Reititys. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL. Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP
|
|
|
- Helinä Kivelä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Reititys 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 DUNXVHXKNXUL Tämä ja OSI Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso 4 siirto verkko linkki fyysinen Markus Peuhkuri / AEL C55T
2 Yhteyden jakaminen Tilajako jokaiselle yhteydelle oma johto yhteys tunnistetaan johdon perusteella Taajuusjako (FDM = Frequency Division Multiplexing) oma kantoaalto yhteys tunnistetaan perustaajuuden perusteella valokuidussa aallonpituusjako (WDM = Wavelength DM) 4 5 taajuus Markus Peuhkuri / AEL C55T Yhteyden jakaminen Aikajako (TDM = Time DM) synkroninen (PDH, SDH)» yhteys tunnistetaan sijainnin perusteella (tietyt bitit kehyksessä) asynkroninen (ATM, IP = Internet Protocol, X.5, kehysvälitys (Frame Relay))» yhteys tunnistetaan paketissa olevan tiedon perusteella yhteystunniste kohdeosoite Koodijako (CDM = CodeDM) A B To: data To: data oma koodi Markus Peuhkuri / AEL C55T 4
3 Reititysterminologiaa Reititys (routing) tietokanta kohdeosoitteen ja lähtöjohdon välille. Välitys (forwarding) tietokannasta etsitään haluttua kohdeosoitetta vastaava lähtöjohto. linjakortti kytkentäkenttä linjakortti verkkoprosessori välitysprosessori välitysprosessori Kytkentä (switching) kopioidaan informaatio tulojohdolta lähtöjohdolle Markus Peuhkuri / AEL C55T 5 Lähdereititys Jokainen päätelaite tietää verkon rakenteen ja jokaisen verkon kytkimen lähtöjohdon nimen Markus Peuhkuri / AEL C55T 6
4 Lähdereititys Edut Yksinkertainen verkon laitteille Haitat Osoitteen pituus riippuvainen verkon / yhteyden syvyydestä Verkon topologian selvittämien ja varastointi jokaiseen päätelaitteeseen on kallista Hidas reagoimaan muutoksiin Markus Peuhkuri / AEL C55T 7 Virtuaalipiirikytkentä Yhteyden alussa muodostetaan virtuaalinen yhteys läpi verkon 7 Tulojohto Osoite Lähtöjohto Osoite Markus Peuhkuri / AEL C55T 8
5 Virtuaalipiirikytkentä Etuja osoite kiinteän mittainen ja pienempi» linkkipaikallinen välitys mahdollista toteuttaa raudalla Haittoja yhteyden pystyttäminen vaatii RTT:n mittaista aikaa ennen kuin varsinainen datan siirto voi alkaa jos jokin verkon komponenteista vioittuu (virhetila), joudutaan yhteys pystyttämään uudestaa verkko joutuu pitämään tietoa yhteyksistä» verkosta riippuen yhteyksiä syntyy > /s Markus Peuhkuri / AEL C55T 9 Sanomakytkentä Jokainen paketti reititetään erikseen verkon läpi Kohdeososoite Lähtöjohto A B A Markus Peuhkuri / AEL C55T B
6 Sanomanvälitys Edut ei viivettä yhteyden pystyttämisen ja informaation siirron välillä» tehokas kun tietomäärä on pieni verrattuna viiveeseen Haitat jokainen paketti reititetään omana tietoyksikkönään isommat osoitteet (globaali osoite) päätelaite ei tiedä verkon tilaa lähettäessään dataa verkkoon Virtuaalipiirien luominen pitkille yhteyksille, reittien yhdistäminen Ipsilon IP-kytkentä (nyk. Nokia IP Routing) Cisco leimakytkentä Markus Peuhkuri / AEL C55T Reititys Tehtävä muodostaa reititystaulukko tai päivittää olemassa olevaa taulukkoa haetaan halvinta (lyhintä) polkua kahden päätelaitteen välillä algoritmit perustuvat graafiteoriaan Levitys yksinkertaisin: kopiodaan jokaiselle lähtöjohdolle ei tarvetta sisäisestä rakenteesta Virittävä puu levitysalgoritmin optimointi verkon rakenteen mukaan poistetaan silmukat Markus Peuhkuri / AEL C55T
