Heinäkuun lopulla, kun helteitä ja purjehdussäitä vielä oli jäljellä, kerääntyi

Transkriptio

1 SuLVIn sivut SuLVIn sivujen yhteyshenkilöt Suomen LVI-liitto Sitratori 5, HELSINKI Puh. (09) Faksi (09) toiminnanjohtaja Tiina Strand Puh Järjestötoimikunta Jukka Itkonen Itula Oy Paalukatu Lappeenranta Puh jukka.itkonen@itula.fi Koulutustoimikunta Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry. PL ESPOO jorma.sateri@sisailmayhdistys.fi Puh. (09) Faksi (09) Tekninen toimikunta Miimu Airaksinen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka PL 1000/Lämpömiehenkuja VTT Puh Nuorekkaita toiveita ja onnistumisen aikeita Heinäkuun lopulla, kun helteitä ja purjehdussäitä vielä oli jäljellä, kerääntyi SuLVIn toimistolle Helsingin Kannelmäkeen ensimmäistä kertaa Junior Board eli me junnut. Mukaan tapaamiseen oli uskaltautunut pienehkö mutta innokas joukko talotekniikka-alan nuoria. Ryhmän toimintaa oli jo talven ja kevään aikana herätelty meille nuorille luontaisella tavalla Facebookissa. Ennen ensimmäistä kokoontumista olimmekin sosiaalisessa mediassa vaihtaneet ajatuksia toiveistamme yhdistystoimintaa kohtaan. Junior Boardin tarkoituksena on kannustaa nuoria lähtemään mukaan SuL- VIn toimintaan ja tarjota matalan kynnyksen vapaa-ajan aktiviteetteja oman alan parissa. Olen erityisen iloinen siitä, että SuLVI jäsenyhdistyksineen on ottanut meidät opiskelijat ja jo valmistuneet nuoret innolla mukaan. Toivonkin, että myönteinen suhtautuminen toimintaamme kohtaan säilyy myös jatkossa. Motivaatio tekemiseen syntyy sallivassa ja luottamusta jakavassa ympäristössä. Vierastan ajatusta siitä että jäsenistö jakautuisi kahtia kertyneiden ikävuosien perustella. Mielestäni eri-ikäisten ja erilaisia aikoja eläneiden ihmisten kohtaamiset ovat hyvä ja hedelmällinen pohja monimuotoiselle yhteistyölle. On innostavaa huomata, että säilyttämällä jotain vanhaa ja luomalla jotain uutta voi saada aikaan jotain toimivaa. Hyväksi havaittuja käytänteitä lienee turha muuttaa. Niitä me nuoret haluamme omaksua ja viedä eteenpäin. Toisaalta uskon että meillä on halu tuoda SuLVIn toimintaan myös omalle sukupolvellemme ominaisia aspekteja. Itse odotan toiveikkaasti esimerkiksi sitä, että yhdistyksemme jäsenineen siirtyy entistä tarmokkaammin sosiaaliseen mediaan. Nuoruus on innostuksen ja idealismin aikaa. Suuretkaan haasteet eivät liiaksi pelota vaan pikemminkin houkuttavat. Ajattelen, että potentiaalimme piileekin juuri tässä pohjattomassa uteliaisuudessa ja kokeilunhalussa. Nuorten toiminnan käynnistämisessä kaipaamme kuitenkin kokeneempien ja kauemmin toiminnassa mukana olleiden näkemyksiä ja ajatuksia. Jokainen vinkki ja eteenpäin vievä neuvo on varmasti arvokas. Kun edessä on tyhjä taulu, voi aluksi iskeä epätoivo. Jokaisella meillä nuorten toimintaa aktivoimassa olevalla on suuria odotuksia, toiveita ja visioita. Haluamme saada aikaan vireää ja aktiivista liikehdintää sekä kasvattaa yhdistystoiminnan arvostusta keskuudessamme. Jotta voi onnistua, on kuitenkin yritettävä ja erehdyttävä. Erehdyksen jälkeen on uskallettava muuttaa toimintatapaa ja yrittää uudelleen. Toivonkin meille kaikille nuorille ja nuorekkaille sisukasta asennetta ja positiivista energiaa. Olen varma siitä, että meitä edeltävä sukupolvi voi jonain päivänä luovuttaa viestikapulansa hyvillä mielin eteenpäin. Eveliina Junkkari Liittovaltuustokokous lähestyy Parin kuukauden kuluttua on aika kaivaa puvut ja muut juhlavaatteet naftaliinista: liittovaltuusto kokoontuu Hämeenlinnassa Juhlapaikkana on Aulanko, jossa juhlistetaan samalla HäLVIn 40-vuotista taivalta. Kutsut yhdistysten ilmoittamille valtuutetuille lähetetään loka-marraskuun vaihteessa. Muistathan siis päivittää mahdolliset muutokset yhteystietoihisi myös SuLVIin, jotta kutsut löytävät varmasti perille. SuLVIn yhteistoimintajäsenet 2014 w K KVJ w. Epicur Group Oy.fi VILPE / SK FASTENING

