai toisten avustuksella. E1:ssä esitetyt yleisimmät rakennusten tai tilojen käyttötavat ovat asunnot, majoitustilat, hoitolaitokset, kokoontumis- ja liiketilat, työpaikkatilat, tuotanto ja varastotilat sekä autosuojat. Käyttötaparyhmä l Ei yhdistetä toiseen käyttötaparyhmään edes keskenään (yksittäinen asunto voidaan yhdistää). n voidaan yhdistää keskenään samaan keskusilmanvaihtolaitteistoon *) 6 ei voida yhdistää keskusilman vaihtolaitteistoon Asunnot l Majoitustilat l Hoitolaitokset l Kokoontumis- ja liiketilat n Tavanomaiset työpaikkatilat n Tuotanto- ja varastotilat n Autosuojat n Uloskäytävät 6 Palo- tai räjähdysvaaralliset tilat 6 Kaavio 3. Tilojen yhdistämisrajoitukset keskusilmanvaihtolaitteistoon *) RakMK / D2 mukaisia yhdistämisrajoituksia noudattaen paloturvallisuusopas.indd Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuusopas Suomen LVI-liitto on julkaissut oppaan, jossa esitellään ilmanvaihdon paloturvallisuuden käytännön ratkaisuja rakennusvalvonta- ja pelastusviranomaisille sekä suunnittelijoille ja muille rakennushankkeen osapuolille. Hinta 20 (sis. alv 9%) Pidäthän yhteystietosi ajantasalla Sivuillamme löytyy jäsentietojen muutoslomake. Voit myös tehdä ilmoituksen osoitteisiin sulvi@sulvi. fi sekä kaija.ruokonen@sulvi.fi tai soittamalla SuLVIn toimistoon. Arvoisat Yhteistyökumppanimme Meillä on mahdollisuus vastaanottaa ja lähettää myös verkkolaskuja (ei koske jäsenmaksuja). Lisätietoja SuLVIn toimisto Kaija Ruokonen

5 SuLVIn koulutuskalenteri Kaikkiin hintoihin lisätään 23 %:n arvonlisävero. Yhteistyössä Amicomin kanssa: KVV- ja IV-työnjohtaja (B-vaativuusluokka) koulutus* Helsinki Hinta: 580 UUSIA SÄÄDÖKSIÄ JA OPPAITA LVI- SUUNNITTELUUN 9.5. Vaasa Oulu Hinta: 200 sisältäen E7-oppaan, aamupäivätilaisuus RakMK D5 soveltaminen käytäntöön E-luvun laskentaa Jyväskylä Vaasa Helsinki RakMK D3 soveltaminen käytäntöön Energiamääräykset suunnittelijan näkökulmasta (D3) Vaasa 4.6. Helsinki Hinta D3 ja D5 -koulutuspäivistä valittaessa: FISE-PÄTEVYYSTENTIT: Ilmanvaihtosuunnittelija (IVSU) Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelija (KVVSU) Ilmanvaihtolaitteistojen rakentamisesta vastaava työnjohtaja (IVTY) Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistojen rakentamisesta vastaava työnjohtaja (KVVTY) Kylmäsuunnittelija (KYL) Haja-asutuksen vesihuollon suunnittelija (VHS) Erillisen energiatodistuksen antaja (EET) Helsinki, Lahti ja Tampere Helsinki ja Turku Hinta: 80 per tentti. Samana päivänä voi suorittaa max 2 tenttiä. Huom! EET-tenttiin haetaan pätevyyden hakulomakkeella viim. 2 vkoa ennen tenttiä ja hakemuksen käsittelymaksu veloitetaan tenttimaksun yhteydessä. FISE-PÄTEVYYDEN HAKEMINEN Hinta: Pätevyyshakemuksen käsittely 145 ja pätevyyden