Asia. Ilmoituksen tekijän nimi. Kunnostettavan alueen sijainti. Kiinteistön omistaja. Asian vireilletulo. Toiminta kunnostettavalla alueella

Transkriptio

1 Päätös UUDELY/6587/ Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi Kunnostettavan alueen sijainti Kiinteistön omistaja Asian vireilletulo Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä. Suomen Metsästysyhdistys ry Suomen Metsästysyhdistys ry:n ampumarata Öljytie 735 Sipoo Kiinteistötunnus Suomen Metsästysyhdistys ry Toiminta kunnostettavalla alueella Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Kunnostettavalla alueella on harjoitettu haulikkoammuntaa ainakin vuodesta 1994 lähtien. Alueelle rakennetaan ampumaradan melu- ja taustavalleja sekä tehdään muita ampumarataan liittyviä maanrakennustöitä. Ennen toimenpiteiden toteuttamista alueelta kuoritaan pilaantuneet pintamaat välivarastoon ampumaradan alueelle. Pilaantuneet maat sijoitetaan taustavalleihin ampumaradan toimintaa koskevan ympäristöluvan (Etelä-Suomen aluehallintovirasto ) mukaisesti. Ampumaratatoiminta alueella jatkuu. Kunnostusaluetta koskevat muut päätökset Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt ampumaradan toimintaa koskevan ympäristöluvan Ympäristöluvasta on valitettu, se ei ole lainvoimainen. Ympäristölupa sisälsi toiminnan aloittamisluvan muutoksenhausta huolimatta. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin PL HELSINKI

2 UUDELY/ /14 Ympäristöluvan lupamääräyksessä 8. edellytetään, että valli-/meluseinärakenteen alla ja uusien rakennetavien ratojen alueella oleva pilaantunut maa-aines, jossa ylittyvät asetuksen 214/2017 mukaiset ylemmät ohjearvot haitta-aineille, on poistettava ja toimitettava laitokseen, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisenlaista jätettä, tai pilaantuneita maa-aineksia voidaan käyttää haulikkoradan vallirakenteessa tiivisrakenteen päällä siten, että hule- ja suotovedet kerätään, tarkkaillaan ja tarvittaessa käsitellään. Vallien alle jäävän maaperän haitta-ainepitoisuus on todennettava näytteenotoin. Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Kunnostettava kohde sijaitsee Sipoossa osoitteessa Öljytie 735. Kunnostettavan kohteen sijainti on esitetty liitteessä 1. Ampumaratakiinteistön kokonaispinta-ala on noin 15 hehtaaria. Kunnostettava alue on ampumaradalla haulien laskeutumisalue, jonka alustava rajaus on esitetty liitteessä 2. Alueella ei ole asemakaavaa. Yleiskaavassa alue on merkitty erityisalueeksi (E), ampumarata (ea). Ampumaradan länsi-luoteispuolella sijaitsevat Sibbo Skyttegille rf:n ja Sipoon Riistanhoitoyhdistyksen ampumaradat sekä noin kilometrin päässä jäteasema. Rata-alueen pohjois- ja itäpuolella kulkee maantie. Ampumaradan etelä- ja länsipuoli on metsäaluetta. Lähin asuinrakennus on noin 800 metrin päässä ampumaradan kaakkoispuolella. Kunnostettavaksi arvioidun alueen itäreunassa kulkee maakaasuputki. - Kunnostussuunnitelma, Ampumaradan vallirakenne Sipoon Savijärvellä, , Sito Oy. - Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti, Sipoon ampumarata, , Sito Oy. Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet Kohteeseen tehtyjen tutkimusten perusteella alueella on pääosin hyvin vähäisiä määriä maapeitteitä kallion päällä. Avokalliota on havaittavissa useissa paikoissa alueella. Tehtyjen tutkimusten perusteella irtomaakerrosten paksuus kallion päällä on 0-2 metriä. Maaperä kallion päällä on eloperäistä humusta, hiekkaa ja moreenia. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä lähistöllä ole käytössä olevia talousvesikaivoja. Pohjaveden virtaussuunnaksi on arvioitu kaakko. Ampumarata-alueen pintavedet virtaavat kaakkoon. Noin 50 metriä ampumaradan länsipuolella sijaitsee lähde.