7 Levitys A c h i d g e f B Markus Peuhkuri / AEL C55T Virityspuu A c R i d g e f B Markus Peuhkuri / AEL C55T 4
8 Lyhimmän polun algoritmit Lyhin polku on rekursiivisesti määriteltävissä. Linkintilamenetelmät ylläpitävät verkon topologiakarttaa. jokainen kytkin tietää sen välittömän naapurin ja välisen johdon tilan jokainen kytkin kertoo naapurilleen oman käsityksensä naapureistaan ja niihin johtavista johdoista d = min( d + d ) ij k ik i k j kj Markus Peuhkuri / AEL C55T 5 Lyhin polku A c h 4 i d g e f B Markus Peuhkuri / AEL C55T 6
9 Kustannusfunktion dynamiikka Riippuvainen verkon tilasta verkon kuormituksen huomiointi operaattorin huomiointi johdon siirtoviiveen huomiointi johdon kapasiteetin huomiointi Mikäli kustannusfunktion reagoi verkon viiveisiin ja kurotitukseen täytyy reagoinnin perustua keskiarvoistukseen hetkellinen muutos ei saa olla liian suuri (oskilointi) kuormitusta ei saa huomioida pienillä kuormitusasteilla Markus Peuhkuri / AEL C55T 7 Eräs tapa tehdä kustannusfunktio 4 9,6kbps sat 9,6kbps maa 56kbps sat 56kbps maa Markus Peuhkuri / AEL C55T 8
10 Terminologiaa Autonominen järjestelmä (AS =Autonomous System) yhden organisaation hallussa olevat verkot» yhteinen reititysstrategia» sisäisesti kytketyt: kaksi AS:n laitetta voivat liikennöidä käyttäen vain AS:n resusseja Alue (Area) yhtenäinen verkko- ja päätelatejoukko AS:n sisällä alueessa reititystauluja ylläpidetään sisäisellä reititysprotokollalla alueiden välillä reititysinformaatiota siirretään ulkoisella reititysprotokollalla Markus Peuhkuri / AEL C55T 9 Terminologiaa Reunareititin (Border router) reititin on reunareitin, jos sillä on vähintään yksi ulkopuolinen naapuri. Sisäiset naapurit (interior neighbours) kaksi reititintä on sisäisiä naapureita, jos ne ovat reunareitittimiä samassa autonomisessa alueessa. ne voivat olla epäsuorasti kytkettyjä tai suoraan kytkettyjä toisiinsa Ulkoiset naapurit (exterior neighbours) kaksi reititintä on ulkoisia naapureita, jos niillä on yhteinen verkko ja ne kuuluvat eri autonomiseen alueeseen Markus Peuhkuri / AEL C55T
11 Esimerkki reititysalueista C / AS (A) C / C / C / C / A B AS (B) C / C / / (C4) 9.../ (C7) 9.4../ (A) 9.4../ (C4) 9.4../ (C5) 9.../ (B) Runkoverkko Markus Peuhkuri / AEL C55T Internet Protocol (IP, DoD IP) Nykyisin käytössä versio 4 (RFC 79, 98) Toimii verkkokerroksella Sähkepohjainen tarjoaa best-effort -palvelun -bittinen osoite sisältää verkkonumeron alunperin jako A, B ja C-luokkiin nykyään aliverkon koko voidaan melko vapaasti valita (CIDR) Tulossa IPv6 osoite 8 bittiä, yksinkertaisempi otsikko Markus Peuhkuri / TKK Teletekniikka
12 IP - paketti Versio Ots. pit Palvelun tyyppi Kokonaispituus (max ) Tunnistus Liput Lohkon sijainti Elinaika Protokolla Otsikon tarkastussumma Lähdeosoite Kohdeosoite Option tyyppi Option pituus Option data Option data... Täyte Ylemmän tason protokolla / data Markus Peuhkuri / TKK Teletekniikka IP:n kuljetusprotokollat UDP (User Datagram Protocol) sähkepohjainen, epäluotettava ohjelman osoitus TCP (Transmission Control Protocol) luotettava bittivirta ohjelman osoitus sopeutuu verkon ruuhkamuutoksiin: elastinen Markus Peuhkuri / AEL C55T 4
