Rannikkoalueita koskevat EU:n toimet. Euroopan komissio

Transkriptio

1 Rannikkoalueita koskevat EU:n toimet Euroopan komissio

2

3 Rannikkoalueita koskevat EU:n toimet Euroopan rannikkoalueiden kehityssuunnan muuttaminen Euroopan komissio Ympäristöasioiden pääosasto

4 Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä Internetissä Europa-palvelimen kautta ( Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2001 ISBN Euroopan yhteisöt, 2001 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Belgium PAINETTU KLOORIVALKAISEMATTOMALLE PAPERILLE

5 3 Johdanto Euroopan unionin rannikkoalueisiin kohdistuu jatkuvia paineita. Lähes puolet unionin väestöstä asuu 50 kilometrin säteellä rannikosta ( 1 ), ja rannikkoalueiden resurssit tuottavat suuren osan unionin taloudellisesta vauraudesta. Euroopan rantaviiva, jolla kalastus, merenkulku ja matkailu kamppailevat elintilasta, on arviolta kilometrin pituinen, ja eräät Euroopan herkimmät ja arvokkaimmat luontotyypit sijaitsevat nimenomaan rannikkoalueilla. Rannikkoalueiden resurssit ovat kuitenkin heikkenemässä niiden käytön jatkuvan kasvun vuoksi. Tästä ovat esimerkkeinä veden laadun huonontuminen ja veden määrän väheneminen, eroosion kiihtyminen, saasteiden leviäminen ja kalavarojen vähentyminen. Tällä yleisellä heikentymiskehityksellä on myös haitallisia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Monet Euroopan rannikkoalueiden ongelmat koskevat useita maita. Mikäli Englannin kanaaliin uppoaa öljytankkeri, öljylautasta on todennäköisesti haittaa sekä Ranskalle että Yhdistyneelle kuningaskunnalle. Vastaavasti Tonavaan Itävallassa mahdollisesti kulkeutuvat teollisuuden ja maataloudet jätevedet kulkevat useiden kansallisten rajojen kautta ennen päätymistään tuhansien kilometrien päähän Romanian vesialueelle Mustaanmereen. EU:n rannikkoalueiden tilaan saattavat vaikuttaa myös politiikat, joilla ei ensi alkuun näytä olevan mitään tekemistä rannikkoalueiden kanssa. Esimerkiksi EU:n yhteinen maatalouspolitiikka, YMP, saattaa vaikuttaa siihen, miten paljon virtoihin ja jokiin huuhtoutuu ulosteita voimaperäistä sian- ja karjankasvatusta harjoittavilta tiloilta. Rehujen ja ( 1 ) Euroopan komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille Rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito: Strategia Eurooppaa varten, KOM(2000) 547.

6 4 kemiallisten lannoitteiden sisältämät nitraatit edistävät ilmiömäisen nopeasti leviävän ja muiden vesieliöiden elämää tukahduttavan sinilevän kasvua. Mereen päätyvä leväpitoinen vesi saattaa aiheuttaa vakavia vaurioita rannikkoalueilla pilaamalla esimerkiksi uimaveden. YMP:n toivotaan kehittyvän niin, että nitraattien aiheuttamaan pilaantumiseen liittyvät ongelmat vähentyvät. Vastaavasti maaseutu- ja vuoristoalueiden taloudellisen elinkelpoisuuden turvaamiseen tähtäävät politiikat saattavat vaikuttaa voimakkaasti rannikolle suuntautuvan muuttoliikkeen määrään. Kaikki nämä seikat osoittavat, että Euroopan rannikkoalueet ansaitsevat unionin poliittisten päättäjien erityishuomion. Tämän vuoksi Euroopan unioni aikoo ottaa käyttöön yhteensovitetun politiikan unionin rannikkoalueita varten. ( 1 ) Samalla kun komissio parantaa EU:n politiikkoja, jotka vaikuttavat rannikkoalueisiin, se kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon (ICZM) mukaiset kansalliset strategiat. Komissio pyrkii ICZM-strategian käyttöönottoa edistämällä kokoamaan yhteen kaikki unionin rannikkoalueiden peruskehitykseen vaikuttavat paikalliset, alueelliset, kansalliset ja Euroopan laajuiset politiikat sekä toimijat. ( 1 ) KOM(2000) 547,

7 5 ICZM lyhyesti Rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskevan ICZM-hankkeen tarkoituksena on koota yhteen kaikki unionin rannikkoalueita koskevat politiikat. Hanke liittyy rannikkoalueiden resurssien ja ranta-alueiden suunnitteluun ja hoitoon. Hankkeen käynnistäminen ei ole tilapäinen ratkaisu, vaan kyseessä on ajan mittaan dynaamisesti kehittyvä jatkuva prosessi. Tarve koota yhteen kaikki paikalliset, alueelliset, kansalliset ja eurooppalaiset päättäjät sekä muut sidosryhmät, joiden toiminta vaikuttaa rannikkoalueisiin, on keskeinen osa ICZMhanketta. Unionin rannikkoalueiden suojelemiseksi toteutetut ponnistelut ovat turhia, jos toimia ei soviteta yhteen kaikilla tasoilla. Viranomaisten ja poliittisten päättäjien ohella toimintaan olisi saatava mukaan myös muut asiasta kiinnostuneet tahot, esimerkiksi paikalliset asukkaat, kansalaisjärjestöt ja yritykset. ICZM ei ole yksinomaan ympäristöpoliittinen väline. Vaikka luonnon ekosysteemien suojelutarpeen määrittely onkin ICZM-strategian keskeinen tavoite, sen avulla pyritään myös parantamaan rannikkoalueiden asukkaiden taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia ja auttamaan asukkaita ponnisteluissa nykyaikaisten ja elinvoimaisten asuinalueiden luomiseksi. Rannikkoalueita koskevat ympäristötavoitteet ja sosioekonomiset tavoitteet ovat läheisesti sidoksissa toisiinsa.

8 6 Euroopan rannikko EU:n rantaviiva on kilometrin pituinen, ja puolet väestöstä niissä jäsenvaltioissa, joilla on rannikkoa, asuu 50 kilometrin säteellä merestä. Unionin arvokkaimmat luontotyypit sijaitsevat rannikkoalueilla; komission äskettäin teettämässä tutkimuksessa ( 1 ) osoitetaan, että EU:n rannikkoalueiden ekosysteemille tuottama kokonaishyöty on talouden kannalta tarkasteltuna suurempi kuin pienten EUmaiden bruttokansantuote. Komissio katsoo, että tämän taloudellisen resurssin säilyttämiseksi toimenpiteitä on koordinoitava entistä tiiviimmin. Ottamalla käyttöön rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskevat kansalliset strategiat (ICZM) EU-maiden hallitukset voivat parantaa alueidensa rannikkoseutujen taloudellista hyvinvointia ja ympäristön laatua. ICZMhankkeiden mahdollista sosioekonomista vaikutusta koskevien tutkimusten mukaan hankkeiden (jotka liittyvät luontotyyppien suojeluun, paikalliseen yritystoimintaan ja matkailuun) vuotuinen kokonaishyöty saattaa olla koko Euroopan unionin osalta lähes 4,2 miljardia euroa. Taloudellisesta hyödystä riippumattomiin laadullisiin hyötyihin jotka vaihtelevat ICZM-hankkeiden mukaan kuuluu myös rannikkoyhteisöjen yhteenkuuluvuuden lujittuminen. Lyhyesti voidaan todeta seuraavaa: kansallisten ICZMstrategioiden toteuttaminen on suhteellisen edullista, mutta nämä strategiat saattavat tuottaa merkittävää ja pysyvää taloudellista hyötyä. ( 1 ) An Assessment of the Socio-Economic Costs and Benefits of Integrated Coastal Zone Management, Firn Crichton Roberts, marraskuu 2000,