3 UUDELY/ /14 Kunnostusalueella tehdyt maaperätutkimukset Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnittelua varten ampumaradan alueelta otettiin maaliskuussa 2017 maanäytteitä 50 koekuopasta. Näytteenotto keskitettiin pintamaakerroksiin. Osa tutkimuspisteistä kaivettiin kallioon asti. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2. Maanäytteet tutkittiin xrf-kenttäanalysaattorilla. Kenttäanalysaattorin tulosten perusteella valittiin laboratorioanalyyseihin 20 näytettä, joista analysoitiin raskasmetallien ja PAH-yhdisteiden (3 näytettä) pitoisuuksia. Maanäytteissä todettiin kohonneita lyijypitoisuuksia, jotka ylittivät valtioneuvoston asetuksen 214/2017 mukaiset alemmat ja ylemmät ohjearvot. Korkeimmat laboratorioanalyyseissä todetut lyijypitoisuudet olivat mg/kg. Antimonin pitoisuus ylitti useassa näytteessä alemman ohjearvon ja yhdessä näytteessä myös ylemmän ohjearvon. PAH-yhdisteiden pitoisuus ylitti alemman ohjearvon yhdessä näytteessä. Kohonneet pitoisuudet todettiin pintamaakerroksessa syvyydellä 0-0,3 metriä. Pilaantuneen maa-alueen pinta-alaksi on arvioitu m 2 ja lyijyllä pilaantuneen maan määräksi m 3 eli noin tonnia. Kesäkuussa 2017 alueelta otettiin lisäksi yhdeksän maanäytettä alueelle suunnittelun pohjoisen vallin alueelta. Maanäytteissä ei todettu alemman ohjearvon ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia. Ampumaradan alueelta on lisäksi otettu aikaisemmin maanäytteitä vuosina 2011 ja Ko. näytteiden ottamisen jälkeen ammunta alueella on jatkunut. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Esitetty kunnostussuunnitelma Kunnostussuunnitelmassa on viitattu ampumaradan toiminnan ympäristölupahakemukseen liittyneeseen meluvallirakenteesta tehtyyn riskinarvioon (Golder Associates Oy, päiväys ). Ko. riskinarvion perusteella kohteen kriittinen haitta-aine on lyijy. Viitearvovertailun perusteella kohteessa on maaperän kunnostustarve ja lisäksi on tarkoituksenmukaista kunnostaa ampumarata-alueen pilaantunut maaperä vallin rakentamisen yhteydessä, koska aiemmin tehtyjen riskinarvioiden ja ympäristölupapäätöksen perusteella maa-ainekset voidaan sijoittaa vallirakenteeseen. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Maaperä kunnostetaan massanvaihdolla. Kunnostamisen tavoitteena on poistaa alueen maaperässä oleva lyijyä sisältävä maa-aines siinä määrin, ettei alueelle jäävästä maasta aiheudu riskiä alueen tulevalle käytölle. Kunnostuksen tavoitearvoiksi esitetään valtioneuvoston

