nro 1 syyskuu 2010 ASIAKASLEHTI

Transkriptio

1 nro 1 syyskuu 2010 ASIAKASLEHTI

2 PÄÄKIRJOITUS Heikki Härtsiä Tervetuloa Millogille! Millog on suomalainen, puolustusmateriaalin teolliseen kunnossapitoon erikoistunut yritys. Varsinainen toiminta alkoi vuonna 2008, mutta perinteet ulottuvat vuosikymmenien taakse. Yhtiön tausta on vahva, se on osa suomalaista puolustusteollisuutta. Vaikka yhtiö on uusi, niin vanhaa ovat vuosikymmenien osaaminen ja kokemus järjestelmien kunnossapidosta. Kunnossapidon on toteuduttava paitsi normaalioloissa myös poikkeusoloissa Puolustusvoimien kumppanina ja tukiorganisaationa. Verkostoitumalla Pohjoismaissa ja Euroopassa edistämme huoltovarmuutta ja varmistamme elinjaksopalveluiden jatkuvan kustannustehokkuuden. Vaikka teemme tiivistä yhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten materiaali toimittajien ja laitevalmistajien kanssa, olemme riippumattomia ja haemme aidosti parasta. Se on sekä asiakkaiden että laitevalmistajien etu. Tervetuloa Millogille! Heikki Härtsiä asiakkuusjohtaja Millog asiakaslehti 1. vuosikerta llmestymisaika syyskuu Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa Toimituskunta Päätoimittaja Heikki Härtsiä Vastaava toimittaja Maria Takalo Taitto Suunnittelutoimisto Mera Oy Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy 2 Millog asiakaslehti 1/2010

3 SISÄLLYSLUETTELO 4-6 Vuosityösuunnitteluun panostettava Tehtiin parempaa kuin ajateltiinkaan 9 Kumppanuusryhmä Hankkeisiin osallistuminen hyödyttää Riihimäelle uusi varustelu- ja huoltohalli Asiakastyytyväisyystutkimus Henkilöstötutkimus Optroniikka katsoo pitkälle tulevaisuuteen Huutokaupan historia KANNEN KUVA Sami Helenius Tervetuloa verkkosivuillemme! Millogin verkkosivustot uudistuivat niin ulkoasun, sisällön, rakenteen kuin käytettävyydenkin suhteen. Ajankohtaisten asioiden, yritysesittelyn ja yhteystietojen lisäksi sivustolta löytyy nyt entistä paremmin tietoa yhtiön palveluista ja tuotteista. Lisäksi sivuilta löytyvät mm. tuoreimmat tuote-esitteet ja kuvapankki. Myös SA-Kaupalle omat verkkosivut SA-Kauppa, kuten myös huutokauppatoiminta, ovat Millogin hallinnoimia toimintoja. Halusimme vahvistaa SA-Kaupan itsenäistä asemaa omalla visuaalisella ilmeellä. Sivustolta löytyy lisätietoa ja kuvia myytävistä tuotteista ja tuoteryhmistä sekä myymälöiden yhteystiedot ja aukioloajat. Lisäksi sivuilta löytyy tietoa huutokauppojen ajankohdista ja toteutuspaikoista sekä huudettavana olevista tuotteista Millog asiakaslehti 1/2010

4 Eversti Timo Kakkola Timo Kakkolan mielestä Puolustusvoimien ja Millogin yhteistyö on kehittynyt myönteisesti. 4 Millog log asiakaslehti a asl i1 1/

5 Vuosityösuunnitteluun panostettava TEKSTI JA KUVAT Antti Kymäläinen Tärkeistä kunnossapidon kumppanuuden mittareista Kakkola nos taa muiden yläpuolelle kaksi keskeistä: kustannukset ja asiakastyytyväisyyden. Vaikka kunnossapidon kumppanuuden kehittämishaasteita edelleen löytyy aina lainsäädännön viilaamisesta materiaalin kirjanpidon yhtenäistämiseen, on toiminta kokonaisuutena lähtenyt hyvin liikkeelle, sanoo Länsi-Suomen Huoltorykmentin komentaja, eversti Timo Kakkola. Kakkolan mielestä Puolustusvoimien ja Millogin yhteistyö on kehittynyt ja syventynyt sitä mukaa, kun välttämättömiä käytännön toimintaohjeita on saatu valmiiksi. - Positiivista on ollut yhteinen yrittämisen henki, joka on näkynyt selvästi, esimerkiksi Millogin panostuksessa viime vuoden Maanvyöry-harjoitukseen. Yhtiössä katse on todella suunnattu eteenpäin, kiittelee Kakkola. Edistymisestä huolimatta paljon on vielä tehtävää. - Vuosityösuunnittelu on kumppanuuden yksi selvimmistä kehittämiskohteista. Kaikkien prosessiin osallistujien yhteistyötä on lisättävä ja erityisesti Puolustusvoimien puolella suunnitteluun on otettava vastuullisempi asenne. Tärkeänä Kakkola pitää myös kunnossapidon 1 ja 2 tasojen vastuumäärittelyn loppuunsaattamista. - Tämä tuo selvyyden siihen, mitkä työt Millog tekee ja mitkä kuuluvat Puolustusvoimille. Työ vaatii aikaa, sillä se on tehtävä järjestelmäkohtaisesti. Tavoitteena tulee olla kaiken päällekkäisyyden poistaminen, linjaa Kakkola. Haasteita löytyy myös yhteisen SAP-järjestelmän hyödyntämisestä. Kakkolan mukaan järjestelmään pitäisi saada nopeasti laitekohtaiset huoltorakenteet ja -ohjeet. Nämä poistaisivat monia epäselvyyksiä toiminnasta. 5 Millog asiakaslehti 1/2010 >