OSI-malli. S Tietoliikenneverkot. Miksi kytketään. Välitys ja kytkeminen OSI-mallissa. /XHQWR.\WNHQWlMDUHLWLW\V
Teknillinen korkeakoulu Teletekniikan laboratorio OSImalli S8.88 Tietoliikenneverkot 7 sovelluskerros 7 sovelluskerros /XHQWR.\WNHQWlMUHLWLW\V esitystapakerros yhteysjakso esitystapakerros yhteysjakso
S Tietoliikenneverkot
Teknillinen korkeakoulu Teletekniikan laboratorio S-8.88 Tietoliikenneverkot Luento : Kytkentä ja reititys tietoliikenneverkoissa 5.9.999 S-8.88 Tietoliikenneverkot / Marko Luoma Miksi kytketään Suoraan
Kattava katsaus reititykseen
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/29) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 4: Reititys Kattava katsaus reititykseen M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/29) S 38.122 Telecommunication Switching Technology II (2
OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa
S Tietoliikenneverkot / Marko Luoma 1
Teknillinen korkeakoulu Teletekniikan laboratorio Tietoliikenneverkot Luento 4: Reititys 29.9.1999 S-38.188 Tietoliikenneverkot / Marko Luoma 1 Ja taas OSI 7 sovelluskerros 6 esitystapakerros 5 yhteysjakso
Malliverkko. Tietoliikenneverkot. Terminologiaa. Ja taas OSI /XHQWR5HLWLW\V
Teknillinen korkeakoulu Teletekniikan laboratorio Malliverkko Tietoliikenneverkot /XHQWR5HLWLW\V 30.9.1998 S-38.188 Tietoliikenneverkot / Marko Luoma 1 30.9.1998 S-38.188 Tietoliikenneverkot / Marko Luoma
Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko
Standardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL
Standardiliitännät 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Tämä ja OSI Liitännät toiminnalliset ominaisuudet sähköiset ominaisuudet X.25 Kehysvälitys 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso
reititystietojen vaihto linkkitilaviestejä säännöllisin väliajoin ja topologian muuttuessa
OSPF:n toiminta reititystietojen vaihto linkkitilaviestejä säännöllisin väliajoin ja topologian muuttuessa viestit tulvitetaan, viestit numeroidaan, viestit kuitataan viestit ohjataan valitulle (designed)
reititystietojen vaihto linkkitilaviestejä säännöllisin väliajoin ja topologian muuttuessa
OSPF:n toiminta reititystietojen vaihto linkkitilaviestejä säännöllisin väliajoin ja topologian muuttuessa viestit tulvitetaan, viestit numeroidaan, viestit kuitataan viestit ohjataan valitulle (designed)
OSPF:n toiminta. Välittäjäreititin. Hello-paketti. Hello-paketin kentät. Hello-paketin kentät jatkuvat. OSPF-sanomat hello naapurien selvillesaaminen
OSPF:n toiminta reititystietojen vaihto linkkitilaviestejä säännöllisin väliajoin ja topologian muuttuessa viestit tulvitetaan, viestit numeroidaan, viestit kuitataan viestit ohjataan valitulle (designed)
" Reititysprosessori. " suorittaa reititysprotokollaa " RIP, OSPF, BGP,.. " päivittää reititystauluja. " hallinta- ja ylläpitotoimintoja