rekisteröinti 155. Lisätietoa www. fise.fi ILMANVAIHTOLAITteiston Paloturvallisuus (E7 OPAS) ja energiamääräykset (2012)* Kuopio Oulu Pori Hinta: Jäsenille 250, ei-jäsenille 290 sisältäen E7-oppaan. HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON SUUNNITTELIJAKOULUTUS JA FISE- PÄTEVYYSTENTTI* ja Kuopio Hinta: Koulutus jäsenille 490, ei-jäsenille 580 ja tentti 80 VESI- JA VIEMÄRILAITTEISTOT (D1)* Putkistomateriaalit ja syöpyminen, putkistojen pinnoitus ja ääneneristys Turku ILMANVAIHTOLAITOKSET (D2)* Turvallisuus, energiatehokkuus, puhtaus Turku Hinta D1 ja D2 -koulutuspäivistä valittaessa: D2-koulutuksen hinta sisältää E7-oppaan ja Sisäilmastoluokitus 2008 julkaisun. Yhteistyössä Inspectan kanssa: Ratkaisuja rakennusten sisäilmaongelmiin Helsinki Hinta: 495 Ilmoittautumiset: training.finland@inspecta.com *FISEn hyväksymä koulutus SuLVIn koulutuksiin liittyy SuLVIn Moodle verkko-oppimisympäristö, mikäli ohjelmassa ei muuta mainita. Koulutusten tarkemmat ohjelmat: Ilmoittautuminen: Ilmoittautuminen SuLVIn koulutuksiin koulutussihteeri Jonna Hoikalle sähköpostitse jonna. hoikka@sulvi.fi. Katso kurssikohtaisesti viimeiset ilmoittautumispäivät ja peruutusehdot nettisivuilta tarkemmista kurssiohjelmista. Ilmamäärien mittauksen ammattilaiseksi ja Helsinki Hinta: Kolme päivää jäsenille 560, ei-jäsenille 600. Yksittäinen päivä jäsenille 200, ei-jäsenille 220. Ilmamäärien mittauskoulutus IVsuunnittelijoille Helsinki Hinta: Jäsenille 220, ei-jäsenille 260 KVV-TYÖNJOHTAJAKOULUTUS (KVVTY) ja Helsinki IV-TYÖNJOHTAJAKOULUTUS (IVTY) ja Helsinki VESI- JA VIEMÄRILAITTEISTOT (D1)* Putkistomateriaalit ja syöpyminen, putkistojen pinnoitus ja ääneneristys Helsinki ILMANVAIHTOLAITOKSET (D2)* Turvallisuus, energiatehokkuus, puhtaus Helsinki YSE 1998 Sopimusehtoja sekä KVV- ja IVtyönjohtajan/-suunnittelijan pätevyydet Helsinki Hinta yo. koulutuspäivistä valittaessa: Ilmoittautumiset: koulutushaun kautta Lisätietoa: asiakaspalvelu@amicom.fi tai p /Kirsi Seppänen KIINTEISTÖN KAUKOLÄMPÖTYÖNJOHTAJAN PÄTEVYYSKOULUTUS JA TENTTI Vaativuusluokat a ja b: Jyväskylä, Helsinki, Jyväskylä, Helsinki Hinnat: Vaativuusluokka a: Koulutus pätevyyden haku 150. Vaativuusluokka b: Koulutus pätevyyden haku 100. Hintaan sisältyy koulutus, pätevyystentti, koulutusmateriaali, ohjelman mukaiset tarjoilut sekä pätevyyden toteaminen ja rekisteröinti. Ilmoittautuminen: Koulutukseen haetaan erillisellä hakulomakkeella. Hakulomake täyttöohjeineen ja pätevyysvaatimuksineen löytyy osoitteesta koulutushaun kautta tai Hakemus ja todistusjäljennökset tulee toimittaa viimeistään kolme viikkoa ennen koulutuksen ajankohtaa osoitteella: Amicom Oy, Kaukolämpötyönjohtaja, PL 151, Helsinki tai sähköpostitse asiakaspalvelu@amicom.fi.