YHTEENVETO YMPARISTOJULKAISUSARJA N:0 1 YMPÄRISTÖVEROT. Täytäntöönpano ja ympäristövaikuttavuus

Transkriptio

1 YHTEENVETO YMPARISTOJULKAISUSARJA N:0 1 YMPÄRISTÖVEROT Täytäntöönpano ja ympäristövaikuttavuus

2

3 Euroopan ympäristökeskus YMPÄRISTÖJULKAISUSARJA N:0 1 <*>*, r* YMPÄRISTÖVEROT Täytäntöönpano ja, ympanstovaikuttavuus

4 Graafinen suunnittelu: Folkmann Design & Promotion Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta ( Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 1997 ISBN EEA, Kööpenhamina, 1996 Tekstin jäljentäminen on sallittua muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin, kunhan lähdetiedot mainitaan Printed in Belgium Painettu kloorivalkaisemattomalle paperille Euroopan ympäristökeskus Kongens Nytorv 6 DK-1050 Kööpenhamina K Tanska Puh: (+45) Fax: (+45) EEA@EEA.DK Homepage:

5 ESIPUHE 3 ESIPUHE Ympäristöpoliittisten ohjauskeinojen tarkasteluun ja arviointiin liittyvä EEA:n työ vauhdittui alkuvuonna 1996 kun Euroopan parlamentin ympäristö-, terveys- ja kuluttajansuojavaliokunta pyysi EEA:ta laatimaan nopeasti katsaukset sekä ympäristöveroista että vapaaehtoisista ympäristösopimuksista. EEA:n toiminta-ajatus sisältää oikealle kohderyhmälle suunnatun tiedon välittämisen oikeaan aikaan. Tämä raportti ympäristöveroista on suunnattu päätöksentekijöille ja suurelle yleisölle, ja sen julkaiseminen on ajoitettu tapahtumaan yhtä aikaa komissiossa tekeillä olevan tiedonannon kanssa, joka käsittelee jäsenvaltiossa käytettäviä ympäristöveroja. Raportti vapaaehtoisista sopimuksista julkaistaan vuoden 1997 alkupuolella. Molemmat raportit ovat esimerkkejä ympäristökeskuksen nykytilannetta ja tulevaisuuden näkymiä käsittelevistä raporteista, joiden tarkoituksena on tuottaa ajanmukaisia tietoja ympäristöpolitiikasta käytäviin keskusteluihin. Raporttien on tarkoitus olla helposti saatavilla, jotta ne edistävät Euroopan kansalaisien osallistumista ympäristöpolitiikan kehittämiseen ja täytäntöönpanoon ja täydentävät parlamentaarikkojen pyytämää ennakkokuulemismenettelyä. Ympäristöveroista on jo kirjoitettu paljon varsinkin OECD:n, Pohjoismaiden neuvoston ja Euroopan komission taholta ja EEA pyrkii antamaan lisäarvoa jo tehdylle työlle. Tässä lyhyessä raportissa keskitytään siksi ympäristöverojen vaikuttavuuteen ympäristön kannalta, poliittisiin esteisiin ja verojen toimeenpanon ratkaisuihin. Siinä yritetään myös painottaa muiden kuin energiaverojen arvoa ja sen tulisi olla muidenkin kuin asiantuntijoiden saatavilla. Ympäristöverojen yksi tärkeimmistä eduista on, että ne oikaisevat vääriä hintasignaaleja markkinoilla sisällyttämällä saastumisen kustannukset ja muut ympäristökustannukset hintoihin. Tämä menettely koijaa hintoja ja toteuttaa saastuttaja maksaa -periaatetta. Neuvosto tunnusti tämän vihreiden verojen edun ympäristöasiainneuvoston 12. joulukuuta 1991 tekemässä päätöslauselmassa, joka koskivat yhteisön kantaa vuonna 1992 pidettyä Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöjä kehityskonferenssia varten: "Jotta taloudelliset voimavarat voidaan jakaa uudelleen kestävän kehityksen saavuttamiseksi, tulisi sosiaali- ja ympäristökustannukset sisällyttää täysimääräisesti taloudelliseen toimintaan niin, että ulkoiset ympäristökustannukset otetaan huomioon. Tämä tarkoittaa, että ympäristökustannusten ja muiden luonnonvarojen kestävään hyödyntämisen liittyvien ja toimittajamaan maksamien kustannusten tulisi heijastua taloudellisessa toiminnassa. Talous- ja veropoliittiset ohjauskeinot voisivat olla niitä toimenpiteitä, joilla tähän tavoitteeseen päästään ". Sittemmin ympäristöverojen käyttö on yleistynyt, mutta niitä voitaisiin käyttää laajemminkin. Toivomme, että tämä raportti edistää tätä aluetta koskevan politiikan kehittämistä ja arviointia. Jotta kestävän kehityksen vaatimat rakenteelliset muutokset saataisiin aikaan, tarvitaan entistä kattavampia veropoliittisia uudistuksia, jotka edistävät "hyviä" seikkoja kuten työllisyyttä ja hillitsevät "pahoja" kuten saastumista ja ympäristön pilaantumista. YmpäristöveiOtuksen edistymiseksi vaaditaan kuitenkin muutoksia Euroopan Unionin tasolla veropoliittisten toimenpiteiden, sisämarkkinoiden ja avainalueiden kuten energian, liikenteen ja maatalouden välisen yhdenmukaisuuden ja yhteensopivuuden lisäämiseksi. Lisäksi olisi oltava helpompaa saada veropoliittisille toimenpiteille enemmistön kannatus, ja tähän hallitustenvälinen konferenssi voi tarjota mahdollisuuden. Euroopan ympäristökeskus on tuottanut tämän raportin Paul Ekinsin (Tulevaisuusfoorumi, Yhdistynyt kuningaskunta), Mikael Skou Andersenin (Aarhusin yliopisto, Tanska) ja Hans Vosin (DHV ympäristö ja infrastruktuurit. Alankomaat)