Reitittimen rakenne sisäänmenoportit...... (switching fabric) ulostuloportit Portit peruskerroksen toiminnot (PK) fyysisen siirtoyhteyden pää linkkikerroksen toiminnot (LK) virhetarkistukset, vuonvalvonta,
Reitittimen rakenne. Kytkentäosa ... (switching fabric) Reititysprosessori linkkikerroksen toiminnot (LK)
Reitittimen rakenne sisäänmenoportit ulostuloportit...... (switching fabric) 12.10.2001 41 Portit peruskerroksen toiminnot (PK) fyysisen siirtoyhteyden pää linkkikerroksen toiminnot (LK) virhetarkistukset,
S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory
S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen
Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta
Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta 1 Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella eri tavalla Unicast
Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2008 (4 op) Syksy Teknillinen korkeakoulu. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju
Tietokoneverkot 2008 (4 op) jkangash@cc.hut.fi Teknillinen korkeakoulu Syksy 2008 (TKK) Syksy 2008 1 / 39 Sisältö 1 2 (TKK) Syksy 2008 2 / 39 Sisältö 1 2 (TKK) Syksy 2008 3 / 39 iksi monilähetys? : saman
Internet perusteet. Analyysin tasot
Internet perusteet Internet perusteet Osoitteet IPv4 ja ICMP -protokollat ARP - Address Resolution Protocol Internet-1 Analyysin tasot Tuotteet Markkinat Määrittelyt, RFC, draft specifications Protokollat
" Reititysprosessori. " suorittaa reititysprotokollaa " RIP, OSPF, BGP,.. " päivittää reititystauluja. " hallinta- ja ylläpitotoimintoja
Reitittimen rakenne sisäänmenoportit...... ulostuloportit Portit peruskerroksen toiminnot (PK) fyysisen siirtoyhteyden pää linkkikerroksen toiminnot (LK) virhetarkistukset, vuonvalvonta, MAC-kerroksen
Reitittimen rakenne. Kytkentäosa ... (switching fabric) Reititysprosessori 2/7/ pakettien edelleenohjaaminen (PE)
Reitittimen rakenne sisäänmenoportit ulostuloportit...... 2/7/2003 43 Portit peruskerroksen toiminnot (PK) fyysisen siirtoyhteyden pää linkkikerroksen toiminnot (LK) virhetarkistukset, vuonvalvonta, MAC-kerroksen
Kun n = 32 ei ole tarpeeksi nopea nykyisiin runkoreitittimiin! - content addressable memory (CAM) - välimuistin käyttö
Osoitteen 1. bitti 2. bitti 3. bitti jne 0 1 0 1 0 1 001.. Kun n = 32 ei ole tarpeeksi nopea nykyisiin runkoreitittimiin! - content addressable memory (CAM) - välimuistin käyttö Kytkentäosa Kytkentä muistin
001.. Kun n = 32 ei ole tarpeeksi nopea nykyisiin runkoreitittimiin! - content addressable memory (CAM) - välimuistin käyttö
Osoitteen 1. bitti 2. bitti 3. bitti jne 0 0 1 0 1 1 001.. Kun n = 32 ei ole tarpeeksi nopea nykyisiin runkoreitittimiin! - content addressable memory (CAM) - välimuistin käyttö Kytkentäosa Kytkentä muistin
Ja taas OSI. Tietoliikenneverkot. Terminologiaa. Malliverkko. Terminologiaa. Terminologiaa /XHQWR5HLWLW\V. AS (Autonomous System) Alue (Area)
Ja taas OSI Tietoliikenneverkot 7 sovelluskerros 7 sovelluskerros /XHQWR5HLWLW\V 6 esitystapakerros 5 yhteysjakso 6 esitystapakerros 5 yhteysjakso 4 kuljetus 4 kuljetus verkkokerros verkko kerros verkkokerros
Internet perusteet. Internet perusteet Osoitteet IPv4 ja ICMP -protokollat ARP - Address Resolution Protocol. Internet-1. S-38.
