Petri Nuutinen 2011 KEVÄT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Petri Nuutinen 2011 KEVÄT"

Transkriptio

1 Petri Nuutinen 2011 KEVÄT

2 Luku 1 TCP/IP-protokollamalli 1 TCP/IPprotokolla-malli LUKU 1 Y hteistä sopimusta siitä, miten TCP/IP kuvattaisiin kerrosmallina ei kuvattaisiin kerrosmallina ei ole. Kuitenkin on yleisesti hyväksyttyä on yleisesti hyväksyttyä että kerroksia on vähemmän kuin OSIvähemmän kuin OSI-mallissa (7). Tässä esityksessä kuvaamme protokollan rakennetta käyttämällä neljää kerrosta: Sovelluskerros - sisältää sovellukset, jotka käyttävät verkkoa Kuljetuskerros - tarjoaa päästä-päähän siirtopalvelut Internet-kerros - määrittää tietosähkeen ja suorittaa tietojen reitityksen Fyysinen kerros - sisältää fyysisen verkon käsittelyssä tarvittavat rutiinit varsinaiset sovellukset HTTP FTP Telnet SMTP DNS TFTP NETBios tiedonsiirto sovelluksille TCP UDP reititys IP fyysinen verkko muunnos ICMP, IP IP Ethernet OSI-mallin tavoin tiedot siirretään kerroksissa alaspäin, kun ne lähetetään verkkoon ja ylöspäin, kun ne vastaanotetaan verkosta. Malli esittää tapaa, jolla tietoja käsitellään niiden siirtyessä alaspäin pinossa sovellustasolta fyysiseen verkkoon. Jokainen kerros lisää omat ohjaustietonsa varmistaakseen tietojen perille menemisen. Näitä ohjaustietoja kutsutaan otsakkeiksi (headers), koska ne lisätään lähetettävien tietojen alkuun. Jokainen kerros käsittelee ylemmästä kerroksesta saamiaan tietoja pakettina (packet) ja lisää paketin alkuun omat otsakkeensa. Kun tiedot

3 Luku 1 TCP/IP-protokollamalli 2 vastaanotetaan, tapahtuu päinvastoin. Jokainen kerros poistaa omat otsakkeensa ennenkuin siirtää paketin ylempään kerrokseen. Sovelluskerros Tiedot Kuljetuskerros Otsake Tiedot Internet-kerros Otsake Otsake Tiedot Fyysinen kerros Otsake Otsake Otsake Tiedot Jokaisella kerroksella on oma tietorakenteensa. Käsitteellisesti ottaen kerros on täysin tietämätön ylä- ja alapuolella olevien kerrosten tietorakenteista (black-box). TCP-protokollassa varsinaisista tiedoista käytetään erilaisia nimiä riippuen kerroksesta. Sovellukset käsittelevät tietoa tietovuona (data stream) ja kuljetuskerros segmenttinä (segment). Vastaavasti Internet-kerros näkee tiedot lohkoina, joista käytetään nimeä tietosähke (datagram). Useimmissa verkoissa lähetettäviä tietoja kutsutaan paketeiksi tai kehyksiksi (frames). Sovelluskerros tietovuo Kuljetuskerros segmentti Internet-kerros tietosähke Fyysinen kerros kehys Fyysinen kerros Fyysisen kerroksen protokollat tarjoavat järjestelmän käyttöön välineet, joiden avulla se voi siirtää tietoja verkon laitteiden välillä. Fyysisessä kerroksessa suoritettaviin toimintoihin kuuluu IP-tietosähkeiden kehystäminen fyysiseen verkkoon lähetettäväksi ja IP-osoitteiden muuttaminen verkon fyysisiksi osoitteiksi (esim. MAC). Toisin kuin ylimmän tason protokollien, fyysisen kerroksen protokollien on tunnettava yksityiskohtaisesti alla olevan verkon (esim. Ethernet, ATM) rakenne voidakseen muotoilla lähetettävät tiedot verkon vaatimuksia vastaavaksi. Fyysinen kerros on käyttäjälle näkymätön. TCP/IP:n rakenne piilottaa kerroksen toiminnot ja käyttäjien paremmin tuntemat protokollat (IP, TCP, HTTP) ovat ylemmän tason protokollia. Otettaessa käyttöön uusia verkkoteknologioita on kerrokseen kehitettävä myös uusia protokollia. Fyysisen kerroksen protokollia on siis yksi jokaista fyysistä verkkostandardia varten. Protokollat ovat usein olemassa sekä laiteajureina että niihin liittyvinä ohjelmina (esim. verkkokorttien ajurit). Verkon nimellä yksilöidyt laiteajurit kehystävät tiedot ja jakelevat ne verkkoon, ja erilliset ohjelmat suorittavat oheistoimintoja kuten osoitteiden muuntamista.

4 Luku 1 TCP/IP-protokollamalli 3 Internet-kerros Internet-kerroksen Internet-protokolla (IP) on TCP/IP:n sielu. Se tarjoaa pakettien siirrossa tarvittavat peruspalvelut eli se määrittää osoitteistuksen, reitittää tietosähkeet etäasemille ja suorittaa tietosähkeiden jakamisen osiin ja uudelleen kokoamisen. IP on yhteydetön protokolla eli se ei avaa yhteyttä asemien välillä vaihtamalla ohjaustietoja (eli kättelemällä ) ennen tiedonsiirron käynnistämistä., vaan se lähettää paketit vastaanottajalle tarkistamatta vastaanottajan hengissä olemista. IP luottaa siihen, että ylemmissä kerroksissa olevat protokollat avaavat yhteyden, mikäli yhteydellistä palvelua tarvitaan. IP luottaa myös siihen, että ylemmissä kerroksissa olevat protokollat hoitavat virheentarkastuksen ja -korjauksen. TCP/IP-verkko on pakettienvälitysverkko. Paketti on tietolohko, jonka mukana kulkee sen toimittamiseen liittyvät tiedot - samaan tapaan kuin tavallisessa kirjeessä, jonka kuoreen on merkitty osoite. Paketit kulkevat verkossa itsenäisesti toisista paketeista riippumatta. Tietosähke on IP:ssä määritelty paketin muoto, jonka ensimmäiset viisi tai kuusi 32-bitin sanaa muodostavat ohjaustiedot, joita kutsutaan siis otsakkeiksi. Otsakkeen tärkeimmät tiedot ovat jaetun paketin tunnistetiedot (32 bit) elinaika, TTL eli Time To Live (8 bit) protokollanumero (8 bit) IP-otsakkeen tarkistussumma (16 bit) lähdeosoite (32 bit) kohdeosoite (32 bit) Itse lähetettävän tiedon pituus yksittäisessä paketissa riippuu käytettävästä verkkomediasta ja voi olla 68 tavun ja 64 kilotavun välillä, esimerkiksi Ethernetissä 1500 tavua miinus otsaketiedot. Jos kohdeosoite osoittaa samassa verkossa olevaan asemaan (verrattuna siis lähdeosoitteeseen aliverkon maskia käyttämällä), paketti lähetetään suoraan kohdeasemaan. Jos osoite ei ole samassa verkossa, paketti siirretään yhdyskäytävään (gateway) edelleen toimittamista varten. Yhdyskäytävät ovat laitteita, jotka siirtävät paketteja fyysisten verkkojen välillä. Yhdyskäytävän valintaprosessia kutsutaan reitittämiseksi. IP tekee reitityspäätöksen jokaisen paketin osalta erikseen. Yhdyskäytäviä kutsutaan tavallisesti IP-reitittimiksi (huomaa, kuitenkin että uusimman terminologian mukaan yhdyskäytävä siirtää tietoja kahden eri protokollan ja reititin kahden eri verkon välillä). Paketit kulkevat asemissa kaikkien neljän eri kerroksen läpi, mutta yhdyskäytävissä/reitittimissä ne siirtyvät vain Internetkerrokseen, jossa reitityspäätökset siis tehdään:

5 Luku 1 TCP/IP-protokollamalli 4 Asema A Asema B Sovellus Sovellus Kuljetus Yhdyskäytävä Kuljetus Internet Internet Internet Verkko Verkko Verkko Koska tietosähke kulkee eri fyysisten verkkojen kautta, voi syntyä tilanne, että jostakin verkosta tullut tietosähke on liian pitkä lähetettäväksi yhtenä pakettina toisen verkon kautta, jolloin se joudutaan jakamaan pienempiin osiin lähetystä varten. Tätä prosessia kutsutaan ositukseksi (fragmentation). Esimerkiksi IP:n on jaettava Ethernetin suhteellisen suuret paketit pienemmiksi paketeiksi, mikäli ne täytyy siirtää X.25-verkkoon. TTL-kentän arvo ilmaisee sekunteina, kuinka kauna sanoma saa kiertää verkossa ennen kuin se tuhotaan. Kentän alkuperäinen arvo riippuu käyttöjärjestelmästä (nykyinen suositus on 64). Jokaisen paketin matkan varrella olevan reitittimen tulee vähentää kentän arvoa vähintään yhdellä, ja vähennystä tulee tehdä enemmän, mikäli paketti joutuu odottamaan esimerkiksi reitittimen puskurissa. Jos paketti ei koskaan löydä perille, sen elämän lopettaa se reititin, joka vähentää sen kentän arvon nollaan (eli ei siis käy kuten eräissä scifi-kirjoissa). Kun IP vastaanottaa tietosähkeen, joka on osoitettu paikalliselle asemalle, se siirtää tietosähkeen tieto-osan oikealle kuljetusprotokollalle (TCP, UDP) otsakkeessa olevan protokollanumeron perusteella. Internet-kerroksen olennainen osa on ICMP-protokolla, joka käyttää IPtietosähkeiden jakelutoimintoja viestiensä lähettämiseen. Tärkeimmät ICMP:n toiminnoista ovat: vuonohjaus eli jos tietosähkeet saapuvat nopeammin kuin niitä ehditään käsitellä, vastaanottava asema tai välittävä yhdyskäytävä lähettää lähettävälle asemalle viestin, että tietosähkeiden lähettäminen on väliaikaisesti lopetettava ilmoitus tuntemattomasta kohteesta eli yhdyskäytävä lähettää ko. viestin, jos kohdeosoitetta ei pystytä tavoittamaan, tai vastaanottava asema lähettää viestin, jos kohdeporttia ei pystytä tavoittamaan uudelleenreititys eli yhdyskäytävä pyytää asemaa käyttämään toista yhdyskäytävää, mikäli sellainen on olemassa ja toinen reitti on parempi vaihtoehto etäasemien tarkkailu eli asema voi lähettää viestin varmistaakseen että vastaanottava asema on toiminnassa (ping-komento käyttää tätä).

6 Luku 1 TCP/IP-protokollamalli 5 Kuljetuskerros Kuljetuskerroksen kaksi tärkeintä protokollaa ovat TCP (Transmission Control Protocol) ja UDP (User Datagram Protocol). TCP tarjoaa luotettavan tiedonsiirron virheentarkastuksineen ja korjauksineen. UDP puolestaan tarjoaa vähän resursseja vaativan, yhteydettömän tiedonsiirtotavan. Sovelluksen ohjelmoija päättää, kumpi palvelu sopii paremmin hänen tarkoituksiinsa (esim. DNS ja TFTP käyttävät UDP:tä). UDP on epäluotettava, yhteydetön, protokolla eli protokollaan ei sisälly toimintoja, joilla tarkistetaan, että tiedot ovat menneet oikein perille. Sovellusohjelmoijan kannattaa kuitenkin käyttää sitä, jos lähetettävien tietojen määrä on vähäinen, sillä tällöin yhteyden luominen ja tietojen perillemenon varmistaminen vaativat enemmän resursseja kuin itse tietojen siirto, vaikka ne jouduttaisiinkin lähettämään uudelleen. UDP sopii myös sovelluksiin, joissa kyselyn vastauksena odotetaan pelkästään vahvistusta viestin perillemenosta jos vastausta ei saada annetun ajan kuluessa, kysely lähetetään uudelleen. TCP protokolla tarkistaa, että tiedot ovat menneet verkon läpi virheettömästi ja oikeassa järjestyksessä. Se lähettää tiedot uudelleen, kunnes se saa vastaanottajalta vahvistuksen siitä, että tiedot on vastaanotettu oikein. Jokainen segmentti sisältää tarkistussumman, jonka avulla vastaanottaja varmistaa, etteivät tiedot ole muuttuneet matkalla. TCP on yhteydellinen protokolla eli se muodostaa loogisen päästä päähän yhteyden kahden aseman välille. Asemat vaihtavat keskenään kättelyksi kutsutun ohjausviestin ennenkuin varsinaiset tiedot lähetetään. TCP tarkastelee lähettämiään tietoja jatkuvana vuona eikä yksittäisinä paketteina. Siksi se huolehtii myös siitä, että tiedot lähetetään ja vastaanotetaan oikeassa järjestyksessä. TCP-segmentin otsakkeessa oleva järjestysnumero ja kuittausnumero ilmaisevat tavujen oikean järjestyksen. Jos esimerkiksi ensimmäisenä lähetetyn segmentin ensimmäisen tavun numero on 1 ja 8000 tavua on jo lähetetty, niin lähetysvuorossa olevan segmentin järjestysnumero on Vastaanottavan aseman lähettämässä kuittausnumerossa kerrotaan lähettäjälle, kuinka monta tavua on jo vastaanotettu. Jos esimerkiksi ensimmäisenä lähetetyn segmentin ensimmäisen tavun numero on 1 ja 4000 tavua on onnistuneesti vastaanotettu, lähetetään kuittausnumero Vastaanotetussa segmentissä on myös ikkuna-kenttä, joka ilmoittaa montako tavua etäasema voi vielä vastaanottaa eli kuinka suuri etäaseman sen hetkinen puskuri on. Jos puskuriin mahtuu vielä 6000 tavua, on ikkunakentän arvo Tämä kertoo samalla lähettävälle asemalle, että se voi jatkaa tietojen lähettämistä. Vastaanottava asema voi taas ohjata lähettäjältä tulevaa tietovuota ikkunan kokoa muuttamalla.

7 Luku 1 TCP/IP-protokollamalli 6 1. paketti Lähettäjä: Järj.nro 1 Koko 8000 Vast.ottaja: Kuittausnro 8000 Ikkuna paketti Lähettäjä: Järj.nro 8001 Koko 8000 Vast.ottaja: Kuittausnro Ikkuna paketti Lähettäjä: Järj.nro Koko 6000 Vast.ottaja:... Sovelluskerros Sovelluskerroksen protokollat (HTTP, FTP, SMTP,...) tuottavat varsinaiset palvelut käyttäjille. Sen jälkeen kun IP on siirtänyt vastaanottamansa tiedot kuljetusprotokollalle, tämä siirtää ne edelleen oikealle sovellukselle. Sovellukset määritetään (lähde- ja kohde-) porttinumeroilla, jotka ovat 16-bittisiä arvoja. Porttinumerot (Well- Known Ports) on varattu eri protokollille ja palveluille. Portit (egistered Ports)ovat varattuja puolivirallisille ohjelmille. Loput porttinumerot, (Dynamic/Private Ports)ovat ohjelmoijien valittavissa omille soveluksilleen. Portit kokonaisuudessaan: Allaolevassa taulukossa on yleisimpien sovellusprotokollien porttinumeroita. 7 echo ( ping ) 20 ftp-data 21 ftp-commands 23 telnet 25 smtp 53 dns 69 tftp 80 http 110 pop3 119 nntp 143 imap 194 irc 389 ldap 443 https Tunnettujen standardien porttinumeroiden avulla etäjärjestelmät tietävät, mihin porttiin niiden on kytkeydyttävä käyttäessään tarvitsemiaan verkon palveluita. Standardia porttinumeroa käytetään vain kohdeportissa

8 Luku 1 TCP/IP-protokollamalli 7 ( palvelinpäässä ). Lähdeportin ( asiakaspään ) numero varataan dynaamisesti, jotta jokainen yhteys olisi yksilöitävissä. Kun siis asiakasasema ottaa yhteyttä esimerkiksi palvelinaseman Telnetsovellukseen, se valitsee itselleen satunnaisen lähdeportin (esim. 3456) ja asettaa kohdeportiksi Telnet-protokollan mukaisesti 23. Vastaavasti palvelinasema lähettäessään paketteja takaisin asettaa lähdeportiksi 23 ja kohdeportiksi Lähettäjä Vastaanottaja kohdeportti / 23 (telnet) - lähdeportti / 3456 (sat.) - kohdeportti / lähdeportti / 23 IP-osoitteen ja porttinumeron yhdistelmää kutsutaan socketiksi. Socket määrittää yksiselitteisesti prosessin koko Internetin laajuudessa.

