Ympäristösignaalit 2002 Tilanne vuosituhannen vaihteessa. Yhteenveto

Transkriptio

1 Ympäristösignaalit 22 Tilanne vuosituhannen vaihteessa Yhteenveto

2 Ympäristösignaalit 22 2 Nykytila Vastaus kysymykseen miten ympäristö voi? on monenkirjava kun tarkastellaan vuoden 22 Ympäristösignaaleissa käsiteltyjä asioita. Mainittavia muutoksia ensimmäisen, vuoden 2 laitoksen tilanteeseen ei ole havaittavissa, mutta muutoksia mahdollistavia edellytyksiä alkaa kuitenkin tietyssä määrin näkyä. Ympäristökysymys (6EAP painopistealueiden mukaan) Indikaattori Arviointi Kasvihuonekaasujen päästöt Ilmastonmuutoksen ongelmiin tarttuminen Päästöjen kehityssuunta ja ero Kioton kokouksessa vuosille asetettuihin tavoitteisiin Luonto ja luonnon monimuotoisuus ainutlaatuisten luonnonvarojen suojeleminen Metsävarat Vuosittainen hakkuu Maavarat Happamoittavien aineiden päästöt Maan käyttö ja laajojen elinympäristöjen pirstoutuminen Päästöjen kehityssuunta ja ero EU:n asettamiin tavoitteisiin vuodelle 21 Ympäristö ja terveys Otsonia muodostavien aineiden päästöt Päästöjen kehityssuunta ja ero EU:n asettamiin tavoitteisiin vuodelle 21 Taajamien ilmanlaatu Ylitykset: otsoni, pienhiukkaset, rikkidioksidi ja typpidioksidi

3 Ympäristökysymys (6EAP painopistealueiden mukaan) Sisävesien saastuminen Materiaalien käyttö Kalakannat Yhdyskuntajätteiden tuottaminen Veden käyttö Maan käyttöönotto rakentamiseen Indikaattori Ympäristö ja terveys Jokien fosfaatti- ja nitraattipitoisuudet Luonnonvarojen kestävä käyttö ja jätehuolto Luonnonvarojen kokonaiskäyttö (Total material requirement, TMR) suhteessa bruttokansantuotteeseen Pohjanmeren turskan kutevan kannan biomassa Kehityssuunta yhdyskuntajätteiden keruumäärissä Vedenkäytön indeksi Taajama-alueiden, väestön ja tieverkoston tiheyden kehitys Arviointi Ympäristöön kohdistuvien paineiden vähenemisen syynä usein on yksittäisissä maissa tai tietyillä aloilla tapahtunut verrattain suuri paineiden vähentyminen. Tämä koskee etenkin ilmastonmuutosta. Energiatuotannon rakenteelliset uudistukset ja muutokset voimantuotannon polttoaineiden käytössä ovat johtaneet laajoihin kertaluonteisiin hiilidioksidipäästöjen vähentämisiin sekä Saksassa että Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Yhdeksässä EU:n jäsenvaltiossa päästöjen määrä on kuitenkin lisääntynyt, mikä poikkeaa Kioton tavoitteiden edellyttämästä kehityssuunnasta.

4 Samanlaista kerrottavaa on myös jätteistä ja vesien pilaantumisesta. Vaikka muutamat maat ovat onnistuneet hyvin pyrkimyksissä vähentää jätteiden vientiä kaatopaikoille niin kuluttajien tottumukset ja talouselämän toiminta ovat johtaneet yhdyskuntajätteen määrän kasvuun, mukaan lukien pakkausjätteet. Ja samaan aikaan kun teollisuus ja julkinen hallinto ovat merkittävästi edistäneet jätevesien käsittelyä, maataloussektori on jäänyt jälkeen typen päästöjen vähentämisessä, mikä ilmenee pintavesien typen pitoisuuksien enemmän tai vähemmän vakiolukemina. Vaikka useat merkittävät ympäristöpaineet ovat vähentymässä, aikaviiveet ja korkeiden taustapitoisuuksien vaikutukset, jotka johtuvat aikaisemmista ja muualta lähtöisin olevista päästöistä, ovat yhä huolen aiheena. Siitä huolimatta, että päästöt ilmaan ovat vähentyneet, merkittävä osa eurooppalaisesta kaupunkiväestöstä altistuu alailmakehän otsonin korkeille pitoisuuksille, typpioksidille ja pienhiukkasille. Tämän lisäksi paljon kasvuympäristöjä ja viljelysmaita yhä altistuu happamoitumiselle, rehevöitymiselle ja alailmakehän otsonipitoisuuksille, jotka ylittävät hyväksytyt rajat. Rannikkovesien rehevöitymisestä kertovat ilmiöt eivät edelleenkään osoita kuin vähäisiä paranemisen merkkejä. Ympäristösignaalit 22 4 Luonnonvaroihin kohdistuneet paineet ovat päinvastoin kasvaneet, mikä näkyy erityisesti kalastuksen kohdalla, kun jatkuva liikakalastus on uhka koko Euroopan kalastuselinkeinolle. Maa-alueisiin kohdistuu myös jatkuvasti huomattavia paineita, mukaan lukien kaupunkien suunnittelematon kasvu ja liikenteen infrastruktuurin laajeneminen. Tämä on johtanut yhä suurempien maa-alueiden käyttöön ottoon, elinympäristöjen pirstoutumiseen ja luonnonvaraisten alueiden tai niiden rauhan häiriintymiseen. Samaan aikaan kun metsäala kasvaa ja vuotuisia hakkuita pidetään kestävän kehityksen mukaisina, metsien tila, joka ilmenee eri puulajien lehtikatona, on huolena koska melkein neljännes puunäytteistä on vaurioituneita. Euroopan biologisen monimuotoisuuden tilan arviointia estää kuitenkin tiedon puute. Luonnonvaroihin kohdistuvien paineiden vaikutuksesta johtuen olosuhteet, jotka mahdollistaisivat sen, että biologisen monimuotoisuuden menettämiseen johtava kehityssuunta kääntyisi vuoteen 21 mennessä, eivät näytä vielä toteutuvan.

