TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi Multicast

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi Multicast"

Transkriptio

1 TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi Multicast Prof. Jarmo Harju, TTY Verkkotekniikan jatkokurssi 1

2 Multicast-sovellukset Resurssien haku esim. naapurireitittimet, DHCP -palvelin käytetään yleensä vain paikallisesti yhdessä IP-aliverkossa Etäopetussovellukset Virtuaaliyliopisto, FUNET-TV Suosittujen tiedostojen siirto Viihde Peer-to-peer vahvasti kuvassa mukana Konferenssisovellukset, konsertit, katastrofien uutisointi IETF:n kokoukset Live-esitykset 09/ Internet-radio ja TV esimerkkejä tulevista tarpeista Verkkotekniikan jatkokurssi 2

3 Multicastin hyödyt Verkkotekniikan jatkokurssi 3

4 Onko tässä jokin reititysongelma? Multicast-lähetyksissä kohdeosoitteena on D-luokan Internet-osoite, joka on muotoa 1110 xxxx xxxx xxxx xxxx xxxx xxxx xxxx eli välillä olevat osoitteet Tämä ei oikeastaan ole mikään osoite, vaan multicastlähetyksen tunnistenumero, jonka tulee yksikäsitteisesti identifioida lähetys. Tunniste voi siis olla 28 bittiä pitkä, joten arvoja on runsaasti. Mitkään reititystaulut eivät eivät tunnista multicastosoitteita, joten multicast-reititys ei voi perustua samanlaisiin menetelmiin kuin tavallinen reititys Verkkotekniikan jatkokurssi 4

5 Mahdollisia tekniikoita Broadcastin käyttö linkkitasolla MAC-osoitteita käyttäen Broadcastin rajoitettu käyttö IP-tasolla (flooding) TTL-arvon rajoittaminen Flooding rajoitettuna virittävään puuhun (ns. Core-based tree) Flooding & RPF - reverse-path forwarding (ns. Source-based tree) Tilaajien huomioonotto: Flood and prune Tilaukseen perustuva multicast Yhden tai useamman kohtauspisteen (rendezvous point) käyttö lähdespesifinen multicast Verkkotekniikan jatkokurssi 5

6 Flooding Flooding tuottaa valtavan määrän duplikaatteja ja tuhlaa siten runsaasti verkon resursseja Haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää esim.: sovellustasolla käytetään sekvenssinumeroita sovellusprotokollan headerissa pidetään kirjaa paketin kulkemasta reitistä IP-tasolla TTL:n käyttö IP-otsakkeen identifier-kentän käyttö topologiatiedon hyväksikäyttö (virittävät puut) Vaativat paljon prosessointia Verkkotekniikan jatkokurssi 6

7 Flooding topologiatietoa hyväksikäyttäen Toimii samaan tapaan kuin spanning tree -protokolla siltaverkoissa MAC-tasolla eli eliminoi tiettyjen interfacejen käytön silmukoiden ehkäisemiseksi Voidaan toteuttaa esim. valitsemalla yksi solmu AS:n sisältä juurisolmuksi ja laskemalla siitä lyhimmät polut kaikkiin muihin solmuihin (Core-based tree) Heikkouksia ei ota huomioon tilaajien sijoittumista verkkoon kuormittaa runsaasti aina samoja linkkejä Verkkotekniikan jatkokurssi 7

8 Reverse-Path Forwarding - RPF Source-based tree: Luodaan erillinen virittävä puu jokaiselle lähteelle Kun multicast-paketti saapuu reitittimelle (R) interfacesta (I), R suorittaa ns. RPF-testin: R poimii talteen paketin lähdeosoitteen (S) käyttäen (unicast) reititystaulun tietoja R tarkistaa onko I se interface, josta lähtee lyhin polku R:stä S:ään jos on, niin sisääntuleva paketti läpäisi RPF-testin, ja se monistetaan kaikkiin muihin ulosmeneviin portteihin jos ei, niin paketti ei läpäise testiä, ja se hylätän Verkkotekniikan jatkokurssi 8

9 RPF-testi Verkkotekniikan jatkokurssi 9

10 RPF:N HYVIÄ JA HUONOJA PUOLIA + nopein mahdollinen pakettien jakelu (rajoittamatonta floodingia lukuunottamatta), koska käytetään lyhimpiä polkuja + verkko tulee tasaisemmin kuormitetuksi kuin vain yhtä virittävää puuta käytettäessä, koska jokaiselle lähteelle S puu määräytyy eri tavalla - ryhmään kuulumista ei oteta huomioon, vaan paketit levitetään kaikkialle minne TTL antaa myöten Verkkotekniikan jatkokurssi 10

11 RPF : Flood & prune Multicast-ryhmän 1. paketti jaetaan kaikille reitittimille (TTL:n sallimissa rajoissa) Lehtireitittimet, joiden aliverkoissa ei ole yhtään ryhmän lähetystä kuuntelevaa tilaajaa, kieltävät seuraavat lähetykset Jos kielto tulee kaikilta lehtireitittimiltä, myös välittävä reititin voi kieltää lähetykset itselleen Reitittimien pidettävä yllä tilatietoa (source, group) -pareista Säännöllisin välein voidaan ryhmän paketti päästää läpi lehtiin asti. Jos nytkään ei ole tilaajia, kiellot toistetaan. Jos joku on ilmoittautunut IGMP:llä, se pääsee nyt (tietyllä viiveellä) mukaan lähetysten vastaanottajaksi Verkkotekniikan jatkokurssi 11

12 Unicast-reititysprotokollien rooli RPF:ssä Reititystauluja tarvitaan, jotta löydettäisiin lyhimmät polut Unicast-reititystaulusta löytyvä polku on lyhin polku R:stä S:ään, kun itse asiassa tarvittaisiin lyhin polku S:stä R:ään Tältä kannalta katsottuna voisi olla eduksi käyttää erillistä reititystaulua multicastia (eli RPF-testiä) varten DVMRP (Distance Vector Multicast Routing Protocol) oli ensimmäinen menetelmä multicast-reititystaulun muodostamiseen (mrouted) MOSPF tekee saman käyttäen OSPF:ää ja erityisiä multicastreiteille tarkoitettuja LSA:ita Verkkotekniikan jatkokurssi 12

