TT eläinlääkärineuvonta Loppuraportti EnviroVet
|
|
- Teija Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TT eläinlääkärineuvonta Loppuraportti EnviroVet ELT Outi Lepistö ELL Katri Halinen-Elemo ELL Virve Korhonen
2 Sisällys 1. Tavoitteet Toteutus Yhteenveto ja menetelmän arviointi Johtopäätökset ja suositukset
3 1. Tavoitteet Turkistila 2020-hankkeen neuvontakäynnit toteutettiin samoille turkistiloille kuin hankkeen arviointikäynnit oli tehty vuosien aikana. Neuvontakäynnit toteuttivat TT2020 neuvojat ja EnviroVetin eläinlääkärit yhdessä siten, että neuvontakäynnillä oli läsnä samanaikaisesti sekä TT2020 neuvoja että EnviroVetin eläinlääkärineuvoja. Neuvontakäynnillä eläinlääkärineuvojien pääasiallinen tehtävä oli selittää Hyvä terveys-osion sisältö turkistilan edustajalle ja neuvoa tarvittaessa, kuinka mahdollisia terveyteen liittyviä ongelmia voidaan ratkaista. Eläinlääkärineuvojat kommentoivat neuvontakäynnin aikana myös muita esille tulevia TT2020 arviointiin liittyviä asioita. Päätavoitteena oli tuoda neuvontakäynteihin mittaristoon perustuvan arvioinnin lisäksi syventävä, eläinlääketieteelliseen arvioon perustuva näkökulma ja eläinlääkäreiden eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä asiantuntemus. EnviroVet kiittää mahdollisuudesta olla mukana kehittämässä tärkeää eläinten terveyden ja hyvinvoinnin arvioinnin käytännön sovellutusta turkiseläimille. 2
4 2. Toteutus Neuvontakäyntejä tehtiin kaikkiaan 96 tilalle. Osalla näistä tiloista oli arvioitu vain yksi tuotantomuoto (ketut tai minkki), osalla kaksi tuotantomuotoa. Kun yhtä tuotantomuotoa koskeva neuvonta lasketaan yhdeksi neuvontakäynniksi, käyntejä oli yhteensä 119. Neuvontakäynnit tehtiin Eläinlääkäreittäin neuvontakäynnit jakautuivat seuraavasti: Taulukko 1. TT 2020 eläinlääkärineuvonnat Eläinlääkäri Aika Tilojen lkm Eläinlajit Katri Halinen- Elemo Johanna Sillanpää Virve Korhonen minkki kettu 29 minkki kettu 22 minkki kettu Katri Halinen-Elemo toimi vastuueläinlääkärinä. Outi Lepistö vastasi hankkeen hallinnoinnista ja raportoinnista. Lisäksi varahenkilönä toimi eläinlääkäri Elina Viitasaari, joka osallistui myös koulutuspäivään. Pääsääntöisesti käyntejä tehtiin päivässä 1-2, joissain tapauksissa kolme. Käynnit kestivät keskimäärin 1-3 tuntia. Neuvontakäynneillä käytiin läpi kunkin tilan WelFur-protokollan mittareiden tulokset Turkistila hankeen painamaa raporttia apuna käyttäen. Tarhaajat olivat saaneet raportin jo etukäteen postitse. Neuvontakäynnin aikana tarhaajilla oli mahdollisuus kysyä tai kommentoida heidän mieleensä nousseita asioita. Mikäli tuloksissa oli joitakin epäselvyyksiä, ne tarkastettiin joko heti tarhalla tai neuvontakäynnin jälkeen arvioijien täyttämistä tiedonkeruulomakkeista. Eläinlääkärineuvonnan osalta hanke onnistui hyvin ja käynnit saatiin toteutettua alkuperäisessä aikataulussa. Suurin osa käynneistä pystyttiin toteuttamaan ilman, että neuvontakäynti pitkittyi tai hankaloitui. Muutamalla käynnillä aikataulu pitkittyi tarhaajan aikataulumuutosten takia. Neljä 3
5 käyntiä toteutettiin niin, että eläinlääkäri ei ollut mukana aikataulujen yhteensovittamisen hankaluuksista johtuen. Joissain tapauksissa neuvoja ja eläinlääkäri sopivat lyhyen ennakkotapaamisen ennen käyntiä. Keskustelua on myös käyty tuloksista vielä jälkikäteen. 4
6 3. Yhteenveto ja menetelmän arviointi 3.1. WelFur-menetelmän arviointi I WelFur-menetelmän soveltuvuus turkiseläinten hyvinvoinnin arviointiin ja terveydenhuoltotyöhön WelFur-menetelmät vaikuttavat tässä vaiheessa hyviltä ja soveltuvilta turkiseläinten hyvinvoinnin arviointiin ja osittain myös terveydenhuoltotyöhön. Pelkkä arviointi ja siitä saatava arvosana ei kuitenkaan vielä paranna eläinten hyvinvointia vaan esiin nousseita asioita tulisi käydä tarhaajan ja jonkun eläinten terveyden- ja hyvinvoinnin asiantuntijan (eläinlääkärin) kanssa läpi. Aktiiviset tarhaajat varmasti saavat arvioinnista ideoita ja motivaatiota korjausten toteuttamiseksi. Kuitenkin jos tarhaajalla ei ole halua puuttua epäkohtiin, hän ei niihin puutu, vaikka ne tuotaisiin hänen tietoonsa. Tärkeää on, että mittaristoja vielä kehitellään ja testataan, tulosten toistettavuus ja uskottavuus arvioidaan, sekä lisäksi arvioijien tulkinnat yhtenäistetään niin, ettei samoista olosuhteista saada ristiriitaisia ja toisistaan poikkeavia tuloksia kuten ensimmäisellä arviointikierroksella on saatu. II Menetelmän arviointi suhteessa WQ-menetelmään ja muuhun tuotantoeläinsektoriin WelFur-menetelmät on kehitetty hyvin pitkälti Welfare Quality -periaatteita ja ajatusmalleja noudattaen, vastaavasti kuin nauta-, sika- ja siipikarjawq -protokollat. Työ on ilmeisesti tehty tarkasti ja järjestelmällisesti, samalla WQ-asiantuntijoita kuunnellen, mutta kuitenkin turkiseläinten erityispiirteet huomioon ottaen. Lopputulos tässä vaiheessa näyttää hyvältä; kuitenkin joitakin muutoksia ja korjauksia protokolliin on välttämätöntä vielä tehdä. III Mittariston objektiivisuuden arviointi osana hyvinvoinnin arviointia ja tutkimusta Mittaristot vaikuttavat yleisesti ottaen objektiivisilta. Tarkoituksena on ollut kehittää yleiseurooppalaiset mittarit, jotta vertailuja voidaan tulevaisuudessa tehdä myös eri tuottajamaiden kesken. Juuri tässä kohdin ilmeneekin kehitettyjen mittaristojen hankaluus, ja jopa käytännön heikkous. Arvioinnit myös ovat ihmisten suorittamia ja ihmiset ovat aina erilaisia ja katsovat asioita erilailla, vaikka ovatkin kaikki saaneet saman koulutuksen arviointeihin. Tämä oli havaittavissa 5
