Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Talousesitys Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan (TEM-konserni) perustehtävänä on huolehtia Suomen innovaatiotoiminnan ja yritysten toimintaympäristöstä, työ-, hyödyke- ja energiamarkkinoiden toimivuudesta, työntekijöiden työllistymisedellytyksistä sekä alueiden tasapainoisesta kehittymisestä globaalissa taloudessa. TEM-konsernin visiossa Suomi on kestävän taloudellisen kehityksen, vakaan tuottavuuden kasvun ja korkean työllisyyden maa. Myös kansainvälisissä kilpailukyky- ja hyvinvointivertailuissa Suomi on maailman huippua. Tämä menestys perustuu huippuosaamiseen, innovaatioihin, yrittäjyyteen, luovuuteen, aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, työelämän kehittämiseen, toimiviin hyödykemarkkinoihin, määrätietoiseen energia- ja ilmastopolitiikkaan, alueiden elinvoimaisuuteen ja kansainvälisyyteen. Hallitusohjelmassa linjataan hallinnonalalle monia rakenteellisia uudistuksia: idaan tutkimuksen ja tuotekehityksen tuloksia muun muassa tehtyjen intien ja suositusten pohjalta sekä uudistetaan tukijärjestelmiä ja toteutetaan työvoimapolitiikan rakenteiden ja sisällön inti työllisyystoimien laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Lisäksi idaan EU:n alue- ja rakennepolitiikan hallinnon toimivuus sekä yksinkertaistetaan menettelytavat. Toimintaympäristö Kansainväliset talousnäkymät ovat ristiriitaisia. Euroopassa erot talouskehityksessä ovat suuria ja velkakriisi heijastuu talousnäkymiin epävakautena. Kiinan, Venäjän ja Yhdysvaltojen talouskasvu on kohtuullista. Useimpien Suomen keskeisten vientimaiden idaan välttävän taantuman, vaikka kasvu osin hidastuukin. Suomen kauppatase kääntyi alijäämäiseksi vuonna. Suomessa oli työllisiä vuonna keskimäärin henkilöä. Vuonna talouskasvu jää vaatimattomaksi. Vuodesta ennustetaan vain hieman parempaa. Vuodelle ennustetusta hyvin heikosta talouskasvusta huolimatta työvoiman kysyntä saattaa vielä kasvaa vuonna mutta heikkenee hieman vuonna. Talousnäkymät vaihtelevat toimialoittain. Palveluissa tuotannon suhdannekuvaajat, liikevaihtokuvaajat ja luottamus ovat vielä kohtuullisen hyviä. Teollisuudessa ja rakentamisessa tilanne on heikompi vuonna, mutta myös teollisuudessa on suuria eroja toimialojen välillä. Lähiaikoina työllisyyttä Suomessa tukee ennen kaikkea palvelusektori. Teollisuudessa ja rakentamisessa saattaa tapahtua pientä työllisyyden määrän laskua. Ilmaston lämpenemisen torjunta edellyttää globaalisti taloudellisen kehityksen kääntämistä ympäristöystävällisempään suuntaan. Ekologinen tuotanto, vähähiilisen energian ja biopolttoaineiden käyttöönotto sekä investoinnit teknologiaan ovat tulevina vuosina nopeasti kasvavia talouden osa-alueita. Globaalisti kiristyvässä kilpailussa Suomen runsaissa luonnonvaroissa ja osaamisessa piilee merkittäviä mahdollisuuksia tuottaa arvonlisää ja hyvinvointia. Keskeisimmät mahdollisuudet perustuvat biotalouden, mineraalitalouden ja vesitalouden kehittämiseen. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa hallituksen työ- ja elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. TEM-konserni on suomalaisen työ- ja elinkeinoelämän toimintaympäristön rakentaja. Konsernin tärkeimpänä tavoitteena on kestävällä pohjalla oleva korkea työllisyys. Tavoitteeseen pääsemiseksi konserni edistää tuottavuutta, osaamista sekä talouden ja alueiden kansainvälistä kilpailukykyä. Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut toimialalleen seuraavat konsernistrategian linjauksista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Korkean arvonlisän yritystoiminta kasvaa. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys vähenee ja työelämän laatu parantuu. Rakenteelliset kilpailun esteet vähenevät. Suomen energiaomavaraisuus kasvaa. Talousesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset Työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin lievennetään muun muassa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä. Palvelujen (kuten työvoimapoliittiset toimenpiteet) vaikutusten innin ja ennakoitavuuden parantamiseksi koulutetaan henkilöstöä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen. Jotkin naisryhmät, mm. maahanmuuttajat ja romanit, ovat huonommassa työmarkkina-asemassa kuin vastaavien ryhmien miehet. Vallitseviin eroihin puututaan palveluilla ja kehittämistoimilla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Talousesitys Työnvälityksen työttömistä työnhakijoista naisia on ollut 45 % vuosina 2006 (v. osuus 43 %). Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä vuonna naisten osuus työvoimakoulutuksen aloittaneista oli 44 prosenttia ja palkkatuetussa työssä puolet. Starttirahan saajista naisten osuus oli 45 prosenttia ja omaehtoisen opiskelun työttömyysetuudella aloittaneista 63 prosenttia. Finnvera Oyj:n myöntämiin erityislainoihin kuuluvat naisyrittäjälainat, joita voidaan myöntää yhteensä enintään euroa yritystä kohden. Vuosittain lainoja on myönnetty noin milj. eurolla. Lainaa voi tarvittaessa täydentää starttirahalla. Naisyrittäjyyttä edistetään myös yrittäjän sijaispalvelujärjestelmää kehittämällä. Tasa-arvon edistäminen on yksi keskeisiä periaatteita Euroopan rakennerahasto-ohjelmien toteutuksessa. Tasa-arvoprojektien ja tasa-arvopainotteisten projektien osuus vuosina oli Euroopan sosiaalirahaston kaikista käynnistyneistä projekteista 23 prosenttia ja Euroopan aluekehitysrahaston projekteista 12 prosenttia. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) on Euroopan sosiaalirahaston ohjelmakauden 2007 valtakunnallinen kehittämisohjelma, jota koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö. Tuottavuuden parantaminen Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Aiempi valtionhallinnon tuottavuusohjelma on korvattu uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla, jossa aiemmin toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilyvät taloudellisilta kokonaisvaikutuksiltaan ennallaan. Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa) varsinainen talous esitys Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (määräraha) rahoitusvaltuus 437, , Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (määräraha) myöntämisvaltuus 17,692 15, Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset (määräraha) korkotukivaltuus 262, , Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (määräraha) myöntämisvaltuus 200, , Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (määräraha) myöntämisvaltuus 116, , Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (määräraha) myöntämisvaltuus 22,178 14, Julkiset työvoimapalvelut (siirtomääräraha 2 v) hankintasopimusvaltuus 92,300 92, Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (määräraha) hankintasopimusvaltuus 4,000 4, Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä lainojen hyväksymisvaltuus (turvavarastolainat) 8,400 8,400 myöntämisvaltuus 0,034 0, Kainuun kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) myöntämisvaltuus 2, EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahastoohjelmiin ja ENPI CBC -ohjelmiin ohjelmakaudella 2007 (määräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Talousesitys varsinainen talous esitys myöntämisvaltuus 322, , Energiatuki (määräraha) myöntämisvaltuus 94,850 44, Kioton mekanismit (määräraha) myöntämisvaltuus - 0,200 Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Hallinto Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Siviilipalvelus (määräraha) Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (määräraha) Siirrot hallinnonalan rahastoihin (määräraha) Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) (95.) Maanomistajien osuus vanhoista kaivospiirimaksuista (määräraha) Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) (03.) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Talousesitys v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 06. Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (määräraha) Yleisavustus eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v) Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (määräraha) (44.) Valtionavustus yksittäisten yritysten hankevalmisteluun Venäjällä (siirtomääräraha 3 v) Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu (siirtomääräraha 3 v) Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v) Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset (määräraha) Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (määräraha) (50.) Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v) Velkakonversiosta aiheutuvien maksusuoritusten hoitaminen (siirtomääräraha 3 v) Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (määräraha) Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n rahoitukseen kotimaisille alustoimituksille (määräraha) Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (määräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Talousesitys v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (määräraha) (86.) Pääomalaina Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v) Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (määräraha) (46.) Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v) 0 (48.) Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (määräraha) Palkkaturva (määräraha) Julkiset työvoimapalvelut (siirtomääräraha 2 v) Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (määräraha) (80.) Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (määräraha) 0 (82.) Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (määräraha) Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä ( ja ) Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) (02.) Kilpailuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Talousesitys v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v) Valtionavustus kuluttajajärjestöille (kiinteä määräraha) Eräät merimiespalvelut (määräraha) Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (määräraha) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) (63.) Kainuun kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ja ENPI CBC -ohjelmiin ohjelmakaudella 2007 (määräraha) Energiapolitiikka Energiamarkkinaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen sekä energiatiedotus (siirtomääräraha 3 v) Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Energiatuki (määräraha) Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (määräraha) Kioton mekanismit (määräraha) Uusiutuvan energian tuotantotuki (määräraha) (50.) Energiataloudelliset avustukset yhdistyksille (siirtomääräraha 3 v) 50 0 (88.) Osakehankinnat (siirtomääräraha 2 v) Kotouttaminen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Talousesitys v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 03. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Valtion korvaukset kunnille (määräraha) Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä Hallinto S e l v i t y s o s a : Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä. Ministeriö johtaa ja ohjaa elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa, kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaa, alue-, energia- ja ilmastopolitiikka sekä työelämän kehittämistä ja maahanmuuttajien kotouttamista. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) edistävät alueellista kehittymistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun elinvoimaisuutta, joukkoliikennettä ja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa alueilla. ELY-keskukset toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Paikallishallinnon viranomaisista ELY-keskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot). ELY-keskuksia on viisitoista, joista yhdeksässä on kaikki kolme vastuualuetta: 1) elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, 2) liikenne ja infrastruktuuri sekä 3) ympäristö ja luonnonvarat. ELY-keskusten yleishallinnollinen ohjaus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. ELY-keskusten toiminnallisesta ohjauksesta vastaavat omilla toimialoillaan sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö tai se keskushallinnon virasto, jonka tehtäväksi ohjaus on säädetty. Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi ELY-keskusten strategista ohjausta, joka tehdään ao. ministeriöiden yhteistyönä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Talousesitys 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) enintään euroa kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten 2) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Talousesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallinen tuloksellisuus Tuotokset ja laadunhallinta Työ- ja elinkeinoministeriö Hallituksen esitykset (kpl) Luvatun istuntokauden aikana eduskunnalle ( %) 70 > 80 > 80 Muutoksia eduskunnassa säädösteknisten tai kielellisten puutteiden johdosta (%) 0,9 0 0 Valtioneuvoston asetukset (kpl) Sisämarkkinalainsäädännön alaan kuuluvien direktiivien täytäntöönpanovaje (%) 1,5 < 1,0 < 1,0 Julkaisut (kpl) Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Koulutuspalautteen arvosana (1 10) 7,9 > 8,3 > 8,3 Koulutukseen ja kehittämistoimintaan osallistuneiden määrä (henkilöä) Työ- ja elinkeinoministeriön resurssien kohdentuminen tulosalueittain 1) euroa htv euroa htv euroa htv Konserniohjaus ja strategiset hankkeet , , ,0 Työllisyys ja yrittäjyys , , ,0 Työelämä ja markkinat , , ,0 Elinkeino ja innovaatiot , , ,0 Energia , , ,0 Alueiden kehittäminen , , ,0 Tieto , , ,0 Yhteiset , , ,0 Työneuvosto, valtakunnan sovittelijain toimisto ja yhteistoiminta-asiamiehen toimisto 504 5, , ,0 Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia , , ,0 Yhteensä , ) Organisaatiomuutos Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Talousesitys Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Työ- ja elinkeinoministeriö Henkilötyövuosien kehitys 571, Henkilöstön hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 9,6 < 7,9 < 7,9 lyhytaikaiset (1 3 