Omavalvontasuunnitelma

Transkriptio

1 Omavalvontasuunnitelma (Hyväksytty viraston johtoryhmässä ) Avotyötoiminnan suunnitelma Sivu 1/24

2 ESIPUHE VIRASTOA KOSKEVAT TIEDOT Toimintayksikköä koskevat tiedot ASIAKASTURVALLISUUS- JA OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN Suunnittelusta vastaavat henkilöt Toimintayksikön suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot Suunnitelman seuranta ja raportointi TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET Arvot ja toimintaperiaatteet RISKINHALLINTA Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat Riskinhallinnan työnjako Riskien tunnistaminen Riskien käsitteleminen Korjaavat toimenpiteet Muutoksista tiedottaminen ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Palvelutarpeen arviointi, palvelu-/aktivointisuunnitelma ja päätös palvelusta Asiakkaan kohtelu Asiakkaan osallisuus Avotyötoiminnan asiakkaiden vaikutusmahdollisuudet työtoiminnan parantamiseksi... 6 ASIAKKAAN OIKEUSTURVA Sosiaaliasiamies ja potilasasiamies Neuvontanumerot Muistutusten, kantelujen ja muiden valvontapäätösten käsittely PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA Hyvinvointia ja toimintakykyä ylläpitävä toiminta Hygieniakäytännöt Avotyötoiminnan asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoito Lääkehoito HENKILÖSTÖ Henkilöstön määrä, rakenne ja ammattien harjoittamisen edellytykset ja valvonta Henkilöstövoimavarojen riittävyyden varmistaminen Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet Henkilöstön osallistuminen turvallisuuden kehittämiseen Henkilöstön ilmoitusvelvollisuus sosiaalihuoltolain perusteella TOIMITILAT Toimintayksikön tilojen kuvaus ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY Tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä ohjeistus ja käyttö Yksikön rekisteriseloste tai tietosuojaseloste Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN Sivu 2/24

3 ESIPUHE Terveydenhuoltolaki (1326/2010) edellyttää, ettät terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelmassa on otettava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli ns. vanhuspalvelulaki tuli voimaan (980/2012). Tämän lain 23 koskee toiminnan omavalvontaa ja sen mukaan omavalvontasuunnitelma tulee olla julkisesti nähtävänä alkaen. Sosiaalihuoltolain (1301/2014) perusteella sosiaalihuollon toimintayksikön tai muun toimintakokonaisuudesta vastaavan tahon on laadittava omavalvontasuunnitelma sosiaalihuollon laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi suunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä sen toteutumista on seurattava säännöllisesti toimintaa on kehitettävä asiakkailta sekä toimintayksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella Useat eri aikoina voimaan tulleet säädökset edellyttävät toiminnan ohjausta ja seurantaa. Osittain päällekkäisten suunnitelmien välttämiseksi viraston käyttösuunnitelmassa vuodelle 2016 määritellään, että asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma integroidaan lainsäädännön edellyttämän omavalvonnan kanssa. Tämä on Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston yhdistetty omavalvonta- ja asiakas- /potilasturvallisuussuunnitelma. Tämä suunnitelma on virastotason puitesuunnitelma. Toimintayksiköt laativat omat suunnitelmansa tämän suunnitelman rungon mukaan soveltaen sitä omaan toimintaansa niin, että tämä pohja on otsikoineen kaikille yhteinen ja yksiköt tarkentavat omia tietojaan lisäämällä tähän pohjaan tai jättämällä pois sellaiset khdat, jotka eivät liity ko. yksikön toimintaan.. Viraston yhteinen suunnitelma ja toimintayksikkökohtaiset ovat saatavissa Helsingin kaupungin verkkosivuilla ( ja yksiköiden toimitiloissa esim. ilmoitustaululla. Suunnitelmia täydennetään toiminnan muutosten mukaan ja suunnitelmien toteutumista seurataan vuosittain. Juha Jolkkonen vs.virastopäällikkö sosiaali- ja terveysvirasto Sivu 3/24

4 1 VIRASTOA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto Toimintayksikön nimi Avotyötoiminta Toimintayksikön sijaintikunta Helsinki 1.1 Toimintayksikköä koskevat tiedot Avotyötoiminta PL 8640 Käyntiosoite: Hopeatie 6, 5. krs, Helsinki Toimintayksikön esimies Johtaja Anne Valppu-Vanhainen Puhelin Sähköposti Sivu 4/24

5 2 ASIAKASTURVALLISUUS- JA OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN 2.1 Suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt Virastotason suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot Juha Jolkkonen, virastopäällikkö PL 6000, HELSINGIN KAUPUNKI Avotyötoiminnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot Anne Valppu-Vanhainen, johtaja PL 8640, HELSINGIN KAUPUNKI 2.2 Suunnitelman seuranta ja raportointi Suunnitelmat päivitetään aina, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakas- /potilasturvallisuuteen liittyviä oleellisia muutoksia. Suunnitelma on nähtävillä asiakastiloissa olevalla ilmoitustaululla siten, että asiakkaat, omaiset ja omavalvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen. Suunnitelma on nähtävänä myös Helsingin kaupungin verkkosivuilla sekä toimintayksikköjen omilla verkkosivuilla Sivu 5/24

6 3 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET 3.1 Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveysviraston perustehtävä on edistää helsinkiläisten terveyttä, hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta. Viraston toimintaa ohjaavat Helsingin kaupungin arvot ja eettiset periaatteet. Tavoitteena on, että palvelut ovat alan parhaimmistoa ja ne järjestetään kustannustehokkaasti. Hoito on vaikuttavaa ja turvallista. Osaava henkilöstö tukee helsinkiläisiä edistämään terveyttään ja hoitamaan sairauksiaan. Asiakaspalvelu on ystävällistä ja sujuvaa. Virasto on hyvä ja haluttu työnantaja, joka huolehtii henkilöstönsä työhyvinvoinnista. Avotyötoiminnassa noudatetaan Helsingin kaupungin arvoja, toiminta-ajatusta ja toimintaperiaatteita. Niihin perustuen avotyötoiminta tuottaa laadukkaita kuntoutuspalveluja pitkään työttömänä olleille helsinkiläisille aidossa työympäristössä kulloistakin ammattialaa edustavien ammattilaisten ohjauksessa ja valvonnassa. Tavoitteena on tukea asiakkaiden muuta kuntoutusta kuntouttavan työtoiminnan ja muiden työllisyyspalvelujen avulla. Työtoimintaympäristö on myös työyhteisö ja tavoitteena on osallistua työmarkkinoilla omien voimavarojensa ja taitojen mukaan. Avotyötoiminnalla on kiinteät yhteydet työelämään, joka tarjoaa hyvät lähtökohdat kouluttautua ja työllistyä teknisille alalle ja hoivatyöhön. Avotyötoiminnan asiakkaat ovat ne sosiaalihuollon palvelujen piirissä olevat helsinkiläiset, jotka ohjataan lakisääteisiin työllistymistä tukeviin palveluihin, kuten kuntouttavaan työtoimintaan ja sosiaalihuoltolain mukaiseen työtoimintaan. Avotyötoiminta on myös väylä vankilasta vapauteen työn kautta. 3.2 Arvot ja toimintaperiaatteet Sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö noudattaa Helsingin kaupungin palveluksessa ollessaan Helsingin kaupungin arvoja sekä kaupungin eettisiä periaatteita. Arvot ja eettiset periaatteet ovat osa organisaatiokulttuuria, joka tulee näkyväksi henkilöstön toiminnassa ja käyttäytymisessä. Helsingin kaupungin arvot ovat Asukaslähtöisyys Ekologisuus Oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus Taloudellisuus Turvallisuus Osallisuus ja osallistuminen Yrittäjämielisyys Sosiaali- ja terveysvirastossa arvot tarkoittavat Asukaslähtöisyys Kehitämme sosiaali- ja terveyspalvelujamme asukkaiden tarpeista lähtien ja tutkittuun tietoon ja osaamiseen perustuen Tuemme asukkaita ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, terveydestään ja sairauksiensa hoidosta Toimimme aktiivisesti väestöryhmien välisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi tiiviissä yhteistyössä kaupungin muiden hallintokuntien ja kansalaisjärjestöjen kanssa Palvelu käynnistyy ensimmäisestä kohtaamisesta ja asiakas saa sen silloin kun hän sitä tarvitsee Jokaisella asiakkaalla on oikeus kunnioittavaan kohtaamiseen ja oikeus tulla kuulluksi omassa asiassaan Kunnioitamme asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta Palvelemme asiakkaitamme ammattitaitoisesti, laadukkaasti ja monikulttuurisuus huomioon ottaen Sivu 6/24