13 PIM - Protocol Independent Multicast jaottelu tiheisiin (dense) ja harvoihin (sparse) multicast-lähetyksiin tiheässä esim. kymmeniätuhansia tilaajia harvassa esim. vain muutamia tilaajia tiheät tapaukset voidaan hoitaa RPF:llä (+prune) harvoja varten otettava käyttöön vähemmän resursseja kuluttava menetelmä Verkkotekniikan jatkokurssi 13

14 PIM-SPARSE multicast-menetelmä silloin, kun osallistujia on vähän: ei floodingia! osallistujien tiedettävä RP:n (= rendezvous point) osoite tilaus (join) lähetetään RP:hen, joilloin matkan varrella olevat reitittimet kirjaavat ryhmään osallistumisen näin muodostuu ryhmäkohtainen shared tree Shared tree voi olla jakelun kannalta epäoptimaalinen. PIM-SM sallii jakelupuun uudelleen muotoilun lähdekohtaiseksi lyhimpien polkujen puuksi (Source-based shortest path tree, SPT) Toisin kuin PIM-DM:n tapauksessa, SPT muodostuu nyt vastaanottajista kohti lähdettä, joten flood & prune -menetelmää ei nyt tarvita. Verkkotekniikan jatkokurssi 14

15 Työasemien rooli multicastissa Tyypillisesti työasemat ovat kiinni Ethernet-verkossa yhden lehtireitittimen kautta yksi multicast-mac -osoitteella varustettu paketti riittää toimittamaan halutun tiedon kaikille tilaajille yhden broadcast-domainin (aliverkon) alueella lehtireitittimen pitää olla selvillä siitä minkä multicastryhmien tilaajia aliverkossa kulloinkin on työasemat käyttävät IGMP-protokollaa tiedottaakseen reitittimelle halukkuudestaan liittyä ryhmään tai poistua siitä Verkkotekniikan jatkokurssi 15

16 Multicast Ethernetissä Multicast-IP-osoite on muutettava sellaiseksi MAC-tason osoitteeksi, josta lähetyksen tilaajat tunnistavat ryhmälle kuuluvan paketin MAC-osoite, jonka ensimmäisen tavun vähiten merkitsevä bitti on 1, tarkoittaa multicast-lähetystä (esim. 01:00:5e:7f:ab:cd) Erityisesti osoitteet 01:00:05:00:00:00-01:00:05:7f:ff:ff on varattu IPmulticastaukseen Käytettävissä oleviin 23 bittiin sijoitetaan D-luokan IP-osoitteen 23 vähiten merkitsevää bittiä Aliverkossa kuljetettavilla multicast-lähetyksillä on siis oltava tunnisteet, jotka eroavat toisistaan näiden bittien osalta Kun reititin lähettää multicast-paketin aliverkkoon, se ei käytä ARPprotokollaa, vaan kosnstruoi MAC-osoitteen edellä mainitulla tavalla Verkkotekniikan jatkokurssi 16

17 IP:n multicast-osoitteiden kuvaus Ethernetin multicast-osoitteiksi MAC-osoitteissa on tietty alue varattu IP-multicastiin: osoitteet E /25, josta jää 23 bittiä (25+23=48) otettavaksi IP-multicast -osoitteesta Verkkotekniikan jatkokurssi 17

18 IGMP - Internet Group Membership Protocol Reitittimen käynnistämä request - response -protokolla aliverkossa olevien multicast-lähetysten vastaanottajien selvillesaamiseksi Kysely (query) all systems -multicast-osoitteeseen arvolla TTL=1 Mikäli asema kuuluu johonkin ryhmään, se vastaa lyhyen satunnaisen odotusajan jälkeen ilmoittamalla ryhmän numeron response-paketissa. Response lähetetään ko. ryhmän multicast-osoitteeseen, jolloin kaikki aliverkossa tähän ryhmään kuuluvat kuulevat vastauksen Vain yksi vastaus per ryhmä tarvitaan - muut peruuttavat lähetyksensä IGMPv1:ssä ei ole keinoja eksplisiittisesti erota ryhmästä, eikä menetelmää valita vain tiettyä lähdettä Verkkotekniikan jatkokurssi 18

19 IGMP - Internet Group Membership Protocol Verkkotekniikan jatkokurssi 19

20 IGMPv1 pakettiformaatti Verkkotekniikan jatkokurssi 20

21 IGMP:n kentät Versio 1 Tyyppi 1 - query sent by router O - report sent by host Tarkistusumma Multicast-ryhmän osoite Nolla kyselyviestissä Haluttu multicast-osoite vastausviestissä Verkkotekniikan jatkokurssi 21

22 IGMPv2 ja v3 Versio 2 on edelleen yleinen Useita uusia piirteitä Kyselijäreitittimen valintaprosessi Satunnaisen odotteluajan odotusarvoa voidaan säädellä parametrilla käyttää versio 1:n käyttämättä jääneitä bittejä Ryhmäspesifiset kyselyt mahdollisia Poistumisviestit mahdollisia Vasta versio 3 mahdollistaa tietyn lähteen lähettämän multicast-datan tilaamisen Verkkotekniikan jatkokurssi 22