2 LVI-alaa eilen VTT myös LVI-alan asiantuntija VTT on vuosien aikana muodostunut LVI-alallakin jo käsitteeksi. Kun laite aikanaan oli VTT:n testaama, sen täytyi olla hyvä. VTT onkin tarjonnut mahdollisuuksia yrityksille testaamiseen ja tuotteiden kehittämiseen sekä antanut julkiselle vallalle tukea ja arvovaltaa toimenpiteitä valittaessa. Lisäksi VTT on vuosien mittaan ollut monien asiantuntijoiden pitkäaikainen työpaikka, jossa on ollut mahdollisuus kehittyä kansainväliseksi asiantuntijaksi. VTT:n historia alkoi jatkosodan aikana 16. tammikuuta 1942, jolloin presidentti Risto Ryti allekirjoitti lain Valtion teknillisestä tutkimuslaitoksesta. VTT toimi välittömästi kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa. Tehtävänä oli harjoittaa teknillistä tutkimustoimintaa tieteellisessä ja yleishyödyllisessä tarkoituksessa. VTT:n oli lisäksi testattava viranomaisten ja yksityisten henkilöiden sekä yritysten tai yhteisöjen pyynnöstä materiaaleja ja rakenteita. Laitoksella oli myös oikeus tehdä maksullisia toimeksiantotutkimuksia. Aloite laitoksen perustamiseen tuli sekä teollisuudelta että TKK:n taholta. VTT sai näin virallisesti itsenäisen aseman, vaikka se käytännössä toimikin tiiviissä yhteydessä TKK:n kanssa. Sen perustaminen olikin lähtenyt ajatuksesta, että näin TKK saisi käyttöönsä ajanmukaiset laboratoriotilat myös opetuksen tarpeisiin. VTT:llä oli alussa 10 laboratoriota, mukana myös rakennusteknillinen laboratorio. Sota antoi töitä, mutta vei väkeä VTT:n alkuvuosien toimintaa vaikeutti erityisesti se, ettei saatavilla ollut riittävästi päteviä työntekijöitä. Monet ikänsä ja terveytensä puolesta kykenevät miehet olivat sodan takia asepalveluksessa. Paloteknillinen laboratorio oli eniten mukana sotilaallisessa toiminnassa. Se teki mm. selvityksen rakennusten palosuojelusta ilmahyökkäysten varalle ja kehitti palamatonta kattohuopaa ja puumateriaalia. Laboratorio olikin suurelta osin alistettu armeijan käyttöön. Toinen VTT:lle annettu tehtävä oli tukea kotirintamaa. Tämä tehtävä täyttyi sota-aikana mm. erilaisilla elintarvike- ja polttoainetutkimuksilla. Elintarviketeollisuuslaboratorio tutki esimerkiksi heikkolaatuisia ruoka-aineita, joita markkinoille tuli sota-ajan elintarvikepulan aikana. Tarkastustyön ohella pystyttiin kuitenkin käynnistämään myös joitakin varsinaisia tutkimushankkeita. Tutkimuslaitokselle oli kuitenkin selvä tarve, sillä se teki sodan aikana lähes 2000 testausta. Myös VTT:n henkilökunta kasvoi nelinkertaiseksi 1940-luvun aikana. VTT pystyikin heti sodan jälkeen palvelemaan sotakorvausteollisuutta ja jälleenrakentamista. Rakennuspuolen suojissa alkoi myös LVI-alaan liittyvä tutkimustoiminta. VTT:n rakennusryhmän laboratoriot osallistuivat Suomen jälleenrakennukseen ahkerasti esimerkiksi kehittämällä uusia, korvaavia rakennusmateriaaleja ja tekemällä rakennusmateriaalien lämpöteknillisten ominaisuuksien testausta. VTT muutti Otaniemeen jo 1950-luvulla Ensimmäiset VTT:n tutkimustilat valmistuivat Otaniemeen vuonna Samana vuonna rakennettiin Otaniemeen myös pieni koetalo, jossa voitiin tehdä lämpöteknillistä tutkimusta. Lämpötekniikan laboratorion