6 Eversti Timo Kakkola Millog on Puolustusvoimille elintärkeä kumppani. Vastaavasti Puolustusvoimat on yh tiön suurin ja tärkein asiakas Tärkeistä kunnossapidon kumppanuuden mittareista Kakkola nostaa muiden yläpuolelle kaksi keskeistä: kustannukset ja asiakastyytyväisyyden. - Kumppanuuteen siirtyminen on selkeästi parantanut kustannustietoisuuttamme. Kustannusluvut eivät kuitenkaan kerro toiminnan tuloksellisuudesta kuin osatotuuden, sillä tärkeämpää on se, mitä rahalla on saatu aikaan. - Toinen tärkeä mittari on asiakastyytyväisyys. Palvelu tuotetaan joukoille ja jos ne kokevat sen hyväksi, ollaan oikealla tiellä. Silloin kun tuote tai palvelu ei vastaa odotuksia, oikea reagointitapa on Kakkolan mielestä reklamointi. Reklamointi on sopimuksen mukainen menettely, joka osaltaan tuottaa kumppanille tietoa laadun ja toiminnan kehittämiseen. Reklamointi käynnistyi vähitellen ja nyt näyttää siltä, että asia on jo melko hyvin sisäistetty. - Viime vuonna Puolustusvoimien joukot tekivät Millogille 60 reklamaatiota, joista 17 tuli Länsi-Suomen Huoltorykmentin alueen joukoilta. Tänä vuonna huhtikuun alkupäiviin mennessä LSHR:n alueelta on tehty 16 reklamaatiota, laskee Kakkola. Reklamaatiot eivät hänen mielestään kerro siitä, että materiaalin kunnossapidossa oli tapahtunut notkahdus kumppanuuteen siirryttäessä. - Varustus on vähintään yhtä hyvässä kunnossa kuin se oli Puolustusvoimien huollossa. Toiminnan tehostumisesta merkkejä Kumppanuuden tuloksiin kohdistuu monia odotuksia ja SAP-järjestelmä on valjastettu yhdistelemään syötetyistä tiedoista erilaisia tunnuslukuja. Toiminnan tuloksellisuudesta ja lukujen kehityksestä ei Kakkolan mielestä voida yhden vuoden jälkeen vielä tehdä pitkälle meneviä päätelmiä - varsinkaan, kun puutteet vuosityösuunnittelussa ovat heijastuneet myös toteumaraportteihin. Käytettävissä olevien lukujen perusteella Kakkola uskaltaa kuitenkin varovasti liputtaa toiminnan tuloksellisuuden kehittymisen puolesta. - Millogissa tehtyjen kunnossapitotuntien määrä on kasvanut ja vastaavasti hallinnollisen työn osuus vähentynyt. Edellytykset toiminnan tehostumiselle ovat siis olemassa, summaa Kakkola. Kustannustietoisuus parantunut Kumppanuudesta etua molemmille osapuolille Millog on Puolustusvoimille elintärkeä kumppani. Vastaavasti Puolustusvoimat on yhtiön suurin ja tärkein asiakas. - Strateginen kumppanuus tuo meille molemmille osapuolille merkittäviä etuja. Puolustusvoimat saa yhtiöltä sovitut normaali- ja poikkeusolojen työsuoritteet ja materiaalituen. Millog voi puolestaan luottaa siihen, että myös taloudellisesti vaikeina aikoina kunnossapidon tilauskanta pysyy sovitun suuruisena, perustelee Kakkola kumppanuuden hyötyjä. Suurinta huoltorykmenttiä komentava Kakkola ei epäröi korostaa joukkonsa keskeistä roolia kumppanuudessa. Länsi-Suomen Huoltorykmentin ja Millogin yhteistyö on kiinteää jo pelkästään toimintojen sijainnin näkökulmasta. Maavoimien joukkojen painopiste on selkeästi Länsi-Suomen alueella, missä sijaitsevat myös Millogin ajoneuvo -, elektroniikka-, panssari- ja viestijärjestelmien kunnossapidon toimipisteet. 6 Millog asiakaslehti 1/2010

7 Aarne Nieminen ja Heikki Härtsiä Tehtiin parempaa kuin ajateltiinkaan Strateginen kumppanuus on enemmän kuin vain joidenkin toimintojen ulkoistamista kilpailuttamalla. Kumppani on tiiviisti ja pitkäjänteisesti mukana kaluston ja toimintojen kehittämisessä. Ensimmäinen vuosi osoitti kumppanuusmallin kantavan Millogin ja Puolustusvoimien strateginen kumppanuus on tuottanut hyvin positiivisia kokemuksia, Millogin toimitusjohtaja Aarne Nieminen sanoo. - Tehokkuusluvut kertovat, että asiakas on saanut enemmän työtunteja kuin sopimuksessa on, ja enemmän materiaalin kunnossapitoa kuin ennen. - Uskon, että pystymme vielä kasvattamaan tehokkuutta, ennen kaikkea prosesseja hiomalla, Nieminen toteaa. Noin puolentoista vuoden kokemus kertoo, että kumppanuuskonsepti on ehjä, Millogin asiakasjohtaja Heikki Härtsiä vahvistaa. - Pystyimme tekemään enemmän kunnossapitotyötä pienemmällä porukalla ja vähemmillä rahoilla kuin arvioitiin. Erot eivät ole valtavia, mutta noin kolme prosenttia arvioitua halvemmalla päästiin. - Reklamaatioiden määrä ei ole ollut kohtuuton ja asiakastyytyväisyys on ihan siedettävällä tasolla. Samoin voidaan arvioida sitä kriittisintä asiaa, eli toimiiko materiaalin kunnossapito myös poikkeusoloissa. Kaiken tietämyksen perusteella se toimii, Heikki Härtsiä > sanoo. Uskon, että pystymme vielä kasvattamaan tehokkuutta, ennen kaikkea prosesseja hiomalla, Nieminen toteaa Heikki Härtsiä ja Aarne Nieminen 7 Millog asiakaslehti 1/2010