7 Toimintaamme ohjaa periaate Tulit juuri oikeaan paikkaan, miten voin auttaa? Ekologisuus Edistämme toiminnassamme ihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä ympäristön terveellisyyttä pitkäjänteisesti haittoja ennalta ehkäisten Tuemme yhteiskunnan ja työympäristön kestävää kehitystä Säästämme luontoa ja luonnonvaroja Toimintaamme kuvaa periaate Huolehdimme työpaikastamme kuin kodistamme Oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus Jaamme käytettävissä olevat voimavarat väestön tarpeet huomioon ottaen. Kohdennamme voimavarat parhaaseen mahdolliseen näyttöön perustuen Heitteille ei jätetä ketään Kohtelemme toisiamme reilusti ja tasapuolisesti Toimintaamme ohjaa periaate Kaikki toimemme rakentavat luottamusta Taloudellisuus Toimimme tuloksellisesti, tuotamme tai järjestämme palvelumme laadukkaasti, tehokkaasti ja kokonaistaloudellisesti Arvioimme palvelujamme niiden tuottaman hyvinvoinnin, terveyshyödyn, vaikuttavuuden ja asiakkaiden kokemusten perusteella Tunnistamme riskejä ja varaudumme niihin Toimintaamme ohjaa periaate Isännätöntä rahaa ei ole Turvallisuus Tarjoamiimme sosiaali- ja terveyspalveluihin voidaan luottaa kaikissa olosuhteissa, myös kriisitilanteissa Teemme hyvin, mitä lupaamme emmekä jätä avuntarvitsijaa yksin Potilas- ja asiakasturvallisuus on keskeinen toimintaamme ohjaava tekijä Käyttämämme tilat, laitteet, tarvikkeet, hoitomenetelmät ja hoito ovat asianmukaisia ja niiden toimivuutta arvioidaan säännöllisesti Huolehdimme henkilöstön osaamisesta, työhyvinvoinnista ja työturvallisuudesta. Edesautamme osaltamme Helsingin kehittymistä turvalliseksi ja sosiaalisesti tasapainoiseksi kaupungiksi Toimintaamme ohjaa periaate: Ennakoimme ja huolehdimme Osallisuus ja osallistuminen Kuulemme sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä erityisesti palveluja tarvitsevia kaupunkilaisia Helsinkiläisten aktiivisuutta oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä tuetaan sähköisillä ja vuorovaikutuksellisilla menetelmillä Helsinkiläinen on oman terveystietonsa omistaja Toimintaamme ohjaa periaate: Osallisuus ja osallistuminen ovat terveyttä ja hyvinvointia Yrittäjämielisyys Johtamistapa tukee henkilöstön mahdollisuutta toimia joustavasti ja aloitteellisesti, vastata asiakkaistaan, sitoutua työhönsä ja vaikuttaa ammattitaidollaan työyhteisönsä parhaan tuloksen aikaansaamiseen Jokaisella on vastuu toiminnan jatkuvasta parantamisesta Toimimme hyvässä yhteistyössä eri yhteistyötahojen kanssa kehittäessämme ja tuottaessamme palveluja Toimintamme kehittämistä ohjaa Intohimo parempaan Helsingin kaupungin ja sosiaali- ja terveysviraston arvot avotyötoiminnassa Kehitämme sosiaalista kuntoutustamme meille työtoimintaan tulevien asiakkaiden tarpeista lähtien ja Sivu 7/24

8 tutkittuun tietoon ja osaamiseen perustuen Tuemme asiakkaita ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, terveydestään ja sairauksiensa hoidosta Toimimme aktiivisesti väestöryhmien välisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi tiiviissä yhteistyössä kaupungin muiden hallintokuntien ja kansalaisjärjestöjen kanssa Palvelu käynnistyy ensimmäisestä kohtaamisesta ja asiakas saa sen silloin kun hän sitä tarvitsee Jokaisella asiakkaalla on oikeus kunnioittavaan kohtaamiseen ja oikeus tulla kuulluksi omassa asiassaan Kunnioitamme asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta Palvelemme asiakkaitamme ammattitaitoisesti, laadukkaasti ja monikulttuurisuus huomioon ottaen Toimintaamme ohjaa periaate Tulit juuri oikeaan paikkaan, miten voin auttaa? Ekologisuus Edistämme toiminnassamme ihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä ympäristön terveellisyyttä pitkäjänteisesti Tuemme yhteiskunnan ja työympäristön kestävää kehitystä Säästämme luontoa ja luonnonvaroja Oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus Jaamme käytettävissä olevat voimavarat asiakkaiden tarpeiden lähtökohdista Heitteille ei jätetä ketään Kohtelemme toisiamme reilusti ja tasapuolisesti Taloudellisuus Toimimme tuloksellisesti sekä tuotamme ja järjestämme palvelumme laadukkaasti, tehokkaasti ja kokonaistaloudellisesti Arvioimme palvelujamme niiden tuottaman hyvinvoinnin, terveyshyödyn, vaikuttavuuden ja asiakkaiden kokemusten perusteella Tunnistamme riskejä ja varaudumme niihin Toimintaamme ohjaa periaate Isännätöntä rahaa ei ole Turvallisuus Teemme hyvin, mitä lupaamme emmekä jätä avuntarvitsijaa yksin Asiakasturvallisuus on keskeinen toimintaamme ohjaava tekijä, erityisesti keskitymme työturvallisuuden luomiseen ja vaalimiseen kaikessa toiminnassamme Käyttämämme tilat, laitteet ja tarvikkeet ovat asianmukaisia ja niiden toimivuutta arvioidaan säännöllisesti Huolehdimme henkilöstön osaamisesta, työhyvinvoinnista ja työturvallisuudesta. Edesautamme osaltamme Helsingin kehittymistä turvalliseksi ja sosiaalisesti tasapainoiseksi kaupungiksi Toimintaamme ohjaa kaupungin periaate: Ennakoimme ja huolehdimme Osallisuus ja osallistuminen Kuulemme sosiaalisen kuntoutuksemme kehittämisessä palveluja tarvitsevia asiakkaitamme ja heidän omatyöntekijöitään sosiaalipalveluissa ja monialaisessa palvelukeskuksessa Toimintaamme ohjaa kaupungin periaate: Osallisuus ja osallistuminen ovat terveyttä ja hyvinvointia Yrittäjämielisyys Johtamistapa tukee henkilöstön mahdollisuutta toimia joustavasti ja aloitteellisesti, vastata asiakkaistaan, sitoutua työhönsä ja vaikuttaa ammattitaidollaan työyhteisönsä parhaan tuloksen aikaansaamiseen Jokaisella on vastuu toiminnan jatkuvasta parantamisesta Toimimme hyvässä yhteistyössä eri yhteistyötahojen kanssa kehittäessämme ja tuottaessamme palveluja Toimintamme kehittämistä ohjaa kaupungin yhteinen periaate Intohimo parempaan Sivu 8/24