6 4 ESIPUHE laatimien alustavien luonnosten pohjalta. sekä Jos Delbeke (pääosasto - DG XI), Jean-Phi- Hankkeen koordinoijana on toiminut Teresa lippe Barde (OECD) ja Euroopan parlamentin Ribeiro (projektipäällikkö). David Gee ja Kai ympäristö-, terveys-ja kuluttajansuojavaliokunnan Schlegelmilch avustajanaan Keimpe Wieringa ovat sihteeristön edustajat. Teknisinä neuvonantajina laatineet merkittäviä lisäyksiä ja muokanneet tekstiä. toimivat lisäksi EEA:n kansallisten keskusten EIONET-ryhmä ja Klaus Thostrup (DG XXI). Raportin tarkasti neuvoa-antava ryhmä, johon kuuluivat kaksi EEAn tieteellisen komitean Kiitän EEA:n projektiryhmää ja muita hankkeejäsentä - Frank Convery (University College seen osallistuneita heidän panoksestaan tämän Dublin) ja Knut Alfsen (Norjan tilastotoimisto) - raportin erittäin nopeaan toimittamiseen. Domingo Jiménez-Beltrán Toimitusjohtaja

7 YHTEENVETO 5 YHTEENVETO Tärkeimmät päätelmät Vaikka Euroopan Unionin viidennessä toimintaohjelmassa vuodelta 1992 suositeltiin taloudellisten ohjauskeinojen kuten ympäristöverojen laajempaa käyttöä, ei niiden käytössä ole juurikaan tapahtunut edistystä Euroopan Unionin tasolla. Jäsenvaltiossa ympäristöverot ovat kuitenkin jatkuvasti yleistyneet viimeisen vuosikymmenen kuluessa, ja tämä kehitys on nopeutunut viimeisten 5 6 vuoden aikana. Tämä on erityisen ilmeistä Skandinaviassa, mutta myös Alankomaissa, Belgiassa, Itävallassa, Ranskassa, Saksassa ja Ylidistyneessä kuningaskunnassa on tapahtunut huomattavaa kehitystä. Tässä raportissa on selvitetty 16 ympäristöveroa koskevaa arviointitutkimusta. Tutkimusten puitteissa näyttää siltä, että nämä verot ovat olleet ympäristön kannalta tehokkaita (eli ne ovat saavuttaneet niille asetetut ympäristötavoitteet), ja että tavoitteet on saavutettu kohtuullisin kustannuksin. Esimerkkejä erityisen onnistuneista veroista ovat rikkidioksidi ja typenoksidiverot Ruotsissa, myrkyllisten jätteiden vero Saksassa, veden pilaantumisvero Alankomaissa ja lyijyä sisältävän bensiinin ja "puhtaamman" dieselpolttoaineen veroporrastus Ruotsissa. Useimmat verojen, varsinkin energiaverojen, toteuttamisen esteet kuten mahdolliset kielteiset vaikutukset kilpailukykyyn, työllisyyteen (varsinkin tietyillä aloilla tai alueilla) ja matalapalkkaryhmiini voidaan estää huolellisella suunnittelulla käyttämällä ympäristöveroja ja niistä kertyviä tuloja toimenpidekokonaisuuksien ja vihreiden verouudistusten osana vähittäisellä toimeenpanolla laajalla konsultoinnilla ja tiedottamisella. 4 Kun ympäristökysymysten pääpaino siirtyy pistekuormitu songelmista kuten teollisuuden viemäreistä ja savupiipuista tulevista päästöistä hajakuormitukseen ja liikkuviin lähteisiin kuten kiinteään jätteeseen ja maatalouden ja liikenteen päästöihin, kasvavat mahdollisuudet käyttää veroja samoin kuin muita markkinapohjaisia keinoja entisestään sekä jäsenvaltioissa että Euroopan Unionin tasolla. 5 Jos ympäristöverot on suunniteltu ja toteutettu hyvin yllä mainittujen etujen hyödyntämiseksi, voidaan saada aikaan parannuksia seuraavilla neliöllä tärkeällä politiikan alueella: ympäristö innovaatio ja kilpailukyky työllisyys verotusjärjestelmä. Nämä ovat Euroopan ympäristökeskuksen (EEA:n) Euroopan parlamentin toimeksiannosta laatiman ympäristöveroja koskevan raportin tärkeimmät päätelmät. Kertomus luo katsauksen ympäristöveroja koskeviin keskeisiin kysymyksiin ja keskittyy varsinkin niiden ympäristövaikuttavuuteen ja toimeenpanon tiellä oleviin poliittisiin esteisiin. Kertomuksessa annetaan vain esimerkkejä ympäristöveroista; kattavampia katsauksia on saatavissa OECDdtä (1995). f V f Λ". Í^Â φίλ^ va i,.' rv.,-w,-a *\.T\ ^V/^fT ' 1&. f *> v-r. c i \&&#χ>* i..t Mahdollisten kielteisten vaikutusten vähentäminen voidaan varmistaa yllä mainituin toimenpitein kuten viimeaikaiset kokemukset Skandinaviasta osoittavat. Maiden kokonaiskilpailukyky saattaa kasvaa, jos käytetään hyvin suunniteltuja veroja, jotka edistävät innovaatiota ja rakennemuutoksia, vaikka viimeksi mainittu onkin epävarmaa.