8 Aarne Nieminen ja Heikki Härtsiä Merkittävä muutos Kumppani on tiiviisti ja pitkäjänteisesti mukana kaluston ja toimintojen kehittämisessä. Asiakas saa sovitut palvelut yhdeltä luukulta Puolustusvoimat ja Millog solmivat kumppanuussopimuksen kesällä Millog otti kokonaisvastuun Maavoimien materiaalin kunnossapidosta kaikissa valmiustiloissa. Vuoden 2009 alussa Puolustusvoimien yksiköt siirtyivät henkilöstöineen Millogille. Muutos oli suuri, ja sen takana on pitkä prosessi Puolustusvoimissa. - Takana on se isompi ajatus, että Puolustusvoimat haluavat integroitua voimakkaammin yhteiskuntaan. Ajatuksena on, että myös poikkeusoloissa voidaan toimia samoilla rakenteilla kuin normaalioloissa, Aarne Nieminen taustoittaa. Toinen peruste on taloudellinen. Puolustusmateriaali on kallistunut huomattavasti yleistä kustannusten nousua nopeammin. On siis pyrittävä vähempään tavaraan, mutta suurempaan tehokkuuteen. - Näistä lähtökohdista tutkittiin, miten kumppanuusmallia voitaisiin rakentaa. Vaihtoehtoina oli myös osakumppanuuksia alue kerrallaan, esimerkiksi ajoneuvoelektroniikassa tai asetekniikan jollakin lohkolla. - Lopputuloksena Puolustusvoimat päätyi siihen, että eniten tehokkuutta saadaan kokonaisuuksia irrottamalla. Suomalainen ratkaisu on esimerkiksi muihin Euroopan maihin verrattuna hyvin mittava ja paljon pitemmälle menevä. Avoimuus on avain Strateginen kumppanuus on enemmän kuin vain joidenkin toimintojen ulkoistamista kilpailuttamalla. Kumppani on tiiviisti ja pitkäjänteisesti mukana kaluston ja toimintojen kehittämisessä. Asiakas saa sovitut palvelut yhdeltä luukulta. - Kun strategiseen kumppanuuteen mennään, ei ensimmäisenä ole mielessä, kuinka kilpailutan tämän kahden vuoden päästä uudelleen. Siksi kumppanuuden pitää rakentua avoimuudelle ja yhteiselle tuloksellisuuden arvioinnille, Nieminen sanoo. Sopimuksessa on mekanismit, joilla Millogille siirtynyt toiminta voidaan palauttaa puolustusvoimille, mutta massiivinen takaisinsiirto ei voi olla ihan ensimmäinen vaihtoehto, Aarne Nieminen sanoo. - Monien hankkeiden elinkaari on kymmeniä vuosia. Se ajattelu ei ruoki lyhytaikaista suunnittelua, niin että tällaista operaatiota lähdettäisiin tekemään viiden vuoden välein jonkun muun kanssa. Eikä tällä kentällä ole kovin monia pelaajiakaan. Pitkässä liitossa - Kustannustehokkuus pitää löytää sopimuksen sisältä. Meillä on sopimuksessa aleneva hinta ensimmäisten kahdeksan vuoden ajaksi. Vuoteen 2016 mennessä hinta alenee 12 prosenttia. - Olemme sopineet yhteisiä tavoitteita, joilla säästöjä haetaan. Se ei ole yksin kumppanin toiminnan säästöä, vaan tilannetta katsotaan kokonaisuuden toiminnan kannalta, toimitusjohtaja Nieminen sanoo. - Eihän ole mitään järkeä siirtää toimintoja kumppanille, jos itselleen joutuu jättämään organisaation valvomaan, miten kumppani toimii. Täytyy löytää oikeat mittarit ja avoimuus toiminnan seuraamiseen. Kun kaluston elinkaari on vuosikymmeniä, sen toimintaakin on ajateltava pitkäjänteisesti. - On tärkeää, että olemme mukana hankkeissa alusta lähtien. Olemme mukana suunnittelemassa hankintojen elinjakson aikaista toimintaa, järjestelmien muutoksia ja modernisointeja ja myös niiden poistumista käytöstä. Kasvutilaa olemassa Millogin takana ovat tunnetut suomalaisyritykset Patria ja Insta. Osaaminen ja pysyvyys ovat sen vahvuuksia, toimitusjohtaja Aarne Nieminen näkee. Millogilla on myös kykyä ja halua laajentua. Se on varteenotettava kumppani sekä yksityisille yrityksille että Puolustusvoimien ohella muille julkisille organisaatioille. Maavoimien kunnossapitoa vastaavasta jättiulkoistuksesta ei tarvitse olla kyse, Aarne Nieminen muistuttaa. - Valtion muissa organisaatioissa voisi olla halukkuutta yhteistyöhön. Toivon että katsottaisiin, miten näitä kykyjä voitaisiin parhaiten käyttää. Sehän olisi koko yhteiskunnankin etu. - Meillä on kumppanuussopimus Maavoimien osalta, mutta on pohdittava myös, miten Puolustusvoimat voivat hyödyntää kumppanuutta laajemminkin. Meri- ja Ilmavoimien kanssa tätä osittain jo tehdäänkin, Aarne Nieminen kertoo. TEKSTI Martti Ripaoja KUVAT Sami Helenius 8 Millog asiakaslehti 1/2010

9 Mikä ihmeen kumppanuusryhmä? Millogin ja Puolustusvoimien välisen strategisen kumppanuuden tavoitteiden ja periaatteiden toteuttamista ohjaa ja valvoo kumppanuusryhmä. Kumppanuusryhmä linjaa kumppanuuden tavoitteet Puolustusvoimien strategisen ja pitkän tähtäyksen suunnitelman perusteella. Tavoitteena on luoda tuottavuutta, kustannustehokkuutta ja niiden kehittymistä tukeva kunnossapidon kustannustenhallinnan malli. Lisäksi kumppanuusryhmä ohjaa ja valvoo kustannusvertailun menettelyiden ja kohteiden määritystä sekä arvioi kunnossapidon tarkoituksenmukaisuutta ja kustannuskehityksen kohtuullisuutta sekä ohjaa kunnossapitoa. Edustavat edustajat Kumppanuusryhmän muodostavat Puolustusvoimien edustajat Pääesikunnasta, Maavoimien Esikunnasta ja Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunnasta sekä Mil login puolelta toimitusjohtaja, hänen varamiehensä (ja muu riittävä edustus). Kumppanuusryhmä kokoontuu puolivuosittain. Lisäksi kumppanuusryhmä voi kokoontua kumman tahansa aloitteesta ja puheenjohtajan kutsumana. Päätöksenteossaan kumppanuusryhmän tulee olla yksimielinen. TEKSTI Maarit Rautio / mera KUVA Sami Helenius Millog Akatemia Millog tekee yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa ja tarjoaa mahdollisuuden opinnäytetöihin, työelämään tutustumiseen sekä työssäoppimiseen toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittaville. Tänä kesänä eri puolilla Suomea työllistyi 59 nuorta. Heistä 15 tutustui toimintaamme kesätyön, 19 harjoittelun ja 25 Tutustu työelämään ja tienaa -työharjoittelukampanjan kautta. Kesätyö on monelle nuorelle tärkein keino hankkia käytännön tietoa ja kokemusta työelämästä. Nämä nuoren omat kokemukset vaikuttavat hänen tuleviin koulutus- ja uravalintoihinsa, toteaa hallintojohtaja Annamaija Mäki-Ventelä. Tuntuu hienolta, että pystyimme tarjoamaan näin monelle nuorelle harjoittelupaikan. Tämä on 9 % Millogin koko henkilöstövahvuudesta, iloitsee Mäki-Ventelä. 9 Millog asiakaslehti 1/2010

