Tuusulan kunta, Maantiekylä Haarakaari 34. Kiinteistötunnus: (osa kiinteistöstä) Alueella toimii tällä hetkellä kaksi vuokralaista.

Transkriptio

1 Päätös UUDELY/5584/ Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta. Tuusulan kunta PL Tuusula Kunnostettavan alueen sijainti ja kiinteistöjen omistajat Kiinteistön omistaja Toiminnan kuvaus Tuusulan kunta, Maantiekylä Haarakaari 34 Kiinteistötunnus: (osa kiinteistöstä) Tuusulan kunta Kunnostettavalla alueella on ollut koneiden käsittelytoimintaa ja erilaista varastotoimintaa. Lisäksi alueen etelä- ja länsiosassa on tehty soranottoa, jonka loppumisen jälkeen kaivantoa on täytetty sekalaisella täyttömaalla. Alueella toimii tällä hetkellä kaksi vuokralaista. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Asian vireilletulo Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Maksu 825 UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin PL HELSINKI

2 UUDELY/5584/2017 2/17 Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Kunnostettava alue sijaitsee Tuusulan Maantiekylässä osoitteessa Haarakaari 34 (liite 1.). Kunnostusalue rajautuu etelässä Haarakaareen (tie). Alueen Itäpuolella on teollisuuskiinteistö ja pohjois- sekä länsipuolella metsäistä aluetta. Alueen etelä- ja lounaispuolella on asuinkäytössä olevia kiinteistöjä. Lähin asuintalo on kunnostusalueesta 30 metriä etelään. Kunnostusalue on kooltaan noin 1,4 ha. Kunnostettava alue on merkitty voimassa olevassa asemakaavassa teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-15). Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Högberginmäen kaava-alue, Vahanen Environment Oy, Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet Kunnostusalueella tehtyjen tutkimusten kenttähavaintojen perusteella alueen pohjoisosan pintamaa on täyttösoraa, jonka paksuus vaihtelee 0,2-0,6 metrin välillä. Täyttökerroksen alapuolinen maaperä on hiekkaa. Pohjoisosan maanpintaa on madallettu noin metrin verrattuna viereisen metsän ja alueen eteläisen osan maanpinnan korkeuteen. Kunnostusalueen eteläosassa maaperän pintakerros on sekalaista täyttömaata, joka koostuu sorasta, hiekasta, siltistä ja savesta. Eteläosan itälaidalla täyttökerroksen paksuus on noin metrin ja länsilaidalla noin 3,5 metriä. Täyttökerroksen alapuolinen maaperä on hiekkaa. Täyttökerroksessa todettiin tutkimusten yhteydessä paikoin runsaasti jätteitä. Kunnostusalue sijaitsee osittain Mätäkiven I-luokan pohjavesialueen ( B) itäosassa. Alueen pohjaveden pinnantasosta ei ole suoraa havaintoa. Ympäristöteknisissä tutkimuksissa kaivu ulotettiin paikoin 3,5 metrin syvyyteen, jossa ei vielä todettu vettä. Alueen lähistöllä ei myöskään ole pohjavesiputkia. Lähin talousvesikäytössä oleva pohjavedenottamo (Kuninkaanlähde) sijaitsee alueesta arviolta kilometrin länteen. Kunnostusalueen läheisyydessä ei ole merkittäviä pintavesimuodostumia. Pintavedet imeytyvät maaperään.