9 4 RISKINHALLINTA 4.1 Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat Avotyötoiminnassa noudatetaan yleisiä työturvallisuusohjeita, jotka mahdollistavat työn turvallisen tekemisen ja työympäristön. Käytännössä se tarkoittaa työturvallisuuslain (738/2002) ja pelastuslain (379/2011) noudattamista kaikessa toiminnassa sekä Helsingin kaupungin ja sosiaali- ja terveysviraston ohjeita, kuten PYSY071 -ohjetta HENKILÖ-, TOIMITILA- JA RIKOSTURVALLISUUDEN YLEISOHJE , jossa määritellään riskitekijät turvallisuustyövastuiden, väkivallan uhan fyysisen työympäristön suunnittelussa, vaara- ja uhkatilanteiden huomioonottaminen työkäytännöissä, turvallisuuspalvelujen käytön, asiakkaan tai potilaan omaisuuden haltuunoton, väkivallan tai uhkatilanteen jälkipuinnin ja jälkihoidon ilmoitusmenettelyn ja koulutuksen kannalta. Työntekijöihin kohdistuneet työturvallisuutta vaarantaneet työtapaturmat, läheltä piti tilanteet sekä vaara- ja uhkatilanteet kirjataan Työsuojelupakkiin. Työtapaturman sattuessa noudatetaan kaupungin ohjetta, joka löytyy kaupungin intrasta Helmestä kohdasta Työturvallisuus. Asiakasturvallisuutta uhanneet vaarat arvioidaan SPro-järjestelmään. Avotyötoiminnassa työnjohdon työtä määrittää merkittävä työturvallisuusvastuu. Käytännössä se tarkoittaa kuntoutuja-työntekijöiden (avotyötoiminnan ensisijaiset asiakkaat) jatkuvaa perehdytystä tehtäviinsä ja työturvallista toimintaa sekä työturvallisen työympäristön ylläpitämistä työtoimintakohteissa. Helsingin kaupunki on vakuuttanut työtoiminnassa olevat henkilöt työtapaturman varalta. Vakuutus koskee työmatkoja ja varsinaista työtoiminta-aikaa. Kaupunki on ottanut työtoiminnassa oleville kuntoutujaasiakkaille vastuuvakuutuksen, joka kattaa kuntoutujan mahdollisesti aiheuttamat vahingot kolmannelle osapuolelle, kuten esim. asiakas kolhii kaupungin autoa, jolla on siirtymässä työmaakohteesta toiseen, tai rikkoo työtehtävää hoitaessaan vanhusasiakkaan kotona lasiesineen tms. Näissä tapauksissa kohteena oleva henkilö hakee itse korvausta kaupungilta. Avotyötoiminnalla on käytössään Helsingin kaupungin leasing-autoja, joiden osalta tarkemmat toimintaohjeet liikennevahingoissa annetaan Staralta. Liikennerikkomuksissa avotyötoiminnan työntekijät vastaavat seuraamuksista itse. Avotyötoiminnassa työskennellään metsissä, puistoissa, ulkoilualueilla ja katualueilla. Lisäksi työskennnellään kotihoidon vanhusasiakkaan kotona ja käsitellään elintarvikkeita kahvilatoiminnassa. Kahvila Sumppilan omavalvontasuunnitelma säilytetään kahvilan ilmoitustaululla. Helsingin kaupungin ympäristökeskus on tehnyt kahvilassa elintarvikehuoneiston tarkastuksen, josta on olemassa kahvilassa Oivaraportti. Kotihoidon tukiryhmät huomioidaan kotihoidon toimipistekohtaisissa omavalvontasuunnitelmissa. Stara on toimittanut avotyötoiminnan luonto- ja ympäristöryhmiin Turvamapin, jonka käyttöön se perehdyttää työnjohtajat vuoden 2017 aikana. Turvamappia säilytetään myös avotyötoiminnan hallinnon tiloissa, jossa se on saatavilla helposti. Johdon on huolehdittava, että toimintaympäristön olosuhteet mahdollistavat turvallisen työn tekemisen. Lisäksi avotyötoiminta tuottaa turvallisia ja laadukkaita palveluja yhteistyökumppaneille. Työtehtävien luonteen mukaan noudatetaan henkilöstön ammatillisen osaamisen perusteita ja tehtäviin perehtyneisyyttä johtamaansa työtehtävään. Sivu 9/24