9 Luku 2 IP-osoitteistus 8 IP-osoitteistus LUKU 2 J okaisella TCP/IP-protokollaa käyttävällä laitteella tulee olla yksilöllinen laitteella tulee olla yksilöllinen IP-osoite. Tämä on yksilöllinen itse on yksilöllinen itse asiassa kahdella eri tasolla. Kaikkiaan 32-bittiä Kaikkiaan 32-bittiä käsittävästä osoitteesta voidaan erikseen määritellä verkkotunnus (domain) ja konetunnus (host). Verkkotunnus on globaalisti yksilöllinen Internetiin liittyneissä verkoissa ja konetunnus on yksilöllinen tietyssä Internettiin liittyneessä verkossa. Yksilöllisyyttä tarvitaan, jotta Internetin reitittimet tietävät mihin verkkoon IP-paketteja tulee välittää. Huom! Allaolevat ovat eri asioita, vaikka käytetään samoja termejä! verkkotunnus = konetunnus = 241 verkkotunnus = sonera.fi konetunnus = www Verkon osoitteen yksilöllisyyden vaatimuksista voidaan poiketa kahdessa tapauksessa. Ensinnäkin mikäli verkko ei ole kytkettynä Internetiin eli kyseessä on suljettu verkko ja toiseksi mikäli reitittimessä tai palomuurissa käytetään NAT-tekniikkaa (tästä lisää jatkossa). Tällöin on periaatteessa sama, mitä osoitteita verkossa käyttää, mutta näitä tapauksia varten on kuitenkin olemassa erityiset rekisteröimättömät IP-osoitteet, joita suositellaan käytettäväksi. Vapaat osoiteavaruudet ovat kpl A-luokan verkkoja kpl B-luokan verkkoja kpl C-luokan verkkoja Lisäksi kaksi osoiteavaruutta, ja , on varattu erikoistarkoituksiin. Verkko 0 on oletusreitti ja verkko 127 on takaisinkytkentäosoite (yleensä käytetään ). Myös numerot 0 ja 255 on varattu kaikissa osoiteluokissa ja niitä käytetään reititystaulukoissa. Laitenumero 0 tarkoittaa itse verkkoa eli osoite tarkoittaa

10 Luku 2 IP-osoitteistus 9 koko C-luokan verkkoa Laitenumero 255 on levitysosoite (broadcast), jolla viitataan kaikkiin verkon asemiin eli osoitteeseen lähetetty paketti menee verkon kaikille asemille. Myös osoiteavaruus on ennalta varattu. Sitä käyttää hyväkseen mm. Windows 2000 käyttöjärjestelmän DHCP-palvelu. Internet-verkkoon kytkettäville koneille on hankittava IP-osoitteet Internetyhteyksiä tarjoavalta verkko-operaattorilta (esim. Sonera). IPosoiteavaruuden omistaa ICANN (Internet Corporation for Assigned Names and Numbers), aiemmin IANA, joka on delegoinut niiden jakamisen maantieteellisesti (IPE NCC - Eurooppa, AIN - Amerikka, APNIC - Aasia). Nämä alueelliset rekisterit jakavat osoitteet verkko-operaattoreille. ICANN IPE NCC Sonera Yritys Oy Funet SAMK Huom! IP-osoitteiden lisäksi täytyy hakea myös domain-nimi! (tästä jatkossa lisää) IP-osoitteita on perinteisesti jaettu A-, B- ja C-luokan osoiteavaruuksina seuraavan taulukon mukaisesti: Luokka Verkkotunnus Verkkomaski Esimerkki Konetunnus esim. IP-esimerkki A B X C X.Y osoitteen 1. tavusta näkee siis luokan Luokan C jälkeiset osoitteet on varattu niin sanotuiksi ryhmälähetyosoitteiksi ( ) ja kokeilukäyttöön ( ). Yritykset, joiden verkko koostui alle 255 koneesta, hankkivat siis C-luokan osoiteavaruuden, ja yritykset, joiden verkko koostui yli 255 koneesta, hankkivat B-luokan osoiteavaruuden. Internetin konemäärän räjähdettyä alkoi B-luokan osoitevaranto nopeasti vähentyä. Aluksi yritykset pakotettiin käyttämään useampaa C-luokkaa. Tästä aiheutui kuitenkin uusia ongelmia, koska jokainen C-luokan (ja tietysti myös A- ja B-luokan) verkko tarvitsee oman merkinnän reititystaulukoihin. eitittimien reitystaulukot uhkasivat paisua liian suuriksi niiden suorituskykyyn nähden. Tämä ongelma ratkaistiin siten, että nykyään suurille verkko-operaattoreille

11 Luku 2 IP-osoitteistus 10 (palveluntarjoajille) annetaan laajoja, peräkkäisiä osoitealueita, jotka vaativat vain yhden merkinnän reititystaulukkoon verkko-operaattorille tulevaa liikennettä varten. Tästä seuraa tietysti se, että verkkooperaattoreiden jakamat osoitteet ovat nykyään operaattorisidonnaisia eli tietyltä operaattorilta saadut osoitteet täytyy operaattoria vaihdettaessa luovuttaa takaisin. Kuitenkin edelleen löytyy myös vanhoja IP-osoitteita, jotka eivät ole sidoksissa mihinkään operaattoriin. Sama peräkkäisten osoitealueiden idea laajenee myös ylöspäin eli esim. osoitealueet on jaettu Euroopalle, jolloin siis tiedämme, että esim. verkkoihin ja johtaa sama reitti Euroopan ulkopuolelta. Vastaavasti on jaettu Amerikalle, Aasialle ja Euroopalle. Euroopan palveluntarjoajien jakamat osoitelohkot löytyvät osoitteesta Yleinen tapa jakaa esimerkiksi C-luokka verkon IP-laitteiden kesken: Palvelimet 1 9 Tulostimet Varalla Kiinteät IP:t työasemille DHCP:n jakamat IP:t Varalla Verkon laitteet (kytkimet, etäpalvelimet,...) eitittimet Aliverkotus (subnetting) Useassa (vanhemmissa) suomalaisessa yritysverkossa on käytössä yksi B- luokan verkkotunnus, joka kattaa useita reitittimillä yhdistettyjä osaverkkoja. Tällöin B-luokan osoiteavaruus on jaettu osiin eli aliverkotettu. Aliverkko määritellään muuttamalla IP-osoitteen maski (vrt. koneen TCP/IP-asetusten Subnet mask). Ulkopuolisten verkkojen reitittimissä näkyy ainoastaan koko B-luokka yhden kerran, mutta sisäisessä verkossa on sovittu, että B-luokan osoiteavaruus jaetaan sisäisesti C-luokan osoitealueisiin. Verkon sisäisissä reitittimissä löytyy reitti kaikkiin aliverkkoihin erikseen. Maskin tehtävä on kertoa, erottamalla verkkotunnus osoitteesta, mitkä koneet kuuluvat samaan paikalliseen (lähi)verkkoon ja mitkä koneet ovat saavutettavissa reitittimen kautta. Aliverkotuksessa on myös se hyvä puoli, että sen avulla verkonhallitsija voi delegoida osoitteiden hallinnan pienemmille ryhmille organisaation sisällä. Tämä voi usein olla poliittisesti järkevää, vaikkei teknisesti olisikaan välttämätöntä.

12 Luku 2 IP-osoitteistus 11 Teknisesti aliverkotus vähentää liikenneruuhkia, koska levitysviestit, kuten AP- JA DHCP-kyselyt, eivät normaalisti välity reitittimien yli (DHCP voidaan konfiguroida menemään läpi) verkko Maski: Maski: Maski Uudemmissa verkoissa käytetään (koska siis B-luokan osoiteavaruuksia ei enää käytännössä jaeta) vastaavasti usean C-luokan verkkotunnusta. Yleensä kullekin lähiverkon osalle asetetaan oma C-luokan osoiteavaruus Maski: Maski: Maski:

13 Luku 2 IP-osoitteistus 12 Jos yrityksellä on useita lähiverkkoja, joissa jokaisessa on vain muutama kone, niin C-luokan osoiteavaruus joudutaan aliverkottamaan. C-luokan klassisessa aliverkottamisessa osoitealue jaetaan tasakokoisiin osoitelohkoihin. Allaolevissa taulukoissa on esimerkkejä C-luokan klassisesta jakamisesta aliverkkoihin. C-luokka: Aliverkko maski: Aliverkon tunnus IP-osoitteet aliverkossa Broadcast-osoite C-luokka: Aliverkko maski: Aliverkon tunnus IP-osoitteet aliverkossa Broadcast-osoite C-luokka: Aliverkko maski: Aliverkon tunnus IP-osoitteet aliverkossa Broadcast-osoite C-luokka: Aliverkko maski: Aliverkon tunnus IP-osoitteet aliverkossa Broadcast-osoite (Ali)verkkomaski (Ali)verkkomaskin merkityshän on siinä, että se kertoo laitteille ja reitittimille, mistä kohdasta osoite jakautuu verkkotunnukseen ja konetunnukseen (samassa verkon osassa toimivilla koneilla tulee olla sama verkkotunnus). Verkkomaskin ykkösbitit kertovat verkkotunnusosan ja nollabitit konetunnus-osan. Paikallinen aliverkkomaski tulee konfiguroida kaikille koneille ja reititittimille, jotta ne tietävät mikä osoitealue on asetettu käyttöön paikallisessa lähiverkossa. Aliverkkomaski esitetään perinteisesti 4-tavuisena numerosarjana, jonka merkitys selkenee,