Internet perusteet Internet perusteet Osoitteet IPv4 ja ICMP -protokollat ARP - Address Resolution Protocol Internet-1 Analyysin tasot Tuotteet Markkinat Määrittelyt, RFC, draft specifications Protokollat
Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju
Tietokoneverkot 2009 (4 op) jaakko.kangasharju@futurice.com Futurice Oy Syksy 2009 (Futurice Oy) Syksy 2009 1 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 2 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 3 / 39
Luennon aiheet. S Tietoliikenneverkot. Mihin IP-kytkentää tarvitaan? Miltä verkko näyttää? Vuon määrittely. Vuon määrittely
Luennon aiheet S-38.188 Tietoliikenneverkot,3N\WNHQWl -XNND1XUPL Ongelmakenttä teoriaa mittaustuloksia Ratkaisumallit IP switching Tag switching MPOA muut ratkaisut MPLS 5.11.1997 Jukka Nurmi/ TKK Teletekniikka
Reitittimen rakenne ... ulostuloportit. sisäänmenoportit. Kytkentäosa. (switching fabric) Reititysprosessori 2/7/
Reitittimen rakenne sisäänmenoportit ulostuloportit Reititysprosessori Kytkentäosa...... (switching fabric) 2/7/2003 43 Portit peruskerroksen toiminnot (PK) fyysisen siirtoyhteyden pää linkkikerroksen
3/3/15. Verkkokerros 2: Reititys CSE-C2400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.2-4.3, 4.5-4.8. Verkkokerros. Internet-protokollapino ja verkkokerroksen tehtävä
do what I mean // : Reititys CSE-C400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.-4., 4.-4.8 Tällä luennolla Reititys Internet-verkossa ja internet-verkoissa Internetin rakenne Reititysprotokollat ja algoritmit Reitittimen
Johdanto Internetin reititykseen
Johdanto Internetin reititykseen IPv4, ICMP, ARP, osoitteet (Luvut 2-3 Huiteman kirjassa) Internet-1 Analyysin tasot Tuotteet Markkinat Määrittelyt, RFC, draft specifications Protokollat Periaatteet, Vaatimukset
Johdanto Internetin reititykseen
Johdanto Internetin reititykseen Internet architecture IPv4, ICMP, ARP Addressing, routing principles (Luvut 2-3 Huiteman kirjassa) Internet-1 Internet Architecture Principles End-to-end principle All
S-38.118 Teletekniikan perusteet
S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen
Diplomityöseminaari 21.5.2002
Diplomityöseminaari.5. Nimi: Aihe: Valvoja: Ohjaaja: Teettäjä: Leimakytkentää hyödyntävien virtuaaliverkkojen vertailu Prof. Raimo Kantola DI Jarno Salmela Sonera Oyj.5. Diplomityöseminaari Esityksen rakenne
4 reititintyyppiä. AS:ien alueet. sisäinen reititin alueen sisäisiä. alueen reunareititin sekä alueessa että runkolinjassa
Yhden AS:n sisällä reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa (intra-as protocol) OSPF, RIP, kukin reititin tuntee kaikki muut tämän AS:n reitittimet ja saa niiltä reititystietoja tietää mikä reititin
reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa (intra-as protocol)
Yhden AS:n sisällä reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa (intra-as protocol) OSPF, RIP, kukin reititin tuntee kaikki muut tämän AS:n reitittimet ja saa niiltä reititystietoja tietää mikä reititin
Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone
ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin
Kytkentäosa. Ulosmenoportit. Jonotus reitittimessä 001..
Osoitteen 1. bitti 2. bitti 3. bitti jne 0 Kun n = 32 ei ole tarpeeksi nopea nykyisiin runkoreitittimiin! 1 001.. - content addressable memory (CAM) - välimuistin käyttö Kytkentäosa Kytkentä muistin kautta
100 % Kaisu Keskinen Diat
100 % Kaisu Keskinen Diat 98-103 4-1 Chapter 4: outline 4.1 introduction 4.2 virtual circuit and datagram 4.3 what s inside a router 4.4 IP: Internet Protocol datagram format IPv4 addressing ICMP IPv6
Verkkokerros 2: Reititys
Verkkokerros 2: Reititys CSE-C2400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.2-4.3, 4.5-4.8 Sanna Suoranta Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach
Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012
Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012 Luennon sisältö 1. Johdantoa Yhteys, yhteydettömyys Best effort 2. Kuljetuskerros UDP TCP 3. Verkkokerros Internetin
Introduction to exterior routing
Introduction to exterior routing CIDR-1 Autonomous Systems AS - Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen)
AS 3 AS 0. reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa (intra-as protocol)
AS 3 Internet koostuu autonomisista systeemeistä AS (autonomous system), jotka yhdistetty runkolinjaalueella. AS 1 AS 5 AS 0 AS 2 AS 4 Yhden AS:n sisällä reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa
OSI ja Protokollapino
TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros
AS 3 AS 5 AS 1 AS 0 AS 2 AS 4
AS 3 Internet koostuu autonomisista systeemeistä AS (autonomous system), jotka yhdistetty runkolinjaalueella. AS 1 AS 5 AS 0 AS 2 AS 4 Yhden AS:n sisällä reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa
Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011
Kuljetus- ja verkkokerrokset Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Luennon sisältö 1. Johdantoa Kertaus, motivointi Yhteys, yhteydettömyys Best effort
Introduction to exterior routing
Introduction to exterior routing CIDR-1 Autonomous Systems AS Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen) reititysprotokolla,
Luento 13: Arkkitehtuurit. Internet tänään
Tietoliikenneverkot Luento 13: Arkkitehtuurit Nykyinen Internet: Best Effort palvelua Internet tänään Yhtäläiset mahdollisuudet (resurssit) ja kurjuudet (hukat ja viiveet) Internet on muuttumassa kaupalliseksi
Internet Protocol version 6. IPv6
Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista
Introduction to exterior routing
Introduction to exterior routing CIDR-1 Autonomous Systems AS Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen) reititysprotokolla,
Antti Vähälummukka 2010
Antti Vähälummukka 2010 TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla,
Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen
Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML
Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013
Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Luennon sisältö 1. Johdantoa Yhteys, yhteydettömyys Best effort 2. Kuljetuskerros UDP TCP 3. Verkkokerros Internetin
1. Tietokoneverkot ja Internet
1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.