10 4.2 Riskinhallinnan työnjako Sosiaali- ja terveysviraston kaikissa toimipisteissä laaditaan kokonaisvaltaiset, vuosittain tarkistettavat turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat, joissa käsitellään henkilökunnan, asiakkaiden, potilaiden ja kiinteistön turvallisuuteen riskienarvioinnin perusteella vaikuttavat uhkatekijät ja varautumistoimenpiteet näiden varalle. Turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat sisältävät pelastuslain ja työturvallisuuslain edellyttämät vaatimat asiat. Suunnitelma sisältää tiedot siitä, millä tavalla vaaratilanteita ennaltaehkäistään, miten niihin varaudutaan ja millä tavalla tapahtuvissa onnettomuustilanteissa toimitaan. Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa turvallisuuskysymyksiä kohtaan. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia myös muulta henkilöstöltä. Avotyötoiminnan luonteen mukaisesti kotihoidon tukiryhmien ohjaajilla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto ja teknisten ryhmien työnjohtajilla teknisen alan perustutkinto tai muu vastaava tehtävän vaatima koulutus. Avotyötoiminta vastaa operatiivisen työn johtamisesta. Kuntoutuja-asiakkaiden sosiaali-, terveys- ja tai kuntoutuspalveluista vastaa puolestaan aikuissosiaalityön tai monialaisen palvelukeskuksesta asiakkaalle nimetty sosiaaliohjaaja, sosiaalityöntekijä tai terveydenhoitaja. Kaikkia avotyötoiminnassa sitoo samat työturvallisuuslait ja säädökset. Niiden mukaan kukin vastaa itse turvallisista työtavoistaan ja on velvollinen ilmoittamaan työssä, työtavoissa, työvälineissä tai työtiloissa havaitsemansa riskitekijät välittömästi lähiesimiehille. Työsuojelupakissa on määritelty erikseen työntekijöiden, johdon ja muiden tukitoimijoiden tehtävät ja vastuut. Ryhmän ohjaajat ja työnjohtajat vastaavat uusien työntekijöiden ja kuntoutuja-asiakkaiden perehdyttämisestä työturvallisuutta ylläpitävään toimintaan ja työskentelyyn. Työpaikan vaarojen arviointi tehdään yhteistoiminnallisesti ja kirjataan Työsuojelupakki-ohjelmaan. Myös työterveyshuollon lakisääteisissä työpaikkaselvityksissä kartoitetaan työpaikan olosuhteet ja arvioida niiden terveydellinen merkitys. Avotyötoiminnan hallinto huomioidaan Hopeatie 6:n talotoimikunnan laatimassa ja päivittämässä Turvallisuus- ja pelastussuunnitelmassa. Työpaikan vaarojen arviointi tehdään yhteistoiminnallisesti ja kirjataan Työsuojelupakki-ohjelmaan. Myös työterveyshuollon lakisääteisissä työpaikkaselvityksissä kartoitetaan työpaikan olosuhteet ja arvioida niiden terveydellinen merkitys. 4.3 Riskien tunnistaminen Asiakas- ja potilasturvallisuutta edistetään ja korjataan virastotasolla lääkehoito-osaamisen, hoitoon liittyvien infektioiden torjunnan, potilaan eristämisen ja liikkumisen rajoittamisen, hoidon dokumentoinnin, osto- ja tukipalvelujen, alueellisen yhteistyön ja fyysisen ympäristön osalta. Työntekijät ilmoittavat havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit omalle esimiehelleen. Asiakkaisiin kohdistuneista vaaratapahtumista työntekijät tekevät ilmoituksen HaiPro-järjestelmän kautta. Sosiaalihuoltolain edellyttämän työntekijöiden on viipymättä ilmoitettava työnantajalle havaitessaan epäkohdan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Työsuojelupakkiin tehdään ilmoitus työntekijöihin kohdistuneista turvallisuuspoikkeamista sekä uhka- ja väkivaltatilanteista. Sivu 10/24

11 Avotyötoiminnan turvallisuuskierrokset on tehty viimeksi keväällä 2016 ja sen mukaiset korjaukset turvallisuusasioissa vuoden 2016 aikana. 4.4 Riskien käsitteleminen Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on esimiehellä, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta. Helsingin kaupunki on laatinut työhyvinvoinnin edistämisestä kaupunkitasoisen suunnitelman. Haipro, SPro ja Työsuojelupakki ovat välineitä suunnitelman seurannan toteuttamisessa. Avotyötoiminta käyttää sosiaalipalveluille suunnattua Spro-dokumentointiohjelmaa. Avotyötoiminnassa kaikki työsuhteessa olevat kirjaavat haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet Työsuojelupakkiin. Esimiesten vastuisiin kuuluu niiden analysointi ja raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on esimiehellä, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Asiakkaiden haitta- ja läheltä piti tapahtumat kirjataan ja käsitellään Sprossa. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu keskustelu ilmoituksen tehneet ja tarvittaessa muiden vastaaviin tilanteisiin varautuvien työntekijöiden ja tilanteen aiheuttaneen kuntoutuja-asiakkaan kanssa. Asia viedään tiedoksi ja mahdollista yhteiskäsittelyä varten asiakkaan sosiaalipalvelutyöntekijän kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta ja mahdollista kolmatta osapuolta informoidaan korvausten hakemisesta. Helsingin kaupunki on laatinut työhyvinvoinnin edistämisestä kaupunkitasoisen suunnitelman. Työsuojelupakista tilastoituvalla tiedolla seurataan suunnitelman ja työhyvinvoinnin toteutumista. 4.5 Korjaavat toimenpiteet Laatupoikkeamien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset. 4.6 Muutoksista tiedottaminen Esimiehet vastaavat toiminnan toteutumisesta ja sitä tukevasta riittävästä ja ajantasaisesta ohjeistuksesta sekä tiedottavat tarvittavista muutoksista työskentelyssä (myös todetuista tai toteutuneista riskeistä ja niiden korjaamisesta) henkilökunnalle ja muille yhteistyötahoille. Sivu 11/24

12 5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET 5.1 Palvelutarpeen arviointi, palvelu-/aktivointisuunnitelma ja päätös palvelusta Avotyötoiminnan asiakkaaksi ohjautuneen pitkäaikaistyöttämän kuntoutujan palvelun tarve on arvioitu sosiaalitoimen, TE-toimiston ja tarvittaessa Kelan yhteisesti asiakkaan kanssa pidetyssä aktivointisuunnittelutilaisuudessa. Palvelutarpeen mukaiset palvelut on kirjattu aktivointisuunnitelmaan, joka toimii avotyötoiminnan suunnitelmana silloin kun asiakkaan ensisijaiseksi palveluksi on nähty kuntouttava työtoiminta (189/2001). Sosiaalihuoltolain 27 e mukaiseen työtoimintaan tulevan henkilön palvelutarpeen arviointi ja kuntoutussuunnittelu tehdään kuntoutusyksikön kuntoutusohjauksessa ja työtoiminnan järjestäminen sovitaan yhdessä avotyötoiminnan vastaavien ja työnjohdon kanssa. TE-toimiston työkokeilusta päätöksen tekee TE-toimisto, joka on sopinut työkokeilun aloittamisesta ja sen tavoitteista yhdessa avotyötoiminnan vastaavien ja tai työnjohdon kanssa. Suomenlinnan vankilan vapautumisvaiheessa olevien vankien työkokeilusta ja palkkatuella työllistymisen suunnittelusta ja seurannasta vastaa kuntoutusohjaaja kuntoutusyksiköstä yhdessä työnjohdon ja vankilan sosiaalityöntekijän kanssa. Asiakkaalla on suunnittelussa ja sen mukaisen työtoiminnan toteuttamisessa aktiivinen itseohjautuva rooli. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Avotyötoiminnan kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden palvelutarpeen arviointi tehdään Helsingin monialaisessa palvelukeskuksessa tai aikuissosiaalityössä. Mikäli asiakas hyötyy ensisijaisesti kuntouttavasta työtoiminnasta, tehdään sen mukainen aktivointisuunnitelma työtoiminnan toteuttamisen pohjapaperiksi. Sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja tekee suunnitelman ja toteuttamiskelpoisen päätöksen asiakastietojärjestelmään (ATJ) ja se toimitetaan asiakkaan työtoiminnan suunnittelua varten avotyötoiminnan vastaaville. He arvioivat työtoimintapaikkojen tilanteen ja sopivan työtoimintapaikan yhdessä ryhmästä vastaavan työnjohtajan/ohjaajan kanssa. Asiakas saa oman päätöskappaleensa postissa kotiin. Aktivointi-/työllistymissuunnitelmaan kirjataan työtoiminnan tavoitteet, viikottaisten työtoimintapäivien määrä, ajanjakso 3 6 kk mittaisina jaksoina, suunnitelman seurantasuunnitelma ja toimenpiteet sekä vastuuhenkilöt ja muut työtoiminnan aikana toteutettavat palvelut mikäli työtoiminnan on tarkoitus tukea myös muuta kuntoutusta. Suunnitelmaan kirjataan aina yhteyshenkilöt yhteystietoineen. Suunnitelma voi sisältää arkaluontoisia asioita ja sosiaalitoimen asiakkuus jo sinällään on aina salassapidettävää. Asiakirjat säilytetään avotyötoiminnassa lukollisessa kaapissa, laatikossa tai tilassa, jonne ulkopuolisilla (muut kuntoutujat, muu kuin työnjohdollinen henkilöstö ja muut tiloissa asioivat/liikkuvat henkilöt) ei ole pääsyä. Avotyötoiminnassa kaikki ovat vaitiolovelvollisia ja työnjohto on perehdytetty salassapitoon ja asiakirjojen asianmukaiseen säilyttämiseen. Kuntoutuja-asiakkaat allekirjoittavat vaitiolo-sitoumuksen työtoiminnan alkaessa. Työtoimintaan siirtyminen alkaa tutustumiskäynnillä avotyötoiminnan työtoimintapaikkoihin. Yhä useammin työtoiminta alkaa myös osallistumalla avotyötoiminnan valmennusryhmiin, joissa niin ohjaajat tai työnjohtajat kuin asiakkaatkin voivat vielä arvioida asiakkaan kannalta oikean palvelun ja työtoimintapaikan löytymistä. Kuntouttavassa työtoiminnassa asiakkaalla on oikeus saada toimeentulona työmarkkinatukea, jonka maksamisesta päättää Kela te-hallinnon antaman lausunnon mukaisesti. Avotyötoiminnassa seurataan toimintapäivien toteutumista kuukausittain, joka tukee myös asiakkaan itse tekemää selvitystä toimintapäivistään maksajalle. Näiden tulee täsmätä keskenään, joka on osa asiakkaan oikeusturvaa ja myös kunnan ja valtion välinen dokumentti valtionosuuksia haettaessa. Sivu 12/24