5 Tärkeimmät indikaattorit Kasvihuonekaasujen päästöt Taajamien ilmanlaatu Luxemburg -3.7 Saksa -9.3 Yhdistynyt kuningaskunta -8.4 Suomi -.4 EU -.3 Ruotsi -.2 Ranska -1.1 Kreikka 5.7 Belgia 6.1 Italia 7.3 Itävalta 8.5 Alankomaat 8.8 Portugali 1.2 Tanska 13.5 Irlanti 16.3 Espanja prosenttiyksikköä altistunut kaupunkiväestö (%) 1 8 otsoni PM1 rikkidioxid 1998 typen oksidit 1999 Jokien fosfaatit ja nitraatit Viljelysmaiden lajistot ja viljasadot fosfori µg/n/l 25 fosfori EU 2 15 fosfori jäsenyyttä hakevat maat 1 nitraatti µg/p/l 4 nitraatti EU 3 2 Hkg/ha 197 = viljasatojen tuottavuus, 7 Yhdistynyt kuningaskunta (Hkg/ha) 1 viljelykasvien 6 lajikkeiden kehityssuunnan 8 indeksi nitraatti jäsenyyttä hakevat maat viljasatojen tuottavuus, EU (Hkg/ha)

6 Jatkuvat poliittiset haasteet Ekotehokkuuden kehitys Ekotehokkuus on taloudellisen toiminnan ja siihen liittyvien negatiivisten ympäristövaikutusten välinen suhde. Kestävän kehityksen tärkeimpiä tavoitteita on tämän yhteyden katkaiseminen tai niiden toisistaan erottaminen (decoupling). Ekotehokkuus lisääntyy, vaikkakin eri asteisena, sekä liikenteessä, energiatuotannossa että maataloudessa. Kehitys on verrattain hidasta ja jatkuva kasvu näillä sektoreilla mitätöi usein jo saavutut tavoitteet. Kotitaloudet ovat jossain määrin vähentäneet ympäristöön kohdistuvia haittoja. Kalatalouden puolella yhä useammat taloudellisesti tärkeät kalakannat on Euroopan vesillä liikakalastettu. Ympäristösignaalit Faktatietoja Teknisten parannusten kuten kolmitoimikatalysaattorien ja puhtaamman polttoaineen ansiosta ajoneuvot eivät saastuta yhtä paljon kuin ennen. Energiatuotannon tuottamat ilmansaasteet ovat vähentyneet, vaikka sektorin taloudellinen ja aineellinen tuotto kasvoi vuosina Huolen aiheina ovat yhä lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytön määrät ja happamoittavista aineista lähtöisin olevat päästöt (EU:ssa maatalouden tuottama osuus näistä päästöistä on 31 %), erityisesti ammoniakki (94 %). Vuodet näyttivät seuraavaa kasvua: kotitalouksien energiankäyttö (+1 %), jätetuotanto (+14 %) ja auton omistus (+17 %) kotitalouksien määrän (+ 9 %) ja kotitalouksien menojen (+19 %) kasvua seuraten. Kotitalouksien veden kulutus väheni hiukan 199-luvulla.

7 Tärkeimmät indikaattorit 199 = kotitalouksien energiankäyttö Kotitaloudet Ekotehokkuuden indikaattorit Energiantuotanto 199 = bruttoarvonlisäys energiasektorin kokonaistuotos autojen määrä yhdyskuntajätteen tuotanto kotitalouksien kokonaismenot kotitalouksien lukumäärä hiilidioksidipäästöt alailmakehän otsonia muodostavien aineiden päästöt happamoittavien aineiden päästöt kasvihuonekaasujen päästöt = tavarankuljetus energiankäyttö henkilöliikenne Liikenne Maatalous 199 = 1 14 bruttoarvonlisäys energiankäyttö 12 kasteltava maa kasvihuonekaasujen päästöt 1 kasvihuonekaasujen päästöt 1 maatalousalue happamoittavien aineiden päästöt alailmakehän otsonia muodostavien aineiden päästöt torjunta-aineiden kulutus alailmakehän otsonia muodostavien aineiden päästöt happamoittavien aineiden päästöt lannoitteiden kulutus