3 UUDELY/5584/2017 3/17 Alueella tehdyt maaperän pilaantuneisuustutkimukset Kunnostusalueella tehtiin maaperän pilaantuneisuustutkimuksia heinäkuussa Maanäytteitä otettiin 11 koekuopasta (VAH1 - VAH11) yhteensä 47 kpl. Näytteenotto ulotettiin tutkimuspisteestä riippuen luonnonmaahan tai kaivinkoneen maksimiulottuvuuteen 3,5 metrin syvyyteen. Koekuoppien sijainnit on esitetty liitteessä 2. Kaikista näytteistä tutkittiin kenttämittauksin metallien sekä haihtuvien hiilivetyjen esiintymistä. Lisäksi viidestä näytteestä mitattiin öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus kenttäteisteillä. Laboratoriossa analysoitiin kahdeksasta näytteestä öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C 10 - C 21 ) ja raskaiden öljyjakeiden (C 21 - C 40 ) pitoisuudet, kahdeksasta näytteestä metallien ja puolimetallien (Sb, As, Hg, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn ja V) pitoisuudet, viidestä näytteestä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja hiilivetyjen C 5 - C 10 pitoisuudet, kuudesta näytteestä PAH-yhdisteiden pitoisuudet ja kahdesta näytteestä PCB-yhdisteiden pitoisuudet. Näytteessä VAH3/0,4-1,2 m todettiin valtioneuvoston asetuksen 214/ 2007 mukaisen alemman ohjearvon ylittävä PAH-yhdisteiden summapitoisuus (70 mg/kg). Yksittäisistä PAH-yhdisteistä bentso(a)antraseenin, bentso(a)pyreenin, fenantreenin ja fluoranteenin pitoisuudet ylittivät alemmat ohjearvot sekä antraseenin ja bentso(k)fluoranteenin pitoisuudet kynnysarvot. Näytteessä VAH4/2,5-3 m todettiin ylemmän ohjearvon ylittävä PAHyhdisteiden summapitoisuus (420 mg/kg). Yksittäisistä PAH-yhdisteistä antraseenin, fenantreenin, fluoranteenin ja naftaleenin pitoisuudet ylittivät ylemmät ohjearvot sekä bentso(a)antraseenin, bentso(a)pyreenin ja bentso(k)fluoranteenin pitoisuudet alemmat ohjearvot. Lisäksi öljyhiilivetyjen keskitisleiden pitoisuus (2 200 mg/kg) ylitti ylemmän ohjearvon ja raskaiden öljyjakeiden pitoisuus (720 mg/kg) alemman ohjearvon. Näytteessä VAH5/0,4-0,8 m todettiin alemman ohjearvon ylittävä PAHyhdisteiden summapitoisuus (55 mg/kg). Yksittäisistä PAH-yhdisteistä fluoranteenin pitoisuus ylitti ylemmän ohjearvon sekä antraseenin, bentso(a)antraseenin, bentso(a)pyreenin, bentso(k)fluoranteenin ja fenantreenin pitoisuudet kynnysarvot. Lisäksi öljyhiilivetyjen keskitisleiden pitoisuus (870 mg/kg) ylitti alemman ohjearvon. Näytteessä VAH2/0,5-0,7 m todettiin kynnysarvon ylittävä pitoisuus bentso(a)pyreeniä. Näytteessä VAH4/2,5-3 m todettiin kynnysarvon ylittävä pitoisuus bentseeniä. Kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia metalleja ja/tai puolimetalleja (As, Co, Pb ja V) todettiin koekuopissa VAH1 - VAH4, VAH6, VAH7 ja VAH11. Tutkimuksissa havaittiin selkeää jätetäyttöä koekuopissa VAH2, VAH3, VAH5 ja VAH10. Koekuoppa VAH10 sijaitsee aidatun alueen länsipuo-

4 UUDELY/5584/2017 4/17 lella olevassa metsikössä. Koekuopissa VAH2 (0,05-0,5 m) ja VAH5 (0,1-0,4 m) täyttömaassa oli noin 10 % asfalttia. Koekuopissa VAH3 (0-1,2 m) ja VAH10 (2,4-3 m) täyttömaassa on sekalaista jätettä (asfalttia, betonia, muovia, metallia, kaakeleita ja tiiliä) 5-10 %. Jätteen sekaisen maan kerrospaksuus on koekuopissa VAH2, VAH5 ja VAH10 noin 0,5 metriä ja koekuopassa VAH3 noin metrin. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Esitetty kunnostussuunnitelma Kunnostettavalle alueelle on laadittu maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Kunnostuskohteena on teollisuusalue, joka sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeäksi luokitellulla (I-luokka) pohjavesialueella. Kunnostuksen tavoitteena on poistaa alueelta haitta-ainepitoiset maa-ainekset siihen pitoisuustasoon, että maasta ei aiheudu teollisuuskäytössä riskiä alueen käyttäjille tai ympäristölle eikä myöskään alueen pohjavedelle. Alueen maankäyttömuodon perusteella kaikki haitta-ainepitoisuuksiltaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot ylittävät maat luokitellaan pilaantuneiksi. Alueen sijainti I-luokan pohjavesialueella asettaa kuitenkin omat vaatimukset maaperässä sallituille haittaainepitoisuuksille. Tästä syystä em. asetuksessa esitetyt ohjearvot eivät sellaisenaan sovellu kohteen pilaantuneisuuden arvioimiseen. Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet" (Suomen ympäristö 23/2007, Jussi Reinikainen) on määritetty erikseen maaperän viitearvot (SVPpv) pohjaveden pilaantumisriskin perusteella. Viitearvot kuvaavat maaperän haitta-ainepitoisuuksia, joiden alittuessa kunkin aineen kulkeutumisen pohjaveteen ei pitäisi johtaa talousvedelle asetetun sallitun enimmäispitoisuuden ylittymiseen. Kunnostusalueella todetuista haitta-aineista arseenin, lyijyn, bentseenin, bentso(a)pyreenin ja naftaleenin sekä osittain öljyhiilivetyjen pitoisuudet ylittivät SVP PV -arvot. Riskinarvioinnin perusteella kunnostusalueella todetuille haitta-aineille voidaan asettaa ainekohtaiset kunnostustavoitteet soveltaen em. SVP PV - arvoja, kynnysarvoja sekä alempia ja ylempiä ohjearvoja. Kunnostuksen tavoitepitoisuudet Kunnostuksen tavoitepitoisuuksiksi esitetään alueelle laaditun riskinarvioinnin perusteella haitta-ainekohtaisia pitoisuuksia seuraavasti:

5 UUDELY/5584/2017 5/17 Haitta-aine Kunnostustavoite Viitearvo mg/kg Kevyet öljyjakeet (>C 10 - C 21 ) 300 alempi ohjearvo Raskaat öljyjakeet (>C 21 - C 40 ) ylempi ohjearvo Arseeni 10 SVP PV Lyijy 100 SVP PV Bentseeni 0,02 kynnysarvo Antraseeni 15 ylempi ohjearvo Bentso(a)antraseeni 15 ylempi ohjearvo Bentso(a)pyreeni 0,66 SVP PV Bentso(k)fluoranteeni 15 ylempi ohjearvo Fenantreeni 15 ylempi ohjearvo Fluoranteeni 15 ylempi ohjearvo Naftaleeni 11 SVP PV PAH-yhdisteet yhteensä 15 ylempi ohjearvo Jätteitä on todettu pääasiassa samalla kerrossyvyydellä, tai heti yläpuolisessa kerroksessa, kuin pilaantunutta maata. Jätteet poistetaan siinä laajuudessa, kuin niitä havaitaan pilaantuneen maan kaivun yhteydessä. Kaivantojen seinämiin ei kuitenkaan jätetä näkyviä jätteitä. Lisäksi täyttökerroksessa todettu asfaltti poistetaan, koska ne eivät ole pinnoitteena, vaan läjitetty tontille ja niiden seassa on pikeä. Mahdollisten pysyvien rakennusten alapuoliseen maaperään ei jätetä jätteitä, vaan kaivusyvyydeltä poistetaan näkyvät jätteet. Jätteitä ei poisteta kevytrakenteisten ja väliaikaisten rakennusten alta. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Kunnostus toteutetaan massanvaihdolla, joka on kohteessa kustannustehokkain vaihtoehto ottaen huomioon sijainnin pohjavesialueella. Mikäli kunnostustavoitteet ylittäviä maita jää kiinteistön rajalle tai jätteen sekainen täyttö jatkuu naapurikiinteistön puolelle, massat merkitään huomioverkolla ja asiasta informoidaan välittömästi ympäristöviranomaisia. Työmaavalvoja seuraa ja ohjaa kunnostustyön etenemistä. Kunnostus on tarkoitus toteuttaa vuonna Työn aikainen näytteenotto Lisätutkimuksia tehdään kunnostuksen edetessä, mikäli maaperässä havaitaan lisätutkimustarvetta. Mikäli kunnostuksen yhteydessä epäillään alueella olevan aikaisemmin toteamattomia haitta-aineita, tehdään tarvittavat analyysit, kartoitetaan esiintymislaajuus, arvioidaan kunnostustarve sekä ilmoitetaan asiasta välittömästi Uudenmaan ELY-keskukselle. Kunnostuksen valvoja ohjaa kunnostustyötä maaperän pilaantuneisuustutkimuksissa todettujen ja kunnostuksen aikana tarvittaessa otettavien

