Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys HE 112/ vp (16.9.) S e l v i t y s o s a : Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan (TEM-konserni) perustehtävänä on huolehtia Suomen innovaatiotoiminnan ja yritysten toimintaympäristöstä, työ-, hyödyke- ja energiamarkkinoiden toimivuudesta, työntekijöiden työllistymisedellytyksistä sekä alueiden tasapainoisesta kehittymisestä globaalissa taloudessa. TEM-konsernin visiossa Suomi on kestävän taloudellisen kehityksen, vakaan tuottavuuden kasvun ja korkean työllisyyden maa. Myös kansainvälisissä kilpailukyky- ja hyvinvointivertailuissa Suomi on maailman huippua. Tämä menestys perustuu huippuosaamiseen, innovaatioihin, yrittäjyyteen, luovuuteen, aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, työelämän kehittämiseen, toimiviin hyödykemarkkinoihin, määrätietoiseen energia- ja ilmastopolitiikkaan, alueiden elinvoimaisuuteen ja kansainvälisyyteen. Toimintaympäristö Kansainväliset talousnäkymät ovat edelleen heikot. Vuonna talouskasvu jää vaatimattomaksi, mutta vuodesta ennustetaan jo parempaa. Työllisyyskehitys on ollut heikkoa ja työttömyysasteen ennustetaan olevan vuonna yli 8 %. Elinkeinopolitiikkaa ja sen tavoitteita tukevia muita politiikka-alueita on kehitettävä siten, että Suomen talouskasvu pystytään turvaamaan. On tärkeää luoda arvoa paitsi kotimaisella työllä myös kanavoimaan arvoa globaalitaloudesta omaan kansantalouteemme. Tahtotilana on osallistua kansainväliseen työnjakoon mieluummin korkean kuin matalan tuottavuuden työpaikkojen ja tehtävien kautta. Lisäksi on tärkeää, että kansantalouteen kanavoituu omistamisen myötä pääomatuloja. Talouden kilpailullisuuden lisääminen vahvistaa osaltaan kasvun edellytyksiä ja turvaa myös kuluttajien edun. Maailmankaupan ja -talouden vapautuminen yhdessä teknologisen kehityksen kanssa on muovannut voimakkaasti yleistä toimintaympäristöä. Digitalisaatio on läpileikkaavana teknologiana vasta alkuvaiheessaan ja kehitys jatkuu vielä vuosikymmeniä. Ympäristö- ja energiakysymykset sekä muut maailmanlaajuiset haasteet muovaavat nekin osaltaan toimintaympäristöjä. Energian ja raaka-aineiden kysyntä kasvaa. Keskeinen muutostrendi liittyy globaalien arvoverkkojen pilkkoutumiseen. Yritykset hajauttavat toimintojaan parhaimmaksi ja edullisimmaksi katsomaansa paikkaan. Samalla yhteen maantieteelliseen pisteeseen sidotut klusterit menettävät merkitystään. Menestyminen globaalissa taloudessa edellyttää tuotannontekijäresursseilta kykyä siirtyä nopeasti ja joustavasti uusiin tehtäviin. Lisäksi yksilöiden on pystyttävä omaksumaan uudentyyppisiä tehtäviä. Työmarkkinoilla korostuu siirtymä kohti korkeamman tuottavuuden tehtäviä. Työmarkkinoiden globalisoituminen asettaa uudentyyppisiä haasteita kansalliselle politiikalle. Globalisaatio luo uusia talouskasvun mahdollisuuksia, mutta samalla se lisää talouden volatiliteettia. Tämä puolestaan korostaa uudistumis- ja sopeutumiskyvyn tarvetta. Ilmaston lämpenemisen torjunta edellyttää globaalisti taloudellisen kehityksen kääntämistä ympäristöystävällisempään suuntaan. Ekologinen tuotanto, vähähiilisen energian ja biopolttoaineiden käyttöönotto sekä investoinnit teknologiaan ovat tulevina vuosina nopeasti kasvavia talouden osa-alueita. Globaalisti kiristyvässä kilpailussa Suomen runsaissa luonnonvaroissa ja osaamisessa piilee merkittäviä mahdollisuuksia tuottaa arvonlisää ja hyvinvointia. Keskeisimmät mahdollisuudet perustuvat biotalouden, mineraalitalouden ja vesitalouden kehittämiseen. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa hallituksen työ- ja elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. TEM-konserni on suomalaisen työ- ja elinkeinoelämän toimintaympäristön rakentaja. Konsernin tärkeimpänä tavoitteena on kestävällä pohjalla oleva korkea työllisyys. Tavoitteeseen pääsemiseksi konserni edistää kasvua, tuottavuutta, osaamista sekä talouden ja alueiden kansainvälistä kilpailukykyä. Konsernin toimenpitein on keskeistä kasvattaa yksityisrahoitteisten työpaikkojen määrää. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1

2 Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut toimialalleen seuraavat konsernistrategian linjauksista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Korkean arvonlisän yritystoiminta kasvaa. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys vähenee ja työelämän laatu parantuu. Rakenteelliset kilpailun esteet vähenevät. Suomen energiaomavaraisuus kasvaa. Talousarvioesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset Työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin lievennetään muun muassa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä. Jotkin naisryhmät, mm. maahanmuuttajat ja romanit, ovat huonommassa työmarkkina-asemassa kuin vastaavien ryhmien miehet. Vallitseviin eroihin puututaan palveluilla ja kehittämistoimilla. Työnvälityksen työttömistä työnhakijoista naisia on ollut 44 % vuosina 2007 (v. osuus 43 %). Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä vuonna naisten osuus työvoimakoulutuksen aloittaneista oli 45 % ja palkkatuetussa työssä puolet. Starttirahan saajista naisten osuus oli 45 % ja omaehtoisen opiskelun työttömyysetuudella aloittaneista 64 %. Tasa-arvon edistäminen on yksi keskeisiä periaatteita Euroopan rakennerahasto-ohjelmien toteutuksessa. Tasa-arvoprojektien ja tasa-arvopainotteisten projektien osuus vuosina oli Euroopan sosiaalirahaston kaikista käynnistyneistä projekteista 24 % ja Euroopan aluekehitysrahaston projekteista 16,3 %. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) on Euroopan sosiaalirahaston ohjelmakauden 2007 valtakunnallinen kehittämisohjelma, jota koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö. Tuottavuuden parantaminen Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Aiempi valtionhallinnon tuottavuusohjelma on korvattu uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla, jossa aiemmin toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilyvät taloudellisilta kokonaisvaikutuksiltaan ennallaan. TEM-konsernin keskeisiä vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toimenpiteitä ovat ELY-keskusten toiminnan ja palveluiden sähköistäminen, Patentti- ja rekisterihallituksen kauppa- ja yhdistysrekisterien paikallisviranomaisverkoston uudistaminen sekä Geologian tutkimuskeskuksen mittaus- ja näytteenottopalveluiden uudelleenorganisointi. Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa) varsinainen talousarvio esitys Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) rahoitusvaltuus 427, , Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 15,664 14, Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset (arviomääräraha) korkotukivaltuus 260, Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 200, , Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 126, ,823 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2

3 varsinainen talousarvio esitys Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 24,678 25, Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) hankintasopimusvaltuus 92,000 91, Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 4,000 4, Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä lainojen hyväksymisvaltuus (turvavarastolainat) 8,400 8,400 myöntämisvaltuus 0,034 0, EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyöja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 226, , Energiatuki (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 44,850 60, LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha) myöntämisvaltuus - 90, Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha) myöntämisvaltuus - 4, Kioton mekanismit (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 0,200 - Hallinnonalan määrärahat TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 Yhteensä Hallinto Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Siviilipalvelus (arviomääräraha) Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin aiheuttamien ympäristövahinkojen estäminen (siirtomääräraha 2 v) Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3

4 TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 Yhteensä Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha) Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) Osakehankinnat (siirtomääräraha 2 v) Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Innovaatiorahoituskeskus Tekesin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) Yleisavustus eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v) Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) Valtionavustus yksittäisten yritysten hankevalmisteluun Venäjällä (siirtomääräraha 3 v) Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu (siirtomääräraha 3 v) Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4

5 TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 Yhteensä Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset (arviomääräraha) Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha) Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v) Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha) Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha) Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v) Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) Pääomasijoitus alkavien yritysten pääomasijoitustoimintaan (kiinteä määräraha) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v) Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) Palkkaturva (arviomääräraha) Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5

6 TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 Yhteensä Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v) Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha) Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha) Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Energiapolitiikka Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Energiatuki (arviomääräraha) LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6

7 TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 Yhteensä Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha) Kioton mekanismit (arviomääräraha) Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha) Kotouttaminen Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha) Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä Hallinto Talousarvioesitys HE 112/ vp (16.9.) S e l v i t y s o s a : Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä. Ministeriö johtaa ja ohjaa elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa, kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaa, alue-, energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä työelämän kehittämistä ja maahanmuuttajien kotouttamista. Työ- ja elinkeinoministeriössä on käynnissä viisi strategista ohjelmaa (Cleantech, Metsäohjelma, Hyvinvointiohjelma HYVÄ, Rakennemuutos ja työelämän toimivuus sekä Työelämä 2020), jotka toteuttavat hallitusohjelmaan perustuvia työ- ja elinkeinopoliittisia tavoitteita täsmätoimin ja laajaan hallinnonalojen rajat ylittävään yhteistyöhön perustuen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) edistävät alueellista kehittymistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun elinvoimaisuutta, joukkoliikennettä ja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa alueilla. ELY-keskukset toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Paikallishallinnon viranomaisista ELY-keskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot). ELY-keskuksia on viisitoista, joista yhdeksässä on kaikki kolme vastuualuetta: 1) elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, 2) liikenne ja infrastruktuuri sekä 3) ympäristö ja luonnonvarat. ELY-keskusten yleishallinnollinen ohjaus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. ELY-keskusten toiminnallisesta ohjauksesta vastaavat omilla toimialoillaan sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö tai se keskushallinnon virasto, jonka tehtäväksi ohjaus on säädetty. Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi ELY-keskusten strategista ohjausta, joka tehdään ao. ministeriöiden yhteistyönä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7

8 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 112/ vp (16.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) enintään euroa kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten 2) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin 3) EU:n SOLID-rahastosta rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallinen tuloksellisuus Tuotokset ja laadunhallinta Työ- ja elinkeinoministeriö Hallituksen esitykset (kpl) Luvatun istuntokauden aikana eduskunnalle (%) 55 > 80 > 80 Muutoksia eduskunnassa säädösteknisten tai kielellisten puutteiden johdosta (%) Valtioneuvoston asetukset (kpl) Sisämarkkinalainsäädännön alaan kuuluvien direktiivien täytäntöönpanovaje (%) 1,2 < 1,0 < 1,0 Julkaisut (kpl) 100 < 100 < 100 Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Koulutukseen ja kehittämistoimintaan osallistuneiden määrä (henkilöä) Työ- ja elinkeinoministeriön resurssien kohdentuminen tulosalueittain euroa htv arvio euroa htv arvio euroa htv Konserniohjaus ja strategiset hankkeet Työllisyys ja yrittäjyys Työelämä ja markkinat Elinkeino ja innovaatiot Energia Alueiden kehittäminen Tieto Yhteiset Työneuvosto, valtakunnan sovittelijain toimisto ja yhteistoiminta-asiamiehen toimisto Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8

9 Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Yhteensä Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys Sairauspoissaolojen muutos (+/- työpäivää/htv) -1,1-0,5-0,5 Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä (1 5) 3,15 > 3,15 > 3,15 Töiden yleinen organisointi työyhteisössä (1 5) 3,10 > 3,10 > 3,10 Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä (1 5) 3,09 > 3,09 > 3 09 Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä (1 5) 3,31 > 3,31 > 3,31 Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa (1 5) 3,08 > 3,08 > 3,08 Työn innostavuus ja työssä koettu ilo (1 5) 3,58 > 3,58 > 3,58 Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Tutkimus- ja selvitystoiminta Strategiset hankkeet Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian toimintamenot Muut toimintamenot Yhteensä Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia on työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimiva alue- ja paikallishallinnon koulutus- ja kehittämiskeskus. Salmian koulutus- ja kehittämispalvelut edistävät työ- ja elinkeinopolitiikan toimeenpanoa sekä työ- ja elinkeinoministeriön alue- ja paikallishallinnon organisaatioiden toimintaa ja tuloksellisuutta. Asiakkaita ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, työ- ja elinkeinotoimistot sekä näiden keskeiset yhteistyökumppanit. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Energia-alan tiedotustoiminta (siirto momentilta (20)) 150 Erityisasiantuntijan palkkaaminen (siirto momentille ) -74 Hallituksen menosäästö Kansalaisen sähköinen osallistumisympäristö (siirto momentille ) -20 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9

10 Muu muutos -245 Siirto momentille (-0,5 htv) -40 Siirto momentille (-3 htv) -210 Taso-hanke -150 TEM:n peruskorjaus (siirto momentille ) -340 Työelämän kehittämisstrategian toimeenpano Hallinnon tilatehokkuus (HO) -200 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -178 Palkkausten tarkistukset 170 Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -121 Vihreä talous (HO) Yhteishankintojen lisääminen (HO) -229 Yhteensä talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Täydentävä talousarvioesitys HE 193/ vp (21.11.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Muutos talousarvioesityksen euroon nähden on euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä euroa viiden henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta , euroa palkkausten tarkistuksista johtuen ja vähennyksenä euroa puolen henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille talousarvio IV lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 33/ vp (20.12.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) enintään euroa kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten 2) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin 3) EU:n SOLID-rahastosta rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 10

11 I lisätalousarvioesitys HE 66/ vp (22.5.) Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Kromipinta Oy:n konkurssipesän turvallisuusriskien poistamiseen siltä osin, kuin kustannuksia ei voida kattaa konkurssipesän varoilla. S e l v i t y s o s a : ELY-keskus on määrännyt Kromipinta Oy:n konkurssipesän toimittamaan viipymättä laitokselle varastoidut vaaralliset nestemäiset ja kiinteät jätteet asianmukaiseen hyödyntämis- ja käsittelylaitokseen. Konkurssipesän varat eivät riitä vaatimusten mukaisiin toimenpiteisiin. Kemikaalien hävittämiskustannusten on arvioitu olevan noin euroa. Vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa momentille myönnettiin 6,1 milj. euron määräraha Avilon Fibres Oy:n konkurssista aiheutuneen turvallisuusongelman poistamiseen. Tämä työ on nyt loppuvaiheessa ja saadaan päätökseen kevään kuluessa. Tähän tarkoitukseen varatusta määrärahasta on säästymässä arviolta noin 1,5 milj. euroa, josta osa käytetään Kromipinta Oy:n konkurssipesän turvallisuusriskien poistamiseen. Konkurssiin liittyvät julkisselvityksen menot maksetaan momentilta Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 19/ vp (18.6.) Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Kromipinta Oy:n konkurssipesän turvallisuusriskien poistamiseen siltä osin, kuin kustannuksia ei voida kattaa konkurssipesän varoilla. III lisätalousarvioesitys HE 207/ vp (23.10.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. S e l v i t y s o s a : Kertaluonteinen lisäys johtuu välttämättömistä kaivosalaan ja laivanrakennusalaan liittyvistä asiantuntijamenoista. III lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 40/ vp (25.11.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. 02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 112/ vp (16.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 11

12 Määrärahaa saa käyttää myös: 1) euroneuvontakeskuksista sekä Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen projektiluonteisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien henkilöstön osaamisen kehittäminen 2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen 3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 4) Yritys-Suomi -portaalin kehittämiseen ja ylläpitoon 5) keksintötoiminnan edistämistehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä keksinnöistä teetettävien selvitysten hankkimiseen. S e l v i t y s o s a : Ely-keskuksissa olevat kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen sekä kulttuurin toimialan peruspalvelujen arviointitoimintaan ja oppilaitosrakentamiseen liittyvät tehtävät siirretään aluehallintovirastoille 1.1. alkaen. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö) asettavat alustavasti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Alueiden elinvoimaisuus työllisyysaste (%, vähintään) 69,0 70,0 70,0 työttömyysaste (%, enintään) 7,8 7,9 7,9 vilkkaasti liikennöityjen teiden kunto (huonokuntoisen tieverkon %-osuus, enintään) - 6,5 6,0 väestötiheydeltään vähintään 20 as/ha alueilla asuvan väestön osuus kaupunkiseudun väestöstä (%) - 64,1 64,1 asemakaava-alueelle rakennettujen asuinhuoneistojen osuus koko laajemmalle kaupunkiseudulle rakennetuista huoneistoista (%) kaatopaikalle sijoitetun biohajoavan yhdyskuntajätteen määrä (t/v) maatalouden fosforitase (kg/ha) 3,8 < 3,8 < 3,8 maatalouden typpitase (kg/ha) 46,3 < 46 < 46 luonnonsuojelualueiden määrä (1 000 ha) Elinkeinoelämän menestystekijät rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus (%, enintään) 31, elinkeinoelämän tyytyväisyys kuljetusten toimivuuteen (asteikko 1 5) - 3,9 3,9 Väestön hyvinvointi alle 25-vuotiaiden työttömyysaste (%, enintään) 19,0 15,6 15,6 kansalaisten tyytyväisyys matkojen sujuvuuteen (asteikko 1 5, yleistyytyväisyys) - - 3,7 pakolaisten toteutuneet kuntasijoituspaikat (lkm) ulkomaalaisten työttömyysaste (%, enintään) 25,1 17,9 17,9 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 12

13 säädösten vaatimukset täyttävien elintarvikeketjun toimijoiden osuus (%, vähintään) henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrä (lkm) < < Ohjaavien ministeriöiden yhteisesti asettamien alustavien vaikuttavuustavoitteiden lisäksi ELY-keskusten tulee ottaa toiminnassaan huomioon kunkin ohjaavan ministeriön pääluokka- ja lukuperusteluissa mainitut vaikuttavuustavoitteet siltä osin kuin ELY-keskukset hoitavat kyseisen hallinnonalan tehtäviä. Toiminnallinen tuloksellisuus Sidonnat ELY-keskukselle käyttöön osoitetuista valtuuksista (%) EAKR-sidonnat ESR-sidonnat Maksatukset ELY-keskuksen sidonnoista (%) EAKR-maksatukset ESR-maksatukset Maatalouden tukivalvontojen toteutumisaste ELY-keskusten sidosryhmien kokonaistyytyväisyys (1 5) - 3,7 - Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys Sairauspoissaolojen muutos (+/- työpäivää/htv) -0, Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä (1 5) 3,0 - > 3,0 Töiden yleinen organisointi työyhteisössä (1 5) 3,1 - > 3,1 Tulos- ja kehityskeskusteluiden toimivuus osaamisen kehittämisessä (1 5) 3,0 - > 3,0 Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä (1 5) 3,2 - > 3,2 Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa (1 5) 3,0 - > 3,0 Työn innostavuus ja työssä koettu ilo (1 5) 3,5 - > 3,5 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 13

14 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Julkisoikeudelliset suoritteet Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset osuus yhteiskustannuksista Kustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus EU:lta saatava rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä Hankkeiden kokonaiskustannukset Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) Omarahoitusosuus, % Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta ohjautuu rahoitusta seuraavilta talousarvion momenteilta: ja 62, ja 49, , 43, 51, 52, 62 ja 77, ja 31, , 50 ja 76, ja 64, , , 45, 51 ja 64, , , , ja 52, , 22, 61 ja 63 sekä Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Aluehallinnon tehostaminen (HO) Henkilöstömenot (siirto momentilta ) Keksintötoiminta (siirto momentilta ) Siirto momentille (-53 htv) Siirto momentilta (0,5 htv) 40 Siirto momentilta (170 htv) Siirto momentilta (1 htv) 45 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 14

15 Toiminnan turvaaminen (kertaluonteisen menon poistuminen) Tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutusten arviointi (kertaluonteisen menon poistuminen) -600 Hallinnon tilatehokkuus (HO) -300 Palkkausten tarkistukset 884 Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -629 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -821 Tasomuutos Yhteensä talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Täydentävä talousarvioesitys HE 193/ vp (21.11.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Lisäys talousarvioesityksen euroon nähden on euroa, mistä euroa aiheutuu 13 henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentilta , euroa puolen henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentilta , euroa yhden henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirosta momentilta , euroa siirrosta momentilta talousapuneuvonnan rahoitukseen ja euroa palkkausten tarkistuksista. talousarvio IV lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 33/ vp (20.12.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) euroneuvontakeskuksista sekä Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen projektiluonteisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien henkilöstön osaamisen kehittäminen 2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen 3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 4) Yritys-Suomi -portaalin kehittämiseen ja ylläpitoon 5) keksintötoiminnan edistämistehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä keksinnöistä teetettävien selvitysten hankkimiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 15

16 I lisätalousarvioesitys HE 66/ vp (22.5.) Momentilta vähennetään euroa. S e l v i t y s o s a : Vähennyksestä euroa on siirtoa momentille ja euroa siirtoa momentille Määrärahasiirrot johtuvat Valtori-hankkeesta sekä virkasiirtoon liittyvästä määrärahakorjauksesta. I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 19/ vp (18.6.) Momentilta vähennetään euroa. III lisätalousarvioesitys HE 207/ vp (23.10.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. S e l v i t y s o s a : Lisäys johtuu välttämättömistä kaivosalaan liittyvistä asiantuntijamenoista. III lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 40/ vp (25.11.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. 20. Siviilipalvelus (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/ vp (16.9.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluksen toimeenpanosta siviilipalveluslain (1446/2007) nojalla aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi siviilipalveluslain muuttamiseksi siten, että aiemmin kunnallisella pohjalla toiminut siviilipalvelustoiminta yhdistetään hallinnollisesti Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen 1.1. lukien ja siviilipalvelusvelvollisten kaikki kotimaan lomamatkat kotitai asuinpaikkakunnalle muutetaan maksuttomiksi samasta ajankohdasta lukien. Siviilipalveluskeskuksen henkilöstöstä se osa, jonka tehtävänä on siviilipalveluksen toimeenpano, siirtyy liikkeen luovutuksella Lapinjärven kunnalta valtiolle. Siviilipalveluskeskuksena toimii edelleen Lapinjärven koulutuskeskus. Siviilipalveluksen koulutustoiminta toteutetaan edelleen Lapinjärven koulutuskeskuksessa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 16

17 Siviilipalveluskeskuksen henkilöstön palkkauskustannukset maksetaan momentilta Ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten määrää pyritään vähentämään edistämällä tarjolla olevien palveluspaikkojen määrän kasvua markkinoimalla aktiivisesti siviilipalvelusta potentiaalisille palveluspaikoille. Tämän lisäksi palveluspaikan hakemisprosessia pyritään tehostamaan yksilötasolla sekä koulutusjakson aikana että koulutusjakson jälkeen. Tavoitteena on, että jokaisesta erästä jää palveluspaikattomaksi alle 10 % velvollisista. Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa jääneistä siviilipalvelusvelvollisista aiheutuneet ylläpitokustannukset olivat euroa vuonna 2011 ja euroa vuonna. Valtaosa velvollisista siirtyi koulutuskeskuksesta suorittamaan työpalvelustaan muihin palveluspaikkoihin palveluspaikan löydyttyä. arvio arvio Siviilipalvelukseen hakeneet, henkilöä Koulutetut, henkilöä Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa, henkilöä Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Henkilöstömenot (siirto momentille ) Matkakustannusten muutos v. alusta 216 Palveluspaikattomista maksettavien korvausten perusteen muuttamisesta aiheutuvat lisäkustannukset 200 Valtiollistamisen lisäkustannukset 302 Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 33/ vp (20.12.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluksen toimeenpanosta siviilipalveluslain (1446/2007) nojalla aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 112/ vp (16.9.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen 2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 17

18 S e l v i t y s o s a : Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Pääomasijoitustoiminta (siirto momentille ) -100 Uuden sähkömarkkinalain edellyttämät lisäresurssit (siirto momentille ) -200 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) Julkisten tietovarantojen avaaminen (HO) -475 Tasomuutos Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Täydentävä talousarvioesitys HE 193/ vp (21.11.) Momentille myönnetään euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen päätösosan ensimmäisen kappaleen. Vähennys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu siirrosta momentille talousapuneuvonnan rahoitukseen. talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/ vp (13.12.) Valiokunta vähentää momentilta euroa. Eduskunnan kirjelmä EK 33/ vp (20.12.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen 2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi. 22. Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin aiheuttamien ympäristövahinkojen estäminen (siirtomääräraha 2 v) III lisätalousarvioesitys täydentävä HE 233/ vp (13.11.) Momentille myönnetään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 18

19 Määrärahaa saa käyttää: 1) kaivoksen metallitehtaan toiminnasta, kaivoksen vesienhallinnasta tai laitosten muusta toiminnasta aiheutuviin ympäristön pilaantumisen torjumiseksi välttämättömiin menoihin siltä osin, kuin kustannuksia ei voida kattaa Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän varoin 2) enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen 3) mahdollisesta julkisselvityksestä aiheutuviin menoihin. Kohtien 1) 3) mukaisiin käyttötarkoituksiin saa käyttää myös momenttien , , , , ja määrärahoja kunkin momentin käyttötarkoituksen mukaisesti. S e l v i t y s o s a : Momentti lisätään vuoden kolmanteen lisätalousarvioesitykseen. Espoon käräjäoikeus on päättänyt asettaa Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssiin. Kaivoksen tuotantomenetelmä perustuu biokasaliuotukseen. Välittömästi uhkaavan ympäristövahingon torjumiseksi Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on joutunut käyttämään eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta annetun lain (383/2009) 9 :n mukaisia toimivaltuuksia mm. kaivoksella olevan metallitehtaan bioliuotusprosessin ja vesienhallinnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Pesän varat eivät todennäköisesti tule riittämään metallitehtaan bioliuotusprosessiin ja vesienhallintaan liittyvien ympäristöriskien hallitsemiseen. Metallitehtaan toimintaa, vesienhallintaa ja muita ympäristövahingon torjumiseksi välttämättömiä toimintoja on käytännössä jatkettava siinäkin tilanteessa, että näistä aiheutuvia menoja ei voida kattaa konkurssipesän varoin. Tämän vuoksi ehdotetaan, että valtio ottaisi harkintansa mukaan vastatakseen näistä välttämättömistä menoista, mikäli niitä ei voida kattaa pesässä olevilla tai siihen saatavilla varoilla. Tämä edellyttää joltakin osin myös ennakkomaksujen maksamista. Konkurssista ja ympäristöriskien asianmukaisesta hallinnasta aiheutuu Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä muille viranomaisille menoja, joita on tarkoitus maksaa asianomaisten toimintamenomäärärahojen ja muiden määrärahojen lisäksi tältä momentilta. On myös mahdollista, että konkurssiasiamies päättää hakea yhtiötä julkisselvitykseen ja että käräjäoikeus päättää tämän hakemuksen perusteella julkisselvityksen aloittamisesta. Myös mahdollisen julkisselvityksen kustannukset ehdotetaan maksettavaksi tältä momentilta. Esitetyllä määrärahalla turvataan ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä konkurssimenettelyn tai mahdollisen julkisselvityksen alkuvaiheessa. III lisätalousarvio Eduskunnan kirjelmä EK 40/ vp (25.11.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kaivoksen metallitehtaan toiminnasta, kaivoksen vesienhallinnasta tai laitosten muusta toiminnasta aiheutuviin ympäristön pilaantumisen torjumiseksi välttämättömiin menoihin siltä osin, kuin kustannuksia ei voida kattaa Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän varoin 2) enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen 3) mahdollisesta julkisselvityksestä aiheutuviin menoihin. Kohtien 1) 3) mukaisiin käyttötarkoituksiin saa käyttää myös momenttien , , , , ja määrärahoja kunkin momentin käyttötarkoituksen mukaisesti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 19

20 29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/ vp (16.9.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää myös momentin menoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen, momentilta rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien ja vuoden talousarvion momentilta hankittavaan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen ja työllisyysperusteisiin valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen sekä momentilta maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen. talousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 33/ vp (20.12.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää myös momentin menoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen, momentilta rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien ja vuoden talousarvion momentilta hankittavaan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen ja työllisyysperusteisiin valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen sekä momentilta maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen. III lisätalousarvioesitys HE 207/ vp (23.10.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös momentilta maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarve aiheutuu arvioitua suuremmista arvonlisäveromenoista. III lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 40/ vp (25.11.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös momentilta maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen. 60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/ vp (16.9.) Momentille myönnetään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 20

21 Määrärahaa saa käyttää: 1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin 2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. talousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 33/ vp (20.12.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin 2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 112/ vp (16.9.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksien ja velvoitteiden suorittamiseen 2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 21

22 Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Pohjoismainen ydinturvallisuusalan yhteistyö Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu ja osuus eläkemaksuista Kansainvälisen työjärjestön (ILO) jäsenmaksu Kansainvälisen uusiutuvan energian neuvoston (IRENA) jäsenmaksu Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet Yhteistyön maksuosuudet kansainvälisille rahoituslaitoksille, järjestöille ja yhteistyöorganisaatioille Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 33/ vp (20.12.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksien ja velvoitteiden suorittamiseen 2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 87. Osakehankinnat (siirtomääräraha 2 v) I lisätalousarvioesitys HE 66/ vp (22.5.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää perustettavan Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n osakepääoman ja muun oman pääoman maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi teknologian tutkimus- ja kehittämisyhtiöstä ja siihen liittyvistä laeista. Nykyiset Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Mittatekniikan Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 22

23 keskus jatkavat toimintaansa lähtien Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:nä. Yhtiö perustetaan vuonna, jotta toiminta voidaan keskeytyksettä käynnistää vuoden 2015 alusta alkaen. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö, joka toimii työ- ja elinkeinoministeriön omistajaohjauksessa. Yhtiölle myönnetään osakeyhtiön toimintaan rahoitusta muuhun kuin liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaan tutkimukseen. Määrärahaa on tarkoitus käyttää perustettavan osakeyhtiön osakepääoman ja muun oman pääoman maksamiseen. Osakeyhtiön pääomitus on tarkoitus muodostaa tarkoituksenmukaisessa ja riittävässä suhteessa toiminnan laajuuteen. Riittävällä osakepääomalla turvataan aloittavan yhtiön vakavaraisuus ja alkuvaiheen maksuvalmius. Tutkimustoiminnan kokonaislaajuus on noin 300 milj. euroa vuodessa. Pääomituksessa on otettu huomioon kolmen kuukauden operatiiviset menot sisältäen muun muassa palkat, vuokrat ja hankinnat ja käyttöpääoman vaihtelut vuoden aikana. Tarkoituksena on, että Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy maksaa investoinnista 50 milj. euroa 10 vuoden aikana takaisin valtiolle kuitenkin siten, että yhtiön taloudellinen asema ei vaarannu. Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Mittatekniikan keskus lakkaavat virastoina Virastojen omaisuus, velat ja toiminta sekä näihin liittyvät sopimukset ja sitoumukset siirretään osakeyhtiölle. Omaisuuden luovutus tapahtuu apporttina. I lisätalousarvio Eduskunnan kirjelmä EK 19/ vp (18.6.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää perustettavan Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n osakepääoman ja muun oman pääoman maksamiseen. 20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka Talousarvioesitys HE 112/ vp (16.9.) S e l v i t y s o s a : Elinkeino- ja innovaatiopolitiikalla vahvistetaan kilpailukyvyn ja talouden kasvun edellytyksiä. Lähivuosina elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa korostuvat toimenpiteet, jotka kohdistuvat kasvun uusien lähteiden vahvistamiseen rakenteita uudistamalla ja tuottavuuden kasvun nopeuttamiseen. Tavoitteena on edistää korkeaan arvonlisään tähtäävää rakennemuutosta eli yritysten hakeutumista uusiin, kasvaviin liiketoimintoihin, työntekijöiden siirtymistä entistä vaativampiin ja korkeamman tulotason tehtäviin sekä entistä tehokkaampien toimintatapojen käyttöönottoa yrityksissä ja julkisella sektorilla. Kilpailullinen toimintaympäristö on tärkeä tekijä muutosvalmiuden aikaansaamisessa. Kilpailu pakottaa yritykset innovoimaan, muuttamaan toimintatapojaan ja hakemaan uusia markkinoita. Avoimilta markkinoilta on toisaalta saatavissa korkeampia tuottoja uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisinvestoinneille. Elinkeinopolitiikan tulee vastata haasteeseen arvoketjujen pilkkoutumisesta ja talouden globalisaatiosta, jotka muuttavat yritysten toimintaympäristöä. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toimilla parannetaan yritysten kyvykkyyttä vastata kilpailun haasteisiin, kuten kykyä hyödyntää globaalien arvoverkostojen luomia mahdollisuuksia. Julkisen rahoituksen välineillä on tärkeä tehtävä rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olevien puutteiden korjaamisessa. Näitä välineitä tarvitaan erityisesti aloittavien, uusissa liiketoiminnoissa olevien yritysten rahoittamisessa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 23