23 IGMP versio 3 Verkkotekniikan jatkokurssi 23

24 MBONE (Multicast backbone) Aluksi multicast-reititykseen pystyvien solmujen varaan rakennettu kokeiluverkko, jossa lähetykset jaeltiin floodausta käyttäen kaikille solmuille Ensimmäiset laajemmat lähetykset v. 1992, jolloin RPF-tekniikka ja mrouted-ohjelmisto UNIXille julkistettiin Sisältönä eri tavoin koodattua audio- ja videodataa, jonka koodaukseen ja dekoodaukseen tarvittavat ohjelmat (esim. vic, vat, rat) vapaasti saatavilla. Löytyy myös muita sovelluksia, mm. whiteboard interaktiiviseen työskentelyyn Erilaisia protokollia tarvitaan mm. sisällön kuvaamiseen (SDP), lähetysten mainostamiseen (SAP) ja osallistujien kutsumiseen (SIP) Multicast-tuki vakiona reitittimissä ja hosteissa enää ei puhuta erillisistä saarekkeista Verkkotekniikan jatkokurssi 24

25 Mbonen ohjelmalista Saatavilla olevien ohjelmien listaa voi selailla, ja kiinnostaviin lähetyksiin voi liittyä esim. sdr-sovellusohjelmalla. Verkkotekniikan jatkokurssi 25

26 Multicast-lähetysten vastaanotto jos tiedät lähetyksen multicast-osoitteen, porttinumeron ja sovellusdatan koodauksen, käynnistä sovellusohjelma kuuntelemaan ko. osoitetta ja porttia. edellisen perusteella asema vastaa reitittimen IGMP-kyselyyn, ja ilmoittaa halukkuuden vastaanottaa tiettyä lähetystä MBONEssa on erikseen lähetyshakemisto, josta voi hakea sinne rekisteröityneiden lähetysten tiedot. sdr-ohjelma hakee lähetystiedot ja toimii samalla käyttöliittymänä eri lähetysten vastaanottamiseen käynnistäen tarvittavat sovellusohjelmat Verkkotekniikan jatkokurssi 26

27 Yhteenveto Internetin verkkorakenne mahdollistaa multicastista hyötymisen Pakettien monistaminen tehdään mahdollisimman lähellä vastaanottajia Reitittimet eivät voi toteuttaa multicast-jakelua tavanomaisen (eli unicast-) reitityksen menetelmillä Asiakkaat tiedottavat kuunteluhaluistaan IGMP:llä Reitittimet rakentavat ns. jakelupuun Oman AS:n ulkopuolelta tuleviin multicasteihin tarvitaan Aina oma RP (rendezvous point), RP:eiden välinen protokolla (MSDP) laajennettu BGP (MBGP) AS:ien rajat ylittävien jakelupuiden luontia varten Multicastin avulla voidaan toteuttaa mm. radio- ja TV-ohjelmien jakelua Internetissä Verkkotekniikan jatkokurssi 27

3/3/15. Verkkokerros 2: Reititys CSE-C2400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.2-4.3, 4.5-4.8. Verkkokerros. Internet-protokollapino ja verkkokerroksen tehtävä

3/3/15. Verkkokerros 2: Reititys CSE-C2400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.2-4.3, 4.5-4.8. Verkkokerros. Internet-protokollapino ja verkkokerroksen tehtävä do what I mean // : Reititys CSE-C400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.-4., 4.-4.8 Tällä luennolla Reititys Internet-verkossa ja internet-verkoissa Internetin rakenne Reititysprotokollat ja algoritmit Reitittimen

Lisätiedot

Verkkokerros 2: Reititys

Verkkokerros 2: Reititys Verkkokerros 2: Reititys CSE-C2400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.2-4.3, 4.5-4.8 Sanna Suoranta Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach

Lisätiedot

Internet perusteet. Analyysin tasot

Internet perusteet. Analyysin tasot Internet perusteet Internet perusteet Osoitteet IPv4 ja ICMP -protokollat ARP - Address Resolution Protocol Internet-1 Analyysin tasot Tuotteet Markkinat Määrittelyt, RFC, draft specifications Protokollat

Lisätiedot

T-110.4100 Tietokoneverkot : Reititys sisäverkossa

T-110.4100 Tietokoneverkot : Reititys sisäverkossa T-110.4100 Tietokoneverkot : Reititys sisäverkossa Teemu Kiviniemi Funet-verkko CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Luento pohjautuu Sanna Suorannan aiempaan materiaaliin. 7.2.2012 Luennon sisältö Reititys

Lisätiedot

Monilähetysjärjestelmä erityisvälitysverkoille

Monilähetysjärjestelmä erityisvälitysverkoille Aalto-yliopisto Sähkötekniikan korkeakoulu Tietoliikennetekniikan koulutusohjelma Jaakko Möller Monilähetysjärjestelmä erityisvälitysverkoille Diplomityö Espoo, 25. elokuuta 2014 Valvoja: Ohjaaja: Professori

Lisätiedot

Chapter 4 Network Layer

Chapter 4 Network Layer Chapter 4 Network Layer A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

TCP/IP-protokollat ja DNS

TCP/IP-protokollat ja DNS TCP/IP-protokollat ja DNS Oma nimi Raportti pvm Sisällys 1 TCP/IP...1 1.1 TCP-protokolla...1 1.2 IP-protokolla...1 2 DNS-järjestelmä...1 2.1 Verkkotunnukset...2 2.2 Nimipalvelimet...2 2.2.1 Nimenselvitys...2

Lisätiedot

Verkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet.

Verkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet. 4. Verkkokerros sovelluskerros asiakas kuljetuskerros end-to-end verkkokerros Verkkokerroksen palvelut tavoitteet palvelut riippumattomia aliverkkojen tekniikasta kuljetuskerros eristettävä aliverkkojen

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot. 4 Verkkokerros Reititys ja osoitteistus. IP - protokolla

Internet ja tietoverkot. 4 Verkkokerros Reititys ja osoitteistus. IP - protokolla 811338A 4 Reititys ja osoitteistus. IP - protokolla Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Luento pohjautuu kirjan James F. Kurose, Keith W. Ross, Computer Networking, A Top-Down Approach, 6th

Lisätiedot

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen TCP/IP-protokollapino Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:

Lisätiedot

Johdanto Internetin reititykseen

Johdanto Internetin reititykseen Johdanto Internetin reititykseen IPv4, ICMP, ARP, osoitteet (Luvut 2-3 Huiteman kirjassa) Internet-1 Analyysin tasot Tuotteet Markkinat Määrittelyt, RFC, draft specifications Protokollat Periaatteet, Vaatimukset

Lisätiedot

Ryhmälähetys mobiileissa ad hoc -verkoissa

Ryhmälähetys mobiileissa ad hoc -verkoissa Teijo Venäläinen Ryhmälähetys mobiileissa ad hoc -verkoissa Tietotekniikan erikoistyö 20. tammikuuta 2006 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Jyväskylä Tekijä: Teijo Venäläinen Yhteystiedot: texi@cc.jyu.fi

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros)

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Tämän harjoituksen tarkoituksena on tutustua IP-protokollaan. Kertausta - Harjoitus 4: Erään sovelluksen

Lisätiedot

Tomi Stolpe Versio 20070528 ALI- JA YLIVERKOTTAMINEN. Esim. C-luokan verkko 194.240.186.0 on aliverkotettu, 3 bittiä käytetty Aliverkottamiseen.

Tomi Stolpe Versio 20070528 ALI- JA YLIVERKOTTAMINEN. Esim. C-luokan verkko 194.240.186.0 on aliverkotettu, 3 bittiä käytetty Aliverkottamiseen. ALIVERKOTTAMINEN 1. Esim. C-luokan verkko 194.240.186.0 on aliverkotettu, 3 bittiä käytetty Aliverkottamiseen. IP-osoitteiden 3 ensimmäistä numeroa pysyvät aina samana ja sen takia tarkastellaan IP-osoitteen

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

Protokollien yleiset toiminnot

Protokollien yleiset toiminnot CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Protokollien yleiset toiminnot 1 Järjestelmä ja olio Eri järjestelmissä sijaitsevat oliot kommunikoivat keskenään - Jotta se olisi mahdollista, täytyy niiden

Lisätiedot

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri Palomuuri Teoriaa Palomuurin tehtävä on estää ei-toivottua liikennettä paikalliseen verkkoon tai verkosta. Yleensä tämä tarkoittaa, että estetään liikennettä Internetistä paikallisverkkoon tai kotikoneelle.

Lisätiedot

Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Kuljetus- ja verkkokerrokset Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Luennon sisältö 1. Johdantoa Kertaus, motivointi Yhteys, yhteydettömyys Best effort

Lisätiedot

IPTV-TOTEUTUS LAAJAKAISTAVERKOSSA

IPTV-TOTEUTUS LAAJAKAISTAVERKOSSA IPTV-TOTEUTUS LAAJAKAISTAVERKOSSA LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikka Opinnäytetyö Kevät 2006 Paula Savolainen Lahden ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

Opinnäytetyön Loppuseminaari 18.4.2013

Opinnäytetyön Loppuseminaari 18.4.2013 Opinnäytetyön Loppuseminaari 18.4.2013 Opinnäytetyön nimi: Ryhmälähetysten uudet menetelmät Kim Vuorela TI09TIVE Toimeksiantaja yritys: KYMP Oy Ohjaava opettaja: Martti Kettunen Työ liittyy hankkeeseen:

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

Antti Vähälummukka 2010

Antti Vähälummukka 2010 Antti Vähälummukka 2010 TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla,

Lisätiedot

Reititys. Luennon sisältö. Miten IP-paketti löytää tiensä verkon läpi. Edelleenlähetys (forwarding) yksittäisen koneen näkökulmasta

Reititys. Luennon sisältö. Miten IP-paketti löytää tiensä verkon läpi. Edelleenlähetys (forwarding) yksittäisen koneen näkökulmasta Luennon sisältö Reititys Autonomisten järjestelmien sisäinen reititys luvut 7, 3 ja 5 Mitä reititys on Reititysalgoritmit etäisyysvektori linkkitila (polkuvektori ensi viikolla) Sisäiset reititysprotokollat

Lisätiedot

Reititys. Autonomisten järjestelmien sisäinen reititys. luvut 7, 13 ja 15. Sanna Suoranta https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/t-110.4100 16.9.

Reititys. Autonomisten järjestelmien sisäinen reititys. luvut 7, 13 ja 15. Sanna Suoranta https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/t-110.4100 16.9. Reititys Autonomisten järjestelmien sisäinen reititys luvut 7, 13 ja 15 1 Luennon sisältö Mitä reititys on Reititysalgoritmit etäisyysvektori linkkitila (polkuvektori ensi viikolla) Sisäiset reititysprotokollat

Lisätiedot

Verkkokerros ja Internet Protocol. kirja sivut 190-222

Verkkokerros ja Internet Protocol. kirja sivut 190-222 Verkkokerros ja Internet Protocol kirja sivut 190-222 Verkkokerros Internet-protokolla (IP) toteuttaa verkkokerroksen Tietoliikennepaketit välitetään erilaisten fyysisten kerrosten ylitse koneelta koneelle

Lisätiedot

..128.214.4.29.. itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä ysely: Kenen IPsoite. IP-paketissa on vain vastaanottajan

..128.214.4.29.. itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä ysely: Kenen IPsoite. IP-paketissa on vain vastaanottajan ..128.214.4.29.. IP-paketissa on vain vastaanottajan IPosoite A B:n verkkoosoite..128.214.4.29.. B 128.214.4.29 66-55-44-33 22-11 itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä

Lisätiedot

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Mikko Merger Valvoja: Professori Jorma Jormakka Ohjaaja: TkL Markus Peuhkuri TKK/Tietoverkkolaboratorio 1 Sisällysluettelo Tavoitteet IEEE 802.11

Lisätiedot

Tikon ostolaskujen käsittely

Tikon ostolaskujen käsittely Toukokuu 2013 1 (7) 6.3.0 Copyright Aditro 2013 Toukokuu 2013 2 (7) Sisällysluettelo 1. Käyttäjäasetukset... 3 2. Yleiset parametrit... 3 3. Kierrätysasetukset... 3 4. palvelimen tiedot... 4 5. lähetyksen