tilakysymykset ratkesivat kunnolla vasta 1958, jolloin valmistui Otaniemeen Lämpömiehenkujalle VTT:n lämpölaboratorio, joka pitkään toimi VTT:n LVI-alan tutkimuksen käytössä. Näihin aikoihin myös VTT:n tutkimus alallamme alkoi vahvistua. VTT onkin työllistänyt merkittävän määrän LVI-alan koulutuksen saaneita diplomi-insinöörejä sekä antanut harjoittelumahdollisuuksia opiskeluaikana. Myös alan jatkotutkintojen suorittamiseen on VTT antanut jatkuvasti tutkimusaiheita ja mahdollisuuksia. Laboratorion tutkimusalueet ovat pitkään kattaneet koko LVI-alan alueen. VTT:stä on kasvanut Suomen suurin tutkimuslaitos. Suomen kansainvälistyminen ja nopea kehitys on lisännyt tutkimustiedon tarvetta. Kehitys on tällä alueella ollut jatkuvaa ja VTT:n tutkijat osallistuvat jatkuvasti moniin kotimaisiin ja kansainvälisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Nykyisin organisaatiossa on pyritty eriyttämään varsinainen tutkimustyö ja testaus ja muu vastaava talouselämää palveleva toiminta. Tämän vuoden lopulla VTT tullaan yhtiöittämään. Ennen sitä käydään kuitenkin rankat yt-neuvottelut. Toivottavasti VTT selviää nykyisistä koettelemuksistaan. Sitä tarvitaan vielä. Lähteet: VTT:n historia ja omat muistot EK Tuomas Tuomola VTT:n lämpölaboratorion värikäs johtaja Tekniikan tohtori Tuomas Tuomola, LVI-alan ensimmäinen tohtori. Kuva VTT:n arkisto. LVI-alan ensimmäinen tekniikan tohtoriksi väitellyt tutkija Tuomas Tuomola syntyi Turussa vuonna Hän valmistui diplomiinsinööriksi vuonna 1935 ja väitteli tohtoriksi vuonna 1943 aiheenaan puun kuivaus. Vuonna 1942 hän aloitti työskentelyn vastaperustetun VTT:n rakennuslaboratoriossa. Vuonna 1955 Tuomolasta tuli perustetun Lämpöteknillisen laboratorion ensimmäinen johtaja ja professori. Siinä tehtävässä hän toimi eläkkeelle siirtymiseensä asti vuoteen Tuomas Tuomola oli humaani ja värikäs persoona. Hänen välinsä TKK:lle vuonna 1963 LVI-professoriksi nimitettyyn entiseen alaiseensa professori Olavi Vuorelaiseen olivat joskus kireät. Oli myös laitosten välistä kilpailua. Vuorelainen mielellään kertoi, että VTT:n lämpölaboratoriossa silloin tehtyjen metallien vetomittausten takana oli Tuomolan väärinkäsitys. Vuorelan mukaan Tuomela oli ostanut luettelon mukaan erän vetomittalaitteita tarkistamatta, että niillä mitattiin metallien vetolujuutta, eikä sisäilmassa havaittua vetoa. Tuomas Tuomola itse keksi sanoa 1960-luvulla, kun virkamiesten työpäivä aikaistettiin alkamaan jo kello 8 aiemman klo 9 asemasta, ettei tutkijoiden tarvinnut silloin vielä tulla töihin. Hehän alkavat ajatella työasioita jo kotoa lähtiessään. Tuomola teki myös tutkimusta saunasta ja sen fysiologisista vaikutuksista sekä saunaan liittyvistä suosituksista. Työtä läheltä seuranneen lisensiaatti Martti V. Hilskan mielestä saunan suositeltava lämpötilataso laski selvästi tutkijoiden vanhetessa. EK Neuvoslounaat jatkuvat Hotoraudan vääntäjien lounaskokous pidetään joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo Hotelli Arthurin kabinetissa, Vuorikatu 17, 00100, Helsinki. Rekisteritiedot Muista SuLVIn rekisterin tiedot perustuvat niihin tietoihin, jotka liitolle ilmoitetaan. Laskutustiedot, sähköpostiosoitteet, puhelinnumerot muuttuvat työpaikan vaihtuessa. Huolehdithan niiden päivityksestä myös SuLVIin. Välitämme muuttuneet tiedot jäsenyhdistyksiin sekä osoitemuutokset myös Talotekniikka-lehteen. Muutokset voit tehdä joko netissä jäsentietojen muutoslomakkeella tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen sulvi@sulvi.fi.