7 neuvontakäyntejä tehdessä. Arvioijia on auditoitava säännöllisesti, jotta kaikilla pysyisi jokseenkin sama skaala. Kettuprotokolla on pääosin kehitelty Suomessa, ja ehkä juuri siksi se tuntuu soveltuvan suomalaisiin tuotanto-olosuhteisiin hyvin. Muutama korjaus kuitenkin ehdotetaan, ks. kohta V Suositukset korjauksiksi kettu- ja minkkiprotokollassa. Minkkiprotokolla on kehitelty pääosin Tanskassa, ja tästä johtuneekin, että se soveltuu ilmeisesti hyvin sikäläisiin tuotanto-olosuhteisiin, mutta on varsin ristiriitainen eräiltä osin Suomen olosuhteissa toteutettavaksi. Tilakäynneillä tuli vastaan monia kysymyksiä ja aiheellista kritiikkiä tiettyjen mittareiden kohdalla. Suomalaiset tarhaajat kokevat osan ajatusmalleista ja kehitetyistä mittareista Suomen tuotantotapoja syrjiviksi siten, että täällä saadaan virheellisiä negatiivisia tuloksia arviointikriteereiden pohjalta, vaikka eläinten hyvinvointi ei todellisuudessa olekaan kärsinyt. Minkkiprotokolla tulee vaatimaan vielä paljon keskustelua ennen kuin sitä voidaan Suomessa käyttää ja toteuttaa. Kumpikaan protokolla/mittaristo ei vaikuta liian väljältä tai helposti läpäistävältä siten, että hyvä tulos olisi saatavissa liian kevyin perustein tai ilman panostusta hyvinvointiasioihin. Tässä mielessä mittaristot vaikuttavat puolueettomilta eläinten hyvinvoinnin arviointiin ja tutkimukseen käytettynä. IV Arviointien toteuttaminen osana kunnaneläinlääkärin tai terveydenhuoltoeläinlääkärin työtä Hieman epäselväksi jäi, miten WelFur-menetelmää tullaan käyttämään. Ilmeisesti menetelmä saatetaan liittää esim. sertifioinnin yhteyteen, jolloin siitä ei tulisi terveydenhuoltotyön työkalua. Muilla tuotantoeläimillä WQ on nimenomaan terveydenhuoltotyön pohjana, joten Turevankin olisi hyvä ottaa WelFurista osia terveydenhuoltokäyntien lomakkeisiin (jotka tosin on taidettu jo tehdä). Koska yhden arviointikäynnin kesto tilaa kohden on noin yksi työpäivä, WelFur-menetelmä on liian raskas (kuten muillakin tuotantoeläimillä) toteutettavaksi kokonaisuudessaan esim. osana kunnaneläinlääkärin terveydenhuoltotyötä. Terveydenhuoltotyöstä erillään suoritettuna arviointina eläinten hyvinvoinnin parantaminen jää kuitenkin tarhaajan omalle vastuulle. Arviointimenetelmän kaventaminen ja mittareiden määrän vähentäminen taas rajoittaisi ratkaisevasti hyvinvointikartoituksen luotettavuutta. Tämä ongelma on havaittu myös muilla tuotantoeläimillä Welfare Quality-arviointien toteutuksessa. Ilmeisesti näistä syistä johtuen WelFur-arvioinnit tiloilla pitäisi toteuttaa muun asiaan koulutetun henkilöstön voimin, ei niinkään eläinlääkäreiden. 6
8 V Kehittämiskohteet ja huomiot kettu- ja minkkiprotokollassa Kettuprotokolla - Kertooko hyvä kuntoluokka ketuilla kylläisyydestä? Turkinpurennan yleisyys talviaikaan voi muiden tekijöiden lisäksi johtua pienestä rehuannoksesta, jolloin eläimet kyllä saavat riittävän kalorimäärän pysyäkseen hyvässä kuntoluokassa, mutta ne eivät ole kylläisiä. - Ei mahdollisuutta tarkkailla ympäristöä -mittari on hieman turha, koska ketut elävät melko standardiolosuhteissa ja oikeastaan vain päätyhäkeissä olevat eläimet saavat tästä merkinnän. - Luonnetesti-mittari ketuilla; tuloksiin vaikuttaa varmasti suuresti se mihin aikaan testi suoritetaan suhteessa ruokintaan. Juuri syönyt eläin ei välttämättä tule tutkimaan tikkua. Aggressiivisten testaamiseen testi varmaankin sopii, mutta muut luokat eivät oikein kerro mitään eläimen luonteesta. - Lämpömukavuus, Suojaaminen äärimmäisiltä sääoloilta Kuva 13. Mahdollisuus suojautua kuumuudelta, Jakso 3 ( ) Suomessa tuona ajankohtana suojautuminen suoralta auringonvalolta ja myös kuumuudelta on hyvin teoreettinen ongelma, ja käytännössä sillä ei ole merkitystä (ainakaan negatiivista) eläinten hyvinvoinnin kannalta. Täällä aurinko paistaa loka-marraskuussa hyvin matalla (jos ollenkaan), ja eläimet pikemminkin hakeutuvat auringonvaloon lämmitelläkseen kuin välttävät sitä. Suomessa tällä mittarilla saadaan turhia negatiivisia tuloksia, jotka heikentävät suomalaisten asemaa vertailussa, vaikka hyvinvoinnin heikentymistä todellisuudessa ei tapahtuisikaan. Tämä mittari on syytä jättää Suomen arvioinneista pois. - Ei sairauksia, Ripuli Kuvat 32, 33, 34 ja 35. Eläinlääkärin näkökulmasta ripuli on todellinen sairaus, joka vaatii toimenpiteitä ja hoitoa. Jos ripulieläintä ei hoideta, eläin kuihtuu, kuivuu ja heikkenee nopeasti, jopa