9 7 Euroopan rannikkoa koskevat ydinkysymykset Euroopan rannikkoalueilla on luultavasti enemmän taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä ongelmia kuin muilla Euroopan unionin alueilla. Lapista aina Kreetalle saakka rannikkoalueet kärsivät vakavista suunnittelu- ja hallinto-ongelmista, ja EU:n syrjäisimmille alueille kasaantuu usein monia rannikkoalueiden ongelmia. Seuraavassa käsitellään ainoastaan muutamia tunnetuimpia ongelmia. Huonosti suunnitellut matkailuhankkeet Asianmukaisesti hoidettu matkailu saattaa edistää rannikkoalueiden taloudellista elpymistä ratkaisevasti. Monilla unionin rannikkoalueilla matkailua on kuitenkin kehitetty sattumanvaraisesti ilman etukäteissuunnittelua, mikä on aiheuttanut vakavia sosiaalisia ja ympäristöä koskevia ongelmia. Rannikkomatkailukohteet ovat yleensä valtava rasite paikallisille makean veden varastoille, mistä on aiheutunut todella vakavia ongelmia joillakin Etelä-Euroopan alueilla. Monilla Välimeren alueen seuduilla, esimerkiksi Kreikan saaristossa, merivesi on päässyt niukkojen pohjavesivarojen liikakäytön vuoksi tunkeutumaan pohjaveteen ja tehnyt vedestä juomakelvotonta. Monilla saarilla ei ole myöskään asianmukaisia kiinteän jätteen käsittelylaitoksia, minkä vuoksi laittomat kaatopaikat ovat yleisiä. Tehottomasti johdetuista rannikkolomakeskuksista voi myös päästä runsaasti saasteita ilmaan ja mereen. Koska lomakeskukset ovat yleensä fossiilisten polttoaineiden suurkäyttäjiä, paikallisen ilman laatu heikkenee. Sen lisäksi, että fossiilisia polttoaineita tarvitaan hotelleissa, kahviloissa ja ravintoloissa ruoanlaittoon ja lämmitykseen, niitä tarvitaan myös lomakohteiden lukemattomissa moottoripyörissä, autoissa ja huvialuksissa.

10 8 Huonosti suunnitellut matkailuhankkeet saattavat vaikuttaa haitallisesti paikalliseen yritystoimintaan ja paikallisyhteisöjen sosiaaliseen verkostoon. Esimerkiksi Kreikan Kykladeilla matkailu- ja kaivosalan välillä on ilmennyt ristiriitoja. Matkailu on myös vähentänyt työvoimavaltaisten viljelymenetelmien käyttöä, koska aikaisemmin maatalouden parissa työskennelleet paikalliset asukkaat ovat siirtyneet töihin baareihin, kahviloihin ja ravintoloihin. Pieneliöiden kiinnittymistä estävillä antifoulig-maaleilla maalatut huviveneet aiheuttavat vakavia ongelmia paikallisille kalanviljelylaitoksille Gironden jokialueella Ranskassa. Tehokkaasti valvottu matkailu voi asiantuntijoiden mukaan kuitenkin vaikuttaa myönteisesti rannikkoalueiden kehitykseen. Storstrømin kunnassa Tanskassa erityisesti sesonkiajan ulkopuolinen matkailu tarjoaa korvaavia työpaikkoja kala- ja maataloudesta, raskaasta teollisuudesta ja laivateollisuudesta vapautuvalle työvoimalle. Kalatalouden taantuminen Kalastus on ollut monien eurooppalaisten rannikkokaupunkien ja -kylien pääelinkeino vuosisatojen ajan. Unionin kalatalous on nykyisin kuitenkin suurissa vaikeuksissa. Monilla alueilla liikakalastus on vähentänyt kalakantaa merkittävästi, mikä on puolestaan johtanut työpaikkojen vähenemiseen ja taloudellisiin vaikeuksiin. Liikakalastuksen vähentämiseksi unionin vesillä harjoitettavaa kalastusta pyritään säätelemään ja alusten määrää vähentämään EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukaisten kalastuslaivastoa koskevien monivuotisten ohjausohjelmien (MOO) avulla.

11 9 Aluskapasiteetin pienentäminen on kuitenkin lisännyt työttömyyttä useilla rannikkoalueilla. Monien rannikkoalueiden perusluonne on muuttunut, kun asukkaat ovat muuttaneet muualle perinteisten kalasatamien lopetettua toimintansa tai vähennettyä sitä. Monissa kaupungeissa, jotka matkailijoiden houkuttelemiseksi ovat hankkineet julkisuutta nimenomaan kalastusyhdyskuntina, vierailijamäärät ovat vähentyneet erittäin suuresti paikallisten kalastajien luovuttua ammatistaan. Jotkin alueet ovat yrittäneet kehittää vaihtoehtoja kalataloudelle ja tukea paikallistalouden elpymistä. Prosessi on kuitenkin ollut hankala, ja monilla alueilla kalatalouden ulkopuolisia työllistymismahdollisuuksia on edelleen vähän. Kalatalouden on usein kamppailtava elintilasta muiden rantaviivan käyttäjien kanssa alueilla, joilla tällä elinkeinolla on edelleenkin merkittävä asema. Esimerkiksi rantakortteleiden suunnittelu, huvivenesatamat ja ankkurointipaikat sekä huviveneily saattavat vaikuttaa haitallisesti rannikkokalastukseen ja kalakantoihin. Rantojen käytön lisääntyminen saattaa johtaa siihen, että kalastusyhdyskuntien käytettävissä olevat alueet pienentyvät ja merelliset elinympäristöt (ruokinta-, kutu- ja kasvatuspaikat) häviävät, samalla kun veden laatu heikkenee ja rannikkoympäristö vahingoittuu.

12 10 Vesiviljely, jota harjoitetaan yleensä rannikkovesissä ja joka on läheisesti sidoksissa muihin, esimerkiksi kaupunki-, matkailuja maatalouspolitiikkaa koskeviin, näkökohtiin, on erinomainen esimerkki siitä, miten ICZM-ohjelman avulla voidaan varmistaa rannikoilla harjoitettavien toimien keskinäinen sopusointu. Kalanviljelyn vaikutukset rannikkoalueilla voivat olla myönteisiä, koska hyvälaatuinen vesi ja puhdas ympäristö ovat toiminnan perusedellytyksiä. Hyvin hoidetut kalanviljelylaitokset ovat suosittuja matkailukohteita, ja ne toimittavat tuoretta kalaa paikallisille ravintoloitsijoille. Tällä elinkeinolla voidaan kuitenkin osoittaa olevan myös haitallisia vaikutuksia, koska se kilpailee rajallisten vesialueiden ja rantarakennusmaiden käytöstä ja aiheuttaa jätteenkäsittely- ja saasteongelmia. Huonosti suunnitellut liikenneverkot Eräät EU:n rannikkoalueiden liikenneongelmat ovat erittäin monimutkaisia. Asianmukaisten yhteyksien puuttuessa nämä alueet eivät pääse hyötymään matkailun vilkastumisesta eivätkä pysty vauhdittamaan oman paikallistaloutensa kasvua. Yksinomaan suuria matkailijajoukkoja palveleva liikenne saattaa lisäksi hankaloittaa vakituisten asukkaiden liikkumista. Liian tiheät tai epätarkoituksenmukaisesti suunnitellut liikenneyhteydet voivat kuitenkin johtaa saasteongelmiin tai liiallisiin ihmismääriin sekä elinympäristöjen tuhoutumiseen. Unionin liikennesuunnittelijoiden haasteena on saattaa tilanne tasapainoon. Valitettavasti ympäristönsuojelutarpeet kuitenkin usein unohdetaan paikallisten liikenneyhteysjärjestelyjen suunnittelussa, eivätkä liikennesuunnittelijat myöskään aina ota huomioon rannikkoalueiden erityistarpeita.