8 Jatkuvat poliittiset haasteet Faktatietoja Ympäristösignaalit Taloudellisen kasvun ja energiankulutuksen riippuvuus toisistaan ei vähene riittävän nopeasti, jotta energiankulutuksen kasvu voitaisiin estää. Tämä voi johtaa energiaan liittyvien ympäristöpaineiden voimistumiseen. Liikennesektori on erityisesti energiankäytön osalta suuri ympäristöpaineiden aiheuttaja. Vaikka henkilöliikenteen energian hyötysuhde on teknisistä parannuksista johtuen jossain määrin lisääntynyt, tavarakuljetusten energiatehokkuudessa ei mitään parannusta ole tapahtunut. Kotitalouksien hiilidioksidipäästöjen taso oli v lähes sama kuin v. 199 vaikka kotitalouksien määrä kasvoi, sillä energiatehokkuudessa tapahtuneet parannukset ja hiilen ja öljyn korvaaminen maakaasulla tasoittivat tilannetta. Lukuun ottamatta teollisuutta ei mikään EU:n talouden sektoreista ole pystynyt irrottamaan taloudellista ja sosiaalista kehitystään energiankulutuksesta. Viime vuosikymmenellä henkilöliikenteen määrä kasvoi samaa vauhtia kuin talous kun taas tavarakuljetuksissa ylitettiin taloudellisen kasvun vauhti.

9 Tärkeimmät indikaattorit Energiaintensiteetti Sähköntuotannon rikkidioksidipäästöt Henkilöliikenne ja tavarankuljetus index (199 = 1) vuoden 199 reaalibruttokansantuote Sähköntuotannon (miljoonaa tonnia) 1 vertailupäästöt tehokkuuden lisääntyminen = ydin- ja uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutus energiatehokkuus todelliset päästöt siirtyminen fossiilisista polttoaineista muihin savukaasujen rikinpoisto ja vähärikkisten polttoaineiden käyttö tavarankuljetus henkilöliikenne bruttokansan-tuote 2 25 aikaisempina : vuosina : arvioitu

10 Jatkuvat poliittiset haasteet Faktatietoja Ympäristösignaalit Ristiriita teknisten parannusten ja todellisen energiatehokkuuden lisääntymisen välillä johtuu kuljetusolosuhteiden muutoksista (esimerkiksi painavammat ja teholtaan yhä voimakkaammat ajoneuvot, alhainen käyttö ja kuormitusaste) ja jatkuvasta tie ja ilmaliikenteen kasvusta raideliikenteen ja muiden vähemmän haitallisten liikennemuotojen kustannuksella. Ympäristösäädökset, joiden tavoitteena on vähentää liikenteen ilmaa saastuttavia päästöjä polttoaineen laatua parantamalla ja asettamalla ajoneuvoille päästönormit, ovat kuitenkin olleet verrattain tehokkaita. Happamoittavien ja otsonia muodostavien aineiden päästöjen väheneminen on osoitus siitä, että niiden yhteys on "kytketty irti" liikenteen kasvusta. Liikenteen nopean kasvun ja maantie- ja ilmakuljetuksiin siirtymisen takia hiilidioksidipäästöt lisääntyvät edelleen. Henkilöliikenteessä auto on yhä pääasiallisin kulkuväline (75 % kaikista henkilökilometreistä), mutta lentoliikenne on nopeimmin kasvava liikennemuoto. Vielä ei ole merkkejä siitä, että tavarakuljetukset siirtyisivät maanteiltä raiteille (rautateiden osuus oli vuonna ,4 %, 1999 se oli laskenut 8 %:iin). Maantieajot ja lyhyet merikuljetukset ovat käytetyimpiä tavarakuljetuksen muotoja. Niiden osuudet ovat 43 % ja 42 % tonnikilometreistä.

11 Tärkeimmät indikaattorit Katalysaattoreiden kapasiteetti Otsonia muodostavien aineiden päästöt Romania Puola Tsekin tasavalta Unkari Slovakian tasavalta Portugali Espanja Yhdistynyt kuningaskunta Italia Suomi Ranska Kreikka Irlanti EU Ruotsi Tanska Belgia Saksa Luxemburg Alankomaat Itävalta (.2) Saksa Yhdistynyt kuningaskunta Suomi Luxemburg Ruotsi Tanska EU Alankomaat Italia Itävalta Belgia Ranska Kreikka Espanja Irlanti Portugali prosenttiyksikköä %

12 Jatkuvat poliittiset haasteet 199-luvulla ilmaa saastuttavat päästöt vähentyivät pääasiassa puhdistustekniikan tehostetun käytön ja hiilen kaasulla korvaamisen takia. Nykyisellä vauhdilla tehtävät parannukset eivät kuitenkaan riitä torjumaan ennustetusta taloudellisesta kasvusta ja erityisesti sähkönkulutuksen kasvusta aiheutuvia ongelmia. Myöskään päästöille asetettuja tavoitteita ei pystytä toteuttamaan. Uusiutuvan energian käytön lisäämiseen tähtäävä politiikka ja siihen liittyvät aloitteet ovat joissakin jäsenvaltioissa olleet onnistuneita. Mutta koska sähkön kokonaiskulutus on kasvanut, uusiutuvan energian osuus sähköntuotannosta on 199-luvulla kuitenkin pysynyt lähes muuttumattomana. Faktatietoja Ympäristösignaalit Jatkuvasta sekä kokonaisenergian että uusiutuvista energialähteistä saatavan sähkön määrän kasvusta huolimatta uusiutuvien energialähteiden osuus ei nykysuuntauksella saavuta EU:n asettamia alustavia tavoitteita. Vuonna 1999 uusiutuvien energialähteiden osuus sähkön kokonaiskulutuksesta EU:ssa oli 14 %. Sähkön kulutuksen kasvuennusteiden mukaan ekosähkön tuotannon tulisi vuoteen 21 mennessä suunnilleen kaksinkertaistua, jos halutaan päästä EU:n alustavaan tavoitteeseen. Vaikka sähkön ja lämmön yhteistuotannon osuus sähköntuotannosta kasvoi 9 %:sta melkein 11 %:iin vuosina , kasvulla ei saavuteta EU:n asettamaa alustavaa tavoitetta, jonka mukaan vuoteen 21 mennessä 18 % sähkön kokonaistuotannosta tulisi saada sähkön ja lämmön yhteistuotannosta.

13 Tärkeimmät indikaattorit Energian kokonaiskulutus polttoaineittain miljoonaa öljyekvivalenttitonnia 1 6 Uusiutuvat energialähteet % uusiutuvat energianlähteet 7 laajamittainen vesivoiman käyttö ydinvoima maakaasu 6 5 kaikki muut uusiutuvat energianlähteet 8 6 hiili, ruskohiili ja niiden johdannaiset 4 3 teollisuus- ja yhdyskuntajäte alustavat tavoitteet raakaöljy ja sen tuotteet Itävalta Ruotsi Suomi Portugali Italia Ranska EU Espanja Tanska Kreikka Saksa Irlanti Alankomaat Yhdistynyt kuningaskunta Luxemburg Belgia

14 Jatkuvat poliittiset haasteet Maatalouden ekotehokkuudessa on havaittu pieniä parannuksia. 199-luvulla energiankäyttö ja keinokastelu on lisääntynyt tuottavuutta seuraten, vaikkakin kehitys on nykyään jokseenkin muuttumaton. Nitraattisaasteet ja rehevöityminen ovat yhä vakavia huolenaiheita, vaikka keinolannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö on jossain määrin vähentynyt. Kasvihuonekaasujen päästöt, happamoittavat aineet ja alailmakehän otsonia muodostavat aineet ovat vähentyneet lukuun ottamatta ammoniakkipäästöjä. On olemassa viitteitä siitä, että jätteiden kokonaistuotanto on kasvamassa hitaammin kuin bruttokansantuote, mikä johtuu kaivosjätteiden vähenemisestä. Teollisuusjätteiden tuotanto näyttää myös vakiintuvan. Yhdyskuntajätteiden syntymisen osalta (n. 14 % jätteiden kokonaistuotannosta) kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat saavuttaneet saman korkean jätetuotannon tason vaikkakin on pieniä vivahde-eroja, jotka selittyvät erilaisilla elämäntyyleillä ja kulutustottumuksilla. Faktatietoja Ympäristösignaalit Noin 3 % EEA:n alueesta on viljelty luonnonmukaisesti ja luonnonmukaisesti viljellyn maan kokonaispinta-alan ennustetaan kasvavan selvästi tulevaisuudessa. Vesivarojen hyväksikäyttö on viimeisten 2 vuoden aikana pysynyt verrattain muuttumattomana Euroopassa. Metsäalueet laajenevat sekä EU:ssa että jäsenyyttä hakeneissa maissa. Metsänistutuksen edut on kuitenkin arvioitava monimuotoisuuden suhteen saavutettujen hyötyjen ja menetysten taustaa vastaan. Kaupunkialueiden ja liikenneinfrastruktuurin kehityksen seurauksena maanpinnan sulkeutuminen jatkuu väestön kasvua nopeammassa tahdissa. Noin 7 % kerätystä yhdyskuntajätteestä tulee kotitalouksista. Kerätyn yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noussut: vuonna 1991 se oli henkeä kohti 479 kg ja vuonna 1999 vastaavasti 545 kg.