kuolee. Kettuprotokollassa käytetty termi ripuli on aivan liian voimakas sana käytettäväksi todellisuudessa arvioidun löysän ulosteen nimikkeenä. Lisäksi löysä uloste arvioitiin häkin alta tai häkistä, ei välttämättä suoraan eläimestä, jolloin virhetulkintamahdollisuuksien määrä vielä lisääntyi. Kuvissa nähtävät määrät ovatkin varsin korkeita, jos ajatellaan todellista ripulia. Esimerkiksi kuvassa 35. Ripuli (J3, huomioitu häkin eläinmäärä): joillakin tiloilla ripuloivien eläinten määrä jopa 40% otoksesta! Tällaisessa tapauksessa olisi kyse vakavasta ongelmasta - juuri ennen nahkontaa - ja paljon turkiksia menisi pilalle. Jos ripuli/löysä vatsa -nimikkeitä halutaan käyttää kettujen kohdalla, on syytä jakaa tämä kriteeri kahteen osaan => arvioidaan erikseen ripuli -tapaukset, ja erikseen löysä uloste -tapaukset. Ripuli tulisi havaita eläinkohtaisesti esim. ulostamistilannetta 7
9 seuraten, tai eläimen kehosta ja ulosteen koostumuksen sekä värin muutoksista. Löysä uloste taas on useimmiten elimistön normaali reaktio joko liian suureen ja/tai nopeasti syötyyn rehumäärään, tai rehun sopimattomaan koostumukseen liittyen. Arvioijat tulee ohjeistaa paremmin myös likaisten kettujen (huomioidaanko ruokalappu vai ei) ja virtsatietulehdusten arviointiin. Luultavasti kesäisin on usein ollut kyse kohtutulehduksesta eikä virtsatietulehduksesta. Ihovauriot ja muut kehon vammat -mittari ketuilla vaatii myös tarkennusta tulkinnoissa; vaurio ei voi olla lievä, jos esim. jalka puuttuu (vaikka olisi jo parantunut). Kolmijalkainen eläin tulisi liitonkin ohjeiden mukaan aina lopettaa, joten tällöin ei voida puhua lievästä vammasta. Minkkiprotokolla - Minkeilläkin kuntoluokituksen voisi rajata vain kolmeen ryhmään, jolloin tulosten lukeminen olisi selkeämpää - Luokkasummia on vaikea käsittää minkkien ihovaurioissa ja turkinpurennassa; voisi olla kuten ketuilla eli lievä, merkittävä ja vakava. - Minkeilläkin olisi hyvä olla lopetettujen osuus kuolleisuudesta - Tarhaajat kritisoivat mittareita, joissa lainsäädännön noudattaminen ei vielä välttämättä tuo parasta tulosta. Tämän ei kuitenkaan pitäisi ongelma, sillä tarkoitushan on nimenomaan parantaa eläinten hyvinvointia, ei vain noudattaa lakia. - Lämpömukavuus, Suojaaminen äärimmäisiltä sääoloilta, Pesäkopin materiaali ja kuivikkeen määrä Kokonaisuus koskien eläinten ympäristön lämmönsäätelyä ja toisaalta suojaa kylmyyttä vastaan vaikuttaa sekavalta ja hankalalta hahmottaa. Tuulen osuutta mittaristossa tunnutaan korostavan, joten mieleen tulee väkisinkin Tanskan ilmasto- ja tuuliolosuhteet. Ovatko ne verrattavissa Suomen sääoloihin ja tuulisuuteen? Minkkiprotokollassa toki oli huomioitu erilaiset lämpötilavyöhykkeet Euroopassa, mutta silti tuulen merkitys vaikuttaa ylipainotetulta Suomen metsäisiin seutuihin verrattuna. Pellolla sijaitsevilla turkistarhoilla tuuli kuitenkin lienee ongelma täälläkin, siitä puhuimme myös tarhaajien kanssa useasti. Lisäksi tuulensuojan arviointi oli ilmeisen epäyhtenäistä eri arvioijien välillä, ts. arviointi hyvin subjektiivista, ja vaikeata toteuttaa tasapuolisesti. Oma ongelmansa muodostuu pesäkoppien materiaalien arvottamisesta ja varsinkin vanerin huonosta eristyskyvystä. Tällä arviointimittarilla suuri osa Suomen minkkitarhoista saa surkean tuloksen hyvinvointiarvioinnissa: pesäkopin eristyskyky huono tai ei 8
10 pesäkoppia. Tulokset näyttävät nyt siltä, että puolella suomalaisista tiloista ei ole pesäkoppia. Tällaisten tulosten julkaiseminen saattaa suomalaiset minkkitarhat tarpeettoman huonoon valoon. Eläinten lämpömukavuus muodostuu kuitenkin(sään lisäksi) monen tekijän yhteisvaikutuksesta: pesäkopin materiaalista, koosta ja sen seinien paksuudesta, kopissa olevan kuivikkeen määrästä ja laadusta, pesän ilmanvaihtoa rajoittavista katteista ja oviaukon tuulensuojasta, ym. ym. Nämä eri kuvissa ilmoitetut tulokset pitäisi pystyä järkevästi yhdistämään niin, että eri tekijöiden yhteinen lämpövaikutus saataisiin arvotettua sen todellisen hyvinvointivaikutuksen mukaisiin luokkiin. Nyt on täysin epäselvää, miten näitä erillisiä mittauksia ja tuloksia tullaan käyttämään hyvinvoinnin tason määrittämisessä kunkin tilan kohdalla. Auringolta suojaaminen -mittari on myös irrelevantti syksyllä, koska Suomessa ei lämpötila nouse yli 30 asteen syksyisin. Pesäkopin tuuleta suojaaminen -mittari ei myöskään ole tarpeellista/käytännöllistä kesällä, jolloin on parempi nähdä pesäkoppiin. - Liikkumisen helppous, Käytettävissä oleva häkin korkeus ja pinta-ala Vaikka WelFur-protokollassa ei varsinaisesti arvioidakaan lainsäädännön toteutumista eläinten ympäristöoloissa, on muistettava, että arviointi toteutetaan käytännön ympäristössä, jossa myös lainsäädännön vaatimukset on huomioitu. Tästä syystä myös pinta-alan ja korkeuden arvioinnissa on tulosluokat rajattava niin, että lainsäädännön sanelemat raja-arvot huomioidaan. Suomessa minkkihäkin hyväksytty korkeus on vähintään 45cm. Vaikka protokollan tulosluokat määritellään hyvinvointitutkimuksiin ja vaikutuksiin perustuen, on luokkaraja laitettava lainsäädännön määrittelemän hyväksytyn ja ei-hyväksytyn mitan mukaan. Raja arvosanojen 0 ja 1 välillä tulisikin olla mittausarvossa 45cm, eikä arvossa 40cm niin kuin se nyt on. Keskimmäiseen luokkaan mahtuu nyt sekä laillinen että laiton häkki. Luokkien tulisi perustua Suomen ja EU-lainsäädännön vaatimuksiin eli luokat olisivat suurempi kuin asetus vaatii, asetuksen mukainen ja pienempi kuin asetuksen vaatimus. Myös pinta-ala -mittarissa vain yksi luokka on laillinen. Luokittelu voisi olla samanlainen kuin ketuille eli minimivaatimuksia suurempi häkki, asetuksen mukainen häkki ja asetuksen minimivaatimuksia pienempi häkki. 9