Lisätiedot

Sonera sovelluspalomuurin muutoshallintaohjeistus

Sonera sovelluspalomuurin muutoshallintaohjeistus Sonera sovelluspalomuurin muutoshallintaohjeistus 1. GUI-clientin asennus GUI-client saadaan ladattua osoitteesta https://partnergate.sonera.com/firewall.html Asennusohjeet löytyvät myös osoitteesta https://partnergate.sonera.com/firewall.html

Lisätiedot

Diplomityöseminaari 21.5.2002

Diplomityöseminaari 21.5.2002 Diplomityöseminaari.5. Nimi: Aihe: Valvoja: Ohjaaja: Teettäjä: Leimakytkentää hyödyntävien virtuaaliverkkojen vertailu Prof. Raimo Kantola DI Jarno Salmela Sonera Oyj.5. Diplomityöseminaari Esityksen rakenne

Lisätiedot

Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä.

Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä. Foscam kameran etäkäyttö Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä. Kamera sijoitetaan aina paikalliseen lähiverkkoon (LAN) jossa

Lisätiedot

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma ICT1TN002 1/6 Tietokone ja tietoverkot 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkon toiminnasta Tässä harjoituksessa tutustutaan lähiverkon toimintaan Netemul ohjelman avulla. Ohjelmassa

Lisätiedot

Tikon ostolaskujen käsittely

Tikon ostolaskujen käsittely Toukokuu 2014 1 (8) Toukokuu 2014 2 (8) Sisällysluettelo 1. Käyttäjäasetukset... 3 2. Yleiset parametrit... 3 3. Kierrätysasetukset... 3 4. palvelimen tiedot... 4 5. lähetyksen aktivointi... 5 6. Eräajot

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka INTERNETPALVELUNTARJOAJIEN RYHMÄLÄHETYSTEKNIIKAT

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka INTERNETPALVELUNTARJOAJIEN RYHMÄLÄHETYSTEKNIIKAT KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Joni Hämäläinen INTERNETPALVELUNTARJOAJIEN RYHMÄLÄHETYSTEKNIIKAT Opinnäytetyö 2014 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

Opus SMS tekstiviestipalvelu

Opus SMS tekstiviestipalvelu Opus SMS tekstiviestipalvelu Sivu 1 / 17 1. Yleistä toiminnosta Opus SMS tekstiviestipalvelun avulla voidaan Opus Dental potilashallintaohjelmasta Lähettää muistutuksia tekstiviestillä Lähettää tiedusteluita

Lisätiedot

Luku 7. Verkkoalgoritmit. 7.1 Määritelmiä

Luku 7. Verkkoalgoritmit. 7.1 Määritelmiä Luku 7 Verkkoalgoritmit Verkot soveltuvat monenlaisten ohjelmointiongelmien mallintamiseen. Tyypillinen esimerkki verkosta on tieverkosto, jonka rakenne muistuttaa luonnostaan verkkoa. Joskus taas verkko

Lisätiedot

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen

Lisätiedot

Chapter 4 Network Layer

Chapter 4 Network Layer Chapter 4 Network Layer A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3 ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3 Ari Viinikainen Jyväskylän yliopisto 5.6.2014 Teoria 3 osuuden tärkeimmät asiat kuljetuskerroksella TCP yhteyden muodostus ja lopetus ymmärtää tilakaavion suhde protokollan

Lisätiedot

Pikaohje IPv6-ominaisuuksiin FreeBSD-järjestelmässä Päivitetty 29.1.2004. Niko Suominen niko@netlab.hut.fi

Pikaohje IPv6-ominaisuuksiin FreeBSD-järjestelmässä Päivitetty 29.1.2004. Niko Suominen niko@netlab.hut.fi Pikaohje IPv6-ominaisuuksiin FreeBSD-järjestelmässä Päivitetty 29.1.2004 Niko Suominen niko@netlab.hut.fi Perusteet reitittimen konfiguroinnissa IPv6-protokollapinon käyttöönotto Aivan ensimmäiseksi pitää

Lisätiedot

Linux palomuurina (iptables) sekä squid-proxy

Linux palomuurina (iptables) sekä squid-proxy Linux palomuurina (iptables) sekä squid-proxy Linux-järjestelmät Winai Prathumwong TI10HJ 06.11.2012 2 Iptables (Netfilter) Johdanto Iptables on Linux-kernelin sisäänrakennetun palomuurin, Netfilter:in

Lisätiedot

4. Reititys (Routing)

4. Reititys (Routing) 4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle Välissä voi olla hyvin monimutkainen monista erilaisista aliverkoista koostuva verkko.

Lisätiedot

Directory Information Tree

Directory Information Tree IP-osoite / Host taulu, jossa neljä 8 bit lukua esim. 192.168.0.10/24, unix, linux, windows windows\system32\drivers\etc DNS (Domain Name System), muuttaa verkkotunnuksen IPosoitteeksi. X.500 perustuu

Lisätiedot

Luennon runko. TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi. DNS: nimestä osoitteeksi. DNS: nimestä osoitteeksi (2)

Luennon runko. TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi. DNS: nimestä osoitteeksi. DNS: nimestä osoitteeksi (2) Luennon runko TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi :n DNS, reititys ja siirtymävaiheen tekniikat DNS ja reititys Nimestä -osoitteeksi, -osoitteesta nimeksi: AAAA ja perinteinen dotted-decimal Reititysprotokollien

Lisätiedot

Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun.

Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun. StorageIT 2006 varmuuskopiointiohjelman asennusohje. Hyvä asiakkaamme! Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun. Ennen asennuksen aloittamista Varmista, että

Lisätiedot

T-110.4100 Harjoitustyöluento

T-110.4100 Harjoitustyöluento 1. lokakuuta 2009 Yhteenveto 1 2 3 Linkkitilaprotokolla 4 5 6 DL! Ensimmäinen deadline lähestyy: harjoitustyön suunnitelma pitäisi palauttaa 15.10 klo 12 mennessä. Itse harjoitustyöstä lisää tuota pikaa..