4 UUDELY/ /14 asetuksen 214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvoja. Myös haitta-aineita alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia sisältävät maat poistetaan vallien rakentamisalueelta. Lisäksi alueelta poistetaan myös sellainen maa-aines, joka sisältää hauleja. Poistettavat massat välivarastoidaan ampumaradan alueelle ja sijoitetaan alueelle tehtävään vallirakenteeseen. Pilaantuneen maan kaivu tehdään lajittelevana kaivuna siten, että pilaantumaton tai eritasoisesti pilaantunut maa-aines erotellaan toisistaan. Mikäli kaivutyön yhteydessä kaivettaisiin tavoitearvot alittavaa maa-ainesta, esitetään että tavoitearvot alittava täyttöihin muilta ominaisuuksiltaan kelpaava aines hyödynnetään kaivantojen uudelleen täytöissä. Pilaantumattomia maa-aineksia voidaan hyödyntää tarvittaessa myös vallirakenteessa. Lähtökohtaisesti pilaantunut maaaines on pintamaassa, joten pilaantumattomien maa-ainesten kaivu on kuitenkin epätodennäköistä. Kunnostus katsotaan päättyneeksi, kun alueelta on poistettu kunnostuksen tavoitearvot ylittävät massat siltä osin, kuin ne ovat rakennus-/kaivuteknisesti poistettavissa ja massat on siirretty valliin tai välivarastoaumaan. Työn aikainen näytteenotto Ympäristötekninen valvoja on kohteessa paikan päällä, kun pilaantunutta maa-ainesta kaivetaan sekä varmistaa maan laadun verrattuna ennakkotutkimuksiin. Valvoja ohjaa massanvaihtoa aistinvaraisten arvioiden, kenttämittarilla analysoitujen lyijypitoisuuksien (XRFanalysaattori) sekä laboratorioanalyysien tulosten perusteella. Laboratoriossa analysoitavia jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan keskimäärin yksi näyte kutakin 20 x 20 metrin aluetta kohden kuitenkin niin, että alueelle jäävän maa-aineksen pitoisuudet tulevat edustavasti dokumentoitua. Jos kaivu rajautuu kallionpintaan, jäännöspitoisuusnäytteitä ei oteta. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan edustavina kokoomanäytteinä siten, että ne edustavat mahdollisimman hyvin alueelle jäävän maan kerroksittaista keskimääräistä haittaainepitoisuutta. Alueelle jäävien ja valliin sijoitettavien massojen kenttäanalyysien tuloksista tehdään rinnakkaisia laboratorioanalyysejä kohdekohtaisen korreloinnin osoittamiseksi (ennalta arvioiden keskimäärin joka 10. maanäyte analysoidaan laboratoriossa). Valliin sijoitettavat pilaantuneet maa-ainekset tutkitaan aumoilta kokoomanäytteinä noin 500 m 3 :n välein. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Kunnostustyöstä aiheutuva melu vastaa tavanomaisen maanrakennustyömaan melutasoa. Alueella ei ole meluherkkiä toimintoja tai kohteita.

5 UUDELY/ /14 Liikennöintiä haitta-aineita sisältävän maan päällä vältetään, jolloin pilaantuneen maa-aineksen leviäminen työkoneiden tai alueella liikkuvien ajoneuvojen renkaiden mukana estyy. Välivarastoitavien pilaantuneiden maa-ainesten aumat peitetään, mikäli varastointiaika on venymässä pitkäksi. Työmaa merkitään pilaantuneen maan kunnostuksesta ilmoittavin kyltein. Toiminta poikkeuksellisissa tilanteissa Mikäli maaperän kunnostustyön yhteydessä ilmenee jotain suunnitelmista oleellisesti poikkeavaa, ympäristötekninen valvoja ilmoittaa siitä välittömästi tilaajalle ja viranomaisille. Muuttuneesta tilanteesta neuvotellaan viranomaisten kanssa ja sovitaan menettelytavoista. Tarpeen vaatiessa kunnostussuunnitelma päivitetään. Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi Kunnostustyön valvoja pitää kirjaa työmaan tapahtumista kunnostustöiden aikana. Valvoja pitää kirjaa mm. pilaantuneen maan määrästä ja laadusta, kenttäanalyyseillä todetuista eri kaivukohtien pitoisuustasoista sekä kaikista muista kunnostuksen aikana tehdyistä oleellisista havainnoista. Puhdistetut alueet, näytteenottopisteet, maaainesten hyödyntämisalueet ja kaivantojen koot merkitään karttapohjalle. Kunnostustöiden päätyttyä, kun pilaantunut maa-aines on aumattu välivarastoon, tehdään väliraportti, joka toimitetaan ympäristönsuojeluviranomaisille tiedoksi. Väliraportissa esitetään mm. kaivutyön toteuttaminen, kunnostetut alueet sekä jäännöspitoisuusnäytteiden ottoalueet, laboratorioanalyysien tulokset, oleellisten kenttämittausten tulokset, kirjanpitotiedot poistetuista maamassoista, vallirakenteen alapuolelle jäävän maa-aineksen haittaainepitoisuudet sekä arvio tavoitteiden toteutumisesta. Väliraportti täydennetään kunnostuksen loppuraportiksi, kun vallien rakennustyöt on saatu päätökseen. Loppuraportissa kuvataan pilaantuneen maa-aineksen sijainti vallissa ja valokuvat rakennusvaiheesta. Lisäksi raportissa esitetään vallien lopullinen sijainti, muoto ja laskennallinen tilavuus.