15 Tärkeimmät indikaattorit Veden käyttö % Maan käytön kehitys 198 = taajamat Etelä-Eurooppa jäsenyyttä hakevat maat (6) Keski-Eurooppa Pohjois-Eurooppa 1985 väestöntiheys tieverkoston tiheys Luonnonvarojen kokonaiskäyttö Bruttokansantuote Luonnonvarojen kokonaiskäyttö - 1. mrd. euro (1999 hinnoin) henkeä kohden (tons?) bruttokansantuote luonnonvarojen kokonaiskäyttö Markkinoille tuotu pakkausmateriaali kg henkeä kohden Ranska Italia Irlanti Luxemburg Yhdistynyt kuningaskunta Saksa Alankomaat Tanska Espanja Belgia Itävalta EU (14) Ruotsi Suomi Kreikka

16 Jatkuvat poliittiset haasteet Faktatietoja Ympäristösignaalit Ympäristökysymysten yhdentäminen Ympäristökysymysten liittäminen talouspolitiikkaan Amsterdamin sopimuksen 6 artiklan mukaisesti on edistynyt hitaasti. Cardiffin prosessin kaltaiset aloitteet, joiden tarkoituksena on liittää ympäristökysymykset eri sektoreihin, voivat nopeuttaa muutosta. Tämän yhdentämisen ensisijaisena tarkoituksena on käsitellä ja lieventää ympäristön pilaantumista aiheuttavia taustatekijöitä eikä niinkään ympäristön rappeutumisen oireita. Kestävän kehityksen ja ympäristökysymysten liittämistä politiikan eri aloille voidaan rohkaista erilaisin keinoin mukaan lukien lainsäädäntö ja asetukset, verotukselliset toimenpiteet, vapaaehtoiset sopimukset ja tiedotus. Käytännössä yhdistellään yleensä erilaisia keinoja ( oikea sekoitussuhde ). Ympäristöverojärjestelmiä otetaan enenevässä määrin käyttöön kaikkialla EU:ssa. Niiden tarkoituksena on parantaa ympäristön laatua tehokkaasti sekä vähentää työn ja muiden tuotantotekijöiden verotaakkaa. Vuosina energiahinnat pysyivät alhaisina tai jopa laskivat, mikä ei juurikaan kannustanut energian kulutuksen vähentämiseen. Veronkorotukset ovat estäneet moottoripolttoaineiden hinnan laskemisen vuoden 2 alhaisen tason alle verrattuna vuoteen 1985.

17 Tärkeimmät indikaattorit Ympäristöveroista saadut tulot verrattuna kokonaisverotuloihin ja sosiaalimaksuihin 199 = energiaverot ympäristöverot kokonaisuudessaan kokonaisverot ja sosiaalimaksut liikenteestä kannettava vero Kypros Malta Bulgaria Romania Turkki Puola Liettua jäsenyyttä hakevat maat Slovenia Viro Unkari Latvia Slovakia Tsekin tasavalta Islanti Kreikka Irlanti Luxemburg Ranska Portugali Alankomaat Espanja Belgia Norja EEA (18) Saksa Yhdistynyt kuningaskunta Suomi Italia Tanska Itävalta Ruotsi Liechtenstein Luonnonmukainen maanviljely %

18 Jatkuvat poliittiset haasteet Useat jäsenvaltiot ovat aloittaneet sellaisten verotuksellisten toimenpiteiden toteuttamisen, joiden tavoitteena on ympäristön laadun parantaminen ja taloutta rasittavan vääristyneen verotuksen alentaminen. Puolessa EU:n jäsenmaista kerätään hiilidioksidiveroja ja 199-luvun toisella puoliskolla on kautta linjan otettu käyttöön monta uutta verotusjärjestelmää. Ympäristöverojen tehokkuudesta on olemassa jonkinlaisia viitteitä, mutta yleisesti ottaen tutkimuksia niiden toimivuudesta ei ole vielä tehty. Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 22 Barcelonassa pidetyssä kokouksessa ilmoitettiin Euroopan komission aikomuksesta nopeuttaa infrastruktuurimaksuja koskevan puitedirektiivin valmistelua, jotta eri liikennemuodot paremmin vastaisivat yhteiskunnalle aiheuttamiaan kustannuksia vuoteen 24 mennessä. Neuvosto ilmoitti myös halukkuudestaan hyväksyä direktiivi ympäristöverotuksen lisäämisestä ja laajentamisesta energiatuotteisiin vuoden 22 loppuun mennessä. Faktatietoja Ympäristösignaalit Joissakin jäsenvaltioissa ympäristöverojen osuus kokonaisverotuloista on 5 1 %. Luku on hitaasti kasvamassa kaikkialla. Polttoaineverotuksen porrastusta on käytetty menestyksellä puhtaampien polttoaineiden käytön edistämiseen. Vuonna 22 tieliikenteessä käytetyn polttoaineen keskimääräinen inflaatiokorjattu hinta oli EU:ssa alhaisempi kuin 198-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Tämä suuntaus ei kannusta polttoainetta säästävään ajamiseen. Useissa jäsenvaltioissa on vuodesta ollut havaittavissa merkkejä ympäristöverotukseen liittyvistä uudistuksista eli verotuspohjan siirtämisestä työn verotuksesta ympäristöverotukseen.