Lisätiedot

Sovelluskerros. Sovelluskerros. Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros. Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros

Sovelluskerros. Sovelluskerros. Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros. Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros do w hat I m ean Luennon sisältö Internet-protokolla versio 6 Comer luku 31 (vanha kirja ss. 257-278) Sovelluskerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros IPv6 Internet Sovelluskerros

Lisätiedot

Sisältö. 3 Yleistä 4 Toimittajaportaalin edut 5-10 Rekisteröinti 11-22 Laskun teko 23 Lasku JIP. 29/05/2015 Anna-Stina Lindblad

Sisältö. 3 Yleistä 4 Toimittajaportaalin edut 5-10 Rekisteröinti 11-22 Laskun teko 23 Lasku JIP. 29/05/2015 Anna-Stina Lindblad Toimittajaportaali Sisältö 3 Yleistä 4 Toimittajaportaalin edut 5-10 Rekisteröinti 11-22 Laskun teko 23 Lasku JIP 2 Yleistä Toimittajaportaali on Baswaren internetissä toimiva sovellus, jonka kautta voi

Lisätiedot

Tällä kerralla esitellään. Uutuudet. Reaaliaikainen tiedonsiirto. Äänen ja videon siirto. Session Initiation Protocol (SIP) IP-puhelin

Tällä kerralla esitellään. Uutuudet. Reaaliaikainen tiedonsiirto. Äänen ja videon siirto. Session Initiation Protocol (SIP) IP-puhelin Tällä kerralla esitellään Uutuudet Tosiaikapalvelut Liikkuvuus Voice over IP Palvelunlaatu Mobile IP Ad Hoc -verkot Äänen ja videon siirto Ääni muutetaan digitaaliseen muotoon Säännöllisin väliajoin otetut

Lisätiedot

7 Viestipohjaisten yritysjärjestelmien suunnittelumallit

7 Viestipohjaisten yritysjärjestelmien suunnittelumallit 7 Viestipohjaisten yritysjärjestelmien suunnittelumallit Hohpe G., Woolf B.: Enterprise Integration Patterns. Addison-Wesley 2004. Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2010 TTY Ohjelmistotekniikka 1 Viestinvälitykseen

Lisätiedot

KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA

KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA LUE TEHTÄVÄ KOKONAAN ENNEN ALOITTAMISTA!!! KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA Asiakkaanne Paten Bitti Oy on nopeasti kasvava suomalainen ohjelmistotalo, joka on laajentanut toimintaansa

Lisätiedot

Ohjeet vastaamiseen SFTP:llä. Yleistä Kirjautuminen Varmistus/sormenjälki Tiedostojen kopiointi Yhteystietojen antaminen

Ohjeet vastaamiseen SFTP:llä. Yleistä Kirjautuminen Varmistus/sormenjälki Tiedostojen kopiointi Yhteystietojen antaminen Ohjeet vastaamiseen SFTP:llä Yleistä Kirjautuminen Varmistus/sormenjälki Tiedostojen kopiointi Yhteystietojen antaminen Yleistä SFTP-vastaamista suositellaan käytettäväksi vain yli 5000 rivin aineistoille.

Lisätiedot

S-38.118 Teletekniikan perusteet

S-38.118 Teletekniikan perusteet S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet 15.11.2012 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.2 Interaktiivinen FTP-yhteystapa... 3 1.3 Linkki aineistosiirtopalveluun liittyvät dokumentit...

Lisätiedot

Chapter 5 Link Layer and LANs

Chapter 5 Link Layer and LANs Chapter 5 Link Layer and LANs A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and

Lisätiedot

5.5 Ethernet-lähiverkko. Eetteriverkon rakenne. Kaapelit. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Signaalin koodaus Manchester-koodaus CSMA/CD

5.5 Ethernet-lähiverkko. Eetteriverkon rakenne. Kaapelit. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Signaalin koodaus Manchester-koodaus CSMA/CD 5.5 Ethernet-lähiverkko Yleisin lähiverkkoteknologia IEEE:n standardoima LAN-verkko CSMA/CD (kuulosteluväylä) Muita lähiverkkostandardeja esim. Token ring (vuororengas) FDDI WLAN (langaton lähiverkko)

Lisätiedot

Tekninen Tuki. Access Point asennusohje

Tekninen Tuki. Access Point asennusohje Access Point asennusohje Langattoman signaalin kantoaluetta on kätevä laajentaa Access Pointia ja ns. siltausta käyttämällä. Access Pointin pohjassa on WAN MAC Address (MAC osoite). Kirjoita tämä ylös

Lisätiedot

IP asetus -harjoitus Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011

IP asetus -harjoitus Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011 ICT1TN002 1/11 Tietokone ja tietoverkot Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkkoasetusten vaikutuksesta Tässä harjoituksessa tutustutaan labrassa lähiverkon toimintaan tekemällä

Lisätiedot

TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO

TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla WDS- verkko luodaan 2.4G tukiasemien välillä Laite 1 (TW- EAV510 tai TW- EAV510 AC): - Tähän

Lisätiedot

4. Verkkokerros ja reitittimet

4. Verkkokerros ja reitittimet 4. Verkkokerros ja reitittimet Verkkokerroksen perusprosessit ovat: 1. Datan kapselointi IP-paketeiksi, 2. IP-paketin reititys verkossa ja 3. IP-osoitejärjestelmä. 1 Verkkokerroksen protokollat Verkkokerros

Lisätiedot

TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi 2005 2006

TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi 2005 2006 TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi 2005 2006 Jarmo Harju Karri Huhtanen Aleksi Suhonen Heikki Vatiainen Verkkotekniikan jatkokurssi 1 Verkkotekniikan jatkokurssi, 4 op Tavoitteet Ymmärrys verkkotekniikoiden