1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet
. Tietokoneverkot ja Internet.. Tietokoneesta tietoverkkoon.. Tietoliikenneverkon rakenne.. Siirtomedia.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli.6. Esimerkkejä
ELEC-C7241 Tietokoneverkot Verkkokerros
ELEC-C7241 Tietokoneverkot Verkkokerros Pasi Sarolahti (useat kalvot: Sanna Suoranta) 21.2.2017 Kurssin loppuvaiheet Kolme luentoa (ja harjoituskierrosta) jäljellä 21.2. Verkkokerros Ensi viikolla tauko
ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)
3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)
reitittimissä => tehokkaampi 2005 Markku Kojo IPv6
4. IPv6-protokolla (RFC 2460) Enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle => osoitteita paljon! Virtaviivaistettu nopeampi käsittely k reitittimissä => tehokkaampi Uusia piirteitä Erilaisten sovellusten tarpeet
3. IP-kerroksen muita protokollia ja
3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)
Verkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet.
4. Verkkokerros sovelluskerros asiakas kuljetuskerros end-to-end verkkokerros Verkkokerroksen palvelut tavoitteet palvelut riippumattomia aliverkkojen tekniikasta kuljetuskerros eristettävä aliverkkojen
Monilähetysreititys. Paketti lähetetään usealle vastaanottajalle Miksi? Monet sovellukset hyötyvät
Monilähetysreititys Paketti lähetetään usealle vastaanottajalle Miksi? Monet sovellukset hyötyvät ohjelmistopäivitykset WWW-välimuistien päivitykset etäopetus, virtuaalikoulu videoiden, äänitteiden lähetys
" Internet on globaalin mittakaavan koeverkko. " Nykyinen Internet. " yhtäläiset resurssit ja kurjuus. " Best Effort palvelua. " 3 bitin precedence
Internet tänään " Internet on globaalin mittakaavan koeverkko. Tietoliikenneverkot Luento 8: Arkkitehtuurit " Internet on muuttumassa kaupalliseksi verkoksi, jonka palvelut halutaan saattaa kaupallisuuden
Introduction to exterior routing. Autonomous Systems
Introduction to exterior routing CIDR1 Autonomous Systems AS Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen) reititysprotokolla,
Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
Luento 7: Verkkokerros verkkokerroksen tehtävät, IP-protokolla, reititin. Syksy 2014, Tiina Niklander
Tietoliikenteen perusteet Luento 7: Verkkokerros verkkokerroksen tehtävät, IP-protokolla, reititin Syksy 2014, Tiina Niklander Kurose&Ross: Ch4 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights
1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja oheislaitteet. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku)
1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.
Chapter 1 Introduction
Chapter 1 Introduction A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete
Dataverkot. Luennon aiheet. Verkkoliikenne ja kommunikointi. Liikennöinti. Markus Peuhkuri 2001-10-11. Verkkoliikenne. Liikennöinnin yhteydellisyys
Dataverkot Markus Peuhkuri 2001-10-11 Luennon aiheet Verkkoliikenne Liikennöinnin yhteydellisyys IP Reititys IPv6 Verkkoliikenne ja kommunikointi Verkkoliikenne kuinka välitän viestin vastaanottajalle
1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet
1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.
Luento 7: Verkkokerros
: Verkkokerros tehtävät, reititin ja IP-protokolla Tiina Niklander Kurose&Ross Ch4.1-4.5 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved 1 Lähettäjä (sender) Luennon sisältöä segmentti
Tämän kurssin sisältö. Esitiedot. Tietoa tästä kurssista. Ilmoittautuminen. Kurssin osasuoritukset ja arvostelu. T Tietokoneverkot
Tämän kurssin sisältö, TkL Opettava tutkija, TML, HUT TCP/IP-verkot ja niiden toiminta Turvallisuusominaisuudet Verkkosovellusten suunnittelu ja ohjelmointi 1 2 Tietoa tästä kurssista news://news.tky.hut.fi/
Reititys. Luennon sisältö. Miten IP-paketti löytää tiensä verkon läpi. Edelleenlähetys (forwarding) yksittäisen koneen näkökulmasta
Luennon sisältö Reititys Autonomisten järjestelmien sisäinen reititys luvut 7, 3 ja 5 Mitä reititys on Reititysalgoritmit etäisyysvektori linkkitila (polkuvektori ensi viikolla) Sisäiset reititysprotokollat
Reititys. Autonomisten järjestelmien sisäinen reititys. luvut 7, 13 ja 15. Sanna Suoranta https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/t-110.4100 16.9.
Reititys Autonomisten järjestelmien sisäinen reititys luvut 7, 13 ja 15 1 Luennon sisältö Mitä reititys on Reititysalgoritmit etäisyysvektori linkkitila (polkuvektori ensi viikolla) Sisäiset reititysprotokollat
3.7. Internetin reititysprotokollista
3.7. Internetin reititysprotokollista AS (autonomous system) reititys AS:n sisällä (Interior routing protocols) RIP (Routing Information Protocol), RIP2, RIPng etäisryysvektorireititysprotokolla OSPF (Open
Siirtyminen IPv6 yhteyskäytäntöön
Siirtyminen yhteyskäytäntöön SimuNet loppuseminaari 7.12.2011 Vesa Kankare 7.12.2011 1 Agenda Taustaa Miksi Muutoksen vaikutukset verkoille operaattori ja yritysnäkökulma SimuNet 7.12.2011 2 IPv4 IPv4
Verkkokerros. Verkkokerros ja Internet Protocol. End-to-end -argumentti. IP-otsikkotiedot. IP ja linkkikerros <#>
Verkkokerros Verkkokerros ja Internet Protocol kirja sivut 190-222 Internet-protokolla (IP) toteuttaa verkkokerroksen Tietoliikennepaketit välitetään erilaisten fyysisten kerrosten ylitse koneelta koneelle
..128.214.4.29.. itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä ysely: Kenen IPsoite. IP-paketissa on vain vastaanottajan
..128.214.4.29.. IP-paketissa on vain vastaanottajan IPosoite A B:n verkkoosoite..128.214.4.29.. B 128.214.4.29 66-55-44-33 22-11 itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä
4. Verkkokerros. sovelluskerros. kuljetuskerros. verkkokerros. siirtoyhteyskerros peruskerros. asiakas. end-to-end
4. Verkkokerros sovelluskerros asiakas kuljetuskerros end-to-end verkkokerros deliver packets given to it by its customers siirtoyhteyskerros peruskerros 11.2.2002 1 Verkkokerroksen palvelut tavoitteet
Verkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet.
. Verkkokerros sovelluskerros asiakas kuljetuskerros end-to-end verkkokerros Verkkokerroksen palvelut tavoitteet palvelut riippumattomia aliverkkojen tekniikasta kuljetuskerros eristettävä aliverkkojen
T Tietokoneverkot
, TkL Opettava tutkija, TML, HUT 1 Tämän kurssin sisältö TCP/IP-verkot ja niiden toiminta Turvallisuusominaisuudet Verkkosovellusten suunnittelu ja ohjelmointi 2 Tietoa tästä kurssista news://news.tky.hut.fi/opinnot.tik.tietokoneverkot
Reititys. Autonomisten järjestelmien sisäinen reititys. luvut 7, 13 ja 15
Reititys Autonomisten järjestelmien sisäinen reititys luvut 7, 13 ja 15 1 16.9.2010 Luennon sisältö Mitä reititys on Reititysalgoritmit etäisyysvektori linkkitila (polkuvektori ensi viikolla) Sisäiset
Multicast perusteet. Ins (YAMK) Karo Saharinen Karo Saharinen
Multicast perusteet Ins (YAMK) Karo Saharinen 20.04.2016 Lyhenteitä Multicastissä Lyhenne PIM PIM-SM PIM-DM MC ASM SSM RP BSR IGMP UC (S,G) Selite Protocol Independent Multicast PIM Sparse Mode PIM Dense
IPv6-protokolla. Internet. Internetin verkkokerros
IPv6-protokolla enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon! virtaviivaistettu nopeampi käsittely reitittimissä => tehokkaampi uusia piirteitä erilaisten sovellusten tarpeet huomioon turvauspiirteet
enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon!