10 Heikki Härtsiä Hankkeisiin osallistuminen hyödyttää Vuosikymmenien kunnossapito varmistetaan, kun Millog on mukana jo järjestelmiä hankittaessa. Millog on jo mukana jossain roolissa kaikissa uusissa Maavoimien materiaali hankkeissa. Eikä turhaan. - Jokainen uusi hanke tietää meille työtä järjestelmän ylläpidossa vuodeksi. Jos emme ole järjestelmien rakentamisvaiheessa mukana, kykymme hoitaa niiden kunnossapitoa on huonompi. Työ tulee kalliimmaksi, jos joudutaan turvautumaan niihin ulkomaisiin yrityksiin, jotka järjestelmät ovat toimittaneet. - Se on meille melkein elämän ja kuoleman kysymys, asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä tiivistää. - Meidän työmme täällä on merkittävästi edullisempaa suoritetta kohti kuin esimerkiksi toimittaa ohjusjärjestelmän osia korjattavaksi Norjaan tai Amerikkaan. Myös edullisin tapa oppia asiat ja varmistaa kunnossapitoosaaminen on olla alusta asti mukana. Millog on mukana hankkeissa ideoinnista ja esityöstä alkaen, tieto- ja tarjouspyyntövaiheissa ja varsinaisessa hankinnassa. Osallistumisesta sovitaan aina tapauskohtaisesti Puolustusvoimien kanssa. - Luonnostaan olemme kunnossapidon asiantuntija. Järjestelmän hankinta vaatii määrittelyt kunnossapidon tarpeista, ja kun olemme olleet tarpeita määrittelemässä, on aika luontaista, että olemme myös arvioimassa vastauksia. - Toinen elementti on, että meillä on aika hyvä tekninen asiantuntemus monella alalla, ja voimme olla mukana määrittelemässä esimerkiksi optroniikan järjestelmien vaatimuksia. 10 Millog asiakaslehti 1/2010

11 - Nyt on toimittu vasta puolitoista vuotta, ja siihen mittakaavaan nähden on menty hyvin. Se ei tietenkään poista sitä, että yksittäisissä hankkeissa on ollut aika paljonkin linjanvetoa. Meidän kantamme ovat lähestyneet valtion näkemyksiä ja valtion kanta tullut huomattavasti lähemmäs meitä. - Materiaalintoimittajien palaute on pääsääntöisesti hyvää. He ovat tunnistaneet meidät Maavoimien Materiaalilaitoksen kumppaniksi. Uudet toimittajat joudutaan tietenkin joka kerta vakuuttamaan neutraliteettikysymyksestä. Kannattaa kansallekin TEKSTI Martti Ripaoja KUVA Sami Helenius Kumppanin osallistuminen hankkeisiin jo niiden suunnittelusta lähtien on eduksi asiakkaalle, ja sitä kautta meille kaikille. - Millogin sopimuksessa on taloudellisen hyödyn tasausmekanismi. Jos tienaamme liian hyvin, osa palautuu valtiolle, Heikki Härtsiä muistuttaa. - Olennaista on, että etsitään edullisin ja tehokkain tapa tehdä asioita, kunnossapito otetaan huomioon hankinnoissa ja varmistetaan, että siihen on tarvittava osaaminen. Millog on hankkeissa ensisijaisesti asiantuntijaroolissa, mutta eräissä hankkeissa valmistajan roolikin on olemassa, Heikki Härtsiä sanoo. - Mitä enemmän hankkeessa on kyse järjestelmien modernisoinnista, sitä oleellisempi on Millogin osuus. Me voimme tehdä teollisen linjan, joka muutoksen hoitaa, esimerkiksi kun kyse on raskaan raketinheitinjärjestelmän tai Leopard-panssarivaunujen modernisoinnista. - On kansantaloudellekin kannattavaa, kun Millog on työn tekijänä. Ehdoitta neutraali Millogin asiantuntijan rooliin materiaalihankkeissa kuuluu ilman muuta ehdoton neutraaliuden vaatimus. - Emme saa olla kilpailua vääristävässä yhteistyössä muiden kanssa. Noudatamme valtion antamia pelisääntöjä ja menettelytapoja ja sovimme hyvin tarkasti omista toimistamme, Heikki Härtsiä selittää. - Tämä on hyvin haasteellinen asia. Monesti järjestelmätoimittajat haluaisivat eksklusiivisia sopimuksia ja koota hankkeisiin omat yritysryppäänsä. - Kun me tarjoamme esimerkiksi omaa valmistuskykyämme hankkeisiin, tarjoamme kaikille kilpailijoille samantyyppistä palvelua, samalla hintarakenteella ja mallilla. Kysymysmerkkejä on matkalla tullut vastaan ja toimintatapoja kehitetään jatkuvasti, Heikki Härtsiä kertoo. Olennaista on, että etsitään edullisin ja tehokkain tapa tehdä asioita, kunnossapito otetaan huomioon hankinnoissa ja varmistetaan, että siihen on tarvittava osaaminen 11 Millog asiakaslehti 1/2010

12 Riihimäen uusi varustelu- ja huoltohalli otettiin käyttöön TEKSTI Maria Takalo KUVAT Sami Helenius 12 Millog asiakaslehti 1/2010