8 6 YHTEENVETO Tärkeimmät näkökohdat Miksi ympäristöveroja" Tärkeimmät syyt ympäristöverojen käyttämiseksi ovat seuraavat: Ne ovat erityisen tehokkaita keinoja ulkoisten kustannusten huomioimisessa, ts. ympäristöhuollon ja vahinkojen (ja niiden korjaamisen) kustannusten ottamisessa suoraan huomioon niitä aiheuttavien tuotteiden, palvelujen tai toimintojen hinnoissa, ja ne edistävät saastuttaja maksaa periaatteen toteuttamista sekä talous ja ympäristöpolitiikan yhdenmukaistamista. Ne voivat kannustaa sekä kuluttajia että tuottajia muuttamaan käyttäytymistään kohti ympäristön kannalta tehokkaampaa voimavarojen käyttöä, edistämään innovaatiota ja rakennemuutoksia ja vahvistamaan säännösten noudattamista. Ne voivat tuottaa tuloa, jota voidaan käyttää ympäristömenojen kattamiseen ja/tai työtä, pääomaa tai säästämistä koskevien verojen alentamiseen. Ne voivat olla erityisen tehokkaita keinoja käsiteltäessä nykyisin etusijalla olevia ympäristökysymyksiä, jotka koskevat niinkin erilaisia saastelähteitä kuin liikennepäästöt (mukaan lukien lento ja merikuljetukset), jätteet (esim. pakkaukset ja paristot) ja maataloudessa käytettävät kemikaalit (esim. hyönteismyrkyt ja lannoitteet). Ympäristöverolajit Ympäristöverojen tehokkuuden mittaamisen helpottamiseksi verot on luokiteltu kolmeen pääryhmään niiden päätavoitteiden mukaan: 1 kustannukset kattavat maksut, esimerkiksi maksut, jotka kattavat ympäristöhuollosta ja ehkäisevistä toimenpiteistä aiheutuvat kulut kuten vedenpuhdistuskustannukset (käyttömaksut) ja joita voidaan käyttää vastaaviin ympäristömenoihin (erityistarkoituksiin varatut maksut). 2 kannustinverot, joiden tarkoituksena on muuttaa tuottajien ja/tai kuluttajien käyttäytymistä, sekä 3 veropoliittiset ympäristöverot, joiden pääasialli sena tarkoituksena on kerätä tuloja valtiolle. Monissa tapauksissa on käytössä näiden kolmen toiminnon yhdistelmä. Ympäristöverot ovat yleisesti ottaen muuttuneet 1960 ja 1970 lukujen kulut kattavista maksuista kannustinveroiksi ja veropoliittisiksi ympäristöveroiksi 1980 ja 1990 luvuilla, ja viime aikoina ne on liitetty osaksi "vihreitä verouudistuksia", joissa "pahojen", kuten saastuttamisen, verotus korvaa "hyvien", kuten työn, verotusta. Ketkä käyttävät ympäristöveroja? Ympäristöverotuksen (tässä jaettuna energiaveroihin ja muihin ympäristöveroihin) nykykehitys voidaan tiivistää seuraavasti: ympäristöverot (muut kuin energiaverot Euroopan komission DG XXI:n luokittelun mukaan) olivat vain 1,5 prosenttia kaikista Euroopan Unionin veroista vuonna 1993 ja vain muutamassa maassa ympäristöverojen osuus oli suurempi (Alankomaat 5,1 prosenttia, Tanska 4 prosenttia). Energiaveroiksi luokiteltujen verojen osuus oli kuitenkin suurempi, Euroopan Unionissa keskimäärin 5,2 prosenttia ja jopa 10 prosenttia Portugalissa ja Kreikassa ja 6 7 prosenttia Italiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa) ; yleinen verokehitys vuoden 1980 jälkeen osoittaa, että työhön kohdistuvat verot ovat nousseet ja pääomaverot laskeneet, kun taas energi ja ympäristöverojen osuus on pysynyt suhteellisen vakaana energiaverojen hienoisesta noususta huolimalta; vaikka ympäristöverotuksen täytäntöönpanossa on edistytty vain vähän Euroopan Unionin tasolla on kehitys jäsenvaltioiden tasolla ollut huomattavaa varsinkin Pohjois Euroopan maissa;