IPv6-protokolla enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon! virtaviivaistettu nopeampi käsittely reitittimissä => tehokkaampi uusia piirteitä erilaisten sovellusten tarpeet huomioon turvauspiirteet
enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon! virtaviivaistettu nopeampi käsittely reitittimissä => tehokkaampi
IPv6-protokolla enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon! virtaviivaistettu nopeampi käsittely reitittimissä => tehokkaampi uusia piirteitä erilaisten sovellusten tarpeet huomioon turvauspiirteet
Johdanto Internetin reititykseen. Ethernet
Johdanto Internetin reititykseen Internet architecture IPv4, ICMP, ARP Addressing, routing principles (Luvut 2-3 Huiteman kirjassa) Internet-1 Ethernet Most widespread LAN technology Shared medium: Carrier
Verkkokerros ja Internet Protocol. kirja sivut 190-222
Verkkokerros ja Internet Protocol kirja sivut 190-222 Verkkokerros Internet-protokolla (IP) toteuttaa verkkokerroksen Tietoliikennepaketit välitetään erilaisten fyysisten kerrosten ylitse koneelta koneelle
Jos A:lla ei ole tietoa ARP-taulussaan, niin A lähettää ARP-kysely yleislähetyksenä
..128.214.4.29.. A B:n verkkoosoite..128.214.4.29.. B IP-paketissa on vain vastaanottajan IPosoite 128.214.4.29 66-55-44-33- 22-11 Pitää saada selville IP-osoitetta vastaava verkko-osoite. Yleislähetyksenä
Johdanto. Multicast. Unicast. Broadcast. Protokollat. Multicast
Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella eri tavalla + Unicast
3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu
End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän
Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone
Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone Petri Vuorimaa 1 Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella
Liikkuvien isäntäkoneiden reititys
Mobile IP IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi osoite tässä
IP-reititys IP-osoitteen perusteella. koneelle uusi osoite tässä verkossa?
Mobile IP IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi osoite tässä
Siirto- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014
Siirto- ja verkkokerrokset Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014 Luennon sisältö 1. Kertausta Protokollapino DNS 2. Johdanto Yhteys, yhteydettömyys Best
Verkkokerroksen palvelut
4. Verkkokerros sovelluskerros asiakas kuljetuskerros end-to-end verkkokerros deliver packets given to it by its customers siirtoyhteyskerros peruskerros 2/5/2003 1 Verkkokerroksen palvelut tavoitteet
4. Reititys (Routing)
4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle Välissä voi olla hyvin monimutkainen monista erilaisista aliverkoista koostuva verkko.
Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta
Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta 1 Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella eri tavalla Unicast
Internet-reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle
Internet-reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle Välissä voi olla hyvin monimutkainen monista erilaisista aliverkoista koostuva
Internet-reititys (Routing)
Internet-reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle Välissä voi olla hyvin monimutkainen monista erilaisista aliverkoista koostuva
Internet-reititys (Routing)
Internet-reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle Välissä voi olla hyvin monimutkainen monista erilaisista aliverkoista koostuva
Liikenne ATM- ja SDHverkoissa
Liikenne ATM- ja SDHverkoissa 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Tämä ja OSI Liikenteen kanavointi Liikenteen hallinta Reititys 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso 4 siirto 3 verkko
IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan?
VERKKOTEKNIIKKAA Sisältö: Johdatus aiheeseen. Mikä on tieto(kone)verkko ja miksi sellaisia on? Verkot ohjelmistonäkökulmasta. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? Verkot