13 Tänne mahtuu kontti poikineen Millogin uusi, Riihimäen varuskunta-alueelle rakennettu, varustelu- ja huoltohalli vihittiin käyttöön Tiloissa varustetaan, huolletaan ja modifioidaan eri johtamisjärjestelmissä ja kansainvälisissä operaatioissa tarvittavia laitteita, kontteja ja ajoneuvoja. Hallin suunnittelussa on huomioitu myös tulevaisuuden muuttuvat tarpeet. Kokonaispinta-alaltaan 2500 m 2 :n hallissa voi samanaikaisesti olla jopa 10 varusteltavaa tai huollettavaa ajoneuvoa tai konttia. Asiakkaan tervehdyksen tilaisuuteen toi Länsi-Suomen Huoltorykmentin komentaja, eversti Timo Kakkola. - Uusi halli vahvistaa Millogin huolto- ja kunnossapitotuotantoa. Saamme käyttöömme ajanmukaisen ja tilaturvallisuudeltaan korkeatasoisen kokonaisuuden, jota voi hyödyntää lähes kaikkeen kunnossapitoon, sanoo Millogin kiinteistöpäällikkö Raimo Rantala. Hanke eteni varsin ripeästi: päätös rakentamisesta tehtiin kesäkuussa 2009, rakennustyöt käynnistyivät lokakuun alussa ja halli otettiin käyttöön kuusi kuukautta myöhemmin. Vihkiäispuheen piti Senaatti- Kiinteistöjen johtaja Jari Panhelainen. Vihkiäisnauhan leikkasi Jari Panhelainen Senaatti-Kiinteistöt. Vas. toimialajohtaja Veli-Pekka Kari, toimitusjohtaja Aarne Nieminen, johtaja Jari Panhelainen Senaatti-Kiinteistöt ja yksikönpäällikkö Pertti Tenhunen. Panssarisoittokuntaa johtaa musiikkimajuri Pasi-Heikki Mikkola. Soittokunta esitti mm. sisäänsoittona kappaleen Tervehdys hämäläisille, säveltänyt Niilo Saraste. Musiikkiesityksenä Punaista shampanjaa, säveltänyt Rauno Lehtinen. Juhlan päätteeksi siirryttiin buffeepöydän ääreen. 13 Millog asiakaslehti 1/2010

14 Tutkimukset ja tulokset ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS Millog on sitoutunut kumppanuussopimuksessa mittaamaan asiakastyytyväisyyttään säännöllisin väliajoin. Ensimmäisen toimintavuoden lopulla oli ensimmäisen asiakastyytyväisyystutkimuksen aika. Tutkimuksen toteutti Innolink Research kirje- ja puhelinkyselynä tammi-helmikuussa Keskeiset tulokset Vastaajien keskeinen mielikuva Millogista oli, että Strateginen kumppanuus toteutuu yhden luukun periaatteella, jonka mukaisesti Puolustusvoimilla on yksi strateginen kumppani kaikissa valmiustiloissa. Vastaajista 6 % oli väitteen kanssa täysin eri mieltä. Kysely lähetettiin 330:lle Puolustusvoimien huollon ja kunnossapidon työntekijälle ja 40:lle Millogin työntekijälle. Otanta Puolustusvoimien työntekijöistä kattoi koko maan; vastaajia oli niin Sodankylästä kuin Helsingistäkin, joukko-osastoista Maavoimien Esikuntaan. Asia koettiin tärkeäksi, kyselyyn vastasi 49 %:ia sen saaneista. Yleensä kirjekyselyiden vastausprosentti on 25 %. Lisäksi myös sanallista, vapaata palautetta annettiin runsaasti. Puhelimitse haastateltiin 18:aa vastaajaa. Millogin asiantuntijaroolia ja materiaalihankkeisiin osallistumista luonnehti kolme neljästä vastaajasta seuraavasti: Millog on neutraali ja puolueeton tuottaessaan materiaalihankkeiden tukipalveluita eikä liittoudu uuden materiaalin tarjoajien tai toimittajien kanssa. Vastaajista 3 % oli väitteen kanssa täysin eri mieltä. Vastaajien mukaan kolme tärkeintä asiakastyytyväisyyden tekijää olivat luotettavuus yhteistyökumppanina, avoimuus ja rehellisyys yhteistyössä sekä lupausten pitäminen. > HENKILÖSTÖTUTKIMUS Innolink Research Oy toteutti joulukuussa 2009 Millogin henkilöstötyytyväisyystutkimuksen, jonka sisällöllisenä tavoitteena oli selvittää henkilöstön näkemyksiä Millogin toiminnasta seuraavilla osa-alueilla: asiakkuus, työntekoa tukeva organisaatio, työntekoa palveleva johtaminen, palkka ja palkitseminen, selkeät töiden järjestelyt, yhteiset pelisäännöt, vuorovaikutus, toiminnan jatkuva arviointi ja oman toiminnan arviointi. Tutkimuksen kohderyhmän muodosti Millogin henkilöstö, yhteensä 631 henkilöä. Henkilöstötutkimus toteutettiin sähköposti- ja kirjekyselynä joulukuussa Vastauksia saatiin 423 henkilöltä vastausprosentin ollessa siten 67 %. Valtaosa tyytyväisiä Millogiin työnantajana Tutkimustulokset osoittavat Millogin henkilöstön olevan varsin tyytyväisiä työnantajaansa, erittäin tyytymättömiä työnantajaansa oli vain 2 prosenttia vastanneista. Henkilöstöltä kysyttiin myös, miten työilmapiiri on muuttunut edellisvuodesta. Lähes kolmannes vastaajista kokee ilmapiirin parantuneen. Tyytyväisyydestä työpaikkaan kertoo, että useampi kuin kolme neljästä olisi valmiita suosittelemaan Millogia työpaikkana ystävilleen ja tuttavilleen. Muita havaintoja tutkimustulosten mukaan oli, että Millogilla työskentelee sitoutuneita työntekijöitä, joille yrityksen menestyminen on tärkeää, työyhteisössä ei juuri esiinny eri arvostavaa kohtelua tai työpaikkakiusaamista, vaan ilmapiiri on hyvä. Vastaajat antavat sataprosenttisen työpanoksensa ja kokevat oman ammattitaitonsa olevan ajan tasalla. Lisäksi vastaajat kokevat voivansa riittävästi osallistua työnsä kehittämiseen ja että resurssit työn suorittamiseen ovat pääsääntöisesti hyvät. Eniten kehittämisenvaraa on puolestaan palkkaan ja palkitsemiseen sekä tiedonkulkuun liittyvissä tekijöissä. Vastaajat kokevat onnistuneista työsuorituksista palkitsemi- > 14 Millog asiakaslehti 1/2010