14 Luku 2 IP-osoitteistus 13 kun sen kirjoittaa auki binäärimuodossa (vrt. jälkimmäisessä esimerkissä yo. taulukkoa): Verkkotunnus ( ) Konetunnus (93) Verkkotunnus ( ) Konetunnus (29) Sekä osoitteen että maskin esittäminen on vaivalloista osoitteita kirjoitettaessa. Siksi osoitteiden esittämistä varten on kehitetty lyhennetty esitystapa. Sen sijaan että kirjoitettaisiin erikseen osoite ja maski , kirjoitetaankin /26, jossa prefiksi ilmoittaa, montako bittiä osoitteen verkkotunnus-osaan kuuluu. Allaolevassa taulukossa on esitetty C-luokan mahdolliset aliverkkomaskit (vrt. edellisen sivun taulukkoa). Verkkomaski Verkkotunnuksen pituus Aliverkkoja Osoitteita aliverkossa / = / = / = / = / = / = / = / = 0 Luokaton reitittäminen Klassinen aliverkotus pakottaa jakamaan osoitealue tasakokoisiin osiin. Verkon osat ovat yleensä kuitenkin eri kokoisia, jolloin tästä aiheutuu osoitealueen epätaloudellista käyttöä. Uudet reitittimet ja reititysprotokollat tukevat luokatonta reitittämistä (CID, Classless Inter-Domain outing), joka mahdollistaa vaihtuvamittaisen aliverkottamisen. Luokaton reitittäminen on menetelmä, jossa reitittimet määrittävät verkkotunnuksen maskin eikä osoiteluokan perusteella. Vaihtuvamittaisessa aliverkottamisessa osoitelohkot ovat kooltaan kahden potensseja (4, 8, 16, 32, 64,...). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esim.

15 Luku 2 IP-osoitteistus 14 C-luokka jaetaan osiin valitsemalla klassisen aliverkotuksen mukaisista jaoista sellaiset, jotka eivät mene keskenään päällekkäin. Allaolevassa taulukossa on esimerkki C-luokan vaihtuvamittaisesta jakamisesta aliverkkoihin (vrt. edellisen sivun taulukoihin). C-luokka: Vaihtuvamittaiset aliverkot: /25, /26, 2 x /27 Aliverkon maski Aliverkon tunnus IP-osoitteet aliverkossa Broadcast-osoite (/25) (/26) (/27) (/27) Ylläolevan taulukon jakoa voitaisiin käyttää allaolevan kuvan mukaisesti verkko Maski: Maski: Maski: Aiemmin todettiin, että jos yhdellä C-luokalla ei saada katettua kaikkia verkon koneita, otetaan käyttöön useampia C-luokan verkkotunnuksia ja asetetaan kullekin lähiverkon osalle oma C-luokan osoiteavaruus. Tällöin tarvitaan kuitenkin reitittimiä apuna, koska samassa lähiverkossa, mutta eri osoitealueissa olevat koneet, eivät voi muuten liikennöidä keskenään. Tämä luonnollisesti myös kuormittaa reititintä ja mahdollisesti hidastaa koneiden välistä liikennöintiä.

16 Luku 2 IP-osoitteistus 15 Jos C-luokan osoiteavaruudet ovat peräkkäisiä, niitä on parillinen määrä ja osoitteista pienimmän kolmas oktetti on jaollinen niiden määrällä, voidaan ne yliverkottaa (supernetting) sopivalla verkkomaskilla. Tämä sama verkkomaski konfiguroidaan kaikkiin koneisiin, jolloin kaikki koneet kuuluvat samaan osoitealueeseen ja lähiverkkoon. Tässäkin on siis kyse luokattomasta reitittämisestä. Allaolevassa taulukossa on esitetty joitakin ylimaskauksia. Verkkomaski Verkkotunnuksen pituus C-lk:n verkkoja Osoitteita verkossa / = / = / = / = 510 Aiemmin esitetyssä erillisten C-luokkien käytössä (jos verkko-operaattorilta on itse asiassa saatu neljä peräkkäistä C-luokkaa) voitaisiin nyt siis luopua reitittimistä - edellyttäen että etäisyydet eivät ole ongelma: Maski: Huomaa, että edelleen kaikissa ali/yliverkotus tapauksissa (lähi)verkossa olevien koneiden täytyy tietää ainoastaan paikallisessa verkossa käytettävä verkkomaski, jonka perusteella ne tietävät, mitkä koneet löytyvät paikallisesta verkosta ja mitkä reitittimen takaa. Verkko-operaattoritkin jakavat siis nykyään osoitteita (luokattoman reitittämisen periaatteen mukaisesti) lohkoina, joiden koot kulkevat kahden potensseissa. Tämä on mahdollista, koska vaihtuvamittaiset aliverkot ovat lähinnä reitittimien ominaisuus eli verkko-operaattorin omassa verkossaan muodostamat aliverkot ovat näkymättömiä IP-osoitteet hankkineelle yritykselle. Pienen lähiverkon omaava yritys voi siis nykyään hankkia verkko-operaattorilta Internet-reititinliityntäänsä varten esim. 32 osoitetta ja isompi yritys esim. 512 osoitetta.

17 Luku 2 IP-osoitteistus 16 IPv6 Luokaton reitittäminen on väliaikainen ratkaisu, vaikka se tarjoaakin helpotusta osoitteistukseen ja reititykseen moneksi vuodeksi. Pitkän aikavälin ratkaisu on nykyisen osoiterakenteen korvaaminen kokonaan uudella. IETF (Internet Engineering Task Force) onkin jo luonut uuden version nimeltä IPv6. IP-protokollan uudessa versiossa osoitteet on laajennettu 16 tavuun nykyisen 4 sijaan, jolloin osoitteiden loppumisen vaaraa ei pitäisi koskaan tulla. Itse asiassa on ehkä oikeampaa sanoa, että osoite käyttää 16 oktettia, koska osoite kirjoitetaan kahdeksan kahden oktetin parina ja erotetaan kaksoispisteellä. Oktetit esitetään heksadesimaalimuodossa, esim.: 4A3F:AE67:F240:56C4:3409:AE52:440F:1403 Osoitteiden kirjoitusasu siis muuttuu, jolloin muodostuu ongelmia yhteensopivuudessa vanhojen järjestelmien kanssa. Koska osoitteet pitenevät, tulee niiden muistaminenkin lähes mahdottomaksi eli DNSnimipalvelun rooli tulee vahvistumaan. IPv6-osoitteet talletetaan nimipalveluun AAAA-tietueina. Merkittävimpiä muita muutoksia uudessa versiossa ovat liikkuvien koneiden tuki eli kone voi pitää oman osoitteensa koko verkossa riippumatta siitä, missä se liitetään verkkoon, pakettien salaus ja allekirjoitus sekä mahdollisuus kaistanvaraukseen aikakriittisiä sovelluksia varten (esim. ääntä ja videota käyttävät sovellukset). IPv6:n käyttöönottoa hidastaa laitevalmistajien haluttomuus sitoutua uuteen protokollaan sekä osoitteiden piilotus NAT-tekniikalla, jolla vanhan IP:n (IPv4) käyttöaikaa saadaan pidennettyä. Lisätietoja korkeakoulujen IPv6:sta ja hankkeista

18 eitityksestä 17 eitityksestä LUKU 3 eitittimestä löytyy tavallisesti yksi tai useampia LAN-liityntöjä ja useampia LAN-liityntöjä ja samoin yksi tai useampia WAN-liityntöjä. useampia WAN-liityntöjä. Lähiverkon keskitin (hubi) tai kytkin keskitin (hubi) tai kytkin liitetään Ethernet-parikaapeloinnilla reitittimen LAN-liityntään. Etäyhteyttä (Internet-yhteyttä) varten reitittimessä on (a)synkroninen sarjaliityntä. Käytettävä liikennöintinopeus riippuu reitittimiin kytkettävistä laitteista. Allaoleva kuva havainnollistaa liityntöjä: WAN-liityntä EITITIN V.35 modeemi Internet KESKITIN LAN-liityntä Työasema eitittimillä yhdistetään siis normaalisti kahta verkkoa (omia broadcastalueitaan). Yleisesti ottaen yhdistäminen voidaan tehdä joko yhden reitittimen eri liitännöillä tai kahdella eri reitittimellä: tai