6 UUDELY/ /14 Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Suomen Metsästysyhdistys ry:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Sipoossa Suomen Metsästysyhdistyksen ampumaradalla kiinteistöllä , ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kunnostettavalta alueelta on poistettava maa-ainekset, joiden metallien, puolimetallien tai PAH-yhdisteiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvotasot, sekä hauleja sisältävät maa-ainekset Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi. Näytteet on otettava siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kunnostustyön aikana on huolehdittava, ettei kunnostusalueelle pääse tai siellä oleskele asiaankuulumattomia henkilöitä. Tarvittaessa kaivualueet on erotettava muista alueista aidalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kunnostusalueet on varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein.

7 UUDELY/ /14 Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kunnostustyön aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Maakaasuputken alueella tehtävissä toimenpiteissä on lisäksi huomioitava Gasum Oy:n mahdollisesti antamat ohjeet ja määräykset ja toimenpiteille on oltava Gasum Oy:n suostumus Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivualueiden seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivualueen seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haittaaineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesten välivarastointi 5. Kaivettuja pilaantuneita maa-aineksia voidaan välivarastoida ampumaradan alueella niiden poiskuljettamisen ja/tai valleissa hyödyntämisen edellyttämän ajan. Välivarastoinnin on kuitenkin oltava mahdollisimman lyhytaikaista. Välivarastointi on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu maaperän pilaantumista, pilaantumattoman pohjamaan ja haitta-ainepitoisten maa-ainesten sekoittumista, pilaantuneen maa-aineksen pölyämistä, haitta-ainepitoisten suoto-/valumavesien muodostumista tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen 6. Mikäli pilaantuneita maa-aineksia kuljetetaan ampumarata-alueen ulkopuolelle, on ampumarata-alueelta poiskuljetettavat pilaantuneet maa-ainekset peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maaaineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vastaanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.

8 UUDELY/ /14 Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely 7.1. Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset on joko hyödynnettävä ampumaradan vallien rakentamisessa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ampumaradan toiminnalle myöntämän ympäristöluvan mukaisesti tai toimitettava käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely Kunnostusalueella kunnostuskaivantojen täytössä voidaan hyödyntää geoteknisesti tarkoitukseen soveltuvia kunnostamisen vuoksi kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä. Kunnostuskaivantojen täytössä hyödynnettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat on dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 9.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin. Pilaantuneen veden käsittely 8. Mikäli pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvää vettä on tarpeen poistaa, on veden haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen veden poistamista. Vesinäytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Kaivantoihin kertyvän veden maastoon johtamisesta on sovittava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa ennen veden johtamisen aloittamista. Veden käsittelyssä talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 9.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Sipoon kunnan ympä-

9 UUDELY/ /14 ristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta, pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista sekä muista kunnostamisen ja sen raportoinnin kannalta oleellista tiedoista ja tapahtumista Pilaantuneen maaperän kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön ja välivarastoinnin toteuttaminen, karttapiirustus toteutuneista kunnostusalueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot kaivetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, haitta-ainepitoisten maa-ainesten hyödyntäminen kunnostuskaivantojen täytöissä, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Mikäli pilaantuneita maa-aineksia on toimitettu ampumaradan ulkopuolelle, on raporttiin liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maaainesten siirtoasiakirjoista. Päätöksen perustelut Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Tässä päätöksessä on annettu tarvittavat määräykset koskien ampumarata-alueen pilaantuneiden maa-ainesten kaivamista ja välivarastointia ampumarata-alueella. Kaivettujen pilaantuneiden maaainesten hyödyntäminen vallirakenteessa on hyväksytty ja käsitelty ampumaradan toimintaa koskevassa Etelä-Suomen aluehallintoviraston