13 11 Viime vuosikymmeninä väestö on joutunut muuttamaan pois eräiltä unionin syrjäisimmiltä rannikkoalueilta huonojen kulkuyhteyksien vuoksi. Muuttoliike on ollut erityisen voimakasta eräillä Kreikan saarilla Etelä-Euroopassa sekä Tanskan ja Ruotsin rannikon edustalla sijaitsevilla saarilla. Toisaalta Napolinlahti Italiassa on joutunut kärsimään osittain myös siitä, ettei monien reittiyhteyksien aikatauluja ole sovitettu lainkaan yhteen. Paikalliset suunnittelijat pyrkivät nyt ratkaisemaan Napolin alueen ruuhka-, massaturismi- ja saasteongelmat sekä sen kulttuuri- ja luonnonperinnön huonosta hoidosta aiheutuvat ongelmat. Paikallisen ympäristön kanssa sopusoinnussa toimivan tehokkaan liikennejärjestelmän asiantuntijoiden mukaan kestävän kehityksen mukaisen yhdysliikenteen toteuttaminen on ratkaisevan tärkeää Euroopan rannikkoalueiden yleisen tilan parantamisen kannalta. Kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi liikenneinfrastruktuurien rakentamisesta vastaavien kansallisten elinten on työskenneltävä yhteistyössä rannikkoalueiden paikallisten sidosryhmien kanssa entistä tiiviimmin. Kaupungistumisen lisääntyminen Unionin rannikot ovat viime vuosina kaupungistuneet yhä enemmän. Vaikka asianmukaisesti suunnitellulla kiinteistöjen kunnostuksella voidaan osaltaan estää rannikkoalueiden taloudellinen taantuminen, unionin rannikolla on aivan liian usein toteutettu täysin sattumanvaraisia suurrakennushankkeita.

14 12 Yksi syy kaupunkimaisen asutuksen leviämiseen on ollut loma-asuntorakentamisen huima lisääntyminen EU:n rannikkoalueilla. Useimmat asunnot ovat tyhjillään suurimman osan vuotta, ja niitä käytetään ainoastaan viikonloppuisin tai loma-aikoina. Usein ne kuitenkin vaurioittavat herkkää luonnonympäristöä ja estävät muun väestön pääsyn paikallisille rannoille. Lisäksi niiden jätteenpoistojärjestelmät ja likakaivot saattavat heikentää luonnonympäristön kykyä suodattaa epäpuhtauksia. Rannikoiden liiallinen rakentaminen on vaikea ongelma erityisesti Etelä-Euroopassa, jossa monet laittomat tai puolilaittomat loma-asunnot on rakennettu paikallisten suunnittelusääntöjen vastaisesti. Eroosio Monilla EU:n rannikkoalueilla meren aiheuttama eroosio on miljoonia vuosia jatkunut luonnollinen prosessi. Vaikka ilmiö ei ole yleensä ympäristölle vaarallinen, siitä on tullut ongelma alueilla, joilla se uhkaa rannikkokaupunkien ja kylien turvallisuutta. Eroosion estäminen on erittäin hankalaa, ja usein on vaikea arvioida, miten ihmisen toiminta mahdollisesti vaikuttaa tähän luonnolliseen prosessiin pitkällä aikavälillä. Perinteisten kovien teknisten rakennelmien, kuten betonisten aallonmurtajien ja patojen, ylläpitäminen on kallista, eikä niiden avulla pystytä juurikaan ehkäisemään maan huuhtoutumista. Joillakin alueilla ne ovat jopa nopeuttaneet huuhtoutumisprosessia. Suuret rakennushankkeet eroosioalttiilla alueilla saattavat myös pahentaa ongelmaa. Eräillä Latvian Itämeren puoleisilla rannikkoalueilla luonnollinen eroosio oli edennyt tuhansien vuosien ajan

15 13 1,2 metrin vuosivauhdilla ennen Ventspilin suuren öljytankkerisataman rakentamista. Nyt paikallinen rantaviiva vetäytyy 2,5 3,5 metrin vuosivauhdilla. Monilla unionin alueilla kansalliset ja paikalliset viranomaiset alkavat ymmärtää, että luonnollista eroosiota on usein turha yrittää estää penkereitä rakentamalla. Sen sijaan eräät toimijat ovat omaksuneet hallitun vetäytymisen toimintaperiaatteen, jonka mukaan ihmisten toiminta lopetetaan asteittain tulevaisuudessa meren alle jäävillä alueilla. Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluvan Isle of Wight -saaren lounaispuolella sijaitsevat kalliot ovat vetäytyneet 400 metriä viimeisten 400 vuoden aikana, joten myös paikalliset yrittäjät ovat omaksuneet edellä mainitun pragmaattisen lähestymistavan. Alueilla, joilla hallitun vetäytymisen periaatetta ei voida soveltaa (näitä ovat esimerkiksi taloudellisesti tai historiallisesti arvokkaat alueet), viranomaiset ovat usein päätyneet pehmeisiin rannikon suojaamistoimiin. Väljästi rakennetuilla alueilla esimerkiksi hiekkadyynien palauttaminen merilevien ja muiden kotoperäisten kasvien avulla saattaa hidastaa eroosiota melko tehokkaasti. Näiden alueiden päättäjien haasteellisena tehtävänä on löytää lähivuosina ongelmiin kestäviä ratkaisuja, joiden ennakoimattomat vaikutukset on minimoitu.

16 14 Pilaantuminen Pilaantuminen uhkaa rannikkoalueita kahdelta taholta. Sen lisäksi, että nämä alueet joutuvat säännöllisesti suurten merionnettomuuksien esimerkiksi öljylauttojen tai kemikaalipäästöjen uhreiksi, ne kärsivät sisämaasta virtojen ja jokien kautta mereen huuhtoutuvien epäpuhtauksien vaikutuksista. Merionnettomuuksien aiheuttama pilaantuminen on erityisen vaikea ongelma kansainvälisten merikuljetusreittien läheisyydessä sijaitsevilla rannikkoalueilla. Merikuljetuksia pidetään yleensä suhteellisen ympäristöystävällisenä toimintana. Merenkulun ongelma on kuitenkin se, että onnettomuuksien sattuessa seuraukset ovat usein katastrofaalisia. Esimerkiksi maltalaisen öljytankkerin Erikan upotessa Ranskan rannikon edustalla vuonna 1999 siitä päässeet öljylautat aiheuttivat valtavia ympäristövahinkoja ja taloudellisia vahinkoja. Osteriviljelmiä jouduttiin sulkemaan, onnettomuudesta pahiten kärsineillä alueilla sijaitsevien ranskalaisten lomakohteiden matkailijamäärät vähenivät kohtalokkaasti, ja tuhansia kilometrejä rannikosta peittyi pahanhajuiseen raakaöljyyn. Lisäksi syyllistä merionnettomuuksiin on usein erittäin vaikea osoittaa. Öljytankkereiden omistajayhtiöt ovat usein sijoittautuneet EU:n toimivallan ulkopuolella sijaitseviin maihin, minkä vuoksi näiden toimijoiden saattaminen oikeudelliseen vastuuseen on pitkällinen ja mutkikas prosessi. Euroopan komissio on kuitenkin esittänyt äskettäin joukon ehdotuksia tätä alaa koskevien ehkäisevien toimenpiteiden käyttöönottamiseksi. Maalta erityisesti maatiloilta ja tehtaista peräisin oleva pilaantuminen on myös keskeinen ongelma monilla rannikkoalueilla. Täysimittaiset ympäristökatastrofit, kuten

17 15 Romaniassa vuonna 2000 tapahtunut syanidivuoto, joka saastutti suurimman osan Tonavan ja Mustanmeren rannikkoa, ovat onneksi verrattain harvinaisia. Euroopan rannoille huuhtoutuu kuitenkin päivittäin suuret määrät epäpuhtauksia. Yksi suurimmista huolenaiheista on lannoitteiden ja eläinlannan sisältämien nitraattien aiheuttama saastuminen. Nitraatit ovat olennainen osa kaikkia lannoitteita, eivätkä ne aiheuta erityisiä ongelmia, mikäli niitä käytetään säästeliäästi. Virtoihin ja jokiin kulkeutuvat runsaat nitraattikertymät edistävät kuitenkin levien kasvua, joka hämmästyttävällä nopeudella edeten tukahduttaa muiden vesieläimien ja -kasvien kasvun. Levien määrän lisääntyminen on epämiellyttävää myös uimapaikoilla uivien kannalta. Viherlevän kasvun ehkäiseminen edellyttää yhteistyön tiivistämistä rannikon sidosryhmien ja teollisuudesta, maataloudesta tai jostakin muusta lähteestä peräisin olevan pilaantumisen valvonnasta vastaavien viranomaisten välillä. Äskettäin annetussa veden laatua koskevassa EU:n direktiivissä (vesipolitiikan kehysdirektiivi) esitetty lähestymistapa on järkevä ja samalla innovatiivinen, koska siinä unionin vesiensuojelun lähtökohtana pidetään jokien valuma-aluetta.

18 16 Valuma-alueen hoidon edellyttämä työ kokoaa yhteen kaikki kansalliset, alueelliset ja paikalliset sidosryhmät, joiden toiminta vaikuttaa vuoristolähteiden, järvien, jokien ja merien muodostamaan vesihuoltojärjestelmään. Vesipolitiikan kehysdirektiivin avulla pyritään varmistamaan, että EU-maiden hallitusten vedenkäytön hallintaa ja pilaantumisongelman ratkaisemista varten käyttöönottamat toimet sovitetaan yhteen, sen sijaan että yksittäisissä tapauksissa sovellettaisiin erillisiä politiikkoja. Tähän lähestymistapaan liittyvät myös tiedonkeruun yhdenmukaistaminen ja tietojen välitys maantieteellisten tietojärjestelmien avulla. Rannikkoalueiden osalta vesipolitiikan kehysdirektiivin avulla varmistetaan, että jäsenvaltiot toteuttavat yhdenmukaisia toimia joko maalla tai merellä sijaitsevien kuormituslähteiden aiheuttamien ongelmien poistamiseksi. Lainsäädännön mukaan hallituksilla on 15 vuotta aikaa saada rannikkovesien laatu asianmukaiseen kuntoon valuma-alueiden hoitoon perustuvien yhdenmukaisten vesipolitiikkojen avulla. Luontotyyppien häviäminen Eräät unionin runsaslajisimmista ja herkimmistä luontotyypeistä sijaitsevat rannikkoalueilla. Nämä alueet ovat usein ekologisesti erityisen merkityksellisiä, ja niihin kuuluvat esimerkiksi suolaisen veden peitossa olevat marskimaat, hiekkadyynit ja kalliorannat, jotka ovat lukuisten harvinaisten lintulajien pesäpaikkoja. Monilla unionin alueilla rannikoiden luontotyypit ovat kuitenkin uhanalaisia. Väestömäärän lisääntyminen ja taloudellisten toimintatapojen muutokset aiheuttavat vastaavasti muutoksia merenpohjassa, rannoilla ja rantaviivassa. Kaupungistuminen saattaa myös johtaa rannikoiden merkittävien luontotyyppien, erityisesti

19 17 kosteikkojen, häviämiseen. Kaupungistumisen vuoksi jotkin eläinlajit ovat hävinneet tyystin eräiltä rannikkoalueilta, ja lajien lopullinen häviäminen johtaa ilmiöön, jota ympäristöasiantuntijat kutsuvat biologisen monimuotoisuuden heikentymiseksi. Asiantuntijat korostavat, että rannikkoalueen tuhottua luontotyyppiä on usein mahdotonta palauttaa ennalleen; vaikka ennallistaminen olisikin mahdollista, se on aina äärimmäisen mutkikas ja kallis prosessi. Luontotyypin häviäminen saattaa vaikuttaa haitallisesti vedensaantiin ja kiihdyttää rannikoiden eroosiota. Jotkut EU:n alueen paikalliset ja alueelliset suunnittelijat eivät valitettavasti näy kuitenkaan pitävän rannikkoalueiden luontotyyppien häviämistä ongelmana. Alueviranomaiset suhtautuvat joskus epäluuloisesti rannikkoalueiden luontotyyppien suojelua koskeviin pyyntöihin halutessaan edistää paikallista elinkeinoelämää rakentamalla lisää asuntoja, teitä, matkailukohteita ja yritysten toimitiloja. Luontotyyppien häviäminen saattaa kuitenkin olla tuhoisaa myös rannikkoalueiden talouselämän kannalta. Esimerkiksi alueilla, joilla kalatalous on edelleen merkittävässä asemassa, luontotyyppien häviäminen saattaa heikentää kalakantoja. Mikäli luonnonkauniit alueet häviävät rannikkoalueilta, niihin ei voi syntyä ekomatkailuun eikä erilaiseen vapaa-ajan toimintaan erikoistuneita yrityksiä.

20 18 Ratkaisuna EU:n laajuinen rannikkoaluepolitiikka Koska EU:n rannikkoalueilla on näin lukuisia yhteisiä ja monista eri tekijöistä johtuvia haasteita, unioni tarvitsee Euroopan komission mielestä koordinoitua rannikkoaluepolitiikkaa. Vuonna 2000 komissio julkaisi perusteellisen raportin suunnitelmista rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa (ICZM) koskevan unionin strategian laatimiseksi. Raportin mukaan Euroopan rannikkoalueet voisivat hyötyä monista EU:n laajuisista toimenpiteistä. Lisäksi komissio katsoo, että kunkin EU:n 15 jäsenvaltion olisi laadittava oma kansallinen ICZM-strategiansa. Kyseisten kansallisten strategioiden ansiosta kaikki kunkin maan rannikkoalueita koskevissa kysymyksissä päätösvaltaiset henkilöt voisivat koordinoida toimiaan vielä nykyistäkin tehokkaammin. Kansallisten strategioiden avulla olisi myös pyrittävä parantamaan monien rannikkoalueisiin vaikuttavien kansallisten alakohtaisten lakien ja politiikkojen keskinäistä yhteensopivuutta ja helpottamaan paikallisten ja alueellisten viranomaisten toimia. Paikalliset viranomaiset ovat keskeisiä toimijoita Euroopan rannikkoalueilla. Ainostaan ne muiden paikallisten sidosryhmien, esimerkiksi yritysten, paikallisten asukkaiden ja kansalaisjärjestöjen edustajien, ohella tuntevat kunkin alueen tosiasialliset ongelmat. Alueelliset elimet voivat keskittyä paikallisten ruohonjuuritason hankkeiden koordinointiin; kansallisten politiikkojen ja ohjelmien olisi sen sijaan muodostettava oikeudellinen ja institutionaalinen kehys, joka helpottaa toimien toteuttamista alueellisella ja paikallisella tasolla. Rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskeva lähestymistapa kannustaa tekemään rannikkoalueita koskevat päätökset sopivimmalla tasolla; samalla siinä kuitenkin korostetaan, että eri viranomaistasojen on toimittava yhteisymmärryksessä keskenään. Monissa tapauksissa

21 19 lähestymistavan soveltaminen edellyttää rajatylittävän yhteistyön käynnistämistä. Esimerkiksi maiden, jotka ovat saman meren rannikkovaltioita, on järkevämpää pyrkiä koordinoimaan toimiaan kuin ottaa käyttöön mahdollisesti keskenään ristiriitaisia kansallisia politiikkoja. EU:n ICZM-strategia kannustaa tällaisen aluemeri-käsitteeseen perustuvan rannikkoaluepolitiikan käyttöönottoa esimerkiksi Välimeren ja Itämeren alueen rannikkovaltioissa. ICZM-strategian avulla pyritään myös siihen, etteivät rannikkoalueet joudu vahingossa kärsimään sellaisten politiikkojen seurauksena, joilla ei ole näennäisesti mitään tekemistä rannikkoalueiden kanssa. Esimerkiksi maatalouden aiheuttaman pilaantumisen osalta unionin yhteisen maatalouspolitiikan kehittämisestä vastaavat päättäjät ovat entistä tietoisempia sisämaassa käytettyjen lannoitteiden vaikutuksesta rannikkovesiin. Komissio pyrkii parhaillaan panemaan täytäntöön EU:n laajuista ICZM-strategiaa unionin voimassa olevan lainsäädännön ja nykyisten ohjelmien avulla. Samalla EUmaiden hallitukset ja Euroopan parlamentti tarkastelevat komission vaatimusta kansallisten strategioiden luomiseksi, ja onkin toivottavaa, että uusi rannikkoaluepolitiikkaa otetaan käyttöön pian. EU:n rannikkoaluestrategiaa täydentää komission kuudes ympäristöohjelma, jossa korostetaan tehokkaan aluehallinnollisen lähestymistavan merkitystä ympäristöongelmien ratkaisemiseksi.

22 20 ICZM-strategian pääperiaatteet ICZM-strategian pääperiaatteet: Läheisesti toisiinsa yhteydessä olevia ongelmia tarkastellaan monipuolisesti. Päätösten on perustuttava luotettaviin aineistoihin ja tietoihin. Luonnonvoimien kanssa on toimittava yhteistyössä. Varaudutaan tulevaan ennakoimattomaan kehitykseen. Toiminnassa ovat mukana kaikki sidosryhmät ja kaikki asianomaiset hallinnon tasot. Hyödynnetään käytettävissä olevia välineitä (esimerkiksi lakeja, suunnitelmia, taloudellisia keinoja, tiedotuskampanjoita, paikallisia Agenda 21 -toimintaohjelmia, vapaaehtoisia sopimuksia sekä toimia hyvien käytäntöjen edistämiseksi). Kokonaiskuvan luominen Tehokkaan ICZM-politiikan keskeisiin periaatteisiin kuuluu rannikkoalueiden ongelmien tarkastelu mahdollisimman laajoissa yhteyksissä. Aiemmin monet päämäärätietoiset ponnistelut unionin rannikkoalueiden tilanteen parantamiseksi epäonnistuivat, koska niissä kysymyksiä tarkasteltiin erillään toisistaan. Esimerkiksi matkailun merkitystä rannikkoalueilla ei voida tarkastella tehokkaasti ottamatta huomioon myös muita näkökohtia, esimerkiksi vesihuoltojärjestelmiä, maankäyttöä, työllisyyttä ja matkailun vaikutusta.

23 21 Lisäksi monin paikoin unionin yksittäisillä ranta-alueilla saattaa kulkea ristikkäin lukuisia hallinnollisia rajoja. Tämän vuoksi rannikkoalueiden kehittämispolitiikat ovat usein hyvin irrallisia ja eri alueiden toteuttamat toimenpiteet ovat toisistaan poikkeavia ja koordinoimattomia. Nämä ongelmat ovat vielä ajankohtaisempia rannikkoalueilla, joilla kulkee kahden valtion välinen raja. Monien rannikkoalueiden ongelmien alkuperä saattaa myös sijaita satojen kilometrien päässä merenrannasta. Esimerkiksi Bulgarian sisäosista jokien mukana kulkeutuva jätevesi huonontaa rannikkovesien laatua Strymoninlahdella Kreikassa. Edellä mainitut seikat osoittavat, että tehokkaan ICZMstrategian avulla on pyrittävä selvittämään rannikkoalueisiin vaikuttavat tekijät ja puututtava kyseisten alueiden tilannetta heikentäviin lukuisiin yksittäisiin, toisiinsa läheisesti yhteydessä oleviin ongelmiin. Paikallisten olosuhteiden tarkastelu Koska Euroopan unionin rannikkoalueiden keskinäiset erot ovat valtavia, tehokkaan ICZM-strategian on perustuttava paikallisiin olosuhteisiin soveltuviin paikallisiin ratkaisuihin. Kreikassa meriveden pohjaveteen pääsyn ehkäisemiseksi sovellettu politiikka ei todennäköisesti sovellu esimerkiksi Itämeren rannikkoalueiden olosuhteisiin Ruotsissa.

24 22 Rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskeva EU:n strategia perustuu kiinteästi toissijaisuusperiaatteeseen, jonka mukaan merkittävät poliittiset päätökset olisi mahdollisuuksien mukaan pyrittävä tekemään mahdollisimman lähellä kansalaisia. Tästä syystä EU:n rannikkoalueiden paikallisten sidosryhmien on osallistuttava ICZM-strategian kehittämiseen, koska ainoastaan rannikkoalueiden asukkaat tuntevat asuinalueensa tosiasialliset haasteet. Ei olisi järkevää eikä oikein, että kansalliset hallintoelimet tai eurooppalaiset toimielimet yrittäisivät pakottaa kyseiset alueet yhdenmukaisiin ratkaisuihin ylhäältä käsin. Ylemmän tason hallintoelimet voivat sen sijaan tukea ja ohjata paikallisten hankkeiden kehittämistä ja varmistaa, etteivät ne monet kansalliset ja EU:n tason politiikat, joiden täytäntöönpano on välttämätöntä rannikkoalueilla, ole keskenään ristiriitaisia. Kansallisten hallintoelinten ja EU:n hallintoelinten on myös varmistettava, että alakohtaiset politiikat vastaavat rannikkoalueiden tarpeita. Esimerkiksi veden laatua, luontotyyppien suojelua, liikennettä, kalastusta ja matkailua koskevien kansallisten ja EU:n tason politiikkojen yhteensovittaminen saattaisi osaltaan parantaa unionin rannikkoalueiden asemaa. Yhteensovittaminen on mahdollista kuitenkin ainoastaan silloin, kun kyseiset politiikat pannaan täytäntöön yhdenmukaisesti paikallisella tasolla. Sen varmistamiseksi, että ongelmien ratkaisussa otetaan huomioon paikalliset tarpeet ja että turvataan rannikkoalueiden toimiva suunnittelu, käyttö ja hoito, jäsenvaltioiden on huolehdittava myös täsmällisten ja riittävän yksityiskohtaisten tietojen keruusta.

25 23 Sopusoinnussa luonnon kanssa Kuningas Knutia koskeva taru ( 1 ) osoittaa liiankin selvästi, että meren kesyttämistoimet epäonnistuvat lähes aina. Tämän vuoksi nykyisissä rannikkoalueiden käyttö- ja hoitotekniikoissa yritetään pikemminkin ottaa huomioon luonnon erityispiirteet kuin taistella niitä vastaan. Aiemmin merta vastaan käydyt taistelut saattoivat ennemminkin pahentaa rannikkoalueiden ongelmia kuin ratkaista niitä. Esimerkiksi portugalilaisen Aveiron kaupungin satamapalvelujen parannustyöt lisäsivät eroosiota läheisellä ranta-alueella, koska työt estivät vuorovesiaaltojen pääsyn rantaan, mitä ei ollut otettu asiamukaisesti huomioon suunnitteluvaiheessa. Jos Aveiron viranomaisilla olisi ollut enemmän tietoa rannikkoalueella tapahtuvista luonnollisista prosesseista ennen satama-alueella toteutettujen rakennustöiden aloittamista, viranomaiset olisivat ehkä pystyneet estämään eroosio-ongelmien pahentumisen. Tietojen avulla olisi myös voitu alentaa alueella toteutettujen rakennustöiden kokonaiskustannuksia. Jos satamahankkeen suunnittelussa olisi alun pitäen sovellettu yhtenäisiä perusteita, ylimääräisten aallonmurtajien rakentaminen olisi luultavasti ollut tarpeetonta. Belgiassa tiheästi rakennetusta Flanderin rannikosta vastuussa olevat viranomaiset pyrkivät nyt ottamaan toimissaan huomioon rannikkoalueiden luonnonolosuhteet aiempaa ( 1 ) Kuningas Knutin kannattajat väittivät kuninkaan olevan niin mahtava, että hän saattoi saada nousuveden kääntymään käskyllään. Kuningas itse ei kuitenkaan halunnut herättää epärealistisia odotuksia kykyjään kohtaan. Niinpä hän asetutti kruununsa aaltojen keskelle ja käski aaltojen pysähtyä mutta aallot eivät tietenkään totelleet.

26 24 tarkemmin. Belgian viranomaiset yrittävät mahdollisuuksien mukaan ratkaista eroosio-ongelman aiempaa vähemmän arvostelua herättävällä tavalla purkamalla raskaat aallonmurtajat ja korvaamalla ne muilla rakenteilla, esimerkiksi hiekkadyyneillä, jotka absorboivat meren energiaa luonnollisesti. Ennakoiva ja joustava suunnittelu Rannikkoalueiden tulevien ongelmien ennakoiminen on usein erittäin vaikeaa. Tämän vuoksi ICZM-strategia on suunniteltu kehitysprosessiksi, jonka avulla voidaan puuttua nykyisiin ongelmiin. Sitä voidaan myös mukauttaa joustavasti tulevaisuudessa mahdollisesti esiin tulevien näkökohtien edellyttämällä tavalla. Kun on esimerkiksi päätetty rakentaa huvivenesatama, aluetta on hyvin vaikea purkaa jälkikäteen, vaikka tulevat sukupolvet toteaisivatkin rakentamisen aiheuttavan vakavia ympäristövahinkoja. Toimivan rannikkoalueiden käytön ja hoidon periaatteissa olisi tunnustettava selkeästi tulevien olosuhteiden

27 25 epävarmuus ja mainituilla periaatteilla olisi edistettävä joustavien ja mukauttamiskelpoisten politiikkojen käyttöönottoa. Toimivan rannikkoalueiden suunnittelun, käytön ja hoidon olisi myös perustuttava niin sanottuun ennalta varautumisen periaatteeseen, jonka mukaan päätöksentekijöiden olisi pikemminkin pyrittävä ennakoimaan rannikkoalueille mahdollisesti aiheutuvat vahingot kuin jäätävä odottamaan hankkeen epäonnistumista. Tämän periaatteen mukaan päätöksentekijöiden olisi myös oltava mieluiten liian varovaisia, silloin kun heillä on pieninkin epäilys suunnitellun hankkeen rannikkoalueella aiheuttamista vahingoista. Tämä lähestymistapa on erityisen tärkeä alueilla, joiden uhkana ovat kaupungistuminen ja suuret matkailukeskushankkeet. Koska ilmastonmuutoksen toteutuminen on yhä todennäköisempää, uudenlaiset ongelmat ja haasteet saattavat koskettaa rannikkoalueita tulevina vuosikymmeninä. On varmistettava, että suunnittelu-, käyttö- ja hoitojärjestelmät ovat riittävän joustavia, jotta haasteisiin pystytään vastaamaan niiden ilmetessä.

28 26 Kaikki mukaan ICZM-ohjelman tarkoituksena on lisätä eri hallinnonalojen sekä paikallisten, alueellisten ja kansallisten viranomaisten yhteistyötä, jotta poliittiset päättäjät saisivat selkeän kuvan Euroopan alueiden tarpeista. Toimiva rannikkoalueiden suunnittelu, käyttö ja hoito on tuloksellista vain siinä tapauksessa, että näihin toimiin osallistuvat myös kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien edustajat. ICZMohjelma ei yksinkertaisesti voi toteutua ilman unionin rannikkoalueiden yritysten, paikallisten asukkaiden ja kansalaisjärjestöjen asianmukaista tukea. Paikallisten sidosryhmien on osallistuttava täysipainoisesti rannikkoalueiden käyttöä ja hoitoa koskevien strategioiden toteuttamiseen, jotta niiden tavoitteet saavutettaisiin. Jos ihmiset tuntevat jäävänsä asuinaluettaan koskevan päätöksenteon ulkopuolelle, he saattavat alkaa tuntea kaunaa poliittisia päättäjiä kohtaan ja torjua rannikkoalueiden parantamissuunnitelmat. Esimerkiksi vuonna 1993 Yhdistyneessä kuningaskunnassa paikalliset asukkaat kieltäytyivät hyväksymästä konsulttiyrityksen laatimaa Exejoen suistoalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaa. Asukkaat valittivat, etteivät konsultit olleet tiedustelleet heidän mielipidettään esimerkiksi jokisuualueen käyttäjiltä perittäviin satamapalvelumaksuihin liittyvistä seikoista. Tämän vuoksi poliittiset päättäjät joutuivat tarkistamaan jokisuualuestrategiaansa, jonka kehittämiseen myös paikallisille asukkaille annettiin mahdollisuus osallistua varta vasten perustetuissa paikallisissa työryhmissä. Lukuisista paikallisista kokouksista koostuneen laajan kuulemismenettelyn jälkeen aluetta varten laadittiin uusi strategia, johon kaikki osapuolet näyttävät olevan tyytyväisiä. Asukkaat kokoontuvat vieläkin säännöllisesti keskustelemaan paikallisista ongelmista, ja he ovat perustaneet erityisen Exejoki-foorumin

29 27 koordinoimaan ponnisteluja rannikkoalueiden asukkaiden elinolojen parantamiseksi. Eri puolilta unionia saadut vastaavanlaiset kokemukset osoittavat, että on ratkaisevan tärkeää saada paikalliset sidosryhmät mukaan rannikkoaluepolitiikasta käytävään keskusteluun jo alkuvaiheessa. Vaikka paikallisilla sidosryhmillä on aina oltava keskeinen asema ICZM-strategian kehittämisessä, on tärkeää varmistaa, että myös muut toimijat, jotka vaikuttavat alueiden kehittymiseen, osallistuvat rannikkoalueiden kehittämistoimiin. Usein tämä merkitsee paikallisten hankkeiden sovittamista yhteen laaja-alaisten kansallisten politiikkojen kanssa sen varmistamiseksi, ettei eri hallinnontasojen välille syntyisi tahattomia ristiriitoja. Esimerkiksi paikalliset toimet jokien mukana jokisuualueille kulkeutuvien jätevesien vähentämiseksi saattavat jäädä melko tehottomiksi, jos ne toteutetaan ilman teollisuus- ja maatalouspolitiikasta vastaavien kansallisten viranomaisten tukea. Joissakin tapauksissa saattaa myös olla tarpeen sovittaa paikalliset ICZM-toimet yhteen yhteisön muiden toimintalinjojen kanssa. Tämä tulee kyseeseen esimerkiksi silloin, kun rannikkoalue sijaitsee luontotyyppien suojelua koskevien EU:n sääntöjen mukaisella suojelualueella. On myös syytä varmistaa, että maataloutta, veden laatua ja liikennettä koskeviin näkökohtiin liittyvä yhteisön lainsäädäntö otetaan asianmukaisesti huomioon paikallisissa ICZM-strategioissa. Paikalliset toimijat eivät voi yksinään ratkaista rannikkoalueiden ongelmia. Rannikkoalueita koskettavat ongelmat eivät ole erillisiä ilmiöitä, eikä ICZM-strategian tavoitteita voida saavuttaa ilman kaikkien hallinnontasojen välistä yhteistyötä.

30 28 Päätelmä: EU:n rannikkoaluestrategia on välttämätön EU:n laajuiseen koordinoituun lähestymistapaan perustuvaa rannikkoaluepolitiikkaa tarvitaan pyrittäessä ehkäisemään rannikkoalueiden tämänhetkisten ongelmien pahentuminen. Useimmat arviot osoittavat näitä alueita käyttävien ihmisten määrän lisääntyvän entisestään lähitulevaisuudessa. Jos rannikkoalueiden kasvaviin paineisiin ei puututa millään tavalla, luontotyyppien häviämisen, pilaantumisen ja eroosion kaltaiset ongelmat tuhoavat lopulta jotkin EU:n kauneimmista, lajistoltaan rikkaimmista ja herkimmistä alueista, samalla kun työttömyys ja yhteiskunnallinen hajautuminen runtelevat rannikkoyhteisöjä. Lopputuloksena saattaa olla se, että rannikkoalueiden arvo heikkenee merkittävästi ja taloudellisesti arvokkaat resurssit häviävät. Toisaalta unioni voi maksimoida rannikkoalueidensa tarjoaman hyödyn sekä EU:n että kansallisella tasolla asianmukaisesti yhteensovitettujen ICZM-strategioiden avulla. Samalla voidaan varmistaa, että rannikkoalueet kehittävät talouttaan nykyaikaiseksi ja elinvoimaiseksi suojaamalla samalla alueidensa ainutlaatuista luonnonkauneutta.

31 29 Toimivan ICZM-strategian on perustuttava paikallisia ongelmia varten kehitettyihin paikallisiin ratkaisuihin. Paikallisilla sidosryhmillä on aina oltava keskeinen asema rannikkoalueiden aseman parantamiseksi toteutettavissa toimissa. Kyseisten ruohonjuuritason toimijoiden toimet on kuitenkin sovitettava yhteen alueellisten, kansallisten ja EU:n tason poliittisten päättäjien toimien kanssa, jotta rannikkoalueet saisivat niistä mahdollisimman suuren hyödyn. ICZM-strategioiden aiheuttamat kustannukset ovat lyhytaikaisia, mutta niiden tarjoamat hyödyt ovat sitäkin suurempia keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Euroopan rannikkoalueet ovat joutuneet kärsimään puutteellisesti koordinoidusta suunnittelusta ja epäasianmukaisesta päätöksenteosta vuosisatojen ajan. Tilanne saattaa kuitenkin olla muuttumassa parempaan suuntaan nyt, kun Euroopassa toteutetaan yhdenmukaistettuja toimia ICZM-strategian käyttöönottamiseksi.

32

33 Euroopan komissio Rannikkoalueita koskevat EU:n toimet Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto s. 21 x 21 cm ISBN

34

35 Venta Salg Verkauf Pvlèseiw Sales Vente Vendita Verkoop Venda Myynti Försäljning BELGIQUE/BELGIË Jean De Lannoy Avenue du Roi 202/Koningslaan 202 B-1190 Bruxelles/Brussel Tél. (32-2) Fax (32-2) URL: La librairie européenne/ De Europese Boekhandel Rue de la Loi 244/Wetstraat 244 B-1040 Bruxelles/Brussel Tél. (32-2) Fax (32-2) URL: Moniteur belge/belgisch Staatsblad Rue de Louvain 40-42/Leuvenseweg B-1000 Bruxelles/Brussel Tél. (32-2) Fax (32-2) DANMARK J. H. Schultz Information A/S Herstedvang 12 DK-2620 Albertslund Tlf. (45) Fax (45) URL: DEUTSCHLAND Bundesanzeiger Verlag GmbH Vertriebsabteilung Amsterdamer Straße 192 D Köln Tel. (49-221) Fax (49-221) URL: ELLADA/GREECE G. C. Eleftheroudakis SA International Bookstore Panepistimiou 17 GR Athina Tel. (30-1) /1/2/3/4/5 Fax (30-1) URL: ESPAÑA Boletín Oficial del Estado Trafalgar, 27 E Madrid Tel. (34) (libros) Tel. (34) (suscripción) Fax (34) (libros), Fax (34) (suscripción) URL: Mundi Prensa Libros, SA Castelló, 37 E Madrid Tel. (34) Fax (34) URL: FRANCE Journal officiel Service des publications des CE 26, rue Desaix F Paris Cedex 15 Tél. (33) Fax (33) URL: IRELAND Alan Hanna s Bookshop 270 Lower Rathmines Road Dublin 6 Tel. (353-1) Fax (353-1) hannas@iol.ie ITALIA Licosa SpA Via Duca di Calabria, 1/1 Casella postale 552 I Firenze Tel. (39) Fax (39) licosa@licosa.com URL: LUXEMBOURG Messageries du livre SARL 5, rue Raiffeisen L-2411 Luxembourg Tél. (352) Fax (352) mail@mdl.lu URL: NEDERLAND SDU Servicecentrum Uitgevers Christoffel Plantijnstraat 2 Postbus EA Den Haag Tel. (31-70) Fax (31-70) sdu@sdu.nl URL: ÖSTERREICH Manz sche Verlags- und Universitätsbuchhandlung GmbH Kohlmarkt 16 A-1014 Wien Tel. (43-1) Fax (43-1) manz@schwinge.at URL: PORTUGAL Distribuidora de Livros Bertrand Ld.ª Grupo Bertrand, SA Rua das Terras dos Vales, 4-A Apartado P-2700 Amadora Tel. (351) Fax (351) dlb@ip.pt Imprensa Nacional-Casa da Moeda, SA Sector de Publicações Oficiais Rua da Escola Politécnica, 135 P Lisboa Codex Tel. (351) Fax (351) spoce@incm.pt URL: SUOMI/FINLAND Akateeminen Kirjakauppa/ Akademiska Bokhandeln Keskuskatu 1/Centralgatan 1 PL/PB 128 FIN Helsinki/Helsingfors P./tfn (358-9) F./fax (358-9) Sähköposti: sps@akateeminen.com URL: SVERIGE BTJ AB Traktorvägen S Lund Tlf. (46-46) Fax (46-46) E-post: btjeu-pub@btj.se URL: UNITED KINGDOM The Stationery Office Ltd Customer Services PO Box 29 Norwich NR3 1GN Tel. (44) Fax (44) book.orders@theso.co.uk URL: ÍSLAND Bokabud Larusar Blöndal Skólavördustig, 2 IS-101 Reykjavik Tel. (354) Fax (354) bokabud@simnet.is NORGE Swets Blackwell AS Østenjoveien 18 Boks 6512 Etterstad N-0606 Oslo Tel. (47) Fax (47) info@no.swetsblackwell.com SCHWEIZ/SUISSE/SVIZZERA Euro Info Center Schweiz c/o OSEC Stampfenbachstraße 85 PF 492 CH-8035 Zürich Tel. (41-1) Fax (41-1) eics@osec.ch URL: B@LGARIJA Europress Euromedia Ltd 59, blvd Vitosha BG-1000 Sofia Tel. (359-2) Fax (359-2) Milena@mbox.cit.bg URL: ESKÁ REPUBLIKA ÚVIS odd. Publikaci Havelkova 22 CZ Praha 3 Tel. (420-2) Fax (420-2) URL: CYPRUS Cyprus Chamber of Commerce and Industry PO Box CY-1509 Nicosia Tel. (357-2) Fax (357-2) demetrap@ccci.org.cy EESTI Eesti Kaubandus-Tööstuskoda (Estonian Chamber of Commerce and Industry) Toom-Kooli 17 EE Tallinn Tel. (372) Fax (372) einfo@koda.ee URL: HRVATSKA Mediatrade Ltd Pavla Hatza 1 HR Zagreb Tel. (385-1) Fax (385-1) MAGYARORSZÁG Euro Info Service Szt. István krt.12 II emelet 1/A PO Box 1039 H-1137 Budapest Tel. (36-1) Fax (36-1) euroinfo@euroinfo.hu URL: MALTA Miller Distributors Ltd Malta International Airport PO Box 25 Luqa LQA 05 Tel. (356) Fax (356) gwirth@usa.net POLSKA Ars Polona Krakowskie Przedmiescie 7 Skr. pocztowa 1001 PL Warszawa Tel. (48-22) Fax (48-22) books119@arspolona.com.pl ROMÂNIA Euromedia Str.Dionisie Lupu nr. 65, sector 1 RO Bucuresti Tel. (40-1) Fax (40-1) euromedia@mailcity.com SLOVAKIA Centrum VTI SR Nám. Slobody, 19 SK Bratislava Tel. (421-7) Fax (421-7) europ@tbb1.sltk.stuba.sk URL: SLOVENIJA Gospodarski Vestnik Dunajska cesta 5 SLO-1000 Ljubljana Tel. (386) Fax (386) europ@gvestnik.si URL: TÜRKIYE Dünya Infotel AS 100, Yil Mahallessi TR Bagcilar-Istanbul Tel. (90-212) Fax (90-212) infotel@dunya-gazete.com.tr ARGENTINA World Publications SA Av. Cordoba 1877 C1120 AAA Buenos Aires Tel. (54-11) Fax (54-11) wpbooks@infovia.com.ar URL: AUSTRALIA Hunter Publications PO Box 404 Abbotsford, Victoria 3067 Tel. (61-3) Fax (61-3) jpdavies@oz .com.au BRESIL Livraria Camões Rua Bittencourt da Silva, 12 C CEP Rio de Janeiro Tel. (55-21) Fax (55-21) livraria.camoes@incm.com.br URL: CANADA Les éditions La Liberté Inc. 3020, chemin Sainte-Foy Sainte-Foy, Québec G1X 3V6 Tel. (1-418) Fax (1-800) liberte@mediom.qc.ca Renouf Publishing Co. Ltd 5369 Chemin Canotek Road, Unit 1 Ottawa, Ontario K1J 9J3 Tel. (1-613) Fax (1-613) order.dept@renoufbooks.com URL: EGYPT The Middle East Observer 41 Sherif Street Cairo Tel. (20-2) Fax (20-2) inquiry@meobserver.com URL: INDIA EBIC India 3rd Floor, Y. B. Chavan Centre Gen. J. Bhosale Marg. Mumbai Tel. (91-22) Fax (91-22) ebicindia@vsnl.com URL: JAPAN PSI-Japan Asahi Sanbancho Plaza # Sanbancho, Chiyoda-ku Tokyo 102 Tel. (81-3) Fax (81-3) books@psi-japan.co.jp URL: MALAYSIA EBIC Malaysia Suite 45.02, Level 45 Plaza MBf (Letter Box 45) 8 Jalan Yap Kwan Seng Kuala Lumpur Tel. (60-3) Fax (60-3) ebic@tm.net.my MÉXICO Mundi Prensa México, SA de CV Río Pánuco, 141 Colonia Cuauhtémoc MX México, DF Tel. (52-5) Fax (52-5) @compuserve.com PHILIPPINES EBIC Philippines 19th Floor, PS Bank Tower Sen. Gil J. Puyat Ave. cor. Tindalo St. Makati City Metro Manilla Tel. (63-2) Fax (63-2) eccpcom@globe.com.ph URL: SOUTH AFRICA Eurochamber of Commerce in South Africa PO Box Sandton Tel. (27-11) Fax (27-11) info@eurochamber.co.za SOUTH KOREA The European Union Chamber of Commerce in Korea 5th FI, The Shilla Hotel 202, Jangchung-dong 2 Ga, Chung-ku Seoul Tel. (82-2) /4 Fax (82-2) /6 eucck@eucck.org URL: SRI LANKA EBIC Sri Lanka Trans Asia Hotel 115 Sir Chittampalam A. Gardiner Mawatha Colombo 2 Tel. (94-1) Fax (94-1) ebicsl@slnet.ik UNITED STATES OF AMERICA Bernan Associates 4611-F Assembly Drive Lanham MD Tel. (1-800) (toll free telephone) Fax (1-800) (toll free fax) query@bernan.com URL: ANDERE LÄNDER/OTHER COUNTRIES/ AUTRES PAYS Bitte wenden Sie sich an ein Büro Ihrer Wahl/Please contact the sales office of your choice/veuillez vous adresser au bureau de vente de votre choix Office for Official Publications of the European Communities 2, rue Mercier L-2985 Luxembourg Tel. (352) Fax (352) info-info-opoce@cec.eu.int URL: 1/2001

36 14 KH FI-C EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLISTEN JULKAISUJEN TOIMISTO L-2985 Luxembourg ISBN ,!7IJ2I9-ebbfgb!