11 4. Johtopäätökset ja suositukset Hankkeen ehdoton vahvuus oli se, että tarhaajat saivat käsityksen omasta tilanteestaan verrattuna muihin tarhoihin. Aktiiviset tarhaajat olivat jo ennen tätä hankettakin tietoisia siitä miten heillä menee, mutta joillain oli todennäköisesti tullut ns. tarhasokeus eli omiin heikkouksiin on totuttu niin, ettei niitä oltu osattu pitää heikkouksina tai ongelmakohtina. Erityisesti minkki-protokollaa on kuitenkin kehitettävä paremmin Suomen olosuhteisiin sopivaksi ennen WelFurin laajamittaisempaa käyttöönottoa. Neuvojat ja eläinlääkärit olisi pitänyt kouluttaa laajemmin ennen neuvontakäyntejä, jotta käynneillä olisi ollut paremmat mahdollisuudet perustella tarhaajille, miksi mitäkin on mitattu ja mitä tuloksista voidaan päätellä. Arvioijien/neuvojien riittävä koulutus ja ohjeistus sekä käytännön työn auditointi on jatkossa välttämätöntä riittävän yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi arviointeihin. Tarhaajia tulee myös opastaa ennen WelFurin käyttöönottoa siitä, millä toimilla saa parhaat pisteet, jotta he voivat ryhtyä käytännön toimenpiteisiin, kuten laittaa hopeaketuille tuulensuojia häkkeihin ja asentaa hyllyn optimaaliselle korkeudelle. Lisäksi heidän tietoisuuttaan tulee lisätä siitä, mihin näiden parhaiden luokkien kriteerit perustuvat. Esille nousseet koulutus- ja kehittämistarpeet tiloilla erityisesti eläinten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon kannalta - Tuottajille koulutusta antibioottien oikeasta käytöstä ja käytön rajoitteista. Miksi antibiootteja ei voi käyttää varmuuden vuoksi? - Tuottajille koulutusta myös eläinlääketieteellisissä asioissa (tarhaajilla hyvin vaihtelevat tiedot tavallisistakin sairauksista, niiden syistä ja hoidosta). - Ohjeistusta kipulääkkeen käytön lisäämiseen tiloilla (esim. penikoinnin jälkeen ja sairaille) - Monet turkisalan ongelmista johtuvat isojen nahkojen suosimisesta ja sitä myötä yliruokinnasta. Tähän pitäisi saada muutos. Myös tilalliset haluaisivat työskennellä mieluummin pienempien eläinten kanssa (isoja mm. vaikea nostaa, mikä on työterveydenkin kannalta ongelma). - Kattavan terveydenhuoltojärjestelmän kehittäminen. Vaikka tuottajat pääsääntöisesti hallitsevatkin hyvin oman tuotannonalansa, monissa asioissa tiloilla vallitsee yhä virheellisiä uskomuksia ja käsityksiä, joiden korjaamiseen ja oikaisemiseen tarvitaan pitkäjänteistä ja organisoitua yhteistyötä. Luottamuksellinen ja ammatillisesti pätevä neuvonta, ohjaus ja tuki 10
12 niin eläinlääketieteellisissä kuin muissakin turkiseläinten pidon asioissa auttaa tilallista hoitamaan tilaansa kokonaisuudessaan parhaalla mahdollisella tavalla ja samalla voidaan tarpeen mukaan kerätä tietoja koko elinkeinon kehittämiseksi. Tureva ja sen myötä kahdesti vuodessa tehtävä terveydenhuoltokäynti kaikille tiloille on turkisalalle enemmän kuin tarpeen. - Turkiseläinten maahantuontiin liittyvä neuvonta ja valvonta. Naudan, sian ja siipikarjan kohdalla on pahimmilta tautien maahantuonnilta toistaiseksi vältytty neuvonnan, koulutuksen, ja sovittujen tuontivaatimusten noudattamisen avulla. Suositellaan vastaavan järjestelmän kehittämistä. - Rehun laadun parantaminen ja valvonta rehuketjun kaikissa vaiheissa. Tuottajien koulutus myös omien ruokintavaihtoehtojen kehittämisessä ja käytössä. - Tarhaajat tarvitsisivat enemmän eläinlääkäreiden apua ja neuvontaa. Osalla on jopa ongelmia saada eläinlääkäriä tarhalle. Eläinlääkäreille tulisi lisätä koulutusta alasta ja kannustaa heitä menemään turkistiloille nykyistä enemmän. Tarhaajat ovat nykyisin yksin huolestuttavan paljon vartijoina! - Eläinlääkäreille suunnattu koulutus voisi koostua lyhyistä turkiseläinten perussairauksiin ja lääkitykseen, olosuhteisiin sekä terveydenhuoltoon liittyvistä luennoista (max 1 työpäivä). Tutkimusideoita/tarpeita: - Turkiseläimille sopiva kipulääke ja sen annos - Hyllyn kehittäminen eläimille turvallisemmaksi - Kettujen liikkumisvaikeuksien syyt - Etujalkojen taipuneisuuden merkitys eläinten hyvinvoinnille - Rehun hygieenisen laadun parantaminen - Tuotantovaihekohtainen ruokinta - Hyvinvointiongelmasta kertovan turkinpurennan ja stereotypioiden vähentäminen turkiseläimillä 11
Turkistila 2020 -hankkeen etenemisestä.