9 YHTEENVETO 7 useat maat ovat juuri toteuttamassa ympäristöverotusta "vihreiden verouudistusten" muodossa, käyttäen uusia verotuloja muun, esimerkiksi työn verotuksen keventämiseksi. Tehoavatko ympäristöverot? Taulukko 1 esittelee lyhyesti ympäristöveroja koskevien tutkimusten selvityksen ja laadullisen arvioinnin tuloksia. Tärkeimmät johtopäätökset ovat seuraavat: Avioidut verot olivat hyödyllisiä ympäristön kannalta ja näyttivät useimmiten olevan kannattavia suoritettuun arviointiin liittyvien rajoitusten puitteissa. Esimerkkejä erittäin tehokkaista veroista ovat ilman pilaantumisen vero Ruotsissa, veden pilaantumisen vero Hollannissa ja typenoksidivero ja ajoneuvojen polttoaineiden erilaiset verojärjestelmät Ruotsissa. Kannustinverot ovat yleensä ympäristön kannalta tehokkaita, jos vero on tarpeeksi korkea rohkaistakseen ehkäiseviin toimenpiteisiin ryhtymistä. Kustannukset peittävien maksujen ympäristöä koskevaa tehokkuutta edistää huomattavasti maksutulojen käyttö ympäristömenoihin. Verot voivat vaikuttaa suhteellisen lyhyellä aikavälillä (2 4 vuotta) ja osoittautua siten muita ympäristötoimenpiteitä paremmiksi, vaikka energiaverotuksellisten keinojen (samoin kuin eräiden määräysten) merkittävä kannustava vaikutus voi näkyä vasta vuoden kuluttua. Verotuksen ja sen ympäristövaikutusten arvioiminen ei ole helppoa. Verot muodostavat usein osan toimenpidekokonaisuutta, jota on vaikea jakaa osiin. Näin ollen itse veron tehokkuutta ei aina voida selvästi yksilöidä. Lisäksi veroilla voi olla moninaisia ympäristövaikutuksia ja niistä voi olla toissijaista hyötyä, joka voi edistää toimenpiteitä neljällä tärkeällä politiikan alueella, joita ovat ympäristö, innovaatio ja kilpailukyky, työllisyys ja verotusjärjestelmä. Poliittiset esteet Ympäristöverojen, varsinkin energiaverojen, käyttöönotolle on monia merkittäviä poliittisia esteitä: oletetut vaikutukset kilpailukykyyn ja usein työllisyyteen varsinkin joillain aloilla/alueilla oletetut vaikutukset matalapalkkaryhmiin (esim. köyhät voivat joutua maksamaan suhteellisesti enemmän kuin rikkaat) oletetut ristiriidat kansallisten ja Euroopan Unionin, tai maailmankauppaa säätelevien, määräysten välillä Euroopan Unionin yksimielisyyssäänto äänestettäessä verotuksellisista keinoista olettamukset, joiden mukaan verojen on oltava korkeita toimiakseen oletettu ristiriita käyttäytymisen muuttamisen (ts. verojen pienentämisen) ja tulojen säilyttämisen välillä olemassaolevat tuet ja määräykset jne., joiden vaikutukset ympäristöön ovat haitalliset, sekä muut toimintalinjat ja kulttuurit, jotka haittaavat tai estävät ympäristöverotuksen käyttöönottamista. Tämän raportin mukaan useimmat toimeenpanon esteet voidaan voittaa poistamalla ympäristön kannalta haitalliset tuet ja määräykset suunnittelemalla verot ja torjuntakeinot huolellisesti käyttämällä ympäristöveroja ja niistä kertyviä tuloja toimenpidekokonaisuuksien ja vihreiden verouudistusten osana toimeenpanemalla verot vähitellen laajalla konsultoinnilla sekä tiedotuksella.

10 Taulukko 1: Yhteenveto eräiden ympäristöverojen arvioinnista 1 Ohjauskeino Ympäris - Kannustin - ι lu», mioita kokonaisvaikuttavuudesta tövaikutus vaikutus Veropoliittiset ympäristöverot Rikkivero (S) +++ CO, vero (S)?/+ CO, vero (N) Kotimaan lentojen vero (S) Jätemaksu (DK) Kannustinmaksut Lyijyttömän polttoaineen veroporrastus (S) "Puhtaamman" diesel polttoaineen veroporrastus (S) Myrkyllisten jätteiden maksu CP) No maksu (S) Lannoitemaksu (S) Veden + saastumismaksu (F) Veden + saastumismaksu (D) Kulut kattavat maksut Veden +++ saastumismaksu (NL) Kotitalouksien + jätemaksu (NL) ?/+ Kulut kattavat maksut: erityistarkoituksiin varat Paristomaksut (S) ++ Lentokonemelumaksu + (NL) Selitykset: 0 0 +/++/+++ 0 > Polttoaineiden keskimääräinen rikkipitoisuus laski huomattavasti (40%) 2 vuodessa ja rikkipäästöt vähenivät merkittävästi. Vaikka kyseessä on veropoliittinen ympäristövero, sen kannustinvaikutus oli suuri luultavasti korkean veroasteen vuoksi. Siirtyminen kaukolämmössä fossiilisista polttoaineista biopolttoaineisiin kahden vuoden aikana: yhdistetyn lämmön ja sähköntuotannon kilpailukyky kasvoi. Osittaiset analyysit osoittavat joitain vaikutuksia kuten C0 2 kokonaispäästöjen vähentymisen 3 4%:lla 2 3 vuodessa kun sitä ennen päästöt olivat kasvussa. Jonkin verran vaikutusta yhden lentoyhtiön polttokammioiden vaihtoohjelman nopeuttamiseen ja päästöihin yleisesti ottaen 1 3 vuoden aikana Selvitys käynnissä; purkujätteiden uudelleenkäytön erittäin merkittävä kasvu 129ó:sta 82%:iin 6 8 vuoden aikana; jätteiden tuotannon väheneminen; veroaste lähes kaksinkertaistaa jätteenkäsittelykustannukset. Veroporrastus vaikutti merkittävästi lyijyä sisältävän polttoaineen syrjäytymiseen 5 7 vuodessa, porrastus on ilmeisesti kattanut lyijyttömän polttoaineen tuotannon ylimääräiset kustannukset, kannustinvaikutus suuri. Veroporrastus kasvatti suuresti tiukempien ympäristönormien mukaisen "puhtaamman" diesel polttoaineen markkinaosuutta 3 4 vuodessa. Kyseisten polttoaineiden verohelpotukset tarjoavat vahvan kannustimen, sillä niiden tuotantokustannukset alenivat tavanomaisten polttoaineiden tuotantokustannuksia matalammalle tasolle. Jätteen syntyminen vähentynyt ainakin 15% 2 3 vuodessa, minkä vuoksi jätteenpolttolaitosten kapasiteettia vähennettiin. Maksun muoto ja veroaste kannustivat seurannan ja ehkäisevien toimenpiteiden käyttöönottoon asianomaisissa laitoksissa ja NO x päästöt vähenivät 35% 2 vuodessa; lupapolitiikan onnistunut tiukentaminen. Yksi maatalousuudistuspolitiikan tekijä, jonka ansiosta keinolannoitteiden käyttö väheni 5 10 vuoden aikana. Veropalkkiojärjestelmällä ja alakohtaisilla sopimuksilla on saattanut olla joitain myönteisiä ympäristövaikutuksia vuoden aikana; maksutulot ovat vaatimattomat. Myönteinen vaikutus pienempiä päästöjä koskevien lupien hakemiseen seen ja myöntämisen. Ilmoittaminen maksusta hyvissä ajoin nopeutti jätevedenkäsittelylaitosten rakentamista. Maksusta kertyneillä varoilla lisättiin nopeasti käsittelykapasiteettia; vaikka verokannustin oli alhainen, tulojen käyttäminen vedenkäsittelykapasiteetin lisäämiseen paransi veden laatua huomattavasti vuoden aikana. Kotitalouksien jätehuoltokustannusten oikeudenmukaisempi jako; vaihtelevat maksut ovat saattaneet kannustaa jätteen syntymisen vähentämistä (10 20% vähemmän jätettä/henkilö). Maksu tekee lyijyparistojen kierrättämisen mahdolliseksi; keräysaste oli 95% vuonna 1993 (60% vuonna 1989); vaikutus muiden paristojen kohdalla on vielä epäselvä. Tyydyttävä varojen kertymisen kannalta; maksulla katettiin ääneneristystoimenpiteitä lentokentän läheisyydessä. = vaikutus pieni/keskinkertainen/suuri = ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen = vaikutus tuntematon 1 Kannustinvaikutuksen arviointi perustuu tuloksiin, joiden mukaan veronmaksajia voidaan rohkaista vähentämään saastumista ensi sijassa siten, että verokannan ja ehkäisevien toimenpiteiden (tai vastaavien sitoumusten) kustannusten välinen ero on huomattava. Ympäristövaikuttavuus perustuu verotuksen havaittuihin ympäristöhyötyihin. Kysymysmerkit tarkoittavat että näyttö puuttuu.

11 YHTEENVETO 9 Yhteensopivuus Euroopan Unionin tasolla ja yksimielisten päätösten edellyttäminen on otettava käsiteltäväksi. Hyvin suunnitellut verot voivat parantaa maiden kokonaiskilpailukykyä sillä ne voivat edistää innovaatiota ja mahdollisesti rakennemuutoksia. Suositukset 1 Ympäristöverotuksen laajempi käyttö Vaikka tuotanto ja kulutusmallien muuttamisen tarve on yleisesti hyväksytty vuonna 1992 pidetyn Rion huippukokouksen jälkeen, on EEA:n viidennen toimintaohjelman uudelleentarkastelua varten vuoden 1995 lopussa julkaisemassa kertomuksessa "Ympäristö Euroopan Unionissa vuonna 1995" päätelty, että kolme vuotta viidennen toimintaohjelman julkaisemisen jälkeen "...useimmat tuotanto ja kulutustavat ovat säilyneet ennallaan...". Ympäristöverot muiden toimenpiteiden kanssa voivat auttaa saamaan aikaan kyseiset rakennemuutokset korjaamalla hintasignaaleja ja markkinoiden vääristymiä. Niitä tulisi siksi käyttää enemmän. Ympäristöverojen käyttöä voidaan lisätä kolmella eri tavalla: ulottamalla ne useampiin Euroopan maihin lisäämällä niiden yhdenmukaisuutta ja yhteensopivuutta Euroopan Unionin tasolla m kehittämällä uusia veroperusteita, jotka enenevässä määrin perustuvat niin tuotantomateriaaleihin kuin päästöihin, ja ulottamalla verotus uusiin tai laajennettuihin veroperusteisiin kuten vesivarannot, mineraalit, vaaralliset kemikaalit, liikenne (lento ja meriteitse), maankäyttö ja turismi. Fyysisten voimavarojen kuten energianja mineraalien kulku talouden läpi ja maankäytöstä saatavat voitot voisivat tuottaa merkittäviä verotuloja ympäristön verouudistuksia varten. 2 Huolellinen suunnittelu ja toteutus Ympäristöverotuksen hyödyt ja mahdollisuudet sen käytön laajentamiseen ovat huomattavat, mutta hyötyjen saavuttaminen käytännössä vaatii huolellista suunnittelua ja toteutusta. Alla olevassa taulukossa on lyhyesti kerrottu eräistä seikoista, jotka tulisi ottaa huomioon jotta ympäristöverotuksen toimeenpano onnistuisi. 3 Enemmän ja parempaa arviointia Vaikka ympäristöverotuksen teoreettinen arviointi on hyvin kehittynyt alue, kyseisistä veroista saatujen kokemusten riittävä arviointi on vielä suhteellisen harvinaista. Näin ollen päätöksentekoa voi haitata erilaisten toimenpiteiden vaikuttavuudesta kertovan palautetiedon puute. Tämän tilanteen korjaaminen vaatii arviointien lisäämistä, luotettavan tiedon parempaa saatavuutta ja toimenpidekokonaisuuksiin sisältyviä arviointimenetelmiä. OECD on tunnustanut tarpeen liittää arviointi verotuksen suunnitteluun ja sopinut metodologisista ohjeista taloudellisten keinojen arvioimiseksi. (OECD 1996, tulossa) 4 Enemmän erityisesti toimenpidekoko naisuuksiin ja ulkoisiin kustannuksiin koh distuvaa tutkimusta Ympäristöverot toimivat usein parhaiten osana toimenpidekokonaisuutta, joka kohdistuu yhteen (tai useampaan) ympäristöongelmaan, mutta useiden toimenpiteiden vuorovaikutus on silloin monimutkaista. Lisäselvitykset ja näiden ongelmien ymmärtäminen voisi olla suureksi avuksi tulevan politiikan muotoilemisessa. Erityisen hyödyllistä olisi luoda erilaisten toimenpiteiden soveltamismahdollisuuksien kehykset ympäristöongelmien luokittelun mukaisesti. Lopuksi ympäristöverojen suunnittelun parantamiseksi tarvitaan tutkimusta sellaisilla aloilla kuin taloudellinen mallintaminen ja ulkoisten kustannusten arviointi varsinkin mitä tulee niiden jakamiseen liittyviin seikkoihin. Lisää tutkimusta tarvitaan selvästi, mutta jo nyt tiedetään tarpeeksi ympäristöveropolitiikan huomattavasti edelleenkehittämiseksi.

12 10 YHTEENVETO Tarkistuslista ympäristöverotuksen toimeenpanemiseksi Tutkitaan etukäteen veron/toimenpidekokonaisuuden mahdollisia vaikutuksia, erityisesti lasketaan kutakin alaa koskevat ehkäisykustannukset, tasapuolisuusvaikutukset, ja ympäristötehokkuuden parantamisen hyödyt ja kustannukset Vero/budjettiviranomaisten varhainen ja laajempi osallistuminen Asianosaisten ja yleisön kuuleminen laajasti Ympäristöveroista tiedottaminen varhaisessa vaiheessa Ympäristöverojen ottaminen käyttöön osana täydentävää toimenpidekokonaisuutta Veron vähittäinen toimeenpano Tulojen kierrättäminen veronmaksajille, esim. ympäristötoimenpiteitä varten käyttäen alennuksia ja sijoituskannustimia, tiedottamalla ja kouluttamalla asianomaisille aloille (esim. osa jäteveron tuotosta takaisin jätteenkäsittelyalalle) muun, kuten työn, verotuksen keventämiseksi Kannustavan vaikutuksen lisääminen: korottamalla reaalihintasignaalia asteittain pitkien ajanjaksojen kuluessa vähentämällä poikkeuksien määrää asteittain Arviointimenetelmien sisällyttäminen verotusjärjestelmään.