15 Välitodistus kiitettävin arvosanoin Seuranta ja jatkotoimenpiteet Asiakastyytyväisyys oli toteutunut parhaiten Millogin palvelualttiudessa, kyvyssä vastaanottaa palautetta, halukkuudessa kuunnella asiakasta. Kehitettävää kyselyyn vastaajat näkivät olevan eniten tiedottamisessa puuttuvien tai ongelmallisten toimitusten yhteydessä, toimitustäsmällisyydessä ja palvelun laadussa. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset on käyty läpi Millogin johdon, Millogin yksiköiden ja Puolustusvoimien edustajien kanssa. Jokainen Millogin yksikkö on valinnut kehittämiskohteen, jonka toimenpiteitä ja toteutumista seurataan tämän vuoden ajan. Seuraava asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan ensi vuonna. Sen tuloksista saamme tietoa siitä, miten olemme toiminnan parantamisessa onnistuneet. Millogille annettujen kokonaisarvosanojen keskiarvo on 8,0 (asteikko 4-10). Yhteensä 25 % vastaajista antoi yritykselle kiitettävän (9-10) arvosanan. TEKSTI Minna Kirijatshenko KUVA Sami Helenius Positiivista kehitystä sen ja niiden huomioimisen heikoiten onnistuneeksi toiminnan tekijäksi. Johtopäätökset Vastaajien antamat arviot ovat erittäin tärkeitä toiminnan kehittämisessä. Panostamme tutkimustuloksissa esille nousseisiin kehittämiskohteisiin ja teemme niiden perusteella tarvittavia toimenpiteitä. Kehittämiskohteet on käsitelty toimipistekohtaisissa työryhmissä, toteaa hallintojohtaja Annamaija Mäki-Ventelä. Suuret kiitokset kaikille vastanneille! INNOLINKIN LAUSUNTO TULOKSISTA Millogin henkilöstötyytyväisyys on onnistumisarvosanojen keskiarvojen perusteella paremmalla tasolla kuin Innolinkin vertailutietokannan henkilöstötutkimukset yleensä. Millogin onnistumisarvosanojen keskiarvo 5,01 ylittää selkeästi vertailutietokannan onnistumisarvosanojen keskiarvon 4,63. (Vertailutietokannassa on mukana n. 40 teollisen/tuotannollisen alan yritystä, joissa keskimäärin 300 vastausta per tutkimus, siis yhteensä n yksittäistä vastausta). TEKSTI Timo Salomaa, Maria Takalo 15 Millog asiakaslehti 1/2010

16 Millogin optroniikan osaamiskeskus laajenee Optroniikka katsoo pitkälle tulevaisuuteen Millog vahvistaa optroniikan osaamiskeskustaan entisestään. Viime vuonna toteutettu liiketoimintasiirto Patrialta sai jatkoa tämän vuoden kesäkuussa, kun Insta ja Millog sopivat Instan optroniikkatoiminnan siirrosta Millogille. Näiden myötä Millogista on kasvanut merkittävä optroniikkatuotteiden valmistaja perinteisemmän kunnossapitotoiminnan ohella. Merkittävä työllistäjä Tällä hetkellä Millogin optroniikkayksikössä työskentelee 63 henkilöä. Kasvu on ripeää, sillä Millogin toiminnan käynnistymisen jälkeen optroniikkayksikön henkilömäärä on kasvanut n. 20 henkilöllä ja myös jatkossa lisärekrytoinneille on tarvetta. Toiminnan painopiste säilyy jatkossakin kunnossapidossa ja huoltotoimenpiteissä, mutta nyt olemme vahva tekijä myös optroniikan valmistajana, toteaa elektroniikan toimi alajohtaja Veli-Pekka Kari. Tämä tarkoittaa aiempaa parempaa valmiutta optroniikan kunnossapitoon ja Puolustusvoimien uushankintojen tukemiseen. Optroniikkalaitteiden määrä ja merkittävyys kasvavat Puolustusvoimissa, mikä lisää sekä uushankintojen että kunnossapitotyön määrää. Uudet asiakkuudet ovat etu kaikille Osaamisen kasvattamisella haetaan myös uusia asiakkaita, jatkaa Veli-Pekka Kari. Toimintamme tehostuessa vapautuu resursseja, joille on kysyntää myös siviilipuolella. Haluamme hyödyntää osaamistamme muille asiakkaille ja lisäksi laajempi asiakaspohja parantaa kustannustehokkuuttamme. Parempi omavaraisuus Millogin optroniikalla on 70-vuotiset perinteet ja osaaminen optisten laitteiden suunnittelusta ja valmistuksesta. Pohjana on aiempina vuosikymmeninä Puolustusvoimissa Lievestuoreen varikolla kehitetty optisen alan korkeatasoinen osaaminen. Nyt tehtyjen liiketoimintojen siirtojen myötä ammattitaito paranee entisestään, ja niin teknologiataso kuin tietämyskin kasvavat, iloitsee yksikön päällikkö Timo Vuorenpää. Kun kehitämme ja valmistamme uudet tuotteet alusta loppuun, tunnemme ne yksityiskohtaisesti. On selvä etu myös poikkeusoloissa, kun voimme valmistaa ja huoltaa itse tuotteita ja riippumattomuutemme ulkomaisista tavarantoimittajista vähenee. Arvostan myös laajaa verkostoamme, käytämme paljon kotimaisia alihankkijoita, jatkaa Vuorenpää. Ensiesittelyssä tänä syksynä Myös siviilipuolella tapahtuu, sillä tänä syksynä lanseerataan Alihankintamessuilla uusi yhteistyökuvio, jonka tavoitteena on kohottaa optroniikka-alan kotimaista tuotekehitys- ja valmistusosaamista. Uuden liittouman nimi on Optec Factory. Yhteistyössä ovat mukana VTT ja Insinööritoimisto Peura Oy, jotka tuovat vahvaa suunnitteluosaamista, sekä oululainen Exens joka vastaa elektroniikan ja ohjelmistojen tuottamisesta. Millog vastaa tuotteiden valmistuksesta. Asiakkaita tuotteille uskotaan löytyvän ainakin kemian-, lääke- ja paperiteollisuuden yrityksistä. TEKSTI Veli-Pekka Kari, Maarit Rautio /mera KUVAT Sami Helenius 16 Millog asiakaslehti 1/2010