Suomensupien luonteissa on havaittu merkittäviä eroja tilojen välillä. Joillakin tiloilla luonteen jalostukseen on panostettu merkittävästi, ja tilan eläimiä on helppo käsitellä vaikka ihan paljain käsin.
LisätiedotKansainvälinen WelFur-hanke
WelFur on turkiseläimille kehitetty eläinten hyvinvoinnin arviointi- ja neuvontajärjestelmä. Järjestelmää kokeiltiin suomalaisilla kettu- ja minkkitiloilla Turkistila 2020 -hankkeessa vuosina 2012 14.
LisätiedotTuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010
Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,
LisätiedotLehmien hyvinvoinnin arvioinnit tilatasolla
Lehmien hyvinvoinnin arvioinnit tilatasolla Lilli Frondelius EuroMaito-hankkeessa tehtiin kaikille 12 pilottitialle Welfare Quality eläinten hyvinvoinnin arvio 2 11.4.2019 Yhteiseurooppalainen Welfare
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Minkkejä Supikoiria Sinikettuja Hopeakettuja Muita Yhteensä turkiseläimiä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS TURKISELÄIMET Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotEläinten hyvinvointi suomalaisilla minkkitiloilla tuloksia tilakäynneiltä
181 Eläinten hyvinvointi suomalaisilla minkkitiloilla tuloksia tilakäynneiltä Turkistila 2020 hanke Leena Ahola, Hanna Huuki, Tarja Koistinen, Jaakko Mononen 181 Eläinten hyvinvointi suomalaisilla minkkitiloilla
LisätiedotKartoituskäynnit. Location ID: Pesän rakennus. Päivämäärä: Vuodenaika. Eläimet. Rakenteet. Häkkien määrä. Kuivikkeet
Location ID: Pesän rakennus Päivämäärä: Onko lämpötila varjotalossa/pesässä sopiva? Vuodenaika Eläimet Kevät Syksy Rakenteet Suomensupi Minkki Sinikettu Hopeakettu Varjotaloja (kpl): Halleja (kpl): Aita
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Minkkejä Hillereitä Sinikettuja Hopeakettuja Muita Yhteensä turkiseläimiä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS TURKISELÄIMET Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotTerveydenhuollon kehittäminen broilerituotannossa. Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen ELL Petri Yli-Soini
Terveydenhuollon kehittäminen broilerituotannossa Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä 22.3.2012 Ikaalinen ELL Petri Yli-Soini Terveydenhuolto on ne ennaltaehkäisevät toimenpiteet, joilla tähdätään
LisätiedotMittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä
Alustus: Laatujärjestelmä pohjautuu sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmään SIKAVAAN, johon kuuluu yli 97 % suomalaisesta sianliha tuotannosta. Sitä ylläpitää Eläintautien torjuntayhdistys ETT
LisätiedotElinkeinon toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin todentamisessa
Elinkeinon toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin todentamisessa 15.4.2010 P. Kortesniemi Pirjo Kortesniemi ETT ry 15.4.2010 Yhdistyksen toiminta-ajatus Yhdistys edistää tuotantoeläinten terveyttä ja hyvinvointia
LisätiedotFUREVA työkalu eläinterveyteen
työkalu eläinterveyteen Anna-Maria Moisander-Jylhä asiantuntijaeläinlääkäri Turkiseläinten lisääntymiskauden rehu, hoito ja terveys 9.5.2016 Kortesjärvi FUREVA on Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto
LisätiedotEläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa. 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy
Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy Eläimen viisi vapautta 1. Vapaus janosta ja nälästä Eläimen saatavilla pitää olla raikasta vettä ja ravitsemuksellisesti
LisätiedotEläinten hyvinvointi suomalaisilla kettutiloilla - tuloksia tilakäynneiltä
179 Eläinten hyvinvointi suomalaisilla kettutiloilla - tuloksia tilakäynneiltä Turkistila 2020 hanke Leena Ahola, Hanna Huuki, Tarja Koistinen, Jaakko Mononen 179 Eläinten hyvinvointi suomalaisilla kettutiloilla
LisätiedotSertifiointia vuodesta 2004 - suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu
Sertifiointia vuodesta 2004 - suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu 1 Asiakasvaatimukset Kuluttaja ratkaisee Kuluttajan päätös perustuu tuotteen laatuun Uuden sukupolven tuotteessa koko
LisätiedotHevosten lääkitys. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Evira
Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Evira Lääkkeet ja lainsäädäntö Eläinten lääkitsemisen lainsäädännöllä varmistetaan eläinten hyvinvointia, ihmisten ja eläinten terveyttä, elintarviketurvallisuutta
LisätiedotMaito- ja lihaketjun jäljitettävyysjärjestelmät - avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto
Maito- ja lihaketjun jäljitettävyysjärjestelmät - avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto ETT:n Ruokaketjuhanke 2015-2016 ETU-yhteistyöryhmäkokous 27.4.2016, Pasila Pirjo Kortesniemi, hankkeen
LisätiedotToimenpiteet sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi
Toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi Vastuullisuus lihaketjussa Helsinki 29.11.2010 P. Kortesniemi Hyvinvoinnin edistäminen? 1. Ongelmatiloihin puuttuminen 2.Hyvinvoinnin arviointi ensin; toimenpiteiden
LisätiedotErja Tuunainen. Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ry ETT / Naseva
Erja Tuunainen Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ry ETT / Naseva Miksi Nasevaa tarvitaan? Nasevan tehtävänä on edistää kansallisen terveydenhuollon toteutumista suomalaisilla lypsykarja- ja naudanlihantuotantotiloilla.