13 KOKO RAPORTIN RAKENNE ON SEURAAVA 11 KOKO RAPORTIN RAKENNE ON SEURAAVA: Esipuhe Yhteenveto Johdanto Miksi ympäristöveroja? Ympäristöverolajit Ketkä käyttävät ympäristöveroja? Tehoavatko ympäristöverot? Toimeenpano: esteitä ja ratkaisuja Toimenpide- ja tutkimussuosituksia I liite: verotuksen yleinen kehitys II liite: yhteenveto tarkastelluista veroista III liite: eräitä muita ympäristöveroja kuin energiaverot

14 Euroopan ympäristökeskus YMPÄRISTÖVEROT Täytäntöönpano ja ympäristövaikuttavuus Yhteenveto Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto p. 17,6x25 cm ISBN

15 Venta Salg Verkauf Πωλήσεις Sales Vente Vendita Verkoop Venda Myynti Försäljning BELGIQUEBELGIE Moniteur beige/belgisch Staatsblad Rue de Louvam ' Leuvenseweg B 1000 Brjxelles/Brussel Tél. (32 2) Fax!32 2) Jean De Lannoy Avenue du Hoi 202/ Koningslaan 202 B 1060 Bruxelles/Brussel Tél. (32 2) Fax (32 2) E mail: Jean de. lanndy@intoboard.be Librairie européenne/europese Boekhandel Ruede la Loi 244' Wetstraat 244 B 1040 Bruxelles/B russel Tel (32 2) Fax (32 2) DANMARK J. H. Schultz Information A/S Herstedvang DK 2620 Albertslund Tlf. (45) Fax (45) E mail: schultz@schultz.dk URL: DEUTSCHLAND Bundesanzeiger Verlag Breite Straße Postfach D 50667Koln Tel. (49 221) Fax (49 221) GREECE/ΕΛΛΑΔΑ G.G. Elettheroudakis SA Internalional Bookstore Panepistimiou 1 7 GR Athens Tel. (30 1) 331 4! 60/1/2/3 Fax (30 1) E mail: elebooks@neior.gr Mundi Prensa Libros, SA Caslelló, 37 E Madrid Tel. (34 1) / Fax (34 1) E mail: mundiprensa@lsai.es URL: Boletín Oficial del Estado Trafalgar, E Madrid Tel (34 1) (Libros)/ (Suscripciones) Fax (34 1) (Libros) (Suscripciones) URL: Mundi Prensa Barcelona Conseil de Cent. 391 E Barcelona Tel (34 3) Fax (34 3) Journal officiel Service des publications des CE 26, rue Desaix F Paris Cedex 15 Tél. (33 1) /31 Fax (33 1) IRELAND Government Supplies Agency Publications Section 4 5 Harcourt Road Dublin 2 Tel. (353 1) Fax (353 1) ITALIA Licosa SpA Via Duca di Calabria, 1/1 Casella postale Firenze Tel. (39 55) Fax (39 55) E mail: licosa@ftbcc.it URL: icl382.alea.ilvirtual_library1>ibliorvetrina' licosa'ttl.htm GRAND DUCHE DE LUXEMBOURG Messageries du livre Sari 5, rue Railteisen L 2411 Luxembourg Tél.(352) Fax(352) E mail: mdl@pt.lu Abonnements: Messageries Paul Kraus 11, rue Christophe Plantin L 2339 Luxembourg Tél. (352) Θ Fax (352) E mail: mpk@pt.lu URL: NEDERLAND SDU Servicecentrum Uitgevers Chrisloffel Plantijnstraat 2 Postbus EA 's Gravenhage Tel. (31 70) Fax (31 70) E mail: sdu@sdu.nl URL: ÖSTERREICH Manz'sche Verlags und Universitätsbuchhandlung Gmbh Siebenbrunnengasse 21 Postfach 1 A 1050 Wien Tel. (43 1) /340 Fax (43 1) E mail: auslieferung@manz.co.al URL: PORTUGAL Imprensa Nacional Casa da Moeda, EP Rua Marquês de Sá da Bandeira, 16 A P 1050 Lisboa Codex Tel. (351 1) Fax (351 1 ) / Distribuidora de Livros Bertrand Ld.' Rua das Terras dos Vales, 4 A Apartado P 2701 Amadora Codex Tel. (351 1) / Fax (351 1) SUOMI'FINLAND Akateeminen Kirjakauppa/ Akademiska Bokhandeln Pohjoisesplanadi 39/ Norra esplanaden 39 PLPB128 FIN O0101 Helsinki/Helsingfors Tel. (358 9) Fax(358 9) E mail: ak aiilaus@s tockmann.mailnet.fi URL: booknet.cultnet.li akaindex.him BTJ AB Traktorvagen 11 POBox2O0 S Lund Tel. (46 46) Fax (46 46) E mail: btj lc@mail.btj.se URL: UNITED KINGDOM The Stationery Office Ltd (Agency Section) 51. Nine Elms Lane London SW8 5DR Tel. (44 171) Fax(44 171) URL: stationery offici Bokabud Larusar Blöndal Skolavord uslig, 2 IS 101 Reykjavik Tel. (354) Fax (354) NIC Info A'S Oslenjoveien 18 Boks 6512 Ellerslad N 0606Oslo Tel. (47 22) Fax (47 22) SCHWEIZ/SUISSE/SViZZERA OSEC Stannpfenbachslrafle 85 CH 8035 Zürich Tel. (41 1) Fax (41 1) E mail: urs. lei mbacher@ecs. osee, inel.ch URL: CESKÁHEPUBLIKA NIS CR prodejna Konvikiská 5 CZ 11357Praha 1 Tel. (42 2) Fax (42 2) E mail: nkposp@dec.nis.cz URL: CYPRUS Cyprus Chamber Of Commerce S Industry 38, Grivas Digenis Ave Mail orders: PO Box 1455 CY 1509 Nicosia Tel. (357 2) / Fax (357 2) E mail: cy1691 _eic_cyprus@vans.infonet.com MAGYARORSZAG Euro Info Service Europa Haz Margilsziget PO Box 475 H 1396 Budapest 62 Tel. (36 1) / Fax (36 1) E mail: euroinfo@mail.matav.hu URL: MALTA Miller Distributors Ltd Malla International Airport PO Box 25 LOA 05 Malta Tel. (356, Fax (356) POLSKA Ars Polona Krakowskie PrzerJmiescie 7 Skr. poeztowa 1001 PL Warszawa Tel. (48 2) Fax (48 2) TÜRKIYE Dünya Infotel A.S. Istikläl Cad. No: 469 TR Tunel Istanbul Tel. (90 212) (90 312) Fax (90 212) BAL GAR IJ A Europress Euromedia Ltd 59. Bid Vitosha BG 1000 Sofia Tel. (359 2) Fax (359 2) HRVATSKA Med a tra d e Ltd Pavia Ha1za 1 HR Zagreb Tel. (385 1) Fax (385 1) ROMANIA Euromedia Sir. Gral Berthelot Nr 41 RO Bucuresti Tel. [40 1) / Fax (40 1) / SLOVAKIA Slovenska Technlcka Kniznica Namestie slobody 19 SLO Bratislava 1 Tel. (42 7) Fax (42 7) E mail: europ<5)tbb1.sltk.stuba.sk SLOVENIA Gospodarski Vestnlk Zalozniska skupina d.d. Dunajska cesta 5 SI 1000 Ljubljana Tel (386) Fax (386) E mail: belicd@gves1nik si URL: ISRAEL R.O.Y. International 17, Shimon Hatarssi Streel PO Box Tel Aviv Tel. (972 3) Fax (972 3) E mail: royil@netvision.nel.il Sub agent for the Palestinian Authority: Index Information Services PO Box Jerusalem Tel. (972 2) Fax (972 2) RUSSIA CCEC 60 letiya Oktyabrya Av Moscow Tel. (095) Fax (095) AUSTRALIA Hunter Publications PO Box 404 3!67Abbotsford, Victoria Tel. (61 3) Fax (61 3) CANADA Uniquement abonnements.' Subscriptions only: Renouf Publishing Co. Ltd 1294Algoma Road K1B3W8 Ottawa. Ontano Tel. (1 613) Fax (1 613) E mail: renouf@fox.nstn.ca URL: fox.nstn.ca/~ renouf The Middle East Observer 41. ShenlSlreel Cairo Tel. (20 2) Fax (20 2) JAPAN PSI Japan Asahi Sanbancho Plaza # Sanbancho, Chiyoda ku Tokyo 1 02 Tel. (81 3) Fax (81 3) E mail: psijapan@gol.com URL: japan.com SOUTH AFRICA SaMo 5th Floor Export House, CNR Maude & Wesi Streets PO Box Sandlon Tel. (27 11) Fax (27 11) UNITED STATES OF AMERICA Bernan Associates 4611 F Assembly Drive MD20706 Lanham Te!. (301 ) (toll Iree telephonel Fax (800) (toll (ree fax) E mail: query@bernan.com URL: MEXICO Mundi Prensa Mexico, SA de CV flio Panuco. 141 Delegación Cuauhtemoc ME México DF Tel. (52 5) Fax (52 5) E mail: compuserve.com REPUBLIQUE DE CORÉE Kyowa Book Company 1 F1. Phyung Hwa Bldg Hap Jeong Dong. Mapo Ku Seoul Tél. (82 2) Ί Fax (82-2) kyowa2@ktnei.co.kr, ANDERE LANDER OTHER COUNTRIES AUTRES PAYS Bitte wenden Sie sich an ein Büro Ihrer Wahl Please contact the sales office of your choice Veuillez vous adresser au bureau de vente de votre choix

16 * op * EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLISTEN JULKAISUJEN TOIMISTO L 2985 Luxembourg ISBN =12 ^11= Γ Euroopan ympäristökeskus Kongens Nytorv 6 DK-1050 Kööpenhamina K Tanska Puh. (+45) Fax (+45)