Lisätiedot

Kysymys 1. Mistä tiedän verkkokaupasta ostaessani, toimiiko paketinohjauspalvelu juuri kyseisen

Kysymys 1. Mistä tiedän verkkokaupasta ostaessani, toimiiko paketinohjauspalvelu juuri kyseisen Usein kysyttyjä kysymyksiä ohjauspalvelusta 26.3.2015 Kysymys 1. Mistä tiedän verkkokaupasta ostaessani, toimiiko paketinohjauspalvelu juuri kyseisen verkkokaupan lähetysten kohdalla? Miten ranskalaisen

Lisätiedot

Kampusverkon reunalaite

Kampusverkon reunalaite Kampusverkon reunalaite Funet parhaat käytännöt dokumentti Tila: valmis Päiväys: 2.5.2011 Otsikko: Kampusverkon reunalaite Työryhmä: AccessFunet Laatijat: Kaisa Haapala, Jani Myyry, Janne Niemi, Janne

Lisätiedot

Verkkotekniikan jatkokurssi Mobile IPv4 26.1.2006

Verkkotekniikan jatkokurssi Mobile IPv4 26.1.2006 Verkkotekniikan jatkokurssi Mobile IPv4 26.1.2006 Karri Huhtanen 1 Sisältö! 1. Arkkitehtuuri ja terminologia! 2. Toiminta 2.1 Toiminta kotiverkossa 2.2 Siirtyminen vieraaseen verkkoon

Lisätiedot

Ongelmallinen Ethernet

Ongelmallinen Ethernet Ongelmallinen Ethernet Kari Seppänen Kari.Seppanen@vtt.fi Johdanto Sisältö Mikä Ethernet oikeastaan on? Toimisto-Ethernet Skaalautuvuus, vikasietoisuus ja tietoturva Spanning tree protocol -parannukset

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Verkkokerros

Tietoliikenteen perusteet. Verkkokerros Tietoliikenteen perusteet Verkkokerros Kurose, Ross: Ch 4.- 4.5 Tietoliikenteen perusteet /007/ Liisa Marttinen Sisältöä Verkkokerros Reititin IP-protokolla Reititysalgoritmit Oppimistavoitteet: - Osata

Lisätiedot

Siirto- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014

Siirto- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014 Siirto- ja verkkokerrokset Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014 Luennon sisältö 1. Kertausta Protokollapino DNS 2. Johdanto Yhteys, yhteydettömyys Best

Lisätiedot

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)

Lisätiedot

Verkkokerros ja Internetprotokolla

Verkkokerros ja Internetprotokolla Verkkokerros ja Internetprotokolla Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:

Lisätiedot

Ohjelmiston asennusopas

Ohjelmiston asennusopas Ohjelmiston asennusopas Oppaassa kerrotaan, miten ohjelmisto asennetaan USB- tai verkkoliitännän kautta. Verkkoasennus ei ole käytettävissä malleissa SP 200/200S/203S/203SF/204SF. Kaavio Kaaviossa kuvataan,

Lisätiedot

Tietoliikenneohjelmointi. v. 0.01

Tietoliikenneohjelmointi. v. 0.01 Tietoliikenneohjelmointi v. 0.01 Kurssin suoritus ja tavoitteet Kurssin suoritus kerrotaan erikseen. Tavoitteet: Oppilas osaa suunnitella ja toteuttaa verkossa toimivia asiakas/palvelin sovelluksia. Protokollat

Lisätiedot

Kuva 1. Satunnaisesti valitun kytkimen ominaisuuksia.

Kuva 1. Satunnaisesti valitun kytkimen ominaisuuksia. Spanning Tree -protokollalla on jo pitkät perinteet. Sen ensimmäinen versio julkaistiin jo vuonna 1990 ja se tunnettiin tarkemmin standardina 802.1D. Protokolla on määritelty alla olevassa englannin kielisessä

Lisätiedot

Kytkentäosa. Ulosmenoportit. Jonotus reitittimessä 001..

Kytkentäosa. Ulosmenoportit. Jonotus reitittimessä 001.. Osoitteen 1. bitti 2. bitti 3. bitti jne 0 Kun n = 32 ei ole tarpeeksi nopea nykyisiin runkoreitittimiin! 1 001.. - content addressable memory (CAM) - välimuistin käyttö Kytkentäosa Kytkentä muistin kautta

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä

Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä IP laitteiden asennus tapahtuu oletusarvoisesti käyttäen verkkokaapelointia. Kaapeli kytketään kytkimeen tai suoraan reittimeen, josta laite saa IP -osoitetiedot,

Lisätiedot

TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta

TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta WDS- VERKON RAKENTAMINEN OSA 1: JOHDANTO WDS- tekniikalla voidaan jatkaa langatonta verkkoa käyttämällä tukiasemia siltana, jolloin verkkoa

Lisätiedot

Yhdysliikennejärjestelyt suomessa sekä tekniikan kuvaus

Yhdysliikennejärjestelyt suomessa sekä tekniikan kuvaus Page 1 of 7 03.04.2008 Yhdysliikennejärjestelyt suomessa sekä tekniikan kuvaus Yleistä Yhdysliikenne järjestetään tällä hetkellä kolmella Ethernet-kytkimellä, joista kaksi sijaitsee pääkaupunkiseudulla:

Lisätiedot

10. Painotetut graafit

10. Painotetut graafit 10. Painotetut graafit Esiintyy monesti sovelluksia, joita on kätevä esittää graafeina. Tällaisia ovat esim. tietoverkko tai maantieverkko. Näihin liittyy erinäisiä tekijöitä. Tietoverkkoja käytettäessä

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5)

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2008/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Langattoman

Lisätiedot

TW- EAV510 / TW- EAV510 AC: OpenVPN

TW- EAV510 / TW- EAV510 AC: OpenVPN TW- EAV510 / TW- EAV510 AC: OpenVPN OpenVPN- yhteys kahden TW- EAV510/TW- EAV510AC laitteen välille HUOM! Jos yhteyttä käytetään 3G/4G/LTE- verkon yli, pitää käytössä olla operaattorilta julkiset IP- osoitteet

Lisätiedot

Tulostimen sisäisen ethernet-verkkovalmiuden ansiosta voit yhdistää tulostimen suoraan ethernet-verkkoon ilman ulkoista tulostuspalvelinta.

