Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Transkriptio

1 Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijalausunto Mikael Hildén, Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskus, Talousvaliokunta,

2 Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) ympäristövaikutukset KAISUlla toteutuessaan sekä hyödyllisiä että kielteisiä SOVAlain tarkoittamia vaikutuksia Arvioinnissa pyritty tunnistamaan esitettyjen toimien merkittävimpiä ympäristövaikutuksia erityisesti toimeenpanon ja vaikutusten seurannan kannalta Linkki raportteihin: /asset_publisher/10616/ilmastosuunnitelmalla-kohtikestavaa-vahahiilista-yhteiskuntaa 2

3 KAISU pyrkii luoman perustan entistä kunnianhimoisemmille toimille Pariisin sopimus luo EU:lle ja Suomelle puitteet nostaa toimien kunnianhimon tasoa. EU:n ja kansainvälisen politiikan kehitys synnyttää toimien toteuttamisessa sekä mahdollisuuksia että riskejä (esimerkiksi LULUCF ja RED II, mutta myös laajempi kansainvälinen keskustelu). Kustannustehokkuuden parantamiseksi sekä taloudellisten riskien ja ilmastonmuutokseen liittyvien riskien minimoimiseksi on perusteltua tarkastella huolellisesti vaihtoehtoisia tapoja edetä kohti hiilineutraaliutta eri sektoreilla. 3

4 KAISUn toimien ympäristövaikutukset syntyvät vaikutusketjujen kautta Esimerkkejä toimista KAISU:ssa Toteutetaan valtion ja kaupunkiseutujen yhteinen kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelma vuosina Kehitetään asemanseutuja markkinakokeilujen ja kaupunkikehittämisen pilottien avulla Merkittävimmät vaikutukset taakanjakosektorilla tapahtuvien KHKpäästövähennysten lisäksi Tukee terveyttä edistävää liikkumista, parantaa ilman laatua ja rajoittaa ruuhkia. Myönteisiä terveysvaikutuksia. Lisäinvestoinnit kuluttavat luonnonvaroja ja aiheuttavat päästöjä. Syntyy uusia palveluita jotka elävöittävät asemia. Elävöittäminen lisää myös turvallisuuden tunnetta. Oletettu vaikutusketju vaikutusten taustalla Investoinnit kyetään toteuttamaan siten, että kasvava osa automatkoista korvautuu kävellyllä ja pyöräilyllä. Asemien läpi kulkevat ihmisjoukot ovat kiinnostuneet käyttämään uusia palveluita. Uudet palvelut lisäävät yleisesti asemien käyttöä ja julkista liikennettä. 4

5 KAISUn laaja politiikkatoimien kirjo on potentiaalinen kokeilualusta Osa toimista voidaan toteuttaa erillisinä kokeiluina, joissa kunnianhimoa nostetaan ja joissa haetaan erityisesti innovatiivisia ratkaisuja. Liikennettä voi paikallisesti sähköistää ja tehostaa oletettua voimakkaammin ja nopeammin [ liikkuminen palveluna ]. Kiertotaloutta voi edistää ja kulutusta ohjata vähäpäästöiseen suuntaan kunta- tai maakuntatason kokeiluissa [ uudet liiketoimintamallit ja kulutuksen ohjauksen kannustimet ]. Tulee ymmärtää miksi ja miten halutut vaikutukset ilmenevät ja mitä mahdollisia sivuvaikutuksia syntyy. Johdonmukainen seuranta ja arviointi on tärkeä. 5

6 Seurannan ja arvioinnin tärkeä merkitys Vuoden 2030 tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että kaikilla päästövähennysten osa-alueilla onnistutaan KAISUN lisätoimenpiteiden ja perusskenaarion toteutumiseen liittyy kuitenkin suurta epävarmuutta Tarvitaan hyvä seuranta- ja arviointijärjestelmä, jotta pystytään nopeasti reagoimaan korjaaviin toimenpiteisiin tai tukemaan niitä osa-alueita, joista päästöhyödyt saadaan helposti aikaiseksi Vuosittaisen päästölaskennan lisäksi tarvitaan tietoa eri alueiden päästökehityksestä sekä indikaattoreista, joilla saadaan ajan tasalla olevaa tietoa helposti päätöksenteon tueksi 6

7 Vaikutusten osoittaminen on avain kansainväliseen näkyvyyteen Palkitun Innovatiiviset vähähiiliset palvelut -projektin toteuttavat yhteistyössä Iin Micropolis Oy ja PROTO Pohjois-Suomen muotoilijat ry. Pohjois-Pohjanmaan liitto on myöntänyt projektille tukea Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). 7

8 Kun luodaan uutta tärkeää myös purkaa vanhoja rakenteita KAISUssa on tarkasteltu rajoitetusti tarvetta tunnistaa ja muuttaa rakenteita, jotka ylläpitävät korkeaa energian ja luonnonvarojen kulutustasoa. Myönteinen esimerkki on suunniteltu selvitys työmatkakulujen verovähennysoikeuden päästöohjausvaikuttavuudesta. Vanhat jarruttavat rakenteet saattavat selittää, miksi politiikkatoimet eivät saavuta niille asetettuja tavoitteita. Esimerkiksi kestävien hankintojen ongelmana ovat olleet mm. epävarmuus mahdollisista riskeistä (markkinaoikeus, taloudellinen riski) sekä osaamisen puute. Uudet ratkaisut saatetaan ottaa nopeasti ja laajasti käyttöön, kun rakenteita muutetaan. Esimerkiksi ruokahävikkiä on voitu vähentää poistamalla ruoan jakamiseen liittyviä esteitä. 8