13 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (L189/2001) velvoittaa kuntaa järjestämään aktivointisuunnitelmaan ja monialaisen palvelukeskuksen asiakkailla työllistymissuunnitelmaan kirjatut palvelut. Suunnitelma velvoittaa myös asiakasta, jonka on osallistuttava palveluihin suunnitelman mukaisesti. Asiakkaan kieltäytyessä palveluista tai poiketessä yhteisestä suunnitelmasta te-hallinto ja tai Kela voi evätä häneltä oikeuden työttömyysturvaan. Koska työttömyys ja sen mukainen työttömyysturvan riittämättömyys tuottaa usein tarvetta myös toimeentulotuen hakemiseen ja saamiseen on toimeentulotukilaissa määritelty työttömyysturvan olevan ensisijainen toimeentulo työttömyyden aikana. Jos asiakas kieltäytyy edelleen osallistumasta toimenpiteeseen, voidaan hänen toimeentulotukea lain mukaan leikata. 5.2 Asiakkaan kohtelu Asiakkaiden kohtelu pohjautuu kaupungin arvoihin 1 ja lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin 2 3. Nämä käydään läpi uusien työntekijöiden kanssa jo perehdytysvaiheessa. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun tai kohteluun, hän voi olla yhteydessä toimintayksikön johtajaan tai kääntyä sosiaalitai potilasasiamiehen puoleen. Asiakkaalla on myös oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Avotyötoiminnassa kiinnitetään viipymättä huomiota epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen. Tarvittaessa tilanteen aiheuttamat syyt puretaan ja tilanne korjataan. Avotyötoiminnassa ei hyväksytä kenenkään henkilön syntyperään, uskontoon, sukupuoleen tai muuhun piirteeseen liittyvää epäasiallista kohtelua. 5.3 Asiakkaan osallisuus - avotyötoiminnan asiakkaiden vaikutusmahdollisuudet työtoiminnan parantamiseksi Asiakkailla on mahdollisuus osallistua palvelun laadun arviointiin ja palvelun kehittämiseen antamalla jatkuvaa palautetta kirjallisesti ja tai suullisesti. Palautetta saadaan myös palvelusuunnitelman mukaisten tavoitteiden arviointitilanteissa, jota varten palaute kootaan sähköisen järjestelmän kautta. Siinä asiakas ja työnjohtaja/ohjaaja laativat sekä yhteisen että asiakas itsearvioinnin, jonka he esittävät asiakkaan työntekijälle. Palautejärjstelmä toimii myös Helsingin kaupungin ulkopuolisesta verkosta. Palaute pyritään antamaan vähintään kerran työtoimintajakson aikana. Asiakkat voivat antaa suullista palautetta suoraan työtoimintapaikan työnjohtajille ja ohjaajille.he voivat antaa palautteen myös kirjallisena. Asiakkailla on mahdollisuus osallistua hoidon ja palvelun laadun arviointiin mm. antamalla palautetta talon työntekijöille ja esimiehille sekä osallistumalla yhteisiin tilaisuuksiin, joissa toimintaa käsitellään. Yksiköissä voi antaa suullisesti palautetta työntekijöille tai kirjallisesti toimipisteen palautelaatikkoon. Internetin kautta saa antaa myös jatkuvaa palautetta. Saadusta palautetiedosta julkaistaan säännöllisesti yhteenveto viraston internet-sivulla Palautetta voi antaa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Asiakkaat voivat osallistua myös erilaisiin kyselyihin, joita tehdään sekä toimipisteissä että virastotasoisesti. Asiakkaiden palautteisiin vastataan viipymättä, ja palautteet käydään läpi henkilöstön ja tarvittavien 1 Arvot on käsitelty kohdassa Vanhuspalvelulaki 980/2012, 14 : Pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa turvaavat sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. 3 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, 4 : Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan. Sivu 13/24

14 palveluntuottajien kanssa. Havaittuihin laatupoikkeamiin puututaan välittömästi. Kyselyjen tuloksia ja asiakaspalautteista saatua tietoa käsitellään työyksiköissä ja niitä käytetään toiminnan kehittämisessä. Palautetietoa käytetään myös koulutustarpeita arvioitaessa. Kaikki palautteet käsitellään viipymättä avotyötoiminnan ja tarvittaessa sen yhteistyökumppaneiden johdossa ja työntekijöiden kanssa ja palautetta käytetään aktiivisesti toiminnan ja työntekijöiden osaamisen kehittämiseen. 6 ASIAKKAAN OIKEUSTURVA Sosiaali- ja terveysvirastossa toimii asiakkaiden neuvonnassa apuna potilasasiamies ja sosiaaliasiamies. Kotihoidon palveluissa toimii potilasasiamies ja sosiaalihuollon palveluissa (päivä- ja palvelukeskustoiminta, alle 65-vuotiaiden asumispalvelut sekä ympärivuorokautinen hoito) sosiaaliasiamies. Potilasasiamies ja sosiaaliasiamies neuvovat asiakkaita ja heidän omaisiaan heitä askarruttavissa asioissa. Ensisijaisesti ongelmallista asiaa kannattaa selvittää ensin omassa hoitopaikassa asiakasta hoitaneen työntekijän ja hoitopaikan esimiehen kanssa. Jos asia ei näin selviä, voi ottaa yhteyttä potilasasiamieheen tai sosiaaliasiamieheen. Tarvittavat yhteystiedot on saatavilla myös kyseisestä hoitopaikasta. 6.3 Sosiaaliasiamies ja potilasasiamies Sosiaaliasiamies neuvoo asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa avustaa muistutuksen teossa 1 tiedottaa asiakkaan oikeuksista ja toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle. Kun asiakas kokee tulleensa väärin kohdelluksi julkisessa tai yksityisessä sosiaalihuollossa tai tarvitsee neuvoja oikeuksistaan, hän voi olla yhteydessä sosiaaliasiamieheen. Sosiaaliasiamiehen tehtävä on neuvoa-antava. Sosiaaliasiamies ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia. Sosiaaliasiamieheen voivat olla yhteydessä myös asiakkaiden omaiset ja läheiset, muut kuntalaiset ja sosiaalihuollon asiakkaiden asioissa toimivat yhteistyötahot. Sosiaaliasiamiesten yhteystiedot ma klo 13 15, ti ja to klo puh Postiosoite, PL 6060, Helsingin kaupunki Käyntiosoite, Toinen linja 4 A Sähköpostiosoite sosiaaliasiamies(at)hel.fi Sähköpostitse lähetetyt viestit eivät kulje tietoverkossa suojatussa muodossa, joten salassa pidettävien tietojen tietoturva voi vaarantua. Yhteydenottaja lähettää sähköpostin omalla vastuullaan. Sosiaaliasiamies ei voi lähettää salassa pidettäviä tietoja sähköpostitse. Sosiaaliasiamies ottaa asiakkaaseen 1 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, 23 Sivu 14/24

