Petri Nuutinen 2011 KEVÄT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Petri Nuutinen 2011 KEVÄT"

Transkriptio

1 Petri Nuutinen 2011 KEVÄT

2 Luku 1 TCP/IP-protokollamalli 1 TCP/IPprotokolla-malli LUKU 1 Y hteistä sopimusta siitä, miten TCP/IP kuvattaisiin kerrosmallina ei kuvattaisiin kerrosmallina ei ole. Kuitenkin on yleisesti hyväksyttyä on yleisesti hyväksyttyä että kerroksia on vähemmän kuin OSIvähemmän kuin OSI-mallissa (7). Tässä esityksessä kuvaamme protokollan rakennetta käyttämällä neljää kerrosta: Sovelluskerros - sisältää sovellukset, jotka käyttävät verkkoa Kuljetuskerros - tarjoaa päästä-päähän siirtopalvelut Internet-kerros - määrittää tietosähkeen ja suorittaa tietojen reitityksen Fyysinen kerros - sisältää fyysisen verkon käsittelyssä tarvittavat rutiinit varsinaiset sovellukset HTTP FTP Telnet SMTP DNS TFTP NETBios tiedonsiirto sovelluksille TCP UDP reititys IP fyysinen verkko muunnos ICMP, IP IP Ethernet OSI-mallin tavoin tiedot siirretään kerroksissa alaspäin, kun ne lähetetään verkkoon ja ylöspäin, kun ne vastaanotetaan verkosta. Malli esittää tapaa, jolla tietoja käsitellään niiden siirtyessä alaspäin pinossa sovellustasolta fyysiseen verkkoon. Jokainen kerros lisää omat ohjaustietonsa varmistaakseen tietojen perille menemisen. Näitä ohjaustietoja kutsutaan otsakkeiksi (headers), koska ne lisätään lähetettävien tietojen alkuun. Jokainen kerros käsittelee ylemmästä kerroksesta saamiaan tietoja pakettina (packet) ja lisää paketin alkuun omat otsakkeensa. Kun tiedot

3 Luku 1 TCP/IP-protokollamalli 2 vastaanotetaan, tapahtuu päinvastoin. Jokainen kerros poistaa omat otsakkeensa ennenkuin siirtää paketin ylempään kerrokseen. Sovelluskerros Tiedot Kuljetuskerros Otsake Tiedot Internet-kerros Otsake Otsake Tiedot Fyysinen kerros Otsake Otsake Otsake Tiedot Jokaisella kerroksella on oma tietorakenteensa. Käsitteellisesti ottaen kerros on täysin tietämätön ylä- ja alapuolella olevien kerrosten tietorakenteista (black-box). TCP-protokollassa varsinaisista tiedoista käytetään erilaisia nimiä riippuen kerroksesta. Sovellukset käsittelevät tietoa tietovuona (data stream) ja kuljetuskerros segmenttinä (segment). Vastaavasti Internet-kerros näkee tiedot lohkoina, joista käytetään nimeä tietosähke (datagram). Useimmissa verkoissa lähetettäviä tietoja kutsutaan paketeiksi tai kehyksiksi (frames). Sovelluskerros tietovuo Kuljetuskerros segmentti Internet-kerros tietosähke Fyysinen kerros kehys Fyysinen kerros Fyysisen kerroksen protokollat tarjoavat järjestelmän käyttöön välineet, joiden avulla se voi siirtää tietoja verkon laitteiden välillä. Fyysisessä kerroksessa suoritettaviin toimintoihin kuuluu IP-tietosähkeiden kehystäminen fyysiseen verkkoon lähetettäväksi ja IP-osoitteiden muuttaminen verkon fyysisiksi osoitteiksi (esim. MAC). Toisin kuin ylimmän tason protokollien, fyysisen kerroksen protokollien on tunnettava yksityiskohtaisesti alla olevan verkon (esim. Ethernet, ATM) rakenne voidakseen muotoilla lähetettävät tiedot verkon vaatimuksia vastaavaksi. Fyysinen kerros on käyttäjälle näkymätön. TCP/IP:n rakenne piilottaa kerroksen toiminnot ja käyttäjien paremmin tuntemat protokollat (IP, TCP, HTTP) ovat ylemmän tason protokollia. Otettaessa käyttöön uusia verkkoteknologioita on kerrokseen kehitettävä myös uusia protokollia. Fyysisen kerroksen protokollia on siis yksi jokaista fyysistä verkkostandardia varten. Protokollat ovat usein olemassa sekä laiteajureina että niihin liittyvinä ohjelmina (esim. verkkokorttien ajurit). Verkon nimellä yksilöidyt laiteajurit kehystävät tiedot ja jakelevat ne verkkoon, ja erilliset ohjelmat suorittavat oheistoimintoja kuten osoitteiden muuntamista.

4 Luku 1 TCP/IP-protokollamalli 3 Internet-kerros Internet-kerroksen Internet-protokolla (IP) on TCP/IP:n sielu. Se tarjoaa pakettien siirrossa tarvittavat peruspalvelut eli se määrittää osoitteistuksen, reitittää tietosähkeet etäasemille ja suorittaa tietosähkeiden jakamisen osiin ja uudelleen kokoamisen. IP on yhteydetön protokolla eli se ei avaa yhteyttä asemien välillä vaihtamalla ohjaustietoja (eli kättelemällä ) ennen tiedonsiirron käynnistämistä., vaan se lähettää paketit vastaanottajalle tarkistamatta vastaanottajan hengissä olemista. IP luottaa siihen, että ylemmissä kerroksissa olevat protokollat avaavat yhteyden, mikäli yhteydellistä palvelua tarvitaan. IP luottaa myös siihen, että ylemmissä kerroksissa olevat protokollat hoitavat virheentarkastuksen ja -korjauksen. TCP/IP-verkko on pakettienvälitysverkko. Paketti on tietolohko, jonka mukana kulkee sen toimittamiseen liittyvät tiedot - samaan tapaan kuin tavallisessa kirjeessä, jonka kuoreen on merkitty osoite. Paketit kulkevat verkossa itsenäisesti toisista paketeista riippumatta. Tietosähke on IP:ssä määritelty paketin muoto, jonka ensimmäiset viisi tai kuusi 32-bitin sanaa muodostavat ohjaustiedot, joita kutsutaan siis otsakkeiksi. Otsakkeen tärkeimmät tiedot ovat jaetun paketin tunnistetiedot (32 bit) elinaika, TTL eli Time To Live (8 bit) protokollanumero (8 bit) IP-otsakkeen tarkistussumma (16 bit) lähdeosoite (32 bit) kohdeosoite (32 bit) Itse lähetettävän tiedon pituus yksittäisessä paketissa riippuu käytettävästä verkkomediasta ja voi olla 68 tavun ja 64 kilotavun välillä, esimerkiksi Ethernetissä 1500 tavua miinus otsaketiedot. Jos kohdeosoite osoittaa samassa verkossa olevaan asemaan (verrattuna siis lähdeosoitteeseen aliverkon maskia käyttämällä), paketti lähetetään suoraan kohdeasemaan. Jos osoite ei ole samassa verkossa, paketti siirretään yhdyskäytävään (gateway) edelleen toimittamista varten. Yhdyskäytävät ovat laitteita, jotka siirtävät paketteja fyysisten verkkojen välillä. Yhdyskäytävän valintaprosessia kutsutaan reitittämiseksi. IP tekee reitityspäätöksen jokaisen paketin osalta erikseen. Yhdyskäytäviä kutsutaan tavallisesti IP-reitittimiksi (huomaa, kuitenkin että uusimman terminologian mukaan yhdyskäytävä siirtää tietoja kahden eri protokollan ja reititin kahden eri verkon välillä). Paketit kulkevat asemissa kaikkien neljän eri kerroksen läpi, mutta yhdyskäytävissä/reitittimissä ne siirtyvät vain Internetkerrokseen, jossa reitityspäätökset siis tehdään:

5 Luku 1 TCP/IP-protokollamalli 4 Asema A Asema B Sovellus Sovellus Kuljetus Yhdyskäytävä Kuljetus Internet Internet Internet Verkko Verkko Verkko Koska tietosähke kulkee eri fyysisten verkkojen kautta, voi syntyä tilanne, että jostakin verkosta tullut tietosähke on liian pitkä lähetettäväksi yhtenä pakettina toisen verkon kautta, jolloin se joudutaan jakamaan pienempiin osiin lähetystä varten. Tätä prosessia kutsutaan ositukseksi (fragmentation). Esimerkiksi IP:n on jaettava Ethernetin suhteellisen suuret paketit pienemmiksi paketeiksi, mikäli ne täytyy siirtää X.25-verkkoon. TTL-kentän arvo ilmaisee sekunteina, kuinka kauna sanoma saa kiertää verkossa ennen kuin se tuhotaan. Kentän alkuperäinen arvo riippuu käyttöjärjestelmästä (nykyinen suositus on 64). Jokaisen paketin matkan varrella olevan reitittimen tulee vähentää kentän arvoa vähintään yhdellä, ja vähennystä tulee tehdä enemmän, mikäli paketti joutuu odottamaan esimerkiksi reitittimen puskurissa. Jos paketti ei koskaan löydä perille, sen elämän lopettaa se reititin, joka vähentää sen kentän arvon nollaan (eli ei siis käy kuten eräissä scifi-kirjoissa). Kun IP vastaanottaa tietosähkeen, joka on osoitettu paikalliselle asemalle, se siirtää tietosähkeen tieto-osan oikealle kuljetusprotokollalle (TCP, UDP) otsakkeessa olevan protokollanumeron perusteella. Internet-kerroksen olennainen osa on ICMP-protokolla, joka käyttää IPtietosähkeiden jakelutoimintoja viestiensä lähettämiseen. Tärkeimmät ICMP:n toiminnoista ovat: vuonohjaus eli jos tietosähkeet saapuvat nopeammin kuin niitä ehditään käsitellä, vastaanottava asema tai välittävä yhdyskäytävä lähettää lähettävälle asemalle viestin, että tietosähkeiden lähettäminen on väliaikaisesti lopetettava ilmoitus tuntemattomasta kohteesta eli yhdyskäytävä lähettää ko. viestin, jos kohdeosoitetta ei pystytä tavoittamaan, tai vastaanottava asema lähettää viestin, jos kohdeporttia ei pystytä tavoittamaan uudelleenreititys eli yhdyskäytävä pyytää asemaa käyttämään toista yhdyskäytävää, mikäli sellainen on olemassa ja toinen reitti on parempi vaihtoehto etäasemien tarkkailu eli asema voi lähettää viestin varmistaakseen että vastaanottava asema on toiminnassa (ping-komento käyttää tätä).

6 Luku 1 TCP/IP-protokollamalli 5 Kuljetuskerros Kuljetuskerroksen kaksi tärkeintä protokollaa ovat TCP (Transmission Control Protocol) ja UDP (User Datagram Protocol). TCP tarjoaa luotettavan tiedonsiirron virheentarkastuksineen ja korjauksineen. UDP puolestaan tarjoaa vähän resursseja vaativan, yhteydettömän tiedonsiirtotavan. Sovelluksen ohjelmoija päättää, kumpi palvelu sopii paremmin hänen tarkoituksiinsa (esim. DNS ja TFTP käyttävät UDP:tä). UDP on epäluotettava, yhteydetön, protokolla eli protokollaan ei sisälly toimintoja, joilla tarkistetaan, että tiedot ovat menneet oikein perille. Sovellusohjelmoijan kannattaa kuitenkin käyttää sitä, jos lähetettävien tietojen määrä on vähäinen, sillä tällöin yhteyden luominen ja tietojen perillemenon varmistaminen vaativat enemmän resursseja kuin itse tietojen siirto, vaikka ne jouduttaisiinkin lähettämään uudelleen. UDP sopii myös sovelluksiin, joissa kyselyn vastauksena odotetaan pelkästään vahvistusta viestin perillemenosta jos vastausta ei saada annetun ajan kuluessa, kysely lähetetään uudelleen. TCP protokolla tarkistaa, että tiedot ovat menneet verkon läpi virheettömästi ja oikeassa järjestyksessä. Se lähettää tiedot uudelleen, kunnes se saa vastaanottajalta vahvistuksen siitä, että tiedot on vastaanotettu oikein. Jokainen segmentti sisältää tarkistussumman, jonka avulla vastaanottaja varmistaa, etteivät tiedot ole muuttuneet matkalla. TCP on yhteydellinen protokolla eli se muodostaa loogisen päästä päähän yhteyden kahden aseman välille. Asemat vaihtavat keskenään kättelyksi kutsutun ohjausviestin ennenkuin varsinaiset tiedot lähetetään. TCP tarkastelee lähettämiään tietoja jatkuvana vuona eikä yksittäisinä paketteina. Siksi se huolehtii myös siitä, että tiedot lähetetään ja vastaanotetaan oikeassa järjestyksessä. TCP-segmentin otsakkeessa oleva järjestysnumero ja kuittausnumero ilmaisevat tavujen oikean järjestyksen. Jos esimerkiksi ensimmäisenä lähetetyn segmentin ensimmäisen tavun numero on 1 ja 8000 tavua on jo lähetetty, niin lähetysvuorossa olevan segmentin järjestysnumero on Vastaanottavan aseman lähettämässä kuittausnumerossa kerrotaan lähettäjälle, kuinka monta tavua on jo vastaanotettu. Jos esimerkiksi ensimmäisenä lähetetyn segmentin ensimmäisen tavun numero on 1 ja 4000 tavua on onnistuneesti vastaanotettu, lähetetään kuittausnumero Vastaanotetussa segmentissä on myös ikkuna-kenttä, joka ilmoittaa montako tavua etäasema voi vielä vastaanottaa eli kuinka suuri etäaseman sen hetkinen puskuri on. Jos puskuriin mahtuu vielä 6000 tavua, on ikkunakentän arvo Tämä kertoo samalla lähettävälle asemalle, että se voi jatkaa tietojen lähettämistä. Vastaanottava asema voi taas ohjata lähettäjältä tulevaa tietovuota ikkunan kokoa muuttamalla.

7 Luku 1 TCP/IP-protokollamalli 6 1. paketti Lähettäjä: Järj.nro 1 Koko 8000 Vast.ottaja: Kuittausnro 8000 Ikkuna paketti Lähettäjä: Järj.nro 8001 Koko 8000 Vast.ottaja: Kuittausnro Ikkuna paketti Lähettäjä: Järj.nro Koko 6000 Vast.ottaja:... Sovelluskerros Sovelluskerroksen protokollat (HTTP, FTP, SMTP,...) tuottavat varsinaiset palvelut käyttäjille. Sen jälkeen kun IP on siirtänyt vastaanottamansa tiedot kuljetusprotokollalle, tämä siirtää ne edelleen oikealle sovellukselle. Sovellukset määritetään (lähde- ja kohde-) porttinumeroilla, jotka ovat 16-bittisiä arvoja. Porttinumerot (Well- Known Ports) on varattu eri protokollille ja palveluille. Portit (egistered Ports)ovat varattuja puolivirallisille ohjelmille. Loput porttinumerot, (Dynamic/Private Ports)ovat ohjelmoijien valittavissa omille soveluksilleen. Portit kokonaisuudessaan: Allaolevassa taulukossa on yleisimpien sovellusprotokollien porttinumeroita. 7 echo ( ping ) 20 ftp-data 21 ftp-commands 23 telnet 25 smtp 53 dns 69 tftp 80 http 110 pop3 119 nntp 143 imap 194 irc 389 ldap 443 https Tunnettujen standardien porttinumeroiden avulla etäjärjestelmät tietävät, mihin porttiin niiden on kytkeydyttävä käyttäessään tarvitsemiaan verkon palveluita. Standardia porttinumeroa käytetään vain kohdeportissa

8 Luku 1 TCP/IP-protokollamalli 7 ( palvelinpäässä ). Lähdeportin ( asiakaspään ) numero varataan dynaamisesti, jotta jokainen yhteys olisi yksilöitävissä. Kun siis asiakasasema ottaa yhteyttä esimerkiksi palvelinaseman Telnetsovellukseen, se valitsee itselleen satunnaisen lähdeportin (esim. 3456) ja asettaa kohdeportiksi Telnet-protokollan mukaisesti 23. Vastaavasti palvelinasema lähettäessään paketteja takaisin asettaa lähdeportiksi 23 ja kohdeportiksi Lähettäjä Vastaanottaja kohdeportti / 23 (telnet) - lähdeportti / 3456 (sat.) - kohdeportti / lähdeportti / 23 IP-osoitteen ja porttinumeron yhdistelmää kutsutaan socketiksi. Socket määrittää yksiselitteisesti prosessin koko Internetin laajuudessa.

9 Luku 2 IP-osoitteistus 8 IP-osoitteistus LUKU 2 J okaisella TCP/IP-protokollaa käyttävällä laitteella tulee olla yksilöllinen laitteella tulee olla yksilöllinen IP-osoite. Tämä on yksilöllinen itse on yksilöllinen itse asiassa kahdella eri tasolla. Kaikkiaan 32-bittiä Kaikkiaan 32-bittiä käsittävästä osoitteesta voidaan erikseen määritellä verkkotunnus (domain) ja konetunnus (host). Verkkotunnus on globaalisti yksilöllinen Internetiin liittyneissä verkoissa ja konetunnus on yksilöllinen tietyssä Internettiin liittyneessä verkossa. Yksilöllisyyttä tarvitaan, jotta Internetin reitittimet tietävät mihin verkkoon IP-paketteja tulee välittää. Huom! Allaolevat ovat eri asioita, vaikka käytetään samoja termejä! verkkotunnus = konetunnus = 241 verkkotunnus = sonera.fi konetunnus = www Verkon osoitteen yksilöllisyyden vaatimuksista voidaan poiketa kahdessa tapauksessa. Ensinnäkin mikäli verkko ei ole kytkettynä Internetiin eli kyseessä on suljettu verkko ja toiseksi mikäli reitittimessä tai palomuurissa käytetään NAT-tekniikkaa (tästä lisää jatkossa). Tällöin on periaatteessa sama, mitä osoitteita verkossa käyttää, mutta näitä tapauksia varten on kuitenkin olemassa erityiset rekisteröimättömät IP-osoitteet, joita suositellaan käytettäväksi. Vapaat osoiteavaruudet ovat kpl A-luokan verkkoja kpl B-luokan verkkoja kpl C-luokan verkkoja Lisäksi kaksi osoiteavaruutta, ja , on varattu erikoistarkoituksiin. Verkko 0 on oletusreitti ja verkko 127 on takaisinkytkentäosoite (yleensä käytetään ). Myös numerot 0 ja 255 on varattu kaikissa osoiteluokissa ja niitä käytetään reititystaulukoissa. Laitenumero 0 tarkoittaa itse verkkoa eli osoite tarkoittaa

10 Luku 2 IP-osoitteistus 9 koko C-luokan verkkoa Laitenumero 255 on levitysosoite (broadcast), jolla viitataan kaikkiin verkon asemiin eli osoitteeseen lähetetty paketti menee verkon kaikille asemille. Myös osoiteavaruus on ennalta varattu. Sitä käyttää hyväkseen mm. Windows 2000 käyttöjärjestelmän DHCP-palvelu. Internet-verkkoon kytkettäville koneille on hankittava IP-osoitteet Internetyhteyksiä tarjoavalta verkko-operaattorilta (esim. Sonera). IPosoiteavaruuden omistaa ICANN (Internet Corporation for Assigned Names and Numbers), aiemmin IANA, joka on delegoinut niiden jakamisen maantieteellisesti (IPE NCC - Eurooppa, AIN - Amerikka, APNIC - Aasia). Nämä alueelliset rekisterit jakavat osoitteet verkko-operaattoreille. ICANN IPE NCC Sonera Yritys Oy Funet SAMK Huom! IP-osoitteiden lisäksi täytyy hakea myös domain-nimi! (tästä jatkossa lisää) IP-osoitteita on perinteisesti jaettu A-, B- ja C-luokan osoiteavaruuksina seuraavan taulukon mukaisesti: Luokka Verkkotunnus Verkkomaski Esimerkki Konetunnus esim. IP-esimerkki A B X C X.Y osoitteen 1. tavusta näkee siis luokan Luokan C jälkeiset osoitteet on varattu niin sanotuiksi ryhmälähetyosoitteiksi ( ) ja kokeilukäyttöön ( ). Yritykset, joiden verkko koostui alle 255 koneesta, hankkivat siis C-luokan osoiteavaruuden, ja yritykset, joiden verkko koostui yli 255 koneesta, hankkivat B-luokan osoiteavaruuden. Internetin konemäärän räjähdettyä alkoi B-luokan osoitevaranto nopeasti vähentyä. Aluksi yritykset pakotettiin käyttämään useampaa C-luokkaa. Tästä aiheutui kuitenkin uusia ongelmia, koska jokainen C-luokan (ja tietysti myös A- ja B-luokan) verkko tarvitsee oman merkinnän reititystaulukoihin. eitittimien reitystaulukot uhkasivat paisua liian suuriksi niiden suorituskykyyn nähden. Tämä ongelma ratkaistiin siten, että nykyään suurille verkko-operaattoreille

11 Luku 2 IP-osoitteistus 10 (palveluntarjoajille) annetaan laajoja, peräkkäisiä osoitealueita, jotka vaativat vain yhden merkinnän reititystaulukkoon verkko-operaattorille tulevaa liikennettä varten. Tästä seuraa tietysti se, että verkkooperaattoreiden jakamat osoitteet ovat nykyään operaattorisidonnaisia eli tietyltä operaattorilta saadut osoitteet täytyy operaattoria vaihdettaessa luovuttaa takaisin. Kuitenkin edelleen löytyy myös vanhoja IP-osoitteita, jotka eivät ole sidoksissa mihinkään operaattoriin. Sama peräkkäisten osoitealueiden idea laajenee myös ylöspäin eli esim. osoitealueet on jaettu Euroopalle, jolloin siis tiedämme, että esim. verkkoihin ja johtaa sama reitti Euroopan ulkopuolelta. Vastaavasti on jaettu Amerikalle, Aasialle ja Euroopalle. Euroopan palveluntarjoajien jakamat osoitelohkot löytyvät osoitteesta Yleinen tapa jakaa esimerkiksi C-luokka verkon IP-laitteiden kesken: Palvelimet 1 9 Tulostimet Varalla Kiinteät IP:t työasemille DHCP:n jakamat IP:t Varalla Verkon laitteet (kytkimet, etäpalvelimet,...) eitittimet Aliverkotus (subnetting) Useassa (vanhemmissa) suomalaisessa yritysverkossa on käytössä yksi B- luokan verkkotunnus, joka kattaa useita reitittimillä yhdistettyjä osaverkkoja. Tällöin B-luokan osoiteavaruus on jaettu osiin eli aliverkotettu. Aliverkko määritellään muuttamalla IP-osoitteen maski (vrt. koneen TCP/IP-asetusten Subnet mask). Ulkopuolisten verkkojen reitittimissä näkyy ainoastaan koko B-luokka yhden kerran, mutta sisäisessä verkossa on sovittu, että B-luokan osoiteavaruus jaetaan sisäisesti C-luokan osoitealueisiin. Verkon sisäisissä reitittimissä löytyy reitti kaikkiin aliverkkoihin erikseen. Maskin tehtävä on kertoa, erottamalla verkkotunnus osoitteesta, mitkä koneet kuuluvat samaan paikalliseen (lähi)verkkoon ja mitkä koneet ovat saavutettavissa reitittimen kautta. Aliverkotuksessa on myös se hyvä puoli, että sen avulla verkonhallitsija voi delegoida osoitteiden hallinnan pienemmille ryhmille organisaation sisällä. Tämä voi usein olla poliittisesti järkevää, vaikkei teknisesti olisikaan välttämätöntä.

12 Luku 2 IP-osoitteistus 11 Teknisesti aliverkotus vähentää liikenneruuhkia, koska levitysviestit, kuten AP- JA DHCP-kyselyt, eivät normaalisti välity reitittimien yli (DHCP voidaan konfiguroida menemään läpi) verkko Maski: Maski: Maski Uudemmissa verkoissa käytetään (koska siis B-luokan osoiteavaruuksia ei enää käytännössä jaeta) vastaavasti usean C-luokan verkkotunnusta. Yleensä kullekin lähiverkon osalle asetetaan oma C-luokan osoiteavaruus Maski: Maski: Maski:

13 Luku 2 IP-osoitteistus 12 Jos yrityksellä on useita lähiverkkoja, joissa jokaisessa on vain muutama kone, niin C-luokan osoiteavaruus joudutaan aliverkottamaan. C-luokan klassisessa aliverkottamisessa osoitealue jaetaan tasakokoisiin osoitelohkoihin. Allaolevissa taulukoissa on esimerkkejä C-luokan klassisesta jakamisesta aliverkkoihin. C-luokka: Aliverkko maski: Aliverkon tunnus IP-osoitteet aliverkossa Broadcast-osoite C-luokka: Aliverkko maski: Aliverkon tunnus IP-osoitteet aliverkossa Broadcast-osoite C-luokka: Aliverkko maski: Aliverkon tunnus IP-osoitteet aliverkossa Broadcast-osoite C-luokka: Aliverkko maski: Aliverkon tunnus IP-osoitteet aliverkossa Broadcast-osoite (Ali)verkkomaski (Ali)verkkomaskin merkityshän on siinä, että se kertoo laitteille ja reitittimille, mistä kohdasta osoite jakautuu verkkotunnukseen ja konetunnukseen (samassa verkon osassa toimivilla koneilla tulee olla sama verkkotunnus). Verkkomaskin ykkösbitit kertovat verkkotunnusosan ja nollabitit konetunnus-osan. Paikallinen aliverkkomaski tulee konfiguroida kaikille koneille ja reititittimille, jotta ne tietävät mikä osoitealue on asetettu käyttöön paikallisessa lähiverkossa. Aliverkkomaski esitetään perinteisesti 4-tavuisena numerosarjana, jonka merkitys selkenee,

14 Luku 2 IP-osoitteistus 13 kun sen kirjoittaa auki binäärimuodossa (vrt. jälkimmäisessä esimerkissä yo. taulukkoa): Verkkotunnus ( ) Konetunnus (93) Verkkotunnus ( ) Konetunnus (29) Sekä osoitteen että maskin esittäminen on vaivalloista osoitteita kirjoitettaessa. Siksi osoitteiden esittämistä varten on kehitetty lyhennetty esitystapa. Sen sijaan että kirjoitettaisiin erikseen osoite ja maski , kirjoitetaankin /26, jossa prefiksi ilmoittaa, montako bittiä osoitteen verkkotunnus-osaan kuuluu. Allaolevassa taulukossa on esitetty C-luokan mahdolliset aliverkkomaskit (vrt. edellisen sivun taulukkoa). Verkkomaski Verkkotunnuksen pituus Aliverkkoja Osoitteita aliverkossa / = / = / = / = / = / = / = / = 0 Luokaton reitittäminen Klassinen aliverkotus pakottaa jakamaan osoitealue tasakokoisiin osiin. Verkon osat ovat yleensä kuitenkin eri kokoisia, jolloin tästä aiheutuu osoitealueen epätaloudellista käyttöä. Uudet reitittimet ja reititysprotokollat tukevat luokatonta reitittämistä (CID, Classless Inter-Domain outing), joka mahdollistaa vaihtuvamittaisen aliverkottamisen. Luokaton reitittäminen on menetelmä, jossa reitittimet määrittävät verkkotunnuksen maskin eikä osoiteluokan perusteella. Vaihtuvamittaisessa aliverkottamisessa osoitelohkot ovat kooltaan kahden potensseja (4, 8, 16, 32, 64,...). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esim.

15 Luku 2 IP-osoitteistus 14 C-luokka jaetaan osiin valitsemalla klassisen aliverkotuksen mukaisista jaoista sellaiset, jotka eivät mene keskenään päällekkäin. Allaolevassa taulukossa on esimerkki C-luokan vaihtuvamittaisesta jakamisesta aliverkkoihin (vrt. edellisen sivun taulukoihin). C-luokka: Vaihtuvamittaiset aliverkot: /25, /26, 2 x /27 Aliverkon maski Aliverkon tunnus IP-osoitteet aliverkossa Broadcast-osoite (/25) (/26) (/27) (/27) Ylläolevan taulukon jakoa voitaisiin käyttää allaolevan kuvan mukaisesti verkko Maski: Maski: Maski: Aiemmin todettiin, että jos yhdellä C-luokalla ei saada katettua kaikkia verkon koneita, otetaan käyttöön useampia C-luokan verkkotunnuksia ja asetetaan kullekin lähiverkon osalle oma C-luokan osoiteavaruus. Tällöin tarvitaan kuitenkin reitittimiä apuna, koska samassa lähiverkossa, mutta eri osoitealueissa olevat koneet, eivät voi muuten liikennöidä keskenään. Tämä luonnollisesti myös kuormittaa reititintä ja mahdollisesti hidastaa koneiden välistä liikennöintiä.

16 Luku 2 IP-osoitteistus 15 Jos C-luokan osoiteavaruudet ovat peräkkäisiä, niitä on parillinen määrä ja osoitteista pienimmän kolmas oktetti on jaollinen niiden määrällä, voidaan ne yliverkottaa (supernetting) sopivalla verkkomaskilla. Tämä sama verkkomaski konfiguroidaan kaikkiin koneisiin, jolloin kaikki koneet kuuluvat samaan osoitealueeseen ja lähiverkkoon. Tässäkin on siis kyse luokattomasta reitittämisestä. Allaolevassa taulukossa on esitetty joitakin ylimaskauksia. Verkkomaski Verkkotunnuksen pituus C-lk:n verkkoja Osoitteita verkossa / = / = / = / = 510 Aiemmin esitetyssä erillisten C-luokkien käytössä (jos verkko-operaattorilta on itse asiassa saatu neljä peräkkäistä C-luokkaa) voitaisiin nyt siis luopua reitittimistä - edellyttäen että etäisyydet eivät ole ongelma: Maski: Huomaa, että edelleen kaikissa ali/yliverkotus tapauksissa (lähi)verkossa olevien koneiden täytyy tietää ainoastaan paikallisessa verkossa käytettävä verkkomaski, jonka perusteella ne tietävät, mitkä koneet löytyvät paikallisesta verkosta ja mitkä reitittimen takaa. Verkko-operaattoritkin jakavat siis nykyään osoitteita (luokattoman reitittämisen periaatteen mukaisesti) lohkoina, joiden koot kulkevat kahden potensseissa. Tämä on mahdollista, koska vaihtuvamittaiset aliverkot ovat lähinnä reitittimien ominaisuus eli verkko-operaattorin omassa verkossaan muodostamat aliverkot ovat näkymättömiä IP-osoitteet hankkineelle yritykselle. Pienen lähiverkon omaava yritys voi siis nykyään hankkia verkko-operaattorilta Internet-reititinliityntäänsä varten esim. 32 osoitetta ja isompi yritys esim. 512 osoitetta.

17 Luku 2 IP-osoitteistus 16 IPv6 Luokaton reitittäminen on väliaikainen ratkaisu, vaikka se tarjoaakin helpotusta osoitteistukseen ja reititykseen moneksi vuodeksi. Pitkän aikavälin ratkaisu on nykyisen osoiterakenteen korvaaminen kokonaan uudella. IETF (Internet Engineering Task Force) onkin jo luonut uuden version nimeltä IPv6. IP-protokollan uudessa versiossa osoitteet on laajennettu 16 tavuun nykyisen 4 sijaan, jolloin osoitteiden loppumisen vaaraa ei pitäisi koskaan tulla. Itse asiassa on ehkä oikeampaa sanoa, että osoite käyttää 16 oktettia, koska osoite kirjoitetaan kahdeksan kahden oktetin parina ja erotetaan kaksoispisteellä. Oktetit esitetään heksadesimaalimuodossa, esim.: 4A3F:AE67:F240:56C4:3409:AE52:440F:1403 Osoitteiden kirjoitusasu siis muuttuu, jolloin muodostuu ongelmia yhteensopivuudessa vanhojen järjestelmien kanssa. Koska osoitteet pitenevät, tulee niiden muistaminenkin lähes mahdottomaksi eli DNSnimipalvelun rooli tulee vahvistumaan. IPv6-osoitteet talletetaan nimipalveluun AAAA-tietueina. Merkittävimpiä muita muutoksia uudessa versiossa ovat liikkuvien koneiden tuki eli kone voi pitää oman osoitteensa koko verkossa riippumatta siitä, missä se liitetään verkkoon, pakettien salaus ja allekirjoitus sekä mahdollisuus kaistanvaraukseen aikakriittisiä sovelluksia varten (esim. ääntä ja videota käyttävät sovellukset). IPv6:n käyttöönottoa hidastaa laitevalmistajien haluttomuus sitoutua uuteen protokollaan sekä osoitteiden piilotus NAT-tekniikalla, jolla vanhan IP:n (IPv4) käyttöaikaa saadaan pidennettyä. Lisätietoja korkeakoulujen IPv6:sta ja hankkeista

18 eitityksestä 17 eitityksestä LUKU 3 eitittimestä löytyy tavallisesti yksi tai useampia LAN-liityntöjä ja useampia LAN-liityntöjä ja samoin yksi tai useampia WAN-liityntöjä. useampia WAN-liityntöjä. Lähiverkon keskitin (hubi) tai kytkin keskitin (hubi) tai kytkin liitetään Ethernet-parikaapeloinnilla reitittimen LAN-liityntään. Etäyhteyttä (Internet-yhteyttä) varten reitittimessä on (a)synkroninen sarjaliityntä. Käytettävä liikennöintinopeus riippuu reitittimiin kytkettävistä laitteista. Allaoleva kuva havainnollistaa liityntöjä: WAN-liityntä EITITIN V.35 modeemi Internet KESKITIN LAN-liityntä Työasema eitittimillä yhdistetään siis normaalisti kahta verkkoa (omia broadcastalueitaan). Yleisesti ottaen yhdistäminen voidaan tehdä joko yhden reitittimen eri liitännöillä tai kahdella eri reitittimellä: tai

19 eitityksestä 18 Tarvitaan siis IP-osoitteisto (verkkotunnus) molempiin verkkoihin. Tämän lisäksi tarvitaan verkkotunnukset reitittimen WAN-liitynnöille. Eli reitittimen jokaiselle verkkoliitynnälle varataan jokin IP-osoite siitä verkkoavaruudesta, johon liityntä kuuluu. Allaolevassa kuvassa on yrityksellä kaksi erillistä lähiverkkoa, joissa molemmissa on käytössä oma C-luokka: Verkko: Maski: Verkko: Maski: Lähiverkot voidaan nyt yhdistää kahdella reitittimellä, jolloin reitittimien väliselle linkille tarvitaan oma verkkotunnus. Olisi tietysti tuhlausta käyttää linkille koko C-luokan osoiteavaruus, joten tarvitaan muita keinoja. Verkko: Maski: ? Verkko: Maski: Mahdollista voisi olla toisen C-luokan (vaihtuvamittainen) aliverkottaminen ja liityntöjen IP-osoitteiden asettaminen esimerkiksi seuraavasti: Verkko: Maski: Verkko: Maski: Verkko: Maski: WAN-liitynnät voidaan tarvittaessa jättää ilman IP-osoitteita, jolloin säästetään hyvinkin paljon IP-osoitteita. Tällöin puhutaan numeroimattomista liitynnöistä. Kun liitynnöillä ei ole omia IP-osoitteita, ovat reitittimien väliset yhteydet reititysprotollien varassa. IP-pakettien välityshän tapahtuu normaalisti niin, että mikäli lähettävä kone/laite maskin perusteella toteaa, että vastaanottaja on samassa verkossa, kone lähettää paketit suoraan vastaanottajalle. Jos vastaanottajan osoite

20 eitityksestä 19 kuuluu eri verkkoon, paketti lähetetään reititystaulun perusteella siihen yhdyskäytävään/reitittimeen, jonka takaa vastaanottaja löytyy. Kaikissa IP-protokollaa ymmärtävissä koneissa ja laitteissa (siis esimerkiksi työasemissa ja reitittimissä) on reititystaulu, josta löytyy niiden tuntemat verkkotunnukset sekä tiedot mistä ne löytyvät. Windows-koneen reititystaulun sisällön näkee komennoilla route PINT netstat -rn Vain yhtä verkkoyhteyttä käyttävissä koneissa käyttöjärjestelmän luomia reittejä ei tarvitse yleensä itse muuttaa, koska tarvittavat tiedot saadaan koneen TCP/IP-asetuksista. Seuraavassa on (fiktiivinen) esimerkki Tiedepuiston työaseman mahdollisesta reititystaulusta: Network Destin Netmask Gateway Interface Ensimmäinen rivi on oletusreitti (default route), jota käytetään, jos reititystaulussa ei ole muita kohdeosoitteeseen sopivia rivejä. Tämä on yhdyskäytävä (gateway) eli normaalisti lähiverkon Internettiin yhdistävä reititin. Toinen rivi kertoo, että koneeseen lähetetyt viestit toimitetaan koneelle itselleen eli loopback/callback-osoitteeseen. Kolmas rivi kertoo, että samaan C-luokkaan kuuluvat koneet löytyvät samasta paikallisverkosta. Neljännellä rivillä määritellään broadcast-osoite eli levitysviestit lähetetään koneen oman verkkokortin kautta. Viides rivi määrittää loopback-verkon, kuudes multicast-verkon ja seitsemäs koko verkon yleislähetysosoitteen. Toisena esimerkkinä Tiedepuiston soittopalvelimelle etäyhteydessä olevan työaseman reititystaulu, jossa kaikki (paitsi koneen itsensä) paketit reititetään soittopalvelimelle (jonka dynaamisesti antama IP-osoite tässä esimerkissä on ): Network Destin Netmask Gateway Interface Nyt ensimmäinen rivi kertoo, että oletusreittinä on kone (tai siis sen verkkokortti) itse. Kolmas rivi kertoo, että levitysviestit lähetetään myös koneen oman verkkokortin kautta. Vastaavasti reitittimilläkin on oma reititystaulu, joka ilmoittaa mitkä verkot on yhdistetty liityntöjen taakse. Esimerkiksi allaolevaa tilannetta

3. IP-kerroksen muita protokollia ja

3. IP-kerroksen muita protokollia ja 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

OSI ja Protokollapino

OSI ja Protokollapino TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

Introduction to exterior routing. Autonomous Systems

Introduction to exterior routing. Autonomous Systems Introduction to exterior routing CIDR1 Autonomous Systems AS Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen) reititysprotokolla,

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

Introduction to exterior routing

Introduction to exterior routing Introduction to exterior routing CIDR-1 Autonomous Systems AS - Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen)

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän

Lisätiedot

Verkkoinformaation välittämiseen isäntäkoneiden ja reitittimien välillä

Verkkoinformaation välittämiseen isäntäkoneiden ja reitittimien välillä 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

Introduction to exterior routing

Introduction to exterior routing Introduction to exterior routing CIDR-1 Autonomous Systems AS Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen) reititysprotokolla,

Lisätiedot

IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys

IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys Jyrki Soini TeliaSonera 1 IPv6 toimi nyt IPv4 osoitteet loppumassa hyvää vauhtia keskusvarasto (IANA) jakoi viimeiset osoitelohkot 3.2.2011 RIPE arvioi

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

Internet Protocol version 6. IPv6

Internet Protocol version 6. IPv6 Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista

Lisätiedot

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju Tietokoneverkot 2009 (4 op) jaakko.kangasharju@futurice.com Futurice Oy Syksy 2009 (Futurice Oy) Syksy 2009 1 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 2 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 3 / 39

Lisätiedot

- Valitaan kohta Asetukset / NAT / Ohjelmallinen palvelin - Seuraavassa esimerkki asetuksista: valitaan käytössä oleva ohjelmistorajapinta

- Valitaan kohta Asetukset / NAT / Ohjelmallinen palvelin - Seuraavassa esimerkki asetuksista: valitaan käytössä oleva ohjelmistorajapinta TW-EAV510: VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON OPERAATTORIN IP-OSOITE - Jotta valvontakameran käyttöä varten saadaan avattua tarvittavat portit, pitää operaattorilta saada julkinen IP-osoite, jotta kaikki

Lisätiedot

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen TCP/IP-protokollapino Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:

Lisätiedot

3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP

3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3.1 Laajakaistaliittymän asetusten tarkistus / Windows XP Seuraavien ohjeiden avulla tarkistat Windows XP -käyttöjärjestelmien asetukset ja luot Internet-yhteyden.

Lisätiedot

Osoitemanipulaation syitä. Osoitemanipulaation syitä. Miten? S Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut

Osoitemanipulaation syitä. Osoitemanipulaation syitä. Miten? S Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut Lic.(Tech.) Marko Luoma (1/31) Lic.(Tech.) Marko Luoma (2/31) Osoitemanipulaation syitä S 38.192 Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut IPv4 osoiteavaruus on loppumassa

Lisätiedot

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenne II Syksy 2005 Markku Kojo 1 Syksy 2005 Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2 Page1 1 Kirjallisuus ja muuta materiaalia Kurssikirja:

Lisätiedot

MITEN TARKISTAT TIETOKONEESI VERKKOKORTTIASETUKSET

MITEN TARKISTAT TIETOKONEESI VERKKOKORTTIASETUKSET MITEN TARKISTAT TIETOKONEESI VERKKOKORTTIASETUKSET 1. Sisällys 1. Sisällys...2 2. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows 7, Windows 8 ja Windows 10...3 3. Laajakaistaliittymän asetukset / Mac OS X...6

Lisätiedot

Tämän kurssin sisältö. Esitiedot. Tietoa tästä kurssista. Ilmoittautuminen. Kurssin osasuoritukset ja arvostelu. T Tietokoneverkot

Tämän kurssin sisältö. Esitiedot. Tietoa tästä kurssista. Ilmoittautuminen. Kurssin osasuoritukset ja arvostelu. T Tietokoneverkot Tämän kurssin sisältö, TkL Opettava tutkija, TML, HUT TCP/IP-verkot ja niiden toiminta Turvallisuusominaisuudet Verkkosovellusten suunnittelu ja ohjelmointi 1 2 Tietoa tästä kurssista news://news.tky.hut.fi/

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Ohjeet laajakaistaverkon käyttöön ottamiseksi Voidaksesi käyttää taloyhtiön laajakaistaverkkoa

Lisätiedot

Push- ja pull-protokollat

Push- ja pull-protokollat S: 220 helsinki.fi C: MAIL FROM: S: 250 OK C: RCPT TO: S: 250 OK C: DATA S: 354 Enter mail, end with.

Lisätiedot

Verkkokerros ja Internetprotokolla

Verkkokerros ja Internetprotokolla Verkkokerros ja Internetprotokolla Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 TCP/IP-protokollapino Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros:

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end lta lle looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle I-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän hyvä, sitä

Lisätiedot

C:. S: 250 Message accepted for delivery C: QUIT S: 221 princeton.edu closing connection

C:. S: 250 Message accepted for delivery C: QUIT S: 221 princeton.edu closing connection Lähettävä postipalvelin muodostaa TCP-yhteyden esittelee itsensä kertoo lähettäjän ja vastaanottajan lähettää sanoman, jos vastaanottava palvelin antaa luvan Vastaanottava postipalvelin kuuntelee TCP-porttia

Lisätiedot

Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä

Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä Tehtäväkuvaus Tehtävänäsi on siirtää, asentaa ja määritellä yrityksen Windows -ratkaisuihin perustuva IT-ympäristö. Käytä salasanaa Qwerty123, jos muuta ei ole pyydetty.

Lisätiedot

Osoitemanipulaation syitä. Miten? Vaihtoehtoja. S Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut.

Osoitemanipulaation syitä. Miten? Vaihtoehtoja. S Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut. Lic.(Tech.) Marko Luoma (1/33) Lic.(Tech.) Marko Luoma (2/33) Osoitemanipulaation syitä S 38.192 Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut Verkossa käytetään lokaaleja

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta? 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

Palvelukuvaus LOUNEA VERKKOTURVA PALVELUKUVAUS.

Palvelukuvaus LOUNEA VERKKOTURVA PALVELUKUVAUS. Palvelukuvaus 1 LOUNEA VERKKOTURVA PALVELUKUVAUS 2 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 3 1.1 Verkkoturvapalvelu... 3 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 3 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 3 1.2.1 Suodatettava

Lisätiedot

Verkkokerros ja Internetprotokolla

Verkkokerros ja Internetprotokolla Verkkokerros ja Internetprotokolla Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 TCP/IP-protokollapino Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros:

Lisätiedot

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS WL54AP2 Langattoman verkon laajennusohje WDS Näitä ohjeita seuraamalla saadaan langaton lähiverkko laajennettua yksinkertaisesti kahden tai useamman tukiaseman verkoksi. Tukiasemien välinen liikenne(wds)

Lisätiedot

Nimi: Op.numero: Yritän arvosanan korotusta, olen läpäissyt IVT:n tentin

Nimi: Op.numero: Yritän arvosanan korotusta, olen läpäissyt IVT:n tentin 1 8304500 Tietoliikenneverkkojen perusteet Tentti 22102003 /OA&JH Nimi: Opnumero: HUOM! Merkitse alle ajankohdat (esim kesä 2002), mikäli olet suorittanut osuuksia kurssille 83450 Internetin verkkotekniikat,

Lisätiedot

Kuljetuskerros. Tietokoneverkot. Matti Siekkinen Pasi Sarolahti

Kuljetuskerros. Tietokoneverkot. Matti Siekkinen Pasi Sarolahti Kuljetuskerros Tietokoneverkot Matti Siekkinen Pasi Sarolahti Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach 6th ed. -kirjan lisämateriaali

Lisätiedot

T-110.4100 Tietokoneverkot kertaus

T-110.4100 Tietokoneverkot kertaus kertaus 1 Infrastruktuuripalvelut: DNS, SNMP Tietoturvaratkaisu TLS Sovelluskerros Käyttäjän sovellukset: sähköposti (SMTP, IMAP) WWW (HTTP) FTP, SSH, Socket-rajapinta ohjelmoinnille IP, osoitteet, reititys

Lisätiedot

Kattava katsaus reititykseen

Kattava katsaus reititykseen M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/29) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 4: Reititys Kattava katsaus reititykseen M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/29) S 38.122 Telecommunication Switching Technology II (2

Lisätiedot

Yleinen ohjeistus Linux-tehtävään

Yleinen ohjeistus Linux-tehtävään Yleinen ohjeistus Linux-tehtävään Sinulle on toimitettu valmiiksi asennettu HYPER-V ympäristö, sekä kolme virtuaalikonetta. Tehtäväsi on importata nämä virtuaalikoneet ja konfiguroida ne, sekä verkkolaitteet,

Lisätiedot

Yleistä tietoa Windows tehtävästä

Yleistä tietoa Windows tehtävästä Yleistä tietoa Windows tehtävästä Tehtävänäsi on asentaa ja konfiguroida yrityksen Windows ratkaisuihin perustuva ITympäristö. Käytä salasanana Qwerty123, jos ei ole muuta pyydetty. Käytössäsi on Hyper-V

Lisätiedot

TKHJ:ssä on yleensä komento create index, jolla taululle voidaan luoda hakemisto

TKHJ:ssä on yleensä komento create index, jolla taululle voidaan luoda hakemisto Indeksin luonti ja hävitys TKHJ:ssä on yleensä komento create index, jolla taululle voidaan luoda hakemisto Komentoa ei ole standardoitu ja niinpä sen muoto vaihtelee järjestelmäkohtaisesti Indeksi voidaan

Lisätiedot

Kun n = 32 ei ole tarpeeksi nopea nykyisiin runkoreitittimiin! - content addressable memory (CAM) - välimuistin käyttö

Kun n = 32 ei ole tarpeeksi nopea nykyisiin runkoreitittimiin! - content addressable memory (CAM) - välimuistin käyttö Osoitteen 1. bitti 2. bitti 3. bitti jne 0 1 0 1 0 1 001.. Kun n = 32 ei ole tarpeeksi nopea nykyisiin runkoreitittimiin! - content addressable memory (CAM) - välimuistin käyttö Kytkentäosa Kytkentä muistin

Lisätiedot

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ. Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ. Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla Laite 1 TW- EAV510 v2: - Tähän laitteeseen tulee ulkoverkon

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Tietoliikenne- ja tietoverkkontekniikan laitos

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Tietoliikenne- ja tietoverkkontekniikan laitos S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI-kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys Mobile IP IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi osoite tässä

Lisätiedot

Miten Internet toimii?

Miten Internet toimii? Miten Internet toimii? WWW-sivu 2 HTML-koodi Nixu International Nixu

Lisätiedot

KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA

KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA LUE TEHTÄVÄ KOKONAAN ENNEN ALOITTAMISTA!!! KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA Asiakkaanne Paten Bitti Oy on nopeasti kasvava suomalainen ohjelmistotalo, joka on laajentanut toimintaansa

Lisätiedot

Internetin rakenteet sodassa - aseena ja uhrina samanaikaisesti. Jorma Mellin PJ, FICIX ry

Internetin rakenteet sodassa - aseena ja uhrina samanaikaisesti. Jorma Mellin PJ, FICIX ry Internetin rakenteet sodassa - aseena ja uhrina samanaikaisesti Jorma Mellin PJ, FICI ry 1 FICI? Suomen IP-yhdysliikennepiste Perustettu 1993, rekisteröity 2001 (Euroopan #1) 27 jäsentä (lokakuu 2008)

Lisätiedot

Sähköpostitilin käyttöönotto. Versio 2.0

Sähköpostitilin käyttöönotto. Versio 2.0 Sähköpostitilin käyttöönotto Versio 2.0 Sivu 1 / 10 Jarno Parkkinen jarno@atflow.fi 1 Johdanto... 2 2 Thunderbird ohjelman lataus ja asennus... 3 3 Sähköpostitilin lisääminen ja käyttöönotto... 4 3.1 Tietojen

Lisätiedot

Verkkokerros. Verkkokerros ja Internet Protocol. End-to-end -argumentti. IP-otsikkotiedot. IP ja linkkikerros <#>

Verkkokerros. Verkkokerros ja Internet Protocol. End-to-end -argumentti. IP-otsikkotiedot. IP ja linkkikerros <#> Verkkokerros Verkkokerros ja Internet Protocol kirja sivut 190-222 Internet-protokolla (IP) toteuttaa verkkokerroksen Tietoliikennepaketit välitetään erilaisten fyysisten kerrosten ylitse koneelta koneelle

Lisätiedot

Verkkoliikennettä Java[ssa lla] Jouni Smed

Verkkoliikennettä Java[ssa lla] Jouni Smed Verkkoliikennettä Java[ssa lla] Jouni Smed 9.2.2001 1 Perusteita 1 (2) tarvittavat luokat paketissa MDYDQHW IP-osoitteita käsitellään,qhw$gguhvv-olioina luonti (huom. ei konstruktoria):,qhw$gguhvvdggu,qhw$gguhvvjhw%\1dphdgguhvv

Lisätiedot

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Verkkokerros

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Verkkokerros ELEC-C7241 Tietokoneverkot Verkkokerros Pasi Sarolahti (useat kalvot: Sanna Suoranta) 21.2.2017 Kurssin loppuvaiheet Kolme luentoa (ja harjoituskierrosta) jäljellä 21.2. Verkkokerros Ensi viikolla tauko

Lisätiedot

OpenVPN LAN to LAN - yhteys kahden laitteen välille

OpenVPN LAN to LAN - yhteys kahden laitteen välille TW- EAV510 / TW- EAV510 AC: OpenVPN LAN to LAN - yhteys kahden laitteen välille Esimerkissä on käytetty kahta TW- EAV510 laitetta OpenVPN LAN to LAN yhteydellä voidaan luoda VPN- yhteys, jossa liikenne

Lisätiedot

JÄRJESTELMÄTYÖKALUT SEKÄ SOVELLUSTEN POISTAMINEN

JÄRJESTELMÄTYÖKALUT SEKÄ SOVELLUSTEN POISTAMINEN JÄRJESTELMÄTYÖKALUT SEKÄ SOVELLUSTEN POISTAMINEN Tämänkertaisen tehtävän aiheena ovat sovellusten lisäys/poisto sekä Windowsin mukana tulevat järjestelmätyökalut, jotka löytyvät valinnan Käynnistä Apuohjelmat

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Standard Taloushallinto Verkkolaskutus Sivu 1/9

SISÄLLYSLUETTELO. Standard Taloushallinto Verkkolaskutus Sivu 1/9 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 2 Käyttöönotto... 3 Verkkolaskutuksen aktivointi... 3 Järjestelmän asetukset ja liikekumppanitiedot... 3 Yritystiedot -asetus... 3 Liitteet verkkolaskuille...7 Verkkolaskujen

Lisätiedot

Action Request System

Action Request System Action Request System Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 25.10.2000 Action Request System (ARS) Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet

Lisätiedot

Salasanojen hallinta. Salasanojen hallintaopas RESTAURANT ENTERPRISE SOLUTION

Salasanojen hallinta. Salasanojen hallintaopas RESTAURANT ENTERPRISE SOLUTION Salasanojen hallinta Salasanojen hallintaopas RESTAURANT ENTERPRISE SOLUTION Restaurant Enterprise Solution Asiakirjan tarkoitus Tämä asiakirja kertoo tarvittavat säännöt kuinka hallinnoida RES salasanoja

Lisätiedot

Mark Summary Form. Taitaja 2012. Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot. Competitor Name

Mark Summary Form. Taitaja 2012. Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot. Competitor Name Summary Form Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot ing Scheme Lock 24-04-2012 14:06:21 Final Lock 26-04-2012 13:05:53 Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A B C

Lisätiedot

Tietoa tästä kurssista. Esitiedot. T Tietokoneverkot. TCP/IP-verkot ja niiden toiminta. Verkkosovellusten suunnittelu ja ohjelmointi

Tietoa tästä kurssista. Esitiedot. T Tietokoneverkot. TCP/IP-verkot ja niiden toiminta. Verkkosovellusten suunnittelu ja ohjelmointi Tämän kurssin sisältö, TkL Opettava tutkija, TML, HUT TCP/IP-verkot ja niiden toiminta Turvallisuusominaisuudet Verkkosovellusten suunnittelu ja ohjelmointi 1 2 Tietoa tästä kurssista news://news.tky.hut.fi/opinnot.tik.tietokoneverkot

Lisätiedot

1 Visma L7 päivitysaineiston nouto

1 Visma L7 päivitysaineiston nouto 1 Visma L7 päivitysaineiston nouto Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka Visma L7 -järjestelmän master-ympäristö päivitetään etäpäivitysohjelman avulla. 1.1 Etäpäivitysohjelman asennus/päivitys Saat etäpäivitysohjelman

Lisätiedot

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko Luku 8 Aluekyselyt Aluekysely on tiettyä taulukon väliä koskeva kysely. Tyypillisiä aluekyselyitä ovat, mikä on taulukon välin lukujen summa tai pienin luku välillä. Esimerkiksi seuraavassa taulukossa

Lisätiedot

Yksittäishyväksyntä ja komponenttiluettelo

Yksittäishyväksyntä ja komponenttiluettelo Yksittäishyväksyntä ja komponenttiluettelo Komponenttiluettelo ikkuna yleistä Täytetään KATSAssa yksittäishyväksynnän yhteydessä Ikkunalle pääsee siirtymään Navigointi-, Perustiedot - ja Katsastustapahtuma

Lisätiedot

Ryhmät. Pauliina Munter/Suvi Junes Tampereen yliopisto/ Tietohallinto 2014

Ryhmät. Pauliina Munter/Suvi Junes Tampereen yliopisto/ Tietohallinto 2014 1 Ryhmät Moodlessa voi jakaa opiskelijoita pienempiin alaryhmiin, joilla toimitaan esim. keskustelualueella tai työskennellään wikissä. Ryhmätoiminto on hyödyllinen, jos kurssilla on paljon osallistujia

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

RATKI 1.0 Käyttäjän ohje

RATKI 1.0 Käyttäjän ohje RATKI RATKI 1.0 Käyttäjän ohje Ohje 0.5 Luottamuksellinen Vastuuhenkilö Petri Ahola Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 1.1. Kuvaus... 3 1.2. Esitiedot... 3 1.3. RATKIn käyttöoikeuksien hankinta... 3 1.4.

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 3 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten muuttujiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Määritä muuttujien max_num, lista,

Lisätiedot

Objective Marking. Taitaja 2014 Lahti. Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot Competition Day 1. Competitor Name

Objective Marking. Taitaja 2014 Lahti. Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot Competition Day 1. Competitor Name Objective ing Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot Competition Day 1 Sub Criterion SRV01 palvelin Sub Criterion A1 ing Scheme Lock 08-04-2014 09:35:59 Entry Lock 08-04-2014 19:36:30 O1 0.50 Palvelimen

Lisätiedot

Autodesk Lisenssitiedosto Autodesk, Inc.

Autodesk Lisenssitiedosto Autodesk, Inc. Autodesk Lisenssitiedosto 2014 Autodesk, Inc. Lisenssitiedosto Lisenssitiedosto on tekstitiedosto, mikä sallii verkkolisenssin käytön tietyllä palvelimen laitteistolla. Lisenssitiedosto sisältää tietoa

Lisätiedot

LOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100

LOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100 Tiedonsiirtokäskyt LOAD LOAD-käsky toimii jälkimmäisestä operandista ensimmäiseen. Ensimmäisen operandin pitää olla rekisteri, toinen voi olla rekisteri, vakio tai muistiosoite (myös muuttujat ovat muistiosoitteita).

Lisätiedot

Lahden Teho-Opetus Oy. Opetusohjelmien Palvelinohjelma. Käyttö- ja asennusohjeet

Lahden Teho-Opetus Oy. Opetusohjelmien Palvelinohjelma. Käyttö- ja asennusohjeet Lahden Teho-Opetus Oy Opetusohjelmien Palvelinohjelma Käyttö- ja asennusohjeet YLEISTÄ Lahden Teho-Opetus Oy:n opetusohjelmia voidaan nyt käyttää verkon välityksellä siten, että itse opetusohjelma asennetaan

Lisätiedot

T Tietokoneverkot Miika Komu Alkup. kalvot: Sanna Suoranta Tietoliikenneohjelmistot Tietotekniikan laitos Aalto-yliopisto

T Tietokoneverkot Miika Komu Alkup. kalvot: Sanna Suoranta Tietoliikenneohjelmistot Tietotekniikan laitos Aalto-yliopisto T-110.4100 Tietokoneverkot 17.1.2012 Miika Komu Alkup. kalvot: Sanna Suoranta Tietoliikenneohjelmistot Tietotekniikan laitos Aalto-yliopisto Kurssin sisältö TCP/IP-verkot ja niiden toiminta Verkkosovellusten

Lisätiedot

Sisältö. Linkkikerros ja sen laitteet Linkkikerroksen osoitteet (MAC-osoite) ARP (eli IP-MAC-mäppäys) ja kytkintaulu

Sisältö. Linkkikerros ja sen laitteet Linkkikerroksen osoitteet (MAC-osoite) ARP (eli IP-MAC-mäppäys) ja kytkintaulu Sisältö Linkkikerros ja sen laitteet Linkkikerroksen osoitteet (MC-osoite) RP (eli IP-MC-mäppäys) ja kytkintaulu Jaetut linkit: monipääsyprotokollat (multiple access) Lähiverkko (LN) Virheiden havaitseminen

Lisätiedot

100 % Kaisu Keskinen Diat

100 % Kaisu Keskinen Diat 100 % Kaisu Keskinen Diat 98-103 4-1 Chapter 4: outline 4.1 introduction 4.2 virtual circuit and datagram 4.3 what s inside a router 4.4 IP: Internet Protocol datagram format IPv4 addressing ICMP IPv6

Lisätiedot

1 AinaCom Skype for Business / Lync 2010 / Lync for Mac 2011 asennusohje... 2

1 AinaCom Skype for Business / Lync 2010 / Lync for Mac 2011 asennusohje... 2 AinaCom Skype for Business Asennusohje Sivu 1/10 Sisällysluettelo 1 AinaCom Skype for Business / Lync 2010 / Lync for Mac 2011 asennusohje... 2 2 Windows työasemat... 2 2.1 Windows työasemavaatimukset...

Lisätiedot

Tämän kurssin sisältö. Tietoa tästä kurssista. Esitiedot. Ilmoittautuminen. Kurssin osasuoritukset ja arvostelu. T Tietokoneverkot

Tämän kurssin sisältö. Tietoa tästä kurssista. Esitiedot. Ilmoittautuminen. Kurssin osasuoritukset ja arvostelu. T Tietokoneverkot Tämän kurssin sisältö, TkL Opettava tutkija, TML, HUT TCP/IP-verkot ja niiden toiminta Turvallisuusominaisuudet Verkkosovellusten suunnittelu ja ohjelmointi 1 2 Tietoa tästä kurssista news://news.tky.hut.fi/opinnot.tik.tietokoneverkot

Lisätiedot

T Tietokoneverkot

T Tietokoneverkot T-110.4100 Tietokoneverkot Yliopistolehtori, TkL Tietotekniikan laitos Aalto-yliopisto 1 Tämän kurssin sisältö TCP/IP-verkot ja niiden toiminta Verkkosovellusten suunnittelu ja ohjelmointi 2 Tietoa tästä

Lisätiedot

DNA Toimistoviestintä Microsoft - sähköposti

DNA Toimistoviestintä Microsoft - sähköposti DNA Toimistoviestintä Microsoft - sähköposti 30.10.2013 Luottamuksellinen MS Outlook, Standard postitilin asennus 1/6 Käynnistä Outlook 2010. Seuraava näyttö avautuu Valitse Next (Seuraava). 2 MS Outlook,

Lisätiedot

T Tietokoneverkot

T Tietokoneverkot T-110.4100 Tietokoneverkot, TkL Tutkija, T-laitos, TKK, Aalto-yliopisto 1 Tämän kurssin sisältö TCP/IP-verkot ja niiden toiminta Verkkosovellusten suunnittelu ja ohjelmointi 2 Tietoa tästä kurssista news://news.tky.hut.fi/opinnot.tik.tietokoneverkot

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 7 Ti Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 7 Ti Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 7 Ti 31.1.2017 Timo Männikkö Luento 7 Järjestetty binääripuu Binääripuiden termejä Binääripuiden operaatiot Solmun haku, lisäys, poisto Algoritmit 1 Kevät 2017 Luento 7 Ti 31.1.2017

Lisätiedot

OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa

OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa Wilman hakemukset ja muut lomakkeet EIVÄT NÄY mobiililaitteisiin asennettavissa Wilma-sovelluksissa. Huoltajan tulee siis käyttää

Lisätiedot

HE 151/2005 vp. Ahvenanmaalla. Ahvenanmaalainen voisi niin halutessaan edelleen hakea myös Suomen maatunnukseen päättyvää verkkotunnusta.

HE 151/2005 vp. Ahvenanmaalla. Ahvenanmaalainen voisi niin halutessaan edelleen hakea myös Suomen maatunnukseen päättyvää verkkotunnusta. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verkkotunnuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan, että verkkotunnuslakia muutettaisiin siten, että lakia sovelletaan myös Ahvenanmaalla käyttöön otettavaan ensimmäisen

Lisätiedot

Yleinen ohjeistus Linux tehtävään

Yleinen ohjeistus Linux tehtävään Yleinen ohjeistus Linux tehtävään Sinulle on toimitettu valmiiksi asennettu HYPER V ympäristö. Tehtäväsi on asentaa tarvittavat virtuaalikoneet, sekä konfiguroida ne ja verkkolaitteet, tehtävän mukaisesti.

Lisätiedot

TW- EAV510/TW- EAV510AC: L2TP- OHJEISTUS

TW- EAV510/TW- EAV510AC: L2TP- OHJEISTUS TW- EAV510/TW- EAV510AC: L2TP- OHJEISTUS Esimerkki 1: L2TP- yhteys kahden TW- EAV510/TW- EAV510AC laitteen välille Esimerkki 2: L2TP- yhteys TW- EAV510/TW- EAV510 AC ja Windows 8/8.1 koneen välillä Esimerkki

Lisätiedot

Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita

Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Sisäänkirjautuminen... 1 3. Palvelussa navigointi... 2 4. Laitteet... 2 5. Sisällönhallinta... 4 6. Soittolistat... 7 7. Aikataulut...

Lisätiedot

Fi-verkkotunnukset. Sanna Sahlman, Viestintävirasto

Fi-verkkotunnukset. Sanna Sahlman, Viestintävirasto Fi-verkkotunnukset Sanna Sahlman, Viestintävirasto Verkkotunnus on kirjaimista, numeroista tai muista merkeistä taikka niiden yhdistelmästä muodostuva Internet-tietoverkon nimimuotoinen toisen asteen osoitetieto

Lisätiedot

1 (22) LAAJAKAISTA ASENNUS- JA KÄYTTÖÖNOTTO-OPAS ADSL-, KAAPELIMODEEMI JA KUITUPÄÄTE

1 (22) LAAJAKAISTA ASENNUS- JA KÄYTTÖÖNOTTO-OPAS ADSL-, KAAPELIMODEEMI JA KUITUPÄÄTE 1 (22) LAAJAKAISTA ASENNUS- JA KÄYTTÖÖNOTTO-OPAS ADSL-, KAAPELIMODEEMI JA KUITUPÄÄTE 2 (22) LAAJAKAISTA -ASENNUSOPAS Laajakaista Laajakaistaliittymän lisäksi tarvitaan verkkoyhteyttä tukeva tietokone.

Lisätiedot

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava TVP 2003 kevätkurssi Kertaus Kysymyksiä ja vastauksia 1) Mistä saa kurssin puuttuvat kalvot? ks. kurssin kotisivu ensi perjantaina! 2) Miten valmistautua tenttiin? (=Miten hahmotan kurssin sisällön paremmin?)

Lisätiedot

PERUSLASKUJA. Kirjoita muuten sama, mutta ota välilyönti 4:n jälkeen 3/4 +5^2 3

PERUSLASKUJA. Kirjoita muuten sama, mutta ota välilyönti 4:n jälkeen 3/4 +5^2 3 PERUSLASKUJA Matemaattisten lausekkeiden syöttäminen: Kirjoita ilman välilyöntejä 3/+^ 3 Kirjoita muuten sama, mutta ota välilyönti :n jälkeen 3/ +^ 3 Liiku matematiikka alueella nuolinäppäimin. Kokeile

Lisätiedot

Käyttö- ja asennusohje

Käyttö- ja asennusohje 30.1.2017 V1.5 Käyttö- ja asennusohje GMU331 Smart Gateway ionsign Oy PL 246, Paananvahe 4, 26100 Rauma ionsign@ionsign.fi, p. 02 822 0097 Y-tunnus 2117449-9, VAT FI21174499 Käyttö- ja asennusohje 1/7

Lisätiedot

Dixell S.p.a. pidättää oikeuden asiasta ilmoittamatta muuttaa tätä ohjetta. Viimeisin saatavissa oleva versio on ladattavissa verkkosivuilta.

Dixell S.p.a. pidättää oikeuden asiasta ilmoittamatta muuttaa tätä ohjetta. Viimeisin saatavissa oleva versio on ladattavissa verkkosivuilta. ASENNUSOHJE VAROITUS: Käytä vain tämän valvontayksikön tukemia modeemeja. Dixell S.p.a. ei voi ottaa mitään vastuuta tukemattomien modeemien käytöstä aiheutuneista vahingoista. VAROITUS: Dixell S.p.a.

Lisätiedot

S Tietoliikenneverkot / Marko Luoma 1

S Tietoliikenneverkot / Marko Luoma 1 Teknillinen korkeakoulu Teletekniikan laboratorio Tietoliikenneverkot Luento 4: Reititys 29.9.1999 S-38.188 Tietoliikenneverkot / Marko Luoma 1 Ja taas OSI 7 sovelluskerros 6 esitystapakerros 5 yhteysjakso

Lisätiedot

Monimutkaisempi stop and wait -protokolla

Monimutkaisempi stop and wait -protokolla Monimutkaisempi stop and wait -protokolla Lähettäjä: 0:A vastaanottaja: ajastin lähettäjälle jos kuittausta ei kuulu, sanoma lähetetään automaattisesti uudelleen kuittaus: = ok, lähetä seuraava uudelleenlähetys

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

KULTA2-JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOPAS Liikunta-, kulttuuri-, nuoriso-, hyvinvointiavustukset

KULTA2-JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOPAS Liikunta-, kulttuuri-, nuoriso-, hyvinvointiavustukset KULTA2-JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOPAS Liikunta-, kulttuuri-, nuoriso-, hyvinvointiavustukset Sisällysluettelo: 1. Sisällysluettelo s. 1 2. Kulta2-järjestelmän käyttäminen ensimmäistä kertaa s. 2-3 3. Kirjautuminen

Lisätiedot

Inteno DG201R1 / EG500(R1) modeemi - päivitysohje

Inteno DG201R1 / EG500(R1) modeemi - päivitysohje 1 (11) Inteno DG201R1 / EG500(R1) modeemi - päivitysohje Tätä ohjetta tai sen osaa ei saa kopioida tai välittää missään muodossa ilman DNA Oy:n kirjallista suostumusta. Tavaramerkit ja Inteno ovat Inteno

Lisätiedot

TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO

TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO Käyttötarkoitus: Toiminne jakaa useamman liittymän kaistaa usealle käyttäjälle samanaikaisesti. Näin ollen, kun käytössä on useampi kaista, voidaan käyttää

Lisätiedot

Reitittimen rakenne. Kytkentäosa ... (switching fabric) Reititysprosessori 2/7/ pakettien edelleenohjaaminen (PE)

Reitittimen rakenne. Kytkentäosa ... (switching fabric) Reititysprosessori 2/7/ pakettien edelleenohjaaminen (PE) Reitittimen rakenne sisäänmenoportit ulostuloportit...... 2/7/2003 43 Portit peruskerroksen toiminnot (PK) fyysisen siirtoyhteyden pää linkkikerroksen toiminnot (LK) virhetarkistukset, vuonvalvonta, MAC-kerroksen

Lisätiedot

SÄHKÖPOSTIOHJE. Opiskelijoiden Office 365 for Education -palveluun

SÄHKÖPOSTIOHJE. Opiskelijoiden Office 365 for Education -palveluun SÄHKÖPOSTIOHJE Opiskelijoiden Office 365 for Education -palveluun 1 Ohjeen nimi Vastuuhenkilö Sähköpostiohje Järjestelmäasiantuntija Pekka Patrikka Voimaantulo 15.08.2013 Muutettu viimeksi 16.08.2013 Tarkistettu

Lisätiedot

Pauliina Munter/Suvi Junes Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2015

Pauliina Munter/Suvi Junes Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2015 Ryhmät Moodlessa voi jakaa opiskelijoita pienempiin alaryhmiin, joilla toimitaan esim. keskustelualueella tai työskennellään wikissä. Ryhmätoiminto on hyödyllinen, jos kurssilla on paljon osallistujia

Lisätiedot