Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Työ- ja elinkeinoministeriön perustehtävänä on huolehtia Suomen innovaatiotoiminnan ja yrittäjyyden toimintaympäristöstä, työ-, hyödyke- ja energiamarkkinoiden toimivuudesta, työntekijöiden työllistymisedellytyksistä sekä alueiden tasapainoisesta kehittymisestä globaalissa taloudessa. Ministeriön visiossa Suomi on kestävän taloudellisen kehityksen, vakaan tuottavuuden kasvun ja korkean työllisyyden maa. Kansainvälisissä kilpailukyky- ja hyvinvointivertailuissa Suomi on maailman huippua. Menestys perustuu huippuosaamiseen, innovaatioihin, yrittäjyyteen, luovuuteen, toimiviin työ- ja hyödykemarkkinoihin, määrätietoiseen energia- ja ilmastopolitiikkaan, alueiden elinvoimaisuuteen ja kansainvälisyyteen. Tavoitteena on, että Suomessa on maailman parhaisiin lukeutuva innovaatioympäristö. Toimintaympäristö Maailmantalous on taantumassa. Suomelle vuosi on ennusteiden mukaan talouden ja työllisyyden osalta erityisen vaikea. Vaimentunut tuotteiden kysyntä ja rahoituksen saatavuusongelmat heikentävät edelleen tuotantotoimintaa ja investointeja. Tähän mennessä laskusuhdanne on Suomessa kohdistunut voimakkaimmin metsäteollisuuteen, rakennustoimintaan sekä metalliteollisuuteen ja on leviämässä vahvasti palveluelinkeinoihin. Laskukauden pitkittyessä elinkelpoistenkin yritysten selviytyminen vaikeiden aikojen yli vaarantuu. Tuotantotoiminnan taantuessa työllisyys heikkenee ja työttömyys kasvaa nopeasti. Heikkoon talous- ja työllisyyskehitykseen liittyy myös sosiaalisia seuraamuksia. Hallitus on reagoinut talouskehityksen heikentymiseen sekä pankkisektorin toimintakykyä turvaavilla että rakentamista ja kotimaista kysyntää elvyttävillä toimilla. Valtion tuet rahoitusmarkkinoille ja kysynnän elvytystoimet ovat olleet poikkeuksellisen laajoja. Nousuvaiheen käynnistymiseen tarvitaan kaikkien valtioiden tukeen perustuvaa vahvaa kansainvälisen talouden aktiviteetin kasvua. Kansalliset elvytystoimet ovat ensisijaisesti keinoja, joilla vaimennetaan suhdannelaskun jyrkkyyttä ja hidastetaan työttömyyden nousua. Kansainvälinen taloustaantuma heijastuu Suomeen vientikysynnän vähenemisen kautta. Suomen vienti on investointitavarapainotteista ja siten suhdanneherkkää. Viennin lasku ei johdu ensisijaisesti kilpailukykyongelmista vaan globaalisti tapahtuneesta kysynnän vähenemisestä. Kilpailukykyongelmia on ilmennyt kuitenkin muun muassa metsäsektorilla. Vaikutusmahdollisuuksia kansainvälisen kysynnän vauhdittamiseen ei ole, mutta kilpailukykyä ja vientiyritysten rahoitusmahdollisuuksia voidaan parantaa omin toimin. Suhdannepolitiikan lisäksi tarvitaan toimia, jotka pidemmällä aikavälillä parantavat kansantalouden kasvuedellytyksiä ja tukevat julkisen talouden kestävyyttä. Metsäteollisuuteen, energiasektorille ja raskaaseen metalliteollisuuteen kohdistuu huomattavia rakennemuutospaineita globalisaation sekä uuden ilmasto- ja energiapolitiikan vaikutuksesta. Globalisaation ohella ilmasto- ja energiapolitiikan uudet linjaukset aiheuttavat talouteen rakennemuutoksia. Päästökaupan ja energian hinnan nousun kustannusvaikutukset muuttavat tuotantotoimintaa, kuten myös erilaiset ilmasto- ja energiastrategian sisältämät ohjauskeinot. Energiapolitiikan osalta merkittäviä toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä ovat Kioton kauden ( 2012) päästötavoitteiden ja päästökaupan toimeenpano sekä valmistautuminen Kioton kauden jälkeiseen aikaan. EU:n hyväksymässä ilmasto- ja energiapaketissa asetetaan jäsenmaille tiukkoja velvoitteita vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Velvoitteet vaikuttavat voimallisesti talouden toimintaan ja rajoittavat elinkeinoelämän ja kansalaisten toimintavapauksia aiempaa enemmän. Tavoitteet toimeenpannaan osin kansallisesti ilmasto- ja energiastrategian linjaamalla tavalla osin EU:n yhteisin toimin. Tämän seurauksena energiatuotannon rakenne muuttuu. Teollisuuden, palvelujen ja energiantuotannon rakenteen muutoksilla on myös alueellisia vaikutuksia. Supistuvat ja kasvavat alat sijoittuvat yleensä alueellisesti eri tavoin. Taloustaantuma yhdessä globalisaation vauhdittamien rakenteellisten muutosten kanssa on näkynyt eri alueilla erilaisina. Äkillisiä rakennemuutosongelmia on esiintynyt erityisesti tuotantorakenteeltaan yksipuolisilla seuduilla. Laskusuhdanteessa hallinnon varautuminen äkillisten rakennemuutosten torjuntaan on tärkeää. Suuremmat kaupunkiseudut Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 pystyvät paremmin vastaamaan talouslaman haasteisiin monipuolisemman tuotantorakenteen vuoksi. Innovaatiotoiminnan merkitys korostuu rakennemuutostilanteissa. Nykytilanteessa on tärkeää pyrkiä uuden kasvupohjan luomiseen, keskeisten pitkän ajan tavoitteiden saavuttamiseen ja lieventämään taantuman välittömiä kielteisiä vaikutuksia. Talouskriisin kielteiset vaikutukset tulevat kohdentumaan voimakkaimmin lomautettuihin, työpaikkansa menettäneisiin ja nuoriin, joiden siirtyminen oppilaitoksista työhön on vaikeutunut. Talouskriisi koskettaa myös kunnallisten palvelujen käyttäjiä verotulojen vähentyessä. Globaalin talouskriisin hellittäessä kysynnän elpyminen ja investointitarpeiden purkautuminen johtavat maailmankaupan vahvistumiseen. Tämä tarjoaa Suomelle kasvumahdollisuuden, johon on kyettävä tarttumaan. Kansalaisten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi on tärkeää, että Suomen kansantalous pääsee taantumavaiheesta mahdollisimman nopeasti vahvaan kasvuun ja hallitusohjelmassa asetetulle työllisyysuralle. Tällöin työikäisen väestön voimavarat saadaan paremmin käyttöön koko maassa, mikä vahvistaa julkisen talouden rahoituspohjan kestävyyttä. Työllisyysasteen nostamiseen tarvitaan myös työurien selvää pidentymistä. Työelämän laadun kehittämisellä on tärkeä rooli työllisyysasteen nostamisessa. Työikäisen väestön (15 64 v.) määrä kääntyy ensi vuosikymmenellä laskuun. Tämä merkitsee väestöllisen huoltosuhteen heikkenemistä. Väestöllisessä huoltosuhteessa verrataan lasten ja vanhuseläkeikäisten määrää työikäiseen väestöön. Taloudellisessa huoltosuhteessa verrataan puolestaan työssäkäyviä muuhun väestöön. Tilastokeskuksen vuoden 2006 työssäkäyntitilaston mukaan taloudellinen huoltosuhde oli Suomessa 1,28 eli sataa työllistä kohti oli 128 työvoiman ulkopuolella olevaa tai työtöntä. Huoltosuhde oli matalin eli taloudellisesti edullisin (1,02) Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla. Korkein huoltosuhde 1,76 oli Kainuussa. Suomen taloudellinen huoltosuhde on 2000-luvulla parantunut. Nykyinen talouden laskusuhdanne puolestaan heikentää sitä ja pitemmällä aikavälillä myös väestön ikärakenteen muutos. Taloudellista huoltosuhdetta voidaan parantaa työllisyysastetta nostamalla. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa hallituksen työ- ja elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. TEM-konserni on suomalaisen työ- ja elinkeinoelämän toimintaympäristön rakentaja. Konsernin tehtävänä on vahvistaa talouden ja alueiden kilpailukykyä tavalla, joka nostaa osaamista, tuottavuutta ja työllisyysastetta. Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut toimialalleen konsernistrategian mukaiset seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Talouskriisin aikana huolehditaan elinkelpoisten yritysten rahoituksen saatavuudesta hallinnon käytettävissä olevin keinoin. Edistetään uutta, kasvavaa ja kansainvälistyvää yritystoimintaa. Vahvistetaan innovaatiopolitiikkaa ja luodaan huippuluokan innovaatiokeskittymiä. Lisätään työvoiman osaamista ja nopeutetaan työllistymistä työnantajien tarpeisiin. Parannetaan tuottavuutta, työelämän laatua ja pidennetään työuria. Edistetään uusiutuvan energia käyttöä. Kaikilla näillä linjauksilla on myös edistettävä kaikkien alueiden kilpailukykyä ja kehitystä. Talousarvioesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset Vaikka naisten ja miesten asema työmarkkinoilla on nykyisin jo monilta osin suhteellisen samanlainen, eroja kuitenkin edelleen ilmenee. Naisten ja miesten samapalkkaisuus ei käytännössä toteudu ja johtavassa asemassa on enemmän miehiä kuin naisia. Naiset tekevät kaksi kolmasosaa määräaikaisista töistä. Jotkin naisryhmät, mm. maahanmuuttajat ja romanit, ovat huonommassa työmarkkina-asemassa kuin vastaavien ryhmien miehet. Vallitseviin eroihin kiinnitetään jatkossa huomiota ja niitä lievennetään käytettävissä olevin keinoin. Työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin lievennetään muun muassa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä. Palvelujen (kuten työvoimapoliittiset toimenpiteet) vaikutusten arvioinnin ja en- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 nakoitavuuden parantamiseksi koulutetaan henkilöstöä hallitusohjelman mukaisesti sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen. Työnvälityksen työttömistä työnhakijoista naisten osuus on 2000-luvulla ollut keskimäärin noin puolet (vuonna naisia 51 % ja miehiä 49 %). Nuorten miesten työttömyysaste maaliskuussa oli 29,4 %, kun samanikäisten naisten työttömyysaste oli 14,3 %. Nuorten miesten nykyistä parempaa kiinnittymistä työelämään edistetään. Työvoimapoliittiset toimenpiteet jakautuvat sukupuolen mukaan suhteellisen tasaisesti. Koko 2000-luvun ajan työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen aloittaneista henkilöistä keskimäärin % on ollut naisia. Myös vuonna naisten osuus oli 51 %. Naisten osuus työvoimakoulutuksen aloittaneista vastasi heidän osuuttaan työttömistä työnhakijoista (51 %). Naisten osuus palkkatuetussa työssä ja työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa on suurempi kuin heidän osuutensa työttömistä työnhakijoista. Vuonna palkkatuetussa työssä olleista noin 54 % oli naisia. Keskimääräistä suurempi naisten osuus oli kuntasektorilla (noin 63 %). Työmarkkinatuen työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa naisten osuus oli noin 59 %. Palkkatuettuja työpaikkoja ja harjoittelu-/työelämävalmennuspaikkoja hankittaessa pyritään kiinnittämään nykyistä enemmän huomiota tasa-arvonäkökohtiin. Osa-aikalisän saajista naisten osuus oli noin 87 % johtuen siitä, että osa-aikalisää käytetään eniten kuntasektorilla sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä. Starttirahan saajista naisia oli 48 % ja miehiä 52 %. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla naisyrittäjyyden edistäminen on keskeisessä asemassa. Naisyrittäjien määrä yrityskannasta pyritään nostamaan 40 prosenttiin vuoteen 2011 mennessä. Työ- ja elinkeinokeskuksiin hankitaan naisten yritysneuvonnan asiantuntemusta. Erilaisille naisryhmille, kuten maahanmuuttajanaisille, nuorille työttömille naisille jne. voidaan kohdentaa yrittäjyyden perehdytys- ja rekrytointihankkeita, joissa on mahdollista kasvattaa ko. erityisryhmien yrittäjyyspotentiaalia. Finnvera Oyj:n myöntämiin erityislainoihin kuuluvat naisyrittäjälainat, joita myönnetään yrityksille, joissa naiset ovat enemmistöosakkaina ja joita yksi naispuolisista osakkaista johtaa päätoimisesti. Naisyrittäjyyslainoja arvioidaan myönnettävän vuonna noin 27 milj. euroa. Alueiden kehittämisen määrärahat Työ- ja elinkeinoministeriön pääluokassa keskeiset alueiden kehittämislain (602/2002) 10 a :n mukaiset kansalliset alueiden kehittämiseen vaikuttavat määrärahat sisältyvät lukuun Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka. Määrärahaa näillä momenteilla on yhteensä euroa. Suurin osa maakunnan kehittämisrahasta jaetaan valtioneuvoston päätöksillä maakunnan liitoille käytettäväksi sekä valtakunnallisia alueiden kehittämisen tavoitteita toteuttaviin erityisohjelmiin että muihin maakunnan liittojen tärkeinä pitämiin alueiden kehittämisen toimenpiteisiin. Kainuun kehittämisraha kohdistuu kokonaisuudessaan Kainuun maakuntaan ja sen käyttötarkoituksista sekä tulostavoitteista päättää Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) mukaisesti Kainuun maakuntavaltuusto. Tuottavuusohjelman vaikutukset Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna on 273 henkilötyövuotta. Hallinnonalan valtuudet momenteittain (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Julkinen tutkimus- ja kehittämistoiminta (arviomääräraha) rahoitusvaltuus Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) myöntämisvaltuus Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) myöntämisvaltuus Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) myöntämisvaltuus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset (arviomääräraha) korkotukivaltuus Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) myöntämisvaltuus Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha) hankintasopimusvaltuus Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) hankintasopimusvaltuus Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha) rahoitusvaltuus Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä lainojen hyväksymisvaltuus (turvavarastolainat) myöntämisvaltuus Kainuun kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) myöntämisvaltuus EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ohjelmakaudella (arviomääräraha) myöntämisvaltuus Energiatuki (arviomääräraha) myöntämisvaltuus Kioton mekanismit (arviomääräraha) myöntämisvaltuus Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Hallinto Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) (20.) Työelämäohjelmat (siirtomääräraha 3 v) Siviilipalvelus (arviomääräraha) Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha) (63.) Valtionavustus työelämäohjelmahankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) (92.) Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (arviomääräraha) Maanomistajien osuus vanhoista kaivospiirimaksuista (arviomääräraha) Innovaatiopolitiikka ja yritysten kansainvälistyminen Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Julkinen tutkimus- ja kehittämistoiminta (arviomääräraha) Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) Valtionavustus eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v) Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu (siirtomääräraha 3 v) Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v) Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset (arviomääräraha) Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) (46.) Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v) Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha) Palkkaturva (arviomääräraha) Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha) Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha) (87.) Pääomalaina Finnvera Oyj:lle Suomen Vientiluotto Oy:n pääomittamiseen (kiinteä määräraha) (88.) Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) (89.) Pääomalaina Finnvera Oyj:lle Aloitusrahasto Vera Oy:n ja Veraventure Oy:n pääomittamiseen (siirtomääräraha 3 v) Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kilpailuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v) Valtionavustus kuluttajajärjestöille (kiinteä määräraha) Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha) Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) (61.) Euroopan aluekehitysrahaston ja sosiaalirahaston osallistuminen EU:n ra Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % kennerahasto-ohjelmiin ohjelmakaudella (arviomääräraha) (62.) EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus työ- ja elinkeinoministeriön osalta ohjelmakaudella (arviomääräraha) Kainuun kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ohjelmakaudella (arviomääräraha) Energiapolitiikka Energiamarkkinaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen sekä energiatiedotus (siirtomääräraha 3 v) Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Energiatuki (arviomääräraha) (42.) Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha) 43. Kioton mekanismit (arviomääräraha) Eräät energiataloudelliset avustukset (siirtomääräraha 3 v) Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä Hallinto S e l v i t y s o s a : Valtion aluehallinto uudistuu vuoden alusta lähtien. Lääninhallitusten, Työ- ja elinkeinokeskusten, Alueellisten ympäristökeskusten, Ympäristölupavirastojen, Tiehallinnon tiepiirien ja työsuojelupiirien tehtävät sekä Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenteen viranomaistehtävät kootaan ja organisoidaan uudelleen kahteen uuteen viranomaiseen: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin ja Aluehallintovirastoihin. Hallitus on antanut Eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän hallituksen esityksen aluehallinnon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 59/ vp). Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten pääasiallisena tehtävänä on tukea alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun kehittämistä, joukkoliikennettä ja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa alueilla. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Paikallishallinnon viranomaisista Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia on viisitoista, joista yhdeksässä on kaikki kolme vastuualuetta: 1) elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, 2) liikenne ja infrastruktuuri sekä 3) ympäristö ja luonnonvarat. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten yleishallinnollinen ohjaus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminnallisesta ohjauksesta vastaavat omilla toimialoillaan sisäasiainministeriö, opetusministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö tai se keskushallinnon virasto, jonka tehtäväksi ohjaus on säädetty. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strateginen ohjaus tapahtuu ao. ministeriöiden yhteistyönä ja sitä koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäasiainministeriö, opetusministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä ympäristöministeriö) asettavat alustavasti Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoitteet vuodelle : Alueellisen kilpailukyvyn ja väestön hyvinvoinnin edistäminen Ilmastomuutoksen hillintä ja kestävän kehityksen edistäminen 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) enintään euroa kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten 2) työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman palkkaus-, matka-, kokous-, koulutus- ja tiedotus- sekä muihin vastaaviin toimintamenoihin sekä 3) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. Työvoimaopiston toimintaa kuvaavia tunnuslukuja S e l v i t y s o s a : Työ- ja elinkeinoministeriöön on tarkoitus perustaa vuonna yhteistoiminta-asiamiehen toimisto, mikä toteutetaan ministeriön nykyisten määrärahojen ja henkilövoimavarojen puitteissa. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallinen tuloksellisuus Eduskunta saa ministeriön vastuulla olevista hallituksen esityksistä 80 % sovittuna aikana (v. : 60 %). Sisämarkkinalainsäädännön alaan kuuluvien direktiivien täytäntöönpanovaje on < 1,5 % (v. : 1,2 %). tavoite tavoite Opiskelijapalautteen arvosana (1 10) 8,3 8,3 8,4 Koulutukseen osallistuneiden määrä (henkilöä) Määrärahan arvioitu käyttö Tutkimus- ja selvitystoiminta sekä strategiset hankkeet Työvoimaopiston toimintamenot Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman palkkaus- ja muut menot Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Muut toimintamenot Yhteensä Työvoimaopisto vastaa TE-toimistojen valtakunnallisen henkilöstökoulutusohjelman valmistelusta, koulutusohjelmien toteutuksesta ja kehittämisen koordinoinnista. Määrärahan mitoitusperusteena on käytetty opiskelijatyöpäivää, jonka puitteissa opiskelijatyöpäivän hinta on noin 111 euroa. varsinainen esitys Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkojen tarkistukset ja työnantajan kela-maksun poistaminen (missä kertaluonteista vähennystä euroa) -12 VaEL-maksun muutokset Hallinnollinen taakka (kertamenon vähennys) -350 Siirto momentille (kertamenon vähennys) -500 Siirto momentilta (2 htv) 110 Tuottavuustoimet (-26 htv) Tasokorotus 422 Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) enintään euroa pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluihin sekä yritysneuvonnan asiantuntijapalvelujen ostamiseen ja yritysneuvontaa suorittaville henkilöille tarkoitettujen koulutuspalveluiden ostamiseen 2) euroneuvontakeskuksista sekä Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen projektiluontoisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien henkilöstön osaamisen kehittäminen Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 3) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen sekä 4) naisyrittäjien sijaispalvelujärjestelmästä ja järjestelmän kehittämisestä aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen. Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluista annetun lain (971/2004) perusteella vuonna osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvilta peritään rahoitusosuus, joka on noin kuudesosa niistä erilliskustannuksista, joita palvelujen tuottamisesta aiheutuu. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäasiainministeriö, opetusministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö) asettavat alustavasti Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallinen tuloksellisuus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminnan kehittäminen Henkilöstön työhyvinvointi on vähintään hyvällä 3,4:n tasolla (työtyytyväisyysindeksi 1 5) Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvilta perittävinä rahoitusosuuksina arvioidaan kertyvän euroa momentille Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 99 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi, joista 89 on jo otettu huomioon organisaatioista siirtyvissä määrärahoissa ja henkilötyövuosissa ja 10 henkilötyövuoden kohdentuminen täsmentyy myöhemmin. esitys Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) esitys Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % 76 Määrärahan mitoitus (1 000 euroa) Htv (vain toimintamenot) TE-keskuksista siirtyneet (mom ) Lääninhallituksista siirtyneet (mom (10)) Maistraateista siirtyneet (mom ) Tiehallinnosta siirtyneet (mom ) Merenkulkulaitoksesta siirtyneet (mom ) Alueellisista ympäristökeskuksista siirtyneet (mom ) Suomen ympäristökeskuksesta siirtyneet (mom ) Tuottavuusohjelma Yhteensä Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon euroa vuosien 2005 VaEL-maksujen muutoksina. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta ohjautuu rahoitusta seuraavilta talousarvion momenteilta: , ja 62, ja 49, , 51, 52, 62 ja 77, ja 31, , 50 ja 76, ja 64, , , 45, 51 ja 64, ja 64, , ja.52, , 61, 63 ja 77 sekä talousarvio Siviilipalvelus (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) siviilipalveluksen toimeenpanosta siviilipalveluslain (1446/2007) nojalla aiheutuviin kustannuksiin sekä 2) työ- ja elinkeinohallinnossa ennen vuotta palvelunsa aloittaneiden siviilipalvelusvelvollisten päiväraha- ja ylläpitokustannuksiin. S e l v i t y s o s a : Siviilipalvelukseen hakeutuvien määrä on edellisvuosien tasolla ollen noin hakijaa vuodessa. Palvelukseen kutsuttavien ja siviilipalveluskeskuksessa koulutettavien siviilipalvelusvelvollisten määrän arvioidaan pysyvän samalla tasolla tai hieman laskevan ollen noin palvelusvelvollista vuodessa. arvio arvio Siviilipalvelukseen hakeneet, henkilöä Koulutetut, henkilöä Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa, henkilöä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa jääneistä siviilipalvelusvelvollisista aiheutuneet ylläpitokustannukset olivat vuonna 2007 yhteensä euroa ja vuonna yhteensä euroa. Ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten määrää pyritään vähentämään edistämällä tarjolla olevien siviilipalveluspaikkojen määrän kasvua. Tämän lisäksi palveluspaikan hakemisprosessia pyritään tehostamaan yksilötasolla. talousarvio talousarvio tilinpäätös Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen. S e l v i t y s o s a : Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen. talousarvio talousarvio tilinpäätös Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää myös momentin menoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen ja momentilta rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien sekä momentilta hankittavaan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen ja työllisyysperusteisiin valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen. talousarvio talousarvio tilinpäätös Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin sekä 2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. talousarvio talousarvio tilinpäätös 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksien ja velvoitteiden suorittamiseen 2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioitu käyttö Pohjoismainen ydin- ja säteilyturvallisuusalan tutkimusyhteistyö YK:n teollisen kehityksen järjestön (UNIDO) jäsenmaksut Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu Kansainvälisen työjärjestön (ILO) jäsenmaksu Kansainvälisen uusiutuvan energian neuvoston (IRE- NA) jäsenmaksu Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 Yhteistyön maksuosuudet kansainvälisille rahoituslaitoksille, järjestöille ja yhteistyöorganisaatioille Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös (92.) Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (arviomääräraha) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. talousarvio tilinpäätös Maanomistajien osuus vanhoista kaivospiirimaksuista (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kaivoslain (503/1965) perusteella maanomistajille suoritettavien puolustusmaksujen osuuksien maksamiseen. talousarvio talousarvio tilinpäätös Innovaatiopolitiikka ja yritysten kansainvälistyminen Innovaatiopolitiikan määrärahojen tarkoituksenmukaisen käytön edistämiseksi momentin ja myöntämisvaltuuksia ja määrärahoja saadaan ylittää edellyttäen, ettei mainittujen momenttien valtuuksien tai määrärahojen kokonaismäärä ylity. S e l v i t y s o s a : Innovaatiopolitiikalla edistetään elinkeinoelämän kilpailukykyä ja uudistumista. Kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantaminen edellyttävät innovaatioiden ohella uusien liiketoimintamallien ja palvelukonseptien sekä työorganisaatioiden ja sosiaalisten innovaatioiden kehittämistä. Tärkeitä painopisteitä ovat lisäksi kasvuyrittäjyyden ja yritysten kansainvälistymisen edellytysten vahvistaminen. Tavoitteena on, että Suomi tarjoaa kotimaisille ja ulkomaisille yrityksille kansainvälisesti korkeatasoisen toimintaympäristön. Taloustaantumassa on tärkeää turvata panostukset osaamispohjaan ja innovaatiotoimintaan, jotta luodaan edellytykset uudelle nousulle ja uudistumiselle. Kansallisessa innovaatiostrategiassa määritellään keskeiset linjaukset laaja-alaisen innovaatiopolitiikan toteutukselle. Innovaatiostrategian keskeisenä uutena näkökulmana on kysyntä- ja käyttäjälähtöisyyden painottaminen. Sillä tarkoitetaan muun muassa innovaatioiden kysyntää ja käyttöönottoa edistävää lainsäädäntöä, standardisointia, julkisia hankintoja ja käyttäjien tarpeista johdettuja liiketoimintamalleja. Luovan talouden innovaatiotoiminnan edistämiseen kiinnitetään kasvavaa huomiota. Valtioneuvoston periaatepäätös aineettomia oikeuksia koskevasta strategiasta vahvistaa innovaatiopolitiikkaa. Erityisesti tavoitteena on parantaa pk-yritysten ja yksittäisten keksijöiden mahdollisuuksia hyödyntää erilaisia oikeudellisia suojamuotoja ja siten tehostaa tuotteiden kaupallistamista. Uudistumiseen, tuottavuuden kasvuun ja kilpailukyvyn paranemiseen sekä tutkimuksen laadun nostamiseen voidaan vaikuttaa korkeatasoisella kilpailuun perustuvalla tutkimus- ja kehitystyöllä. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan panostusten kasvaessa korostuu myös tarve arvioida rahoituksen ja eri politiikkatoimien yhteiskunnallista ja taloudellista vaikuttavuutta. Yhteiskunnallisen päätöksenteon tietopohjaa vahvistetaan tutkimuksen, arvioinnin ja ennakoinnin keinoin. Voimavarojen kohdentamisessa otetaan huomioon ne strategisesti tärkeät alat, joissa Suomessa on laadukkaita osaamiskeskittymiä ja joissa yrityksillä on tulevaisuudessa parhaat kasvun ja edelläkävijyyden edellytykset. Hallitusohjelman mukaisesti innovaatiotoiminnassa syvennetään edelleen koulutus- ja tutkimusyhteisöjen ja yritysten välistä yhteistyötä, jossa keskeisen välineen muodostavat strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK). Klusteripohjaiseen verkottumiseen perustuvalla osaamiskeskusohjelmalla (OSKE-ohjelma) vahvistetaan puolestaan alueiden innovaatioperustaa. EU:n rakennerahasto-ohjelmien toimenpiteitä suunnataan tukemaan Lissabonin ohjelman tavoitteita painottamalla verkostoitumisen edistämistä sekä osaamisrakenteiden vahvistamista. Innovaatiopolitiikan tavoitteena on synnyttää ja houkutella Suomeen nykyistä enemmän innovatiivisia ja nopeaa kasvupotentiaalia omaavia kansainvälistyviä yrityksiä. Nopean kasvun yritysten riittävä määrä varmistaa sen, että yhteiskunnan panostukset innovointiin kanavoituvat työpaikoiksi ja luovat lisää hyvinvointia. Kasvuyrittäjyyttä edistetään ja nopean kasvun erityistarpeet otetaan systemaattisesti huomioon. Tämä vaatii muun muassa riskirahoitusympäristön, Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 kasvuyrityksille suunnattujen yrityspalvelujen ja yrityshautomoiden toiminnan edelleen kehittämistä sekä ulkomaisten yritysten houkuttelun lisäämistä. Kehityksen kärjessä pysyminen edellyttää tutkimus- ja innovaatiojärjestelmältä aktiivista hakeutumista kansainväliseen yhteistyöhön. Yhteistyöverkostoja kehitetään johtavien innovaatiokeskittymien kanssa. Kansainvälisten innovaatiokeskusten (FinNode) avulla hankitaan tietoa ja luodaan uusia yhteistyömuotoja, jotka auttavat suomalaisia toimijoita hyötymään globaalista innovaatiotoiminnasta. Innovaatiokeskusten toiminta vakiinnutetaan ja verkostoa sekä sen ohjausta vahvistetaan. Eurooppalaisessa tutkimusyhteistyössä vaikutetaan aktiivisesti siihen, että tutkimusyhteisön rakenteita ja sisältöä uudistetaan. Ulkomaankauppaa ja elinkeinopolitiikkaa edistävien yhteisöjen toimintaa vahvistetaan lisäämällä niiden resursseja, minkä johdosta pk-yritysten tarvitsemat asiantuntijapalvelut kyetään ylläpitämään myös taantuman aikana. Maksuttomien palveluiden tarjonta turvataan. Yritysten yhteishankkeissa kansainvälistymistä ja vientiä tuetaan suuntaamalla rahoitusta ensisijaisesti uusille yrityksille sekä pk- ja kasvuyrityksille. Voimavaroja kohdennettaessa painopisteinä ovat erityisesti ympäristö- sekä ilmastoja energia-liiketoiminnan kaupallistaminen ja kansainvälistäminen. Matkailupolitiikassa toimintaa tehostetaan päivitetyn Suomen matkailustrategian mukaisesti. Voimavaroja kohdistetaan entistä enemmän Suomi-matkailukuvan edistämiseen ulkomailla. Kotimaista ja yhteisötason sääntelyä kehitetään siten, että sitä voidaan hyödyntää myös innovaatioiden ja niihin perustuvan yritystoiminnan myönteisenä kannusteena. Standardoinnin ja julkisten hankintojen avulla edistetään uusien, innovatiivisten tuotteiden kysyntää. Mineraalisten luonnonvarojen hyödyntämistä edistetään uudistamalla kaivoslainsäädäntö, tukemalla geologian alan tietopohjan parantamista sekä kehittämällä kaivoshankkeiden rahoitusta, infrastruktuurin rakentamista ja alan koulutusta. Ministeriö arvioi hallinnonalan yksiköidensä toimintaa vuosittain tulosohjausmenettelyllä ja teettämällä ulkopuolisia arviointeja. Yksiköt arvioivat myös itse toimintaansa ja sen vaikuttavuutta. Keskeisenä tehtävänä vuonna on innovaatiojärjestelmän kansainvälisen arvioinnista seuraavien toimenpiteiden käynnistäminen. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen kehittämistoimia jatketaan niistä tehtävien strategisten arviointien pohjalta ottaen huomioon hallituksen sektoritutkimusta koskevat linjaukset ja valtion tuottavuusohjelma. Turvatekniikan keskuksen toimintakyky turvataan alueellistamisen ja muiden käynnissä olevien rakennejärjestelyjen yhteydessä. Yritysten kansainvälistymistä edistävien valtionapuyhteisöjen palvelukykyä pyritään tehostamaan niitä koskevan synergia-analyysin avulla. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti innovaatiopolitiikan ja yritysten kansainvälistymisen tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Suomen sijoitus kansainvälisessä innovaatiovertailuissa ei laske suhdannetilanteen johdosta. Alkavien innovaatioyritysten osaaminen vahvistuu ja rahoituksen saatavuus helpottuu. Kasvuyritysten toimintaedellytykset paranevat. Pk-yritykset kansainvälistyvät. Kysyntä ja käyttäjälähtöisyys vahvistuu innovaatiopolitiikassa. Kansalliset ja alueelliset osaamis- ja innovaatiokeskittymät vahvistuvat. Yritykset ja tutkimuslaitokset hyödyntävät nykyistä enemmän kansainvälisiä tutkimusverkostoja ja -kumppanuuksia. Julkisten palvelujen tuottavuus paranee ja syntyy uusia palvelutuotannon liiketoimintakonsepteja. Julkisissa palveluissa on aloitettu innovatiivisia hankkeita toimintatapojen uudistamiseksi. Yhä useampi yritys harjoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, uudistaa toimintaansa innovaatioiden avulla ja ottaa käyttöön uusia liiketoimintamalleja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Alueiden erityisvahvuudet kehittyvät ja osaamiskeskusten välinen yhteistyö lisääntyy. Tekninen turvallisuus ja luotettavuus yhteiskunnassa ja yrityksissä pysyvät korkealla tasolla. Innovaatiopolitiikan ja kansainvälistymisen toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Turvatekniikan keskus, Mittatekniikan keskus, Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus ja Matkailun edistämiskeskus sekä valtionapuyhteisöistä Invest in Finland -säätiö, Kansainvälisen kaupan koulutuskeskus Fintra, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari, Suomalais-venäläinen kauppakamari, Osuuskunta Viexpo, Finland Convention Bureau, Finpro ry, Music Export Finland, Suomen Taideteollisuusyhdistys ry/design Forum, Keksintösäätiö, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry ja Suomen Laatukeskus Oy/Suomen Laatuyhdistys ry. Luvun nimike on muutettu. 01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen sekä 2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Geologian tutkimuskeskuksen tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran hallittua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaavana tavoitteena on hyödyn tuottaminen yhteiskunnalle, sidosryhmille ja ennen kaikkea elinkeinoelämälle. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana maankamaran luonnonvarojen ja niiden hyötykäytön tutkimuksessa. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle (GTK) seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitseman raaka-ainehuollon ja rakentamisen edellytykset paranevat. Uusiutuvien energialähteiden käyttöönottomahdollisuudet lisääntyvät ja parantavat energiahuollon omavaraisuutta. Toiminnallinen tuloksellisuus Luonnonvarojen arviointitoiminta kohdennetaan perus- ja jalometalleihin, teollisuusmineraaleihin, luonnonkiviin sekä turve-, kiviaines- ja pohjavesivaroihin. Geologisten luonnonvarojen tilinpito valmistuu keskeisten raaka-ainevarojen osalta. Geologisten aineistojen hallinnointia ja saatavuutta kehitetään palvelukyvyn varmistamiseksi ja parantamiseksi. tavoite tavoite Toiminnallinen tehokkuus: Tulosalueittaiset kustannukset, % luonnonvarat ja raaka-ainehuolto 56,0 56,0 55,0 energiahuolto- ja ympäristö 22,0 22,0 23,0 maankäyttö ja rakentaminen 22,0 22,0 22,0 Yhteisrahoitteinen toiminta kustannusvastaavuus, % 50,0 50,0 50,0 osuus ydintoiminnan htv-kertymästä, % 10,7 11,0 11,0 hankkeiden lukumäärä, kpl Maksullinen toiminta tulot, milj. euroa 10,1 6,0 6,5 ylijäämä, euroa Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 ylijäämä, %:ia tuotoista 15,0 5,0 7,0 Tuotokset ja laadunhallinta: Raportoidut kallioperän raaka-ainetutkimukset laajat yhteenveto- ja myyntiraportit, kpl muut raportit ja selvitetyt aiheet, kpl Turvevarojen kartoitus kartoitettu suoala, km raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, milj. m Alueelliset kiviainesselvitykset, kpl Pohjavesialueiden geologiset rakenneselvitykset, kpl Merigeologinen kartoitus kartoitettu pinta-ala, km luotaukset linja-km Julkaiseminen vertaisarvioidut kansainväliset julkaisut muut julkaisut ja artikkelit, kpl Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % (tuotot kustannuksista) Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkojen tarkistukset ja työnantajan kelamaksun poistaminen (missä kertaluonteista vähennystä euroa) 58 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 VaEL-maksun muutokset Tuottavuustoimet (-40 htv) -840 Tasokorotus 472 Yhteensä -231 talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) enintään euroa kehitysyhtiöiden, teknologian hyödyntämiseen tähtäävien osakeyhtiöiden tai muiden rajoitetun vastuun yhteisöjen sekä toimintojen ulkoistamisissa vastaanottavan yrityksen osake- tai osuuspääomien merkitsemiseen. VTT saa käyttää tähän tarkoitukseen lisäksi omistamiaan immateriaalioikeuksia kuten keksintöjä, patentteja ja oikeuksia tietokoneohjelmiin sekä tutkimuslaitteistoja ja muuta käyttöomaisuutta sekä luopua käypää vastiketta vastaan omistuksesta näissä yrityksissä tarkoituksen mukaisella tavalla 2) ydinenergialain (990/1987) ja valtion ydinjätehuoltorahastosta annetun asetuksen (161/2004) nojalla ydinjätehuoltomaksun maksamiseen Valtion ydinjätehuoltorahastossa olevaan varautumisrahastoon siten, että tutkimuskeskuksen rahasto-osuus varautumisrahastossa vastaa edellisen kalenterivuoden vahvistetun vastuumäärän mukaista rahastotavoitetta sekä 3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : VTT tuottaa kansainvälistä kilpailukykyä lisääviä tutkimuspalveluja yrityksille, yhteiskunnalle ja muille asiakkaille innovaatioprosessin tärkeimmissä vaiheissa ja luo siten edellytyksiä kasvulle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. Mikäli VTT merkitsee momentin päätösosan kohdassa 1 mainittuja osake- tai osuuspääomia ulkomaisiin yhtiöihin, tulee tästä olla työ- ja elinkeinoministeriön hyväksyntä. VTT:n Asiantuntijapalvelut -toiminnon yhtiöitys ja toiminnan siirtyminen budjettitalouden ulkopuolelle vuoden alussa tulee pienentämään VTT:n maksullisen toiminnan tuloja noin euroa. Vastaavasti valtion budjettitalouden ulkopuolelle siirtyy noin 250 henkilötyövuotta. Oy Keskuslaboratorio Centrallaboratorium Ab:n (KCL) tutkimus- ja laboratorioliiketoiminnat siirtyivät VTT:lle kasvattaen VTT:n liikevaihtovolyymiä vuositasolla noin euroa. VTT:n henkilötyövuosimäärä kasvoi vastaavasti noin 150 henkilötyövuotta. VTT:n henkilötyövuosiarvioissa on vastaavasti otettu huomioon 100 henkilötyövuoden väheneminen tuottavuustoimenpiteiden vuoksi. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti VTT:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Tutkimus tuottaa maailmanluokan tuloksia valituilla, Suomen elinkeinoelämälle tärkeillä painoalueilla ja parantaa yhteiskunnallisen päätöksenteon tietopohjaa. VTT:n asiakkaiden kilpailukyky kasvaa ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia syntyy. Suomalaisten yritysten ja tutkimusyksiköiden mahdollisuudet hyödyntää maailman eturintaman tutkimusverkostoja ja -kumppaneita vahvistuvat. VTT on EU:n tutkimuksen puiteohjelmissa Suomen merkittävin toimija. Kysyntälähtöisiä innovaatioita syntyy aiempaa enemmän VTT:n suuriin tutkimusohjelmiin tehtävien liiketoimintasuunnitelmien ansiosta. Kansalliset osaamis- ja innovaatiokeskittymät vahvistuvat VTT:n liittyessä merkittävien strategisten huippuosaamisten keskittymien (SHOK) osakkaaksi. Terveys- ja hyvinvointipalvelujen laatu ja tuottavuus paranevat VTT:n kehittämän tieto- ja viestintäteknologian soveltamisen ansiosta. EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan toteuttamisen teknologiset edellytykset vahvistuvat. Toiminnallinen tuloksellisuus VTT:n toimintaa kuvaavia tunnuslukuja tavoite tavoite Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16