19 eitityksestä 18 Tarvitaan siis IP-osoitteisto (verkkotunnus) molempiin verkkoihin. Tämän lisäksi tarvitaan verkkotunnukset reitittimen WAN-liitynnöille. Eli reitittimen jokaiselle verkkoliitynnälle varataan jokin IP-osoite siitä verkkoavaruudesta, johon liityntä kuuluu. Allaolevassa kuvassa on yrityksellä kaksi erillistä lähiverkkoa, joissa molemmissa on käytössä oma C-luokka: Verkko: Maski: Verkko: Maski: Lähiverkot voidaan nyt yhdistää kahdella reitittimellä, jolloin reitittimien väliselle linkille tarvitaan oma verkkotunnus. Olisi tietysti tuhlausta käyttää linkille koko C-luokan osoiteavaruus, joten tarvitaan muita keinoja. Verkko: Maski: ? Verkko: Maski: Mahdollista voisi olla toisen C-luokan (vaihtuvamittainen) aliverkottaminen ja liityntöjen IP-osoitteiden asettaminen esimerkiksi seuraavasti: Verkko: Maski: Verkko: Maski: Verkko: Maski: WAN-liitynnät voidaan tarvittaessa jättää ilman IP-osoitteita, jolloin säästetään hyvinkin paljon IP-osoitteita. Tällöin puhutaan numeroimattomista liitynnöistä. Kun liitynnöillä ei ole omia IP-osoitteita, ovat reitittimien väliset yhteydet reititysprotollien varassa. IP-pakettien välityshän tapahtuu normaalisti niin, että mikäli lähettävä kone/laite maskin perusteella toteaa, että vastaanottaja on samassa verkossa, kone lähettää paketit suoraan vastaanottajalle. Jos vastaanottajan osoite

20 eitityksestä 19 kuuluu eri verkkoon, paketti lähetetään reititystaulun perusteella siihen yhdyskäytävään/reitittimeen, jonka takaa vastaanottaja löytyy. Kaikissa IP-protokollaa ymmärtävissä koneissa ja laitteissa (siis esimerkiksi työasemissa ja reitittimissä) on reititystaulu, josta löytyy niiden tuntemat verkkotunnukset sekä tiedot mistä ne löytyvät. Windows-koneen reititystaulun sisällön näkee komennoilla route PINT netstat -rn Vain yhtä verkkoyhteyttä käyttävissä koneissa käyttöjärjestelmän luomia reittejä ei tarvitse yleensä itse muuttaa, koska tarvittavat tiedot saadaan koneen TCP/IP-asetuksista. Seuraavassa on (fiktiivinen) esimerkki Tiedepuiston työaseman mahdollisesta reititystaulusta: Network Destin Netmask Gateway Interface Ensimmäinen rivi on oletusreitti (default route), jota käytetään, jos reititystaulussa ei ole muita kohdeosoitteeseen sopivia rivejä. Tämä on yhdyskäytävä (gateway) eli normaalisti lähiverkon Internettiin yhdistävä reititin. Toinen rivi kertoo, että koneeseen lähetetyt viestit toimitetaan koneelle itselleen eli loopback/callback-osoitteeseen. Kolmas rivi kertoo, että samaan C-luokkaan kuuluvat koneet löytyvät samasta paikallisverkosta. Neljännellä rivillä määritellään broadcast-osoite eli levitysviestit lähetetään koneen oman verkkokortin kautta. Viides rivi määrittää loopback-verkon, kuudes multicast-verkon ja seitsemäs koko verkon yleislähetysosoitteen. Toisena esimerkkinä Tiedepuiston soittopalvelimelle etäyhteydessä olevan työaseman reititystaulu, jossa kaikki (paitsi koneen itsensä) paketit reititetään soittopalvelimelle (jonka dynaamisesti antama IP-osoite tässä esimerkissä on ): Network Destin Netmask Gateway Interface Nyt ensimmäinen rivi kertoo, että oletusreittinä on kone (tai siis sen verkkokortti) itse. Kolmas rivi kertoo, että levitysviestit lähetetään myös koneen oman verkkokortin kautta. Vastaavasti reitittimilläkin on oma reititystaulu, joka ilmoittaa mitkä verkot on yhdistetty liityntöjen taakse. Esimerkiksi allaolevaa tilannetta

Antti Vähälummukka 2010

Antti Vähälummukka 2010 Antti Vähälummukka 2010 TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla,

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan?

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? VERKKOTEKNIIKKAA Sisältö: Johdatus aiheeseen. Mikä on tieto(kone)verkko ja miksi sellaisia on? Verkot ohjelmistonäkökulmasta. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? Verkot

Lisätiedot

TCP/IP-protokollat ja DNS

TCP/IP-protokollat ja DNS TCP/IP-protokollat ja DNS Oma nimi Raportti pvm Sisällys 1 TCP/IP...1 1.1 TCP-protokolla...1 1.2 IP-protokolla...1 2 DNS-järjestelmä...1 2.1 Verkkotunnukset...2 2.2 Nimipalvelimet...2 2.2.1 Nimenselvitys...2

Lisätiedot

DNS- ja DHCPpalvelut. Linuxissa. Onni Kytönummi & Mikko Raussi

DNS- ja DHCPpalvelut. Linuxissa. Onni Kytönummi & Mikko Raussi DNS- ja DHCPpalvelut Linuxissa Onni Kytönummi & Mikko Raussi Sisällysluettelo 1. Yleisesti DNS ja DHCP palveluista... 2 1.1. DNS yleisesti... 2 1.2. DNS hierarkia ja TLD... 2 1.3. DHCP yleisesti... 3 2.

Lisätiedot

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)

Lisätiedot

Kytkimet, reitittimet, palomuurit

Kytkimet, reitittimet, palomuurit Kytkimet, reitittimet, palomuurit Kytkin (ja hubi): kaikki liikenne välitetään kaikille samaan kytkimeen kytketyille koneille suoraan, ei tarvitse omaa IP-osoitetta Reititin: ohjaa liikennettä verkkoalueiden

Lisätiedot

Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä.

Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä. Foscam kameran etäkäyttö Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä. Kamera sijoitetaan aina paikalliseen lähiverkkoon (LAN) jossa

Lisätiedot

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Protokollat Pertti Pennanen OSI 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO Protokollat... 1 OSI-mallin kerrokset ovat... 2 Fyysinen kerros (Ethernet) hubi, toistin... 2 Siirtoyhteyskerros (Ethernet) silta, kytkin... 2 Verkkokerros

Lisätiedot

Fi-verkkotunnus luotettava ja suomalainen

Fi-verkkotunnus luotettava ja suomalainen Fi-verkkotunnus luotettava ja suomalainen Oma yritys 2012 Juhani Juselius Internetin osoitteistopuu. gtld.com.net.mobi....pφ مصر..uk cctld.de.se.fi -suomalainen -luotettava.co.uk.gv.uk yritys.fi yritys.co.uk

Lisätiedot

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma ICT1TN002 1/6 Tietokone ja tietoverkot 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkon toiminnasta Tässä harjoituksessa tutustutaan lähiverkon toimintaan Netemul ohjelman avulla. Ohjelmassa

Lisätiedot

Pikaohje IPv6-ominaisuuksiin FreeBSD-järjestelmässä Päivitetty 29.1.2004. Niko Suominen niko@netlab.hut.fi

Pikaohje IPv6-ominaisuuksiin FreeBSD-järjestelmässä Päivitetty 29.1.2004. Niko Suominen niko@netlab.hut.fi Pikaohje IPv6-ominaisuuksiin FreeBSD-järjestelmässä Päivitetty 29.1.2004 Niko Suominen niko@netlab.hut.fi Perusteet reitittimen konfiguroinnissa IPv6-protokollapinon käyttöönotto Aivan ensimmäiseksi pitää

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros)

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Tämän harjoituksen tarkoituksena on tutustua IP-protokollaan. Kertausta - Harjoitus 4: Erään sovelluksen

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen

Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen 2 Fi-verkkotunnus on yhtä supisuomalainen asia kuin sauna ja joulupukki. Se on merkki turvallisuudesta ja luotettavuudesta.

Lisätiedot

A241227 Linux -järjestelmät TI09TIVE. Joni Ruotsalainen

A241227 Linux -järjestelmät TI09TIVE. Joni Ruotsalainen A241227 Linux -järjestelmät TI09TIVE Joni Ruotsalainen DNS- ja DHCP-palvelut Linuxissa 1.12.2011 SISÄLLYS 1 DNS... 3 1.1 Lähiverkon palveluna... 3 1.2 Autoritatiivinen nimipalvelu... 3 1.3 Nimipalvelimen

Lisätiedot

S-38.118 Teletekniikan perusteet

S-38.118 Teletekniikan perusteet S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

Tomi Stolpe Versio 20070528 ALI- JA YLIVERKOTTAMINEN. Esim. C-luokan verkko 194.240.186.0 on aliverkotettu, 3 bittiä käytetty Aliverkottamiseen.