Tulostimen sisäisen ethernet-verkkovalmiuden ansiosta voit yhdistää tulostimen suoraan ethernet-verkkoon ilman ulkoista tulostuspalvelinta. ethernet-sisällysluettelo ethernet-yhteys Tulostimen sisäisen ethernet-verkkovalmiuden ansiosta voit yhdistää tulostimen suoraan ethernet-verkkoon ilman ulkoista tulostuspalvelinta. Saat lisätietoja tulostimen

Lisätiedot

Nimi: Op.numero: Yritän arvosanan korotusta, olen läpäissyt IVT:n tentin

Nimi: Op.numero: Yritän arvosanan korotusta, olen läpäissyt IVT:n tentin 1 8304500 Tietoliikenneverkkojen perusteet Tentti 22102003 /OA&JH Nimi: Opnumero: HUOM! Merkitse alle ajankohdat (esim kesä 2002), mikäli olet suorittanut osuuksia kurssille 83450 Internetin verkkotekniikat,

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan?

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? VERKKOTEKNIIKKAA Sisältö: Johdatus aiheeseen. Mikä on tieto(kone)verkko ja miksi sellaisia on? Verkot ohjelmistonäkökulmasta. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? Verkot

Lisätiedot

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS WL54AP2 Langattoman verkon laajennusohje WDS Näitä ohjeita seuraamalla saadaan langaton lähiverkko laajennettua yksinkertaisesti kahden tai useamman tukiaseman verkoksi. Tukiasemien välinen liikenne(wds)

Lisätiedot

Graafit ja verkot. Joukko solmuja ja joukko järjestämättömiä solmupareja. eli haaroja. Joukko solmuja ja joukko järjestettyjä solmupareja eli kaaria

Graafit ja verkot. Joukko solmuja ja joukko järjestämättömiä solmupareja. eli haaroja. Joukko solmuja ja joukko järjestettyjä solmupareja eli kaaria Graafit ja verkot Suuntamaton graafi: eli haaroja Joukko solmuja ja joukko järjestämättömiä solmupareja Suunnattu graafi: Joukko solmuja ja joukko järjestettyjä solmupareja eli kaaria Haaran päätesolmut:

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

v 8 v 9 v 5 C v 3 v 4

v 8 v 9 v 5 C v 3 v 4 Verkot Verkko on (äärellinen) matemaattinen malli, joka koostuu pisteistä ja pisteitä toisiinsa yhdistävistä viivoista. Jokainen viiva yhdistää kaksi pistettä, jotka ovat viivan päätepisteitä. Esimerkiksi

Lisätiedot

Nebula pilvi 9.0 saatavuusalueiden välinen verkkoliikenne

Nebula pilvi 9.0 saatavuusalueiden välinen verkkoliikenne Nebula pilvi 9.0 saatavuusalueiden välinen verkkoliikenne Sivu 2/9 1. Sisällysluettelo 2. Esipuhe 3 2.1. Saatavuusalueet 3 2.1.1. Taustaverkko missä instanssit ovat suoraan fyysisellä liitännällä kiinni

Lisätiedot

Ohjelmiston asennusopas

Ohjelmiston asennusopas Ohjelmiston asennusopas Oppaassa kerrotaan, miten ohjelmisto asennetaan USB- tai verkkoyhteydellä. Verkkoasennus ei ole käytettävissä malleissa SP 200/200S/203S/203SF/204SF. Jos haluat määrittää langattoman

Lisätiedot

Yleinen ohjeistus Linux tehtävään

Yleinen ohjeistus Linux tehtävään Yleinen ohjeistus Linux tehtävään Sinulle on toimitettu valmiiksi asennettu HYPER V ympäristö. Tehtäväsi on asentaa tarvittavat virtuaalikoneet, sekä konfiguroida ne ja verkkolaitteet, tehtävän mukaisesti.

Lisätiedot

Chapter 4 Network Layer Chapter 6 (part) Mobile Networks. Verkkokerros. Verkkokerros. Verkkokerros. Reititys ja jatkolähetys. Verkkokerroksen tehtävät

Chapter 4 Network Layer Chapter 6 (part) Mobile Networks. Verkkokerros. Verkkokerros. Verkkokerros. Reititys ja jatkolähetys. Verkkokerroksen tehtävät Chapter 4 Network Laer Chapter 6 (part) Mobile Networks A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freel available to all (facult, students, readers). The re in PowerPoint form so

Lisätiedot

Apuvälineiden valikkokartta

Apuvälineiden valikkokartta Voit käyttää kaikkia apuvälineitä vain, jos olet kirjautunut sisään järjestelmänvalvojana. Laiteasetukset Anna PagePack-tunnusluku Yleistä Virransäästö Älykäs virransäästö Työn aktivoima Ajoitettu Nopea

Lisätiedot

Aloha Lähiverkkoja => Ethernet Ethernet => => =>

Aloha Lähiverkkoja => Ethernet Ethernet => => => 185 Lähiverkkoja 186 Aloha Havaijin yliopistossa toteutettiin 1970-luvulla radiopakettiverkko, joka oli historiallisesti merkittävä. Verkon ohjaus on hajautettu eli asemat päättävät itse toiminnastaan:

Lisätiedot

3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP

3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3.1 Laajakaistaliittymän asetusten tarkistus / Windows XP Seuraavien ohjeiden avulla tarkistat Windows XP -käyttöjärjestelmien asetukset ja luot Internet-yhteyden.

Lisätiedot