LisätiedotLihantuotanto SIANLIHA
Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.
LisätiedotSoft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma
Vaatimusten muutostenhallinta Ongelma Muutostenhallinta on usein vaatimustenhallinnan Akilleen kantapää. Projektien alkaessa ensimmäiset vaatimukset kootaan ja dokumentoidaan, mutta usein vaatimuksia ei
LisätiedotEläinten hyvinvointi - mistä oikein puhutaan?
Eläinten hyvinvointi - mistä oikein puhutaan? Anna Valros Eläinten hyvinvointitieteen professori Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Hyvinvointi on eläimen kokemus sen omasta psyykkisestä
LisätiedotEläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013
Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Roolijaotus hedelmällisyysneuvonnassa - Seminologin ja hedelmällisyysseminologin rooli: - Käytännön hedelmällisyystyö fyysisessä
Lisätiedotmäärittää siemennysajankohdan oikea-aikaisesti suhteessa määrittäminen
3.15 Tuotantoeläinten tilasiemennys Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit osaa kehittää eläinainesta jalostuksen avulla määrittää siemennysajankohdan siementää tuotantoeläimiä huolehtia
LisätiedotAuditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014
Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa
LisätiedotKIKY-Turkistuotannon kilpailukyky Eläinterveys Jussi Peura Kaustinen-Kalajoki-Kauhava
KIKY-Turkistuotannon kilpailukyky Eläinterveys Jussi Peura 19-21.2.2019 Kaustinen-Kalajoki-Kauhava Turkistuotannon kilpailukyky Eläinterveys Esityksen sisältö: Sairaspäivien merkitys tuotannon kannattavuudelle
LisätiedotEläinsuojelutarkastukset käynnistyneet 250 tilaa tarkastetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella
4.5.2011 Julkaistavissa Eläinsuojelutarkastukset käynnistyneet 250 tilaa tarkastetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella Noin 700 otannalla valitulle tuotantoeläintilalle Suomessa tehdään
LisätiedotTAUTISUOJAUS JA LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ LÄKÄ-TILOILLA
TAUTISUOJAUS JA LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ LÄKÄ-TILOILLA LÄKÄ Loppuseminaari 20.3.2019 Virpi Sali, tohtorikoulutettava HY Tautisuojaus ja lääkkeiden käyttö LÄKÄ-tiloilla / Virpi Sali 20/3/2019 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ
LisätiedotOmevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi
Omevio Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen UUTUUS iholle ja turkille Mitä välttämättömät rasvahapot ovat? Välttämättömät rasvahapot ovat koirien ja kissojen ihon terveyttä
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1
Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna 2016
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro. ulkomaille suuntautuvan pitkän kuljetuksen lähtöpaikassa. kuljetuksen jälkeen tehty asiakirjatarkastus
ELÄINSUOJELUTARKASTUS ELÄINKULJETUS Lain eläinten kuljetuksesta (1429/2006) 29 :n tarkoittama tarkastus neuvoston asetuksen (EY) 1/2005* sisältämien, eläinten suojelua kuljetuksen aikana koskevien vähimmäisvaatimusten
LisätiedotMitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi?
Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi? Laura Hänninen, dosentti, ELT laura.hanninen helsinki.fi Eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun kliininen opettaja Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin Yliopisto
LisätiedotAmmattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS MUNINTAKANA, HÄKKIKANALA Eläinsuojelulain (247/1996)
LisätiedotAjankohtaista eläinlääkintähuollosta. Tiina-Mari Aro Ylitarkastaja
Ajankohtaista eläinlääkintähuollosta Tiina-Mari Aro Ylitarkastaja VYHA-raportointi Tiedot kerättiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa VYHAssa Pysyviä tietoja ei kerätä vuosittain Muutoksia tulossa raportille
LisätiedotAjankohtaista lääkitsemisen valvonnasta
Ajankohtaista lääkitsemisen valvonnasta Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkitsemisestä 19.5.2016 Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara EHYT-yksikkö Hevosten lääkitysopas Löytyy täältä Ajankohtaista
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien, sikojen
Lisätiedot7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen
7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotPenikkatauti turkiseläimillä
Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. broilereita yhteensä Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS BROILERI Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
Lisätiedot2.1 Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinnossa osoitettu osaaminen
2 TUOTANTOELÄINTEN HOIDON JA HYVINVOINNIN AMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN 2.1 hyvinvoinnin ammattitutkinnossa osoitettu osaaminen 2.2 Tutkinnon osat muodostuu yhdestä pakollisesta ja kahdesta valinnaisesta
LisätiedotMiten naapurissa? Opintomatka Växalle syksyllä 2018 Krisse ja Erja
Miten naapurissa? Opintomatka Växalle syksyllä 2018 Krisse ja Erja Eläinlääkärin rooli 25 Växa eläinlääkäriä 80 kunnaneläinlääkäriä 50 yksityistä eläinlääkäriä 3600 lypsykarjaa 80 lehmää keskimäärin karjassa
LisätiedotHyvä Suomalainen Sikala 2010-2013. Tuloksia suomalaisten sikaloiden Welfare Quality -mittauksista 2010-2013 Camilla Munsterhjelm, Helsingin Yliopisto
Hyvä Suomalainen Sikala 2010-2013 Tuloksia suomalaisten sikaloiden Welfare Quality -mittauksista 2010-2013 Camilla Munsterhjelm, Helsingin Yliopisto Mikä WQ?? Kansainvälisen tutkijaverkoston kehittämä
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro. ulkomaille suuntautuvan pitkän kuljetuksen lähtöpaikassa muussa lähtöpaikassa. muu, mikä
ELÄINSUOJELUTARKASTUS ELÄINKULJETUS, SIIPIKARJA Lain eläinten kuljetuksesta (1429/2006) 29 :n tarkoittama tarkastus neuvoston asetuksen (EY) 1/2005* sisältämien, eläinten suojelua kuljetuksen aikana koskevien
LisätiedotJohdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta
SISÄLLYS Johdanto Viittomakieli Tiedon tuottaminen viittomakielellä Kääntäminen ja materiaalit Video kriteerejä ja ratkaisuja Tilaaminen ja neuvonta Johdanto Tämän käsikirjan tarkoituksena on opastaa,
LisätiedotETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo
ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto
LisätiedotOHJE. Tässä ohjeessa on annettu vinkkejä siihen, Miten ammattiosaamisen näytön voi kuvata
OHJE Tässä ohjeessa on annettu vinkkejä siihen, Miten ammattiosaamisen näytön voi kuvata Blanco 1-2-3 -projekti dokumentoi ammattiosaamisen näyttöjä sellaisella tavalla, että tuotettua materiaalia voidaan
LisätiedotVälikasvattamojen lääkitykset
Välikasvattamojen lääkitykset Tulosseminaari 4.11.2014 Mari Heinonen HY/ELTDK, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto 04.11.2014 1 Tänään - Muutamia tuloksia hankkeesta - Ajatuksia näytteenotosta ja
LisätiedotLaki eläinten hyvinvoinnista
Laki eläinten hyvinvoinnista Hallituksen linjaukset Toimittajatilaisuus 15.8.2018 Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä Hallituksen linjaukset: parsinavetat Lypsylehmien ja hiehojen pitoa kytkettynä
LisätiedotJuhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita
Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1
Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna
LisätiedotHyvinvoinnin arvioinnin uudet työkalut käyttöön nautaterveydenhuollossa
Hyvinvoinnin arvioinnin uudet työkalut käyttöön nautaterveydenhuollossa NASEVA- UUDISTUS, taustaa: 1. Kotieläintuotannon rakennemuutos ja uudet haasteet Entistä suurempi tarve systemaattiseen, dokumentoituun
LisätiedotValtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnasta
Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan lausunto 20.5.2013 Valtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnasta Seura- ja harrastuseläinten
LisätiedotEläinsuojelutarkastus - häkkikanala - tarkastusosa
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS MUNINTAKANA HÄKKIKANALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 1999/74/ETY
LisätiedotVäsymisanalyysi Case Reposaaren silta
Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta
LisätiedotVasikoiden hoito ja terveysseuranta vasikkakasvattamossa. Vaavi-vaali viisaasti vasikkaa koulutus Korhonen Arja 3.5.
Vasikoiden hoito ja terveysseuranta vasikkakasvattamossa Vaavi-vaali viisaasti vasikkaa koulutus Korhonen Arja 3.5.2017 Vaavi -hanke Sisältö Vasikkakasvattamot Vasikkaterveys kasvattamossa Omia kokemuksia
LisätiedotUudet tutkimustulokset nautojen hyvinvoinnista
Uudet tutkimustulokset nautojen hyvinvoinnista dosentti Laura Hänninen Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus & Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Eläinten hyvinvointi osana maatalouden tulevaisuutta
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D049061/02.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. helmikuuta 2017 (OR. en) 5896/17 AGRILEG 26 VETER 10 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 1. helmikuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D049061/02 Asia:
LisätiedotTALLIMÄÄRÄYKSET 2014 ja muuta ajankohtaista
TALLIMÄÄRÄYKSET 2014 ja muuta ajankohtaista Pori 12.2.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, läänineläinlääkäri Taina-Riitta Seppälä 12.2.2014 1 Eläinsuojelulainsäädäntö Eläinsuojelulaki (247/1996) Eläinsuojeluasetus
LisätiedotKasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani -
Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Tiina Harrinkari MMM, agr Maisematie 643, 39120 Mahnala Sposti: tiina.harrinkari @ netti.fi p. 040 700 1597 Luennon aihealueet 1. Syy: miksi ruokinta
LisätiedotVasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta
Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS MUNINTAKANA, AVOKANALA Eläinsuojelulain (247/1996)
LisätiedotMauno Rahikainen 2009-09-29
SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön
LisätiedotNeuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä
Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Kevät 2015 Katja Anttila Mavi, Eläin- ja erikoistukiyksikkö Sivu 1 Esityksen sisältö Neuvonnan aihealueet Kuka neuvontaa voi saada? Suunnitelmat maatilojen neuvontajärjestelmässä
LisätiedotTyöhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos
Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS MUNINTAKANA, ULKOKANALA Eläinsuojelulain (247/1996)
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2011. 1084/2011 Valtioneuvoston asetus. turkiseläinten suojelusta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2011 1084/2011 Valtioneuvoston asetus turkiseläinten suojelusta Annettu Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen
LisätiedotTäydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi
Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on useimpien
LisätiedotMilloin matkoja on liikaa?
Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotNASEVA UUDISTUU. Hämeenlinna 04.02.2011 Olli Ruoho Terveydenhuoltoeläinlääkäri, ETT ry Dipl. ECBHM
NASEVA UUDISTUU Hämeenlinna 04.02.2011 Olli Ruoho Terveydenhuoltoeläinlääkäri, ETT ry Dipl. ECBHM Terveydenhuollon koordinaatio ETU-OHJAUSRYHMÄ (MTK, SLC, SELL, HY, MMM, EVIRA, ETT, Pro Agria) meijerit
LisätiedotEläinten terveys ETT ry. Vastuullista toimintaa terveydenhuollossa
Eläinten terveys ETT ry Vastuullista toimintaa terveydenhuollossa 15.11.2018 Nasevatilat kartalla Naseva-tilojen tuotantosuunnat 184; 2 % 87; 1 % 18; 0 % 6; 0 % 999; 12 % Maidontuotanto Emolehmäkarja Välitysvasikoihin
LisätiedotPÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006
PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 Kuten jo 8.12.2006 Suomen Schipperkekerho ry:n hallitukselle sekä yhdistyksen syyskokouksen 11.11.2006 puheenjohtajalle
LisätiedotMiksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja
Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Vaatimus kudoslaitoksille: Fimean määräys 3/2014 Liite V 6. Laatukatselmus 6.1 Toiminnoille, joille lupaa haetaan, on oltava käytössä auditointijärjestelmä.
LisätiedotVanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara
Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotEläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonta Evira/7307/4011/2010
Evira/7307/4011/2010 Eviran raportti Hyväksymispäivä 10.5.2010 Eläinten terveys- ja hyvinvointi Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja Jaana Mikkola Anssi Welling Anssi Welling Sisällysluettelo 1 VALVONNAN SUUNNITELMALLISUUS
LisätiedotHyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?
1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut
LisätiedotEläinterveyden hallinta Utareterveys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013
Eläinterveyden hallinta Utareterveys Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Roolijaotus utareterveysneuvonnassa Meijerin tuotantoneuvojan rooli: - kartoittaa tilakäynnillä laitteiden toiminnan lypsytapahtuman
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
LisätiedotVierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009. Evira/7307/0411/2010
Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009 Evira/7307/0411/2010 Eviran raportti Hyväksymispäivä 10.6.2010 Valvontaosasto Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja Maria Teirikko Kaija-Leena Saraste Eviran vierasainevalvonnan
LisätiedotLääkkeiden luovuttaminen varalle terveydenhuoltoon kuuluville tiloille
Lääkkeiden luovuttaminen varalle terveydenhuoltoon kuuluville tiloille Ylitarkastaja Liisa Kaartinen, Evira Käsiteltävistä asioista Luovuttaminen varalle valtakunnallisessa eläinten terveydenhuolto-ohjelmassa
LisätiedotSEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät,
Taulukko 2. Hankkeen seuranta- ja vaikutusten arviointisuunnitelma. HUOM. Täytä ne tasot, jotka koet tämän hankkeen kannalta keskeisiksi. *) Ensisijaisesti täytettävät tasot ovat A, C, F ja H. Hanke: Hankkeen
LisätiedotTiedote maalausaikaneuvotteluista
Tiedote maalausaikaneuvotteluista Cab on lähettänyt 17.1.2017 tiedotteen jossa he kertovat että maalausaika tulee muuttumaan 27.4.2017 Tämä 17.1.2017 lähetetty tiedote uusista ajoista on yksin ja ainoastaan
LisätiedotLampaiden (ja vuohien) tarttuvat taudit Tartunnoilta suojautuminen Jokioinen ell Johanna Rautiainen/Lammasmaailma OY
Lampaiden (ja vuohien) tarttuvat taudit Tartunnoilta suojautuminen Jokioinen 1.11.2017 ell Johanna Rautiainen/Lammasmaailma OY Miksi tautivastustus rutiinit ovat tärkeitä? Hyvät rutiinit vähentävät tartuntatauteja
LisätiedotTuottajien asenteita tautisuojaukseen ja tilojen tautisuojaus tänään. Leena Sahlström, Tapani Lyytikäinen, Terhi Virtanen ja Jonna Kyyrö
Tuottajien asenteita tautisuojaukseen ja tilojen tautisuojaus tänään, Tapani Lyytikäinen, Terhi Virtanen ja Jonna Kyyrö Esitelmän sisältö Taustaa Kysely Tautisuojaustaso sika-, nauta- ja lammastiloilla
LisätiedotLisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016
Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016 Minkki verinen kohtutulehdus Minkeillä kohtutulehdukset ovat harvinaisia. Parituksessa infektioriski
LisätiedotAMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK
AMO ihanneprosessi Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK Palaute ja informaatio Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen KMO, maakuntakaava Mela-laskelmat,
LisätiedotMittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori
Mittaamisen maailmasta muutamia asioita Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori SISÄLTÖ 1. Mittari vs. indikaattori vs. menetelmä - mittaaminen 2. Luotettavat mittarit 3. Arvioinnin
LisätiedotAjankohtaista eläinlääkintähuollosta. Sanna Hellström Neuvotteleva virkamies
Ajankohtaista eläinlääkintähuollosta Sanna Hellström Neuvotteleva virkamies Kuntien EHO suunnitelmat Ensimmäiset tehty 2011 loppuun mennessä Kunnissa lautakunnan hyväksymä AVI:t ovat arvioineet suunnitelmat
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Minkkejä Hillereitä Sinikettuja Hopeakettuja Muita Yhteensä turkiseläimiä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS TURKISELÄIMET Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro. ulkomaille suuntautuvan pitkän kuljetuksen lähtöpaikassa. kuljetuksen jälkeen tehty asiakirjatarkastus
ELÄINSUOJELUTARKASTUS ELÄINKULJETUS Lain eläinten kuljetuksesta (1429/2006) 29 :n tarkoittama tarkastus neuvoston asetuksen (EY) 1/2005* sisältämien, eläinten suojelua kuljetuksen aikana koskevien vähimmäisvaatimusten
LisätiedotRiski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin
Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2011 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2011 1382/2011 Valtioneuvoston asetus kansanterveyttä sekä eläinten ja kasvien terveyttä, taudeista ilmoittamista, eläinten hyvinvointia
LisätiedotNAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA HIEHONKASVATUKSEN ULKOISTAMISEN PELISÄÄNNÖT SEINÄJOKI
NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA HIEHONKASVATUKSEN ULKOISTAMISEN PELISÄÄNNÖT SEINÄJOKI 29.03.2016 Nautaketjun turvallinen toimintatapa Tavoitteena luoda eläinliikenteelle yhteiset pelisäännöt tautiriskien
LisätiedotHANKE: Maito- ja lihaketjun jäljitettävyys -järjestelmät avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto
HANKE: Maito- ja lihaketjun jäljitettävyys -järjestelmät avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto Mavi/MMM:n Ruokaketjuhankkeisiin kuuluva kaksivuotinen hanke 2015-2016 Rahoituksen suuruus 260
LisätiedotArviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta
Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4
Lisätiedot3. Eläinten hyvinvointikorvaus lampaat
3. Eläinten hyvinvointikorvaus lampaat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna
Lisätiedot