3 Säätiö L.V.Y. kehittää LVI-alan ammattitaitoa Säätiön perustaja Karl Viktor Lindholm perusti vuonna 1926 Helsinkiin Keskuslämpö Oy:n. Säätiö L.V.Y. on Lämpö- ja Vesijohtoteknikkojen Yhdistyksen perustama organisaatio. Säätiön tehtävänä on tukea ja edistää lämmitys-, ilmastointi- ja saniteettitekniikkaan liittyvää teknillis-tieteellistä tutkimustyötä. Säätiön peruspääoman ( mk) lahjoitti silloinen Keskuslämpö Oy:n toimitusjohtaja, diplomi-insinööri K. V. Lindholm. Lindholm näki alalla toimivana yrittäjänä hyvin ammattitaidossa vallitsevat puutteet. Tästä syystä hän käytti sekä aikaansa että varojaan pyrkiessään poistamaan puutteita. Hallitukseen kaivataan uusia kasvoja Tänä päivänä säätiön asioita hoitaa ja edustaa viisijäseninen hallitus. Hallituksen jäsenistä kolme edustaa SuLVIa (entinen Lämpö- ja Vesijohtoteknikkojen Yhdistys ry), yksi LVI- TU:ta (entinen Putkijohtotyönantajain liitto ry) ja yksi LVI-teollisuuden neuvostoa (LTN). Lisäksi hallituksella on ulkopuolinen sihteeri/ rahavarainhoitaja. Hallituksen toimintaa valvoo kymmenjäseninen valtuuskunta. Myös valtuuskunnan jäsenistö koostuu edellä mainittujen yhdistysten edustajista. Hallitus valitaan kahden vuoden välein ja uuden hallituksen valinta uudelle kaksivuotiskaudelle on edessä SuLVIn liittovaltuustokokouksessa marraskuussa. Hallitukseen toivotaan uusia jäseniä ja halukkaat voivat ottaa yhteyttä hallituksen tämänhetkiseen an Heikki Lamminahoon. Säätiö jakaa apurahoja Ajankohtaista säätiön toiminnassa on juuri nyt myös apurahojen myöntäminen. Säätiö julistaa apurahat anottavaksi joka toinen vuosi. Ilmoitus apurahojen hausta julkaistaan mm. Talotekniikka-lehdessä. Apurahaa haetaan vapaamuotoisella hakemuksella. Hakuohjeet päivitetään nettiin sivulle Lisätietoja sekä hallituspestistä että apurahoista antaa säätiön hallituksen Heikki Lamminaho ( , Sertifiointi viestii uusiutuvan energian laiteasentajan pätevyydestä Uusiutuvan energian laiteasentajille suositellaan sertifiointia. Sertifiointi käsittää aurinkolämpö- ja aurinkosähköasentajat, lämpöpumppu- sekä pellettiasentajat ja muut bioenergiaa hyödyntävien järjestelmien asentajat. Sertifiointia varten asentajat käyvät läpi muutaman päivän koulutuksen ja sen päätteeksi kirjallisen teoria- ja käytännönkokeen. Sitä ennen heillä täytyy olla pohjakoulutus tai riittävä työkokemus. Aurinkosähköjärjestelmien asentajille on lisäksi tarkempia pätevyysvaatimuksia. Lämpöpumppuasennuksiin tarvitaan myös kylmälaitepätevyys. Sertifioitu asentaja saa todistuksen ja kolmeksi vuodeksi käyttöönsä sertifiointitunnuksen. Sertifioinnin voi uusia käymällä läpi yhden päivän täydennyskoulutuksen. Lisäksi asentajan yhteystiedot julkaistaan kaikille avoimessa asentajarekisterissä internetissä fi/sertifioidutasentajat. Koulutuksia sekä koko järjestelmää valvoo ja kehittää sertifiointitoimikunta, jossa on mukana Aurinkoteknillinen yhdistys ATY ry, Bioenergia Kuvassa sertifiointitoimikunnan edustajat Timo Määttä (Motiva), Katja Outinen (Ympäristöministeriö), Markku Tahkokorpi (Lähienergialiitto), Jussi Hirvonen (Sulpu), Iiris Lappalainen (Motiva), Janne Happonen (Sakky), Tiina Strand (SuLVI), Harri Fränti (Amiedu), Arto Saastamoinen (STUL) ja Milja Aarni (Motiva). ry, Motiva, Suomen LVI-liitto SuLVI ry, Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ja ympäristöministeriö. Myös koulutusta antavilla oppilaitoksilla on edustus sertifiointitoimikunnassa. Tällä hetkellä sertifiointikoulutusta antavat ainakin Savon ammatti- ja aikuisopiston Sakkyn tarjoama lämpöpumppu- ja aurinkolämpöasentajan koulutus sekä Amiedun syksyn lämpöpumppuasentajakoulutus. Lisäksi STUL kouluttaa aurinkosähköasentajia. Sertifioinnin taustalla on uusiutuvan energian direktiivi (ns. RES-direktiivi), joka edellyttää EU-jäsenmailta uusiutuvan energian laiteasentajien sertifiointijärjestelmää. TaLVI ry:n 60-vuotisjuhlat Tampereen LVI-tekninen yhdistys TaLVI ry vietti vuosijuhliaan Tampereen komediateatterissa. Yhdistyksemme perustamisesta on tullut kuluneeksi 60 vuotta. Juhlailta alkoi Riemurahat- teatteriesityksellä, jonka jälkeen juhlat jatkuivat komediateatterin juhlasalissa runsaan buffet-illallisen parissa. Nautittuamme illallisen Jarmo Kuitunen aloitti puheosuuden TaLVIn tervehdyspuheella. Tästä jatkoi puheellaan SuLVIn toiminnanjohtaja Tiina Strand, jolta saimme kuulla viimeisimmät kuulumiset SuLVIsta. Puheiden jälkeen tilaisuudessa jaettiin SuLVIn myöntämät kultaiset ansiomerkit Markku Holopaiselle ja Reijo Hurulalle sekä hopeiset ansiomerkit Pekka Heikkilälle, Tiina Niinimaalle, Ari Oraselle, Jukka Sirénille, Petri Vitelille ja Eero Vuohelaiselle. TaLVI myönsi nimilaatalliset viirit Mikko Jyringille ja Tiina Strandille. Kunniajäsenen arvon saivat Juha Brunnila ja Jarmo Kuitunen. Juhlaillan juonsi ansiokkaasti kunnia Pentti Antola. Juhliin osallistui n. 120 henkilöä seuralaiset mukaan luettuna. Illan viimeisenä ohjelmanumerona meille esiintyi mentalisti Pete Poskiparta. TaLVIn hallitus kiittää kaikkia juhliin osallistuneita ja juhlien järjestämisessä auttaneita. Harri Nuora SuLVIn toiminnanjohtaja Tiina Strand vastaanottamassa Talvin myöntämää viiriä. Kuvassa ansiomerkkien ja kiitollisuuden osoitusten saajat. Juhlatunnelmia jatkettiin teatteriesityksen jälkeen illallisella.

4 Factory Blues tahdittaa aktiivista yhdistystoimintaa Vakka-LVI:n järjestämä Factory Blues 2014 sai jälleen LVIja energia-alan ihmiset liikekannalle perinteen mukaisesti kesäkuun ensimmäisenä perjantaina. Paikalle kokoontui yli 500 alan asiantuntijaa verkostoitumaan tai muuten vaan nauttimaan länsirannikon huimasta tunnelmasta ja vieraanvaraisuudesta. Tällä kertaa musisoinnista vastasivat JP Nieminen/Petman Ensemble sekä legendaarinen Jussi Raittinen and the Boys. Vieraitten muonituksen hoiti ensimmäistä kertaa Tapio Pääkkö joukkueineen eikä kellään ollut varmastikaan valitta- mista tarjoilun laadusta tai määrästä. Juomapuoltakin oli varattu riittävästi. Ja mukana oli tietysti myös perinteinen juomalasi, jonka sai viedä kotiin. Jokuhan on jo kerännyt koko sarjan! Kuolevasta yhdistyksestä uuteen nousuun Factory Bluesin historia ulottuu 1990-luvun loppuun, jolloin oli ilmassa lamatunnelmaa. Vakka-LVI:n kokouksissa kävi 3 5 jäsentä. Jotain tuon hetkisestä tilanteesta kertoo sekin, ettei Vakka-LVI kehdannut pyytää isäntiä vähälukuisiin kuukausikokouksiinsa. Tällöin yhdistyksen Mikko Helpiö kysyi SuLVIn silloiselta toiminnanjohtajalta Pekka Kontturilta, miten paikallisyhdistyksen toiminnan voisi lopettaa. Yhdistyksen lopettamisen sijaan päädyttiin kuitenkin siihen, että yhdistyksen n nuijan otti haltuunsa Jarkko Kaivola. Syksyllä 2000 oli Vakka-LVI:n toiminnassa taitekohta: yhdistys päätti järjestää vierailun Ukitigille. Yritysvierailu kiinnosti jäseniä yllättäen niin paljon, että paikalla oli noin jäsentä. Tämä olikin monille ensimmäinen sykäys kiinnostukseen käydä kokouksissa. Toiminnan elvyttyä Mikko Helpiö ehdotti, että Vakka-LVI järjestetäisi kesällä 2001 Factory Blues -tapahtuma Calortec Oy:n kattilahallilla. Tuumasta toimeen: tilaisuuden järjestämistä ja organisointia varten perustettiin toimikunta. Kaikki sujui varsin mallikkaasti ja ensimmäisessä tilaisuudessa oli noin 150 osallistujaa. Siitä saakka on tahti vain kiihtynyt ja viimeiset kahdeksan vuotta osallistujamäärä on ollut henkilöä ympäri Suomea. Esiintyjinä on suurimmaksi osaksi ollut Suomen huippuartisteja, kuten Sonja Lumme, Erja Lyytinen, Heikki Silvennoinen, Pave Maijanen ja tietysti myös The Inska Boys. Yhteistyössä on voimaa Vakka-LVI on tänäkin päivänä varsin aktiivinen. Tilaisuus ja sen tuotto on tietenkin helpottanut myös yhdistyksen taloudenhoitajan Kösö Heinosen elämää - ja yöunia. Factory Bluesin lisäksi Vakka-LVI on järjestänyt lukuisia muita tapahtumia, kuten vesivahinko- ja linjasaneerausseminaarit. Lisäksi yhdistys on TuLVIn ja SataLVIn kanssa yhteistyössä tehnyt SuLVIn sivuiltakin löytyvän LVI-alan esittelyvideon. Voidaan sanoa, että samaan hiileen puhaltaminen ja yhteisten tilaisuuksien järjestäminen ovat nostaneet jäsenistön yleistä aktiivisuutta huomattavasti. Katsotaan jälleen ensi vuoden alussa, tuleeko Factory Blues 2015? Mikko Helpiö ja Anne Ruostetsaari Turun Lämpö -, Vesi- ja Ilmanvaihtotekninen yhdistys ry TuLVI 60 vuotta kokoontui 22 turkulaista LVI-alan vaikuttajaa hotelli Maakuntaan perustamaan yhteistä yhdistystä. Tuo yhdistys sai nimekseen Turun Lämpö-, Vesi- ja ilmanvaihtotekninen yhdistys ry. Eivät tainneet herrat tuolloin aavistaa, että yhdistyksessä on vuonna 2014 yli 300 jäsentä. Itsenäinen, vahva yhdistys Pitkä taival on tultu hotelli Maakunnan salista. Yhdistys on edelleen aktiivinen ja kokoaa kuukausittain alan tekijöitä yhteisiin tapahtumiin ja illanviettoihin. Nämä yhteiset hetket ovat loistava paikka verkostoitua ja tutustua paikallisiin LVIalan ammattilaisiin. Turun LVI-yhdistyksen toiminta on aina ollut LVI-alan koulutusta ja imagoa tukevaa. Yhdistyksen toimintaa ohjaa kunnioitus vanhempia, yhdistyksemme toimintaan vankan pohjan luoneita, alkuvuosien toimijoita kohtaan. Tämä jo ja 60-luvulla rakennettu vahva perusta kantaa yhä. Meille turkulaisille on tärkeää, että TuLVI on jatkossakin paikallisia LVI-alan toimijoita yhteen kokoava, vahva, itsenäinen yhdistys. Juhlat marraskuussa 60-vuotisjuhlia vietämme Turun VPK:n talolla lauantaina Juhlatanssit soittaa Varjokuva-yhtye ja illan juontaa herra Onnenpyörä, Janne Porkka. Juhlien järjestelyt ovat olleet käynnissä jo parisen vuotta, ja nyt lähestymme H-hetkeä. TuLVIn jäsenille tämä tarkoittaa sitä, että on aika ilmoittautua juhliin. Turun LVI-yhdistyksen hallituksen puolesta Petteri Lausmäki Täältä alkoi Turun LVI-yhdistyksen taival joulukuussa 1954.

5 SuLVIn koulutuskalenteri Kaikkiin hintoihin lisätään 24 %:n arvonlisävero. Yhteistyössä Inspectan kanssa: Ratkaisuja rakennusten sisäilmaongelmiin Vantaa Hinta: 575 Ilmoittautumiset: tai p Energiatodistuksen laatijan FISEpätevyystentti Helsinki, Rovaniemi Hinta: Perustaso tai ylempi taso (sisältää perustason) 80. ET-tenttiin haetaan pätevyydenhakulomakkeella viim. 2 vkoa ennen tenttiä ja hakemuksen käsittelymaksu 170 veloitetaan tenttimaksun yhteydessä. Ilmanvaihtolaitokset (D2) Turvallisuus, energiatehokkuus, puhtaus Tampere Vesi- ja viemärilaitteistot (D1) Putkistomateriaalit ja syöpyminen, putkistojen pinnoitus ja ääneneristys Tampere Energiatodistuksen laatijan koulutus, perustaso Joensuu Helsinki Pienpuhdistamohuoltajien pätevöitymiskoulutus, yleisosio Kuopio Hinta: Koulutus tentti 100 Dynaamisen laskentamenetelmän perusteet sekä kesäajan sisälämpötilan hallinta ja simulointi Helsinki FISE-pätevyystentit: Ilmanvaihtosuunnittelija (IVSU) Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelija (KVVSU) Ilmanvaihtolaitteistojen rakentamisesta vastaava työnjohtaja (IVTY) Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistojen rakentamisesta vastaava työnjohtaja (KVVTY) Kylmäsuunnittelija (KYL) Haja-asutuksen vesihuollon suunnittelija (VHS) Lämmitys-, vesi- ja viemärijärjestelmien (LVV) kuntotutkija Energiatodistuksen laatija (ET) Helsinki, Mikkeli, Tampere Hinta: 80 per tentti. Samana päivänä voi suorittaa max 2 tenttiä. Huom! ET-tenttiin haetaan pätevyydenhakulomakkeella viim. 2 vkoa ennen tenttiä ja hakemuksen käsittelymaksu veloitetaan tenttimaksun yhteydessä. FISE-pätevyyden hakeminen Hinta: Vuonna 2014 pätevyyshakemuksen käsittely 170 ja pätevyyden rekisteröinti 180 muilta paitsi energiatodistuksen laatijoilta 90. Lisätietoa: Tulevia koulutuksia: IV-laitteiden ja -järjestelmien kuntotutkimuskoulutus LVV-kuntotutkimuskoulutus Rakennusten kaukolämmitys K1 suunnittelijoille Sisäilmasto ja ilmastointijärjestelmät Ilmastointilaitoksen mitoitus E7-uudistus D2-uudistus D1-uudistus C2-uudistus Haja-asutuksen vesihuollon suunnittelijakoulutus Lämpöpumppuratkaisut suurissa kohteissa Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Ilmoittautuminen SuLVIn koulutuksiin www. sulvi.fi/koulutus kurssikohtaisten ilmoittautumislinkkien kautta tai koulutussihteeri Jonna Hoikalle sähköpostitse jonna.hoikka@sulvi.fi. Katso viimeiset ilmoittautumispäivät ja peruutusehdot nettisivuilta tarkemmista kurssiohjelmista. Lisätietoja anne-mari.karro@sulvi.fi. SuLVIn koulutuksiin liittyy SuLVIn Moodle verkko-oppimisympäristö, mikäli ohjelmassa ei muuta mainita. Laiva on lastattu energiatehokkailla hybridilämmitysratkaisuilla! Tule mukaan SuLVIn ja LEYn yhdessä tuottamalle