pv) sairauspoissaolotapaukset/htv 3 < 3 < 3 työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,38 - > 3,5 Määrärahan itu käyttö (euroa) Tutkimus- ja selvitystoiminta Strategiset hankkeet Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian toimintamenot Muut toimintamenot Yhteensä Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia on työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimiva alue- ja paikallishallinnon koulutus- ja kehittämiskeskus. Salmian koulutus- ja kehittämispalvelut edistävät työ- ja elinkeinopolitiikan toimeenpanoa sekä työ- ja elinkeinoministeriön alue- ja paikallishallinnon organisaatioiden toimintaa ja tuloksellisuutta. Asiakkaita ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, työ- ja elinkeinotoimistot sekä näiden keskeiset yhteistyökumppanit. Toiminnan menot ja tulot varsinainen talous esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Yhteishankintojen lisääminen (HO) -285 Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -400 Vihreä talous (HO) 500 Palkkausten tarkistukset Harmaan talouden torjunta (HO) -100 Muu muutos htv:n siirto momentilta Hallituksen menosäästö -500 Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille ) -62 Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille ) -3 Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille ) -4 Palkeet-hinnoittelun muutos 6 Yhteensä 965 talous II lisätalous talous tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 Talousesitys 02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluihin sekä yritysneuvonnan asiantuntijapalveluiden ostamiseen ja yritysneuvontaa suorittaville henkilöille tarkoitettujen koulutuspalveluiden ostamiseen 2) euroneuvontakeskuksista sekä Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen projektiluonteisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien henkilöstön osaamisen kehittäminen 3) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen 4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 5) Yritys-Suomi -portaalin kehittämiseen ja ylläpitoon. Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluista annetun lain (971/2004) perusteella vuonna osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvilta peritään rahoitusosuus, joka on noin kuudesosa niistä erilliskustannuksista, joita palveluiden tuottamisesta aiheutuu. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Talousesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö) asettavat alustavasti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Alueiden elinvoimaisuus työllisyysaste (%, vähintään) 68,6 69,0 70,0 työttömyysaste (%, enintään) 7,9 7,9 6,3 vilkkaasti liikennöityjen teiden kunto (huonokuntoisen tieverkon %-osuus, enintään) 4,7 4,6 4,4 väestötiheydeltään vähintään 20 as/ha alueilla asuvan väestön osuus kaupunkiseudun väestöstä (%) - 64,1 64,1 asemakaava-alueelle rakennettujen asuinhuoneistojen osuus koko laajemmalle kaupunkiseudulle rakennetuista huoneistoista (%) kaatopaikalle sijoitetun biohajoavan yhdyskuntajätteen määrä (t/v) maatalouden fosforitase (kg/ha) 3,4 5 < 5 maatalouden typpitase (kg/ha) 47,7 46 < 46 luonnonsuojelualueiden määrä (1 000 ha) Elinkeinoelämän menestystekijät rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus (%, enintään) elinkeinoelämän tyytyväisyys kuljetusten toimivuuteen (asteikko 1 5) 3,97 3,97 3,9 Väestön hyvinvointi alle 25-vuotiaiden työttömyysaste (%, enintään) 20,1 18,0 15,5 tienkäyttäjien tyytyväisyys tieverkon tilaan (asteikko 1 5) 3,36 3,41 3,4 pakolaisten toteutuneet kuntasijoituspaikat (lkm) ulkomaalaisten työttömyysaste (%, enintään) 24,3 20,4 17,9 säädösten vaatimukset täyttävien elintarvikeketjun toimijoiden osuus (%, vähintään) henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrä (lkm) < < Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 Talousesitys Ohjaavien ministeriöiden yhteisesti asettamien alustavien vaikuttavuustavoitteiden lisäksi ELY-keskusten tulee ottaa toiminnassaan huomioon kunkin ohjaavan ministeriön pääluokka- ja lukuperusteluissa mainitut vaikuttavuustavoitteet siltä osin kuin ELY-keskukset hoitavat kyseisen hallinnonalan tehtäviä. Toiminnallinen tuloksellisuus Sidonnat ELY-keskukselle käyttöön osoitetuista valtuuksista (%) EAKR-sidonnat 84, ESR-sidonnat 83, Maksatukset ELY-keskuksen sidonnoista (%) EAKR-maksatukset 48, ESR-maksatukset 49, Maatalouden tukivalvontojen toteutumisaste ELY-keskusten sidosryhmien kokonaistyytyväisyys (1 5) 3,6-3,7 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys Henkilöstön hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 9,2 < 8,0 < 8,0 lyhytaikaiset (1 3 pv) sairauspoissaolopäivät/htv 1,5-1,5 henkilöstöbarometrin työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,27 > 3,4 > 3,4 Toiminnan menot ja tulot varsinainen talous esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma varsinainen talous esitys Julkisoikeudelliset suoritteet Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 Talousesitys varsinainen talous esitys muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset osuus yhteiskustannuksista Kustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma varsinainen talous esitys Liiketaloudelliset suoritteet Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset osuus yhteiskustannuksista Kustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma varsinainen talous esitys Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus EU:lta saatava rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus -5-0 yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä Hankkeiden kokonaiskustannukset Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Talousesitys varsinainen talous esitys Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) Omarahoitusosuus, % Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvilta perittävinä rahoitusosuuksina idaan kertyvän euroa momentille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta ohjautuu rahoitusta seuraavilta talousn momenteilta: ja 62, ja 49, , 43, 51, 52, 62 ja 77, ja 31, , 50 ja 76, ja 64, , , 45, 51 ja 64, ja 64, , , ja 52, , 22, 61 ja 63 sekä Hallinnon tilatehokkuus (HO) -700 Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -600 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -688 Palkkausten tarkistukset Siirto momentilta (verkko- ja puhelinpalvelut) 700 Tuottavuustoimet Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille ) -2 Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille ) -51 Aluehallinnon tehostaminen Yhteensä Siviilipalvelus (määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluksen toimeenpanosta siviilipalveluslain (1446/2007) nojalla aiheutuviin kustannuksiin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Siviilipalvelusaikaa lyhennetään 15 vuorokaudella 1.2. alkaen, mikäli asevelvollisuusaikaa lyhennetään vastaavasti. Ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten määrää pyritään vähentämään edistämällä tarjolla olevien palveluspaikkojen määrän kasvua markkinoimalla aktiivisesti siviilipalvelusta potentiaalisille palveluspaikoille. Tämän lisäksi palveluspaikan hakemisprosessia tehostetaan yksilötasolla sekä koulutusjakson aikana että koulutusjakson jälkeen. Tavoitteena on, että jokaisesta erästä jää palveluspaikattomaksi alle 10 % velvollisista. Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa jääneistä siviilipalvelusvelvollisista aiheutuneet ylläpitokustannukset olivat euroa vuonna 2010 ja euroa vuonna. Valtaosa velvollisista siirtyi koulutuskeskuksesta suorittamaan työpalvelustaan muihin palveluspaikkoihin palveluspaikan löydyttyä. talous II lisätalous talous tilinpäätös Siviilipalvelukseen hakeneet, henkilöä Koulutetut, henkilöä Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa, henkilöä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Talousesitys Siviilipalvelusajan lyhentyminen -37 Yhteensä -37 talous talous tilinpäätös Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen 2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi. S e l v i t y s o s a : Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen. Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -800 Tasomuutos Siirto momentille Yhteensä 351 talous talous tilinpäätös Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää myös momentin menoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen, momentilta rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien ja momentilta hankittavaan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen ja työllisyysperusteisiin valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen sekä momentilta maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Arvonlisäverokannan muuttuminen Yhteensä talous II lisätalous talous tilinpäätös Siirrot hallinnonalan rahastoihin (määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin 2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. talous talous tilinpäätös Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksien ja velvoitteiden suorittamiseen 2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 Talousesitys Määrärahan itu käyttö (euroa) Pohjoismainen ydinturvallisuusalan yhteistyö Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu ja osuus eläkemaksuista Kansainvälisen työjärjestön (ILO) jäsenmaksu Kansainvälisen