6 UUDELY/5584/2017 6/17 näytteiden analyysitulosten perusteella. Kaivun ohjausnäytteet otetaan noin 6-10 osanäytteen kokoomanäytteinä vastaamaan kaivettavaa ja pois vietävää maa-ainesta. Näytteistä analysoidaan Niton-kenttämittarilla metallit ja tarvittaessa PetroFlag-kenttätesteillä öljyhiilivetyjen summapitoisuus. Näytteistä vähintään 10 % lähetetään analysoitaviksi laboratorioon, jossa näytteistä analysoidaan tutkimuksissa kyseisellä kaivualueella kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina todetut haitta-aineet (alkuaineet, PAH-yhdisteet, bentseeni ja öljyhiilivedyt C 10 - C 40 ). Kunnostuksen aikaisia näytteitä otetaan siten, että haitta-aineita sisältävät maat voidaan luotettavasti ohjata pitoisuustasojen mukaisesti vastaanottopaikkoihin. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan kaivannon reunoilta siten, että yksi kokoomanäyte vastaa enintään noin 20 metriä leveää ja metrin korkeaa seinämää. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina todetut haitta-aineet. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Maa-ainekset kaivetaan haitta-ainepitoisuustasojen mukaisesti. Maamassat toimitetaan vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa vastaanottaa kohteessa todetuilla haitta-aineilla pilaantuneita maa-aineksia. Pilaantuneiden maiden päältä kaivettavat pilaantumattomat maa-ainekset hyötykäytetään kaivantojen täytöissä. Täytöissä käytetään myös maita, jotka sisältävät haitta-aineita kynnysarvot ylittävinä mutta alemmat ohjearvot alittavina pitoisuuksina. Täytöissä ei kuitenkaan käytetä maita, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät tavoitepitoisuudet tai alemmat ohjearvot, eikä jätteitä sisältäviä maita. Hyötykäyttö tehdään suunnitelmallisesti ja mahdolliset hyötykäyttöalueet esitetään loppuraportissa. Jätteet erotellaan kaivettavista maista kaivinkonetarkkuudella ja toimitetaan erikseen asianmukaiseen käsittelyyn. Tutkimuksissa havaittua mineraalista rakennusjätettä ei poisteta, ellei sitä jouduta kaivamaan pilaantuneiden maiden poistamiseksi. Pilaantuneiden maiden välivarastointia alueella pyritään välttämään. Tarvittaessa massoja välivarastoidaan lyhytaikaisesti kaivun ja lastauksen välissä esimerkiksi massojen pilaantuneisuuden selvittämiseksi tai odottamaan täyden lavakuorman saavuttamista. Alueelta poistettavien maakuormien kuljettajille annetaan pilaantuneen maaperän siirtoasiakirjat. Asiakirjat palautuvat valvojalle vastaanottopaikan allekirjoittamina kuorman toimittamisen jälkeen. Kuorma-/siirtoasiakirjat säilytetään vähintään kolme vuotta työn hyväksymisestä valvojan arkistossa.

7 UUDELY/5584/2017 7/17 Pilaantuneen veden käsittely Kunnostusalue sijaitsee pohjavesialueella, jossa pohjavedenpinta on arvioituja kaivutasoja syvemmällä. Pilaantuneen maan kaivantoon mahdollisesti kertyvästä vedestä otetaan näyte, jos sitä joudutaan pumppaamaan. Näytteestä analysoidaan alueella todetut haitta-aineet. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Maanrakennustyön yhteydessä noudatetaan normaalia varovaisuutta kaivussa ja kaivantojen luiskaamisessa. Ajoneuvoille osoitetaan selkeät reitit liikennöintiä varten ja asennetaan tarvittavat liikennemerkit liikenneturvallisuuden varmistamiseksi. Työmaa rajataan selkeästi siten, että kukaan ei tahattomasti pääse kulkemaan tai ajamaan työmaa-alueelle ja kaivantoihin. Ennen kunnostuksen aloittamista alueelle asennetaan pilaantuneen maaperän kunnostamisesta kertovat kyltit. Työmaa-alueella on vähintään ensiapulaukku ja kaikilla kunnostukseen osallistuvilla henkilökohtaiset suojavälineet (jalkineet, haalarit/työvaatteet, suojakäsineet, tarvittaessa hengityssuojain), jotka tulee vaihtaa niiden likaannuttua tai rikkouduttua. Kunnostettavalla alueella ruokailu, juominen ja tupakointi on kielletty. Kunnostustyön melu ja tärinä vastaavat normaalin maanrakennustyömaan aiheuttamaa melua ja tärinää. Melulta ja tärinältä suojaudutaan normaalin maanrakennustyöhön liittyvillä toimenpiteillä. Pilaantuneiden maiden kuormat peitetään ja autojen renkaat puhdistetaan tarvittaessa pilaantuneiden massojen leviämisen estämiseksi. Välivarastokasojen pölyämistä seurataan jatkuvasti ja pölyäminen estetään tarvittaessa kostuttamalla maata tai peittämällä kasat. Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi Kunnostuksesta vastaavan henkilön ja ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot ilmoitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle ennen työn aloittamista. Ilmoituksessa kerrotaan myös kunnostuksen aloitusajankohta. Mikäli pilaantuneen alueen laajuus tai pilaantuneen maan määrä kasvavat oleellisesti ennakkoarvioista tai kohteessa todetaan tutkimuksissa todetuista haitta-aineista poikkeavia haitta-aineita, asiasta ilmoitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle. Työmaavalvoja kirjaa suoritetut toimenpiteet ja tapahtumat työmaapäiväkirjaan. Myös poikkeamat ja poikkeustilanteet kirjataan. Otetuista kontrollinäytteistä (määrä ja sijainti) pidetään kirjaa ja kirjanpito esitetään loppuraportissa. Kunnostamisen jälkeen laaditaan loppuraportti, jossa esitetään vähintään kohteen kuvaus, kunnostusperusteet, luvat ja kunnostuksen tavoitteet,