Energiatehokkuus hybridilämmitysratkaisuissa -seminaariristeilylle Seminaari pidetään Viking Gabriellalla ja esiintyjinä on alan huippuja mm. Ympäristöministeriöstä, Aalto-yliopistosta ja VTT:ltä, joten tieto on taatusti tuoretta ja relevanttia. Risteilyn hinta on 650 (+ alv 24 %). Hintaan sisältyy seminaariluentojen lisäksi tutustuminen tuotenäyttelyyn ja referenssikohteeseen Tukholmassa, majoitus kahden hengen ikkunallisissa seaside-hyteissä sekä ohjelmassa mainitut tarjoilut. Katso lisää päivien ohjelmasta ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa Tähän hintaan et saa näin massiivista tietopakettia mistään muualta, joten astu rohkeasti laivaan! Tarkemmat ohjelmat: Yhteistyössä Amiedun kanssa (hinnat sis. alv 24 %) Kiinteistön kaukolämpötyönjohtajien (KKL) ylläpitokoulutus, vaativuusluokat a ja b Helsinki Hinta: Aamupäivän koulutus 150. Koulutus ja pätevyyden uusinnan maksu 335. KVV- ja IV-työnjohtaja (vaativuusluokka tavanomainen) koulutus Helsinki Hinta: 719 Vesi- ja viemärilaitteistot (D1) Putkistomateriaalit ja syöpyminen, putkistojen pinnoitus ja ääneneristys Helsinki Ilmanvaihtolaitokset (D2) Turvallisuus, energiatehokkuus, puhtaus Helsinki YSE 1998 Sopimusehtoja sekä KVV- ja IVtyönjohtajan/-suunnittelijan pätevyydet Helsinki KVV-työnjohtajakoulutus (KVVTY) ja Helsinki IV-työnjohtajakoulutus (IVTY) ja Helsinki Hinta yo. koulutuspäivistä valittaessa: Lähipäivää jäsen ei-jäsen LVI-automaatiokoulutus Helsinki Hinta: Jäsenille 295, ei-jäsenille 325 IV-mittauksen pätevyys - Ilmastointijärjestelmien mittaus, säätö ja kanaviston tarkastaminen 1 4 pv, ja Helsinki Voit osallistua yksittäiseen koulutuspäivään tai suorittaa koko neljän päivän kokonaisuuden ja hakea IV-mittauksen pätevyyttä. Hinta: Neljä päivää jäsenille 1020, ei-jäsenille Yksittäinen päivä jäsenille 275, ei-jäsenille 295. Pätevyyskäsittelymaksu neljän päivän kokonaisuuden suorittaneille pätevyydenhakijoille on 186. Ilmoittautuminen: koulutushaun kautta Lisätietoa: seminaarit@amiedu.fi tai p /Malla Hacklin Kiinteistön kaukolämpötyönjohtajan pätevyyskoulutus ja tentti Helsinki, vaativuusluokat a ja b Hinnat: a: Koulutus pätevyyden haku ja tentti 190. b: Koulutus pätevyyden haku ja tentti 125. Hintaan sisältyy koulutus, pätevyystentti, koulutusmateriaali, ohjelman mukaiset tarjoilut sekä pätevyyden toteaminen ja rekisteröinti. Ilmoittautuminen: Koulutukseen haetaan erillisellä hakulomakkeella. Hakulomake täyttöohjeineen ja pätevyysvaatimuksineen löytyy osoitteesta koulutushaun kautta tai Hakemus ja todistusjäljennökset tulee toimittaa viimeistään kolme viikkoa ennen koulutuksen ajankohtaa osoitteella: Amiedu, Kaukolämpötyönjohtaja, PL 151, Helsinki tai sähköpostitse seminaarit@amiedu.fi.