15 pääsääntöisesti yhteyttä puhelimitse tai postitse. Mikäli yhteydenottaja päättää lähestyä sähköpostitse, tulee sähköpostiviestissä olla lähettäjän yhteystiedot. Henkilökohtaisesta tapaamisesta tulee aina sopia etukäteen. Sosiaalihuoltolain mukaan tehdystä päätöksestä valittaminen Sosiaalihuoltolain perusteella tehtyjen päätösten, sekä myönteisten että kielteisten päätösten, mukana tulee ohjeet muutoksenhakuun. Sosiaalihuoltolain perusteella tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta päätöksen mukana tulleiden ohjeiden mukaan. Ohjeissa kerrotaan muutoksenhaun muoto ja määräajat, joita on ehdottomasti noudatettava tai muutoin muutoksenhaun mahdollisuus raukeaa. Lisätietoja muutoksenhausta voi kysyä päätöksen tehneestä yksiköstä tai sosiaaliasiamieheltä. 6.4 Neuvontanumerot Sosiaalipalvelujen neuvontaa annetaan kaikissa sosiaalipalvelujen yksiköissä kuten palvelukeskuksissa, sosiaali- ja lähityön ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä, joissa toimii sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia. Helsingin sosiaalipäivystys puh Helsingin kaupungin sosiaalipäivystys on päivystävä sosiaaliviranomainen. Helsingin kriisipäivystys puh antaa keskusteluapua ja tukea äkillisissä kriisitilanteissa ympäri vuorokauden. Terveyspalvelujen neuvonta on keskitetty kaikkina viikonpäivinä ja vuorokauden aikoina toimivaan puhelinpalveluun numerossa Terveyspalvelujen neuvontaa saa myös jokaisesta terveydenhuollon toimipaikasta aukioloaikoina. Kaupungin verkkosivut tarjoavat tietoa Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluista. 6.5 Muistutusten, kantelujen ja muiden valvontapäätösten käsittely Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus kohtelustaan sosiaalihuollon toimintayksikössä tai sosiaalihuoltoa muutoin järjestettäessä. Muistutus kohdistuu asiakkaan sosiaalihuollon tosiasialliseen järjestämiseen eli viranomaisen menettelyyn; erityisesti siihen, miten asiakas on kokenut kohtelunsa sosiaalihuollon toimintayksikössä. Muistutus tehdään sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutus on vapaamuotoinen, eikä sen tekeminen rajoita asiakkaan oikeutta hakea muutosta siten kuin siitä on erikseen säädetty. Muistutuksen tekeminen ei myöskään vaikuta asiakkaan oikeuteen kannella asiasta sosiaalihuoltoa valvoville viranomaisille tai esimerkiksi muille kunnan viranomaisille. Potilaslain 10 :n mukaan jos muistutusta käsiteltäessä ilmenee, että potilaan hoidosta tai kohtelusta saattaa seurata potilasvahinkolaissa tarkoitettu vastuu potilasvahingosta, on potilasta neuvottava, miten asia voidaan panna vireille toimivaltaisessa viranomaisessa tai toimielimessä. Neuvontaa potilasvahinkoasioissa annetaan muulloinkin kuin muistutuksen yhteydessä. Pysyväisohjeessa 1 määritellään menettelytavat vahinkoa ja vahingonkorvausta koskevissa asioissa, jotka sisältyvät vahingonkorvauslakiin. Tämän lain mukaisesti korvataan myös sosiaali- ja terveysvirastossa asiakkaille/potilaille, heidän omaisilleen, sosiaali- ja terveysviraston tai toisen kaupungin viraston henkilökunnalle, toiselle virastolle ym. sosiaali- ja terveysviraston toiminnassa aiheutuneet vahingot. 1 Pysyväisohje Vahinkoa ja vahingon korvaamista koskevat ohjeet PYSY Sivu 15/24

16 Hallintolain mukaan muistutukseen on annettava vastaus ilman aiheetonta viivytystä. Asiakkaalle on pyynnöstä kerrottava vastauksen arvioitu antamisajankohta ja vastattava käsittelyn etenemistä koskeviin tiedusteluihin. Muistutukseen ja kanteluun vastaamiselle on asetettu kohtuullinen vastaamisaika, joka on yksi kuukautta muistutuksen ja kantelun saapumisesta yksikön tietoon. Pysyväisohjeissa 1 on määritelty toimintatavat, miten asiakkaiden tekemiin muistutuksiin ja kanteluihin vastataan. Yksikön toimintaa koskevat muistutukset ja kantelut käydään yksiköissä läpi ja havaittuihin laatupoikkeamiin puututaan välittömästi. 1 Pysyväisohje Lausuntojen ja vastausten valmistelu kanteluihin ja muistutuksiin PYSY Sivu 16/24

