TCP/IP-protokollat ja DNS

Transkriptio

1 TCP/IP-protokollat ja DNS Oma nimi Raportti pvm

2 Sisällys 1 TCP/IP TCP-protokolla IP-protokolla DNS-järjestelmä Verkkotunnukset Nimipalvelimet Nimenselvitys Hosts-tiedosto IP-osoite...4

3 1 TCP/IP TCP/IP on yleisin protokolla, jota käytetään Internetissä tapahtuvassa viestinnässä. IP välittää viestit halutulle koneelle eli huolehtii, että viesti menee oikeaan osoitteeseen. TCP taas huolehtii viestin kuljettamisesta ehyenä ja muuttumattomana. 1.1 TCP-protokolla Viestien kuljettamisesta huolehtii TCP-protokolla eli se on kuin postiauto. Kun lähetetään esim. sähköposti siinä käytetään TCP-protokollaa, joka avaa ensin yhteyden koneiden välille ja viestinnän lopussa sulkee yhteyden. Samoin TCP.tä tarvitaan, kun siirretään tiedostoja, selataan www-sivuja ym. Kuvio 1. Postiauto TCP yhteyksissä jokaisella ohjelmalla on oma porttinumero, mistä vastaanottava ohjelma tietää, mille ohjelmalle viesti toimitetaan. Destination unreachable viesti kertoo, että pakettia ei pystytty viemään perille. Esimerkkeja Destination unreachable -viesteistä: Koodi Viesti Syy 0 Net unreachable Vastaanottajan verkkoa ei löydetä 1 Host unreachable Vastaanottajaa ei löydy verkosta 3 Port unreachable Portti, johon paketti lähetettiin, on kiinni 1.2 IP-protokolla IP-protokolla tunnistaa tietokoneet niiden IP-osoitteiden perusteella. Tavallisesti tietokoneella on vain yksi IP-osoite, mutta erikoistilanteissa niitä voi olla useampikin. 2 DNS-järjestelmä Kaikki Internetiin kytketyt tietokoneet tunnistetaan niiden IP-osoitteen perusteella. IPosoitteen selvittämiseen käytetään DNS- järjestelmää: tietokone kysyy DNS-palvelimelta halu- 1

4 tun tietokoneen IP-osoitetta. DNS-nimen loppuosa esim. kertoo toimialueen. Internetissä toimialueet muodostavat maailmanlaajuisen hierarkian, joka alkaa juurisolmusta. Sen alapuolella oleva toimialue päätason verkkotunnus (eli pääte), on jokin ennalta määritetty tunnus. 2.1 Verkkotunnukset Päätason verkkotunnukset on jaettu kahteen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä on geneeriset tunnukset kuten.com,.edu,.org jne.. Toinen ryhmä on maakohtaiset tunnukset. Taulukko 1. Esimerkkejä maakohtaisista tunnuksista Pääte Maa Pääte Maa fi Suomi no Norja se Ruotsi ee Viro de Saksa cs Joulusaari 2.2 Nimipalvelimet Jokaisella toimialueella on päänimipalvelu, joka vastaa kyseisen toimialueen DNS-nimiä vastaavien IP-osoitteisen selvittämisestä. Päänimipalvelimen ei tarvitse pitää listaa toimialueen alitoimialueella olevien tietokoneiden IP-osoitteista, mutta sen täyty tietää alitoimialueiden päänimipalvelimien IP-osoitteet. Esimerkki Päänimipalvelin, joka vastaa.fi-verkkotunnuksista, pitää listaa kaikista domain-tunnuksista, joissa on pääte.fi (helia.fi) sekä näiden domain-tunnusten päänimipalvelimista. Helia.fidomain-tunnuksen päänimipalvelin pitää listaa tämän alueen tietokoneista ja niiden IPosoitteista Nimenselvitys DNS-nimeä vastaavan IP-osoitteen selvitys voidaan tehdä joko iteratiivisella tai rekursiivisella kyselyllä. Rekursiivisessa kyselyssä DNS-palvelin selvittää kysytyn osoitteen kysymällä muilta DNS-palvelimilta, ellei itse tiedä vastausta. 2

5 DNS-tietohallinto.yritys.fi Mikä on tietokoneen palvelin3.firma.fi IP-osoite Mikä on tietokoneen palvelin3.firma.fi IP-osoite Se on Se on Käyttäjä dns.yritys.fi Kuvio 2. IP-numeron selvittäminen Hosts-tiedosto DNS-nimeä vastaavaa IP-osoitetta ei tarvitse selvittää DNS-kyselyllä, jos nimi ja sitä vastaava IP-osoite löytyvät Windowsin Hosts-tiedostosta. Käyttöön otettava Hosts-tiedosto tulee tallentaa ilman tiedostonimen päätettä ja tallennetaan Windowsin alakansioon. Hosts-tiedostoon kannattaa merkitä osoitteet eniten käytetyille ja tärkeimmille tietokoneille, jotta näiden tietokoneiden osoitteita ei joka kerta tarvitsisi kysyä DNS-palvelimelta. Windows sisältää ympäristömuuttujia, joita voidaan käyttää esimerkiksi kirjoitettaessa kansion polkua komentokehotteessa. Taulukko 2. Windowsin ympäristömuuttujia Muuttuja ProgramFiles username userdomain path Selitys Oletushakemisto, johon ohjelmat asennetaan. Käyttäjän nimi Toimialueen nimi Kansiot, joista ajettavaa ohjelmaa etsitään 3

6 3 IP-osoite IP-osoite muodostuu kahdesta osasta, verkkotunnuksesta ja isäntätunnuksesta. Tavallisesti IPosoitteet jaetaan 5 luokkaan, joissa kolme ensimmäistä on jaettu aliverkkoihin. Kahta viimeistä luokkaa ja IP-osoitetta, joiden ensimmäinen oktetti on 127 ei voida käyttää tietokoneiden tavallisina IP-osoitteina. 4