Tomi Stolpe Versio 20070528 ALI- JA YLIVERKOTTAMINEN. Esim. C-luokan verkko 194.240.186.0 on aliverkotettu, 3 bittiä käytetty Aliverkottamiseen. ALIVERKOTTAMINEN 1. Esim. C-luokan verkko 194.240.186.0 on aliverkotettu, 3 bittiä käytetty Aliverkottamiseen. IP-osoitteiden 3 ensimmäistä numeroa pysyvät aina samana ja sen takia tarkastellaan IP-osoitteen

Lisätiedot

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri Palomuuri Teoriaa Palomuurin tehtävä on estää ei-toivottua liikennettä paikalliseen verkkoon tai verkosta. Yleensä tämä tarkoittaa, että estetään liikennettä Internetistä paikallisverkkoon tai kotikoneelle.

Lisätiedot

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen TCP/IP-protokollapino Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:

Lisätiedot

HOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP]

HOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP] HOWTO: Tulospalveluohjelman asetusten määrittely verkkokäytössä 1/5 HOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP] Kaksi tietokonetta saa kytkettyä keskenään

Lisätiedot

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 1 Sisältö Sisällysluettelo: IP-osoite Erilaisia internet liittymiä Muuttuva IP-osoite (dynaaminen) Kiinteä IP-osoite (staattinen) Port forwarding

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus Tämän harjoituksen tarkoituksena on hieman kerrata TCP/IP-kerrosmallin sovelluskerroksen, kuljetuskerroksen, internet-kerroksen ja siirtoyhteyskerroksen

Lisätiedot

Itseasennusohje. Elisa ADSL. M1122-verkkopääte ADSL

Itseasennusohje. Elisa ADSL. M1122-verkkopääte ADSL Itseasennusohje M1122-verkkopääte 1 (6) Verkkopäätteen sisältö: M1122 -verkkopääte Virtajohto Ethernet- suorakaapeli Linjajohto puhelinpistokkeeseen Konfaukseen tarvittava muunnin suorakaapelista COM1-porttiin

Lisätiedot

DNSSec. Turvallisen internetin puolesta

DNSSec. Turvallisen internetin puolesta DNSSec Turvallisen internetin puolesta Mikä on DNSSec? 2 DNSSec on nimipalvelujärjestelmän (DNS) laajennos, jolla varmistetaan nimipalvelimelta saatavien tietojen alkuperä ja eheys. Teknisillä toimenpiteillä

Lisätiedot

4. Verkkokerros ja reitittimet

4. Verkkokerros ja reitittimet 4. Verkkokerros ja reitittimet Verkkokerroksen perusprosessit ovat: 1. Datan kapselointi IP-paketeiksi, 2. IP-paketin reititys verkossa ja 3. IP-osoitejärjestelmä. 1 Verkkokerroksen protokollat Verkkokerros

Lisätiedot

Verkkokerros ja Internetprotokolla

Verkkokerros ja Internetprotokolla Verkkokerros ja Internetprotokolla Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:

Lisätiedot

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 Tervetuloa D-Link ADSL reitittimen omistajaksi. Tämän ohjeen avulla saat reitittimesi helposti ja nopeasti toimimaan. Tämä ohje kannattaa lukea läpi

Lisätiedot

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN Tämän harjoituksen tarkoituksena on varmistaa verkon asetukset sekä päivittää Windows käyttäen Windows Update -palvelua. Dokumentin lopussa on palautettava

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

Directory Information Tree

Directory Information Tree IP-osoite / Host taulu, jossa neljä 8 bit lukua esim. 192.168.0.10/24, unix, linux, windows windows\system32\drivers\etc DNS (Domain Name System), muuttaa verkkotunnuksen IPosoitteeksi. X.500 perustuu

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

2.2. Sähköposti. SMTP (Simple Mail Transfer Protocol) Postipalvelimet käyttävät SMTPprotokollaa. TCP-yhteys on pysyvä

2.2. Sähköposti. SMTP (Simple Mail Transfer Protocol) Postipalvelimet käyttävät SMTPprotokollaa. TCP-yhteys on pysyvä 2.2. Sähköposti Käyttäjäliitäntä (user ) sanomien kirjoittaminen, lukeminen ja lähettäminen Postipalvelin (mail server) postilaatikot Postiprotokolla sanomien toimittaminen lähettäjän postijärjestelmästä

Lisätiedot

Lähiverkon toimintaa Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 24.10.2011 Timo Ruohomaa

Lähiverkon toimintaa Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 24.10.2011 Timo Ruohomaa ICT1TN002 1/17 Työasemat ja tietoverkot Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 24.10.2011 Timo Ruohomaa 3 ICT1TN002 Tässä materiaalissa on todella lyhyt kuvaus lähiverkon toiminnasta. Asiat on yritetty kertoa

Lisätiedot

WWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#>

WWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#> WWW-sivu Miten Internet toimii? HTML-koodi World Wide Web Nixu International

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Ohjeet laajakaistaverkon käyttöön ottamiseksi Tietokone kytketään huoneistossa olevaan ATK-rasiaan

Lisätiedot

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen

Lisätiedot

IP asetus -harjoitus Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011

IP asetus -harjoitus Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011 ICT1TN002 1/11 Tietokone ja tietoverkot Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkkoasetusten vaikutuksesta Tässä harjoituksessa tutustutaan labrassa lähiverkon toimintaan tekemällä

Lisätiedot

Verkkokerros ja Internet Protocol. kirja sivut 190-222

Verkkokerros ja Internet Protocol. kirja sivut 190-222 Verkkokerros ja Internet Protocol kirja sivut 190-222 Verkkokerros Internet-protokolla (IP) toteuttaa verkkokerroksen Tietoliikennepaketit välitetään erilaisten fyysisten kerrosten ylitse koneelta koneelle

Lisätiedot

Tikon ostolaskujen käsittely

Tikon ostolaskujen käsittely Toukokuu 2013 1 (7) 6.3.0 Copyright Aditro 2013 Toukokuu 2013 2 (7) Sisällysluettelo 1. Käyttäjäasetukset... 3 2. Yleiset parametrit... 3 3. Kierrätysasetukset... 3 4. palvelimen tiedot... 4 5. lähetyksen

Lisätiedot

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 2

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 2 ITKP104 Tietoverkot - Teoria 2 Ari Viinikainen Jyväskylän yliopisto 5.6.2014 Teoria 2 - Sovelluskerrokselta kuljetuskerrokselle Rekursiivinen ja Iteratiivinen DNS DNS tarkemmin - kokeile itse Verkkotunnuksen

Lisätiedot

Tietoliikenneohjelmointi. v. 0.01

Tietoliikenneohjelmointi. v. 0.01 Tietoliikenneohjelmointi v. 0.01 Kurssin suoritus ja tavoitteet Kurssin suoritus kerrotaan erikseen. Tavoitteet: Oppilas osaa suunnitella ja toteuttaa verkossa toimivia asiakas/palvelin sovelluksia. Protokollat

Lisätiedot

- Valitaan kohta Asetukset / NAT / Ohjelmallinen palvelin - Seuraavassa esimerkki asetuksista: valitaan käytössä oleva ohjelmistorajapinta

- Valitaan kohta Asetukset / NAT / Ohjelmallinen palvelin - Seuraavassa esimerkki asetuksista: valitaan käytössä oleva ohjelmistorajapinta TW-EAV510: VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON OPERAATTORIN IP-OSOITE - Jotta valvontakameran käyttöä varten saadaan avattua tarvittavat portit, pitää operaattorilta saada julkinen IP-osoite, jotta kaikki

Lisätiedot

Macintosh (Mac OS X 10.2) Verkkoasetukset Elisa Laajakaista yhteyksille:

Macintosh (Mac OS X 10.2) Verkkoasetukset Elisa Laajakaista yhteyksille: 1 (13) Macintosh () Verkkoasetukset Elisa Laajakaista yhteyksille: Valitse Omenavalikosta Järjestelmäasetukset. Järjestelmäasetuksista Verkko 2 (13) Verkkoasetuksista (1.) Kytkentä Ethernet ja (2.) Määrittelytapa

Lisätiedot

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 Tietoverkkojen turvallisuus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 Luennon sisältö 1. Palomuurit ja rajavalvonta NAT palomuurina Tilaton, tilallinen ja sovellustason palomuuri Virtuaaliverkkoyhteys

Lisätiedot

Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä

Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä Release 1 versio 4 14.9.2006 Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2006 Sisällysluettelo Osa 1: Perustietoa verkosta...3 Osa

Lisätiedot

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Mikko Merger Valvoja: Professori Jorma Jormakka Ohjaaja: TkL Markus Peuhkuri TKK/Tietoverkkolaboratorio 1 Sisällysluettelo Tavoitteet IEEE 802.11

Lisätiedot

Sähköposti ja uutisryhmät 4.5.2005

Sähköposti ja uutisryhmät 4.5.2005 Outlook Express Käyttöliittymä Outlook Express on windows käyttöön tarkoitettu sähköpostin ja uutisryhmien luku- ja kirjoitussovellus. Se käynnistyy joko omasta kuvakkeestaan työpöydältä tai Internet Explorer

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Iiro Sammalkorpi TCP/IP

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Iiro Sammalkorpi TCP/IP SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Iiro Sammalkorpi TCP/IP Liiketalous, matkailu, tietojenkäsittely ja viestintä Pori Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma TK00 Tietojenkäsittelyseminaari 2004 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Enemmän voitonriemua. Vähemmän tylsiä hetkiä. Pelien ja sovellusten jakaminen Sonera Viihde -palvelussa

Enemmän voitonriemua. Vähemmän tylsiä hetkiä. Pelien ja sovellusten jakaminen Sonera Viihde -palvelussa Enemmän voitonriemua. Vähemmän tylsiä hetkiä. Pelien ja sovellusten jakaminen Sonera Viihde -palvelussa Sisällysluettelo 1. Game & Application Sharing -toiminto (pelien ja sovellusten jakaminen)... 3 2.

Lisätiedot

Tämän kurssin sisältö. Tietoa tästä kurssista. Esitiedot. T-110.4100 Tietokoneverkot. TCP/IP-verkot ja niiden toiminta Turvallisuusominaisuudet

Tämän kurssin sisältö. Tietoa tästä kurssista. Esitiedot. T-110.4100 Tietokoneverkot. TCP/IP-verkot ja niiden toiminta Turvallisuusominaisuudet Tämän kurssin sisältö, TkL Tutkija, T-laitos, TKK TCP/IP-verkot ja niiden toiminta Turvallisuusominaisuudet Verkkosovellusten suunnittelu ja ohjelmointi 1 2 Tietoa tästä kurssista news://news.tky.hut.fi/opinnot.tik.tietokoneverkot

Lisätiedot

Hand Held Products Net Base telakan sisäisten IP osoitteiden muuttaminen. Käyttöohje 16.11.2007

Hand Held Products Net Base telakan sisäisten IP osoitteiden muuttaminen. Käyttöohje 16.11.2007 Hand Held Products Net Base telakan sisäisten IP osoitteiden muuttaminen Käyttöohje 16.11.2007 2 SISÄLLYS 1. NET BASE... 3 2. YHTEYS NET BASEEN KÄYTTÄMÄLLÄ RS232 - SARJALIIKENNETTÄ... 4 3. YKSITYISKOHTAISET

Lisätiedot

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet 15.11.2012 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.2 Interaktiivinen FTP-yhteystapa... 3 1.3 Linkki aineistosiirtopalveluun liittyvät dokumentit...

Lisätiedot

Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Kuljetus- ja verkkokerrokset Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Luennon sisältö 1. Johdantoa Kertaus, motivointi Yhteys, yhteydettömyys Best effort

Lisätiedot

Internet perusteet. Analyysin tasot

Internet perusteet. Analyysin tasot Internet perusteet Internet perusteet Osoitteet IPv4 ja ICMP -protokollat ARP - Address Resolution Protocol Internet-1 Analyysin tasot Tuotteet Markkinat Määrittelyt, RFC, draft specifications Protokollat

Lisätiedot

2) Sisäverkon RJ45-portit kamerakäytössä (alk. S. 7) - kamera ei näy jossain modeemin takaseinän portissa tai se saa oudon näköisen IP-numeron

2) Sisäverkon RJ45-portit kamerakäytössä (alk. S. 7) - kamera ei näy jossain modeemin takaseinän portissa tai se saa oudon näköisen IP-numeron Notesco TeleWell ADSL modeemin asennusohje 1) Virtuaalipalvelimen luominen kamerakuvan näyttämiseen Internetissä (alk. S. 3) - ohje pätee yleisesti myös muille modeemeille (ADSL, 3G ja kaapelimodeemit)

Lisätiedot

Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun.

Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun. StorageIT 2006 varmuuskopiointiohjelman asennusohje. Hyvä asiakkaamme! Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun. Ennen asennuksen aloittamista Varmista, että

Lisätiedot

Kytkentäosa. Ulosmenoportit. Jonotus reitittimessä 001..

Kytkentäosa. Ulosmenoportit. Jonotus reitittimessä 001.. Osoitteen 1. bitti 2. bitti 3. bitti jne 0 Kun n = 32 ei ole tarpeeksi nopea nykyisiin runkoreitittimiin! 1 001.. - content addressable memory (CAM) - välimuistin käyttö Kytkentäosa Kytkentä muistin kautta

Lisätiedot

Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa

Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa 12.9.2011 Osa 1: Perustietoa verkosta Asuntoloiden sisäverkko on yhdistetty Internettiin NATtaavalla

Lisätiedot

WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY

WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 1 WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 10.4.2015 Lounea Oy Tehdaskatu 6, 24100 Salo Puh. 029 707 00 Y-tunnus 0139471-8 www.lounea.fi Asiakaspalvelu 0800 303 00 Yrityspalvelu 0800 303 01 Myymälät 0800 303

Lisätiedot

TW- EAV510: PORTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON

TW- EAV510: PORTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON TWEAV510: PORTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON Laitteessa tulee olla ohjelmisto 5.00.49 tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite OPERAATTORIN IPOSOITE Jotta valvontakameran

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Toukokuu 2012 1 (14) Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Asennusohje Toukokuu 2012 2 (14) Sisällysluettelo 1. Vaatimukset palvelimelle... 3 1.1..NET Framework 4.0... 3 1.2. Palvelimen Internet

Lisätiedot

3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP

3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3.1 Laajakaistaliittymän asetusten tarkistus / Windows XP Seuraavien ohjeiden avulla tarkistat Windows XP -käyttöjärjestelmien asetukset ja luot Internet-yhteyden.

Lisätiedot

Tikon ostolaskujen käsittely

Tikon ostolaskujen käsittely Toukokuu 2014 1 (8) Toukokuu 2014 2 (8) Sisällysluettelo 1. Käyttäjäasetukset... 3 2. Yleiset parametrit... 3 3. Kierrätysasetukset... 3 4. palvelimen tiedot... 4 5. lähetyksen aktivointi... 5 6. Eräajot

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Tietoliikenne- ja tietoverkkontekniikan laitos

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Tietoliikenne- ja tietoverkkontekniikan laitos S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI-kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit Esimerkki arkkitehtuurit Sivu 2/8 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Termejä... 3 2. Web hosting ilman kuormantasausta... 4 3. Web hosting kuormatasaus ja bastion... 5 3.1.... 5 3.2. Kuvaus... 5 4.

Lisätiedot

Nimi: Op.numero: Yritän arvosanan korotusta, olen läpäissyt IVT:n tentin

Nimi: Op.numero: Yritän arvosanan korotusta, olen läpäissyt IVT:n tentin 1 8304500 Tietoliikenneverkkojen perusteet Tentti 22102003 /OA&JH Nimi: Opnumero: HUOM! Merkitse alle ajankohdat (esim kesä 2002), mikäli olet suorittanut osuuksia kurssille 83450 Internetin verkkotekniikat,

Lisätiedot

T-110.4100 Tietokoneverkot kertaus

T-110.4100 Tietokoneverkot kertaus kertaus 1 Infrastruktuuripalvelut: DNS, SNMP Tietoturvaratkaisu TLS Sovelluskerros Käyttäjän sovellukset: sähköposti (SMTP, IMAP) WWW (HTTP) FTP, SSH, Socket-rajapinta ohjelmoinnille IP, osoitteet, reititys

Lisätiedot

Nebula pilvi 9.0 saatavuusalueiden välinen verkkoliikenne

Nebula pilvi 9.0 saatavuusalueiden välinen verkkoliikenne Nebula pilvi 9.0 saatavuusalueiden välinen verkkoliikenne Sivu 2/9 1. Sisällysluettelo 2. Esipuhe 3 2.1. Saatavuusalueet 3 2.1.1. Taustaverkko missä instanssit ovat suoraan fyysisellä liitännällä kiinni

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows XP

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows XP Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

Linux palomuurina (iptables) sekä squid-proxy

Linux palomuurina (iptables) sekä squid-proxy Linux palomuurina (iptables) sekä squid-proxy Linux-järjestelmät Winai Prathumwong TI10HJ 06.11.2012 2 Iptables (Netfilter) Johdanto Iptables on Linux-kernelin sisäänrakennetun palomuurin, Netfilter:in

Lisätiedot

Sähköpostitilin käyttöönotto

Sähköpostitilin käyttöönotto Sähköpostitilin käyttöönotto Versio 1.0 Jarno Parkkinen jarno@atflow.fi Sivu 1 / 16 1 Johdanto... 2 2 Thunderbird ohjelman lataus ja asennus... 3 3 Sähköpostitilin lisääminen ja käyttöönotto... 4 3.2 Tietojen

Lisätiedot

LANGATON TAMPERE: CISCO WLAN CONTROLLER KONFIGUROINTI

LANGATON TAMPERE: CISCO WLAN CONTROLLER KONFIGUROINTI LANGATON TAMPERE: CISCO WLAN CONTROLLER KONFIGUROINTI 1 (18) 2 (18) SISÄLLYSLUETTELO WLAN-verkkoliityntöjen konfigurointi...3 Tunnistautumispalveluiden konfigurointi...8 WLAN-radioverkkojen konfigurointi...11

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2. 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2. 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2. 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2. 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2 Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2 1.2.1 Suodatettava liikenne... 3 1.3 Palvelun rajoitukset...

Lisätiedot

Android. Sähköpostin määritys. Tässä oppaassa kuvataan uuden sähköpostitilin käyttöönotto Android 4.0.3 Ice Cream Sandwichissä.

Android. Sähköpostin määritys. Tässä oppaassa kuvataan uuden sähköpostitilin käyttöönotto Android 4.0.3 Ice Cream Sandwichissä. Y K S I K Ä Ä N A S I A K A S E I O L E M E I L L E LI I A N P I E NI TAI M I K Ä Ä N H A A S T E LI I A N S U U R I. Android Sähköpostin määritys Määrittämällä sähköpostitilisi Android-laitteeseesi, voit

Lisätiedot

MITEN TARKISTAT TIETOKONEESI VERKKOKORTTIASETUKSET

MITEN TARKISTAT TIETOKONEESI VERKKOKORTTIASETUKSET MITEN TARKISTAT TIETOKONEESI VERKKOKORTTIASETUKSET 1. Sisällys 1. Sisällys...2 2. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows 7, Windows 8 ja Windows 10...3 3. Laajakaistaliittymän asetukset / Mac OS X...6

Lisätiedot

CISCO-VERKOT JA 3. KERROKSEN KYTKIMET

CISCO-VERKOT JA 3. KERROKSEN KYTKIMET Aki Timonen CISCO-VERKOT JA 3. KERROKSEN KYTKIMET Opinnäytetyö Tietotekniikka Toukokuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 18.5.2012 Tekijä(t) Timonen Aki Juhani Koulutusohjelma ja suuntautuminen

Lisätiedot

ERICSSON HM410DP ASENNUSOHJE

ERICSSON HM410DP ASENNUSOHJE ERICSSON HM410DP ASENNUSOHJE 2 ERICSSON HM410DP ASENNUSOHJE... 3 KAAPELEIDEN KYTKENNÄT...3 ASETUKSET JA KONFIGUROINTI...4 TIETOKONEEN ASETUKSET...4 HM410:N KONFIGUROINTI...4 CONFIGURATION WIZARD... 6 Reititetty

Lisätiedot

Nimeäminen. Kari Systä. Distributed systems - principles & paradigms kirjan luku 5. 4.2.2013/Kari Systä OHJ-5010/Hajautettujen perusteet 1

Nimeäminen. Kari Systä. Distributed systems - principles & paradigms kirjan luku 5. 4.2.2013/Kari Systä OHJ-5010/Hajautettujen perusteet 1 Nimeäminen Distributed systems - principles & paradigms kirjan luku 5 Kari Systä 4.2.2013/Kari Systä OHJ-5010/Hajautettujen perusteet 1 Sisältö Käsitteitä Nimi, tunniste ja osoite Nimeäminen Lattea nimeäminen

Lisätiedot

Siirto- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014

Siirto- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014 Siirto- ja verkkokerrokset Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014 Luennon sisältö 1. Kertausta Protokollapino DNS 2. Johdanto Yhteys, yhteydettömyys Best

Lisätiedot

CT30A2500 TCP/IP perusteet Harjoitustyö

CT30A2500 TCP/IP perusteet Harjoitustyö CT30A2500 TCP/IP perusteet Harjoitustyö YLEISTÄ Kurssin harjoitustyö on 2 hengen ryhmätyö, joka tehdään tieto-sähkötalossa luokassa 6325. Harjoitustyötä varten ilmoittaudutaan ryhmälistalle, joka sijaitsee

Lisätiedot

Kansalaisen asiointitilin sähköposti-integraatio. Ratkaisukuvaus

Kansalaisen asiointitilin sähköposti-integraatio. Ratkaisukuvaus Kansalaisen asiointitilin sähköposti-integraatio Ratkaisukuvaus Ratkaisun lähtökohdat Edut viranomaiselle: Yksinkertainen käyttää Käyttöönotto selkeästi helpompaa kuin WS-rajapintojen käyttöönotto Ei tarvetta

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Espoon Taloyhtiöverkot, 2011 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

Yhdysliikennejärjestelyt suomessa sekä tekniikan kuvaus

Yhdysliikennejärjestelyt suomessa sekä tekniikan kuvaus Page 1 of 7 03.04.2008 Yhdysliikennejärjestelyt suomessa sekä tekniikan kuvaus Yleistä Yhdysliikenne järjestetään tällä hetkellä kolmella Ethernet-kytkimellä, joista kaksi sijaitsee pääkaupunkiseudulla:

Lisätiedot

Työsähköpostin sisällön siirto uuteen postijärjestelmään

Työsähköpostin sisällön siirto uuteen postijärjestelmään Työsähköpostin sisällön siirto uuteen postijärjestelmään edupori.fi/office 365 3.10.2013 Porin kaupunki ATK Tuki Sisällys Johdanto... 2 Edupori.fi sähköpostin määrittäminen Office 365:n Outlook-ohjelmaan

Lisätiedot

dyntäminen rakennusautomaatiossa Jussi Rantanen Myyntipää äällikkö Fidelix Oy

dyntäminen rakennusautomaatiossa Jussi Rantanen Myyntipää äällikkö Fidelix Oy Internet -tekniikan hyödynt dyntäminen rakennusautomaatiossa Jussi Rantanen Myyntipää äällikkö Fidelix Oy Internet rakennusautomaatiossa Mahdollisuus avoimempaan rakennusautomaation hankintaan ja käyttöön

Lisätiedot

Protokollien yleiset toiminnot

Protokollien yleiset toiminnot CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Protokollien yleiset toiminnot 1 Järjestelmä ja olio Eri järjestelmissä sijaitsevat oliot kommunikoivat keskenään - Jotta se olisi mahdollista, täytyy niiden

Lisätiedot

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Tietoverkkojen turvallisuus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Luennon sisältö 1. Palomuurit ja rajavalvonta NAT palomuurina Tilaton, tilallinen ja sovellustason palomuuri Julkiset

Lisätiedot

Windows Phone. Sähköpostin määritys. Tässä oppaassa kuvataan uuden sähköpostitilin käyttöönotto Windows Phone 8 -puhelimessa.

Windows Phone. Sähköpostin määritys. Tässä oppaassa kuvataan uuden sähköpostitilin käyttöönotto Windows Phone 8 -puhelimessa. Y K S I K Ä Ä N A S I A K A S E I O L E M E I L L E LI I A N P I E NI TAI M I K Ä Ä N H A A S T E LI I A N S U U R I. Windows Phone Sähköpostin määritys Määrittämällä sähköpostitilisi Windows-puhelimeesi,

Lisätiedot

Nimeäminen. Distributed systems - principles & paradigms kirjan luku 5. Kari Systä

Nimeäminen. Distributed systems - principles & paradigms kirjan luku 5. Kari Systä Nimeäminen Distributed systems - principles & paradigms kirjan luku 5 Kari Systä Sisältö Käsitteitä Nimi, tunniste ja osoite Nimeäminen Lattea nimeäminen Rakenteinen nimeäminen Esimerkki: Domain Name System

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

Tietokoneet ja verkot. Kilpailupäivä 1, keskiviikko 25.1.2005. Kilpailijan numero. Server 2003 Administrator. XP pro Järjestelmänvalvojan

Tietokoneet ja verkot. Kilpailupäivä 1, keskiviikko 25.1.2005. Kilpailijan numero. Server 2003 Administrator. XP pro Järjestelmänvalvojan Kilpailupäivä 1, keskiviikko 25.1.2005 Kilpailijan numero allekirjoitus nimen selvennys Kirjoita työn edetessä tähän selvällä käsialalla Server 2003 Administrator XP pro Järjestelmänvalvojan Langattoman

Lisätiedot

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi

Lisätiedot

Sähköpostilaatikoiden perustaminen

Sähköpostilaatikoiden perustaminen Sähköpostilaatikoiden perustaminen Sähköpostilaatikoiden perustaminen ja hallinnointi tapahtuu oma.kaisanet.fi-sivuston kautta. Palveluun kirjautuminen tapahtuu menemällä osoitteeseen https://oma.kaisanet.fi.

Lisätiedot