17 7 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA 7.1 Hyvinvointia ja toimintakykyä ylläpitävä toiminta Asiakkaan terveydentilaa, toimintakykyä ja hyvinvointia seurataan säännöllisesti. Asiakkaan vastuuhoitaja arvioi asiakkaan ja muiden hoitoon osallistuvien työntekijöiden kanssa. Avotyötoimintaa pyritään järjestämään mahdollisimman luonnollisissa työolosuhteissa. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat eivät ole työsuhteessa Helsingin kaupunkiin eikä heillä ole oikeutta saada työterveyshuollon palveluja. Kuntoutuja-asiakkailla on työttömien terveyspalvelujen terveydenhoitajien palvelut ja tilanteen mukaisesti työ- ja toimintakykyä arvioidaan kuntoutuksen aikana. Muilla työsuhteisilla avotyötoiminnan palveluissa olevilla on käytössään työterveyshuollon palvelut poislukien sairaanhoidolliset palvelut ja toimenpiteet. 7.2 Lounasetu sosiaalihuoltolain 27 mukaisessa työtoiminnassa olevilla asiakkailla Helsingin kaupunki järjestää lounasruokailun sosiaalihuoltolain 27 e mukaisessa työtoiminnassa oleville helsinkiläisille. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvilla tätä etua ei ole. Helsingin kaupunkiin työsuhteessa olevilla on työpaikkaruokailuetu sopimuksen tehneiden lounasruokaloiden kanssa. He saavat edun henkilöstökorttia vastaan. Työkohteissa on kylmäsäilytystila eväiden säilyttämistä varten, mikroaaltouuni, kahvin- ja vedenkeitin sekä ruokailuvälineiden tiskaamismahdollisuus. 7.3 Hygieniakäytännöt Käsien pesuun ja käsihuuhteen käyttöön on mahdollisuus kaikissa yksiköissä. Työmaatiloissa on lämmitettävät vesisäiliöt, joiden käsienpesuvesi vaihdetaan päivittäin. Juomavesi tuodaan päivittäin vesiastioilla, jotka pestään vähintään kerran viikossa. Henkilökunta noudattaa Tavanomaisia varotoimia kaikkien asukkaiden kohdalla -ohjetta ja muita hygieniaohjeita, jotka löytyvät viraston sisäisiltä verkkosivuilta. Konsultaatioapua saa hoitotyön asiantuntijalta, epidemiologisesta toiminnasta sekä infektiolääkäreiltä. 7.4 Avotyötoiminnan asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoito Kuntouttavaan työtoimintaan ja sosiaalihuoltolain mukaiseen työtoimintaan osallistuvilla ei ole oikeutta kaupungin työterveyshuollon palveluihin. Poikkeuksena kotihoiodon tukiryhmän ja kahvilatyöntekijöiden työtehtäviin liittyvän salmonellanäytteen ottaminen ja tarvittaessa sen mukainen hoito. Kuntoutuja-asiakkaat asioivat omalla terveysasemallaan. Sairastapauksissa oma terveysasema kirjoittaa todistuksen työkyvyttömyydestä. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset tehdään työttömien terveyspalveluyksikössä tai pyynnöstä omalla terveysasemalla. Tarvittaessa asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arviointi käynnistyy työkyky-yksikössä, joka arvioi palveluntarpeen ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Helsingin kaupunkiin määräaikaisessa palkkatuetussa työsuhteessa olevat asioivat omalla terveysasemalla, koska he eivät kuulu työterveyshuollon piiriin. Vakanssilla työskentelevät määräaikaiset asioivat muissa kuin sairaustapauksissa työterveyshuollossa. Työtapaturman sattuessa hakeudutaan viipymättä hoitoon yleiseen tai yksityiselle terveydenhuoltoon. Henkilön tulee kertoa, että hän on työsuhteessa Helsingin kaupungilla ja kuntoutuja kertoo, että on kuntoutuasiakas ja (kuntouttavassa tai sosiaalihuoltolain mukaisessa) työtoiminnassa Helsingin kaupungilla. Helsingin kaupungilla ei ole velvoitetta korvata työntekijän tai kuntoutujan itse omalla toiminnallaan Sivu 17/24

18 aiheuttamaa vahinkoa kolmannelle osapuolelle. Kuntoutujilla voi olla erilaisia pitkäaikaissairauksia tai muita työkykyä haittaavia sairauksia tai vammoja. Jokainen niistä arvioidaan erikseen ja pyritään estämään sairauksien tai vammojen pahenemista tai erilaisten rajoitteiden vaikutuksia työturvallisuuteen ja terveyteen työtoiminnan aikana. 7.5 Lääkehoito Avotyötoiminnassa ei säilytetä lääkkeitä eikä niiden säilyttäminen edes väliaikaisesti ole sallittua. Sivu 18/24

19 8 HENKILÖSTÖ 8.1 Henkilöstön määrä, rakenne ja ammattien harjoittamisen edellytykset ja valvonta Avotyötoiminnassa on monipuolinen ja yksikön työtoimintaan liittyvää asiakastarpeita vastaava henkilöstö. Henkilöstömitoitusta suunniteltaessa ja arvioitaessa otetaan huomioon asiakkaiden toimintakyky ja avun tarve, palvelurakenne, palvelujen tuottaminen ja saatavuus sekä henkilöstöön ja työn organisointiin liittyvät tekijät. Teknisten ryhmien työturvallisuutta valvontaan monella taholla, kuten työmaa-ajossa käytössä olevien autojen turvallisuus- ja vakuutukset, jotka ovat Helsingin kaupungin rakennuttamispalvelu Staran ottamia ja vastuulla. Työmaatilojen turvallisuus on avotyötoiminnan vastuulla. Kotihoidon tukiryhmät toimivat kotihoidon osoittamissa tiloissa, joista vastaa kotihoito ja kiinteistöpalvelut. Kotihoidon osoittamien kotihoidon tukiryhmien suorittamien vanhuksen kotiin annettavien palvelujen toimintaympäristön turvallisuudesta vastaavat vanhus itse sekä kotihoito ja lain muut määräämät tahot. Avotyötoiminnan kuntoutuja-työntekijät vastaavat itse omasta työturvallisesta työskentelytavasta saamiensa ohjeiden mukaan. Avotyötoiminnalla on kaikissa ryhmissä vakituisessa työsuhteessa oleva kaupungin työntekijä. Väliaikaisesti hänen poissaollessaan sijaisena voi toimia määräaikaisessa työsuhteessa oleva mutta ei koskaan muu kuntoutuja. Vastaavat työnjohtajat ja vastaava ohjaaja toimivat alaistensa lähiesimiehinä ja vastaavat heidän perehdyttämisestä ja tarpeen mukaisesta kouluttamisesta työtehtäviinsä. Avotyötoiminnan johtaja vastaa koko toiminnasta ja toimii työnjohtajien ja ohjaajien hallinnollisena esimehenä ja vastaavien lähiesimiehenä. Kaikkia työnyhteisöön kuuluvia henkilöitä velvoittaa vastuu omasta ja muiden työturvallisuudesta, hyvästä työilmapiiristä ja asianmukaisen osaamisen ylläpidosta. Työntekijöiden henkilöstökoulutuksiin varataan vuosittain riittävät resurssit ja niiden käyttöä valvotaan kaikilla johtamisen tasoilla. Kuntoutujien ja palkkatuella työllistyvien koulutus- ja muut työtehtävien ja työmarkkina-asemaa parantavat toimenpiteet hankintaan kaupunginkanslian hallinnoimilla määrärahoilla. Kaupunginkanslia päättää määrärahan käytöstä. Avotyötoiminnan henkilöstörakenne ja määrä Nimike Määrä Johtaja 1 Vastaava ohjaaja 1 Vastaava työnjohtaja 2 Ohjaaja Työnjohtaja Etumies 1 Yhteensä 8.2 Henkilöstövoimavarojen riittävyyden varmistaminen Henkilöstösuunnittelua tehdään ennakoivasti muutamaksi vuodeksi eteenpäin riittävän ja osaavan henkilöstön turvaamiseksi. Valtuustokauden virastotasoisessa strategiasuunnitelmassa on suunniteltu Sivu 19/24