19 Tärkeimmät indikaattorit Moottoripolttoaineen reaalihinta Autonomistus 1986 = ALV valmistevero 1 asukasta kohden 1 asukasta kohden 5 68 autot, EU kaksipyöräiset moottoriajoneuvot 6 2 autot, jäsenyyttä hakevat maat tuotanto-kustannukset

20 Jatkuvat poliittiset haasteet Faktatietoja Ympäristösignaalit Rahoitusvälinemäärärahoista laivakannan tukiohjelmaan vuosille käytettiin 6% kalastuslaivaston rakennemuutoksiin ja 4 % sen uudistamiseen. Tämä apu on johtanut laivaston pienentymiseen kokonaisuudessaankin koko EU:ssa. Joissakin maissa uudistukset ovat kuitenkin johtaneet laivaston kokonaistehon vähenemiseen samaan aikaan kuin tonnisto on vähän kasvanut. Lisäksi tekniset ja suunnitteluun liittyvät uudistukset ovat johtaneet siihen, etteivät kalakantoihin kohdistuvat paineet ole vähentyneet. Useimmissa tapauksissa turskakalojen nykyinen pyynti ei ole kestävää ja kampelakalojen osalta se on kestävää vain joissakin tapauksissa; monessa syvänmeren lajissa on havaittavissa liikakalastuksesta johtuvia merkkejä. Melkein kaikki turska ja kummeliturskakannat ovat romahdusvaarassa. Vaikka EU:n kalastuslaivasto onkin vuosien aikana supistunut alusluvun ( 1 %), tonniston ( 6 %) ja tehon osalta ( 13 %), se ei ole vastaavassa määrin vaikuttanut kalaston tilan parantumiseen. Useimpien kaupallisesti tärkeiden Euroopan vesistöissä elävien kalakantojen tila on kestämätön. Pohjanmeren turska on liikakalastuksen kohteena sekä Pohjanmerellä että sitä ympäröivillä vesialueilla. Täysi-ikäisen kalakannan on arvioitu viimeisten 17 vuoden aikana eläneen kriittisen rajan alapuolella ja vuonna 21 saavutettiin historian alhaisimmat luvut.

21 Tärkeimmät indikaattorit Pohjanmeren turskan kutevan kannan biomassa Eurooppalaisen kalastuslaivaston kapasiteetti miljoonia miljoonaa kw EU EFTA 2

22 Jatkuvat poliittiset haasteet Faktatietoja Ympäristösignaalit Kotitaloudet jätetään usein huomioon ottamatta yhdentymispolitiikassa. Kun kulutustaso jatkaa nousemistaan nettotulojen kasvun myötä, on yhä tärkeämpää avustaa kuluttajia tekemään harkittuja valintoja. Tuotteiden ekomerkintä ja tiedottaminen (esim. energiansäästökampanjat) ovat lisääntymässä, mutta niiden merkitys on yhä marginaalinen. EU:n yhdennettyä tuotepolitiikkaa käsittelevässä ehdotuksessa mainitaan ekomerkinnällä varustettujen tuotteiden myyntiverotuksen alentaminen yhtenä tärkeimmistä välineistä, joiden avulla voidaan vaikuttaa kestämättömiin kulutustottumuksiin. EU: n ympäristömerkin saaneiden tuotteiden lukumäärä on pieni ja merkki on tähän mennessä annettu vain tietyille tuoteryhmille ja vain yksittäisissä jäsenvaltioissa. Käsitellyn jäteveden osuus on suuri Pohjois- ja Keski-Euroopan maissa ja käsittelyn tasoa parannetaan jatkuvasti. Vain noin puolet etelän maiden ja jäsenyyttä hakeneiden maiden väestöstä on liitetty jäteveden käsittelyjärjestelmään, mutta jäteveden käsittely on myös parantunut viimeisten 15 vuoden aikana. Ympäristökysymysten sisällyttäminen yhteiseen maatalouspolitiikkaan on edennyt huomattavasti. Jatkuvat ympäristöpaineet vaativat kuitenkin yhteiseen maatalouspolitiikkaan lisää sellaisia uudistuksia, jotka parantaisivat maanviljelijöiden taloudellisia kannustimia maan hoitamiseen ympäristön kannalta kestävällä tavalla.

23 Tanska Ranska Italia Espanja Kreikka Ruotsi Portugali Saksa Suomi Belgia Irlanti Alankomaat Yhdistynyt kuningaskunta Tärkeimmät indikaattorit Ympäristömerkintä myönnettyjen eurokukkien määrä Itävalta Luxemburg Saksa Itävalta Italia Ranska Irlanti Yhdistynyt kuningaskunta Ruotsi Suomi Espanja Portugali Kreikka Tanska Alankomaat Belgia Luxemburg Maatalouden ympäristöjärjestelmästä johtuvat kulut miljoonaa euroa

24 Euroopan ympäristökeskus Ympäristösignaalit 22, Yhteenveto Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto s. 21 x 9,9 cm ISBN