10 UUDELY/ / myöntämässä ympäristöluvassa, eikä sitä koskien anneta tässä päätöksessä määräyksiä. Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Kunnostusalueella tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu alueen maaperässä kohonneita pitoisuuksia metalleja ja puolimetalleja sekä PAH-yhdisteitä. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty em. haitta-aineille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti: Haitta-aine Kynnysarvo Alempi ohjearvo mg/kg Ylempi ohjearvo mg/kg mg/kg Antimoni Arseeni Elohopea 0,5 2 5 Kadmium Koboltti Kromi Kupari Lyijy Nikkeli Sinkki Vanadiini Antraseeni Bentso(a)antraseeni Bentso(a)pyreeni 0, Bentso(k)fluoranteeni Fenantreeni Fluoranteeni Naftaleeni PAH-summapitoisuus Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan (lupamääräys 8.) mukaisesti päätöksessä on asetettu maaperän kunnostustavoitteeksi alueella todetuille haitta-aineille

11 UUDELY/ /14 valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt ylemmät ohjearvot. Lisäksi on edellytetty poistettavaksi hauleja sisältävät maa-ainekset. Kunnostussuunnitelman mukaan alueelta poistetaan näiden lisäksi myös alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maaainekset. Kunnostustaso on katsottu riittäväksi huomioiden alueen tuleva käyttö ja ympäristöolosuhteet. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maaainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen vuoksi tai muusta syystä. (Määräys 1.2.) Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivusyvyys ja kaivualueiden laajuus sekä kaivettavien maa-ainesten haittaainepitoisuudet. Maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella eri tavoin pilaantuneet maa-ainekset ja mahdolliset eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainekset. (Määräys 2.) Asiattomien pääsy kunnostusalueelle on edellytetty estettäväksi ja työmaa merkittäväksi kylteillä, jotta kunnostustyöstä ei aiheudu vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille. Ampumarata-alueelta poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 6.) Pilaantuneeksi arvioidun alueen itäreunassa kulkee Gasum Oy:n maakaasuputki. Maakaasuputken alueella tehtäville toimenpiteille tulee olla Gasum Oy:n suostumus ja työssä tulee huomioida Gasum Oy:n mahdollisesti antamat ohjeet ja määräykset. (Määräys 3.1.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Päätöksessä on hyväksytty pilaantuneiden maa-ainesten välivarastointi ampumarata-alueelle siten, ettei välivarastoinnista aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 5.)

12 UUDELY/ /14 Sovelletut oikeusohjeet Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.) Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määräys 6.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Ampumaradan valleissa tapahtuva pilaantuneiden maaainesten hyödyntäminen on hyväksytty Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämässä ympäristöluvassa. Mikäli pilaantuneita maita toimitetaan muualle käsiteltäväksi, tulee kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. (Määräys 7.1.) Jätelain (646/2011) 8 edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräykset 7.1. ja 7.2.) Päätöksessä on hyväksytty kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti kunnostustavoitteet alittavien haitta-ainepitoisten maaainesten hyödyntäminen kunnostuskaivantojen täytöissä. Päätöksessä on edellytetty hyödynnettyjen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia. (Määräys 7.2.) Kunnostuskaivannoista mahdollisesti poistettavan veden tutkimista ja käsittelyä koskevilla määräyksillä varmistetaan, etteivät vedessä mahdollisesti olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 8.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 9.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 9.2. ja 9.3.) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122

13 UUDELY/ /14 Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 770 euroa. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämisja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 14 tuntia. Suomen Metsästysyhdistys ry Markus Ahtiainen (sähköisesti) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Suomen Metsästysyhdistys ry, Pasi Siikaluoma, Jouni Lehtoranta (sähköisesti) Sito Oy, Johanna Virtanen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Sipoon kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 :n mukaisesti. Alueen maaperää koskevat tiedot päivitetään valtakunnalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään.

14 UUDELY/ /14 Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 3. Hyväksyntä Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Vesa Suominen ja ratkaissut ylitarkastaja Hanna Valkeapää. Liitteet Liite 1. Kunnostusalueen sijainti Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus

15 Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Esittelijä Suominen Vesa :25 Ratkaisija Valkeapää Hanna :22

16 Liite 1.

17 Liite 2.

18 VALITUSOSOITUS Liite 3. Valitusviranomainen Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituskirjelmään on liitettävä - ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana. Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL Vaasa Puhelin Telekopio Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello