20. (32.20, osa ja 32.30, osa) Innovaatiopolitiikka
|
|
- Kaarlo Nieminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Talousarvioesitys 20. (32.20, osa ja 32.30, osa) Innovaatiopolitiikka S e l v i t y s o s a : Innovaatiopolitiikalla edistetään elinkeinoelämän kilpailukykyä ja uudistumista. Kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantaminen edellyttävät innovaatioiden ohella uusien liiketoimintamallien ja palvelukonseptien sekä työorganisaatioiden ja sosiaalisten innovaatioiden kehittämistä. Tärkeitä painopisteitä ovat lisäksi kasvuyrittäjyyden ja yritysten kansainvälistymisen edellytysten vahvistaminen. Tavoitteena on, että Suomi tarjoaa yrityksille kansainvälisesti korkeatasoisen toimintaympäristön, johon myös ulkomaiset yritykset ovat halukkaita sijoittamaan tutkimus- ja kehittämistoimintojaan. Kansallisessa innovaatiostrategiassa määritellään keskeiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset laaja-alaisen innovaatiopolitiikan toteutukselle. Innovaatiostrategian keskeisenä uutena näkökulmana on kysyntä- ja asiakaslähtöisyyden painottaminen. Sillä tarkoitetaan muun muassa innovaatioiden kysyntää ja käyttöönottoa edistävää sääntelyä, julkisia hankintoja ja asiakkaiden tarpeista johdettuja liiketoimintamalleja. Luovan talouden innovaatiotoiminnan edistämiseen kiinnitetään kasvavaa huomiota. Innovaatiopolitiikan vahvistamiseksi laaditaan kansallinen teollis- ja tekijänoikeuksien strategia. Tavoitteena on parantaa pk-yritysten ja yksittäisten keksijöiden mahdollisuuksia hyödyntää erilaisia oikeudellisia suojamuotoja ja siten tehostaa tuotteiden kaupallistamista. Uudistumiseen, tuottavuuden kasvuun ja kilpailukyvyn paranemiseen sekä tutkimuksen laadun nostamiseen voidaan vaikuttaa riittävällä kilpailuun perustuvalla tutkimus- ja kehitystyöllä. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan panostusten kasvaessa korostuu tarve arvioida rahoituksen ja muiden politiikkatoimien yhteiskunnallista ja taloudellista vaikuttavuutta. Yhteiskunnallisen päätöksenteon tietopohjaa vahvistetaan tutkimuksen, arvioinnin ja ennakoinnin keinoin. Voimavarojen kohdentamisessa otetaan huomioon ne strategisesti tärkeät alat, joissa Suomessa on laadukkaita osaamiskeskittymiä ja joissa yrityksillä on tulevaisuudessa parhaat kasvun ja kilpailun edellytykset. Hallitusohjelman mukaisesti innovaatiotoiminnassa syvennetään entisestään koulutus- ja tutkimusyhteisöjen ja yritysten välistä yhteistyötä, missä keskeisen välineen muodostavat strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK). Klusteripohjaiseen verkottumiseen perustuvalla osaamiskeskusohjelmalla (OSKE-ohjelma) vahvistetaan puolestaan alueiden innovaatioperustaa. EU:n rakennerahasto-ohjelmien toimenpiteitä suunnataan tukemaan Lissabonin ohjelman tavoitteita painottamalla yritys- ja innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämistä sekä osaamisrakenteiden vahvistamista. Innovaatiopolitiikan tavoitteena on synnyttää Suomeen nykyistä enemmän innovatiivisia ja nopeaa kasvupotentiaalia omaavia kansainvälistyviä yrityksiä. Nopean kasvun yritysten riittävä määrä varmistaa sen, että yhteiskunnan panostukset innovointiin kanavoituvat työpaikoiksi ja luovat lisää hyvinvointia. Kasvuyrittäjyyttä edistetään ja nopean kasvun erityistarpeet pyritään ottamaan systemaattisesti huomioon. Tämä vaatii muun muassa riskirahoitusympäristön, kasvuyrityksille suunnattujen yrityspalvelujen sekä yrityshautomoiden toiminnan edelleen kehittämistä. Kehityksen kärjessä pysyminen edellyttää tutkimus- ja innovaatiojärjestelmältä aktiivista hakeutumista kansainväliseen yhteistyöhön. Yhteistyöverkostoja kehitetään johtavien innovaatiokeskittymien kanssa. Innovaatiokeskusten (FinNode) avulla hankitaan tietoa ja luodaan yrityksiä ja uusia yhteistyömuotoja, jotka auttavat suomalaisia toimijoita hyötymään globaalista innovaatiotoiminnasta. Innovaatiokeskusten verkostoa ja sen ohjausta vahvistetaan. Eurooppalaisessa tutkimusyhteistyössä vaikutetaan aktiivisesti siihen, että tutkimusyhteisön rakenteita ja sisältöä uudistetaan. Yritysten kansainvälistymistä tuetaan suuntaamalla rahoitusta ensisijaisesti pk-yrityksille, uusille yrityksille sekä kasvuyrityksille niiden kansainvälistymistä ja vientiä edistäviin yhteishankkeisiin. Matkailupolitiikassa toimintoja kohdistetaan entistä enemmän Suomi-matkailukuvan kirkastamiseen ulkomailla. Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) toimintaa suunnataan entistä enemmän Suomi-matkailukuvan edistämiseen ulkomailla. MEK tehostaa markkinatiedon siirtämistä matkailuelinkeinon käyttöön ja rakentaa matkailun sähköisen tutkimustietopankin. MEK vastaa valtakunnallisesta matkailun tuotekehityksen koordinaatiosta ja toteuttaa Suomen matkailun sähköisen kauppapaikan, joka valmistuu vuonna. Laaja-alaisen innovaatiopolitiikan tavoitteiden mukaisesti tehostetaan tekniseen turvallisuuteen ja luotettavuuteen sekä ympäristönsuojeluun ja kuluttajasuojeluun kohdistuvan lainsäädännön hyödyntämistä yritysten turvallisuuden ja kil- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
2 Talousarvioesitys pailukyvyn edistämisessä. Kotimaista ja yhteisötason sääntelyä pyritään kehittämään siten, että sitä voidaan hyödyntää myös innovaatioiden ja niihin perustuvan yritystoiminnan kannusteena. Standardoinnin avulla edistetään uusien tuotteiden kysyntää. Mineraalisten luonnonvarojen hyödyntämistä edistetään uudistamalla kaivoslainsäädäntöä ja -hallintoa, tukemalla geologian alan tietopohjan parantamista sekä kehittämällä kaivoshankkeiden rahoitusta, infrastruktuurin rakentamista ja alan koulutusta. Hallinnonalan tutkimuslaitoksiin liittyviä kehittämistoimia jatketaan julkisen tutkimusjärjestelmän uudistamista koskevien päätösten ja valtion tuottavuusohjelman mukaisesti. Innovaatiopolitiikan tavoitteiden toteutumista ja toiminnan tuloksellisuutta seurataan ja arvioidaan. Ministeriö arvioi hallinnonalan yksiköidensä toimintaa vuosittain tulosohjausmenettelyllä ja teettämällä ulkopuolisia arviointeja. Yksiköt arvioivat myös itse toimintaansa ja sen vaikuttavuutta. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti innovaatiopolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tehokas innovaatiojärjestelmä tukee taloudellista kasvua ja yhteiskunnallista kehitystä. Investoinnit innovaatiotoimintaan ovat edelleen maailman kärkeä. Uusia, kasvuhakuisia osaamiseen ja innovaatioihin perustuvia yrityksiä syntyy nykyistä enemmän. Yhä useampi yritys harjoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, uudistaa toimintaansa innovaatioiden avulla ja ottaa käyttöön uusia liiketoimintamalleja. Alueiden kilpailukyky paranee innovaatioita hyödyntämällä. Suomessa on useita laadukkaita innovaatioympäristöjä, jotka houkuttelevat maailmanluokan toimijoita sijoittumaan niihin. Kysyntä- ja asiakaslähtöistä innovaatiotoimintaa edistäviä uusia innovaatiopolitiikan välineitä on otettu käyttöön. Tekninen turvallisuus ja luotettavuus ovat Suomessa kansainvälisesti korkealla tasolla. Innovaatiopolitiikan toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Turvatekniikan keskus, Mittatekniikan keskus, Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus ja Matkailun edistämiskeskus sekä valtionapuyhteisöistä Invest in Finland -säätiö, Kansainvälisen kaupan koulutuskeskus Fintra, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari, Suomalais-venäläinen kauppakamari, Osuuskunta Viexpo, Finland Convention Bureau, Finpro ry, Music Export Finland, Suomen Taideteollisuusyhdistys ry /Design Forum, Keksintösäätiö, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry ja Suomen Laatukeskus Oy/Suomen Laatuyhdistys ry. Luvun nimike on muutettu. 01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Geologian tutkimuskeskuksen tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran hallittua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaavana tavoitteena on hyödyn tuottaminen yhteiskunnalle, sidosryhmille ja ennen kaikkea elinkeinoelämälle. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana maankamaran luonnonvarojen ja niiden hyötykäytön tutkimuksessa. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle (GTK) seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien kallio- ja maaperän raaka-ainevarojen sekä kotimaisten energialähteiden kestävän käytön edellytykset paranevat. Maankäyttö on taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää ja se luo edellytyksiä alan teolliselle kehi- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
3 Talousarvioesitys tykselle ja työllisyydelle sekä alueiden tasapainoiselle kehittymiselle. Toiminnallinen tuloksellisuus Luonnonvarojen arviointitoiminta kohdennetaan perus- ja jalometalleihin, teollisuusmineraaleihin, luonnonkiviin sekä turve-, kiviaines- ja pohjavesivaroihin. Geologisten luonnonvarojen tilinpito laajennetaan kiviaineshuollosta kaivoskivennäisiin ja turvevaroihin. Tieteellistä tutkimusta ja yhteistyötä vahvistetaan luonnonvarojen kestävän käytön ja ilmastomuutoksen hillitsemis- ja sopeutumistoimien aihepiireissä. Muut toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Toiminnallinen tehokkuus: Tulosalueittaiset kustannukset, % geologinen kartoitus tutkimus ja kehittäminen luonnonvarojen etsintä ja arviointi tiedonhallinta Yhteisrahoitteinen toiminta kustannusvastaavuus, % osuus ydintoiminnan htv-kertymästä, % 8,5 10,7 11,0 hankkeiden lukumäärä Maksullinen toiminta tulot, milj. euroa 14,0 5,2 1) 6,0 ylijäämä, euroa ylijäämä, %:ia tuotoista 12,5 5,0 5,0 Tuotokset ja laadunhallinta: Raportoidut kallioperän raaka-ainetutkimukset 2) laajat yhteenveto- ja myyntiraportit, kpl muut raportit ja selvitetyt aiheet, kpl Turvevarojen kartoitus kartoitettu suoala, km raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, milj. m Alueelliset kiviainesselvitykset, kpl Pohjavesialueiden geologiset rakenneselvitykset, kpl Merigeologinen kartoitus kartoitettu pinta-ala, km luotaukset linja-km Julkaiseminen vertaisarvioidut kansainväliset julkaisut muut julkaisut ja artikkelit Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 1) Tulot vähenevät analyysipalvelujen yhtiöittämisen ja merkittävien vientiprojektien päättymisen seurauksena. 2) Metallimalmi-, teollisuusmineraali- ja luonnonkiviesiintymiä ja niiden potentiaalia koskevat raportit. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
4 Talousarvioesitys Henkilötyövuosien kehitys Henkilöstön hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 9,1 < 7,6 < 8,5 lyhytaikaiset (1 3 pvää) sairauspoissaolotapaukset 839 < 900 < 850 organisaation kannustavuus (1 5) 2,9 2,9 3,0 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 4,1 4,8 4,8 pätevyysinvestoinnit, euroa/htv (sis. myös koulutusajan palkat) Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % (toisen organisaation palvelukseen siirtyneet) 1,2 < 0,7 < 4,0 työhakemukset/avoin työpaikka 22 > 34 > 20 Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 24 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinaisen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % (tuotot kustannuksista) Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tasokorotus 605 Palkkojen tarkistukset Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
5 Talousarvioesitys Tuottavuustoimet -546 Yhteensä talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) enintään euroa kehitysyhtiöiden, teknologian hyödyntämiseen tähtäävien osakeyhtiöiden tai muiden rajoitetun vastuun yhteisöjen sekä toimintojen ulkoistamisissa vastaanottavan yrityksen osake- tai osuuspääomien merkitsemiseen. VTT saa käyttää tähän tarkoitukseen lisäksi omistamiaan immateriaalioikeuksia kuten keksintöjä, patentteja ja oikeuksia tietokoneohjelmiin sekä tutkimuslaitteistoja ja muuta käyttöomaisuutta sekä luopua käypää vastiketta vastaan omistuksesta näissä yrityksissä tarkoituksen mukaisella tavalla sekä 2) ydinenergialain (990/1987) ja valtion ydinjätehuoltorahastosta annetun asetuksen (161/2004) nojalla ydinjätehuoltomaksun maksamiseen Valtion ydinjätehuoltorahastossa olevaan varautumisrahastoon siten, että tutkimuskeskuksen rahasto-osuus varautumisrahastossa vastaa edellisen kalenterivuoden vahvistetun vastuumäärän mukaista rahastotta. S e l v i t y s o s a : VTT tuottaa kansainvälistä kilpailukykyä lisääviä tutkimuspalveluja yrityksille, yhteiskunnalle ja muille asiakkaille innovaatioprosessin tärkeimmissä vaiheissa ja luo siten edellytyksiä kasvulle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. Mikäli VTT merkitsee momentin päätösosan kohdassa 1 mainittuja osake- tai osuuspääomia ulkomaisiin yhtiöihin, tulee tästä olla työ- ja elinkeinoministeriön hyväksyntä. Erilaisten rahoitusmuotojen ja kansainvälistymiseen liittyvien toimintamallien selvittämistä jatketaan. Markkinaehtoisesti tuotettavien asiantuntijapalvelujen yhtiöittäminen valmistellaan toteuttamiskelpoiseksi vuoden aikana. Tarkoitus on antaa asiaa koskeva lakiesitys vuoden keväällä. Momentin henkilötyövuosiarvioissa on otettu huomioon 60 henkilötyövuoden väheneminen tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden vuoksi. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti VTT:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Suomalaisten yritysten ja tutkimusyksiköiden mahdollisuudet hyödyntää maailmanlaajuisia verkostoja ja kumppaneita vahvistuvat. Tutkimus tuottaa maailmanluokan tuloksia valituilla, Suomen elinkeinoelämälle tärkeillä painoalueilla ja parantaa yhteiskunnallisen päätöksenteon tietopohjaa. Uutta liiketoimintaa syntyy. Toiminnallinen tuloksellisuus VTT:n toimintaa kuvaavia tunnuslukuja Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tuotannollisesti tai kaupallisesti hyödynnetyt hanketulokset, % Yksityisen sektorin koti- ja ulkomaisten suurten asiakkaiden määrä (laskutus yli euroa), kpl Syntyneet spin-off -yritykset, kpl Toiminnallinen tehokkuus Maksullinen toiminta (% liikevaihdosta) Maksullisen toiminnan ylijäämä (1 000 euroa) Tuotot yksityiseltä sektorilta (1 000 euroa) Tuottavuus Liikevaihto (1 000 euroa/htv) Tuotokset ja laadunhallinta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
6 Talousarvioesitys Kansainväliset tieteelliset julkaisut, kpl Uudet keksintö- ja ohjelmistoilmoitukset, kpl Patenttisalkun uudistumis-% Asiakastyytyväisyys (1 5) 4,3 4,3 4,3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys Henkilöstön hyvinvointi paranee sairauspoissaolot/htv 6,6 < 6,5 < 6,2 lyhytaikaiset (1 3 pv) sairauspoissaolotapaukset, kpl < < hyvinvointi-indeksi (1 5) 3,2 3,3 3,5 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 2,7 3,0 3,3 pätevyysinvestoinnit, euroa/htv tutkijoiden osuus henkilöstöstä, % kansainvälinen tutkijainvaihto, henkilömäärä Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 5,4 5,5 5,5 työhakemukset/avoin työpaikka ulkoinen työnantajakuva (Uranus) 2. sija 2. sija 2. sija sisäinen työnantajakuva (1 5) 2,8 3,5 3,8 Johtaminen (viestintä ja kannustavuus) johtamiskulttuuri-indeksi (1 5) 2,6 3,0 3,5 esimiesindeksi (1 5) - 3,8 3,8 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
7 Talousarvioesitys muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus EU:lta saatava rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Tulot yhteensä Hankkeiden kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkojen tarkistukset neljännessä lisätalousarviossa myönnettyä lisäystä vastaava vähennys vuosina Tasokorotus Yhteensä talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus. S e l v i t y s o s a : Turvatekniikan keskus (Tukes) valvoo ja edistää Suomessa teknistä turvallisuutta ja luotettavuutta. Toiminnan tavoitteena on onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja markkinoilla olevien tuotteiden tekninen vaatimustenmukaisuus. Toiminta kohdistuu teollisuuteen, kauppaan, julkishallintoon ja yksityisiin kansalaisiin. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Turvatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Turvallisuusriskien hallinnan puutteista johtuvat henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingot vähenevät Tukesin toimialueilla aikajaksolla : kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien osalta 10 % (v. 2004: 8,3 ja v. 2012: < 7,5) ja sähköpalokuolemien osalta 23 % (v. 2004: 22 ja v. 2012: < 17). Yritysten ja kansalaisten turvalliset toimintatavat paranevat. Tuotteiden, laitteistojen ja laitosten tekninen turvallisuus ja luotettavuus paranevat. Markkinoilla olevien vakavasti puutteellisten sähkötuotteiden määrän 5 vuoden keskiarvo vähenee alle 40 kappaleeseen vuodessa (v. 2012). Toiminnallinen tuloksellisuus Tulevan alueellistamissuunnitelman vaikutuksia ei ole tässä ehdotuksessa otettu huomioon. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
8 Talousarvioesitys Lukumäärä Valvonta on näkyvää ja suunnitelmallista Valvontakäynnit Luvat ja ilmoitukset Rekisteröinnit Kyselyt ja selvitykset Kuluttajilla ja toiminnanharjoittajilla on käytettävissä tietoa erityisesti energiatehokkuudesta, mittauslaitteiden vaatimustenmukaisuudesta ja asumisturvallisuuden parantamisesta Kävijät -etusivulla/päivä Tiedotteet Tavoiteajassa käsiteltyjen asioiden osuus (%) Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 7,1 < 4,8 < 4,8 lyhytaikaiset (1 3 pvää) sairauspoissaolotapaukset < 149 Johtaminen (viestintä ja kannustavuus) organisaation oma indeksi (asteikko 1 5) - 3,7 3,7 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 7,0 7,0 7,0 pätevyysinvestoinnit, euroa/htv Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 4,1 < 4,0 < 4,0 työpaikkahakemukset/avoin työpaikka Momentin mitoituksessa on otettu huomioon kahden henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle 508 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
9 Talousarvioesitys (1 000 euroa) Siirto momentilta Palkkojen tarkistukset 322 Tasokorotus 150 Tuottavuustoimet -110 Yhteensä 862 talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on kehittää ja ylläpitää kansallista mittausjärjestelmää, tuottaa testaus-, tarkastus-, sertifiointi- ja kalibrointitoiminnan pätevyyttä ja luotettavuutta osoittavia akkreditointipalveluja sekä osallistua mittatekniikkaan liittyviin tutkimushankkeisiin ja niiden koordinointiin. Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on mm. mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain (1156/1993) mukaisesti kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleinen toteuttaminen, hallinnointi ja kehittäminen, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjaus, kansallisen kalibrointipalvelun järjestäminen sekä mittatekniikan ja akkreditoinnin edistäminen. Keskuksen toiminta tukee yhteiskunnan palvelukyvyn kehitystä ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Mittatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Mittaustekniikka- ja akkreditointipalveluja käyttävien asiakkaiden pätevyys- ja laatutaso sekä kilpailukyky paranevat. EU-rahoitteisilla yhteishankkeilla syntyy uutta ja sovellettavaa osaamista siirrettäväksi elinkeinoelämän käyttöön. Toiminnallinen tuloksellisuus MIKESin osuus EU-alueen metrologian alan tutkimushankkeista on noin 2 %. Palveluiden valtakunnallinen sekä alueellinen saatavuus ja laatu paranevat. Palveluista noin 10 % tuotetaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Alueellisten mittauspalvelujen jäljitettävyys on varmistettu. Maksullisen palvelutoiminnan hankekoko on euroa ja kustannusvastaavuus vähintään 115 %. Pätevyydenarviointitoiminnan tuottavuus paranee 5 %. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 69,9 69,0 67,8 Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 8,1 < 4,0 < 4,0 lyhytaikaiset (1 3 päivää) sairauspoissaolotapaukset 62 < 50 < 50 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 3,9 4,0 4,0 pätevyysinvestoinnit, euroa/htv Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 3,0 < 10,0 < 10,0 työhakemukset/avoin työpaikka Momentin mitoituksessa on otettu huomioon yhden henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
10 Talousarvioesitys Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle 699 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkojen tarkistukset 163 Siirto momentilta , toimitilavuokrat ja käyttömenot 895 Tuottavuustoimet -59 Tasokorotus 500 Yhteensä talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös ( ja ) Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat muut kuin momentilta maksettavat matkakustannusten korvaukset ja muut tulot sekä Tekesin vastuulla toteutettavista kansainvälisistä ja muista yhteishankkeista tuloina saatavat muiden hankeosapuolten maksuosuudet. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) työelämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelman menoihin sekä 2) enintään euroa hanke- ja ohjelmatoiminnan sekä aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen. S e l v i t y s o s a : Tekesin tehtävänä on edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Korkealaatuinen tutkimus- ja kehittämistoiminta lisääntyy Suomessa ja siihen osallistuu yhä useampi yritys ja tutkimusorganisaatio. Suomessa toimivat yritykset ja tutkimusyksiköt kehittävät ja hyödyntävät innovaatiotoiminnassaan osaamista, yhteistyöverkostoja ja kumppanuuksia maailmanlaajuisesti. Teknologiaa ja innovaatioita kehittäviä ja hyödyntäviä yrityksiä syntyy nykyistä enemmän ja ne kasvavat nykyistä nopeammin. Yritykset ja elinkeinoelämä uusiutuvat, ja teollisuuden ja palvelujen tuottavuus paranee. Osaaminen, erikoistuminen ja verkottuminen tukevat alueiden kehittymistä. Teknologia ja innovaatiot edistävät yhteiskunnan hyvinvointi- ja ympäristötavoitteita sekä taloudellisen kehityksen kautta että suoraan. Tekesin tulostavoitteiden saavuttamiseen osallistuvat Tekesin oman henkilöstön lisäksi TE-keskusten Tekestehtäviä hoitava henkilöstö. Tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään myös momenttien (TE-keskukset ja työvoimatoimistot), (tutkimustoiminta), 40 (avustukset) ja 83 (lainat) määrärahoja ja valtuuksia. Valtuuksilla Tekes rahoittaa Tekes-ohjelmia, työelämän kehittämisohjelmia sekä riskipitoisia tutkimus- ja kehittämisprojekteja, jotka toteutetaan pääosin vuosina Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
11 Talousarvioesitys Tutkimus- ja kehitystoiminnan tulokset näkyvät täysimääräisesti useiden vuosien viiveellä. Tunnusluku Tekesin siirtomenojen vaikuttavuus ennakoitu Talousarviovuoden aikana käynnistyville projekteille: Projektien haastavuus, indeksi (0 100) 77 > 75 > 80 Verkottuneiden projektien osuus, yritysprojektit, % 78 > 80 > 80 Osallistumisten määrä teknologiaohjelmissa, kpl Alkavien yritysten määrä asiakkaina, lkm 359 > 300 > 310 Kansainvälisten projektien osuus, julkinen tutkimus, % 89 > 60 > 60 Kansainvälisten projektien osuus, yritysprojektit, % 40 > 50 > 50 Pääkaupunkiseudun ulkopuolisen rahoituksen osuus, % Rahoituksen kohdistuminen terveys- ja hyvinvointi- sekä ympäristö- ja energiasovelluksiin, milj. 215 > 170 > 175 Talousarviovuoden aikana päättyville projekteille: Patentoitavat keksinnöt, kpl 695 > 730 > 730 Uudet tai korvaavat tuotteet, kpl 504 > 520 > 520 Uudet tai korvaavat palvelut, kpl 402 > 330 > 330 Kehitetyt tuotantoprosessit, kpl 222 > 200 > 200 Tunnuslukuihin perustuvat vuositason tulostavoitteet ovat toiminnan varsinaisten päämäärien kannalta suuntaaantavia välitavoitteita. Tunnusluku Toiminnallinen tuloksellisuus Tehokkuus ennakoitu Käyttömenot (Tekes)/teknologiarahoitus, % 6,2 5,9 6,0 5,9 6,0 Toimintamenojen sekä hanke- ja ohjelmatoiminnan menojen käyttö ydinprosesseittain, %-jakauma innovaatiotoiminnan aktivointi teknologiaohjelmat hankerahoitus Käynnistyvä projektivolyymi, milj. /htv 2,4 > 2,4 > 2,4 Laadunhallinta Tunnusluku ennakoitu Hankerahoituksen asiakaspalaute Tekesin toiminnasta, yleisarvio, indeksi (1 5) 3,67 > 3,7 > 3,7 Oikaisuvaatimukset/muutoksenhakukelpoiset päätökset, % 0,7 < 0,9 < 0,9 Uuden rahoitushakemuksen käsittelyaika yrityksille, vrk - < 70 < 65 Maksupyynnön ja raportin käsittelyaika pk-yritykselle, vrk 24 < 25 < 25 Rahoitusta saavien yritysasiakkaiden lukumäärä > > Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
12 Talousarvioesitys Tekesin ohjelmien osuus rahoituksesta, % Pk-yritysten osuus yritysrahoituksesta, % Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tunnusluku ennakoitu Henkilötyövuosien kehitys Kokonaistyöpanoksen jakauma ydinprosesseittain, % innovaatiotoiminnan aktivointi 20 > 25 > 25 teknologiaohjelmat 32 > 25 > 25 hankerahoitus 48 > 40 > 40 Henkilöstön hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 7,9 < 8,0 < 8,0 henkilöstötyytyväisyys (1 5) 3,7 > 3,7 > 3,7 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 6, vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 66, Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 7, työhakemukset/avoin työpaikka 48 > 30 > 30 Johtaminen (viestintä ja kannustavuus) organisaation oma indeksi (1 5) 3,6 > 3,7 > 3,7 Työelämän kehittämisohjelmille asetettavat tavoitteet Tunnusluku ennakoitus Pk-yritysten osuus kehittämisprojektirahoituksesta, % Käynnistyviin kehittämisprojekteihin osallistuvien työntekijöiden määrä Päättyneiden kehittämisprojektien osuus, joissa parannusta, % työn tuottavuudessa henkilöstön mahdollisuudessa kehittää ammattitaitoaan työssä henkisessä hyvinvoinnissa työpaikalla Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Toiminnasta kertyvät maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille Tekes osallistuu EU:n puiteohjelmien yhteishankkeisiin. Vastaavat tulot on merkitty momentille varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
13 Talousarvioesitys Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkojen tarkistukset 803 Siirto momentilta (20) Tasokorotus 571 Yhteensä talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Matkailun edistämiskeskus (MEK) on valtakunnallinen matkailun asiantuntija ja aktiivinen kansainvälinen toimija, joka tuottaa lisäarvoa matkailuelinkeinolle ja yhteiskunnalle. MEK tekee Suomea tunnetuksi, kehittää ja markkinoi Suomen matkailupalveluja ulkomailla ja vientivalmentaa matkailun pk-yrityksiä. MEK toimii yhdessä Suomen matkailuelinkeinon ja muiden sidosryhmien kanssa. Uusina tehtävinä Suomen matkailustrategiassa MEK:lle on vastuutettu valtakunnallisten tuotekehitysohjelmien koordinointi, Suomi-portaalin toteutus ja matkailun sähköisen tutkimustietopankin luominen ja ylläpito. MEK tiivistää yhteistyötä suuralueiden ja alueiden matkailutoimijoiden kanssa. Toiminnan painopisteet suunnataan entistä enemmän matkailun kehittymisen kannalta olennaisiin toimenpiteisiin. MEK keskittyy päämarkkina-alueillaan Suomi-kuvaan ja Suomen matkailustrategian mukaisiin tuoteryhmiin. Tuoteryhmien sisällä palvelujen laatu nousee entistä merkittävämmäksi tekijäksi. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Matkailun edistämiskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Vaikuttavuustavoitteet kuvaavat matkailun kokonaiskehitystä, joihin MEK:in toimenpiteillä on vain osittainen vaikutus. Suomen houkuttelevuus matkailumaana paranee Ulkomailta Suomeen saapuvan matkailun tulojen kehittyminen, % + 8,8 + 3,7 + 3,3 Rekisteröityjen ulkomaisten yöpymisten kehittyminen, % + 6,3 + 5,0 + 3,3 Rekisteröimättömien ulkomaisten yöpymisten kehittyminen, % + 11,5 + 2,0 + 2,0 Suomen markkinaosuus Pohjoismaissa rekisteröidyistä ulkomaisista yöpymisistä 16,0 15,9 16,0 Toiminnallinen tuloksellisuus Ulkoisen asiakastyytyväisyyden keskiarvo on 8,3 (v. 2006: 8,2). Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys ) 35 Työvoimakustannukset, euroa Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee 3) Luku on TA :n mukainen. MEKin johtokunnan rationointipäätöksen johdosta henkilötyövuosien määrä tulee an pienempänä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
14 Talousarvioesitys sairauspoissaolopäivät/htv 6,9 < 5,0 < 5,0 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 1,1 3,0 3,0 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 19,0 19,0 25,0 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % Määrärahojen päätoiminnoittainen jakauma (1 000 euroa) arvio % Suomikuva ,3 Tuotemarkkinointi ,5 Tutkimus- ja tuotekehitys 900 6,1 Portaali 965 6,5 Hallinto- ja muu tukitoiminta ,6 Yhteensä ,0 Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 30 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Bruttotulojen ja vastaavien menojen väheneminen johtuu siitä, että kampanja-, messu- ym. toiminta on tarkoitus jatkossa toteuttaa ulkomailla Finpron vientikeskuksen avulla, ja MEKille kirjautuvat vain Suomessa maksettavat laskut. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Siirto momentille Siirto momentille Palkkojen tarkistukset 131 Muut muutokset -193 Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Julkinen tutkimus- ja kehittämistoiminta (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Valtuus. Vuonna uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään eurolla. Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
15 Talousarvioesitys 1) sellaiseen valtion budjettitalouden piiriin kuuluvassa organisaatiossa harjoitettavaan tutkimukseen ja kehitykseen, joka edistää teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä 2) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen 3) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sellaisten innovatiivisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palveluidensa laadun ja tehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä 4) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden maksamiseen 5) kansainvälisen yhteistyön ja ohjelmien sekä hankkeiden osallistumismaksuihin, laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin 6) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden työelämän kehittämishankkeisiin sekä 7) kansallisiin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa. S e l v i t y s o s a : Momentin tavoitteet vaikuttavuudelle ja toiminnalliselle tuloksellisuudelle on esitetty Tekesin toimintamenomomentin ( ) yhteydessä. Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevat EU-tulot on merkitty momentille Valtuudesta arvioidaan käytettävän euroa budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden työelämän kehittämishankkeisiin. Valtuuden ja määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa) Valtuus Määräraha Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ohjelmamaksut: pakolliset ja valinnaiset ohjelmat Yhteensä Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Yhteensä vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset Vuoden sitoumukset Yhteensä Vuonna myönnettävän rahoituksen kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 185,4 milj. euroa. Määrärahan ja valtuuden mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Määräraha Valtuus Tasokorotus Siirto momentilta (63) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15
16 Talousarvioesitys Eurooppalaisten yhteishankkeiden kansallinen rahoitusosuus Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Valtuus. Vuonna uusia avustuspäätöksiä saa tehdä enintään eurolla. Avustuksilla kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin teknologia-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Avustuksia myönnettäessä otetaan huomioon hankkeella ltavat suorat ja välilliset hyödyt, hankkeiden haastavuus ja innovatiivisuus, käytettävät resurssit, kehitettävä ja hyödynnettävä yhteistyö, edistettävät yhteiskunnan, työelämän ja ympäristön hyvinvointitekijät sekä Tekesin rahoituksen ja asiantuntijatyön lisävaikutus hankkeen toteutukseen ja tulosodotuksiin. Avustuksia saa myöntää: 1) valtioneuvoston asetuksella (298/) tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1998/2006) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan 2) EU:n hyväksymiin tutkimushankkeisiin sekä 3) kansallisiin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa. Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Avustuksia myönnetään erityisesti: riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tulosten hyödyntämiseen edistämällä uuden liiketoiminnan käynnistämistä nuorissa, pienissä ja keskisuurissa innovatiivisissa yrityksissä sekä parantamalla uusien ja nuorten innovatiivisten yritysten ja liiketoimintojen käynnistämisessä tarvittavien palveluiden saatavuutta ja laatua, pienille ja keskisuurille yrityksille uuden teknologian, teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiohankkeen osana, innovatiivisten tuotantotekniikoiden ja -prosessien kehittämiseen ja kokeilemiseen pilottikoossa tai laitosmittakaavassa sekä koetuotantoon, yritysten ja muiden yhteisöjen kehityshankkeiden esiselvityksiin, asiantuntijapalveluihin sekä hankkeiden valmisteluun, kunnallisten organisaatioiden, yritysten ja muiden yhteisöjen sellaisten innovatiivisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palveluidensa laadun ja kustannustehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä, ammattikorkeakoulujen ja kunnallisten organisaatioiden sekä voittoa tavoittelemattomien yritysten ja muiden yhteisöjen sellaiseen tutkimukseen ja kehitykseen, joka edistää teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja hyödyntämistä näissä organisaatioissa. Valtionavustusta voidaan toiminnan julkishyödykkeeseen verrattavan luonteen vuoksi myöntää täyttä kustannusta vastaava määrä sekä valtion budjettitalouden ulkopuolella toteutettaviin työelämän kehittämishankkeisiin. Tavoitteet vaikuttavuudelle ja tukijärjestelmän toiminnalliselle tuloksellisuudelle on esitetty Tekesin toimintamenomomentin ( ) yhteydessä. Momentin valtuudesta arvioidaan käytettävän euroa valtion budjettitalouden ulkopuolella toteutettaviin kehittämishankkeisiin. Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevat EU-tulot on merkitty momentille Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16
17 Talousarvioesitys Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Yhteensä vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset Vuoden sitoumukset Yhteensä Vuonna myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 214,1 milj. euroa. Määrärahan ja valtuuden mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Määräraha Valtuus Siirto momentille Tasokorotus Siirto momentilta (63) Eurooppalaisten yhteistyöhankkeiden kansallinen rahoitusosuus Yhteensä Momentin nimike on muutettu. talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös ( ja ) Valtionavustus eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan liittyvien järjestöjen ja sopimusyhteisöjen valtionapuun ja lähinnä pkyritysten kehittämispalvelujen tuottamiseen sekä ulkomaisten investointien edistämiseen 2) valtionavustusten maksamiseen pk-yritystoiminnan edistämisyhteisöille, pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen kehittämiseen sekä alueellisiin elinkeinojen kehittämishankkeisiin 3) julkisten yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen 4) ulkomaankauppaa edistävien järjestöjen ja Finpro ry:n tarjoaman perusneuvonnan, koulutuksen ja asiantuntijapalveluiden tuottamiseen sekä 5) Yritys-Suomi -portaalin ylläpitoon ja kehittämiseen. Keksintötoiminnan tukemiseen ja edistämiseen sekä sen hallintomenoista aiheutuviin kustannuksiin ja ulkomaisten investointien edistämisestä aiheutuviin kustannuksiin voidaan palvelun julkishyödykkeeseen verrattavan luonteen vuoksi myöntää EU:n julkisen palveluvelvoitteen määritelmän mukaisesti valtionavustusta täyttä kustannusmäärää vastaavasti. Myös pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen, luovien alojen yritystoiminnan ja talouden edistämiseen voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionapua kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Samoin osa Finpro ry:n toiminnasta voi olla sellaista julkisen palveluvelvoitteen piiriin kuuluvaa toimintaa, joka rahoitetaan täysimääräisesti. Elinkeinopolitiikkaa edistävien järjestöjen avustukset myönnetään valtioneuvoston tarkemmin päättämien perusteiden mukaisesti. Yleisavustusta myönnetään elinkeinopolitiikkaa ja ulkomaankauppaa edistäville järjestöille valtionavustuslain (688/2001) ja yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta sekä yleisavustuksesta ulkomaankauppaa ja yritysten kansainvälistymistä edistäville järjestöille ja yhteisöille annetun valtioneuvoston asetuksen (1186/2005) mukaisesti. Yleisavustusta voidaan em. asetuksen nojalla myöntää järjestöille pääsääntöisesti yhteensä enintään 75 prosenttia yleisavustukseen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustusten käytöstä ja käytön valvonnasta määrätään ministeriön päätöksillä. Valtionavustuksen käytön kan- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17
18 Talousarvioesitys nalta on perusteltua maksaa Keksintösäätiölle avustusta ennakkona. S e l v i t y s o s a : Keksintösäätiö edistää keksinnöllisyyttä ja tukee keksintöjen kehittämistä ja hyödyntämistä riskialttiin alkuvaiheen yli. Säätiö on ainoa julkinen rahoittaja, joka voi avustaa yksityishenkilö- tai tutkijakeksijää. Säätiön perustoiminnot ovat neuvonta, keksintöjen arviointi, keksintöjen suojauksen, tuotekehityksen ja markkinoinnin rahoitus sekä keksintöjen kaupallistamisen muu edistäminen. Keksintösäätiön rahoitus on riskirahoitusta. Säätiön keksintöasiamiehet (KAM) TE-keskuksissa ja innovaatioasiamiehet (IAM) eri yliopistoissa varmistavat sen, että keksijät joka puolella Suomea saavat asiantuntevaa ohjausta keksintöjen kehittämiseen ja säätiön muutkin palvelut ovat lähellä. Säätiö osallistuu myös yleistä keksinnöllisyyttä ja innovatiivisuutta edistäviin projekteihin. Standardisointi on yhteisten ohjeiden ja toimintatapojen laatimista helpottamaan elinkeinoelämän, viranomaisten ja kuluttajien toimintaa sekä jokapäiväistä elämää. Suomalainen standardisointijärjestelmä käsittää kansallisena keskusjärjestönä toimivan Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n sekä sen 14 toimialayhteisöä, jotka kukin vastaavat omaan toimialaansa liittyvästä standardisoinnista. SFS on elinkeinoelämälle ja julkishallinnolle palveluja tuottava järjestö, jonka tehtävänä on luoda puitteet standardisointiin osallistumiseksi, ylläpitää alan tietojärjestelmää ja tiedottaa standardisoinnista ja standardeista sekä olla vaikutuskanava kansalliseen ja kansainväliseen standardisointiin. SFS vastaa teknisten määräysten ja standardien ilmoittamista koskevan EU-direktiivin (98/34/EY) sekä maailman kauppajärjestön WTO/TBT -sopimuksen alaisista tehtävistä. Laadun kehittämistoiminnalla vaikutetaan elinkeinoelämän kilpailukykyyn ja taloudelliseen kasvuun. Ministeriön tehtävänä on teollisen laatutoiminnan sekä laatupoliittista päätöksentekoa tukevien laatuhankkeiden edistäminen. Keskeinen laadunhallinnan työväline on laatupalkintojärjestelmä, jonka ylläpitämiseen Suomen Laatukeskus Oy/Suomen Laatuyhdistys ry:lle valtion avustus kohdistetaan. Momentin määrärahaa käytetään myös ulkomaisten investointien edistämiseen liittyvien palvelujen tuottamiseen, Suomen Taideteollisuusyhdistys ry:n / Design Forumin toiminnan rahoittamiseen sekä luovien alojen yritystoiminnan kehittämishankkeen toteuttamiseen. Invest in Finland lisää yhteistyötään kotimaassa alueellisten investointien edistämispalveluita tarjoavien yksiköiden kanssa. Invest in Finland laajentaa toimintojaan ulkomaille, ensivaiheessa Kiinaan. Elinkeinopolitiikkaa ja ulkomaankauppaa edistävät järjestöt ja Finpro ry tarjoavat kansainvälistyville kasvuyrityksille, uusille yrityksille ja pk-yrityksille monipuolisia perusneuvonnan palveluita, asiantuntija- ja neuvontapalveluita ja koulutuspalveluita niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kansainvälistymistä ja vientiä edistetään yhteishankkeilla kuten kansainvälisillä näyttelyosallistumisilla ulkomailla, vientiverkostohankkeilla ja yritysten liiketoimintaosaamisen vahvistamisella. Pk-yrityksille tarjottavat perusneuvonnan palvelut ovat pääosin maksuttomia, laajemmat asiantuntijapalvelut ja konsulttiselvitykset ovat maksullisia. Finpron toiminnassa keskeisenä kehitystyön kohteena on maakunnallisen verkoston toiminnan kehittäminen ja toiminnan vakiinnuttaminen. Finpro laajentaa palvelutarjontaansa kasvavilla markkinoilla Aasiassa ja Intiassa. Finpro tarjoaa julkisen palveluvelvoitteensa (Euroopan yhteisöjen komission päätös 2005/842 EY) mukaisesti asiantuntija- ja neuvontapalveluita ulkomailla myös matkailualan yrityksille. Hallitusohjelmassa linjataan erityisrahoituksen turvaaminen naisyrittäjyyden edistämiseksi. Myös hallituksen työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmassa todetaan, että naisyrittäjyyttä tulee rohkaista turvaamalla riittävä erityisrahoitus. Elinkeinopolitiikkaa ja ulkomaankauppaa edistävien järjestöjen ja yhteisöjen toiminnassa huomioidaan sekä ministeriön että viennin ja kansainvälistymisen edistämistä koskevan VKE-strategian tavoitteet. Vaikuttavuus Keksintöjen edistämistoiminta on kiinteä osa kansallista innovaatiotoimintaa. Organisaatioiden laatukilpailukyky paranee kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla. Standardisointi tukee uusien teknologioiden ja markkinoiden kehittymistä ja kaupallistumista. Tuotteiden ja järjestelmien yhteensopivuus ja vaihdettavuus paranevat. Kulutus ohjautuu ympäristöä säästäviin tuotteisiin ja palveluihin. Suomeen kohdistuvien ulkomaisten investointien määrä kasvaa. Yritysten kansainvälistyminen vahvistuu ja vienti lisääntyy. Toiminnallinen tuloksellisuus Finpron maksuttomista ja osin maksullisista asiantuntija- ja neuvontapalveluista vähintään kaksi kol- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18
E/83/223/2011. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012
E/83/223/2011 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2010 2011 2012 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut
LisätiedotTALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011
TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 Johtokunta hyväksynyt 15.3.2010 TÄSSÄ EI OLE HUOMIOITU KEVAKE-SIIRTOA 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille
LisätiedotTALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2009
TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2009 Johtokunta hyväksynyt 14.3.2008 Korjattu 2.4.2008 Asiakirja ei ole julkinen ennen valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksen julkistamista, joka
Lisätiedot:41 Sivu 1
06. Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot - (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 48 255 000 euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon
LisätiedotTekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012
LL Tekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 10.10.2011 7:55 Sivu 1 DM 782717 12.32.99 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan muut tulot Momentille arvioidaan
Lisätiedot10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013
E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2015
40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 366 871 000 euroa. Vuonna 2015 uusia rahoituspäätöksiä saa
LisätiedotTALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010
TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Johtokunta hyväksynyt 9.3.. Korjattu VN:n kehyksen mukaiseksi 6.4.. 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille
LisätiedotTekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011
Tekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 17.8.2010 10:44 Sivu 1 06. Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot - (siirtomääräraha 3
LisätiedotTalousarvioehdotus vuodelle 2009
Matkailun edistämiskeskus Talousarvioehdotus vuodelle 32. TEMin hallinnonala 30. Yrityspolitiikka 02. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2v) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. TULOKSELLISUUSKUVAUS...
LisätiedotTalousarvioehdotus vuodelle 2010
Matkailun edistämiskeskus Talousarvioehdotus vuodelle 32. TEMin hallinnonala 20. Innovaatipolitiikka ja yritysten kansainvälistyminen 07. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2v)
LisätiedotGTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen
LisätiedotPääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA
Talousarvioesitys, Ministeriön ehdotus Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot
LisätiedotEspoo E/80/223/2015. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2016
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoo Ei julkinen E/80/223/2015 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2016 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen
Lisätiedot20. Teknologia- ja innovaatiopolitiikka
Talousarvioesitys 20. Teknologia- ja innovaatiopolitiikka S e l v i t y s o s a : Teknologia- ja innovaatiopolitiikalla edistetään suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukykyä ja uudistumista. Kansantalouden
LisätiedotPATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012
JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS Vuoden tiedot tulossopimuksen mukaiset PRH Dnro: 147/20/11 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot
LisätiedotTekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Johtoryhmä yt-käsittely 25.2.2013. Johtokunta 12.3.
Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Johtoryhmä yt-käsittely 25.2. Johtokunta 2.3. 5.8. 0:02 Sivu DM 08229 2.32.99 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan
LisätiedotTALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007
TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 Johtokunta hyväksynyt 14.3.2006 32.20. 23. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 285
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2014
83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 90 400 000 euroa. innovaatiotoimintaan. Lainat voidaan myöntää vakuutta
Lisätiedot----- Toiminnallinen tuloksellisuus :13 Sivu tavoite tavoite toteutuma
----- 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 549 000 euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin maksut,
LisätiedotTalousarvioesitys vuodelle 2008
Talousarvioesitys vuodelle 05. (32.20.05) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille ehdotetaan nettomäärärahaa 5 111 000 euroa Määrärahaa saa käyttää myös: 1. EU:n hyväksymien
LisätiedotKULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011
KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE KUV/1071/21/ 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 789 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2016
40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 328 970 000 euroa. Vuonna 2016 uusia rahoituspäätöksiä saa
LisätiedotMomentille myönnetään nettomäärärahaa euroa.
01. Energiamarkkinaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 088 000 euroa. Selvi ty so sa: Energiamarkkinaviraston tehtävänä on valvoa ja edistää sähkö- ja maakaasumarkkinoiden
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2016
Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008
1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen
Lisätiedot20. Innovaatiopolitiikka ja yritysten kansainvälistyminen
20. Innovaatiopolitiikka ja yritysten kansainvälistyminen S e l v i t y s o s a : Innovaatiopolitiikalla edistetään elinkeinoelämän kilpailukykyä ja uudistumista. Kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantaminen
Lisätiedot20. Innovaatiopolitiikka ja yritysten kansainvälistyminen
20. Innovaatiopolitiikka ja yritysten kansainvälistyminen S e l v i t y s o s a : Innovaatiopolitiikalla edistetään elinkeinoelämän kilpailukykyä ja uudistumista. Kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantaminen
LisätiedotValtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013.
SAATE TK-21-1084-11 2.4.2012 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa
Lisätiedot20. Teknologia- ja innovaatiopolitiikka
Talousarvioesitys 20. Teknologia- ja innovaatiopolitiikka S e l v i t y s o s a : Teknologia- ja innovaatiopolitiikalla edistetään suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukykyä ja uudistumista. Teknologian
LisätiedotSAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo
SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma
Lisätiedot32.40.05. (32.20.03) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
1 32.40.05. (32.20.03) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 300 000 euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin
LisätiedotKULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012
KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007
1 24.3.2006 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 60. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
1(5) Talousarvioesitys 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto Selvitysosa: Valtion tilastotoimen tehtävänä on vastata yhteiskuntaoloja ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta
LisätiedotEI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Dnro 78/20/06
EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 Dnro 78/20/06 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TAE 2007 30. Yrityspolitiikka 21. Patentti- ja rekisterihallituksen
LisätiedotTekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle
Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden
LisätiedotProjektien rahoitus.
Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto
LisätiedotValtiovarainministeriö. Kirjaamo
SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014
LisätiedotSAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo
SAATE TK-21-820-06 6.6.2007 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen päivitetty talousarvioehdotus vuodelle 2008. Liitteenä on kopiot Cognos Planning-järjestelmällä tehdyistä rahoitustaulukoista.
LisätiedotPATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010
JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAI- SEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS PRH Dnro: 55/20/09 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2014
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565
LisätiedotValtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.
SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa
LisätiedotPääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 895 000 euroa. Lisäksi momentin perusteluja
LisätiedotHallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia
Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotPääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Työ- ja elinkeinoministeriön perustehtävänä on huolehtia Suomen innovaatiotoiminnan ja yrittäjyyden toimintaympäristöstä,
LisätiedotTalousarvioesitys Nuorisotyö
91. Nuorisotyö S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä ja nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta valtakunnan tasolla. Tukenaan
LisätiedotTILASTOKESKUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007
TILASTOKESKUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 2 (6) Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2007 Tilastokeskuksen vuoden 2007 talousarvioehdotus perustuu Tilastokeskuksen ehdotukseen vuosia 2007-2011
LisätiedotValtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010
1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010
Lisätiedot40. Valtion alue- ja paikallishallinto
Talousarvio 40. Valtion alue- ja paikallishallinto S e l v i t y s o s a : Aluehallintovirasto toteuttaa alueellista yhdenvertaisuutta edistämällä oikeusturvaa, hyvinvointia ja turvallisuutta yhteistyössä
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja
DM 450969 01-2017 Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2017 Antti Salminen, Asiantuntija 30.3.2017 DM 450969 04-2014 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen
LisätiedotEI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2006
EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2006 Dnro 25/20/2005 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TAE 2006 30. Yrityspolitiikka 21. Patentti- ja rekisterihallituksen
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2015
02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 53 318 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Sisäministeriö asettaa Hätäkeskuslaitokselle
LisätiedotKatsaus alkuvuoden 2011 toimintaan Netra-raportoinnin mukaisesti
E/334/221/2011 26.9.2011 Netra-raportoinnin mukaisesti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 JOHDANTO Katsaus perustuu ministeriön ja GTK:n välille laaditun vuoden 2011 tulossopimuksen (12.11.2010, TEM/2558/00.03.01.02/2010)
Lisätiedot05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus
05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 sekä ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä
LisätiedotTekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin
Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden
LisätiedotELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen
ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Jarmo Jokinen 28.11.2017 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen
LisätiedotTEKESIN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2009
TEKESIN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 12.32.99 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan muut tulot Momentille arvioidaan kertyvän Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen tuloja 7 400 000
LisätiedotTalousarvioesitys Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
Talousarvio 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto S e l v i t y s o s a : Tilastokeskus on valtion tilastotoimen yleisviranomainen, joka tilastojen laadinnan lisäksi huolehtii kansallisen
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja
Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-
LisätiedotPATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2011
JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS PRH Dnro: 42/20/10 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään
LisätiedotBUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 3.1.2019 STRATEGINEN TAVOITE SUOMEA VARTEN Käynnistämme uutta kestävää kasvua innovoinnin ja kansainvälisen yhteistyön kautta 1 2 Yritysten globaali kasvu
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka Talousarvioesitys HE 112/ vp (16.9.) S e l v i t y s o s a : Elinkeino- ja innovaatiopolitiikalla vahvistetaan kilpailukyvyn ja talouden kasvun edellytyksiä. Lähivuosina
LisätiedotTekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus
Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti
LisätiedotTekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa
Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
LisätiedotTALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2008
TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2008 Johtokunta hyväksynyt 13.3.2007 32.20. 03. (32.20.23) Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2009.
Työ- ja elinkeinoministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2009. 1. Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnonalalla
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotYritysrahoitusta saatavilla ELY-keskuksesta Neuvotteleva virkamies Sirpa Hautala TEM/Yritys- ja alueosasto
Yritysrahoitusta saatavilla ELY-keskuksesta 29.11.2017 Neuvotteleva virkamies Sirpa Hautala TEM/Yritys- ja alueosasto Yrityksen kehittämisavustus Myönnetään lähinnä pk-yrityksille kasvua, kansainvälistymistä,
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2015
49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 105 710 000 euroa. 1) 86 710 000 euroa Teknologian
LisätiedotPääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 61 000 euroa. 2013 IV lisätalousarvio
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden
LisätiedotKauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2008.
Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. 1. Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii 1.1.2008 lähtien perustettavan työ- ja elinkeinoministeriön
LisätiedotIdeasta Liiketoimintaan
Ideasta Liiketoimintaan Tekesin rahoituspalvelut yrityksille Metsäalan ennakointiyksikön järjestämä aamukahvitilaisuus 17.2.2009 Kalevi Pölönen DM 375387 04-2008 Copyright Tekes DM 125809 01-2005 Copyright
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan
Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa
LisätiedotInnovaatiorahoituskeskus Business Finlandin EHDOTUS VUODEN 2018 II LISÄTALOUSARVIOON
EI JULKINEN kunnes VM antaa oman ehdotuksensa. JulkL (621/1999) 6.1 :n 4 k Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin EHDOTUS VUODEN 2018 II LISÄTALOUSARVIOON Tämä asiakirja on allekirjoitettu sähköisesti.
LisätiedotPääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 510 000 euroa. S e l v i t y s o s a : 1.1.2015 toimintansa
Lisätiedot20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
Talousesitys 20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka S e l v i t y s o s a : Elinkeino- ja innovaatiopolitiikalla vahvistetaan kilpailukyvyn ja talouden kasvun edellytyksiä. Lähivuosina elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa
LisätiedotVapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa
Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra
LisätiedotServe Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille
Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten
LisätiedotAlustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia
Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
LisätiedotInnovaatiorahoituskeskus Tekesin EHDOTUS VUODEN 2017 I LISÄTALOUSARVIOON
EI JULKINEN kunnes VM antaa oman ehdotuksensa. JulkL (621/1999) 6.1 :n 4 k Innovaatiorahoituskeskus Tekesin EHDOTUS VUODEN 2017 I LISÄTALOUSARVIOON 32.20.06 Innovaatiorahoituskeskus Tekesin toimintamenot
LisätiedotKehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.
Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat
LisätiedotPääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Kauppa- ja teollisuusministeriön, työministeriön sekä sisäasiainministeriön pääluokkiin aiemmissa talousarvioissa sisältyneiden momenttien, jotka
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:
Lisätiedot70. Viestintävirasto
70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotKansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska
Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville
LisätiedotELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen
ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Jarmo Jokinen 26.11.2018 Kestävää kasvua
LisätiedotPääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotSapuska kansainvälistä liiketoimintaa
Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright
LisätiedotPääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 10. Yleissivistävä koulutus 34. Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten ja päiväkotien perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille
LisätiedotJulkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus
Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan
Lisätiedot80. (34.06, osa) Työvoimapolitiikka
8. (34.6, osa) Työvoimapolitiikka S e l v i t y s o s a : Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/22) mukaan julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Tavoitteena
LisätiedotTechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut Anne Pulkkinen 11.4.2014 1 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-
Lisätiedot