25 Tilauslomake Tilaan täten kpl: Ympäristösignaalit 22-raporttia, EEA 22, 148 s, ISBN , Luettelonumero: TH-AG-2-1-EN-C, Hinta Luxemburgissa: 22 euroa. Täyttäkää lomake ISOIN KIRJAIMIN ja lähettäkää se paikalliseen kirjakauppaan tai EU:n julkaisutoimiston myyntiedustajalle: Nimi: Päivämäärä: Osoite: Puhelin: Allekirjoitus:

26 Venta Salg Verkauf Pvlèseiw Sales Vente Vendita Verkoop Venda Myynti Försäljning BELGIQUE/BELGIË NEDERLAND p p g Jean De Lannoy Avenue du Roi 22/Koningslaan 22 B-119 Bruxelles/Brussel Tél. (32-2) Fax (32-2) jean.de.lannoy@infoboard.be URL: La librairie européenne/ De Europese Boekhandel Rue de la Loi 244/Wetstraat 244 B-14 Bruxelles/Brussel Tél. (32-2) Fax (32-2) mail@libeurop.be URL: Moniteur belge/belgisch Staatsblad Rue de Louvain 4-42/Leuvenseweg 4-42 B-1 Bruxelles/Brussel Tél. (32-2) Fax (32-2) eusales@just.fgov.be DANMARK J. H. Schultz Information A/S Herstedvang 12 DK-262 Albertslund Tlf. (45) Fax (45) schultz@schultz.dk URL: DEUTSCHLAND Bundesanzeiger Verlag GmbH Vertriebsabteilung Amsterdamer Straße 192 D-5735 Köln Tel. (49-221) Fax (49-221) vertrieb@bundesanzeiger.de URL: ELLADA/GREECE G. C. Eleftheroudakis SA International Bookstore Panepistimiou 17 GR-1564 Athina Tel. (3-1) /1/2/3/4/5 Fax (3-1) elebooks@netor.gr URL: elebooks@hellasnet.gr ESPAÑA Boletín Oficial del Estado Trafalgar, 27 E-2871 Madrid Tel. (34) (libros) Tel. (34) (suscripción) Fax (34) (libros), Fax (34) (suscripción) clientes@com.boe.es URL: Mundi Prensa Libros, SA Castelló, 37 E-281 Madrid Tel. (34) Fax (34) libreria@mundiprensa.es URL: FRANCE Journal officiel Service des publications des CE 26, rue Desaix F Paris Cedex 15 Tél. (33) Fax (33) europublications@journal-officiel.gouv.fr URL: IRELAND Alan Hanna s Bookshop 27 Lower Rathmines Road Dublin 6 Tel. (353-1) Fax (353-1) hannas@iol.ie ITALIA Licosa SpA Via Duca di Calabria, 1/1 Casella postale 552 I-5125 Firenze Tel. (39) Fax (39) licosa@licosa.com URL: LUXEMBOURG Messageries du livre SARL 5, rue Raiffeisen L-2411 Luxembourg Tél. (352) Fax (352) mail@mdl.lu URL: SDU Servicecentrum Uitgevers Christoffel Plantijnstraat 2 Postbus EA Den Haag Tel. (31-7) Fax (31-7) sdu@sdu.nl URL: PORTUGAL Distribuidora de Livros Bertrand Ld.ª Grupo Bertrand, SA Rua das Terras dos Vales, 4-A Apartado 637 P-27 Amadora Tel. (351) Fax (351) dlb@ip.pt Imprensa Nacional-Casa da Moeda, SA Sector de Publicações Oficiais Rua da Escola Politécnica, 135 P Lisboa Codex Tel. (351) Fax (351) spoce@incm.pt URL: SUOMI/FINLAND Akateeminen Kirjakauppa/ Akademiska Bokhandeln Keskuskatu 1/Centralgatan 1 PL/PB 128 FIN-11 Helsinki/Helsingfors P./tfn (358-9) F./fax (358-9) Sähköposti: sps@akateeminen.com URL: SVERIGE BTJ AB Traktorvägen S Lund Tlf. (46-46) 18 Fax (46-46) E-post: btjeu-pub@btj.se URL: UNITED KINGDOM The Stationery Office Ltd Customer Services PO Box 29 Norwich NR3 1GN Tel. (44) Fax (44) book.orders@theso.co.uk URL: ÍSLAND Bokabud Larusar Blöndal Skólavördustig, 2 IS-11 Reykjavik Tel. (354) Fax (354) bokabud@simnet.is SCHWEIZ/SUISSE/SVIZZERA Euro Info Center Schweiz c/o OSEC Business Network Switzerland Stampfenbachstraße 85 PF 492 CH-835 Zürich Tel. (41-1) Fax (41-1) eics@osec.ch URL: B@LGARIJA Europress Euromedia Ltd 59, blvd Vitosha BG-1 Sofia Tel. (359-2) Fax (359-2) Milena@mbox.cit.bg URL: CYPRUS Cyprus Chamber of Commerce and Industry PO Box CY-159 Nicosia Tel. (357-2) Fax (357-2) demetrap@ccci.org.cy EESTI Eesti Kaubandus-Tööstuskoda (Estonian Chamber of Commerce and Industry) Toom-Kooli 17 EE-113 Tallinn Tel. (372) Fax (372) einfo@koda.ee URL:

27 Venta Salg Verkauf Pvlèseiw Sales Vente Vendita Verkoop Venda Myynti Försäljning g HRVATSKA CANADA Mediatrade Ltd Pavla Hatza 1 HR-1 Zagreb Tel. (385-1) Fax (385-1) MAGYARORSZÁG Euro Info Service Szt. István krt.12 III emelet 1/A PO Box 139 H-1137 Budapest Tel. (36-1) Fax (36-1) euroinfo@euroinfo.hu URL: MALTA Miller Distributors Ltd Malta International Airport PO Box 25 Luqa LQA 5 Tel. (356) Fax (356) gwirth@usa.net NORGE Swets Blackwell AS Hans Nielsen Hauges gt. 39 Boks 491 Nydalen N-423 Oslo Tel. (47) 23 4 Fax (47) info@no.swetsblackwell.com URL: POLSKA Ars Polona Krakowskie Przedmiescie 7 Skr. pocztowa 11 PL--95 Warszawa Tel. (48-22) Fax (48-22) books119@arspolona.com.pl ROMÂNIA Euromedia Str.Dionisie Lupu nr. 65, sector 1 RO-7184 Bucuresti Tel. (4-1) Fax (4-1) euromedia@mailcity.com SLOVAKIA Centrum VTI SR Nám. Slobody, 19 SK Bratislava Tel. (421-7) Fax (421-7) europ@tbb1.sltk.stuba.sk URL: SLOVENIJA GV Zalozba Dunajska cesta 5 SLO-1 Ljubljana Tel. (386) Fax (386) europ@gvestnik.si URL: TÜRKIYE Dünya Infotel AS 1, Yil Mahallessi 3444 TR-85 Bagcilar-Istanbul Tel. (9-212) Fax (9-212) aktuel.info@dunya.com ARGENTINA World Publications SA Av. Cordoba 1877 C112 AAA Buenos Aires Tel. (54-11) Fax (54-11) wpbooks@infovia.com.ar URL: AUSTRALIA Hunter Publications PO Box 44 Abbotsford, Victoria 367 Tel. (61-3) Fax (61-3) jpdavies@oz .com.au BRESIL Livraria Camões Rua Bittencourt da Silva, 12 C CEP Rio de Janeiro Tel. (55-21) Fax (55-21) livraria.camoes@incm.com.br URL: Les éditions La Liberté Inc. 32, chemin Sainte-Foy Sainte-Foy, Québec G1X 3V6 Tel. (1-418) Fax (1-8) liberte@mediom.qc.ca Renouf Publishing Co. Ltd 5369 Chemin Canotek Road, Unit 1 Ottawa, Ontario K1J 9J3 Tel. (1-613) Fax (1-613) order.dept@renoufbooks.com URL: EGYPT The Middle East Observer 41 Sherif Street Cairo Tel. (2-2) Fax (2-2) inquiry@meobserver.com URL: MALAYSIA EBIC Malaysia Suite 45.2, Level 45 Plaza MBf (Letter Box 45) 8 Jalan Yap Kwan Seng 545 Kuala Lumpur Tel. (6-3) Fax (6-3) ebic@tm.net.my MÉXICO Mundi Prensa México, SA de CV Río Pánuco, 141 Colonia Cuauhtémoc MX-65 México, DF Tel. (52-5) Fax (52-5) @compuserve.com SOUTH AFRICA Eurochamber of Commerce in South Africa PO Box Sandton Tel. (27-11) Fax (27-11) info@eurochamber.co.za SOUTH KOREA The European Union Chamber of Commerce in Korea 5th FI, The Shilla Hotel 22, Jangchung-dong 2 Ga, Chung-ku Seoul Tel. (82-2) /4 Fax (82-2) /6 eucck@eucck.org URL: SRI LANKA EBIC Sri Lanka Trans Asia Hotel 115 Sir Chittampalam A. Gardiner Mawatha Colombo 2 Tel. (94-1) Fax (94-1) ebicsl@slnet.ik T AI-WAN Tycoon Information Inc PO Box Taipei Tel. (886-2) Fax (886-2) euitupe@ms21.hinet.net UNITED STATES OF AMERICA Bernan Associates 4611-F Assembly Drive Lanham MD Tel. (1-8) (toll free telephone) Fax (1-8) (toll free fax) query@bernan.com URL: ANDERE LÄNDER OTHER COUNTRIES AUTRES PAYS Bitte wenden Sie sich an ein Büro Ihrer Wahl/Please contact the sales office of your choice/veuillez vous adresser au bureau de vente de votre choix Office for Official Publications of the European Communities 2, rue Mercier L-2985 Luxembourg Tel. (352) Fax (352) info-info-opoce@cec.eu.int URL: publications.eu.int 2/22