20 henkilöstötarvetta ja tämän toteutumista seurataan strategisilla seurantamittareilla. Suunnitelmat toimeenpannaan vuositasona talousarviossa ja siihen perustuvassa käyttösuunnitelmassa. Riittävällä henkilöstömäärällä ja henkilöstön osaamisella varmistetaan avotyötoiminnan asiakkaiden turvallisuus kaikissa tilanteissa. Avotyötoiminnan luonteen mukaisesti jokaisessa ryhmässä tulee olla päivittäin työnjohto paikalla. Tarvittaessa siirrämme asiakkaat väliaikaisesti sellaiseen ryhmään, jossa henkilöstöä on riittävästi. Riittävät henkilöstövoimavarat vaativat jatkuvaa henkilöstösuunnitelman kehittämistä ja päivittämistä. 8.3 Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet Sosiaali- ja terveysviraston henkilöstön rekrytointi perustuu kaupungin virkoja ja työsuhteisia tehtäviä koskeviin ohjeisiin, kaupungin talousarvion noudattamisohjeisiin, sosiaali- ja terveysviraston tulosbudjettiohjeisiin sekä täyttölupia ja henkilökunnan palvelukseen ottamista koskeviin ohjeisiin 1. Työvoiman muutostarpeet esitetään seuraavan vuoden talousarvioesityksessä. Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on ammattihenkilöille määritelty kelpoisuusvaatimukset, jotka ilmoitetaan aina työpaikkailmoituksessa. Työntekijöiden soveltuvuus ja luotettavuus työtehtäviin arvioidaan rekrytointitilanteessa. Opiskelijoiden toimimisesta sijaisina ja palkkaamisesta on omat ohjeensa Henkilöstön osallistuminen turvallisuuden kehittämiseen Henkilökunta osallistuu monin tavoin moniammatilliseen laadunhallinnan ja asiakasturvallisuuden kehittämiseen ja saa palautetta oppimista ja oman toimintansa kehittämistä varten. Muistutukset ja kantelut käsitellään tapahtumassa mukaan olleiden kanssa. Vuoden 2017 aikana käyttöön otettavan SPron ilmoitukset käsitellään työpaikoilla erillisen ohjeen mukaisesti. Ilmoituksista saatua tietoa hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Henkilökunnalle järjestetään viraston sisäisiä asiakasturvallisuuskoulutuksia. Avotyötoiminnassa arvioituihin koulutuksiin osallistuminen on pakollista. Yleisten koulutusten lisäksi on erillisiä tapaturmien ehkäisyyn liittyviä koulutuksia. Avotyötoiminnassa olevat asiakkaat suorittavat tarpeen vaatiessa työturvallisuuskortin ja hygieniapassin. Kotihoito kouluttaa kuntoutuja-työntekijät kuntoutusta tukevan työtavan käyttöön Intranetissä on koko henkilökunnan käytettävissä asiakas-/potilasturvallisuussivusto. Sinne on koottu yleistietoa asiakas-/potilasturvallisuudesta ja kerrotaan viraston omasta toiminnasta sen edistämiseksi. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöä (559/1994) 15 velvoittaa terveydenhuollon henkilöstön huomioimaan mitä potilaan oikeuksista on säädetty. Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö vastaa toimintansa asiakas-/potilasturvallisuudesta. Potilailla ja heidän läheisillään on myös keskeinen rooli asiakas-/potilasturvallisuuden edistämisessä. 8.5 Henkilöstön ilmoitusvelvollisuus sosiaalihuoltolain perusteella Sosiaalihuoltolain 48 :n mukaan sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvan tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajina toimivien henkilöiden on toimittava siten, että asiakkaalle annettavat sosiaalipalvelut toteutetaan laadukkaasti.edellä tarkoitetun henkilön on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. 1 Pysyväisohje Kelpoisuusehdot sosiaali- ja terveysvirastossa PYSY Pysyväisohje Hoitoalan opiskelijoiden toimiminen sijaisina ja palkkaus PYSY Sivu 20/24

21 Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. Kunnan ja yksityisen palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sen käyttöön liittyvistä asioista. Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista koskevat menettelyohjeet on sisällytettävä 47 :ssä tarkoitettuun omavalvontasuunnitelmaan. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena. Sosiaalihuoltolain 49 :n mukaan edellä tarkoitetun ilmoituksen vastaanottaneen henkilön tulee käynnistää toimet epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi. Henkilön on ilmoitettava asiasta salassapitosäännösten estämättä aluehallintovirastolle, jos epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa ei korjata viivytyksettä. Sosiaali- ja terveysvirastossa työntekijä tekee ilmoituksen HaiPro-järjestelmään. Järjestelmä ohjaa ilmoituksen yksikön lähiesimiehelle. Lähiesimiehen tehtävänä on käynnistää tarvittavat toimet epäkohdan uhan poistamiseksi ja sen lisäksi ilmoitettava asiasta erikseen nimetylle sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Tämä ilmoitus tehdään myös HaiPro-järjestelmässä Ostopalveluyksiköissä pitää olla sisäinen ilmoituskäytäntö. Ostopalveluyksiköt toimittavat tiedot sosiaalihuollon johtavalle asiantuntijalle vapaamuotoisella raportoinnilla. Sosiaalihuollon johtava asiantuntija saa HaiPro-järjestelmästä herätteet kaikista ilmoituksista. Hän raportoi tiedot ilmoituksista ja kehittämistoimista osaksi viraston sosiaalista raportointia ja toimii sovitusti johtavan viranhaltijan työparina ilmoituksiin liittyvissä asioissa. 9 TOIMITILAT 9.1 Toimintayksikön tilojen kuvaus Avotyötoiminnan toimipisteet ja niiden sijaintitiedot on saatavilla vastaavilta työnjohtajilta ja vastaavalta ohjaajalta. Listaus on myös tämän omavalvontasuunnitelman liitteenä. Kotihoidossa on ohje asiakkaan kodin riskikartoituksesta 1, jonka avulla voidaan arvioida asiakkaan kotia myös työntekijän työskentely-ympäristönä. Avotyötoiminnan kotihoito toimii asiassa kotihoidon ohjeistuksen mukaisesti. Avotyötoiminnan luonto- ja ympäristöryhmät työskentelevät pääsääntöisesti ulkoalueilla, kuten puistoissa ja muilla virkistysalueilla kunnostaen ja ylläpitäen alueiden siisteyttä ja järjestystä rakennusviraston ja sen alaisen Staran ohjeistuksen mukaan. Rakennus- ja kiinteistöryhmät työskentelevät kaupungin teknissä laitoksissa ja niiden piha-alueilla sekä liikuntaviraston eri toimipisteissä. Kotihoidon tukiryhmien tilat ovat kotihoidon tarjoamissa tiloissa ja avustavat tehtävät suoritetaan kotihoidon asiakkaiden eli vanhusten kotona. Tukiryhmäläiset myös saattavat vanhuksia palveluihin ja avustavat niiden käytössä. Avotoiminnan hallinto toimii sosiaali- ja terveysviraston lännen aikuissosiaalityön toimitiloissa os. Hopeatie 5, 6. krs. Avotyötoiminnan tilat lukuunottamatta hallinnon tiloja siivotaan itse. Siivousohje on sovellettu kuhunkin toimitilaan ja on saatavilla toimitilan ilmoitustaululla. 1 Pysyväisohje Tilojen tilapäinen luovuttaminen ja vuokraaminen ulkopuolisille toimijoille sekä tilojen tilapäisestä käytöstä perittävät maksut PYSY Sivu 21/24