uusiutuvan energian neuvoston (IRENA) jäsenmaksu Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet Yhteistyön maksuosuudet kansainvälisille rahoituslaitoksille, järjestöille ja yhteistyöorganisaatioille Yhteensä talous talous tilinpäätös (32.20, osa ja 32.30, osa) Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka S e l v i t y s o s a : Elinkeino- ja innovaatiopolitiikalla vahvistetaan kilpailukyvyn ja talouden kasvun edellytyksiä. Lähivuosina elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa korostuvat toimenpiteet, jotka kohdistuvat kasvun uusien lähteiden vahvistamiseen rakenteita uudistamalla ja tuottavuuden kasvun nopeuttamiseen. Tavoitteena on edistää korkeaan arvonlisään tähtäävää rakennemuutosta eli yritysten hakeutumista uusiin, kasvaviin liiketoimintoihin, työntekijöiden siirtymistä entistä vaativampiin ja korkeamman tulotason tehtäviin sekä entistä tehokkaampien toimintatapojen käyttöönottoa yrityksissä ja julkisella sektorilla. Kilpailullinen toimintaympäristö on tärkeä tekijä muutosvalmiuden aikaansaamisessa. Kilpailu pakottaa yritykset innovoimaan, muuttamaan toimintatapojaan ja hakemaan uusia markkinoita. Innovaatiopolitiikan toimilla parannetaan yritysten kyvykkyyttä vastata kilpailun haasteisiin. Julkisen rahoituksen välineillä on tärkeä tehtävä rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olevien puutteiden korjaamisessa. Näitä välineitä tarvitaan erityisesti aloittavien, uusissa liiketoiminnoissa olevien yritysten rahoittamisessa. Kasvuyritysten menestys kertoo talouden muutosvalmiuden, dynamiikan, onnistumisesta. Kasvuyritysten kansainvälistymisen ja muiden toimintaedellytysten parantaminen on keskeinen rakennemuutoksen edistämistoimi. Talousesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : 2010 / / / Yritys- ja innovaatiopolitiikan toimet kohdistuvat uudistuviin ja kasvuhakuisiin yrityksiin Alkavien yritysten osuus yrityskannasta (%) 9,8 Lopettaneiden yritysten osuus yrityskannasta (%) 6,3 Alkaviin yrityksiin tehtyjen riskisijoitusten määrä (milj euroa) Kasvuyritysten tuottamien työpaikkojen määrä edellisten > > > vuoden aikana Julkisten rahoituspalvelujen riskinotto lisääntyy Pk-yritysten kansainvälistymisvalmiudet parantuvat Pk-yritysten vienti (mrd. euroa) 6,9 7,7 > 7,7 > 7,7 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 Talousesitys 2010 / / / Osuus koko viennistä (%) > 13 > 13 Innovaatiotoiminta lisääntyy ja sen hyödyntäminen elinkeinoelämässä ja julkisella sektorilla kasvaa Innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten määrä (% 56 > 56 > 56 > 56 kaikista yrityksistä) Käyttäjälähtöiseen innovaatiotoimintaan panostavien 21 > 21 > 21 > 21 yritysten määrä (% kaikista yrityksistä) Innovaatioiden osuus julkisista hankinnoista Julkisten tietovarantojen avaamisen avulla syntyvän uuden liiketoiminnan määrä Yritysten vienti ja kansainvälistyminen lisääntyvät ja kansainvälistynyt yritystoiminta monipuolistuu Viennin määrä (mrd. euroa) 72,8 75, Julkisesti tuetun viennin osuus kokonaisviennistä (%) 5,8 4,5 > 4,5 > 4,5 Ulkomaisten pääomasijoitusten määrä (milj. euroa) > 512 > 512 Kansainvälisesti vetovoimaiset innovaatiokeskittymät vahvistuvat Yritysten T&K&I-sijoitukset (%/BKT) 2,7 2,6 > 2,6 > 2,6 Elinkeinorakenne uudistuu äkillisen rakennemuutoksen toimintamallin kohdealueilla 1) Äkillisen rakennemuutoksen toimintamallin kautta synnytetyt > 25 > 25 uudet yritykset Äkillisen rakennemuutoksen toimintamallin kautta synnytetyt > > uudet työpaikat Uutta liiketoimintaa syntyy Suomen uusille vahvuusalueille, erityisesti bio- ja luonnonvaratalouteen ja ympäristöalalle Biotalouden, kaivostoiminnan ja ympäristöliiketoiminnan alan uusien yritysten määrä Biotalouden, kaivostoiminnan ja ympäristöliiketoiminnan alan uusien yritysten liikevaihto 1) Eri vuosien luvut eivät ole vertailukelpoisia, koska äkillisen rakennemuutoksen alueet poikkeavat eri vuosina toisistaan. Innovaatiopolitiikan ja kansainvälistymisen toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Mittatekniikan keskus, Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus, Finnvera Oyj, Suomen Vientiluotto Oy, Suomen Teollisuussijoitus Oy, Matkailun edistämiskeskus sekä useat valtionapuyhteisöt. Luvun nimike on muutettu. 01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen 2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran luonnonvarojen hallittua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaavana tavoitteena on tiedon, osaamisen ja innovaatioiden Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 Talousesitys avulla edistää elinkeinoelämän ja alueiden kilpailukykyä sekä tukea yhteiskuntapolitiikan suunnittelua ja toimeenpanoa. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana mineraalivarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa. Talousesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Mineraaliala vahvistuu osana elinvoimaista kestävän kehityksen taloutta. Kestävien energiaratkaisujen käyttöönottomahdollisuudet paranevat. Yhdyskuntien raaka-ainehuollon ja maankäytön suunnittelun edellytykset paranevat. Geologinen tieto ja asiantuntemus laajasti yhteiskunnan kehityksen tukena. Mineraaliset luonnonvarat osaksi globaalien kehityshaasteiden ratkaisua. Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus: Tulosalueiden osuus kustannuksista, % mineraalivarat ja raaka-ainehuolto energiahuolto- ja ympäristö maankäyttö ja rakentaminen Yhteisrahoitteinen toiminta kustannusvastaavuus, % osuus ydintoiminnan htv-kertymästä, % 15,4 11,0 11,0 hankkeiden lukumäärä, kpl Maksullinen toiminta tulot, milj. euroa 9,9 6,5 6,5 ylijäämä, euroa ylijäämä, % tuotoista htv-kertymä Geologisten aineistojen kuvaustiedot ja palvelut valmistuvat EU:n paikkatietodirektiivin ja kansallisen paikkatietolain asettamien tavoitteiden mukaisesti Tuotokset ja laadunhallinta: Suoritteet: Raportoidut kallioperän raaka-ainetutkimukset laajat yhteenveto- ja myyntiraportit, kpl muut raportit ja selvitetyt aiheet, kpl Turvevarojen kartoitus kartoitettu suoala, km raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, milj. m raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, TWh Alueelliset kiviainesselvitykset, kpl Pohjavesialueiden geologiset rakenneselvitykset, kpl Merigeologinen kartoitus kartoitettu pinta-ala, km luotaukset linja-km Julkaiseminen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

18 Talousesitys vertaisidut kansainväliset julkaisut muut julkaisut ja artikkelit, kpl Palvelukyky ja laatu sisäiset auditoinnit, kpl CAF käytössä käytössä käytössä asiakastyytyväisyysmittaus käytössä käytössä käytössä Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittämien Henkilötyövuosien kehitys Henkilöstön hyvinvointi paranee sairauspoissaolot/htv 8,4 < 8,0 < 8,0 lyhytaikaiset (1 3 pv) sairauspoissaolotapaukset 701 < 760 < 720 työtyytyväisyysindeksi (1 5, naiset/miehet) - 3,5/3,5 3,6/3,6 Toiminnan menot ja tulot varsinainen talous esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma varsinainen talous esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset osuus yhteiskustannuksista Kustannukset yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

19 Talousesitys varsinainen talous esitys Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -400 Toimintamenosäästö (HO) -300 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -95 Palkkausten tarkistukset Muu muutos -84 Uudelleenkohdentamisen muutos -200 Tuottavuustoimet -675 Yhteensä -695 talous II lisätalous talous tilinpäätös Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) enintään euroa Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä annetun lain (953/2010) mukaisiin sijoituksiin yrityksiin tai muihin rajoitetun vastuun yhteisöihin, jotka ottavat vastaan VTT:stä siirrettäviä toimintoja tai jotka perustetaan tutkimusta tai teknologian kaupallistamista edistävää yhteistyötä, teknologian kaupallista hyödyntämistä tai VTT:n ulkomailla tapahtuvan toiminnan järjestämistä varten 2) ydinenergialain (990/1987) ja valtion ydinjätehuoltorahastosta annetun asetuksen (161/2004) nojalla ydinjätehuoltomaksun maksamiseen Valtion ydinjätehuoltorahastossa olevaan varautumisrahastoon siten, että tutkimuskeskuksen rahasto-osuus varautumisrahastossa vastaa edellisen kalenterivuoden vahvistetun vastuumäärän mukaista rahastotta 3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 4) tutkimusta ja kansainvälistymistä edistävien apurahojen ja stipendirahastomaksujen maksamiseen sekä tutkimustoimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, rahoitusosuuksista ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen 5) enintään euroa uusiutuvien energialähteiden koetoimintalaitteiden investointeihin ja käyttöönottoon. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : VTT tuottaa kansainvälistä kilpailukykyä lisääviä tutkimuspalveluja yrityksille, yhteiskunnalle ja muille asiakkaille innovaatioprosessin tärkeimmissä vaiheissa ja luo siten edellytyksiä kasvulle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. Talousesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti VTT:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus VTT:n tieteellinen edelläkävijyys valituilla aloilla luo kilpailu- ja arvonluontikykyä suomalaiselle elinkeinoelämälle. VTT luo edellytyksiä yrittäjyydelle ja talouden uudistumiselle yhdistämällä monialaista osaamista sekä suuntaamalla tutkimusta yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen ja käyttäjälähtöiseen tutkimukseen. Teknologian ja osaamisen siirron kautta kasvuhakuisten pienten ja keskisuurten yritysten liikevaihto ja vienti kasvavat. Kytkeytymällä kansallisiin ja ylikansallisiin arvoverkostoihin sekä hyödyntämällä kansallista ja kansainvälistä kärkiosaamista, Suomen vetovoimaisuus innovaatioympäristönä ja -kumppanina vahvistuu. VTT:n biotalouden strategiaohjelma tukee Suomen energiaomavaraisuusasteen kasvattamista ja metsäsekä biomassavarojemme optimaalista hyödyntämistä uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19

20 Talousesitys Vaikuttavuus Kaupallisesti tai tuotannollisesti hyödynnetyt tai 3 vuoden aikana hyödynnettävät hanketulokset, % Yritystuottojen osuus kärki- ja innovaatio-ohjelmissa, % 22, VTT:n rooli teknologian kehittäjänä ja käyttöönoton edistäjänä, VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely (1 5), ka 4,0 4,0 4,0 VTT:n ulkopuoliset tuotot SHOK-projekteista (milj. euroa) 18, VTT:n rooli energian ja raaka-aineiden käytön tehostamisessa, VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely (1 5), ka 3,96 3,6 3,8 3,6 3,8 Tuotokset ja laadunhallinta Tuotokset Referoidut kansainväliset tieteelliset lehtiartikkelit, kpl Uudet keksintö- ja ohjelmistoilmoitukset, kpl Uudet VTT:llä syntyvät spin-off yritysaihiot, lkm N.A Laadunhallinta Yrityspalveluiden laatu (VTT:n kysely, yleis, 1 5) 3,95 3,9 3,9 Asiakastyytyväisyys, projektikohtainen (1 5) 4,3 4,3 4,3 Tunnettuuden lisääntyminen Kansainvälistymällä kasvua hakevat yritykset, TEM yhteinen kysely, % 71, Palvelumielikuva Liiketoiminnan ymmärrys, TEM yhteinen kysely, 1 5 N.A. 3,3 3,3 Toiminnallinen tehokkuus Toiminnallinen tehokkuus Maksullisen toiminnan erillistulos (milj. euroa) 5,0 4,0 4,0 Ulkomaiset tuotot (% liikevaihdosta) Tuottavuus Liikevaihto (1 000 euroa/htv, % vuotuinen kasvu) % +2 % Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys budjettirahoitteinen toiminta, htv ulkopuolinen rahoitus, htv Henkilöstön hyvinvointi paranee Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 20

21 Talousesitys sairauspoissaolopäivät/htv 6,8 < 7,0 < 7,0 Organisaation osaaminen uusiutuu Ulkomaisen tutkimushenkilöstön osuus VTT:llä, % 7,9 9 10,5 Organisaation työantajakuva on huokutteleva lähtövaihtuvuus, (poislukien siirtymiset eläkkeelle ja valtiokonsernin sisällä), % 2,8 < 8,0 < 8,0 Kokonaistyötyytyväisyys (1 5) 3,4 3,5 3,5 Toiminnan menot ja tulot varsinainen talous esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma varsinainen talous esitys Maksullisen toiminnan tuotot maksullisen toiminnan myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset osuus yhteiskustannuksista Kustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 21

22 Talousesitys Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma varsinainen talous esitys Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus EU:lta saatava rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Tuotot yhteensä Hankkeiden kokonaiskustannukset Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) Omarahoitusosuus, % Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -943 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -537 Toimintamenosäästö (HO) 662 Palkkausten tarkistukset Uudelleenkohdentamisen muutos Tutkimusinfra Muu muutos -174 Hallituksen menosäästö Yhteensä talous II lisätalous talous tilinpäätös (03.) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi Määrärahaa saa käyttää myös EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Mittatekniikan keskuksen (MIKES) tehtävänä on kehittää ja ylläpitää kansallista mittausjärjestelmää, tuottaa testaus-, tarkastus-, sertifiointi- ja kalibrointitoiminnan pätevyyttä ja luotettavuutta osoittavia akkreditointipalveluja sekä osallistua mittatekniikkaan liittyviin tutkimushankkeisiin ja niiden koordinointiin. Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain (1156/1993) mukaisesti kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleinen toteuttaminen, hallinnointi ja kehittäminen, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjaus, kansallisen kalibrointipalvelun järjestäminen sekä mittatekniikan ja akkreditoinnin edistäminen. Keskuksen toiminta ja palvelut varmistavat yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja teknistä turvallisuutta. Talousesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Mittatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : 05. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 22