17 Millog toimittaa tulevaisuuden taistelijan pimeänäkölaitteen Millog on mukana Puolustusvoimien teknologiahankkeessa, jossa selvitetään tulevaisuuden taistelijan suorituskykyä parantavia teknologioita. Millog vastaa hankkeessa taistelijan pimeänäkölaitteesta, joka mahdollistaa toimintakyvyn kaikkina vuorokauden aikoina. Laite sisältää päivätähtäimen lisäksi valonvahvistimen ja lämpökameran. Pimeänäkölaitteessa on lisäksi mukana maalinpaikannusominaisuus ja siihen toiminnallisesti integroitu laseretäisyysmittari ja GPS-paikannin. Laitteen muodostama kuva ja maalinpaikannustieto on mahdollista välittää toiselle ryhmälle tai joukkueen jäsenelle. Lisäksi laitteen näyttöön on mahdollista tuoda taistelijan tarvitsemaa muuta kuvallista informaatiota. Käynnistynyt tutkimushanke on Millogille merkittävä. Uusi pimeänäkölaite hyödyntää uutta teknologiaa sekä yhdistää jo olemassa olevia teknologioita. Lisäksi se vahvistaa Millogin asemaa tulevaisuuden valonvahvistinlaitteiden tuottajana. Ensimmäiset demonstraattorit uudesta pimeänäkölaitteesta on tavoitteena toimittaa Puolustusvoimille vuoden 2013 aikana. Varsinaisen sarjatuotannon arvioidaan käynnistyvän vuosikymmenen loppupuolella. Millog toimii tutkimushankkeessa projektitoimittajana. Sen yhteistyökumppaneina toimivat mm. VTT ja Noptel Oy. Olemme mukana alihankintateollisuuden kansainvälisillä ammattimessuilla Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Millogin toimitusjohtaja Aarne Nieminen allekirjoittaa tulevaisuuden taistelija hanketta koskevan tutkimussopimuksen. Muita yhteistyökumppaneita edustavat Savox Communications Oy Ab:n toimitusjohtaja Henrik Wikström, eversti Mikko Myllykangas Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunnasta sekä toimitusjohtaja Pertti Huusko ja johtaja Ulf Holm Insta DefSec Oy:stä. Puolustusvoimat / Juha Vähäkoski 17 Millog asiakaslehti 1/2010

18 Huutokaupan historia Asiakkaat voimakoneiden käyttöturvallisuusja huoltokoulutuksessa ja kurkistus tulevaan nsimmäinen huutokauppa Suomen Puolustusvoimien ylijäämäkaluston poistamiseksi pidettiin heti sodan jälkeen, vuonna 1944 ja vuonna 1945 järjestettiin 17 huutokauppaa. Materiaalia myytäväksi riittää kuitenkin edelleen, sillä Puolustusvoimat uusivat jatkuvasti kalustoaan. E Entinen keskusvarikko 9:n alue, nykyinen Millogin Kalkun toimipiste on ehkäpä se kaikkein perinteisin paikka huutokaupalle. Joka vuosi, toukokuun ja lokakuun ensimmäisenä keskiviikkona (ja usein myös torstaina) sadat ihmiset tulevat Kalkkuun huutamaan itselleen romuiksi luokiteltua ja elinkaarensa puolustusvoimien palveluksessa päättänyttä kalustoa. Huutokauppalistalta löytyy lähes mitä vain moottoripyöristä kuorma-autoihin sekä erilaista korjaamo-, kuljetus ja talousalan materiaalia. Kahden - kolmen vuosittaisen huutokaupan rytmi on ollut käytössä vuodesta 1959 alkaen. Monet huutajat ovat keräilijöitä ja järjestäjille tuttuja kantiksia, osalla on jopa kymmenien vuosien kokemus huutokaupoista. Myös järjestäjät ovat kokeneita konkareita ja esimerkiksi Millogin jälkikäsittelypäällikkö, Heikki Välimäki, on ollut mukana järjestämässä huutokauppoja Kalkussa jo v. 1979, Kajaanissa 80-luvun alkupuolella, Oulussa 80-luvun lopulla ja Tervolassa 2000-luvulla. Viimeisin huutokauppa jonka yleisjärjestelyistä hän vastasi, pidettiin aiemmin mainitulla Kalkun toimipisteellä, toukokuuta Käytöstä poistettua materiaalia myydään myös erikseen harkittaessa tarjousten perusteella tai nettihuutokaupalla, kuljetus- ja käsittelykulujen pienentämiseksi. Tiedotusta pyritään näissäkin tapauksissa liittämään huutokauppojen yhteyteen mahdollisuuksien mukaan. Strategisen kumppanuussopimuksen mukaisesti Millog vastaa Puolustusvoimien sähkövoimakoneiden 2-tason kunnossapidosta. Puolustusvoimien eri joukko-osastoista osallistui 12 henkilöä vuosityösuunnitelman mukaiseen voimakoneiden 1-tason käyttö- ja huoltokoulutukseen Millogin Riihimäen toimipisteellä Koulutuksen järjestivät Millogin asiantuntijat yhteistyössä Länsi-Suomen Huoltorykmentin Järjestelmäkeskuksen kanssa. Huutokauppoja pidetään ympäri Suomea, ei kuitenkaan yhtä säännöllisesti kuin Kalkussa. Kuluvana vuonna mm. Tervolassa järjestetään huutokauppa. Lisäksi ylijäämätuotteita myydään jatkuvasti Millogin SA-Kaupoissa. Syksyn aikana SA-Kauppa myymäläketju uudistuu siten, että Lylyn SA-Kauppa suljetaan ja myymälän toiminnot liitetään Tikkakosken myymälään. Tikkakosken myymälä puolestaan muuttaa uusiin toimitiloihin Jyväskylän Seppälänkankaalle. Suuren kysynnän ansiosta myös Ouluun avataan uusi SA-Kauppa. Kurssilla opiskeltiin muun muassa voimakoneiden normiasiakirjaa, opeteltiin turvallista sähkötyötä ja sähkötöitä koskevia lakeja ja asetuksia, minkä lisäksi osallistujat pääsivät vaihtamaan erimallisten voimakoneiden suodattimia ja nesteitä sekä säätämään venttiilejä. Koulutusta annettiin myös SAPin asiakasilmoituksista, huoltorakenteista, varaosien tilaamisesta sekä tuotetietoasioista. Tarve tämänkaltaiselle koulutukselle voimakoneiden käyttäjien ja 1-tason huoltajien keskuudessa on ilmeinen, sillä kaikki halukkaat eivät mahtuneet kurssille mukaan. Kurssilaisten antama palaute oli positiivista ja vastaavia kursseja tultaneen järjestämään myös ensi vuonna. Lisätietoa huutokaupoista ja kuvia SA-Kauppojen tarjonnasta löytää internetsivuilta, TEKSTI Reetta Helenius KUVAT Reetta Helenius ja mera Markku Akolalla ja Kai Simolalla (kuvassa vasemmalla) Millogin Riihimäen toimipisteen sähkövoimaryhmästä on pitkä kokemus voimakoneiden huollosta ja käyttökoulutuksesta. Joukko-osastojen kurssilaisia kuvassa oikealla. TEKSTI Kai Makkonen ja Päivi Heikkinen KUVA Kai Makkonen 18 Millog asiakaslehti 1/ Millog asiakaslehti 1/2010

19 Huutokaupan historia Asiakkaat voimakoneiden käyttöturvallisuusja huoltokoulutuksessa ja kurkistus tulevaan nsimmäinen huutokauppa Suomen Puolustusvoimien ylijäämäkaluston poistamiseksi pidettiin heti sodan jälkeen, vuonna 1944 ja vuonna 1945 järjestettiin 17 huutokauppaa. Materiaalia myytäväksi riittää kuitenkin edelleen, sillä Puolustusvoimat uusivat jatkuvasti kalustoaan. E Entinen keskusvarikko 9:n alue, nykyinen Millogin Kalkun toimipiste on ehkäpä se kaikkein perinteisin paikka huutokaupalle. Joka vuosi, toukokuun ja lokakuun ensimmäisenä keskiviikkona (ja usein myös torstaina) sadat ihmiset tulevat Kalkkuun huutamaan itselleen romuiksi luokiteltua ja elinkaarensa puolustusvoimien palveluksessa päättänyttä kalustoa. Huutokauppalistalta löytyy lähes mitä vain moottoripyöristä kuorma-autoihin sekä erilaista korjaamo-, kuljetus ja talousalan materiaalia. Kahden - kolmen vuosittaisen huutokaupan rytmi on ollut käytössä vuodesta 1959 alkaen. Monet huutajat ovat keräilijöitä ja järjestäjille tuttuja kantiksia, osalla on jopa kymmenien vuosien kokemus huutokaupoista. Myös järjestäjät ovat kokeneita konkareita ja esimerkiksi Millogin jälkikäsittelypäällikkö, Heikki Välimäki, on ollut mukana järjestämässä huutokauppoja Kalkussa jo v. 1979, Kajaanissa 80-luvun alkupuolella, Oulussa 80-luvun lopulla ja Tervolassa 2000-luvulla. Viimeisin huutokauppa jonka yleisjärjestelyistä hän vastasi, pidettiin aiemmin mainitulla Kalkun toimipisteellä, toukokuuta Käytöstä poistettua materiaalia myydään myös erikseen harkittaessa tarjousten perusteella tai nettihuutokaupalla, kuljetus- ja käsittelykulujen pienentämiseksi. Tiedotusta pyritään näissäkin tapauksissa liittämään huutokauppojen yhteyteen mahdollisuuksien mukaan. Strategisen kumppanuussopimuksen mukaisesti Millog vastaa Puolustusvoimien sähkövoimakoneiden 2-tason kunnossapidosta. Puolustusvoimien eri joukko-osastoista osallistui 12 henkilöä vuosityösuunnitelman mukaiseen voimakoneiden 1-tason käyttö- ja huoltokoulutukseen Millogin Riihimäen toimipisteellä Koulutuksen järjestivät Millogin asiantuntijat yhteistyössä Länsi-Suomen Huoltorykmentin Järjestelmäkeskuksen kanssa. Huutokauppoja pidetään ympäri Suomea, ei kuitenkaan yhtä säännöllisesti kuin Kalkussa. Kuluvana vuonna mm. Tervolassa järjestetään huutokauppa. Lisäksi ylijäämätuotteita myydään jatkuvasti Millogin SA-Kaupoissa. Syksyn aikana SA-Kauppa myymäläketju uudistuu siten, että Lylyn SA-Kauppa suljetaan ja myymälän toiminnot liitetään Tikkakosken myymälään. Tikkakosken myymälä puolestaan muuttaa uusiin toimitiloihin Jyväskylän Seppälänkankaalle. Suuren kysynnän ansiosta myös Ouluun avataan uusi SA-Kauppa. Kurssilla opiskeltiin muun muassa voimakoneiden normiasiakirjaa, opeteltiin turvallista sähkötyötä ja sähkötöitä koskevia lakeja ja asetuksia, minkä lisäksi osallistujat pääsivät vaihtamaan erimallisten voimakoneiden suodattimia ja nesteitä sekä säätämään venttiilejä. Koulutusta annettiin myös SAPin asiakasilmoituksista, huoltorakenteista, varaosien tilaamisesta sekä tuotetietoasioista. Tarve tämänkaltaiselle koulutukselle voimakoneiden käyttäjien ja 1-tason huoltajien keskuudessa on ilmeinen, sillä kaikki halukkaat eivät mahtuneet kurssille mukaan. Kurssilaisten antama palaute oli positiivista ja vastaavia kursseja tultaneen järjestämään myös ensi vuonna. Lisätietoa huutokaupoista ja kuvia SA-Kauppojen tarjonnasta löytää internetsivuilta, TEKSTI Reetta Helenius KUVAT Reetta Helenius ja mera Markku Akolalla ja Kai Simolalla (kuvassa vasemmalla) Millogin Riihimäen toimipisteen sähkövoimaryhmästä on pitkä kokemus voimakoneiden huollosta ja käyttökoulutuksesta. Joukko-osastojen kurssilaisia kuvassa oikealla. TEKSTI Kai Makkonen ja Päivi Heikkinen KUVA Kai Makkonen 18 Millog asiakaslehti 1/ Millog asiakaslehti 1/2010

20 Puolustusvoimien strateginen kumppani Millog Oy vastaa maavoimien ajoneuvo-ja panssarikaluston, ase- ja elektroniikka järjestelmien ja -laitteiden asennuksista, modifi kaatioista ja kunnossapidosta sekä osallistuu maavoimien materiaalihankkeisiin. Millog Oy Hatanpään valtatie TAMPERE Puh