8 UUDELY/5584/2017 8/17 Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet näytteenotto- ja analytiikkamenetelmät, kunnostuksen toteutus ja lopputulos, alueen viimeistely, hyötykäytetyt maat ja sijoitusalueet, riskinarvio tarvittaessa, jälkiseuranta tarvittaessa ja johtopäätökset. Loppuraportissa esitetään myös piirustus kunnostetuista alueista, massaseuranta, yhteenveto mittaustuloksista ja laboratorion tutkimustodistukset. Tarvittaessa loppuraportissa esitetään määräarvio kohteeseen jäävistä maista, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvopitoisuudet mutta alittavat kunnostustavoitteet, sekä ko. maiden mahdollisesti aiheuttamat käyttörajoitteet. Haitta-aineita kohonneina pitoisuuksina sisältävien maiden arvioitu laajuus esitetään loppuraportin liitteenä olevassa piirustuksessa. Loppuraportti toimitetaan hyväksyttäväksi Uudenmaan ELY-keskukselle. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Tuusulan kunnan ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Tuusulassa osoitteessa Haarakaari 34 sijaitsevalla kiinteistöllä, jonka kiinteistötunnus on , ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kunnostettavalta alueelta on poistettava maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät seuraavat tavoitepitoisuudet: Haitta-aine Kunnostustavoite mg/kg Kevyet öljyjakeet (>C 10 - C 21 ) 300 Raskaat öljyjakeet (>C 21 - C 40 ) Arseeni 10 Lyijy 100 Bentseeni 0,02 Antraseeni 15 Bentso(a)antraseeni 15 Bentso(a)pyreeni 0,66 Bentso(k)fluoranteeni 15 Fenantreeni 15 Fluoranteeni 15 Naftaleeni 11 PAH-yhdisteet yhteensä Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita tai aiemmissa tutkimuksissa todettuja haitta-aineita merkittävästi aiempaa

9 UUDELY/5584/2017 9/17 korkeampina pitoisuuksina tai laajemmilla alueilla, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai muusta syystä, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maaainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Pilaantuneen maan kaivualueet on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, välivarastoinnin, lastaamisen ja kuljetuksen aikana.

10 UUDELY/5584/ /17 Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Välivarastointi 5. Kaivettuja pilaantuneita ja hyötykäytettäviä maa-aineksia voidaan tarvittaessa välivarastoida kunnostuksen aikana kunnostusalueella. Välivarastoinnin on oltava mahdollisimman lyhytaikaista. Välivarastointi on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu maaperän pilaantumista, pilaantumattoman ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen sekoittumista, haitta-ainepitoisen maa-aineksen pölyämistä, haittaainepitoisten suoto-/valumavesien muodostumista tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen 6. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vastaanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely 7.1. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset - vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset. Pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely Mikäli kunnostusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä, hyödynnetään kaivantojen täytöissä, on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat doku-

11 UUDELY/5584/ /17 mentoitava. Hyötykäytössä on lisäksi huomioitava määräyksen 1.1. mukaiset kunnostuksen tavoitepitoisuudet. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 9.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin Kunnostustyön yhteydessä kaivettavat jätejakeet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseiseen jätteen käsittely. Pilaantuneen veden käsittely 8. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 9.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnostustyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kunnostusalueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, haitta-ainepitoisten maa-ainesten hyödyntäminen alueella, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoi-

12 UUDELY/5584/ /17 Päätöksen perustelut Käsitteet Yleiset perustelut suuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista. Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja jota ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi. Valtioneuvoston asetuksen jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (86/2015) liitteen 4 jäteluettelossa vaarallisiksi jätteiksi on merkitty maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita ( ). Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, joka sisältää vaarallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että maa-aineksella katsotaan olevan jokin asetuksen 86/2015 liitteessä 4 mainituista vaaraominaisuuksista. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta.

13 UUDELY/5584/ /17 Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Kunnostusalueella tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu kohonneita pitoisuuksia PAH-yhdisteitä, öljyhiilivetyjä, bentseeniä sekä arseenia, kobolttia, lyijyä ja vanadiinia. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty em. haitta-aineille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti: Haitta-aine Kynnysarvo Alempi ohjearvo mg/kg Ylempi ohjearvo mg/kg mg/kg Kevyet öljyjakeet (>C 10 - C 21 ) Raskaat öljyjakeet (>C 21 - C 40 ) Öljyjakeet (>C 10 - C 40 ) 300 Arseeni Koboltti Lyijy Vanadiini Bentseeni 0,02 0,2 1 Antraseeni Bentso(a)antraseeni Bentso(a)pyreeni 0, Bentso(k)fluoranteeni Fenantreeni Fluoranteeni Naftaleeni PAH-yhdisteet yhteensä Päätöksessä on hyväksytty maaperän kunnostustavoitteet ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Kunnostustavoitteiksi on asetettu pääsääntöisesti ylemmät ohjearvopitoisuudet. Öljyhiilivetyjen keskitisleiden kunnostustavoite on kuitenkin alempi ohjearvo, bentseenin kynnysarvo sekä bentso(a)pyreenin, naftaleenin, arseenin ja lyijyn SVP PV -arvot (Suomen ympäristö 23/2007, Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet,

14 UUDELY/5584/ /17 Jussi Reinikainen). Kunnostustaso on katsottu riittäväksi alueelle laaditun riskinarvioinnin perusteella. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita tai aiemmissa tutkimuksissa todettuja haitta-aineita merkittävästi aiempaa korkeampina pitoisuuksina tai laajemmilla alueilla, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen vuoksi tai muusta syystä. (Määräys 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. esim. erottavan/eristävän rakenteen toteuttamisesta. (Määräys 1.3.) Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivusyvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainekset. Näytteenotossa voidaan huomioida aiempien tutkimusten tulokset. (Määräys 2.) Pilaantuneen maan kaivualueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 6.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Päätöksessä on hyväksytty maa-ainesten välivarastointi kunnostusalueella siten, ettei esikäsittelystä ja/tai välivarastoinnista aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 5.)

15 UUDELY/5584/ /17 Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.) Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määräys 6.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. Alueelta poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.1.) Jätelain (646/2011) 8 edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräykset ) Päätöksessä on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti kunnostusalueelta kaivettujen haitta-ainepitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä olevien maa-ainesten hyötykäyttö kaivantojen täytöissä. Hyötykäytössä tulee kuitenkin huomioitavaksi myös määräyksen 1.1. mukaiset kunnostustavoitteet. Päätöksessä on edellytetty hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta maaainekset voidaan huomioida asianmukaisesti tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 7.2.) Maaperän kunnostustöiden yhteydessä kaivettavat jätejakeet on edellytetty toimitettavaksi hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.3.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 8.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 9.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 9.2. ja 9.3.)

16 UUDELY/5584/ /17 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämisja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 15 tuntia. Tuusulan kunta Petri Juhola (sähköisesti) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Vahanen Environment Oy, Mikko Brander / Milja Vepsäläinen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Tuusulan kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 :n mukaisesti. Alueen maaperää koskevat tiedot merkitään valtakunnalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään.

17 UUDELY/5584/ /17 Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 3. Hyväksyntä Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Hanna Valkeapää ja ratkaissut yksikön päällikkö Heli Antson. Liitteet Liite 1. Kunnostettavan kiinteistön sijainti Liite 2. Koekuoppien sijainnit Liite 3. Valitusosoitus

18 Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Ratkaisija Antson Heli :25

19

20

21 VALITUSOSOITUS LIITE 3. Valitusviranomainen Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituskirjelmään on liitettävä - ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana. Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL Vaasa Puhelin Telekopio Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello